Sivumennen

Sivumennen palaa pitkältä tauolta – Johanna autiolta saareltaan ja Jonna kaninkolostaan. Taon aikana Johanna on katsonut koko internetin tyhjäksi: seuraa analyysia tv-sarjoista, etenkin romanttisesta fiktiosta, ja siitä, miksi niitä ei osata arvioida lajityyppinsä puitteissa. Entä mikä keskiluokan kärsimysnäytelmissä meitä niin viehättää, ja onko – Zadie Smithin koronaesseen sanoin – kärsimys absoluuttista? Italialaiskirjailija Elena Ferrante näyttää uudessa romaanissa, miten mestarillisesti hän kuvaa totuutta ihmisen valheiden takana – mutta ennen kaikkea hän kirjoittaa taiturimaisesti ihmisistä eri yhteiskuntaluokissa. Mutta miksi luokkakritiikki on populaarikulttuurissa yleensä joko poseeraavaa tai loistaa poissaolollaan? Lopuksi kysymme, pelastaako ihmisen typeryys meidät lopulta algoritmin vallalta? LUE Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä (Suom. Helinä Kangas, WSOY) Zadie Smith: Intimations (essee: Suffering like Mel Gibson) 13 katseluasentoa (Silvia Hosseinin essee Sarja kutsuu suremaan) (Kosmos) KATSO Musta kuningatar (Netflix) Kärlek & Anarki (Netflix) Undoing (HBO) Emily in Paris (Netflix) Rakasta minua (Yle Areena) Dash & Lily (Netflix) KUUNTELE Finlandia-hymni ODOTAMME The Happiest Season -elokuva KATSOMME, KOSKA EMME SAANEET MEMOA CANCELLAUKSESTA Love actually

Sivumennen keskustelee pitkään ja hartaasti Aase Bergin Akasta, joka herättää paljon ja ristiriitaisia ajatuksia. Mikä on jätetyksi tulleen ns. toisen naisen paikka? Lisäksi puhetta bikineistä, Jim Morrisonista ja eräästä suuresta ruotsalaisrunoilijasta, joka sanoitti surullisten naisten maailmaa. Jaksossa selviää myös, mikä yhdistää Angeliquea ja Le Bureaun Moukkaa. Entä mikä ihme saa Jonnan kiroilemaan? Lue: Aase Berg: Akka (suom. Jyrki Kiiskinen, Siltala) Emilie Pine: Tästä on vaikea puhua (suom. Karoliina Timonen, Atena)

Colson Whiteheadin palkittu Nickelin pojat näyttää, mitä rasismi on henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Pohdimme 
blacklivesmatter-liikkeen uutta nousua Ta-Nehisi Coatesin, Audre Lorden, Toni Morrison ja Judith Butlerin sanojen kautta. Miksi liike on niin voimakas ja herättää jopa toivoa? Muistelemme keväällä kuollutta Yahya Hassania ja puolustamme runoilijan oikeutta olla vapaa. Olemme katsoneet myös Normal People -tv-sarjan ja opettelemme syksyyn mennessä norjaa – syy siihen on selvä. LUE:
 Colson Whitehead: Nickelin pojat (suom. Markku Päkkilä, Otava) Yahya Hassan: Yahya Hassan (suom. Katriina Huttunen, Tammi) Ta-Nehisi Coates: Between the world and me + Letter to my son -essee Atlantic-lehdessä 
Audre Lorde: Sister Outsider KATSO: 13. lisäys (Netflix) Normal People (Yle Areena)

Sivumennen on lukenut Philip Teirin rakkaus- ja uusperheromaanin Neitsytpolku ja kysyy, saako ihminen valita, kun kaikki valinnat on jo tehty. HBO:n Mrs America tuo mieleen, miten vaikea liberaalien on nähdä konservatismin lumoa ja miksi sisaruus ei ole käytännöllinen käsite. Johannalla on teoria siitä, miksi muu maailma on pakkomielteisen kiinnostunut Ruotsin koronalinjasta. Jonna puolestaan huomaa ilokseen, ettei autofiktion aika ole ollenkaan ohi. LUE: Philip Teir: Neitsytpolku (Otava, Jaana Nikula) Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S, Katriina Huttunen) KATSO: Mrs America (HBO)

Teatterinero Milja Sarkolan esikoisromaani Pääomani herättää ajatuksia ihmissuhteiden arvottamisesta, luokkaan sidotusta mausta ja siitä, kuinka vittumaista on joutua tekemään ryhmätöitä kaikkein tylsimmässä ryhmässä. Ja kuinka ollakaan, puhumme myös koronasta. Johanna pohtii kriisiajan synnyttämää ahdistusta Melancholia-elokuvan kautta, Jonna taas löytää lohtua Virginia Woolfin sodanaikaisista päiväkirjoista. Vai olisiko runous sittenkin parasta luettavaa keskittymiskyvyttömyyden aikakautena? Mutta mitä voimme odottaa tulevaisuudelta? Siinä käännymme tietenkin kirjailijoiden puoleen. LUE: Milja Sarkola: Pääomani (Teos) päiväkirja virginia woolf savukeidas Virginia Woolf: Päiväkirja I (suom. Ville-Juhani Sutinen, Savukeidas) Kuva: Jarkko Mikkonen

Maailmamme on seksin kyllästämä, mutta osaammeko me vieläkään puhua seksistä merkityksellisellä tavalla? Lisa Taddeon kaunokirjallinen tietokirja Kolme naista kuvaa naisen halua ja seksin olemusta poikkeuksellisen todentuntuisella tavalla. Kolmen päähenkilön kautta päästään tutkimaan myös toimijuutta ja vallankäyttöä seksisuhteissa. Johanna ja Jonna pohtivat myös, mitä merkitsee naisen seksuaalisuutta käsittelevän kirjallisuuden valtavirtaistuminen. Miksi seksistä kirjoittavia naisia silti yhä moralisoidaan? LUE Lisa Taddeo: Kolme naista (suom. Marianne Kurtto, Gummerus)

Uuden vuosikymmenen kunniaksi (ja muutenkin) Sivumennen vinkkaa, mitä lukea ja mitä katsoa kevään 2020 (ja omaksi) iloksi. Vaikka mitä! Jouluna Jonna on uppoutunut 900-sivuiseen romaanijärkäleeseen, joka tarjoaa rakkautta ja henkisyyttä. Johanna puolestaan on ollut lukupaastolla (sanotaan nyt vaikka niin) ja palannut kirjojen pariin alkuvuodesta. Mutta. Miksi hevonen on niin hauska sana? LUE: George Eliot: Daniel Deronda (suom. Alice Martin, WSOY) Antti Rönkä & Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen (Gummerus)

Jonna ja Johanna ovat saatelleet vuosikymmenen loppuun makaamalla peiton alla ja katsomalla telkkaria. Listaamme siis vuoden parhaat tv-sarjat! Niistä Watchmen, When they see us ja Toni Morrison -dokumentti synnyttävät puhetta rasismista Yhdysvalloissa. Kysymme, kuten Morrison, ”miksi jotkut tuntevat olevansa pitkiä vain, kun joku toinen on polvillaan?” Sivumennen paljastaa myös, mitä he lukevat jouluna. Spoiler: aneemisia insinöörejä vuorella ja jousiammuntaa ja rakkautta Englannissa. Kuva: Arré / Illustration: Shruti Yatam

Kirjallisuuden Nobel jäi jakamatta vuonna 2018. Mistä Ruotsin Akatemian kriisi oikein alkoi? Sivumennen on lukenut Matilda Gustavssonin teoksen Yhdeksästoista jäsen: Miten sen avainhenkilö – stereotyyppisesti viinit tunteva, poskisuudelmia jakeleva ranskalainen – pääsi Akatemian suosioon? Ja millaista hänen valtansa lopulta oli? Puhetta myös muun muassa siitä, miten naisilla on oikeus huonoon miesmakuun. LUE: Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Suom. Elina Lustig, Otava) Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö (Tammi) Kuva: THRON ULLBERG

Jonna etsii nousua marraskuisesta murheen laaksosta muun muassa Hannah Gadsbyn Douglasin, Fleabag-teatteriesityksen ja Kate Atkinsonin uusimman romaanin avulla. Minne katosi nauru? Vai eikö ilakointi ole enää sopivaa? Johanna taas sulattelee viime vuosien tarinallistamisähkyä ja liputtaa nyt vankasti tarinallistamisen puolesta. Tosin tilanne voi muuttua hetkellä millä hyvänsä. Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo vakuuttaa dystooppisella realismillaan. Sen väkivallankuvaus johdattaa puhumaan maskuliinisuuden viimeisestä tabusta: miksi miehet eivät puhu miesten välisestä väkivallasta? LUE Kate Atkinson: Liian kirkas taivas (Suom. Kaisa Kattelus, S&S) Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (LIke) NÄE Hannah Gadsby: Douglas (ensi vuonna Netflixissä) Fleabag (Amazon Prime) 9 to 5 -elokuva

Sivumennen on lukenut nettinovellin This is Pleasure ja herkeää pohtimaan seksuaalista ahdistelua metoon kaksivuotishengessä: miksi kannattaa sanoa ei, ja miksi kaikkien on syytä ymmärtää, että “ei” ei välttämättä johda mihinkään? Puhumme myös hiljaisista pariskunnista rantakahviloissa, isänpäiväkuvista Instagramissa ja siitä, miten meistä tuli ihmisalgoritmeja. Ja miksi kannattikaan mennä tanssimaan tuntemattomien kanssa? Paljastamme, miten Sivumennen toimii – tai luulee toimivansa – shokkitilanteissa. LUKULISTA Mary Gaitskill: This is Pleasure Rachel Cusk: Coventry KATSO Untouchables-dokumentti Kuva: David Shankbone

Ranskalaiskirjailija Édouard Louisin esikoisromaanissa ei ole tilaa rakkaudelle, toivolle tai huumorille: Ei enää Eddy on pienoiskuva patriarkaatista, jossa toteutetaan pakkomielteisesti perinteisiä sukupuolirooleja ja heteroseksuaalisuutta. Monika Fagerholmin uutuus Kuka tappoi bambin? on tyylipuhdas #metoo-ajan romaani, tavallinen tarina joka Fagerholmin käsissä muuttuu kaikkea muuta kuin tavalliseksi. Tämän rinnalla Netflixin Epäuskottava tarjoaa tarpeellisen kuvauksen maailmasta, jossa seksuaalisen väkivallan uhri saa oikeutta. Patriarkaatin ja kapitalismin irvokkuutta olemme ihailleet myös HBO:n Successionin äärellä. LUE: Édouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi, suom. Lotta Toivanen) Monika Fagerholm: Kuka tappoi bambin? (Teos, suom. Laura Jänisniemi) KATSO Succession (HBO) Epäuskottava (Netflix)

Sivumennen palaa perusasioiden ääreen: Atwood, Knausgård ja tyttöjen oikeudet! Käsittelyssä on tapaus Caroline Calloway / Natalie Beach, ja arviomme on: paljon melua tyhjästä. Jonna pohtii, miksi uusi elämäkerta moralisoi Susan Sontagia niin, kun hyvän elämäkerran tehtävä on olla moralisoimatta. Jaksossa mainitaan myös... designreput. Jakso on tehty yhteistyössä Plan International Suomen kanssa. LUE: Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen) Karl Ove Kausgård: Inadvertent (Why I Write) Kuva: Alasdair McLellan

“Ajattelen, miten epäreilua on että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: ihmisiä joiden ei tarvitse pelätä mitään ja ihmisiä joiden täytyy ymmärtää pelätä kaikkea.” Onko vapaus sitä, ettei pelkää? Onko rohkeus sitä, että rakastaa? Mikä on paratiisi? Pajtim Statovcin upea Bolla, Sally Rooneyn viihdyttävä Normal People, Jonas Hassen Khemirin ihana Isän säännöt sekä Phoebe Waller-Bridgen loistava Fleabag-draamakomedia vievät Jonnan ja Johannan syviin vesiin. Mutta minkä sanan Johanna on juuri oppinut? Miksi Jonna on kokenut kehosta irtautumisen? LUKULISTA Pajtim Statovci: Bolla (Otava) Liv Strömquist: Den rödaste rosen slår ut Sally Rooney: Normal People Jonas Hassen Khemiri: Isän säännöt (Johnny Kniga) KATSO: Fleabag Kuva: Gisèle Vienne: Crowd, Helsingin juhlaviikot

Sivumennen elää kirjailija Toni Morrisonin jälkeistä aikaa haikeana. Katsomme ja luemme synkkiä mutta vaikuttavia kuvia Yhdysvalloista: tv-sarja Euphoria ja runoilijan romaani, joka summaa 200 sivussa uskomattoman paljon. Jonna ilahtuu siitä, miten brittikitaristi ei seesty iän myötä vaan kääntää selkänsä patriarkaatille. Johanna miettii, miksi maailma EI ole meidän omaisuuttamme ja miksi ajatus "jos haluan jotain todella paljon, minulla on siihen oikeus" on väärä. Lukulista: Toni Morrison: The Source of Self-Regard Viv Albertine: To Throw Away Unopened Ocean Vuong: On Earth We're Briefly Corgeous Kuva: Michael Lionstar

Kesä oli, kesä meni: Johanna teki kaikkea liikaa, Jonna opetteli survivalistiksi. Sally Rooneyn ja Ottesa Mosfeghin romaanit luettuaan parissa Johanna äityi miettimään ulkonäön antamaa valtaa, Jonna taas pohti venäläisen ihmisen mysteeriä Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen loppu -kirjan parissa. Mutta kumpikin on kesän aikana suistunut eksistentiaaliseen kriisiin. Miksi lukea? Miksi elää? Löytyykö vastaus lapsuuden rutiineista vai sienien vetämisestä? 
 LUKULISTA Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu – kuinka nykyajasta tuli second handia (suom. Vappu Orlov) Ottessa Mosfegh: My Year of Rest and Relaxation Sally Rooney: Normal People Åsa Beckman et al. Klimakteriet Pamela Paul: My Life with Bob: Flawed Heroine Keeps Book of Books, Plot Ensues

Sivumennen puhuu mm. siitä, voiko taustasta oikeastaan koskaan päästä eroon ja miksi itsekkyys on hyvä asia. Ja mikä yhdistääkään Astrid Swania ja Kalle Päätaloa? Lisäksi käy ilmi, että Johanna on potenut flunssaa, mutta Jonnalta heruu vain vähän sympatiaa. Se ei kuitenkaan aiheuta eripuraa, vaan kaksikko jakaa kesäkirjavinkkinsä sulassa sovussa. Lukulista: Svetlana Aleksijevits: Tshernobylistä nousee rukous (suom. Marja-Leena Jaakkola, Tammi) Lisa Brennan-Jobs: Pikkusintti (Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi, WSOY) Carolina Setterwall: Toivotaan parasta (suom.Laura Beck, Otava) Astrid Swan: Viimeinen kirjani (Nemo) Kalle Päätalo: Nuoruuden savotat (Gummerus)

Irlantilaiskirjailija Sally Rooney on herättänyt maailmanlaajuista huomiota esikoisromaanillaan Keskusteluja ystävien kesken. Me emme ihmettele miksi. Rooneyn teos on älykäs, viihdyttävä, ajassa kiinni oleva mutta myös ajaton romaani rakkaudesta, ihmissuhteista ja identiteetistä. Jonna iloitsee lukuilon palaamisesta elämäänsä, mutta Johanna synkeilee politiikan mustien virtausten edessä. Puhumme jälleen myös autofiktiosta ja siitä, kunnioittaako kirjallisuudessa subjektiivinen näkökulma paremmin ihmisen mysteeriä. Entä mitä on autotodellisuus? LUKULISTA Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (suom. Kaijamari Sivill, Otava) Maggie Nelson: Argonautit, Sinelmiä (suom. Kaijamari Sivill, Kustantamo S&S) Rachel Cusk: Ääriviivat (Suom. Kaisa Kattelus, Kustantamo S&S)

Millainen on nainen, joka hakee avointa konfliktia terapeuttinsa kanssa? Siihen saamme vastauksen Laura Lindstedtin Ystäväni Nataliassa, joka myös osoittaa, että seksistä voi kirjottaa todenmukaisesti ja hauskasti. Mainitsemme jälleen Freudin! Alkuun olemme vaikuttuneita Leaving Neverland -dokumentista, joka pakottaa katsomaan maailmaa tällä kertaa väistelemättä ja näkemään asiat sellaisina kuin ne silmiemme edessä ovat. Kuva: Teos

Kolme uutta teosta tuovat aikansa radikaaleimman kirjailijan Minna Canthin tähän päivään: Minna Maijalan esseeteos Punaiset kengät, Minna Canthin novellikokoelma Ihmisen kuvia (toim. Minna Maijala) sekä Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? Samalla ne tuovat suomalaisen suurnaisen lähelle. Syntyy keskustelu naisen oikeudesta olla luova, oikeasta tavasta rakastaa sekä siitä, onko mustasukkaisuus häpeällinen tunne vain naiselle. Kippis MC 175!

Rakkautta, intohimoa, ei kumpaakaan vai sekä että? Marguerite Duras’n Rakastaja on monen mielestä täydellinen kirja, ja he ovat oikeassa! Kirja, joka ei kerro, miten pitäisi ajatella, mutta auttaa ajattelemaan. Puhetta myös Nick Cave -dokumentista ja surun vaikutuksesta ihmiseen. Mitä tarkoittaa ruotsalaiskirjailija toivoessaan, että häntä luettaisiin niin kuin hän olisi kuollut ja kuopattu? Jakso on tehty yhteistyössä lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin kanssa. Siis: #eihymyilytä

Tunnustuksellinen kirjallisuus kiehtoo meitä edelleen. Nyt luemme sarjakuvaromaanien merkkiteoksen, Alison Bechdelin Äideistä parhaimman ja ihailemme sen tapaa käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia psykoanalyysin ja kirjallisuushistorian välinein. Keskustelussa nousee esiin yllättävä hiljainen trendi: Freud ja unien tulkinta (vaikka Johanna ei jaksakaan kuunnella Jonnan unia ja vice versa)! Mietimme myös kritiikin vastaanottamista, tv-sarjojen opetuksia sekä ajassa kiinni pysymisen tuskaa. Kuva: Alison Bechdel / Like

Sivumennen lukee yhdysvaltalaista ikonia James Baldwinia. Mitä Baldwin opettaa suhtautumisesta maailman epäoikeudenmukaisuuksiin, entä mitä vihasta ja katkeruudesta? Lisäksi puhumme mieleen jäävistä faktoista ja huumorin tärkeydestä. Muuta elämäämme voi kuvailla sanoilla seksi (Netflixin Sex Education) ja tragikoominen romanssi (Miia Tervon Aurora). Ai niin! Jakso on omistettu Johannaa HBO-pulmissa auttaneille kuulijoille. Kiitos! Kuva: Richard Avedon

Tarkkaa, rehellistä, hauskaa – ja taiturimaisesti kirjoitettua. Sivumennen on löytänyt pakollista luettavaa kaikille: Aila Meriluodon päiväkirjat vuosilta 1953–1975 eli Vaarallista kokea. Opimme, että vaikka elämä heittelee, Meriluoto ei horju kirjailijanuskossaan! Aavistelemme päiväkirjamuodosta ja aika monesta muustakin uutta trendiä. Jaksossa myös ihanan ylitunteikkaita äänikirjoja ja tv-sarjoja sekä tyttöjen välisiä katseita. PS Ja hei! Olemme torstaina 7.2. Korjaamolla POD OFF -tapahtumassa kisaamassa podcast-mestaruudesta. Tule!

Miljoonat ihmiset eivät ole väärässä, mekin pidimme Michelle Obaman muistelmista. Opimme, että Obamatkin ovat vain ihmisiä, toki lähes täydellisiä. Mutta miksi Johanna huutoitki kirjan äärellä ja mistä Jonna sai isoimmat kiksit? Puhumme myös uusista omaperäisen hauskoista äänistä kirjallisuudessamme sekä runouden uudesta nosteesta Ruotsissa. Entä saavutammeko vähitellen zenin äänikirjoja kuuntelemalla? Jakson kumppani on Bookbeat. Rekisteröityessäsi Sivumennen-koodilla saat äänikirjapalvelun ilmaiseksi käyttöösi kuukauden ajaksi!

Puhumme, miksi kauhukirjallisuus ja kauhuelokuvat toimivat tässä ajassa ja pohdimme, millaisen fiktionaalisen foliohatun poliisi aikoo asettaa päähän tutkiessaan Perno Mega Cityä. Summaamme Simone de Beauvoirin klassikkoa Toinen sukupuoli, ja suosittelemme Mohsin Hamidin uutuusromaania Exit West. Se näyttää, että maailma on ennenkin järkkynyt, mutta ihmiset ovat silti aina löytäneet tavan muodostaa yhteisiä tulevaisuudenkuvia. LUKULISTA Shirley Jackson: Haunting of the Hill House, Lottery (+ huom! Kuten Johanna uumoili, Fabriikki on suomentanut Jacksonilta ainakin teoksen Linna on aina ollut kotimme) Noora Vallinkoski: Perno Mega City (Atena) Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta (Siltala) Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli (Tammi) Minna Rytisalo: Rouva C (Gummerus) Mohsin Hamid: Exit West (Suom. Juhani Lindholm) KATSO Haunting of the Hill House, Netflix Halloween (no ei ole pakko)

Sivumennen lukee Tara Westoverin oppimismuistelmat Opintiellä (Tammi, suom. Tero Valkonen) ja päätyy miettimään syntyjä syviä. Miltä tuntuu siirtyä ei-akateemisesta taustasta yliopistoon? Saako omaan menneisyyteen koskaan etäisyyttä? Puhumme, mikä merkitys toisaalta faktoilla ja toisaalta itsensä tuntemisella on omalle ajattelulle. Herkistymme seuraavalle idealle: siitä ei voi unelmoida, minkä ei tiedä edes olevan olemassa. Aloitamme kuitenkin Pikku naisista ja Sinkkuelämää-sarjasta ja pohdimme, miksi jälkiviisaasta kritiikistä puuttuu terä. Kuva: Paul Stuart

On taas syksy, eikä kulttuurihumussa ole hetkeäkään hukattavissa! Onneksi me, aina valppaat yleisönpalvelijat, olemme kasanneet valmiiksi niin Rakkautta & anarkiaa -leffatärpit kuin syksyn kirjavaliotkin. Emme näemmä eläkään totuudenjälkeistä aikaa, sillä kaikkein kiinnostavimpia leffoja ja kirjoja yhdistää juuri totuudellisuus tai yritys ilmaista sitä dokumentin tai autofiktion keinoin. Mitä se kertoo taitelijasta, meistä ja ajastamme? Jakson yhteistyökumppanina Plan Suomi. KATSO @helsinkifilmfestival Matangi / Maya / M.I.A. Ei koskaan enää Bombshell: The Hedy Lamarr Story RBG LUE Svetlana Aleksijevits: Neuvostoihmisen loppu (Tammi) Hans Rosling et co: Faktojen maailma (Otava) Leila Slimani: Kehtolaulu (WSOY) Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen (Siltala) Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa (Gummerus) Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta (Bazar) Karl Ove Knausgård: Poissa päiväjärjestyksestä (Like) Mohsin Hamid: Exit West (Otava) Edward St Aubin: Toivoa sopii (Otava) Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava) Jennifer Egan: Manhattan Beach (Tammi) Tara Westover: Opintiellä (Tammi) Rachel Cusk: Ääriviivat (S&S) Michelle Obama: Minun tarinani (Otava) TUE Plan.fi/tyttosponssi Ei koskaan enää -kampanjakiertue ja Viimeinen isku -klubit Kuva: HS / Juhani Niiranen

Podcastimme 50. juhlajaksossa olemme suurten kysymysten äärellä. Miltä tuntuu äitiys, ja miltä tuntuu ei-äitiys? Miksi äitiys saa jotkut naiset pitämään vähemmän toisista naisista? Ja jos lapsia ei ole, miksi sitä pitää yhä selitellä? Äitiyskirjallisuudella on momentum, kun moni nykykirjailija pohtii sen vaikutuksia identiteettin ja koko elämään ylipäänsä. Puhumme myös siitä, jääkö kirjallisuuden huumori herkästi huomaamatta. Lukuvuorossa kaksi ilahduttavalla tavalla oman tiensä kulkijaa, Maggie Nelsonin Argonautit ja Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaosto. LUE: Maggie Nelson: Argonautit (suom. Kaijamari Sivill, Kustantamo S&S) Jenny Offill: Syvien pohdintojen jaosto (suom. Marianna Kurtto, Gummerus) Adrienne Rich: Of Woman Born: Motherhood as Experience and Institution Sheila Heti: Motherhood Rivka Galchen: Little Labors Rachel Cusk: Life’s work – On Becoming a Mother Karl Ove Knausgård: Taisteluni II Alison Bechdel: Äideistä parhain (Like) KATSO: Tyttökullat KOE: Kajaanin runoviikot Mäntän kuvataideviikot

Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton -romaani on kuvaus Lucyn lähes eläimellisestä rakkaudesta äitiinsä. Jos perhetabuista ei voi puhua, onko niistä vaiettava? Ayòbámi Adébáyòn esikoisteos Älä mene pois näyttää, millaisia rajoja rakkaus ei voi ylittää. "En usko, että patriarkaatti voi jättää tilaa täydelle ja todelle rakkaudelle", sanoi Helsinki Litissä vieraillut kirjailija haastattelussamme. Masennumme myös Junot Díazin edesottamuksista ja puimme ulkonäköpaineita ja kauneuden ideaalia.

Sivumennen crashasi Helsinki Lit -festarille ja havahtui pohtimaan suuria kysymyksiä. Miksi lapset osaavat suhtautua kuolemaan? Millainen on TODELLA HYVÄ KIRJA? Kuuntelevatko meidän isämme meidän podcastiamme? Kirjailijaa pääsee kuulemaan myös Sivumennenissä: jakson lopuksi haastattelussa on ruotsalaiskirjailija Johannes Anyuru. Puhetta hänen dystopiastaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin, pahimmista peloista ja maailman monimutkaisuudesta. Voiko vapaudesta luopua ilolla? Kuva: Adam Ihse

Tämän jakson yhteistyökumppani on Storytel, joten sen myötä keväinen lahja teille rakkaat kuulijat: osoitteessa storytel.fi/sivumennen pääsee kokeilemaan Storyteliä maksutta 30 päivän ajan. Suosittelemme! Kerromme omat suosikkiäänikirjamme ja lempilukijamme, pohdimme, voiko äänikirjojen kuuntelijaksi oppia, missä asennossa niitä kannattaa kuunnella ja mitä patologiset alleviivaajat tähän kaikkeen sanovat? Olemme lukeneet myös Patrick Melrose -kirjat, jotka on suomennettu maanantaina alkavan tv-sarjan alla. Edward St Aubynin Loistava menneisyys -trilogiassa brittiaristokratian rakkaudeton maailma kauhistuttaa ja naurattaa. Mutta mistä kertoo se, että kirjallisuudessa ja tv-sarjoissa naiset hylkäävät avioliiton ja romanttisesta rakkaudesta haaveilun ja etsivät onnea aivan muualta? Siinähän saattaa jäädä aikaa tehdä vaikka vallankumous! LUE, KUUNTELE, KATSO Edward St. Aubyn: Loistava menneisyys (sis. Patrick Melrose -kirjat I-III: Mitäs pienistä, Ikävä juttu, Toivon mukaan, suom. Markku Päkkilä, Otava) + suomentamattomat Mother’s Milk ja At Last Rachel Kushner: The Mars Room Deborah Levy: Cost of Living + Things I Don’t Want to Know Maggie Nelson: Argonautit (S&S, ilm. kesäkuussa) Rachel Cusk: Outline (ilmestyy syksyllä nimellä Ääriviivat, S&S), Transit, Kudos Sheila Heti: Motherhood Patrick Melrose, HBO Nordic, alkaa 12.5. Keisari Aarnio, Ruutu Frankie ja Grace, Netflix Better Things, HBO Nordic Divorce, HBO Nordic Franca: Kaaos ja luovuus, Netflix Avicii: True Stories, Netflix

Kirjailija Leena Krohn saa meiltä fanikirjeen: hän on suuri filosofi, joka tutkii kirjoissaan tietoisuutta, elämän tarkoitusta ja ihmisen rimpuilua näiden ymmärtämisessä. Uudessa romaanissa Kadotus (Teos) tarinat kehiytyvät löytötavaratoimistoon tuotujen esineiden ympärille. Mitäpä muuta meistä tänne pysyvämmin jää kuin valtava tavaramäärä. Krohnin lisäksi meistä tekevät fiksumpia kirjailijat Zadie Smith, Édouard Louis ja Junot Díaz, sen sijaan Ruotsin akatemian kriisi herättää raivoa mm. vellihousukunkkua kohtaan. Kuva: Laura Böök

Päättämättömyys vaivaa, joten putsaamme yöpöydän maaliskuussa luetuista kirjoista. Käsittelyssä muun muassa Saara Turusen Sivuhenkilö, Jani Toivolan Kirja tytölleni sekä Jessa Crispinin Why I am not a feminist – a Feminist Manifesto – ja erityisesti puhumme surukirjallisuudesta. Crispin käskee meitä feministejä murskaamaan patriarkaatin eikä pönkittämään sitä, Saara Turusen Sivuhenkilö on tarpeellinen kuvaus macho-Suomesta ja sisäistetystä naisvihasta, Jani Toivolan kirja taa todistaa, että hoiva kuuluu myös miehille. Ja koska on kevät, puhumme jälleen kuolemasta: Max Porterin kirja Surulla on sulkapeite näyttää, miten nauru voi auttaa myös kuoleman käsittelyssä, Carolina Setterwallin Låt oss hoppas på det bästa on kuvaus rakkaudesta, surusta, syyllisyydestä. Sen sijaan Naja Marie Aidtin Jos kuolema on vienyt sinulta jotain anna se takaisin – Carlin kirja on hurja, ruumiillinen ja runollinen kuvaus menetyksistä kauheimmasta. Lisäksi Emma González, Naomi Wadleer ja muut nuoret ja lapset saavat meidät herkistymään, summaamme Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitsin ajatuksia Putinin voitosta sekä avaudumme varhaisteini-idolistamme Gorbatshovista.

Tapaamme kirjallisuudessa kaksi naista, jotka osaavat ilmaista raivoaan: Elena Ferranten Olgan ja Golnaz Hashemzadeh Bonden Nahidin. He ovat vihaisia ja he ovat ylpeitä, ja siitä me pidämme. Siitä sujuvasti takaisin omaan arkeen: miksi on parempi huutoitkeä kuin olla cool girl? Mitä muuta? Pidämme kiinni naisten oikeudesta olla paha emmekä vieläkään osaa muodostaa lopullista kantaa pornosta. Sitä ennen kirjailija Lena Anderssonin metoo-kritiikin herättämiä ajatuksia – nobody’s (and nothing’s) perfect. Hashemzadeh Bonden kuva: Helén Karlsson

Sivumennen lukee eteläkorealaisen Han Kangin Ihmiset teot (kohdasta 31:14), joka kertoo meille tuntemattomasta tapahtumasta, Gwangjun kansannousun tukahduttamisesta. Vaikuttava kirja osoittaa, että tähän kirjallisuutta tarvitaan. Jaksossa on myös paljon muuta: Jonna haluaa rajoittaa omaa ruutuaikaa ja hakee tukea Zadie Smithiltä, joka tietää, miten somea vältellään. Amerikkalaisen Ariel Levyn muistelmateos herättää kahtalaisia tunteita. Sen menetykset järkyttävät ja etuoikeudet ärsyttävät. Sitaattipalkinnon saa Märta Tikkanen. (Onnea!!!) Entä millä ennakkosynttärilahjalla Jonna yllättää Johannan? LUKULISTA: Han Kang Ihmisen teot + Vegetaristi(Suom. Sari Karhulahti, Gummerus) Zadie Smith: Feel Free – essays Jaron Lanier: You are not a gadget Ariel Levy: The Rules do not Apply

Aaah, tunnetteko tuon freeshaavan tuulenvireen tukanhaituvissanne? Sehän on vuoden ensimmäinen esikoisromaanijakso! Pikkupaikkakunnan tyttöihin vetoaa tosi pikkupaikkakuntakuvaus. Elin Willowsin Inlandet / Sisämaa-esikoisromaani on sellainen, mutta ennen kaikkea hallittu ja riisuttu kuvaus masennuksesta. Maija Sirkjärven esikoisnovellikokoelma Barbara ja muita hurrikaaneja taas on brutaalin hauska, friikkien tyyppien kauhugalleria. Lisäksi Johanna on lukenut kaupan päälle Rafael Donnerin esikoisesseekokoelmaa Ihminen on herkkä eläin. Ja siitä hänellä on kenties aika yllättävä mielipide. Ehdimme myös intoilla toukokuisen Helsinki Lit -tapahtuman vieraista ja juhlistaa podcastimme kaksivuotispäivää! Ennen tätä kaikkea on kuitenkin purettava sydäntä – mikä onkin aika vaikeaa, sillä se on MURSKANA. Syypää on kaikkien tuntema pitkänhuiskea norjalaiskirjailija ja hänen uusi rakkautensa. Olemme tunnustuksellisia Karl Ove Knausgård -faneja mutta tässä jaksossa tunnustamme muutakin – ja saatamme käydä siitä myös hiukan defensiivisiksi. LUKULISTA Elin Willows, Inlandet / Sisämaa (Förlaget & Teos, suom. Raija Rintamäki) Maija Sirkjärvi, Barbara ja muita hurrikaaneja (Teos) Rafael Donner, Ihminen on herkkä eläin (Förlaget & Teos, Suom. Laura Jänisniemi) Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen 13 sinfoniaa (Gummerus) Laura Manninen: Kaikki anteeksi (WSOY) Eeva Turunen: Neiti u muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois (Atena) Kim Leine: Kuilu (Tammi) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S) Domenico Starnone: Solmut (WSOY) . #sivumennen #kirjapodcast #podcast

Kaksisataa vuotta sitten Mary Shelley kirjoitti Frankensteinin, joka muutti paljon: sitä pidetään ensimmäisenä kauhu- ja scifikirjana. Sivumennen vaikuttuu tarinan monikerroksellisuudesta, tunnelmasta, tutkivasta psykologisesta otteesta sekä siitä, miten Shelley kirjoittaa stooriin poissaolevan naisen. Tapahtuu vahvaa samastumista itse hirviöön: myös monsteri haluaa tulla huomatuksi ja rakastetuksi. Vihan ja inhon internetin innoittamana puhumme netin trolleista ja vihapuhujista, joita yhdistää rasismi ja naisviha. Naisten vaientamisella on loputtoman pitkä historia, mikä näkyy yhä monin muinkin tavoin. Vikana, ei vähäisimpänä: Marjo Niemi saa meiltä sitaattipalkinnon! Taide forever!

Naisten viihde, romanttinen kirjallisuus, chick lit... Genrestä viis, Jojo Moyes ja Liane Moriarty hallitsevat viihdyttävän tarinan. Luimme menestyskirjailijoilta kasan romaaneja. Haastattelemme myös miestä, joka luki chick litiä, muuttuivatko ennakkokäsitykset? Aiheena myös tapaus Azis Ansari: miksi huonosta seksistä on tärkeä puhua? Moyesin kuva: Stine Heilmann

Sivumennen summaa menneen kirjavuoden huippuhetket ja suuntaa katseensa myös ensi kevään odotetuimpiin romaaneihin. Lukulistallemme nousee niin vanhoja rakkauksia kuin uusia tuttavuuksia. (Ferrante ja Knausgård mainittu!) Lisäksi kiitämme #metoo -liikkeen ja uuden feministisen kirjallisuuden loppuvuoteen tuomaa toivoa ja pohdiskelemme, onko kirjallisuuden suurin tarkoitus välittää tunteita – kuten tuore kirjallisuuden nobelisti väittää. Myönnämme, että oma suorituksemme jäi viime vuonna lanseeraamassamme #hyllynlämmittäjä -lukuhaasteessa perin vaatimattomaksi MUTTA sehän ei estä meitä heittämästä haastetta uudella innolla vuodelle 2018. UUdet lämmittäjät lukuun! LUKULISTA: sivumennenpodcastFinaalissa! Vuoden viimeisessä jaksossa summaamme kirjavuotta ja suuntaamme katseemme ensi kevään odotetuimpiin romaaneihin. Mitä TE rakkaat kuulijat haluaisitte, että luemme?! Kysyimme myös kustantajilta heidän vuotensa valopilkusta sekä siitä, mikä kilpailijan kirja kadehditutti. (Laitamme vastauksia lisää Instaan ja Faceen.) Lisäksi kiitämme #metoon ja feministisen keskustelun loppuvuoteen tuomaa toivoa ja pohdimme, onko kirjallisuuden suurin tarkoitus välittää tunteita. Lopuksi myönnämme, että oma suorituksemme jäi #hyllynlämmittäjä -lukuhaasteessa hieman vajaaksi MUTTA heitämme uuden haasteen vuodelle 2018. Oletteko messissä?! LUKULISTA Kazuo Ishiguro Pitkän päivän illan + Ole luonani aina (Suom. Helene Bützow, Tammi) Olavi Koistinen: Mies joka laski miljardiin (Kosmos) Ben Kalland: Vien sinut kotiin (Atena) Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (Suom. Riie Heikkilä, Atena) Favilli & Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Suom. S&S) Katja Kaukonen: Lumikadun kertoja (WSOY) Jyrki Lehtonen: Suomi 100 (S&S) Torgny Lindgren: Taiteilija Klingsor (Suom. Liisa Ryömä, Tammi) Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja (Siltala) Rebecca Solnit: Men explain things to me Rosa Liksom: Everstinna (Like) Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti (Teos) Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia. (Suom. Kristiina Drews. Aula & Co) Miranda July: Uimakoulu (Suom. Hilkka Pekkanen, Siltala) Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha (Suom. Kaisa Sivenius. Teos) Ayn Rand: Kun maailma järkkyi (Suom. Jyrki Iivonen, Minerva) Liv Strömquist: Nousu ja Tuho + Prinssi Charlesin tunne (Suom. Helena Kulmala, Sammakko) Johanna Vehkoo ja Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet (Kosmos) Juha Hurme: Niemi (Teos) Angie Thomas Viha jonka kylvät (Suom. Kaijamari Sivill, Otava) Yuval Noah Harari: Homo deus – Huomisen lyhyt historia (Suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) Joyce Carol Oates: Blondi. (Otava 2001, suom. Kristiina Drews) Frank O’Haran tuotanto Jessa Crispin: Why I am Not a Feminist – A Feminist Manifesto 2018 ILMESTYVIÄ: Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (WSOY) Helena Sinervo: Merveli (WSOY) Harry Salmenniemi: Yö ja lasi – Runoja (Siltala) LjudmIla Ulitskaja: Meidän tsaarimme väkeä (Siltala) Han Kang: Ihmisen teot (Gummerus) A. J. Finn: Nainen ikkunassa (Otava) Laura Manninen: Kaikki anteeksi (WSOY) Eeva Turunen: Neiti u muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) Elisabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi) + Olive Kitteridge + Anything is possible Merete Mazzarella: Alma Söderhjelm - Edelläkävijän tarina (Tammi) Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran (Otava) Edward St Aubyn: Loistava menneisyys (Otava) Domenico Starnone: Solmut (WSOY) George Saunders: Lincoln Bardossa (Siltala) Morten A . Stroksnes: Merikirja (Gummerus) Leena Krohn: Kadotus (Teos) Patti Smith: Omistautuminen (miksi kirjoitan) (Siltala) Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois (Atena) Rose McGowan: Brave Roxane Gay (ed.): Not That Bad: Dispatches from Rape Culture Zadie Smith: Feel Free: Essays Kate Atkinson: Powerful Dylan Jones: David Bowie – A Life Stephen Davis: Gold Dust Woman - a Biography of Stevie Nicks Mayte Garcia: The Most Beautiful

Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 – Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Käymme läpi Finlandia-voittajien lisäksi maailman kirjallisuuspalkintojen kiinnostavimmat voittajat ja pohdimme, saammeko lisää nuoria tekijänaisia, kuten Frankie Shaw ja Issa Rae, Hollywoodin ahdistelijaäijien tilalle. LUKULISTA Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa? (Suom. Sanna Manninen, Siltala) Alexander Stubb, Karo Hämäläinen: Alex (Otava) Juha Hurme: Niemi (Teos) Yuval Noah Harari: Homo Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (Bazar) Sanna Mander: Avain hukassa (S&S) Riitta Kylänpää: Linkola (Siltala) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, ilm. ensi keväänä) Jesmyn Ward: Sing Unburied Sing Masha Gessen, The Future Is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia Mika Waltari: Lähdin Istanbuliin + Yksinäisen miehen juna (WSOY)

Pitihän meidänkin vielä jatkaa #metoo-keskustelua, ja hyvä niin! Mutta miksi Suomessa ei synny samanlaista massaliikettä kuin esimerkiksi Ruotsissa? No yksi syy voi olla – hei, ollaanko me kuultu tää joskus aikaisemminkin – brändäys ja markkinointi! Tämä selviää muun muassa tutkija Anu Koivusen ansiokkaista Ruotsi-raporteista Twitterissä. Me syytämme myös suomalaista machokulttuuria. Yhdysvalloissa asiaa analysoivat muun muassa uusi suosikkifeministimme LIndy West, suosikkitoimittaja-kirjailijamme Rebecca Traister sekä suosikkiälykkömme Rebecca Solnit. Miksi miehen työpaikan menetys on vääryyksistä suurin? Millaisia tekijänaisia olemme menettäneet näiden törppöjen takia? Miten suhtautua ahdistelijoiden tekemiin kulttuurisiin tuotteisiin? Ja WTF Louis CK?! Vedämme henkeä ja etsimme rauhaa kirjallisuudesta. Jakson kirjoina on kaksi kotimaista romaania, jotka ponnistavat omaelämäkerrallisista teemoista. Laura Gustafssonin Pohja on raaka, rohkea ja ajatuksia herättävä naiseuden ruumiinavaus. Vai onko sittenkin kyse ihan vain ihmisenä elämisen vaativuudesta? Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa puolestaan on hallitun nerokas ja samalla viiltävän kaunis taideteos menetyksestä ja siitä, miten nopeasti elämä voi heittää meidät aavalle merelle kellumaan, vaikka luulemme voivamme hallita sitä valinnoillamme. LUKULISTA Lindy West: Shrill Laura Gustafsson: Huorasatu, Anomalia, Korpisoturi, Pohja (Into Kustannus) Selja Ahava: Eksyneen muistikirja, Taivaalta tippuvat asiat, Ennen kuin mieheni katoaa (Gummerus) Kuva: Liisa Valonen

Jos Sivumenneniltä kysytään, niin maailman paras novellisti on amerikkalainen Lucia Berlin (1936–2004). Häneltä on juuri suomennettu briljantti, järjettömän suositeltava Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (suom. Kristiina Drews, Aula & co). Miten sitten summata hänen neroutensa? Berlin eli vaiherikkaan elämän, ammensi kirjoituksissaan siitä, ja niinpä myös hänen novellikokoelmansa on rikas. Teksteissä on aina tarina, vaikka pienikin sellainen, niissä on täydellinen rytmi ja jokainen sana on harkittu. Ne ovat hauskoja ja täynnä kummallisia mielleyhtymiä ja outoja ajatuksia. Ne tuntuvat täysin todelta. Emme voi kuin ihailla ja lähetämme Berlinille kauniita ajatuksia sinne tähtiin! Vuoden loppu lähestyy, ja siihen mennessä pitää ehtiä vaikka mitä. Esimerkiksi lukea ne viisisataa kirjaa, jotka aikoo päästä loppuun tämän vuoden puolella. Eikä siinä vielä kaikki, vaan elämme Finlandia-viikkoa, jonka aikana julkistetaan palkintoehdokkaat, mikä kasvattaa lukupinoja entisestään. Mikä neuvoksi, kun ahdistaa? Pää kylmänä. Fanitytöt fanittaa läpi koko jakson. Ensin meidät naulasi ruutujen ääreen Joan Didion -dokumentti (Netflix). Didion on laaja-alainen ja suuruusluokaltaan öbaut gigantti amerikkalainen kirjailija, eikä pelkästään sitä vaan myös kulttihahmo. Dokumentin avulla opimme, miksi. Didion on yhä (yli 80-vuotiaana) järkähtämättömän terävä ja rehellinen. Hän paljastaa, millainen ammattietiikka hänellä on kirjoittajana ollut. Netflixissä myös Margaret Atwoodin Alias Grace -kirjaan perustuva sarja sekä ei-mihinkään-kirjaan perustuva Stranger Things, joka lainaa kuitenkin jotain kirjallisuudesta. Lisäksi tunnustamme kasvaneemme tynnyrissä: Lydia Davis on meille vain nimenä tuttu, mutta nyt Sivumennen-kirjahylly karttuu yhdellä uudella kirjailijalla, kun sinne solahtaa Davisin kirjoja. Flash fictionia kirjoittava Booker-palkittu Davis on tunnettu semikoomisesta ja semitraagisesta tyylistään (kuvailu lainattu Guardianilta, kiitos G). Mutta siitä joskus myöhemmin! KIRJALISTA: Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia (suom. Kristiina Drews) * Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa Yuval Noah Harari: Homo Deus Colson Whitehead: Underground Railroad Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas Juha Hurme: Niemi Marianna Kurtto: Tristania Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex James Baldwin: Notes of a Native Son Maya Angelou: I Know Why the Caged Bird Sings Maya Angelou: The Complete Poetry Joan Didion: Maagisen ajattelun aika Joan Didion: Iltojen sinessä Joan Didion: Keskipäivän illuusio Margaret Atwood: Alias Grace Margaret Atwood: Oryx ja Crake Margaret Atwood: Herran tarhurit Margaret Atwood: Uusi maa

Luimme kolme oivaa esikoista: Ossi Nymanin Röyhkeyden, Annastiina Stormin Me täytytään valosta ja Cristina Sandun Valas nimeltä Goliat. Sitä ennen Johanna summaa Frankfurtin kirjamessut, Jonna fanittaa Liv Strömquistia ja puhumme meneillään olevasta palkintokaudesta sekä #metoo-kampanjasta.

Rosa Liksom saa valtaisasti irti aiheesta, jonka luulimme olevan jo käsitelty. Everstinna kuvaa fasismin nousua Suomessa ennen toista maailmansotaa ja näyttää koko sodan kaaren hurmoksesta uupumukseen – ja paljon muuta sodan lisäksi. Mukana myös Hillarya, Deucea, leffoja ja sukupuolineutraalia kieltä. Kuva: Pekka Mustonen

Lue lisää jaksosta ja ota talteen kirjalista www.menaiset.fi/blogit/sivumennen. Kuva: Margarita Kabakova

Sivumennen puhuu naisen halusta ja seksistä; kirjallisuudessa ja sen ulkopuolella; eilen, tänään ja huomenna. Yhtenä tärkeänä johtotähtenä amerikkalainen Emily Witt ja hänen kirjansa Future Sex.

Joutavuuksien jumalan kirjoittaja hautoi seuraavaa romaaniaan 20 vuotta. Arundhati Royn romaani Äärimmäisen onnen ministeriö on poliittinen, vihainen, sekava ja henkeäsalpaavan kaunis. Lue lisää jaksosta + kirjalista: www.menaiset.fi/blogit/sivumennen

Sivumennen-kesä oli nappisuoritus, sillä Jonna ja Johanna lukivat paljon ja hyviä kirjoja. Mieleen painuvimpien kesäkirjojen analyysin lisäksi suunnitellaan jo syksyä ja sitä, mihin kirjoihin tartutaan seuraavaksi. Ajatuksia myös kirjahyllyistä sekä kaksi vinkkiä. Lue koko jakson kuvaus + kirjalista: www.menaiset.fi/blogit/sivumennen

Kuuntele Margaret Thatcherin salamurha -novellikokoelman pika-arvio (suom. Kaisa Sivenius, Siltala) ja lue lisää Hilary Mantelista http://www.menaiset.fi/blogit/sivumennen/podcast-arvio-hilary-mantelin-pienet-julmat-tarinat

Ghanalaissyntyisen Yaa Gyasin ihmeellisestä esikoisesta, Roxane Gayn rohkeudesta, Karl Ove Knausgårdin maineenpalautuksesta ja Anita Pallenbergin yhden naisen kulttuurivallankumouksesta. Lue koko jaksokuvaus + kirjalista + lisää blogimerkintöjä, www.menaiset.fi/blogit/sivumennen.