Podcasts about kysymys

Tervetuloa Shikaanin jaksoon numero 184, jossa F1-sirkuksen kuumimmat aiheet käydään läp. Aloitetaan ajankohtaisilla: Lance Strollin kisaranne on jälleen otsikoissa – venyikö side vai pelkästään järki? Miehen fysiikka saattaa kestää, mutta kysymys kuuluu: kestääkö katsojan hermo? Aika-ajoissa nähtiin jälleen tunteiden vuoristorataa. Tsunoda, Sainz ja Ocon jäivät lähinnä pöydän alle pyörimään, ja McLarenilta nähtiin kaikkien aikojen imuttomin suoritus. Missä oli yhteistyö, missä oli taktiikka – missä oli järki? Käymme läpi tuttuun tapaan aika-ajojen topit ja flopit. Spoileri: floppeja oli enemmän kuin toiveita Haasin kisavauhdista. Itse kisassa Piastri ei jättänyt startissa palan palaa – mies puski läpi kuin pakokaasun hajusta suuttunut kenguru. Norris jäi Verstappenin taakse, vaikka hetken näytti siltä, että sota voisi syttyä. Hülkenberg puolestaan kiipesi viisi sijaa jo ensimmäisellä kierroksella – kyseenalaisin keinoin, tietenkin. Jos sääntökirjaa luettaisiin niin kuin raamattua, Hulkki olisi jo kirkon portailla tekemässä parannusta. Kierroksella 13 Norris ohitti Verstappenin, eikä Max edes puolustanut. Onko kyse taktisesta neroudesta vai hetkellisestä blackoutista? Kysymys jää ilmaan leijumaan kuin Red Bullin PR-puheenvuorot. Rookie-puolella nähtiin vaihtelevaa menestystä: Lawsonin ykköskurvi ei lähtenyt ihan toivotusti, Bearman hoiti tonttinsa kelvollisesti, ja Antonellilla oli enemmän vaikeuksia kuin Mercedes-strategialla Monacossa. Verstappenin kisan lopun renkaat puhuttavat – miksi kovilla renkailla kidutettiin, kun softit huusivat käyttöä kuin turhautunut tiimiradio? Ja sitten tietenkin se klassinen loppunäytös: Verstappen vs Leclerc, Verstappen vs Russell, ja lopulta Verstappen vs FIA. 11 rangaistuspistettä taulussa ja laskuri käy. Onko Max matkalla kohti pakollista taukoa – tai edes ryhmäterapiaa? Tämä jakso on kuin Aston Martinin kausisuunnitelma: sekava, äänekäs ja täynnä kysymysmerkkejä. Tervetuloa mukaan – kyytiin pääsee, mutta ulos ei ehkä enää tulla ehjin sielunpalasin.

Pääsiäisajan kysymys-vastausjakso – 22.4.2025 by Politbyroo

Tässä jaksossa Jyri, Pilvi, Hannes ja Saara Väätäinen liukastelevat sormenjälkiä jättäen pitkin kaltevaa pintaa keskustellen sisäministeriön lakiesityksestä, joka laajentaisi viranomaisten oikeutta käyttää sormenjälkiä ja biometrisiä tietoja rikostutkinnassa ja turvallisuustehtävissä. Saara on jäsen Suomen Asianajajien asiantuntijaryhmässä, joka on valmistelemassa lausuntoa asiasta.   Kysymys kuuluu: onko tämä nyt oikeasti niin paha juttu? Mitä riskejä tässä ihan oikeasti on ja miten ne voisivat näkyä ihan tavallisen ihmisen elämässä? Eikö ole vain hyvä, että rikolliset saadaan paremmin kiinni? Keskustelu liukuu riskien ja porttiteorian kautta perusoikeuspunnintaan.    Liity kuuntelemaan kuinka Pilvi nostaa natsikortin johon Hannes vastaa kansalaissodalla Jyrin etsiessä 3D printatulla tekokädellä mokkapalaa.  Lausuntopyyntö: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9cefc822-fe12-4b34-ae30-1e6d1a9525b8   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Oliko holokausti, juutalaisten joukkomurha, historiallinen moraalinen katastrofi, jota ei voi verrata mihinkään? Vai pitäisikö holokaustia ajatella yhtenä kansanmurhana toisten joukossa tässä julmassa maailmanhistoriassa? Kysymys ei ole helppo eikä itsestään selvä, sillä historia, muisti ja moraali kietoutuvat toisiinsa tavoilla, jotka vaativat aina uutta tarkastelua. Aihetta on tutkinut laajasti prof. Antero Holmila, joka on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kysymykset tietoisuudesta, tunteista ja uskomuksista ovat nousseet tekoälykeskustelun kuumiksi aiheiksi. Milloin ja millä perusteella kone tai tietojärjestelmä on tietoinen toimija? Miten tätä asiaa voidaan mitata? Voimmeko toisaalta mitata tai määrittää edes ihmisten tietoisuutta? Kysymys kääntyy tekoälyn tarkastelun kautta ihmisiin ja inhimillisen vuorovaikutuksen perusteisiiin. Miten inhimillinen vuorovaikutus muuttuu, kun arjessamme on mukana tekoälytoimija, joka muistuttaa yhä enemmän ja erottumattomasti ihmistä? Mikä ihmisyydessä on luovuttamatonta ja ainutlaatuista? Voiko kone koskaan tunnistaa esimerkiksi häpeää tai elämän rajallisuutta? Lähetyksessä ovat mukana aihetta käsittelevän Ihmisyyden rajoilla -teoksen kirjoittajat Pekka Sauri ja Johanna Kukka, tekoälyn etiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Taina Kalliokoski sekä tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Toimittajana on Ville Talola.

Miltä kuulostaisi päästä stressistä eroon ilman ylimääräisiä työkaluja omaa kehoa käyttäen? TRE auttaa purkamaan stressin, trauman ja arjen kuormituksen aiheuttamia jännityksiä syvältä hermostosta. Eläimet jo tuntevat kehon tärinän voiman. TRE menetelmässä luodaan turvallinen ympäristö täristä hallitusti ja purkaa kehollisia tuntemuksia. Tule kokeilemaan TRE harjoitteita Geneesin Ilpon kanssa! Voit ilmoittautua tuleviin ryhmiimme: https://www.geneesi.fi/tapahtumat Voit tulla kokeilemaan tärinällä stressin purkamista myös Neurosonic tuoliimme: https://www.geneesi.fi/keho/neurosonic (00:00) Intro (00:51) Tärinän rooli elämässä (02:30) Keho ja mieli (TRE kehon kuormituksen apuna) (04:26) Mitä on TRE? (06:51) Kehon rentoutumisen asteista (09:25) Pelkolihas ja jännittäminen (12:12) Katsojan kysymys: TRE yksilönä ja ryhmänä (17:05) TRE fysiologisen stressin purkuun (19:17) Stressin vaikutus immuunijärjestelmään ja vointiin (20:20) Kysymys 2: Ryhmäharjotteen edut? (22:31) Tunteet osana kokemusta (24:51) Anna itsellesi lupa kokea (27:45) Trauman käsittelyn elementit (32:31) Loppusanat ja kooste

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt. Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa. Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa? ”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin." Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä. ”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa. ”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.” Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo. S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia? ”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Väliviikon kysymys-vastaus -jakso – 18.10.2024 by Politbyroo

Lisää merisodankäyntiä! Miltä sota Itämerellä näyttäisi? Ja Mitä meidän pitäisi tehdä Ahvenanmaalle? Millaisia eri tapoja on Ahvenanmaan kysymyksen hoitamiseen? Millainen voimatasapaino Itämerellä on? Mitkä olis tärkeitä alueita ja kohteita sodan aikana? Kaikkia näitä asioita avaa Corporal Frisk, jonka blogiin voit tutustua täällä: https://corporalfrisk.com/Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Sanna is back! Seuraaja lähetti kiitokset Sannalle ja pyysi kertomaan mistä Sannan itseluottamus kumpuaa ja mitä oivalluksia Sanna on tehnyt, jotka ovat saaneet kukoistamaan? Kysymys oli niin suuri, että siitä piti tehdä podcast. Kukoistukseen liittyy vahvasti aitous ja sen vaaliminen, uskominen siihen, että olen hyvä juuri tällaisena. Lisäksi siihen liittyy itseensä tutustuminen, traumoista irtipäästäminen ja kiitollisuus.

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA ja loppuhinnan voit vähentää pääomatuloista verotuksessa. Tilaa tästä. Taas palataan asuntosijoittajan neuvottelutaitojen pariin. Tällä kertaa vuorossa on Osa 14, joka on alunperin julkaistu Ostan Asuntoja Blogissa noin 10 kuukautta sitten 28.5.2023. Sisältö on ajankohtainen, kun Lehto on konkurssissa ja YIT pääomistajien ja rahoittajien tehohoidossa. Kysymys kuuluu kenties, "Ostaisiko uudisasunnon 0 eurolla"? Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuus.fi. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella - ja miten NATO tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kysymys- ja vastausjakso jatkuu. Miten selvitä ruuhkavuosista? Mitkä ovat parhaat matkakohteet? Mitä Lotta ei osaa? Mitä Miina kaipaa Suomesta? Seuraa meitä Instagramissa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: TV-sarja: Love is Blind Sweden (Netflix) Elokuva: Napoleon

Q-teatterissa viime vuonna ensi-iltaan tullut Akse Pettessonin ohjaama ja kirjoittama Joitakin keskusteluja merkityksestä kuuluu koko kevään Kansallisteatterin Pienen näyttämön ohjelmistoon. Vuonna 2022 Teatteri Takomoon tehty Jäähyväiset kahvihuoneelle puolestaan veti juuri katsomon täyteen vierailuesityksissään niin ikään Kansallisteatterissa, Suurella näyttämöllä. Podcastin kevätkauden avausjaksossa Akse Petterson kertoo näiden esitysten tekemisestä, näkemyksistään teatteriin ja siitä, miksi niin teatterin kuin elämänkin sekä oman itsen merkityksen etsiminen on ihmiselle niin tärkeää. 

Radio Novan Iltapäivässä Suvi on äimänkäkenä Eskon uudesta lempiohjelmasta – ”ethän sä edes leivo”. Kaverin puolesta kyselen -osiossa kaivataan vertaistukea etäsuhteeseen. Kysymys, pitääkö kulut jakaa perheessä puoliksi, saa Suvin kiehumaan ja muuttumaan siniseksi. Myös haiseva hengitys puhuttaa ja Esko kertoo, mikä on hänen Fear Factor numero yksi. Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Jakso 160. Maailmanpolitiikassa kuohuaa, ja tilanne on vakava esimerkiksi Ukrainassa ja Lähi-Idässä. Moni maailmankuulu muusikko kokeekin halua ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin. Kysymys kuuluukin: kun artisti tai yhtye avaa sanallisen arkkunsa, onko sillä vaikutusta globaalissa mittakaavassa? Rosannan ja Mandélozin vieraina aiheesta keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja vanhempi tutkija Iro Särkkä.

Kysymys kompromissista on Ukrainassa tabu. Näin havaitsi ulkomaantoimittaja Justas Stasevskij, kun hän kävi alkusyksyllä Ukrainassa. Kukaan ei kertonut kannattavansa sopimusta, jossa Ukraina luovuttaisi alueitaan Venäjälle. Ajatus on, että myönnytysten jälkeen Venäjä haluaisi vain lisää. Tästä huolimatta Jenny haluaa kysyä epämukavan kysymyksen: kuinka todennäköistä on, että Ukraina väsyy kuluttavaan puolustussotaan ja alkaa pohtia vaihtoehtoja? Talvi on tulossa ja vastahyökkäys näyttää epäonnistuneen. Ukrainassa eletään yhä syvemmin eri todellisuuksissa. Idässä on täysi sota, lännessä ja pohjoisessa arki on lähes normaalia. Siellä sota on vain kiusallinen taustatekijä, jota ei enää koeta yhtä omaksi kuin Venäjän suurhyökkäyksen alussa, sanoo Ukrainan-toimittaja Maxim Fedorov. Voiko kahtiajako repiä Ukrainan yhtenäisyyttä, joka on ollut yksi sen tärkeimmistä voimavaroista puolustustaistelussa? Justas ja Maxim ovat yhtä mieltä siitä, että näin ei ole käymässä. Tahto puolustaa maata on yhä kova eikä ukrainalaisilla ole muuta vaihtoehtoa kuin uskoa voittoon. Silti säröjä on nähtävissä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kun Suomi herää uuteen viikkoon, kokoomus on kukittanut Alexander Stubbin presidenttiehdokkaakseen ja kristillisdemokraatien Sari Essayah on avannut kampanjansa. Toimittajaraati kertoo mitä näistä ja muista presidentinvaalien tuoreimmista käänteistä pitää ajatella. Antti Pilkkeen vieraana ovat politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista, Kansan uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen ja Ylen politiikan toimittaja Kristiina Tolkki. Suora lähetys.

Blomis on “pakotettu” antamaan luontoraportin syyslomaltaan. Ja niinhän hän tottavie on tehnytkin. Ja vaikka hän ei ottanut koko kamera-arsenaalia mukaan, niin kyllähän hän jotain kuvamateriaaliakin tuotti matkaltaan. (kuvassa lomapaikan kissa) Kysymys kuuluu: jäikö luontomiehellemme hyvä mieli kohteen luontotarjonnan suhteen vai tuliko pahakin pettymys?

Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin voi tilata rahamedia.fi/verkkokurssit -sivulta. Alekoodi KESAKOULU. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta. Alekoodi KOTIMATKA. Kun olet kiinnostunut asuntosijoittamisesta ja opiskelet aihetta, juuri tällä hetkellä et imeydy asuntosijoitusbuumin mukana muiden kanssa kiihkeään sykkeeseen. Tämä on hyvä. Mitä enemmän valtamedia maalaa kauhukuvia, sitä enemmän massojen mukana olevat imeytyvät kauhutunnelmiin. "Syksyllä alkaa pakkomyynnit", tietää joku. "Mistä löytyy pakko-ostajat kaikille pakkomyyjien asunnoille?", pohtii toinen. "Nyt on ensiasunnonostajan markkina", toistaa kolmas jo seitsämättä kuukautta peräkkäin. "Asunto-osakeyhtiömalli tuhoutuu", syyttää joku sijoittajia. Pitkään mukana olleet "osta ja pidä" -asuntosijoittajat seuraavat rauhallisina sivusta odottaen ja nykyistä salkkuaan hoivaten. Kokematon, mutta opiskellut nuori pohtii, voisiko sellainen paniikki olla syntymässä, jonka muuttuminen kriisiksi tarkoittaisi, että sen lopulla voi tehdä hyviä asuntosijoituskauppoja. Aikanaan se selviää. Selitän vähän laajemmin otsikon kysymystä ja sen pohtimisen tärkeyttä. Se on vaikeinta buumissa, kun lauma antaa merkkejä siitä, että kohta ne ostettavat asunnot loppuu. Nyt on helppo huomata, etteivät ne loppuneetkaan. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiäsekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelullaulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. VuokravälityksenAsuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöintitarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Lue Asuntopehtoorin viikottain ilmestyvää Blogia - Nettovarallisuus vai tulot? Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Koodilla KOTIMATKA saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Koodilla KESAKOULU saat 30 % alennusta Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssista. Tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu.

Tieteistarinoissa maapallon ulkopuolelta avaruudesta tulevat oliot kuvataan yleensä isopäisiksi, hoikiksi olennoiksi, jotka muistuttavat hieman ihmistä. Tutkijoita tällaiset ufo-olennot hymyilyttävät, koska tässäkin tosielämä on varmasti tarinoita ihmeellisempää: muilla planeetoilla mahdollisesti kehittyvä elämät voisivat olla hyvinkin kummallisia ja perustua myös muihin aineisiin kuin veteen, happeen ja hiileen – kuten me ja kaikki muukin täällä Maa-planeetalla. Turun yliopiston eksobiologi Kirsi Lehto heittäytyy spekuloimaan millaisia oikeasti alienit voisivat olla. Mikä ohjaa elämän kehittymistä? Miksi omituisen eksoplaneetan kasvit voisivat olla vaikka mustia? Mitkä ovat elämän rajat – ja sen juuret? Toimittajana Jari Mäkinen.

Action-legenda John Woo tarttuu ohjaksiin Mission: Impossible -elokuvasarjan kakkososassa. Tom Cruise pinkoo tällä kertaa Australian kamaralla ja Hitchcockin jalanjäljissä. Tappajavirus uhkaa maailmaa, Ethan Hunt rakastuu palavasti ja naamareita revitään nassuista enemmän kuin laki sallii. Kysymys kuuluu, onko lopputulos mistään kotoisin? MI2 upposi aikalaisyleisöön, mutta niinhän teki myös Die Another Day…

On aika vetää yhteen Pelicansin sensaatiomainen kausi 2022-23. Vieraana päävalmentaja Tommi Niemelä, jonka kanssa käydään hopeajoukkueen tarina perusteellisesti läpi. Aiheina myös ensi kausi, MM-kiekko ja valmentajan omat uratavoitteet. Jakson sisältö: Säännöt ovat sääntöjä: mitalitunnelmien jälkeen koitti hiljainen toukokuu. (00:09) Hopeajoukkue oli täynnä nuoria ihmemiehiä. Heidät on huomattu myös Pohjois-Amerikassa. (8:06) Miltä ensi kauden joukkueen rakentaminen näyttää? Tuleeko Ryan Lasch? (41:47) MM-Leijonien lahtelaiskasvateissa on aineksia NHL:ään. Myös Niemelällä itsellään on isoja unelmia niin kotimaassa kuin ulkomailla. (49:12) Kauden loppusanat. (61:32) Seuraa meitä Twitterissä tai laita palautetta: ⁠⁠https://twitter.com/HokiPodi⁠⁠ Facebookissa: ⁠⁠https://www.facebook.com/itshockeytime/⁠⁠ Pelicans-juttuaiheet Etelä-Suomen Sanomissa: ⁠⁠https://www.ess.fi/aihe/Pelicans

Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni? Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana. Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä. Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta.

Jere Jääskeläinen on taas selaillut eroottisia elokuvia. Kysymys kuuluukin onko hän oikeasti selaillut vai onko kyseessä Jeren mielikuvituksen tuotetta? Onko nämä oikeita pornoversioita oikeista elokuvista vai ei?

Benjamin Pitkänen on 25 vuotias eläinaktivisti, joka on ollut mukana perustamassa eläinten oikeuksia puolustavan, Viral Vegans yhdistyksen. Satojen jäsenien kollektiivi haluaa luoda näkyvyyttä niille yli 86 miljoonalle eläimelle, jotka vuosittain saavat surmansa suomalaisissa teurastamoissa. Vaikka suomalaiset yleisellä tasolla tiedostavat eläinten syömisen eettiset dilemmat, olemme silti omien kulutustottumuksiemme orjia. Puheenvuorossaan Benjamin haastaa argumentin eettisestä lihasta. Kuinka voi olla eettistä lihaa, jos sen takana on teurastettu eläin? Kysymys kuuluu; jos olemme yhteiskuntana päässeet positioon, jossa kasvipohjainen ruokavalio on varteenotettava vaihtoehto, kuka on vastuussa muuttamaan kulutustottumuksiamme? Toinen kysymys kuuluu; Onko meidän muutettava kulutustottumuksiamme? Voimmeko olettaa, että olemme yksiselitteisesti muiden eläinlajien yläpuolella, ja saamme toteuttaa itseämme haluamallamme tavalla?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Puheenjohtaja kysyy, onko merkitystä, kun Olkiluoto 3 lykkääntyy taas. Kysymys ja vastaukset sisältävät sanallista hellittelyä. Ruben Stillerin teemana on keskustelu koulutuksen eriarvoistumisesta. Onko koulushoppailu itsekästä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen brittikokemukset nelipäiväisestä työviikosta. Voisiko sitä kokeilla Suomessakin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi lähes päivälleen vuosi sitten. Hilkka Olkinuora kysyy, miten mennyt vuosi on muuttanut meitä.

Miesten peruukit kuuluvat kulttuurihistoriaan. Ne olivat muodissa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tyylitietoiset miehet käyttivät ehostautumiseen tunteja päivässä ja värjäsivät peruukkejaan puuterilla valkoisiksi. Historioitsija Kustaa H.J. Vilkunan tietokirjassa Liiat hiuxet paljastuu myös mikä tehtävä peruukilla oli ja mikä oli tämän yhteiskunnallisen ilmiön takana. ”Kysymys ei suinkaan ollut muotioikusta ja kuriositeetista vaan yhteiskuntaa, sen sosiaalisia suhteita, sukupuolimääritelmiä, talousajattelua, työvoimapolitiikkaa ja oikeastaan koko kulttuuria jäsentäneestä tekijästä”, Vilkuna kertoo. Peruukkeja käyttivät paitsi ylimykset, myös pikkuvirkamiehet ja arvonsa tuntevat käsityöläiset. Miksi peruukit saivat myös kritiikkiä? Millä tavalla peruukit elävät vielä meidän ajassamme? Kustaa H.J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset Juomareiden valtakunta, Viha ja Paholaisen sota. Kustaa H.J.Vilkuna on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Alkoholin ostaminen on vaikeaa varsinkin, jos on lapsia mukana. Turussa on ylitetty tämän takia uutiskynnys. Kysymys kuuluu nyt kannattaako jättää ne lapset autoon, kun käy viikonloppuna ostoksilla?

Mitä kysyisit, jos pitäisi saada selville onko toisen ihmisen todeksi väittämä vakaumus totta vai ei? Miten ylipäätään arvioida onko uskonto tai uskonnottomuus ”aitoa”? YK:n Ihmisoikeuksien julistuksessa määritellään uskonnon- ja omantunnonvapaus, johon kuuluu vapaus harjoittaa tai olla harjoittamatta valitsemaansa vakaumusta. Tämän vapauden on katsottu olevan niin perustavanlaatuinen, että ihmisen ei voida edellyttää peittelevän tai muuttavan näkemyksiään kohdatessaan esimerkiksi vainoa tai joutuessaan hengenvaaraan. Tästä syystä turvapaikkaa on mahdollista hakea uskonnollisin perustein. Uskontoperusteiseen vainoon perustuvat turvapaikkahakemukset asettavat kuitenkin niitä käsittelevän Maahanmuuttoviraston varsin vaikean tehtävän eteen: tulkitessaan yksilöön kohdistuvaa uskonnollista vainoa tai tämän vakavuutta joudutaan käytännössä päättämään, onko turvapaikkahakemuksessa ilmoitettu vakaumus todennettavissa. Tällöin usein triviaalina näyttäytyvä kysymys uskonnon määrittelystä muuttuu hyvin konkreettisesti kysymykseksi elämästä ja kuolemasta. Miten Maahanmuuttovirasto vaikuttaa ymmärtävän uskonnon ilmiönä ja minkälaisia haasteita liittyy uskontoperusteisiin turvapaikkahakemuksiin? Keskustelemassa ovat aihetta tutkineet uskontotieteen väitöskirjatutkija Helmi Halonen Helsingin yliopistosta ja teologian väitöskirjatutkija Ilona Blumgrund Åbo Akademista sekä aktiivisesti turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustanut kirkkoherra Kaisa Huhtala. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa kosmologi KarI Enqvist, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Minkälaista tirkistelyn iloa prinssi Harryn tarina ja varsin nolot paljastukset antavat? Onko Harryn suurin saavutus se, että hän on vilkuttanut parvekkeelta kansalle? Harryn muistelmat ovat avanneet syytösten ja paljastusten Pandoran lippaan. Media on räjähtänyt, kirja myy kuin häkä, Netflix-sarjaa katsotaan urakalla. Harry ja Meghan saavat rahaa henkivartiojden palkkaamiseen. Kirja herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raati joutuu ihmettelemään tätä ilmiötä. Tällä viikolla on puhuttu paljon viholliskuvasta. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä. Mitä raati ajattelee demonisoinnista, sen seurauksista ja Ukrainaan hyökkäävästä venäläissotilaasta? Kirjastolaitos on alamäessä! Kirjaston lainaajien osuus väestöstä putosi 2020-luvun alkuun mennessä puolesta kolmannekseen. Samalla selvisi että Suomen koulutustaso on laskenut romahdusmaisesti. Mistä ihmeestä on kyse? Kari Enqvist kysyy, nähdäänkö seniorit ryhmänä, jolle mikä tahansa kelpaa ja jotka saavat olla kiitollisia siitä, että edes jotakin annetaan? Kysymys koskee sekä senioreille suunnattuja kulttuuripalveluja että vanhustenhoitoa. Ovatko kolmikymppiset saaneet aivan väärän ja suppean mielikuvan seniorien ryhmästä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Jakson sisältö Tämänkertaisessa KaaraTV Podcastin jaksossa vieraana on maailman vanhimman Skoda-maahantuonnin Helkama-Auton toimitusjohtaja Maija Koskela. Kysymys tietenkin kuuluu, miltä nyt tuntuu? 75 vuotta Skoda-maahantuontia on pitkä aika ja komea saavutus. Tutustumme uuteen Skoda-liikkeeseen Espoon Olarinluomassa ja keskustelemme autojen sekä Skodan tulevaisuudesta Suomessa. kaaratv #podcast #skoda Find out more at https://kaara-podcast.pinecast.co

Valokuvaaja Jonne Heinonen kuvasi seitsemän vuoden ajan Suomen romaneja. "Kysymys oli matkasta, jonka tein tuntemattomaan, mutta josta tuli tuttu ja turvallinen matka lopulta", hän kuvailee. Heinonen kertoo, että kyse oli paitsi matkasta romanikulttuuriin ja romanien pariin, myös laajemmin matkasta ihmisyyteen. Nyt tuon seitsemän vuoden kuvausrupeaman tulokset ovat nähtävillä Rom-valokuvanäyttelyssä Valokuvataiteen museossa. Toimittaja Jaakko Laakso vieraili näyttelyssä Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Anneli Weisteen ja valokuvaaja Jonne Heinosen kanssa.

Politiikkaradiossa on käsittelyssä paljon ihmetystä herättänyt hoitajien palkkasopu, josta sopu on vaikuttanut olevan kaukana. Aiheesta syntyi ohjelmassa tiukka väittely, jossa vaadittiin faktoja kuntoon. Studiossa hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Toimittajana on Antti Pilke. Paljonko palkat nousevat, jääkö osa hoitajista ilman Tehyn korostamaa lisäpalkkaa? Kestävätkö Tehyn perustelut? Miten Rytkönen vastaa pettymyksestään kertoneille hoitajille? Kärsikö hoitotyön maine rytäkässä? Miksi muu kunta-ala vahti, että hoitajapulasta kärsivä ala ei saa saada muita enemmän? Suora lähetys.

HubSpot on CRM-järjestelmä joka on suunniteltu kasvavien yritysten tarpeisiin, mutta mistä HubSpotissa on oikein kysymys? Jani käy podcastissa läpi HubSpotin filosofian ja sen miten HubSpot toimii ja kuinka HubSpotin avulla voidaan ottaa koko asiakkuusdata haltuun ja rakentaa liiketoimintaa hyödyttävä kokonaisuus jossa asiakas ja asiakasdata on keskiössä. Muutama iso trendi johon HubSpot tuo ratkaisuja: 1. asiakaspolut ja asiakkaan matka on monimutkainen kokonaisuus jota on vaikea hallita kun data on hajallaan 2. kun data ja erilaiset applikaatiot on erillaan data siiloituu ja sen hallittavuus on heikkoa ja tästä syntyy kitkaa ja heikkoja asiakaskokemuksia 3. kun yritysten käytössä on useita applikaatioita se tarkoittaa myös erilaisia käyttöliittymiä ja vaikeita ja haastavia käyttökokemuksia 4. työntekijät karsastavat vaikeita ja monimutkaisia käyttökokemuksia ja niimpä useat eri järjestelmät ovatkin vajaalla käytöllä koska esim. myynti ei koe CRMää omakseen HubSpot on rakennettu eri tavalla. Sen sijaan, että joutuisit integroimaan useita eri järjestelmiä toisiinsa niin voit helposti käyttää kaikkea yhdestä paikasta niin että, 1. henkilökunta sitoutuu paremmin 2. CRM:n käyttöönotto ja käyttö on helppoa 3. kaikki data on saatavilla yhdestä paikasta yhden käyttöliittymän kautta Kuuntele HubSpot Demo. Demo on tallennettu syyskuussa 2022. Kun haluat nähdä HubSpot demon livenä niin ilmoittaudu täältä: https://www.salescommunications.fi/hubspot-demo Tutustu HubSpot käyttöönottoon https://www.salescommunications.fi/hubspot-kayttoonotto Nykyisille HubSpot asiakkaille HubSpot Restart: https://www.salescommunications.fi/fi/hubspot-uudelleenkaynnistys

Viitisensataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua maailman eri kolkissa, ihmisten ajattelussa ja opetuksissa alkoi tapahtua muutoksia. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten Tom Erik Arnkilia alkoi vaivata kysymys, tiesivätkö helleenifilosofit ja intialaiset ajattelijat toisistaan, kun lausuivat suunnilleen, että kaikki virtaa. Kysymys johdatti Arnkilin tutkimaan silloista, laajeneva ja muuttuvaa Persian valtakuntaa, ja matkustamaan pitkin sen alueita ja valtarakenteita yhdessä pienestä juutalaispojasta kuninkaan suosioon ja tämän vakoojaksi nousevan Benjamin Aamoksenpojan kanssa. Arnkil on matkustanut Benin seurassa kuuden romaanin pituisen matkan. Historiallisen kirjasarjan itsenäisenä romaaninakin toimivat huipennus johdattaa Intiaan. Keskustelemme kirjailijan ja lukijoiden matkasta, miten Arnkilin Persia rakentui, miltä maailma näyttää ihmisenkokoisesta vinkkelistä, mitä niin lukija kuin kirjailija pyytävät, kun irrottautuvat länsimaisesta historianopetuksesta tutuista kreikkalaislähtöisistä asetelmista ja katsovat ”tunnettua maailmaa” toisesta suunnasta? Tom Erik Arnkil kertoo myös, miksi hänen historialliset henkilönsä tuntuvat lukijasta yllättävän tutuilta ja samastuttavilta. Kirjailijan kuva Liisa Takala, Teos

Sisältövaroitus: seksuaalinen väkivalta Kuinka pitkiä olivat Raamatun jättiläiset, kuka oli Aadamin eksänä tunnettu Lilith ja miksi Toorassa käsketään uhraamaan Jahven lisäksi myös Asaselille? Entä miksi Jumala yrittää välillä tappaa jonkun ilman sen kummempaa syytä - siinä onnistumatta? Kysymys ja vastaus -jaksossa keskitytään sellaisiin Raamatun pahishahmoihin, jotka tuntuvat sopivan paremmin kansantaruihin kuin pyhän kirjan sivuille. Jaksossa käsitellään myös seuraavia aiheita: - Lähi-idän kuninkaiden seremoniat 1. Mooseksen kirjan jättiläiskohtien taustoittajana - Gigantomakhia-myytti kreikassa, skandinaaveilla, Joosuan kirjassa ja Jeesuksen toiminnassa - Apokryfisen 1. Eenokin kirjan tarina katselijaenkeleistä - Fundamentalistikristilliset alieniteoriat - Jeesuksen opetus miehille vs. herätyskristillinen puhtauskulttuuri - Evankeliumien ja juutalaisten lähteiden viittaukset - Jom Kippur - Haile Selassie rastafarien messiaana - Israelin uskonnon polyteistisen varhaisvaiheen jäänteet Raamatussa - Juutalainen keskiaikainen magia Linkit - Harhaoppia 13. Halloween-special: Raamatun kaaoshirviöt - Harhaoppia 7. Multiversumi, Nooan arkki, maailmanloppu - The Lord of Spirits on kahden amerikkalaisen ortodoksipapin podcast, jossa käsitellään Raamatun yliluonnollista maailmankuvaa ja siihen liittyviä henkiolentoja eksegeettisen tutkimuksen ja ortodoksisen uskon näkökulmasta. Jos jättiläiset ja Katselijat jäivät kiinnostamaan sinua, löytyy paljon lisätietoa aiheesta esimerkiksi jaksosta A Land of Giants. Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa. KEINO on Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Julkiset hankinnat ovat iso osa talouttamme, joten kysymys niiden roolista vihreässä siirtymässä on oleellinen. Kysymys on kieltämättä poliittinen, kuten Eeva Furman jaksossa kävi ilmi, mutta myös taloustieteellinen. Sen takia kutsuimme vieraaksi Mika Malirannan, jonka kanssa keskustelimme julkisten hankintaprosessien potentiaalista ja riskeistä liittyen vihreään siirtymään. Voiko julkiset hankinnat tehokkaasti ohjata teollisuutta, tuotantoa ja innovaatiota kestävämpään suuntaan, tai onko nykyiset mallit siihen liian tehottomia? Tervetuloa kuuntelemaan. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Mitä on shitposting? Kysymys oli niin vaikea, että sitä vastaamaan piti kutsua alan ammattilainen eli Toivo Haimi (@toivohaimi). Soppaan heitetään määritelmiä – ”se on postaamista postaamisen vuoksi” – ja käydään vaativaa älyllistä painia: onko Elon Musk enempi shitpostaaja kuin Donald Trump vai päihittääkö Liam Gallagher molemmat? Voiko yleensäkään rennosti julkaista internetissä asioista just for shits and giggles, jos on tuhansia tai miljoonia seuraajia? Onko shitpostaaminen aina huumoria tai antihuumoria tai kenties viittauskohteilla kyllästettyä niin hyvää puuta?  Erinomainen jakso sisältää monta tosi tyhmää sananväännöstä ja shownotesien linkeissä on tavallistakin epäilyttävämpää materiaalia. Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme. Vinkit Toivon vinkki:  Pujota avainlenkki läpi farkkujen vetskarista ja napista, niin pysyypi housut kiinni Karin vinkki on The ticking time bomb of modern free-to-play games (The Verge) Materiaalit Tästä brand twitterin shitpostaaminen (kenties) alkoi: Oreo ja Super Bowlin sähkökatko sekä sen synty Muun muassa Heinz ja Domino's Pizza UK surivat kuningatar Elizabeth II:n kuolemaa Twitterissä Elon Musk turned into a shit poster and i love it (reddit) Liam Gallagher Twitterissä Elon Muskin pitäisi hankkia finsta Twitterin ja Elon Muskin väliseen sopimukseen lisättiin maininta siitä, että ostajaehdokas tweettasi myyjälle kakkaemojin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen The Siren Sound of the Clash's ‘London Calling,' 40 Years Later Loss (sarjakuva) This bar joke from ancient Sumer has been making rounds on twitter as non-sequitur humor. What does it actually mean? @huumori.h Instagramssissa Max Weber (Wikipedia) Pan ostaa Varustelekan propagandakirje

Mitä on shitposting? Kysymys oli niin vaikea, että sitä vastaamaan piti kutsua alan ammattilainen eli Toivo Haimi (@toivohaimi). Soppaan heitetään määritelmiä – ”se on postaamista postaamisen vuoksi” – ja käydään vaativaa älyllistä painia: onko Elon Musk enempi shitpostaaja kuin Donald Trump vai päihittääkö Liam Gallagher molemmat? Voiko yleensäkään rennosti julkaista internetissä asioista just for shits and giggles, jos on tuhansia tai miljoonia seuraajia? Onko shitpostaaminen aina huumoria tai antihuumoria tai kenties viittauskohteilla kyllästettyä niin hyvää puuta? Erinomainen jakso sisältää monta tosi tyhmää sananväännöstä ja shownotesien linkeissä on tavallistakin epäilyttävämpää materiaalia.Mikäli pidät podcastista ja haluat tukea sen tekijöitä rahallisesti, suuntaa Supporting Cast -sivullemme.VinkitToivon vinkki:  Pujota avainlenkki läpi farkkujen vetskarista ja napista, niin pysyypi housut kiinniKarin vinkki on The ticking time bomb of modern free-to-play games (The Verge)MateriaalitTästä brand twitterin shitpostaaminen (kenties) alkoi: Oreo ja Super Bowlin sähkökatko sekä sen syntyMuun muassa Heinz ja Domino's Pizza UK surivat kuningatar Elizabeth II:n kuolemaa TwitterissäElon Musk turned into a shit poster and i love it (reddit)Liam Gallagher TwitterissäElon Muskin pitäisi hankkia finstaTwitterin ja Elon Muskin väliseen sopimukseen lisättiin maininta siitä, että ostajaehdokas tweettasi myyjälle kakkaemojin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenThe Siren Sound of the Clash's ‘London Calling,' 40 Years LaterLoss (sarjakuva)This bar joke from ancient Sumer has been making rounds on twitter as non-sequitur humor. What does it actually mean?@huumori.h InstagramssissaMax Weber (Wikipedia)Pan ostaaVarustelekan propagandakirjeLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Tässä jaksossa pääosassa olette te arvon kuuntelijat! Kysymyksiä tuli ennätysmäärä ja niitä perataan perusteellisesti. Aika luopua Baileysta? Kumpi voittaisi nyrkkeilyottelussa Tuchel vai Conte? Mitä ManUn pitää tehdä toisin? Onko Haaland hyvä vaihtoehto bussijoukkueita vastaan? Kummalla on parempi tukka Pasi Rautiaisella vai Cucurellalla? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa. Yleisökysymykset (13:37)

Tässä jaksossa pääosassa olette te arvon kuuntelijat! Kysymyksiä tuli ennätysmäärä ja niitä perataan perusteellisesti. Aika luopua Baileysta? Kumpi voittaisi nyrkkeilyottelussa Tuchel vai Conte? Mitä ManUn pitää tehdä toisin? Onko Haaland hyvä vaihtoehto bussijoukkueita vastaan? Kummalla on parempi tukka Pasi Rautiaisella vai Cucurellalla? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa. Yleisökysymykset (13:37)

Pitäisikö tyytyä yhteen uraan? Kirjapodin viimeisenä vieraana, vierailee moniosaaja Inkeri Ruuska. Inkeri on löytänyt oman onnensa monestakin eri urasta: hän on oikeustieteiden maisteri (OTM) ja tekniikan tohtori (Dr.Sc. (Tech.) väitellyt työpsykologiasta ja johtamisesta). Hän toimii myös positiivisella haastamisella ratkaisukeskeisenä business coachina. Jakson juontajana toimii henkilöstötyöskentelyn asiantuntija Saana Rossi, jonka oma elämä kulkee myös moniosaajan matkaa! Saana tunnettu host, juontaja ja tykätty tietokirjailija. Kysymys kuuluukin: Mikä sinusta tulee isona?   Laita napakka jakso kuunteluun, risut & ruusut Kirjapodi

Tällä kertaa Selma ja Matleena keskustelevat, siitä miksi väkivaltaa romantisoidaan ja miesohjaajia idolisoidaan. Kysymys herää: onko Leffapaneeli feministinen podcast?

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Alma Onali keskustelevat Turkista rapotoineen toimittaja Sara Vainion kanssa Turkin toiminnasta Suomen ja Ruotsin Nato-kysymyksessä, ja siitä mitä tuoreet kannatuskyselyt kertovat mahdollisista tulevista hallituskokoonpanoista, sekä skandaalinkäryisestä oikeudenkäynnistä Depp vs. Heard. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Natoon liittyvät kysymykset ovat usein sellainen tunteellinen, sekava mössö. Siksi ne on järkevä jakaa pienempiin osiin.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Joona Aaltonen.Tämä podcast julkaistiin 18.3.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja pyytää kommentteja tietoon, että 72% eurooppalaisista haluaisi äänestää älypuhelimellaan ja 50%:n mielestä poliitikot voisi korvata algoritmilla. Kyselystä kertoo The Center for the Governance of Change (CGC). Helsingin Convoy-tapahtumaa on seurattu viime viikosta lähtien. – Mannerheimintiellä ollut kosolti väkeä, mutta mitä siellä tapahtui ja ketä siellä oli​, siitä oltu eri mieltä, sanoo Kaarina Hazard. ​Huumoria ei​ hänestä saa kieltää. Juha Itkonen boikotoi olympialähetyksiä eli ei katso niitä ollenkaan. Hän ei ole yksin! Ja Tujusen mielestä olympialaisten instituutio ei ylipäätään kuulu enää nykyaikaan. Bensiinin nousevasta hinnasta tullut poliittinen kysymys, ja puolueet ovat lupailleet, että asialle voi tehdä jotain. Taru Tujunen kysyy, nouseeko bensan hinnan vuoksi Suomessa Ranskan keltaliivien tapainen yhteiskunnallinen voima?