Podcasts about koko hubara

Uusi podi starttaa! Hikipaja-podcastissa Eetin vastuullisuuspäällikkö Anniina Nurmi ja kirjailija Koko Hubara perkaavat vastuullisuuteen liittyviä ilmiöitä. Podin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, miksi H&M on niin ihana ja kamala, miksi kierrätyspolyesterin käyttö ei ratkaise pikamuodin ongelmia ja miksi viherpesu on aikamme vitsaus.  Linkit: Kierrätyspolyesteri, mainettaan huonompi valinta https://eetti.fi/sisallot/kierratyspolyesteri-mainettaan-huonompi-valinta/ Eetti selvitti: Vaateyritysten kiertotalousteot ovat laastariratkaisuja https://eetti.fi/sisallot/eetti-selvitti-vaateyritysten-kiertotalousteot-ovat-laastariratkaisuja/ Miksi vastuullinen kuluttaja ostaa H&M:ltä? https://eetti.fi/sisallot/miksi-vastuullinen-kuluttaja-ostaa-hmlta/

In this episode author Koko Hubara talks with Michelle A. Tisdel and Kaisa Ilmonen about Black feminist epistemology, writing as liberatory practice, norms of knowledge, Black feminist authors everyone should know, and why intersectionality work cannot forget its roots in Black feminist work. Michelle A. Tisdel works as a research librarian at the National Library of Norway. She holds a doctorate in Social Anthropology from Harvard University based on her research on Cuban museums and Afro-Cuban heritage production. Tisdel's research interests include cultural policy, heritage production, and discourses of belonging in Norway and Cuba. Kaisa Ilmonen is a docent at the University of Turku, and works there as a lecturer at the Department of Comparative Literature. Her research interests include such topics as intersectionality, questions related to identity in minority literatures, postcolonial and queer studies, and the Caribbean novel. Koko Hubara works at Arts Promotion Centre Finland (Taike), as the Arts Advisor of the development programme  for Cultural Diversity and Mobility. Her objective is to promote the working conditions of BIPOC and/or immigrant artists in the Finnish field of art and culture. Outside of Taike, Hubara works as an author, creative writing teacher and translator. Credits: Produced by Mira Eskelinen for UrbanApa Editing: Mira Eskelinen Sound mixing: Timo Tikka The episode was recorded online in May 2023 as part of #StopHatredNow 2023.

Ajautuvatko ihmiset omiin ammatteihin vai ohjaako jokin muu asia sitä? Kuuntele miten Koko Hubara on päätynyt freelancetoimittajaksi.

8. syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. Sen tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Koko Hubara kirjoittaa esseeteoksessaan Ruskeat tytöt lukemisen merkityksestä. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Kirjan viikkojen hengessä mietelauseissa mietitään kirjoittamista. Koko Hubara kirjoittaa romaanissaan Bechi kirjoittavasta äidistä. Mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

Koko Hubaran esikoisromaani Bechi on sekä tiiviisti rajattu yhden mullistavan päivän kuvaus että moniin suuntiin pursuileva ja viittaileva teos äitien ja tyttärien monimutkaisista suhteista, erilaisista tavoista olla ruskea nainen Suomessa, "oman" identiteetin valitsemisesta, jemeninjuutalaisten historiasta, syömishäiriöistä, mielenterveysongelmista ja vaikka mistä. Bechi sisältää myös kuvitelman siitä, millainen voisi olla maahanmuuttajanaisen rinnakkaisteos Sonja O. kävi täällä -romaanille. Puhumme Kokon kanssa suurinpiirtein kaikista näistä asioista, sekä siitä, miten fiktion tekeminen vapauttaa asiakirjoittamisen ammattilaisen, miten Bechin tyyli ja kieli syntyivät, miten ääneen päässeet Bechi ja Shoshana muodostuivat puheestaan omiksi ihmisikseen, ja miten omia kokemusia voi sekä käyttää romaanin palasina että leikitellä niillä. Koko Hubaran kuva Jonne Räsänen, Otava

Nuppukirja – Maallisen elämän käsikirja on osa kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija, dramaturgi Laura Gustafssonin yhteistä Museum of Becoming -teosta. Nuppukirjassa pohditaan maailman tilaa ja nupullaan olevia ilmiöitä, joita tulisi vaalia ja kasvattaa. Näin vastasi toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Koko Hubara kysymykseen, miten katsoa. Päivän mietelauseen on valinnut Tina Cavén. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Tässä jaksossa Noora ja Jutta keskustelee Black Lives Matter -liikkeestä, rasismista Suomessa ja Yhdysvalloissa ja omasta valkoisesta etuoikeudestaan. Kaikkea hyvän liittolaisuuden ja aktiivisen antirasistisen toiminnan eteen ei voi tehdä heti alkuun oikein, mutta tärkeintä on olla nöyrä ja oppia jatkuvasti lisää, eikä pelätä avata suutaan vaan siinä pelossa, että sanoo jotain väärin. Hiljaisuus näissä asioissa on väkivaltaa, joten siksi tästä puhutaan nyt. Jaksossa mainitut lähteet 13.lisäys (dokumentti) Ruskeat tytöt, Koko Hubara (kirja) Dear white people, Mahadura & Özberkan (podcast) Rakenteellinen rasismi Suomessa, Mahadura & Özberkan (podcast) Ruskeat Tytöt ry (media) Brené with Ibram X. Kendi on How to Be an Antiracist, Unlocking Us with Brené Brown (podcast) Petipuheita on podcast, jossa puhutaan asioista joita kuiskataan pimeässä. Seuraa instagramissa @petipuheitapodcast @noorakulta ja @senseijudie. Uusi jakso joka sunnuntai, kiitos että kuuntelet!

Tuotantokauden viimeisessä jaksossa Post-Äiti saa vieraaksi kirjailija Märta Tikkasen. Koko Hubara ja Astrid Swan vierailivat ihailemansa kirjailijan kotona helmikuussa 2020 ja kysyivät rakkaudesta lapsiin, miehiin, ystäviin ja kirjoittamiseen.

9. Jaksossa Post-Äiti saa kaksi erityistä vierasta: podcastin tekijöiden lapset. He kertovat tietysti totuuden ja muutaman huonon vitsin. Äidit kiemurtelevat epämukavuuden ja ylpeyden ristiaallokossa. Lisäksi Astrid Swan ja Koko Hubara puhuvat kotikoulusta ja elämästä kevällä 2020.

Artikkeli Totuuden rakennuspalikat -podcast, osa 1: Koko Hubara ja Miika Tervonen julkaistiin ensimmäisen kerran Koneen Säätiö.

Minkälaisia jälkiä ja muistoja elämä jättää kehoomme? Minkälaista kipua ja luopumista kehoon liittyy? Onko omaa kehoa pakko rakastaa? Mahadura & Özberkanissa pohditaan, mitä tabuja ihmisen kehoon liittyy ja miten niitä tulisi murtaa. Miltä tuntuvat suru, rakkaus, kaipuu tai historia kehossamme? Studiossa vieraana Koko Hubara ja Jani Toivola.

Det här avsnittet av Förlagets podd är inspelat på bokmässan i Göteborg, där finländska Koko Hubara intervjuas av svenska Fanna Ndow Norrby. De förenas i sina erfarenheter av att synliggöra rasistiska strukturer via sociala medier, Hubara via den prisbelönade bloggen Ruskeat Tytöt och Ndow Norrby via Instagram-kontot Svart Kvinna. Deras erfarenheter resulterade i Ndow Norrbys bok Svart Kvinna (Natur&Kultur 2017) och Hubaras Bruna Flickor, som utkom på Förlaget hösten 2018 i svensk översättning.

Spike Leen ohjaama elokuva BlacKkKlansman nousi Suomen katsotuimpien elokuvien joukkoon ensi-iltanaan ja yhtä kova menestys on muuallakin Euroopassa, Yhdysvalloista puhumattakaan. Elokuvan tarina on aika erikoinen ja vielä tositapahtumiin pohjautuva. Elokuva kertoo 1970-luvun Colorado Springsin poliisilaitoksen ainoasta afroamerikkalaisesta poliisista Ron Stallworthista, joka kyllästyy päivittäin kohtaamaansa rasismiin ja päättää soluttautua Ku Klux Klaniin. Mahadura & Özberkanissa pureudutaan BlacKkKlansmaniin ja pohditaan, miten elokuva ei kerro pelkästään 70-luvun Amerikasta, vaan on oikeastaan aika osuva kuvaus myös tästä päivästä. Mikä on elokuvan merkitys aikansa kuvaamisessa? Voiko elokuvalla muuttaa yhteiskunnan ilmapiiriä? Miksi vähemmistöjen tarinoita tulee kertoa? Lähetyksen toisessa osiossa pureudutaan äärioikeiston nousuun Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Spike Leen mukaan hänen elokuvansa on kannanotto vihan kasvulle, joka tapahtuu globaalisti. Mahadura & Özberkanissa pohditaan, mitä ilmapiirin muutos tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa asuville vähemmistöille? Mitä on tehtävissä? Vieraina historiantutkija Oula Silvennoinen, tanssija sekä aktivisti Ajak Majok sekä Ruskeat Tytöt Median päätoimittaja Koko Hubara.

Miltä tuoksuu kirjailija, influencer ja Ruskeat tytöt -median päätoimittaja ja perustaja Koko Hubara? Ensimmäisessä Smells like…Elle -podcastin jaksossa Taika keskustelee Koko Hubaran kanssa identiteetistä ja turvatuoksuista. Lisäksi unelmoidaan lomafiiliksestä ja mietitään, miltä Kokon nimikkohajuvesi tuoksuisi. Jaksossa annetaan myös pariisilaislarppivinkkejä, neuvotaan miehiä tuoksumaan paremmalta ja kysytään, miltä rakkaus tuoksuu. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Zadig & Voltairen kanssa.

Päätoimittaja Koko Hubara oli 30 vuotta kiltti, mutta se ei johtanut hyväksyntään. Hubara päätti kokeilla suoraan puhumista ja sen jälkeen kaikki on mennyt hyvin -paitsi deittailussa. Miksi Ali oli vihainen Kokon kirjan luettuaan, paljastuuko ihmisen karvaisuusaste pimeässä ja mitä on intersektionaalisuus? Kuuntele kesän kuumin show.

Sophia Wekesan vieraana Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara ja nuorten paneelin Rebekka ja Xishun. Heidän kanssaan pohdittiin miltä tuntuu elää ja kasvaa ruskeuden ja tyttöyden intersektiossa. Tyttöjen Talossa -ohjelma avaa ovet ja kutsuu kuuntelemaan, mitä Helsingin Tyttöjen Talolla on puhuttu ja tarkasteltu jo 20 vuoden ajan. Ohjelman tarjoaa Kisko Labs.

Miksi Suomessa vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit? Saako nainen valittaa perhe-elämään liittyvää väsymystä työelämässä? Millainen on uraäitien asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa? Naisen Kengissä -keskusteluohjelman neljännessä jaksossa aiheena on ura ja vanhemmuus. Maria Veitolan kanssa keskustelemassa Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara, Nooa Säästöpankin talousjohtaja Anne Kuutio sekä työelämän väitöskirjatutkija Kristiina Paavola Tampereen yliopistosta. Radio Helsingin ja TBWAHelsingin […]

This year marks the centenary of Finland's independence - a country and a history cursed and blessed by its location.

Mitä sinkkuihmisen itsetunnolle tekee se, kun hän kerta toisensa jälkeen joutuu toteamaan, ettei tämäkään toimi ja hän on edelleen yksin? Urbaani sinkku ja yksinhuoltaja Koko Hubara vastaa muun muassa siihen, miten lapsi vaikuttaa deittailuun.

Vuorossa suuri feminismijakso!!! Noh, yksi niistä monista, mutta nyt Johannaa ja Jonnaa puhuttavat aivan erityisen mahtavat mirkut. Moderni feminismi on paskaa, väittää Bookslut-bloggaaja Jessa Crispin juuri ilmestyneessä Why I'm not a Feminist – a Feminist Manifesto -kirjassaan. Siksi, että se on kulutuskeskeistä lifestyle-feminismiä, jolla ajetaan vain omia individualistisia tarpeita. Feminismin ei pitäisi pelata patriarkaatin ja kapitalismin säännöillä vaan puolustaa taas vähemmistöjen ja heikompien asemaa. Me olemme innoissamme feminismin politisoitumisesta ja nostamme Jessan saman tien kaapin päälle. Sen sijaan vanhan idolimme Chimamanda Ngozi Adichien mielipiteet transnaisista herättävät kummastusta. Samansuuntaisia ovat laukoneet edellisen sukupolven feministit, kuten vanha jäärä Germaine Greer, mutta toiset, kuten Gloria Steinem, ovat päivittäneet päänsä 2000-luvulle. Meidän mielestämme Chimamanda todistaa, ettei kukaan ole täydellinen, ei edes feministi. Oppimisprosessi tämä on kaikille. Ennen kaikkea puhumme Roxane Gaysta ja Koko Hubarasta. Roxane Gay on supertähti, "feminismin J. K. Rowling", jonka kirjat myyvät Jenkeissä satojatuhansia, jonka luennot ovat aina täynnä ja jolla on omistautuneita faneja, mustia ja valkoisia, miehiä, naisia ja muita. Hänen juuri suomennettu esseekokoelmansa Bad Feminist on itseironinen, hauska, kivuliaan henkilökohtainen ja räyhäkkään poliittinen. Myös Ruskeat Tytöt -blogin perustajan ja -median päätoimittajan Koko Hubaran esikoisteos ponnistaa henkilökohtaisesta. Kummankin kirjat herättävät tunteita: avartavia, järkyttäviä, samastuttavia, riemastuttavia, surullisia. Samalla ne todistavat, että tunne on tietoa ja joskus myös ainoa tapa perustella asioita. Jaksossa selviää myös, mitä eroa on kultakalan ja ihmisen keskittymiskyvyssä, mistä kirja-ala juorusi Lontoon kirjamessuilla ja miksi on ihan ok käyttää huutomerkkejä. Kirjalista alla. JAKSOSSA MAINITUT KIRJAT: Roxane Gay: Bad Feminist (suom. Koko Hubara, Anu Partanen, Like Kustannus) Koko Hubara: Ruskeat Tytöt – Tunne-esseitä (Like) Adam Alter: Irresistible: The Rise of Addictive Technology and the Business of Keeping Us Hooked Ben Blatt: Nabokov’s fvaourite word was mauve Jessa Crispin: Why I’m Not a Feminist: a Feminist Manifesto Liv Strömquist: Uppgång och fall

Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on. Kysymys koskien vanhempien alkuperää saa Koko Hubaran varpailleen. Hän periaatteessa vastustaa kysymystä syntyperästä: Aina, kun kyseessä on ei-valkoihoinen henkilö, hänen tarinansa alkaa hedelmöityksestä ja siihen liittyvästä rakkaustarinasta. Se ei kiinnosta minua, sillä asian esiin tuomisen kautta joutuu ikään kuin oikeuttamaan oman olemassaolonsa.Valkoihoiset rodullistavat tummaihoisiaKyse on rodullistamisesta, jolle Hubara kokee altistuvansa suurimmassa osassa arkisen elämän eri tilanteista.Nimenomaan risteymä sukupuolesta ja etnisyydestä on itse kokemani rodullistamisen ytimessä. Toimittaja Koko Hubara Usein on ajateltu, että olen tekemässä jotakin muuta, kuin mitä olenkaan. Esimerkiksi yliopistolla useammin kuin kerran minua on erehdytty luulemaan vaihto-oppilaaksi, siivoojaksi tai keittiöntyöntekijäksi.Hubaran mukaan myös yksityisasioita kysellään rodullistamisen kautta erityisen herkästi: Käynkö töissä, elänkö sosiaaliturvalla, ovatko vanhempani yhdessä, onko isäni hyljännyt minut ja olenko pakolainen, Hubara listaa harmistuneena. Mihin tarvitsemme valtioita ja nationalistista ajattelua?Hubara pohtii, miksi suomalaisuus pitää pitää tarkasti rajattuna ja vaaleana. Suomalaisuuteni on itsestään selvää minulle, mutta olen huomannut, ettei se ole sitä muille.En mahda suomalaisuudelleni mitään.Toimittaja Koko HubaraKoska Hubaran omaa suomalaisuutta haastetaan jatkuvasti, hän kokee haastamisen tarvetta takaisin. Hän näkee muutoksen tarvetta Suomen valtiossa, rajoissa ja itsenäisyydessä: Tässä hetkessä meidän pitäisi avata rajamme ja käyttää kykyämme rauhaan ja hyvinvointiin yli rajojen muiden hyväksi.Vajavainen suomen kieliErilaisten ihmisryhmien nimittäminen on hankalaa. Ryhmien ulkopuolisten jäsenten rajanvedot siitä, mitä ryhmää ja millaisia kokemuksia toinen edustaa, on herkkä ja monimutkainen asia. Itse käytän nimitystä ruskeat tytöt, koska se kuvaa tarkasti sitä, mitä olen. Suomen kielessä ei ole riittävästi sanoja kuvaamaan etnisyyttä, joten lainasanoja esimerkiksi englannin kielestä on tarvittu, Hubara toteaa.Hubara näkee, että nimittämiseen liittyvät ongelmat ovat valkoihoisten ongelmia: Miten omasta itsestä koettu erilaisuus lokeroidaan?Isäni on ollut Suomessa 33 vuotta. Milloin hän ei enää ole maahanmuuttaja?Toimittaja Koko Hubara Olen syntynyt täällä Suomessa. Mikä ihme on toisen polven maahanmuuttaja? Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

WE'RE BAAAAACK! Haastattelimme Helsinki Litin kiinnostavimman kaksikon, Jonas Hassen Khemirin ja Helen Macdonaldin. Uusi teoria tytöttelystä vakuuttaa, mutta bell hooksin kommentti Beyoncésta arveluttaa. Entä mitä kannattaa pakata matkalukemiseksi sademetsään, ja missä ovat Kiinan kadonneet kirjakauppiaat? LUKULISTA Helen Macdonald: H niin kuin haukka (suom. Irmeli Ruuska, Gummerus) Jonas Hassen Khemiri: Kaikki se mitä en muista (suom. Tarja Lipponen, Johnny Kniga) Karl-Ove Knausgård. Taisteluni, osa 6 (suom. Katriina Huttunen, Like) Antti Ritvanen: Miten muistat minut (Otava) Iris Murdoch: The sea, the sea (Chatto & Windus) Amy Schumer: The Girl with a Lower Back Tattoo (Gallery Books) Hope Jahren: Lab Girl (Alfred A. Knopf) Lena Dunham: Is It Evil Not to be Sure? (Lenny Letter) Lena Dunham: Sellainen tyttö (Suom. Lotta Sonninen, Otava) Emma Cline: Tytöt (tulossa, suom. Kaijamari Sivill, Otava) Ed Sanders: Sharon Tate: A Life (Da Capo Press) Roxane Gay: Bad Feminist (tulossa, suom. Koko Hubara, Like)

Alkuja-podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustelemassa ovat näyttelijä Sanna Stellan ja bloggaaja Koko Hubara. Ohjelman juontaa Maria Veitola. Jakson teemana on elämänmuutos: mikä kaikki muuttui, kun perheeseen tuli lapsi? Maria ja hänen vieraansa kertovat, mitä he olisivat halunneet tietää ennen lapsenhankintaa ja mitä neuvoja he antaisivat vauvaa odottaville tai lapsenhankintaa harkitseville.

Saavatko valkoiset kertoa mustien tarinan? Viirus-teatterin uudessa näytelmässä Lampedusa pakolaisia näyttelevät valkoiset näyttelijät. Sonya Lindforsin uutuusesityksessä asetelma käännetään päälaelleen. Mustat esiintyjät astuvat näyttämölle, joka on historiallisesti valkoinen ja ottavat tilan haltuun. Tumma on automaattisesti mamutaitelilija, jonka ei kuulukaan kertoa muusta kuin alkuperästään. Kuka saa kertoa kenenkin tarinaa? Studiossa keskustelemassa koreografi Sonya Lindfors, Ruskeat tytöt -blogia pitävä Koko Hubara sekä Lampedusa -näytelmän näyttelijä Eeva Soivio. Juontajina toimittajat Jenni Stammeier ja Marjut Tervola. Tuotanto: Yle Kulttuuri