Podcasts about koko hubaran

8. syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. Sen tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Koko Hubara kirjoittaa esseeteoksessaan Ruskeat tytöt lukemisen merkityksestä. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Kirjan viikkojen hengessä mietelauseissa mietitään kirjoittamista. Koko Hubara kirjoittaa romaanissaan Bechi kirjoittavasta äidistä. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Koko Hubaran esikoisromaani Bechi on sekä tiiviisti rajattu yhden mullistavan päivän kuvaus että moniin suuntiin pursuileva ja viittaileva teos äitien ja tyttärien monimutkaisista suhteista, erilaisista tavoista olla ruskea nainen Suomessa, "oman" identiteetin valitsemisesta, jemeninjuutalaisten historiasta, syömishäiriöistä, mielenterveysongelmista ja vaikka mistä. Bechi sisältää myös kuvitelman siitä, millainen voisi olla maahanmuuttajanaisen rinnakkaisteos Sonja O. kävi täällä -romaanille. Puhumme Kokon kanssa suurinpiirtein kaikista näistä asioista, sekä siitä, miten fiktion tekeminen vapauttaa asiakirjoittamisen ammattilaisen, miten Bechin tyyli ja kieli syntyivät, miten ääneen päässeet Bechi ja Shoshana muodostuivat puheestaan omiksi ihmisikseen, ja miten omia kokemusia voi sekä käyttää romaanin palasina että leikitellä niillä. Koko Hubaran kuva Jonne Räsänen, Otava

Koko Hubaran romaanissa Bechi muualta Suomeen tuleva ihminen näkee turvallisen yhteiskuntamme ehkä terävämmin kuin osaamme sitä itse nähdä, se voi näyttää esimerkiksi maalta, jossa on vain yksi luokka - keskiluokka. Päivän mietelauseen on valinnut Anna Tulusto, lukijana Jari Aula.

Koko Hubaran ja Astrid Swanin Post-äiti -sarjan kuudennessa jaksossa pohditaan yhtälöä taiteilijuus ja äitiminen. Huolimatta maskuliinisista neromyyteistä, maailmassa on eri taiteen alojen tekijöitä, jotka myös äitivät. Aihetta lähestytään Swanin ja Hubaran kokemuksien kautta. Lisäksi jaksossa seikkailee ainakin Siri Hustvedt, Susan Sontag, Beyonce, Patti Smith, Nina Simone, Whitney Houston, miljonäärivanhemmat ja taiteilijan oikea paino.

Muistatko sen tunteen, kun söit jäätelöä sydän särkyneenä sohvalla ja kuuntelit kerta toisensa perään Adelen Someone Like You -biisiä? Mahadura & Özberkanissa sukelletaan syvälle erojen syövereihin. Studiossa pohditaan, mikä on paras tapa erota tai jättää toinen ihminen. Lähetyksessä analysoidaan myös erotapoja ghostaamisesta tekstarilla jättämiseen. Miten ero vaikuttaa identiteettiin? Miten selvitä erosta? Saako exän perheen kanssa hengailla ja kuinka nopeasti kannattaa hypätä uuteen suhteeseen? Tätä kaikkea puidaan studiossa yhdessä kirjailija ja toimittaja Koko Hubaran sekä bloggaaja Jenni Rotosen eli Pupulandian kanssa. Tämä jakso on omistettu kaikille niille, joiden sydän on särkynyt kerran, jos toisenkin.

Post-äiti on Astrid Swanin ja Koko Hubaran ohjelmasarja, jossa käsitellään äitimistä. Viidennessä jaksossa Suomalainen äitimiskeskustelu Koko ja Astrid saavat vieraikseen kirjailija Helmi Kekkosen ja kirjalija-näyttelijä-poliitikko Jani Toivolan. Keskustelussa pureudutaan suomalaisen äitimisen kontekstissa siihen, miksi Jani kirjoitti Kirja tytölleni -teoksen ja Helmi Olipa kerran äiti -kirjan. Luvassa on puhetta tunteista, niiden tuntemisesta ja tuntemattomuudesta, kirjamessuista ja lapsista sekä heidän aikuisistaan. Niin ja isyyskin on taululla.

4. Jakso: Muoti// POST-ÄITI podcastsarjasta. Äänitetty livenä F/Symposiumissa, 22.8.2019. Astrid Swanin ja Koko Hubaran podcastsarja käsittelee äitimistä. Tässä jaksossa etsimme iloa, lohtua, rakkautta ja ystävyyttä estetiikasta, tyylistä ja muodin maailmassa. Puhumme mm. siitä, miten äitiminen ja tyyli kohtaavat tai ehkä eivät aina kohtaa. Sivuamme myös lastenvaatekulttuuria ja kerromme tyyli-ikoneistamme.

3. Jakso: Sairas äiti// POST-ÄITI podcastsarjasta. Äänitetty livenä F/Symposiumissa, 21.8.2019. Astrid Swanin ja Koko Hubaran podcastsarja käsittelee äitimistä. Tämän jakson nimi on Sairas äiti. Puhumme siitä mitä tapahtuu kun on äiti ja sairas ihminen samaan aikaan. Pohdimme miten kertoa vaikeista aiheista uudelleen traumatisoitumatta, niin että kertominen on korjaavaa rikkovan sijaan. Testaamme sairasta äitiä alkupisteenä äiti-instituution ja intensiivisen vanhemmuuden kritiikille. Kuva: Caroline Suinner

1. Jakso: Post-äiti. Koko Hubaran ja Astrid Swanin podcast-sarja. Äänitimme tämän pilottijakson esitelläksemme alkavaa sarjaa ja sitä miksi äitiys on meistä niin kiinnostavaa ja usein kovin väärinymmärrettyä/esitettyä. Kerromme jaksossa mitä tarkoittaa matrisentrinen feminismi ja taustoitamme sitä, miksi äitiys ei ole ollut feminismin keskiössä ja miksi olisi tarpeen keskustella äitimisestä monipuolisemmin kuin kulutusnäkökulmana tai synnytystalkoina. Teemme sarjaa omasta kokemuksesta ammentaen, sekä tuomme mukaan asiantuntijuutemme kirjailijoina, tutkijoina, toimittajina, taiteilijoita ja median perustajina.

Miltä tuoksuu kirjailija, influencer ja Ruskeat tytöt -median päätoimittaja ja perustaja Koko Hubara? Ensimmäisessä Smells like…Elle -podcastin jaksossa Taika keskustelee Koko Hubaran kanssa identiteetistä ja turvatuoksuista. Lisäksi unelmoidaan lomafiiliksestä ja mietitään, miltä Kokon nimikkohajuvesi tuoksuisi. Jaksossa annetaan myös pariisilaislarppivinkkejä, neuvotaan miehiä tuoksumaan paremmalta ja kysytään, miltä rakkaus tuoksuu. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Zadig & Voltairen kanssa.

Vuorossa suuri feminismijakso!!! Noh, yksi niistä monista, mutta nyt Johannaa ja Jonnaa puhuttavat aivan erityisen mahtavat mirkut. Moderni feminismi on paskaa, väittää Bookslut-bloggaaja Jessa Crispin juuri ilmestyneessä Why I'm not a Feminist – a Feminist Manifesto -kirjassaan. Siksi, että se on kulutuskeskeistä lifestyle-feminismiä, jolla ajetaan vain omia individualistisia tarpeita. Feminismin ei pitäisi pelata patriarkaatin ja kapitalismin säännöillä vaan puolustaa taas vähemmistöjen ja heikompien asemaa. Me olemme innoissamme feminismin politisoitumisesta ja nostamme Jessan saman tien kaapin päälle. Sen sijaan vanhan idolimme Chimamanda Ngozi Adichien mielipiteet transnaisista herättävät kummastusta. Samansuuntaisia ovat laukoneet edellisen sukupolven feministit, kuten vanha jäärä Germaine Greer, mutta toiset, kuten Gloria Steinem, ovat päivittäneet päänsä 2000-luvulle. Meidän mielestämme Chimamanda todistaa, ettei kukaan ole täydellinen, ei edes feministi. Oppimisprosessi tämä on kaikille. Ennen kaikkea puhumme Roxane Gaysta ja Koko Hubarasta. Roxane Gay on supertähti, "feminismin J. K. Rowling", jonka kirjat myyvät Jenkeissä satojatuhansia, jonka luennot ovat aina täynnä ja jolla on omistautuneita faneja, mustia ja valkoisia, miehiä, naisia ja muita. Hänen juuri suomennettu esseekokoelmansa Bad Feminist on itseironinen, hauska, kivuliaan henkilökohtainen ja räyhäkkään poliittinen. Myös Ruskeat Tytöt -blogin perustajan ja -median päätoimittajan Koko Hubaran esikoisteos ponnistaa henkilökohtaisesta. Kummankin kirjat herättävät tunteita: avartavia, järkyttäviä, samastuttavia, riemastuttavia, surullisia. Samalla ne todistavat, että tunne on tietoa ja joskus myös ainoa tapa perustella asioita. Jaksossa selviää myös, mitä eroa on kultakalan ja ihmisen keskittymiskyvyssä, mistä kirja-ala juorusi Lontoon kirjamessuilla ja miksi on ihan ok käyttää huutomerkkejä. Kirjalista alla. JAKSOSSA MAINITUT KIRJAT: Roxane Gay: Bad Feminist (suom. Koko Hubara, Anu Partanen, Like Kustannus) Koko Hubara: Ruskeat Tytöt – Tunne-esseitä (Like) Adam Alter: Irresistible: The Rise of Addictive Technology and the Business of Keeping Us Hooked Ben Blatt: Nabokov’s fvaourite word was mauve Jessa Crispin: Why I’m Not a Feminist: a Feminist Manifesto Liv Strömquist: Uppgång och fall

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on. Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä: Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisiaKyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä. Toimittaja Koko Hubara Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään rodullistamisen kautta erityisen herkästi: Käynkö töissä, elänkö sosiaaliturvalla, ovatko vanhempani yhdessä, onko isäni hyljännyt minut ja olenko pakolainen, Hubara listaa harmistuneena. Mihin tarvitsemme valtioita ja nationalistista ajattelua?Hubara pohtii, miksi suomalaisuus pitää pitää tarkasti rajattuna ja vaaleana. Suomalaisuuteni on itsestään selvää minulle, mutta olen huomannut, ettei se ole sitä muille.En mahda suomalaisuudelleni mitään.Toimittaja Koko HubaraKoska Hubaran omaa suomalaisuutta haastetaan jatkuvasti, hän kokee haastamisen tarvetta takaisin. Hän näkee muutoksen tarvetta Suomen valtiossa, rajoissa ja itsenäisyydessä: Tässä hetkessä meidän pitäisi avata rajamme ja käyttää kykyämme rauhaan ja hyvinvointiin yli rajojen muiden hyväksi.Vajavainen suomen kieliErilaisten ihmisryhmien nimittäminen on hankalaa. Ryhmien ulkopuolisten jäsenten rajanvedot siitä, mitä ryhmää ja millaisia kokemuksia toinen edustaa, on herkkä ja monimutkainen asia. Itse käytän nimitystä ruskeat tytöt, koska se kuvaa tarkasti sitä, mitä olen. Suomen kielessä ei ole riittävästi sanoja kuvaamaan etnisyyttä, joten lainasanoja esimerkiksi englannin kielestä on tarvittu, Hubara toteaa.Hubara näkee, että nimittämiseen liittyvät ongelmat ovat valkoihoisten ongelmia: Miten omasta itsestä koettu erilaisuus lokeroidaan?Isäni on ollut Suomessa 33 vuotta. Milloin hän ei enää ole maahanmuuttaja?Toimittaja Koko Hubara Olen syntynyt täällä Suomessa. Mikä ihme on toisen polven maahanmuuttaja? Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se