Podcasts about sarjat

324 | Tervetuloa Tuplahypyn vuoden viimeisen jakson palkintogaalaan! Tänään kertaamme vuoden jakamalla kaikista arvostetuimmat palkinnot peleille, elokuville ja sarjoille. Mukana myös palkinnot vuoden parhaalle Tuplahyppy-aiheelle, ja -mainokselle sekä kaksi toivottua julkkisvierasta. (00:03:37) Pelit (01:06:50) Mainos (01:07:55) Sarjat ja elokuvat (02:17:05) Mitäpä muuta? Elisa Masters Pro Gaming PC (Maksettu mainos): tuplahyppy.fi/elisa Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

306 | Luvassa on ammattimainen ”tech review”, kun Pene on päässyt pelailemaan ja kokeilemaan erilaisia käyttötapauksia Steam Deckin OLED-versiolla. Tauon jälkeen avaudutaan TV-sarjoista, jotka juontajat ja kuuntelijat kokevat salaisiksi paheikseen. (00:02:40) Steam Deck (00:58:40) Mainos (01:03:33) Guilty pleasure -sarjat (02:09:35) Mitäpä muuta? Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Twitter: twitter.com/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA Uusi jakso joka tiistai!

Tällä kertaa Tuomiolla-podcastissa keskustellaan muun muassa tuoreesta norjalaiskauhusta, Megalopoliksen trailerista ja loppuvuoden Marvel-sarjojen aikatauluista. Nouseepa aiheeksi myös Chuck Norriksen tuleva pikkubudjetin toimintapätkä.

Podcast-studiossa paikalla ovat sekä Mika Laakso että Elmeri Lindqvist. Aiheena podcastissa yhtälailla Liigan avaaminen tai miten ja miksi sitä on yritetty pitää kiinni. Jakso on äänitetty 27.2. 0.39 Liigan avaaminen 7.30 Karsintojen merkitys 11.01 Uusi sarjataso 17.10 Sarjat kannattavaksi 22.25 Liigan rakenne 26.54 Mestiksen taso 30.36 Pelaajayhdistys 33.15 Jukurien malli 40.15 "Mestis-status" 44.30 Jääkiekko on tunnetta Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmisen, joka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com

Punahilkat päähän! Nyt listataan ensi vuoden odotetuimmat viihdepläjäykset. Vuoden vedellessä viimeisiään Sami, Allu ja Miika listaavat vuode. 2024 odotetuimmat viiheen saralta. Mukana on kokolailla koko kulutusviihde: Sarjat, leffat, pelit ja musiikki. Kiitoksia kaikille katsojille ja tilaajille ja nähdään ensi vuonna. Laittakaa kommentteihin omat odotuskohteenne!

Tämmöistä tänään ja tubessa kuvan kera! :) Katso tätä podcasta kuvan kera Youtubessa kanavalla: KontsToimisto sekä samalla nimimerkillä löydät meidät Instagramista! --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/aihe/message

Jaksossa listataan loppuvuonna julkaistavien sarjojen ja kausien kovimmat odotukset sekä puidaan Successionin viimeinen kausi. Osuiko päätöskausi nappiin ja mikä on sarjan merkitys tv-viihteelle yleensä?

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020. Ohjelmassa käytetyt lähteet:Marja-Leena Parkkinen: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva Tuula Saarikoski: Armi Ratia legenda jo eläessäänRistomatti Ratia: Paha poikaJuha Tanttu: Armi Ratian maailmassaEsa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Marimekko suuria kuvioitaMarianne Aav: Marimekko fabrics, fashion, architectureMuut lähteet:Ylen arkistomateriaaliLukuisat artikkelit suomalaisissa lehdissä sekä mm. vanhat Dagens Nyheter- sekä Femina -lehdissä julkaistut artikkelitKäsikirjoitus ja toteutus: Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se Loppumiksaus: Emilia MartinLukijat: Sannamari Patjas, Ramin Farzin

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen." Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kuudes osa: Lauantain toivotutIsoäiti Suomessa on sairastunut ja Marga sekä Mirja lähtevät apuun Mänttään. Mummolaan ilmestyy myös "Se toinen" – äidin pikkusisko Soili. Margaa se ahdistaa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Seitsemäs osa: LähtökahvitMargan kesä on mennyt Suomessa kuolinvuoteella makaavaa mummia hoitaessa. Margaa vaivaa myös Soilin läsnäolo mummolassa. Kesän aikana Marga on unohtanut ruotsin kielen ja se haittaa, kun hän aloittaa syksyllä koulun Oxelösundissa.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 8 osa: Rantaperkiöille odotetaan esikoista. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kahdeksas osa: Pitääkö hermo?Marga, Mirja ja Aatos osallistuvat Oxelösundin Suomiseuran järjestämiin pikkujoulujuhliin. Pikkujoulut eivät ole ihan Aatoksen makuun. Esikoisen odotus Rantaperkiöiden perheessä nostattaa hermot pintaan. Mirja menee ruotsin kielen kurssille, mutta on sitä mieltä, että hän oppii paremmin kieltä Margan aapisesta.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Yhdeksäs osa: SyöksysynnytysRantaperkiöiden esikoinen tulla tupsahtaa maailmaan vauhdilla.Mirja ja Aatos haaveilevat oman talon rakentamisesta.Marga kipuilee yhä koulussa ja on murheissaan, kun ei pääse mukaan luokan ruotsalaistyttöjen ydinporukkaan.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kymmenes osa: PaluumuuttajatMarga, Mirja ja Aatos sekä muutama muu Oxelösundin suomalaisista muuttavat takaisin Suomeen. Aatoksen muuttopäätös tulee järkytyksenä Mirjalle.Suomessa elämä lähtee hyvin käyntiin ja Marga löytää pian uusia kavereita ja tuntee yhtäkkiä olevansa kaikkien suosikki. Kaikki paluumuuttajatuttavat eivät kuitenkaan sopeudu uuteen ympäristöön yhtä hyvin.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenOrvo Kallunki: Hannu KiviahoMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 4 osa: Oxelösundin suomalaisyhteisö juhlii Rantaperkiöiden häitä. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Neljäs osa: HääjuhlatRantaperkiön pariskunta vihitään avioliittoon ja pappi puhuu hääkirkossa vain ruotsia. Hääyleisö ymmärtää niukin naukin, mistä milloinkin on kyse. Suomesta tulee pitkään odotettu vieras – mummo, ja oikein lentokoneella.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 3 osa: Marga opettelee olemaan ruotsalainen. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Kolmas osa: Falukorvia ja sahramipullaaAatoksen tilipäivänä lähdetään Nyköpingiin ostamaan huonekaluja ja kodintarpeita. Tavaratalossa on helppo olla ostoksilla, sillä itse saa valita tavaransa eikä ruotsia tarvitse käyttää. Marga tapailee ruotsin kielen sanoja. Kun hän oppii, että hiiva on jäst, Mirja voi vihdoinkin ruveta leipomaan korvapuusteja.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 5 osa: Marga perheineen viettää ensimmäistä jouluaan Ruotsissa. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Viides osa: JoulukakkutilausMargaa jännittää, löytääkö joulupukki perille Oxelösundiin. Mirja paistaa ensimmäistä kertaa joulukinkkua sähköuunissa. Mirjaa ihmetyttää, ettei joulukakkua leivota itse vaan tilataan. Tosin jouluaattona ilmenee, ettei tilauskakku ollutkaan ihan sitä, mitä tilattiin.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Toinen osa: Vai katkarapuja!Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin perhe pääsee Oxelösundiin, koska tiet Tukholmassa tuntuvat menevän vain ympyrää.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Jokin sinusta on 10-osainen kuunnelmasarja, jossa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. Perhe muuttaa työn perässä Mäntästä Oxelösundiin ja jo parin vuoden kuluttua takaisin Suomeen. 1 osa: Aatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Ensimmäinen osa: Lähden tästä RuotsiinAatos-isä ottaa yllättäen lopputilin ja päättää lähteä Ruotsiin töihin perheen naisväen suureksi hämmästykseksi ja järkytykseksi.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Batroomissa tehdään nostalgiatrippi vanhaan hyvään aikaan kun vakiovieraat esittelevät menneisyyden suosikkisarjansa. Kiitos kuuntelijoille ehdotuksista! Uutisosiossa puhutaan mm. HBO:n tulevaisuudesta ja suosituksissa & pettymyksissä käydään läpi viime aikojen elokuvakokemuksia ja eriskummallisia tv-sarjoja.

Tällä viikolla KalloCastin jaksossa numero 125 ennakoidaan keskiviikkona alkavia miesten F-liigan puolivälieriä. Sarjat käydään läpi pari kerrallaan runkosarjan järjestyksen perusteella. Lähtökohtien ja joukkueiden yleisten arvioiden jälkeen määritellään se kumpi joukkue menee jatkoon ja millä lukemilla. M/S KalloBoatin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä tuottajana toimi Niklas Niemi. Löydät sen myös Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö: Avausosio 00.00-23.50 Nokian KrP-OLS - Lähtökohdat - Onko OLS:lla aseita KrP:ta vastaan? TPS-Indians - Lähtökohdat - Miten Indians voi haastaa TPS:aa? Toinen osio 24.20-1.08.44 Happee-SPV - Lähtökohdat - Happee hallitsee, SPV iskee? - Miten ennakkoon kiinnostava sarja päättyy? Classic-Oilers - Lähtökohdat - Classic kohdannut tällä kaudella paljon ongelmia - mikä on todellinen pelikunto? - Saako Oilers kokoonpanostaan irti tarvittavan? 1.08.45-1.19.09 - Viikon posi ja nega KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin ja Tallink Floorball Tournamentin kanssa.

Vieraana Nikke Leffahullu Batroomissa käydään läpi mafiagenre ja sen kautta aikain parhaat tuotokset Kummisedästä Sopraanokseen. Lisäksi käsitellään yksi viime vuoden parhaista sarjoista The Offer. Jakso on spoilerivapaa.

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta. Leena Huss, Ruotsin ensimmäinen suomen kielen naisprofessori, on saanut vuoden 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Perusteluissa korostetaan hänen vuosikymmeniä kestänyttä työtään ruotsinsuomalaisten ja muiden kielivähemmistöjen puolesta.”Olen kovin iloinen, että tämä on ruotsinsuomalainen palkinto, tämä on meidän oman yhteisön palkinto, se tuntuu hyvältä.”Näin sanoo Leena Huss, kun tapaan hänet Uppsalan kaupunginkirjastossa helmikuisena päivänä vuonna 2023. Tie vähemmistökielten tutkijaksi ei ollut itsestään selvä. Ammatinvalintaa pohtiessaan Leena Hussin mielessä kävi eläinlääkärin työ. Hänen isänsä kuitenkin teilasi ajatuksen toteamalla, ettei pieni, nuori tyttö sovi ollenkaan eläinlääkäriksi käsittelemään isoja lehmiä ja hevosia. Ura vei yliopistoon ja kieliopintoihin, mutta väliin mahtuivat myös vuodet kauppakorkeakoulussa.Päätös puhua omille lapsille suomea kyseenalaistettiinKaksikieliset lapset ovat Leena Hussin väitöskirjan aiheena. Tutkijakaan ei ole omassa elämässään välttynyt kaksikielisyyteen liittyviltä ennakkoluuloilta. Neuvolanlääkäri antoi aikoinaan ymmärtää, ettei Leena Hussin pitäisi olla niin tyhmä ja puhua lapsilleen suomea. Perheen kielilinjaus on johtanut siihen, että lapset ovat nyt kaksikielisiä, ja kolmannen polven Hussit monikielisiä.Leena Huss on omistanut valtaosan elämästään vähemmistökielten tutkimiseen ja syventynyt myös pienten kielten elvyttämiseen. Suomen kielen tulevaisuuden Ruotsissa hän näkee valoisana.”Näen sen hyvänä. Minusta ruotsinsuomalaisten tietoisuus kielestä ja elvytyksestä on kasvanut valtavasti. Minusta kaikista paras asia on se, että ruotsinsuomalaiset nuoret aikuiset ovat niinkin kiinnostuneita ja aktivoituneita.”Ruotsinsuomalainen elämäntyöpalkinto jaetaan ansioituneille ruotsinsuomalaisille. Sveriges Radio Finskan jakaman tunnustuksen saajan valitsee palkintoraati, jota johtaa Sveriges Radio Finskan entinen kanavapäällikkö Päivi Tompuri. Muut jäsenet ovat toimittajat Jaana Johansson, Hannu Laitinen ja SVT:ssä työskentelevä projektijohtaja Anu Tolonen.Elämäntyöpalkintoja on jaettu vuodesta 2019 lähtien. Sen ovat saaneet myös Esko Melakari, Paula Ehrnebo, Markku Huovila ja Erkki Vuonokari.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Nana & Kaoru on Ryuta Amazumen eroottissävytteinen romanssisarja, jossa kaksi lapsuudenystävää – menestyvä tyttö Nana ja luuseripoika Kaoru – alkavat harjoittaa keskenään S&M-leikkejä ja päätyvät niiden myötä taas lähentymään keskenään. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Kamen Rider Kuuga -mangan englanninkielisen julkaisun luokattoman huono käännös suututti manga-alan ihmiset, sekä Japanin vuoden 2022 myydyimmistä mangasarjoista. Lukujonossa Maaret on lukenut Rumiko Takahashin mangan Inuyasha ensimmäiset 30 pokkaria. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Disneyland Parisin Captain Jack's -ravintola on yhteydessä Pirates of the Caribbean -laitteeseen - Takashi Moritan Arsène Lupin -manga - Les Halles -ostoskeskuksen Fnac-kirjakaupan sisäänkäynnin viereinen iso mangaständi (kuva) - Kono oto tomare! Sounds of Life - Fnac-kirjakaupan mangaosastolla isot sarjat saavat omia teemahyllyjä (Twitter) - Happa Tei -ravintola Pariisissa   11:43 – NANA & KAORU: ESITTELY (HUOM! Vain valokuvat fyysisistä sivuista ovat Fakkun virallisesta julkaisusta) - Nana & Kaoru - Berserk - March Comes in Like a Lion - Päähenkilömme (kuva) - Nana ja nahka-asu (kuva, NSFW) 22:42 – NANA & KAORU: RYUTA AMAZUME - Ryuta Amazume - Petterin artikkeli Ryuta Amazumesta Anime-lehdessä 2/2015 (kuva) - Toshiue no hito alkoi tosiaan alun perin 2001 kuten artikkelissa lukee, vaikka ensimmäinen pokkari julkaistiin vasta 2004 (ks. Wikipedia) 29:07 – NANA & KAORU: VISUAALINEN TYYLI - Katseenkuljetus ja sivuasettelut eivät aina toimi kauhean hyvin, mutta toisaalta Amazumen ensimmäisessä työssä Toshiue no hito ne olivat vielä heikompia (kuva) - Kerronnassa ajatukset ja dialogit pirstaloituvat ympäri sivuja, ja intensiiviset kohtaukset hekumoivat naisvartaloa ja on kuorrutettu pikkuisilla ääniefekteillä, jotka ovat usein puhekuplissa (kuva, NSFW) - Kamelinvarvas (kuva) - Shuzo Oshimi 41:39 – NANA & KAORU: S&M-KUVAUS - Kaoru näkee paljon vaivaa hengähdystaukojen suunnitteluun ja niihin valmistautumiseen ja turvallisuudesta huolehtimiseen… (kuva) - …mutta ei halua, että Nana saa tietää vaivannäöstä tai huolenpidosta, kuten siitä että hän ei oikeasti mennytkään kauppaan niin kuin uhkasi (kuva) - Kaorun pitää pinnistellä osatakseen leikkiä ankaraa masteria, vaikka oven ollessa kiinni pitääkin kieriä lattialla (kuva) - Joskus hengähdystauko epäonnistuu, eikä siitä jää kauhean hyvä mieli kummallekaan (kuva, NSFW) - Nanasta tuntuu, että vaikeina hetkenä Kaorun köydet pitävät häntä kasassa (kuva, NSFW) - Raskaampi hengähdystauko auttaa Nanaa purkamaan patoutuneet tunteet (kuva, NSFW) - Kovempia S&M-skenaarioita kuin Nanan ja Kaorun hengähdystauoissa nähdään lähinnä opettavaisissa montaaseissa, joissa esitellään erilaisia seksileluja ja fetissejä (kuva, NSFW) - Nana haastaa Tachin mukaan hengähdystaukoon kysymättä Kaorulta (kuva) - Tommy Eklundin Desucon-luento Nana to Kaoru ja BDSM (ei YouTubessa) 01:03:15 – NANA & KAORU: NANA JA KAORU - Nanakin innostuu päästessään välillä kiusoittelemaan Kaorua (kuva) - Hengähdystaukojen ulkopuolella kommunikoiminen on vaikeaa, mutta hiljalleen välit alkavat lähentyä (kuva) - Nanalla on tärkeä muisto siitä, miten Kaoru on yläasteaikoina luvannut aina tukea hänen unelmiaan (kuva) - Kaorua pelottaa viettää aikaa Nanan kanssa hengähdystaukojen ulkopuolella (kuva) - Kaorun paperikukkasade (kuva) - Nana kokeilee kaupassa uutta kaulapantaa kun vanha on heitetty pois, ja alkaa ymmärtää miten paljon vaivaa Kaoru näkee hänen eteensä (kuva) - Kaoru suostuu siihen että Nana osallistuu uuden kaulapannan tekemiseen, vaikka onkin alun perin halunnut hoitaa kaiken yksin (kuva) - Nanasta alkaa tuntua kivalta, kun muutkin huomaavat Kaorussa jotain hyvää (kuva) - Kuinka monta ihmistä tarvitaan laittamaan yksi peräpuikko? (kuva, NSFW) - Tachin läsnäolon takia Nana alkaa tajuta olevansa Kaorusta mustasukkainen (kuva) - Nanan vaikea äitisuhde (kuva) - Nanaa inhottaa se, että hänen ja Kaorun riitely tuntuu ihan samalta kuin hänen vanhempiensa riitely (kuva) 01:29:39 – NANA & KAORU: MUUT HAHMOT - Ryouko Tachi, jonka suhtautuminen S&M:ään on (alun jälkeen) se että se on hauskaa ja jännää, ja joka toimii myös Nanan mustasukkaisuuden katalyyttinä (kuva, NSFW) 01:34:00 – NANA & KAORU: JULKAISU JA SOVITUKSET - Fakku on korvannut rakkaudella sarjan kaikki tuhannet pienet ääniefektit (kuva) 01:37:42 – NANA & KAORU: SPOILERIOSIO - Kaoru päätyy Okinawalla tuuraamaan fetissiconin estynyttä esiintyjää ja tapaa entisen aikuisviihdetähti Ai Ueharan, joka tuntuu pitävän hänestä (kuva, NSFW) - Nana tapaa opiskeluretriitillä OPKHPJ Yagamin sukulaisjäbä Kiyohikon, jossa on jotain tutun ja puoleensavetävän oloista (kuva) - Viimeinen hengähdystauko (kuva, NSFW) 01:51:32 – NANA & KAORU: BLACK LABEL - Pääsarjasta tuttu Mitsuko Tachibana, avulias erotiikkaliikkeen pyörittäjä (kuva) - Tachibana ja Kaorun ihailema S&M-kirjailija Sarashina ovat olleet ensikohtaamisestaan asti seksuaalisesti samalla aallonpituudella, mutta silti heidän suhteensa on ollut kymmenen vuoden ajan epämääräinen, eivätkä he vieläkään ole sanoneet ääneen seurustelevansa (kuva, NSFW) - Sarja maalaa Tachibanan manipulatiivisuuden vähän turhankin romanttiseksi (kuva, NSFW) - Loppuhuipentuma (kuva, NSFW) 02:07:02 – NANA & KAORU: LAST YEAR - Oikeasti viimeinen hengähdystauko (kuva) 02:27:04 – NANA & KAORU: YHTEENVETO - Petterin ensimmäinen twiitti sarjasta 02:34:59 – KAMEN RIDER KUUGAN HUONO LOKALISAATIO - ANN:n uutinen Kamen Rider Kuugan lisenssistä - Kaylyn Saucedon twiittiketju aiheesta - ANN:n uutinen siitä, että jälki ei ole promokuvien mukaista - Titan Comicsin lausunto - StoneBot Comicsin lausunto - Twiittiketju, jossa syytetään julkaisua valheellisesta markkinoinnista - Ed Chavezin twiitti siitä, että julkaisun laadunvalvonnassa on ollut puutteita, kommenteissa ollaan sitä mieltä että Titan ei brittifirmana oikein osaa kyllä jenkkisarjakuvienkaan tyyliä - Twitter-keskustelua siitä, mahtaako kääntäjää olla olemassakaan - Twitter-keskustelua kakkospokkarin lokalisointijäljestä - Laatua voi vilkaista Amazonin digijulkaisujen lukunäytteistä - Jonathan Clements 02:43:49 – JAPANIN MANGAMYYNTIEN TOP 10 -SARJAT 2022 - Jakso 71, jossa puhuimme vuoden 2021 Top 10-sarjoista - Jakso 43, jossa puhuimme vuoden 2020 Top 10-sarjoista - Korjaus: Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba on ollut parhaiten tai toisiksi parhaiten myyvä sarja Japanissa jo vuodesta 2019, eikä vuodesta 2020 kuten Maaret jaksossa sanoi - Journal du Japonin artikkeli Japanin Top 10 -mangamyynneistä (ranskaksi - mutta sarjat, myyntimäärät ja vertailut edellisvuoteen löytyvät artikkelista selkeästi taulukosta, ja lisäksi artikkelissa on lista yksittäisten mangapokkarien Top 50 -myynneistä) - Jakso 77, jossa puhuimme Chainsaw Manista 03:00:10 – KUULIJAKOMMENTTEJA: BOOTLEGIT JA RANSKA - Jakso 79, jossa puhuimme mangan painetuista bootleg-versioista sekä sarjakuvan ruohonjuurikulttuurista - Sebbeben Twitter-kommentti bootleg-mangoista - Jarmon Twitter-kommentti mangan valtavirtaistumisesta - Marumujun Twitter-kommentti Japan Exposta 03:06:35 – LUKUJONOSSA: INUYASHA - Inuyasha - Jakso 17, jossa puhuimme sarjan tekijä Rumiko Takahashista 03:25:58 – LOPETUS

Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa. Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomen Yleisradiossa Suomen ulkoministeri kertoo, että Suomi on sodassa. Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet Suomen rajan, ja viranomaiset kertovat radiossa, että monen suomalaisen pitää pakata leipiä, voita, sokeria, lämmin peitto ja muita tavaroita reppuun tai matkalaukkuun. Kaupungeissa ja itärajalla asuvien suomalaisten pitää valmistautua jättämään oma kotinsa."Yhtenä iltana ovelle koputettiin, että nyt pitää lähteä ja mennä sillan yli. Sinä yönä silta räjäytettiin", kertoo Karjalassa, Salmissa syntynyt ja kasvanut Lahja Johansson ensimmäisestä lähdöstä evakkoon.19-vuotiaana rintamalle lähtenyt Aapo Knaapi koki jatkosodassa menetyksen, joka jäi ikuisesti hänen mieleensä. Upseeri Björn Råbergh oli rintamalla loppuun asti, kunnes Neuvostoliiton suurhyökkäys pakotti hänet ja muut perääntymään.Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat tulevien vuosien aikana talvisotaan ja jatkosotaan. Osa sodan kokeneista sotaveteraaneista muuttaa myöhemmin Ruotsiin. Vuonna 2015 Ruotsissa asui noin 350 Suomen sotien veteraania.Sveriges Radio Finskan toimittaja Soili Huokuna haastatteli monia heistä vuonna 2015. Tähän vuonna 2023 julkaistuun ohjelmaan olemme koonnet Lahja Johanssonin, Aapo Knaapin, Björn Råberghin ja Annikki Hansenin tarinoita.Aapo Knaapi kuoli Göteborgissa syyskuussa 2017, Björn Råbergh kuoli Tukholmassa marraskuussa 2017 ja Lahja Johansson kuoli Tukholmassa joulukuussa 2017. Annikki Hansen kuoli kesäkuussa 2021 Tukholmassa.Haastattelut: Soili Huokuna, 2015soili.huokuna@sverigesradio.seToimittaja: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Onko Jani Volasen mysteerisarja Munkkivuori paras suomalaissarja koskaan? Kauden avausjaksossa puidaan myös juuri jaetut Golden Globet sekä odotetuimmat sarjat vuodelle 2023. Äänessä Kangasperko & Rajala.

Evakkojen jälkeläisiä on jopa miljoona, ja uudet sukupolvet etsivät nyt tietoa menetetystä Karjalasta. Noin 80 vuotta sitten Suomi menetti suuren osan Karjalaa, ja sen myötä kymmenesosan maapinta-alastaan. Noin 400 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa, jotka jäivät silloisen Neuvostoliiton puolelle. Kyseessä on Suomen historian suurin trauma.Unelma Karjalasta elää kuitenkin edelleen suomalaisten ja myös monien ruotsinsuomalaisten mielissä.Suuri osa menetetyn Karjalan alueelta kerran lähteneistä on jo kuollut. Tietoa menetetystä maasta ja sen kulttuurista etsii nyt uusi sukupolvi: evakkojen lapsenlapset.Yksi heistä on Unelmien Karjala -ohjelman tekijä, tukholmalainen toimittaja Julia Wiraeus, jonka juuret ovat Muolaassa, Etelä-Karjalassa.Ohjelma "Unelmien Karjala juuret Muolaassa" on tehty syksyllä 2022. Haastateltavat:Jyrki Ijäs, Hiitolan pitäjäyhdistyksen puheenjohtajaOuti Mulari, Karjalaisen Nuorisoliiton hallituksen puheenjohtajaRainer Knapas, kulttuurihistorioitsijaLauri Rämö, Muolaan pitäjäyhdistyksen aktiivi Toimittaja: Julia Wiraeus Tuottaja: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.se Miksaus: Emilia Martin

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea. Crazy Finnish Cruise on radiodokumenttiohjelma risteilymatkasta, jonka aikana koetaan iloa, kaipuuta, surumielisyyttä kuin myös suurta yhdessäolon riemua. Tukholma-Helsinki -risteilylle osallistuvat ovat Facebookin Finnjävlar-ryhmän jäseniä ja nyt he solmivat ystävyyssuhteita Suomenlaivalla. Tapaamme ohjelmassa Crazy Finnish Cruise Anita Isterin, joka on yksi risteilyn järjestäjistä. Hän on huomannut, että monet Facebook-ryhmän jäsenet ovat yksinäisiä: "Halusin keksiä jotain, missä kaikki voivat olla mukana." Mukana matkalla on myös Greger Enberg. Reissu Suomeen oli ensimmäinen vuosikymmeniin. Lapsuuden maisemat herättivät voimakkaan tunnekuohun: "Finland är mitt DNA." Ohjelmassa seuraamme myös viittä muuta risteilylle osallistuvaa Finnjävlar-ryhmän jäsentä; Marko Vuopposta, Sara Anderssonia, Thomas Pohjalaa ja Sussi Jokelaa. Kuulet Markon luksushytistä, Saran muodonmuutoksesta ja Thomaksen sekä Sussin romanttisesta tapaamisesta. Reportterit: Mika Tahvanainen mika.tahvanainen@sverigesradio.seMinna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa. Aikaisemmissa Kipupiste-ohjelmissa vierailleet Kristiina Katajikko sekä Johanna Underström kertovat, miten elämän varrella koetut vaikeudet ovat muovanneet heidän käsitystään hyvästä elämästä. Kristiina taisteli vuosia syömishäiriöitä vastaan, ja Johanna on kärsinyt masennuksesta. Nyt elämä näyttäytyy valoisana, jos vaikka tummat sävyt tulevat ja menevät, tiivistää Johanna ja kertoo, että on oppinut hyväksymään myös vaikeat hetket elämän realiteetteina. Kristiinalle on taas hetkessä elämisen tärkeys korostunut.Oma koti, kiitollisuus, kärsivällisyys sekä armollisuus kuin myös usko, toivo, rakkaus ovat avaintekijöitä hyvän elämän saavuttamiseksi Kristiinalle ja Johannalle. "Usko voi merkitä uskoa elämään, rakkauden ei tarvitse olla romanttista. Se voi olla rakkaus lapsia, ystäviä, läheisiä tai lemmikkejä kohtaan. Toivo on kuitenkin kaikkein tärkein ainesosa." Kristiina Katajikko Johanna korostaa ennen kaikkea kodin ja kiitollisuuden merkitystä: "Olen kerran menettänyt kotini. Ajattelen joka päivä, että mahtavaa että minulla on koti. Saan kaatua omaan sänkyyn eikä tarvitse nukkua kenenkään muun sohvalla. Kiitollisuus on minulle tosi tärkeää." Johanna UnderströmKipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.Tuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus. Kun Lauran tapasi entisen puolisonsa, alku oli ruusuinen."Hän osasi tosissaan viedä jalat alta ja tiesi tasan tarkkaan, mitä sanoa."Suhteen edetessä kaikki muuttui. Laura ei aluksi ymmärtänyt, että hän on suhteessa narsistisen henkilön kanssa. Kun hän myöhemmin alkoi ottaa selvää asiasta, palat loksahtelivat paikoilleen.Narsistista käyttäytymistä kuvaavia piirteitä ovat muun muassa tunnekylmyys, alentunut empatian kyky omia läheisiä kohtaan sekä illuusio kaikkivoipaisuudesta, terapeutti Piritta Jaaksi listaa.Terapeutti Piritta Jaaksi keskustelee Lauran kanssa siitä, millaista oli elää parisuhteessa narsistin kanssa ja miten se on vaikuttanut Lauran elämään, tunteisiin ja toimintaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi.

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen. Terhi Nybond kertoo avoimesti Kipupiste-ohjelmassa elämänsä vaiheista, jolloin hän oli syvästi masentunut ja masennus johti itsetuhoisuuteen. Takana on kaksi itsemurhayritystä, joista hän selvisi. Ensimmäisellä kerralla kollega oli pelastava enkeli, toisella oma kaksoissisar. Traagisista tapahtumista on jo kulunut yli kymmenen vuotta. Nyt Terhi Nybond voi hyvin, elää normaalia perhe-elämää harrastuksineen. Hänen turvaverkostoonsa kuuluu perheen ja lähiomaisten lisäksi oma yhteyshenkilö sairaanhoitopiirissä. Itsemurha-ajatukset saattavat käydä vakavasti masentuneen mielessä. Kyse on useimmiten kuitenkin pelkistä ajatuksista eikä niistä pidä pelästyä, korostaa Kipupiste-ohjelman juontaja, käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Vain harvoin tarkoituksena on päättää oma elämä, taustalla on ennemminkin palava tarve päästä eroon henkisestä tuskasta. Itsemurha- ja itsetuhoiset ajatukset on kuitenkin otettava vakavasti ja apua pitää hakea.TÄÄLTÄ SAA APUA:Akuutissa hätätilanteessa soita aina: 112, SOS Alarm Mind Självmordslinjen: 90101 - ympärivuorokautinen tukilinja henkilöille, joilla on itsemurha-ajatuksia - Mindin chat'iin voi kirjoittaa täällä Vårdguiden: 1177 - sairaanhoitoneuvontaa - yhteystiedot psykiatrian akuuttiosastoille Jourhavande präst: 112 kaikkina päivinä kello 21-06 - svenskakyrkan.se/jourhavandeprast Palveleva puhelin Sverigefinska telefonjouren: 020-26 25 00 - Ruotsin kirkon Palvelevassa puhelimessa yhteydenottoosi vastataan suomeksi. Voit keskustella elämäntilanteestasi kertomatta nimeäsi tai asuinpaikkaasi. Sinua kuuntelee ja tukee päivystäjä, joka on saanut koulutuksen tehtävään. BRIS Vuxentelefon: 077-150 50 50 BRIS barnens hjälptelefon: 116 111 - bris.se Jourhavande medmänniska: 08 702 16 80 jourhavande-medmanniska.se Anhöriglinjen: 0200-23 95 00 SPES Riksförbundet för suicidprevention och efterlevandes stöd: 020-18 18 00 - spes.seKipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee Kristiina Lönnrothin kanssa alkoholismista ja miten alkoholin väärinkäyttö dominoi perhedynamiikkaa sekä vaikuttaa perheen arkeen. Kristiina Lönnroth on työskennellyt vuosia alkoholistien läheisten sekä naisalkoholistien tukitoiminnan parissa. Hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia alkoholiriippuvaisuudesta. Hän kasvoi perheessä, jossa isä joi. Kristiina puolestaan alkoi lukioikäisenä käyttää runsaasti alkoholia kuten monet muutkin hänen koulukavereistaan. Riippuvaisuus oli riistäytyä käsistä, kunnes Kristiina 24-vuotiaana oivalsi, että alkoholinkäyttö oli lopetettava."Luulin, että juon pahaan olooni ja että alkoholi helpottaa. Sitten tajusin, että olen juomisessa kiinni ja alkoi pelottaa, että minusta tulee viisikymppinen kaappijuoppo. Minun on pakko lopettaa." Kristiina Lönnroth Kristiina Lönnroth kertoo myös, että mikäli ei olisi ajoissa päässyt alkoholiriippuvaisuudestaan eroon, se olisi saattanut viedä häneltä hengen. Hän sai apua raitistuneilta henkilöiltä kuin myös riippuvaisuutta käsittelevästä kirjallisuudesta.Kristiina Lönnroth on tukiryhmätyössään nähnyt, mitkä tekijät vaikuttavat hyvään lopputulokseen ja raitistumiseen. Mitään pikavoittoja ei ole olemassa, vaan raitistuminen on monivaiheinen prosessi. Tukiryhmissä pitää käydä säännöllisesti, vertaistukea kannattaa pyytää toisilta raitistuneilta. Terapeutin, papin tai jonkun muun luotettavan henkilön puoleen on hyvä kääntyä, jos on tarve purkaa tunnekuormaansa, Lönnroth luettelee. Hän korostaa myös perheen antaman tuen merkitystä."Olen nähnyt tosi paljon toipuneita alkoholisteja. Apua saa, kun sitä hakee, ja vertaistukiryhmiä löytyy." Kristiina Lönnroth Ruotsissa toimii suomenkielisiä AA-ryhmiä (Anonyymit alkoholistit) muun muassa Södertäljessä sekä Göteborgissa. Netistä löytyy runsaasti muita suomenkielisiä alkoholistien sekä alkoholistien omaisten tukiryhmiä.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen kognitiivinen käyttäytymisterapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vieraina Ossi Kuvakarju & Leffahullu-Nikke Marvel Podcast Suomesta sekä Allu Jaskari Mikä homma -leffapodcastista Batroomin nelihenkinen raati arvioi kuluvan vuoden Marvel-sarjatarjonnan. Mikä toimi, mikä ei, ja mikä on Marvelin laajenevan universumin nykytila ja tulevaisuus? * Dissensio Pulchra Est *

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee syömishäiriöistä Kristiina Katajikon kanssa. Kristiina sairastui 16-vuotiaana anoreksiaan ja sen jälkeen sairaus muuttui bulimiaksi, kun hän lähti vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Kristiina Katajikko muutti lukion jälkeen Ruotsiin ja taisteli täällä yksin sairauttaan vastaan, kunnes pääsi lopulta toimivaan ja pitkään terapiaan. Ennen sitä syömishäiriö ohjasi hänen elämäänsä kokonaisvaltaisesti hetki hetkeltä. Syömishäiriöistä parantumiseen meni häneltä kymmenen vuotta. "Syömishäiriö on pahojen ajatusten kehä. Se että kaikki ajatukset, kaikki voimat, kaikki energia menee syömisen ja syömättömyyden ajattelemiseen." Kristiina Katajikko Kristiina Katajikko on lukenut vuosikymmenten jälkeen nuoruusvuosiensa päiväkirjojaan ja kertoo, että kirjoituksista paistaa läpi itseinho. Hän piilotteli syömishäiriötään ja piti sitä omana ongelmanaan, josta ei halunnut kertoa kenellekään. Hän eli kaksoiselämää ikään kuin sairautta ei olisi ollut olemassakaan.Kristiina Katajikko haluaa omalla kertomuksellaan viestiä, että syömishäiriöstä voi parantua. Itselleen hän on vihainen siitä, että antoi sairaudelle niin monta vuotta nuoruudestaan.Kipupiste-ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein. Terapeutti Pirita Jaaksi keskustelee vanhoillislestadiolaisuuden jättäneiden Silkan ja Venlan kanssa heidän eroamisprosessistaan. Mukana ohjelmassa on myös Suomessa toimivan Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila. Uskonnollisesta yhteisöstä eroaminen on useimmiten pitkäaikainen prosessi, ja moni on täysin yksin ajatuksiensa kanssa. Eropäätöstä siivittävät myös häpeä, syyllisyyden tunto sekä pelko ja ahdistus siitä, mitä tapahtuu, kun jää yhteisön ulkopuolelle. Silka kertoo pelänneensä jo lapsena kuolemaa. Häntä pelotti, jos ei pääsekään taivaaseen, koska oli katsonut salassa televisiota tai kuunnellut musiikkia. TV:n katsominen ja musiikin kuuntelu ovat kiellettyjä vanhoillislestadiolaisilta. Teini-ikäisenä Silka eli kaksoiselämää, meikkasi kouluun, mutta pyyhki meikit pois ennen kotiintuloa. Ei-uskovaisten kaverien kohtalo alkoi myös mietityttää. Vanhoillislestadiolaisten oppien mukaan Silkan ystävät joutuisivat kadotukseen elintapojensa takia. Tämä oli Silkan mielestä kovin epäreilua. Hänen eroamisensa vanhoillislestadiolaisuudesta tapahtui pikkuhiljaa yläasteen aikana. Eroon liittyi paljon tuskaa ja epäilyä. "Se mitä on jäänyt lapsuudesta on kuolemanpelko. Jos menee sinne yliajatteluun ja rupeaa miettimään kuolemaa. Se on ehkä se ainoa missä miettii, voiko se olla totta sittenkin, se mitä ne opetti." Silka Venla kasvoi pienessä kylässä, jossa liki kaikki kuuluivat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Perhe muutti toiselle paikkakunnalle, jossa ei ollut muita samaan uskonliikkeeseen kuuluvia. Siellä Venla sai uusia, ei-uskovaisia ystäviä. Venlan irtiotot liittyivät ensin ulkonäköön ja ehostamiseen. Meikkaaminen on vanhoillislestadiolaisuuden mukaan syntiä. Venla meikkasi, ja se herätti paheksuntaa.Kun Venla oli tehnyt päätöksensä erota vanhoillislestadiolaisuudesta, hänen vanhempansa yrittävät yhä saada hänet mukaan seuroihin eli lestadiolaisten tapaamisiin. Venlalle vanhoillislestadiolaisuudesta eroaminen ei ole jättänyt traumoja, hän on päässyt niistä eroon. "Vaikka eroaminen voi tuntua siinä tilanteessa raskaalta päätökseltä, mutta kun siitä pääsee eroon, niin se on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon enemmän antavaa kuin ottavaa" Venla Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen toiminnanjohtaja Joni Valkila kertoo yhdistyksen tarjoavan vertaistukea. Yhdistys tiedottaa ongelmista, joita esiintyy uskonnollisissa yhteisöissä ja mitä tapahtuu ihmiselle, joka irtaantuu tiiviistä yhteisöistä. Yhdistys toivoo myös, että esimerkiksi viranomaiset puuttuisivat hengellisen väkivallan ilmiöihin. Henkilölle on väkivaltainen kokemus joutua tiiviin yhteisön ulkopuolelle sulkemaksi, sanoo Vakila. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi menettää perheensä, sukunsa ja ystävänsä. Tällä voi taas olla vakavia seurauksia kuten mielen- tai fyysisen terveyden menettäminen tai syrjäytyminen, jos ei pysty esimerkiksi jatkamaan työskentelyä tai opiskeluja. Kaikille kokemus ei ole yhtä traumaattinen ja parhaimmassa tapauksessa taas uskonnollisesta yhteisöstä eronnut saa vertaistukea jopa omalta perheeltään, kertoo Vakila. Esimerkiksi vanhollislestadiolaisilla on usein hyvin suurikokoisia perheitä ja on yleistä, että sisaruksista useampi irtaantuu vanhoillislestadiolaisuudesta. Kipupiste -ohjelma haluaa välittää toivoa sekä madaltaa kynnystä puhua mielen voinnista. Ohjelman juontaja on tukholmalainen terapeutti Pirita Jaaksi. Virpi Inkeri, tuottaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin. 24-vuotias Riina Tanskanen alkoi julkaista tyttöjen elämästä kertovaa Tympeät tytöt -sarjakuvaa Instagramissa pari vuotta sitten. Nykyään Tympeillä tytöillä on lähes 60 000 seuraajaa, mikä on paljon yhteiskuntakritiikkiä sisältävälle taidesivulle. Tympeistä tytöistä on julkaistu myös sarjakuvakirja.Tanskasen sarjakuvat nostavat esille tyttöyden kipupisteitä, tytöksi kasvamisen vaikeutta ja tyttöjen kokemaa syrjinnästä. Tarinat kumpuavat osin Tanskasen omasta elämästä.Olen alkanut jo aika nuoresta pitäen nähdä viitteitä siitä, miten tässä maailmassa säännöt ovat edelleen vähän erilaisia tytöille ja pojille. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän näitä kokemuksia tulee, Tanskanen kertoo.Vaikka Tympeät tytöt -sarjakuvan kuvakieli on täynnä tyttömäistä vaaleanpunaisuutta ja söpöyttä, sarjakuvan tytöt on kuvattu kaikkea muuta kuin perinteisellä tavalla. Tympeissä tytöissä ei piilotella nännejä eikä kainalokarvoja.Yksi hahmoista on Pimppienkeli, joka on Tanskasen mukaan kaikkien heikkojen puolustaja. Tarvittaessa Tympeiden tyttöjen kertojahahmo voi vaikka puraista naisia halventavia henkilöitä jalkaan tai pieraista niiden päälle.Riina Tanskanen on Suomessa kiitetty yhteiskunnallinen keskustelija, joka kirjoittaa myös runoja, proosaa ja novelleja. Syksyllä 2022 Tanskanen palkittiin arvostetulla Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla historian nuorimpana naisena.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi. Fadumo Dayib tuli Suomeen 19-vuotiaana pakolaisena sisällissodan runtelemasta Somaliasta vuonna 1991. Hän ei lapsena saanut käydä koulua ja oppi lukemaan vasta 14-vuotiaana.Suomeen tultuaan Fadumo Dayib opiskeli ensin lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ja on sen jälkeen tehnyt kaksi maisterintutkintoa Suomessa ja yhden Harvardin yliopistossa. Parhaillaan Dayib tekee väitöskirjaa ja työskentelee Helsingin yliopistossa.Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaisista naispoliitikoista. Hän on ollut ehdokkaana Somalian presidentinvaaleissa 2010-luvulla ja uskoo yhä nousevansa kerran Somalian presidentiksi.Naisten terveydenhuoltoa useissa maissa kehittänyt Dayib tunnetaan myös silpomisen eli tyttöjen ympärileikkaamisen äänekkäänä vastustajana.Suomessa Dayib on puhunut maahanmuuttajataustaisten nuorten puolesta ja nostanut esiin syrjintää ja rasismia.Tärkein asia, jonka haluaisin muuttaa, on tyttöjen ja naisten koulutus, että kaikki voisivat saada koulutusta. Kun nainen on saavuttanut kaksi asiaa, koulutuksen ja taloudellisen emansipaation, hän on vapaa, Fadumo Dayib sanoo.

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes.Ohjelmassa Linda-Maria Raninen kertoo myös suhteestaan Solvallan murhaajana tunnettuun Janne Raniseen.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään? Elisabeth Rehn on suomalainen politiikan uranuurtaja ja ihmisoikeustaistelija.Hän nousi Suomessa ensimmäisenä naisena puolustusministeriksi vuonna 1990 ja oli vuoden 1994 presidentinvaaleissa toinen nainen, joka on koskaan noussut Suomessa presidenttiehdokkaaksi. Poliittisen uransa jälkeen Elisabeth Rehn teki toisen uran ihmisoikeustaistelijana. Hän on YK:n palveluksessa kiertänyt maailman kriisialueita ja nostanut esille naisten ja lasten asemaa.Rehn halusi vaikuttaa maailmaan jo pikkutyttönä ja toimi ns. pikkulottana Suomessa sodan aikana toimineen naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärdin riveissä.Nykyään 87-vuotias Elisabeth Rehn viettää eläkepäiviä Kirkkonummella, mutta kantaa edelleen huolta naisten ja tyttöjen asemasta ja miettii, miten kävisi, jos Suomeen syttyisi sota."Minulla on 16 lastenlastenlasta, ja mietin, miten esimerkiksi 10-vuotias jalkapallotähteni selviäisi pikkulottana ja varmasti hän selviäisi."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen. Helsinkiläinen Sini Laitinen tunnetaan sosiaalisessa mediassa nimillä Papananaama ja Nastynapalm. Hän on yksi Suomen suosituimpia sosiaalisen median tähtiä, jolla on 150 000 seuraajaa Youtube-videopalvelussa.Sini Laitinen nousi sosiaalisen median tähdeksi yhdeksän vuotta sitten, kun hän julkaisi youtube-videon "Suomen kielen junttius", jossa parodioidaan suomalaisten tapaa ääntää englantia.Ensimmäisen videonsa Laitinen julkaisi vain 12-vuotiaana ja nykyään hän tienaa leipänsä pääosin sosiaalisen median sisällöillä.Sini Laitisen mielestä uusi ala ei ole saanut tarpeeksi arvostusta:"Jotenkin aina naisten tekemisiä vähätellään ja arvostellaan ja pidetään semmoisena pikkutyttöjen leikkikenttänä."Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista ilman alan koulutusta. Vuonna 2021 vain vajaa viidennes EU:n ICT-alan asiantuntijoista oli naisia. Samaan aikaan työvoiman tarve alalla kasvaa koko ajan.Milja Köpsi haluaa houkutella naisia teknologian pariin. Hän on kehittänyt kansainvälisesti palkitun Mimmit koodaa -hankkeen, jossa kannustetaan naisia alalle.Köpsi on itse esimerkki alanvaihtajasta. Hän työskenteli vielä kuusi vuotta sitten aivan toisella alalla, eikä ole opiskellut päivääkään tietotekniikkaa. Nykyään häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista.Köpsin nuoruudessa tyttöjä ei kannustettu tietotekniikan pariin. Hän ei koulussa päässyt ATK-kurssille, koska halukkaita oli enemmän kuin paikkoja: "Opettaja sanoi, että minähän voisin tyttönä valita konekirjoituksen."Lähde: ICT specialists in employment, Eurostat 2022Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen mahtuneita muutoksia.

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa. Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.Ohjelmassa Itämeri tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa.Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet. Ohjelma on tehty toukokuussa 2022.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tällä kertaa Timo ja Allu keskustelevat mm. takaa-ajoista, parodiaelokuvista sekä kesän tv-sarjatarjonnasta.

Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä. Nyt on tullut uusi tunne, kun äitini kuoli. Suomessa käyminen jää vähemmälle, mutta paljon ajattelen Suomesta, että se on minun äidinmaa ja äidinkieli. Nyt uusi ajatus on, että Itämeri on minun äiti. Meri pitää minua hyvänä ja sanat eivät riitä kuvaamaan sitä, mitä merellä ja meren äärellä oleminen antaa. Näin kuvailee tuntemuksiaan tukholmalainen valokuvaaja Erja Lempinen, jolla Itämeri on ikään kuin veressä. Hän on kasvanut meren tuntumassa Suomen Loviisassa ja purjehtinut vuosikymmeniä Itämerellä.Itämerta kutsutaan heikoksi potilaaksi, jolla on monia perussairauksia. Se kärsii ennen kaikkea rehevöitymisestä ja siitä johtuvasta hapenpuutteessa. Ilmastonmuutokset kiihdyttävät entisestään rehevöitymisongelmaa.Uusi tutkimus selvittää, onko Itämeri hiilinielu vai hiilen lähde. Terveen meren merkki on, että meri on hiilinielu eli se varastoi hiilidioksidia siinä missä metsätkin. Hiilen lähteenä Itämeri taas vapauttaisi kasvihuonepäästöjä kuten hiiltä ja metaanikaasua.Itämeri on myös maailman politiikan ja kansainvälisen kaupankäynnin keskiössä. Purjehtija pääsee näkemään lähietäisyydeltä, mitä kaikkea meren valtatiellä kulkee rahtilaivoista öljyn kuljetusaluksiin. Ruotsin puolustusvoimien sukellusveneet ja Naton hävittäjäkoneetkin ovat tuttuja näkyjä.Ohjelmassa Itämeri tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö on haastateltu valokuvaaja Erja Lempistä sekä Itämeren tutkimuksen professori Alf Norkkoa. Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Programmet är en kärleksförklaring till Östersjön. Det är också en beskrivning av ett hårt trafikerat innanhav som har en central roll i världspolitiken. Östersjön är också ett av världens mest förorenade hav och klimatförändringen är den nya fiende som förstärker övergödningen av havet.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin. Monet yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsin hankkeisiin, mutta työntekijöistä on pulaa.Miljardien kruunujen arvoisia projekteja on käynnissä monilla paikkakunnilla Uumajan ja Kiirunan välillä, ja yrityskartalta löytyy suuria teollisuusnimiä kuten LKAB, Svevind, H2 Green Steel, SSAB ja Vattenfall."Vaikea sanoa, kuinka se tulee muuttumaan, mutta ainakin se on varma että täällä tulee muuttumaan asiat", sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut konsultti Markus Fältö Kangastie.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022."Det är en industriell boom, och det liknar det som våra föräldrar upplevde för 50 år sen när de flyttade från Finland till Sverige för att arbeta". Så beskriver Léa Montin norra Sveriges situation just nu. Många företag satsar stora pengar på Norrland och det finns gott om jobb för personer som Lea, som lämnade Helsingborg för Skellefteå.Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Pekka Kenttälä pekka.kenttala@sverigesradio.seHanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.seTeija Nurminen teija.nurminen@sverigesradio.seVirpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua. Tapaamme neljä ruotsinsuomalaista ikäihmistä, jotka kertovat ajatuksiaan arjestaan ja vanhenemisesta.Sundsvallilainen Matti Kohtala on ensimmäistä kertaa elämässään joutunut turvautumaan kotiapuun sen jälkeen kun korona vei voimat jaloista ja käsistä. Ulkopuolinen apu tuntuu Matista oudolta.Söderhamnissa asuvat Veikko ja Maija Kallio pärjäävät arjessaan omin avuin, mutta tulevaisuudessa huolestuttavat ruotsin kielen menettämisen ja puolison kuoleman pelko.Myös Eija Nordström Haglund asuu Söderhamnissa. Hän työskenteli vuosia muun muassa vanhustenhuollossa johtotehtävissä. Eija sai neuvon alkaa valmistautua vanhuuteen hyvissä ajoin."Minua neuvottiin, että ala ajatella vanhuuden päiviäsi ensimmäisenä työpäivänäsi", Eija kertoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Vi träffar sverigefinska pensionärer, som berättar om sina tankar kring vardagen och åldrandet. Matti Kohtala från Sundsvall har fått hemtjänst för första gången efter att han tappade krafterna pga. Covid-19. Veikko och Maija Kallio är oroliga över att förlora livspartnern. Redan under sin första arbetsdag fick Eija Nordström Haglund från Söderhamn rådet att börja tänka på ålderdomen.Minna Pyykölä minna.pyykola@sverigesradio.seTuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.seVirpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä miten heille käy? "Äiti sanoo, että minun pitää osata suomea, jos isä unohtaa ruotsin kielen kun hänestä tulee vanha", kertoo 10-vuotias Harri Winthersén, joka opiskelee suomen kielen alkeita Rialan koulussa Norrtäljen kunnassa.Käymme Harrin ja hänen kanssaan suomea opiskelevan 9-vuotiaan Virpi Sipisen oppitunnilla, jossa tehdään suomen kielen koetta opettaja Cathrin Peakerin johdolla.Ohjelmassa tutustutaan myös Rotkon perheeseen Norrtäljen Hallstavikistä."Tulen unohtamaan suomen kun muutan kotoa", sanoo 9-vuotias Simon Rotko.Simonin perheessä puhutaan suomea jo kolmannessa polvessa, mutta miltä näyttää tulevaisuus, kun koulussa ei ole helppo saada tukea kielen kehitykseen?Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.Även nybörjare får idag läsa finska som modersmål i den svenska skolan, men hur mycket kan man lära sig på en lektion i veckan? Och på samma lektioner med dem som lär sig grunderna i finska finns ibland även elever som pratat finska hemma i hela sitt liv. Hur fungerar  det? I programmet besöker vi Virpi Sipinens och Harri Wintherséns finskalektion i Riala i Norrtälje. Vi hälsar också på hos familjen Rotko i Hallstavik där finska pratas i tre generationer.      Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022). Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se Kaisa Vuonokari kaisa.vuonokari@sverigesradio.se Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi. Digitaalista kehitystä seuraavan yleishyödyllisen säätiön, Internetstiftelsenin mukaan yli 40 % 1920- ja 1930-luvuilla syntyneistä ei käytä internetiä.Yksi heistä on 90-vuotias Aune Ojala Norrköpingistä. Säätiön määritelmän mukaan näkövammainen Aune on digitaalisesti syrjäytynyt, sillä hän ei käytä internetiä koskaan."Olisin varmasti mennyt kurssille ja haluaisin käyttää tietokonetta, mutta nyt se on myöhäistä", Aune Ojala sanoo.Ohjelma on osa Sveriges Radio Finskan sarjaa Arjen kuvia vaalivuotena 2022.När samhällsservicen flyttar till internet är det hundratusentals människor som inte följer med. I Sverige beräknas 600 000 människor leva i digitalt utanförskap. "Äldre hänger inte med", säger 80-åriga Anneli Sassi. Aune Ojala, 90 år, berättar att hon skulle vilja använda dator, men känner att det är för sent för henne att lära sig. Programmet är en del av Sveriges Radio Finskas serie Arjen kuvia vaalivuotena 2022 (Vardagsbilder valåret 2022).Pirjo Rajalakso pirjo.rajalakso@sverigesradio.seTuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.seVirpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se