Podcasts about norrbottenin

Sovintotyö ja prosessi oli asiana ko Norrbottenin lääninhallitus, Tornionlaakson teatteri, STR-T ja Meänmaa kohtasivat. Uppsalan yniversiteeti kerrää meänkielisiä ääniä . Hietaniemen kirkkopaikassa oon alkanut arkkeolooikinen selvitys Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Työtuvat antava nyt rahhaa sovintotyöhön. Lisa Nilsson sai tukea maanprukhiin. HPV-vaksiini 70% Mataringissä. Norrbottenin jalkapallo-kriisistä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Norrbottenin ehokhaat EU-vaalissa eri mieltä EU:n hyötystä. Raha-tilane oon vakava meinaa STR-T:n puhhenjohtaja Bengt Niska. Kunnila Tornionlaaksossa oon hankala löytää pärsunaalia hoito-alale kesäksi. Ja kuukauen kuva-voittaja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tornionlaakson teatteri häätyy painaa jarrua jos valtion rahotus ei kasva. Tietheelinen lohenkalastus Suomessa saapii kritiikkaa Norrbottenista. Mataringin kunnanrooti meinaa ette EU:lä oon liikaa sanomista työajoista ja mettäpulitiikasta. Norrbottenin museo nostaa framile läänin minuriteetit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Norrbottenin rekiuuni tukkee STR-T:n vaatimusta alkuperäskansan staattyksestä. Suomen viiminen rajaylityspaikka Ryssäle panthiin kiini tänäpäivänä. Torniossa suunitelhaan ytinvoimalaitosta vain 2 kilometriä Ruottin rajalta - tämä huolestuttaa Haaparantalaista Eija Stenbergiä. Minuriteetile oon huonosti tarjolla vanhustenhuoltoa heän kielelä, se selviää Ruottin raation selvityksessä. Kaihnuussa poristhaan kunnan työstä minuriteeteile saama suoran raportin sieltä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Ääniä Suomen vaalituloksesta.Pajalan kunta yrittää monela mallila löytää työvoimaa kesäksi - rekryteerinki tapahtuu kans rajan toisela puolela. Norrbottenin kunnat olit viikonloppuna framila Hollannissa kuulema ette meän elämä täälä kiinnosti hollantilaisia.

Stockholmissa alkaa kunnan ensimäinen meänkielinen esikoulu. (S)-puolue Kierunassa ei myönä krafiittikruuaa Nunasvaahraan, näin äänesti jäsenkokkous. Tören koulussa koothaan kertomuksia seuvulta kyläarkhuun. Norrbottenin kunnila oon stressi löytää kesä-pärsunaalia vanhusten huolthoon.

Investeerinki-tuki Norrbottenin puntile nousee kolme kertasesti, ja tuki kiinostaa maanpruukaria Elina Liikamaata. Ette sähkö oon tyyristä saattaa olla hyvä - näin aattelevat Helena ja Pekka Seppälä joila oon kolmensaan kanttimetrin talo joka pärjäis kokohnaan ilman ulkopuolista sähköä jos se katkastas. Praatima träninkistä - janyaari oon vilkas aika monessa jymmissä, mutta miten sen pittää ylhäälä koko vuen aikana?

Mataringin vaimot joutuvat kulkemhaan Haaparannassa ko het tarttevat kohata kätilöä, mikä saattaa saa vakavia seurauksia. 37 vuotta oon mennyt, mutta eilen Norrbotteni taas voitti nuorten jääkiekkomestaruuen TV-pucken. Meän histuuria-sarjassa siittä kunka koulukläppiä lähätethiin ruottinophiin Norrbottenin rannikolle.

Vittankin koulu oon osittain kiini - syy oon uupelo opettajista. Olena Gryshnan Ukrainasta päätti hakea mammansa turvhaan Sävasthiin ko sota alko. Norrbottenin militäärin entinen komentaja Göran Honkamaa siittä kunka hään usko ette sota saatais loppuhmaan. Meän histuuria, mikä se oon? Meän uuessa sarjassa freistaama antaa pienen osan siittä.

Käymä Juhonpietissä Pajalan kunnassa kattomassa mikä vuen sääskitilane oon. Tähän aikhaan viimi kesälä Tornionväylhään oli noussut tuplasti enempi lohta ko nyt, mutta tutkija ei ole huolissa. Seittenkaarela oon kastelu-kielto matalan vesitason takia. Lääninhallituksen mukhaan oon 650 karhua Norrbottenin metissä. Premiääri meän sarjale Kysy elläinlääkäriltä missä elläinlääkäri Emmaleena Havela tänäpäivänä kertoo miksi kesän kuuma ilma saattaa olla hengenvaarallinen koiralle.

Norrbottenin lääninhallitus ei puutu tinkhaan poronhoijon ja tyristiliikheen välilä Idivuomassa. Bengt Niska ehottaa ette meän- ja suomen kieli alkais taas kuulumhaan Pajalan fullmäktigessä. Ryhmä tornionlaaksolaisia, kvääniä, lantalaisia ja saamelaisia oon matkala Sakshaan kohtaamhaan minuriteetin sorbit. Kesäkukkasesonki oon alkamassa, mutta mitä kannaattaa hunteerata ko ostaa kukkia?

Rovaniemeläislähtöinen Tuomas Vaarala on melonut koskissa kolmisenkymmentä vuotta. Ura alkoiOikaraisesta, Raudanjoen Suukoskesta. Sittemmin melonta on vienyt muun muassa Ugandaan, Sambiaan, Sloveniaan ja sadoille Pohjoismaiden koskille.Vaaralan harrastuksena oli aikaisemmin etsiä Skandinaviasta jokia ja koskia, joita kukaan muu ei tiettävästi ollut laskenut. Hän on melonut ystäviensä kanssa ensimmäisenä muun muassa Piteåjoen Fällforsilla ja Pohjois-Norjan Parasjoella. Suuri osa kesästä kului yleensä kuitenkin Ruotsin ja Norjan tunnetuissa koskimelontakohteissa, kuten Sjoalla ja Hattfjeldalissa sekä esimerkiksi kotoisella Tornionjoella. Koskimelonta on joukkuelaji. Vaaralan tiimiin ovat usein kuuluneet puoliso Kristiina, nuorempi veli Juho sekä Sami Pyhäjärvi, Mikael Lantto ja Jussi Tanskanen - kaikki lappilaisia melojia.Nykyään perheellistynyt meloja viihtyy yleensä tutuilla joilla. Reissuilla ovat mukana pienet lapset, ja melonta-aika jaetaan puolison kanssa. Melonnan rinnalle on tullut myös uusi harrastus, pitkän matkan pyöräily. Tapio Nykänen tapasi Tuomas Vaaralan Ruotsissa, Piteåjoen Trollforsenilla. Lähes kaikkien Skandinavian koskimelojien tuntema alue sijaitsee Norrbottenin eteläosassa lähellä Arvidsjauria.

Eine Johansson on kotoisin köyhistä oloista Keski-Suomesta. Jo 8-vuotiaana hän päätti ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja lähteä sotalapsena Ruotsiin. Hänestä tuli poliisi, ja uranuurtaja ammatissaan. "En ole milloinkaan ajatellut, että olisin huonompi ihminen köyhyyden takia. Eine Johansson syntyi Äänekoskella Keski-Suomessa 1933. Hän on seitsemäs kymmenen lapsen katraassa. Niukat olot ja isän alkoholismi vaikuttivat päätökseen, jonka Eine teki jo 8-vuotiaana: hän lähtisi Ruotsiin etsimään parempaa tulevaisuutta.Hän ja 11-vuotias sisko heittivät hyvästi perheelle ja lähtivät junalla kohti tuntematonta. Einellä oli onnea ja hän pääsi asumaan lapsirakkaan pariskunnan kotiin Rånöhön Luulajan pohjoispuolelle.Kaksi kertaa hän palasi Suomeen, ensin välirauhan aikana ja toisen kerran kun sota päättyi. Mieli paloi kuitenkin takaisin Norrbotteniin kasvatusvanhempien luo. 14-vuotiaana hän muutti lopullisesti Ruotsiin, aluksi ilman passia, muttei sen perään kukaan kysellyt.Eine sai mahdollisuuden opiskella ja hänestä tuli poliisi. Työ sujui hyvin, eikä työtoverien kanssa ollut mitään ongelmia, mutta kun hän haki ylennystä, törmäsi hän lasikattoon. Uralla eteneminen oli naiselle lähes mahdotonta.Stressin takia menetin maku- ja hajuaistini, ja kyyneleetkin  loppuivat. Ne eivät vieläkään ole tulleet takaisin." Sisulla Eine teki valituksia ja jokainen niistä hyväksyttiin - häntä oli kohdeltu väärin. Lopullisen oikeutuksen pyrkimyksilleen Eine sai uransa loppuvaiheessa, kun hän taistelun jälkeen sai paikan rikoskomisariona. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle 18 vuotta sitten. Eine Johansson on kirjoittanut elämästään kirjan "Finnkäringen Finnpolisen Mitt liv". Kirja julkaistiin marraskuussa 2016. Soili kertoo ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan.Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Allt fler vill veta vilket kön barnet de väntar har, och därför väljer många att boka tid hos en privat barnmorska för just könsbestämning. Men varför vill så många mammor veta barnets kön? Monet vaimot haluaavat nykyhään tietää sukupuolen heän lapsela vattassa ja siksi monet ottava ajan privaatin kätilön (barnmorska) tykö. Mutta miksi niin moni mamma halvaa tietää lapsen sukupuolen? Barnmorskan Kaarina Vehkaperä i Torneå, Finland berättar att många svenska kvinnor söker sig till henne för ett extra ultraljud och könsbestämning. Anna Pohjanen på Sunderby Sjukhus berättar varför kvinnor i Norrbotten endast erbjuds ett ultraljud. Kätilö Kaarina Vehkaperä Torniossa, kertoo ette monet ruottalaiset vaimot tulevat hänen tykö extra yltraäänikontrollhiin ja othaan selvile lapsen sukupuolen. Anna Pohjanen Sunderbynin siukkatuvala kertoo miksi Norrbottenin vaimoile ei tarjota useampaa yltraäänitutkimusta.

Perjantain aiheita: - Aamun vieras, ylellisyysmatkoja tarjoavan matkatoimiston johtaja, suomalaissyntyinen Leija Graf uskoo että toimistot kuitenkin säilyttävät asemansa - Sisuradio on kysellyt ehdokkailta, mitä he ovat valtiopäivillä kuluneella kaudella tehneet. Tänään vuorossa on sosiaalidemokraattien Sven-Erik Bucht - Päivän kolumnissa Erkki Kuronen kertoo laulusta, jota hänellä on tapana laulaa Suomessa ironisena esimerkkinä ruotsinsuomalaisesta kulttuurista - Norrbottenin sosiaalidemokraatit valitsivat Luulajassa pidetyissä vaalikokouksessa lauantaina puolueen valtiopäivälistaehdokkaat ensi vaaleihin. Haaparannan kunnan johdossa istuva Ida Karkiainen joka valittiin listan kuudennelle sijalle - Sunnen kuntaan tuli marraskuun lopussa 60 pakolaista, joista 50 tuli Syyriasta. Kunnan asukkaat ovat ottaneet pakolaiset lämmöllä vastaan, sillä Facebook -tukiryhmä on tehnyt kaikkensa jotta pakolaiset saavat tukea uudessa asuinmaassaan - Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Surrealismia Itä-Göötanmaalla: Norrköpingissä avataan joulukuun alussa suomenkielinen osasto, mutta kunnan avuntarpeen käsittelijä kertoi suomenkieliselle vanhukselle, ettei suomenkielistä hoitopaikkaa ole. Miten auto kulkee? Siitä kertoo Aamun vieras, Norrbottenin maaherran autonkuljettaja. Entä maistuuko visa? Aamulla etsitään vastausta laulun sanoissa esiintyvään tunnettuun persoonaan. Aamun juontajana on Jorma Ikäheimo.

LKAB hakkee lissää malmia Kirunasta ja Malmivaarasta. Norrbottenin poliisi ilmottaa läänile työpulasta. Potilas Sunderbyyssä joutu uperatjuunile uuesti päivää jälkheen väärän tavaran takia. Kaks erikoisluppaa tappaa karhua on annettu Suomen Lapissa.

Uuen Kierunan pittää rakentaa Lombolon asuntoalueen ja lentokentän välile. Sen uuen idean lanseeraa Kirunapuolue. Haaparanta on se kunta jossako on Norrbottenin korkein työttömyys 7,8 prosenttia. Meän raation uutiset toimitti Bertil Isaksson.