Lapin Kansan podcastit

Mitä kaikkea rakkaus on? Se on ainakin tunteiden vuoristorataa, ystävyyttä, turvallisuutta ja vaaleanpunaisia hetkiä. Vasan tuoreessa podcast-jaksossa Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Aurora Kuusisto keskustelevat rakkauden sävyistä ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat parisuhdeihanteisiin. Nykyajan nettideittailu on kuin verkkokaupassa paidan etsintää, mutta paitoja onkin tarjolla satoja ja jokainen on erilainen. Maailma vaikuttaa olevan täynnä mahdollisuuksia. Rakkaudelle asetetut odotukset luovat kuitenkin mielikuvaa siitä, että rakkaus olisi pelkkää huumaa ja täydellisyyttä, mutta todellisuus voi olla toinen. Podcastissa keskustellaan myös siitä, kuinka tärkeää parisuhteissa on tottua tylsyyteen toisen kanssa.

Tove, Slummien miljonääri, Harry Potterit, Henkien kätkemä, Taru sormusten herrasta -trilogia, Reindeerspotting, Muumipeikko ja pyrstötähti, Eatnameamet ja muut elämää mullistavat elokuvat. Hyvä elokuva vie mukanaan, liikuttaa, lisää tietoa tai on vain hauska. Mari Molkoselkä, Kerttu Pakkasvirta, Eemeli Ulmanen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa elokuvista, jotka ovat jääneet mieleen ja jopa muuttaneet omaa elämää. Mitkä elokuvat ovat nuorten sukupolvikokemuksia vai onko sellaisia edes olemassa?

Olo on syyllinen, vihainen ja likainen. Miksi juuri minulle tehtiin noin, onko minussa jotain vikaa? Venla Kiiskinen, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Mari Molkoselkä keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa omista seksuaalisen häirinnän kokemuksistaan ja tunteista, joita häirintä synnyttää. Seksuaalista häirintää voi kohdata jo ennen murrosikää, mutta viimeistään täysi-ikäisenä se tulee monille tutuksi yöelämässä. Tyrmäystippoja, huutelua, luvatonta koskettelua ja oman itsemääräämisoikeuden loukkauksia tulee niin naurettavan usein vastaan, että siitä voisi jo rakentaa oman juomapelin tai bingon. Kokemukset saavat varuilleen, koska monet kokevat aitoa pelkoa vielä pahemmasta. Miksei tämä voi jo loppu?

Jos vaikka katsoisin vielä yhden videon... TikTok on niin koukuttava, että sitä huomaa selaavansa lähes koko päivän ajan. For you page päivittyy etätunnilla, tiskatessa, nukkumaan laittaessa tai jopa töissä. Vasan uudessa podcast-jaksossa Venla Kiiskinen, Erica Niemelä, Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä keskustelevat TikTokista ja sen puolista. Loputon videovirta vie katselijansa mukanaan, koska sisältö tuntuu juuri siltä, mitä itse onkin aina tahtonut nähdä. TikTokin lisäksi podcastissa keskustellaan Facebookin vallasta, ja maanantaista jona somejätin sovellukset kaatuivat. Kuinka kauhealta se tuntuikaan?

Sosiaalisen median ulkonäkökeskeisyys luo nuorille paineita, joista on vaikeaa päästä irti. Ulkonäköpaineiden kokeminen on kierre, stressitilan kaltainen olotila, joka pahimmillaan aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä. Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa ihmisten kokemista ulkonäköpaineista, kauneusihanteista ja niiden keinotekoisuudesta. Miksi ylipäätään asiat erotellaan feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, kun ihmisten sukupuolta ei voida määritellä vain kahdella tavalla? Jos vain jokainen saisi olla oma itsensä rauhassa, elämä olisi kaikille helpompaa.

Ilman alkoholia ei voi olla hauskaa ja ilman sitä ei voi tutustua uusiin ihmisiin! Niinpä niin. Suomalaisessa juomakulttuurissa korostuu aivan liikaa alkoholin merkitys sosiaalisten suhteiden synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Heikko päihdekasvatus lähinnä vieraannuttaa ja pelottelu kummastuttaa. Epätietoon jättäminen voi vain lisätä riskikäyttäytymistä. Henriikka Korko, Erica Niemelä, Mari Molkoselkä ja Eemeli Ulmanen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa koulujen ja kodin päihdekasvatuksesta. Miksei päihteistä pystytä puhumaan konkreettisesti? Podcastissa puhutaan myös darravapaasta elämästä, koska hauskaa voi pitää selvänäkin. Miltäpä kuulostaisi alkoholittomat häät tai opiskelijabileet?

Enää ei jaksa puhua kuntavaaleista, mutta ei hätää, vaalit ovat aivan kohta ohi. Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa kuntavaaleista ja siitä, miksi nuoria vaalit eivät kiinnosta. Ehdokkaiden on vaikeaa tavoitta nuoria eikä kaikkia ehdokkaita löydä edes vaalikoneista. Vaalilipukkeet, lehtimainokset ja tienvarsikyltit luovat mielikuvia, mutta tavoittavatko ne todella äänestäjän? Kunnanvaltuuston päätökset eivät saavuta nuoria, koska pelkkä tiedote kaupungin sivuilla ei enää vuonna 2021 riitä. On mentävä sinne, missä nuoret ovat. Jaksossa kuullaan myös neljän lappilaisen nuoren kuntavaaliehdokkaan perustelut sille, miksi nuorten on tärkeää äänestää.

Terapia on monelle ihmiselle normaali osa elämää ja tärkeä tuki. Psykoterapiaan pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja terapia voi päättyä ennen aikoja. Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Henriikka Korko keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa terapiasta ja mielenterveydestä. Miten terapiaan pääsy voikaan olla niin vaikeaa? Mielenterveyden tukeminen on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Se, että ulospäin vaikuttaa siltä, että elämässä asiat sujuvat hyvin, ei tarkoita sitä ettei selviäisi ilman tukea. Podcastissa keskustellaan myös pärjäämisestä. Monesti ihminen yrittää jaksaa viimeiseen asti, kunnes tajuaa, että tarvitsee apua.

Vanhemmat tuovat lapsuuteen turvaa. Heidän käytöksellään ja kasvatuksellaan on suuri vaikutus siihen, miten lapsuuden kokee. Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa asioista, jotka tekevät lapsuudesta turvallisen. Se miten rahasta puhutaan, näkyy lapsen asenteessa rahaan myöhemmin elämässä. Raha voi tuoda lapsuuteen turvaa, mutta vakaa taloudellinen tilanne ei korvaa vanhempien luomaa suhdetta lapseen. Läsnäolo ja hyvä keskusteluyhteys ovat korvaamattomia asioita. Podcastissa keskustellaan myös sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin. Nykylapset suorastaan syntyy tabletit kädessä ja sosiaaliseen mediaan mennään hyvin varhain. Minne katosivat ruutuaika ja ikärajat? Pitäisikö ennemmin keskustella siitä, mitä sisältöä laitteella kuluttaa?

Marita Guevaran suomalaisuutta on kyseenalaistettu koko hänen elämänsä ajan. Lapsena häntä kutsuttiin n-sanalla, tuntemattomat aloittavat keskustelut englanniksi ja hänen juuristaan kysellään koko ajan. – Minun pitää selittää omaa olemassa oloa, koska jotenkin minun naama ei nyt sovi suomalaisuuden estetiikkaan. Guevara, Mari Molkoselkä ja Kerttu Pakkasvirta keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa rasismista, mikroaggressioista ja valtaväestön vastuusta. Mikroaggression taustalla ei aina ole pahaa tarkoitusta. Mutta se, ettei tarkoita pahaa käytöksellään, ei poista sitä faktaa, etteikö teko olisi ollut rasistinen. Jokainen voi lopulta vaikuttaa omaan käytökseensä, kun kohtaa uusia ihmisiä. – Jos tapaat uuden ruskean ihmisen, kysy samat kysymykset, mitä kysyisit valkoiselta ihmiseltä, Guevara summaa. Ei ole maailmanloppu, jos puhuu väärin tai tekee virheen, kunhan siitä oppii ja kasvaa sekä pyytää anteeksi.

Vapaapalokunta on monipuolinen harrastus, jossa oppii hyödyllisiä taitoja. Erica Niemelä harrasti nuorempana VPK:ta. Hän sai sen kautta monia ystäviä ympäri Suomea, vietti ikimuistoisia hetkiä kesäleireillä ja oppi monta asiaa turvallisuudesta. – VPK lisää turvallisuudentunnetta, kun kokee, että osaa tehdä jotain vaaratilanteessa. Niemelä, Mari Molkoselkä ja Lotta Laitila keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa vapaapalokunnasta ja paloturvallisuudesta. Millainen harrastus VPK on? Missä kaikkialla Lapissa voi harrastaa VPK:ta? Kuinka monta hälytystä Lapin pelastuslaitokselle tulee vuodessa?

Pääsiäisenä 2021 sattui kolme vakavaa kelkkaonnettomuutta, joissa kuoli kaksi ihmistä. Onnettomuudet olivat järkyttäviä – niissä menehtyi nuoria henkilöitä. Otsikot ovat kertoneet muistakin kelkkaonnettomuuksista läpi talven. On ollut reitiltä suistumisia, nokkakolaria ja jäihin putoamisia. Onko kelkkailu holtittoman vaarallista? Tilastojen valossa kehitys on näyttänyt paremmalta kuin uutisotsikoissa, sanoo Liikenneturvan moottorikelkoista ja mönkijöistä vastaava yhteyspäällikkö Petri Niska. Kun liikennevakuutuksista on korvattu pahimpina vuosina yli 1000 onnettomuutta, ovat korvausmäärät olleet viime vuosina noin 600 onnettomuuden tietämillä. Suurin osa onnettomuuksista on suhteellisen lieviä. Vuosina 2014–2018 sattui yhteensä 41 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi 45 henkilöä. Vuonna 2020 onnettomuuksissa kuoli kolme kelkkailijaa. Tänä keväänä kuolemantapauksia on ollut kaksi, molemmat pääsiäisenä. Mitä muuta tilastot kertovat onnettomuuksista? Korostuuko niissä esimerkiksi nuorten osuus? Millaisia kelkkaonnettomuudet yleensä ovat ja miten ajamiseen liittyviä riskejä voi minimoida? Peltipailakka-podcastin jatkojaksossa avataan moottorikelkkailun turvallisuutta ja turvattomuutta. Toimittajana on Tapio Nykänen.

Useille moottorikelkka on hupilaite, jolla ajetaan satunnaisesti laavulle makkaranpaistoon, tai käyttöesine, joka kuljettaa pilkille tai työmaalle. Sitten on ihmistyyppi, jolla kelkkailu on elämäntapa. He ajavat, korjaavat ja tuunaavat kelkkoja sekä puhuvat kelkoista ja ajamisesta aina kun samanhenkinen juttukaveri on saapuvilla. Tällainen kelkkaihminen on kantasaarenkyläläinen Ville Ylianttila. Hän on menestynyt snowcross-kisakuski, joka saalisti urallaan mitaleja EM-tasoa myöten. Varsinaisen kilpauran päättymisen jälkeen Ylianttila on harrastanut muun muassa syvän lumen kelkkailua ja toiminut MK-lehden testikuljettajana. Viime vuosina hän on myös kilpaillut hieman kevyemmällä otteella vintagecrossissa sekä sprintissä ja endurossa. Kaiken lisäksi Ylianttila on erinomainen pajottaja – hän siis huoltaa ja korjaa kelkkansa pitkälle itse. Peltipailakka-podcastin kuudennessa jaksossa Tapio Nykänen vierailee elämäntapakelkkailijan autotallissa. Meneillään on kisakelkan huolto ja muuntaminen pitkälle safarille sopivaksi reittiraaseriksi.

Moottorikelkkailu mielletään helposti miesten maailmaksi. Jos naisia on mukana, heidän ajatellaan istuvan lähinnä kyydissä ja ihailevan maisemia. Todellisuus on kuitenkin toista jo tälläkin saralla. Naiset harrastavat kelkkailua koko ajan enemmän, ja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytyy nopealla haulla useampia naisten harrastusporukoita sekä kaikille naisharrastajille tarkoitettu Kelkkamimmit-ryhmä. Naiset kilpailevat, retkeilevät ja ajavat syvän lumen kelkoilla siinä kuin äijät. Rovaniemeläiset Tuire Salmela ja Tanja Koivumaa harrastavat erityisesti freeride-kelkkailua, mutta viihtyvät myös reiteillä. Monet reissuista ovat niin sanottuja tyttöjen reissuja – mukana ei ole miehiä, vaikka näillä haluja olisikin. Peltipailakka -podcastin seitsemännessä jaksossa puhutaan naisten kelkkaharrastuksesta. Mikä kelkoissa ja ajamisessa viehättää, ja miksi juuri puuterilumi vetää puoleensa?

Moottorikelkkasafareita eivät ajele vain turistit vaan myös paikalliset. Safarihan on retki, ja sellaisen voi lähimatkailun hengessä tehdä myös kotikulmille. Peltipailakka-sarjan toimittaja Tapio Nykänen otti kelkan ja lähti sarjan päätteeksi retkeilemään Etelä-Lapin sydänmaille. Kahden päivän rengasmatkan reitti kulki alkuun väliä Rovaniemi-Palojärvi-Ylläsjärvi-Köngäs ja toisena päivänä väliä Köngäs-Kittilä-Kierinki-Käyrämö-Rovaniemi. Tarkoituksena oli etsiä vaihtelevia reittejä ja maisemia, ihailla vanhoja peräpohjalaiskyliä ja nauttia yhdessäolosta itsensä kanssa. Matkalla Nykänen tapasi tunnettuja lappilaisia kulttuuripersoonia. Nauhurille saakka tallentuivat Palojärven lomakeskuksen isäntä Janne Raappana, Kolarin kyläaktivisti Johanna Koivumaa sekä Kieringin lomakylän yrittäjät Teija Raaterova ja Ari Mikkola. Jokaisen talon pihalla oli, kuinkas muuten, kelkka tai kaksi. Ja tuli reissussa vastaan tietysti myös se kulttuuriesine, mistä koko Peltipailakka-podcast sai alkunsa – Rovaniemellä suunniteltu ja valmistettu ihka-aito Lynx 250 GL.

Rovaniemeläinen Juhani Vanhatapio oli Libanonissa rauhanturvaajana vuonna 2018. Hän yritti aina olla ystävällinen ja kohtelias paikallisia kohtaan. Mutta mitä muita henkisiä valmiuksia rauhanturvaajilla tulee olla, että jaksaa ja kestää kriisinhallintaoperaatiossa? Kaikki paikalliset eivät rauhanturvaajista välitä, mutta monet ymmärtävät heidän merkityksensä. Onko silti oikein turvata rauhaa asein? Vanhatapio, Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat rauhanturvaamisesta ja maanpuolustuksesta. Miten nuoret voivat osallistua maanpuolustukseen Suomessa armeijan lisäksi?

Ensimmäisen tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961. Jo seuraavana talvena Kaldoaivin paliskunnan poromiehet Heikki Länsman, Hilmar Holmberg ja Niiles Länsman kumppaneineen hankkivat moottorikelkat ja kokeilivat niiden hyödyntämistä poronhoidossa. Kelkka osoittautui oivaksi kapineeksi porojen paimentamisessa, ja muutaman vuoden sisällä kelkkoja hankittiin ympäri poronhoitoaluetta. 60-luvun puolivälissä kelkkoja oli käytössä jo neljättäsataa. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kelkka on poronhoitajille ehkä keskeisin työväline. Varsinkin pohjoisessa, jossa poroja paimennetaan läpi talven tunturissa, istutaan kelkan päällä vähintään riittävästi. Poronhoitaja ajaa talven aikana kaikilla kelkoillaan usein 15 000 km, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Työkalut käyvät siis tutuksi, eikä ole yhdentekevää, millaisia niiden ominaisuudet ovat. Peltipailakka-podcastin viidennessä jaksossa tutustutaan kelkan käyttöön poronhoidossa. Tapio Nykäsen haastateltavana on poronhoitaja Nils-Johan Labba Käsivarren paliskunnasta.

Sähkö- ja hybridiautoja on esimerkiksi Suomen autokannasta vielä vain noin 1,6 prosenttia. Sähköistymisen ennustetaan kuitenkin olevan lähivuosina nopeaa, ja merkittävät autovalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa kokonaan polttomoottorien valmistuksesta jo seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä. Myös moottorikelkkatehtaat ovat pyrkineet aiempaa pienempiin ajonaikaisiin päästöihin, mutta varsinaisia sähkökelkkoja ei juuri ole vielä nähty. Syitä on useita, ja monet niistä liittyvät tekniikkaan. Suurin pullonkaula on nykyisten akkujen pienehkö energiatiheys: kelkkaan mahtuvalla akustolla ei yksinkertaisesti pysty ajamaan kovin pitkää matkaa. Sähkökelkkojen kenties merkittävin edelläkävijä on ollut rovaniemeläinen Aurora Powertrains, jonka eSled-kelkka on ollut ammattimaisessa safarikäytössä jo muutaman vuoden. Tapio Nykänen testasi Peltipailakka-podcastissa sähkökelkkaa yhdessä Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Matti Autioniemen ja ohjelmapalveluyritys Safartican Matti Kurun kanssa. Mitä sähkökelkka on syönyt ja mihin sitä voi oikeasti käyttää?

"Fuksivuoden kuumin aktiviteetti, mitä olen tehnyt opiskelijakavereiden kanssa, on ollut ulkona käveleminen", Anni Koikkalainen kertoo Vasan uudessa podcast-jaksossa. Turhauttaa. Nuoruus ei mene kesäfestareilla, opiskelijatapahtumissa, tanssilattioilla ja keikoilla. Hyvä kun edes kavereita tapaa. Miltä tuntuu elää nuoruutta, kun ei koe nuoruuteen kuuluvia asioita? Koikkalainen, Mari Molkoselkä ja Aino Rouhiainen keskustelevat Vasan podcastissa siitä, kuinka korona riistää nuoruutta. Sen lisäksi podcastissa keskustellaan musiikista. Ei ole sama asia kuunnella musiikkia kotona soittimesta tai kuulokkeiden kautta kuin livenä festareilla ja keikoilla. Mikä on livemusiikin merkitys?

Peltipailakka Osa 3: Kilpakelkkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus

Peltipailakka Osa 2: Matkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus

Viikkoraadissa keskustelevat verkkotuottaja Eero Leppänen laulaja ja taiteilija Jaakko Laitinen ja kolmantena raatilaisena toimittaja Mari Molkoselkä. Tänään seuraavat aiheet Rovaniemi suorastaa sekosi visioissaan kun välähti lupaus miljardeista Eu-elvytyspaketissa. Kaapeista kaivettiin pölyttyneet vanhat ideat ja palkattiin kovan rahan konsultti. Niilläkö miljardit irtoavat? Ro­va­nie­mi ta­voit­te­lee jät­ti­pot­tia – Tyr­kyl­lä on niin paljon rahaa, että sillä voisi kattaa Ou­nas­vaa­ran ja ra­ken­taa gon­do­lin kes­kus­taan Lockdownille keksittiin suomenkielinen sana ja se on sulku. Miltä ravintolasulku näytti tunturikohteessa ja kuinka voimme auttaa ahdingossa olevia ravintoloita? Olisiko wolttaaminen hyvä tapa? Yl­läk­sel­lä lo­ma­lai­sia on ta­val­li­sen hiih­to­lo­ma­vii­kon verran – Ra­vin­to­lan antimia ja omia eväitä nauttii kym­me­nit­täin ihmisiä ulkona laa­vul­la, mutta sisällä pöydät on pinottu kasaan Tampereen elokuvajuhlat alkoivat. Siellä on hieno kattaus lappilaisia elokuvia ja elokuvantekijöitä. Haastattelemme Katja Gauriloffia. "Avaan omaa pol­kua­ni ja käyn läpi 15 vuoden uraani elo­ku­van­te­ki­jä­nä" – Katja Gau­ri­lof­fin op­pi­tun­ti Tam­pe­reen elo­ku­va­juh­lien verk­ko­fes­ti­vaa­lil­la Kerromme myös mikä teki meidän onnelliseksi tällä viikolla: Kuka saa rokotteen sunnuntaina?, mitä ruokaa Jaakko valmistaa viikonloppuna? Mikä instatili iski Marin huumorisuoneen?

Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille. Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto. Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote. Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha. Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.

Joidenkin metsästäjien koirat elävät häkissä suurimman osan vuodesta, kunnes syksyn tultua ne pääsevät vihdoin liikkumaan. Koira ei voi olla vain väline. Kemijärveläiselle Jenna Vitikalle koirat ovat syy kulkea metsällä ja metsästää. – Eihän ihminenkään liiku sillä lailla, että se on ensin muutaman kuukauden liikkumatta ja sitten se lähtee vetämään kauhean maratonin. Uusimmassa Vasan podcast-jaksossa Vitikka kertoo metsästyksestä ja syistä, miksi hän metsästää. Hänen kanssaan mukana keskustelussa ovat Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä. Pystyisitkö itse ampumaan eläintä, jos ajattelet riistan olevan eettisempää kuin tehotuotettu liha? Podcastissa keskustellaan myös luontosuhteesta ja siitä, kuinka tärkeä osa itseä ja omaa hyvinvointia metsä nuorille on. Kaipuu luontoon kasvaa kaupungissa, koska betoniin ja asfalttiin on vaikeaa juurtua.

Viikkoraadin aiheita tällä viikolla. Maahan julistettiin poikkeustila ja pääministeri julisti Lappiin leviämisvaiheen. Oliko sekavaa vai mitä? MM-Rallit Rovaniemellä, mieletön matkailumainos vai pako koronakuplasta? Uuden musiikin kilpailu oli, Oulun, Antti Tuiskun juhlaa, mutta muistamme vielä Lordin voitonkin. Lapin uusi Rap-skene esittäytyi Ylen uudessa musiikkisarjassa. Etelän hiihtolomat vietetään vapaahkoissa tunnelmissa, mutta Lapin hiihtolomaonnea uhkaa sulku. Eero Ettala rakensin lumilautaradan yksin Ylläkselle ja teki temppuja koulun katolla Rovaniemellä. Lapin Kansa aloittaa uuden, moottorikelkkailua käsitelevän Peltipailakka-podcastin ensi viikolla. Unelma Lapista -sarja lumoaa nyt televisiossa. Tuleeko siitä kevään ilmiö? Haastattelemme sarjassa esiintyvää Petroa. Viikkoraadin juontavat verkkotuottaja Eero Leppänen ja muusikko Jaakko Laitinen

Kauneusihanteista harvat näkevät itsensä. Nuorilla on paine olla jotain, mitä ei vain ole tai edes voi olla. Lotta Laitila, Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat kauneusihanteista, jotka vääristävät nuoren kehonkuvaa. – Ala-asteella meidän luokan tytöt meni riviin ja sitten katsottiin, että kuka on laihin. Kun oli terveystarkastukset, vertailtiin, kuka painaa vähiten, kertoo Laiho. Tällaiset kokemukset kolhivat itsetuntoa. TikTokin algoritmi personoituu hyvin nopeasti ja se syrjii erivärisiä ihmisiä. Mitä vaikutuksia sillä on nuoriin? Sosiaalinen meida ja muut mediat luovat mielikuvaa täydellisestä ihmisestä, ja niissä myös miesten kauneusihanteet ovat kapeat. Demi-lehden ilmestyminen lakkaa ja ikoninen Demi-fi verkkosivusto suljetaan. Keskustelijat jakavat Demi-kokemuksiaan, jotka ovat olleet mullistavia.

Afroamerikkalainen twerk on länsimaissa yleistynyt. Tanssin juuret tulisi muistaa, jotta uudet tanssinopiskelijat pystyisivät kunnioittamaan kulttuurin taustaa. Twerkiin liittyy rakenteellista rasismia, jota voitaisiin kitkeä tiedon lisäämisellä. Mira Sippola ohjaa twerk- ja tankotanssitunteja ja pitää tanssityylin ja tanssilajin taustojen alkuperän kertomista tärkeänä. – Ihanne olisi se, että pystyisin samalle ryhmälle syventämään tietoa ja herättämään keskustelua. Yhdessä asiakkaiden kanssa pohtimaan asiaa ja lisäämään tietämystä tanssista. Sippola, Eveliina Lahtinen, Mari Molkoselkä ja Erica Niemelä keskustelevat twerkistä ja urheilun merkityksestä nuoruuden kehoahdistukseen.

Tällä kertaa uusiutunut Viikkoraati pohtii seuraavia asioita: Kemin biotuotetehtaan miljardiuutinen pisti sykkeen toimituksessakin korkealle. Paniikki nuorisopukeutumisesta on jokatalvinen ilmiö, nyt kauhistellaan paljaita nilkkoja, mitä kauhisteltiin 40 vuotta sitten? Muuntovirus uhkaa juuri kun rokotteet saapuivat, miten käy kilpajuoksussa ja uhkaako koronaväsymys? Lapissakin syvää tyytymättömiä kuntapäättäjiin kun kunnallisvaalit ovat tulossa nurkan takana. Miksi ihmiset ovat tyytymättömiä, onko esimerkiksi Rovaniemelle sometuulien riepottelema päätöskyvytön valtuusto? Haastatteluosuudessa Rovaniemeltä kovassa nosteessa oleva Rosa Coste. Millaista on olla erinäköinen taiteilija Rovaniemellä ja miltä tuntuu kun esikoissinkku saa näin kovan nosteen? Lopuksi keskustelemme kulttuurialan tilasta koronakurimuksessa. Onko yksi elinkeino huonommassa asemassa kuin toinen? Miksi näin? Bonuksena kerromme mikä on tehnyt meidän onnelliseksi tällä viikolla. Viikkoraadin juontavat Eero Leppänen ja Jaakko Laitinen. Mukana tänään on myös Mari Molkoselkä.

Lapin Kansan Viikkoraati-podcast tekee paluun uuden juontajan kera! Verkkotuottaja Eero Leppäsen seuraksi vakiojuontajaksi tulee Jaakko Laitinen. Rovaniemeläinen Jaakko Laitinen on tuttu Jaakko Laitinen ja Väärä raha -yhtyeen keulahahmona ja viime syksynä julkaistun PopuLappi-podcastin toimittajana. Viikkoraatia tehdään koko kevään ajan joka toinen viikko ja siinä raaditaan mielenkiintoisia lappilaisia uutisia ja ilmiöitä ja haastatellaan ajankohtaisia lappilaisia. Tällä kertaa raadin aiheinta ovat, Salla 2032-kesäkisakampanja, Skabmagovat-elokuvafestivaali, lappiinmuuttotrendi ja likainen lappilainen tapa: laittomat kaatopaikat. Lisäksi Eero ja Jaakko ovat lukeneet Tommi Liimatan mainion 700-sivuisen Rollo-kirjan ja pohtivat sen Rovaniemi-kuvaa ja lukioikäisen Liimatan hämmästyttävää nousevaa taiteilijan uraa Absoluuttinen nollapiste -yhtyeessä Rovaniemellä 1993-1996. Lähetyksen lopussa kuulemme Tommi Liimatan haastattelun, jossa Liimatta muun muassa Liimatta kieltää kirjoittaneensa muistelmia vaan kertoo muistavansa. Mitä se tarkoittaa? Podcastissa käsitellään seuraavia aiheita: Ke­sä­ki­sat Sallaan 2032 –i­tä­ra­jan kunta lan­see­ra­si kan­sain­vä­li­sen kam­pan­jan il­mas­ton­muu­tos­ta vas­taan, katso näyt­tä­vän kam­pan­jan video Skáb­ma­go­vat on maail­man­laa­jui­nen elo­ku­va­fes­ti­vaa­li ver­kos­sa Lappiin muut­ta­jis­ta on tehty kym­men­osai­nen do­ku­ment­ti­sar­ja, täl­lai­nen se on Mat­kai­lu­yrit­tä­jä Juhani Eiramo ei va­lit­ta­nut kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mios­ta – tuomio tör­keäs­tä ym­pä­ris­tön tur­me­le­mi­ses­ta sai lain­voi­man Lin­joil­la, Skeidan kel­la­ris­sa ja Lillin Pubissa – täl­lai­nen oli Tommi Lii­ma­tan Ro­va­nie­mi 1990–1996

Aurelia ja Karenina Perätalo löysivät K-Popin eli eteläkorealaisen popmusiikin, ja se muutti heidän elämän. K-pop on länsimaalaiseen populaarikulttuuriin verrattuna suurempaa, visuaalisempaa ja yhteisöllisempää. Perätalot, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Erica Niemelä keskustelevat k-popista ja ylipäätään fanittamisesta. Miksi k-popia kohtaan on niin paljon ennakkoluuloja? Miksi fanittamista pidetään lapsellisena? Vaikka kieltä ei ymmärrä, se ei ole este musiikin kuuntelulle. Sanat voi aina lukea netistä, ja ehkä juuri ymmärtämättömyys on vapautta.

Ilmastonmuutos ei ollut viime vuoden kuumimpia aiheita koropandemian takia. On ymmärrettävää, ettei ihmisten ajatuksissa ole tilaa useille ongelmille ja asioille yhtä aikaa, mutta ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen kriisi, joka vaatii tekoja. Mari Molkoselkä, Anni Koikkalainen, Venla Kiiskinen ja Lotta Laitila keskustelevat Vasan podcast-jaksossa ilmastonmuutoksesta yksilöiden, päättäjien ja yritysten näkökulmista. Ovatko päättäjät viestineet riittävän selkeästi tehdyistä ilmastopäätöksistä? Miksi yksilöltä vaaditaan kokonaisvaltaista muutosta elämässään, mutta yrityksiltä ei niinkään? Kuinka yritykset kantavat vastuun ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Pandemia toi mukanaan myös puppupuhetta ja valeuutisia. Minkälaisiin valeilmastouutisiin keskustelijat ovatkaan törmänneet?

Tänä jouluna ei ole joulumieltä ja samoin kävi viime vuonna. Onko sitä edes pakko olla ja miksi siitä potee huonoa omatuntoa? Jouluun asetetut paineet ahdistavat varsinkin, kun juhlamieli on poissa. Lahjat aiheuttavat painetta, ja monilla nuorilla ei ole opintojen, koronatilanteen tai vaikka armeijan takia lahjoihin ylimääräistä rahaa. Heikko rahatilanne ajaa kekseliäisyyteen ja lahjoja ei anneta aivan jokaiselle. Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen ja Eveliina Lahtinen keskustelevat joulusta ja koronan vaikutuksista siihen. Joulu on monelle toisenlainen, kun isovanhempien luona ei voi juhlaa viettää. Lisäksi he keskustelevat ensi vuodesta ja tulevaisuudesta. Minkälainen onkaan tulevaisuuden joulu ja voisiko se olla kestävämpi? Seuraa sie Vasaa Instagramissa @lapinkansavasa!

Jaakko ja Ville – sankareiden spesiaali Nyt ollaan metatasolla. PopuLappi-podcastin toistaiseksi viimeisessä jaksossa tekijäsankarit itse painavat puuta ja puivat podcast-kesän satoa. Villen tentissä Jaakko valaisee haastattelijana kohtaamiaan ihanuuksia, haasteita ja lapsuksia. Jaakko tiedustelee Villen salaisuuksia.

Anna mie puhun murtheela eli anna minun puhua murteella. Lappilaisten murre aiheuttaa ihmetystä ja sille jopa naljaillaan muualla Suomessa. Kaksoiskonsonantit kummastuttavat puhumattakaan hoon päälle puhumisesta. Lappilaisten korvaan taas särähtää vieraskielisten sanojen viljely tai sanojen lyhentely eteläsuomalaisten puheessa. Voisiko jokainen vain puhua niin kuin itse tykkää? Iitori Sihvo kirjoittaa julkaisut somessa omalla murteella, koska se on osa häntä ja hän tahtoo olla aito. – Miksi minun pitäis puhua erillä lailla somessa ko mie puhun normaalisti? Pellolainen Sihvo, kittiläläinen Mari Molkoselkä, rovaniemeläiset Aurora Kuusisto ja Venla Kiiskinen keskustelevat murteen vaikutuksesta omaan identiteettiin. Mitkä asiat vaikuttavat nuorten murteeseen? Entäpä mitä tarkoittavat singuttelu, viruttaa, visto, vasitella tai ruukata?

PopuLappi-podcastin ensimmäisen kauden viimeiseksi vieraaksi saamme niin pianonvirittäjänä, teatterimuusikkona, posetiivarina, lavavuokraajana kuin rokkibasistina kunnostautuneen Jarmo ”Tare” Saitajoen. Keskustelemme koronakriisin vaikutuksesta musiikkialaan sekä muistelemme rovaniemeläisiä rokkikuvioita vuosikymmenten varrelta. Muistelemme myös suurta sopulikesää ja annamme tunnustuksen Remulle muusikkojen työolojen parantamisesta

Tapaamme räppäävän majatalonisännän Jouni Jiin kodassa Inarin Kaamasen Giellajohkan parhaan kosken kohdalla. Keskustelemme koronakesän plussista ja miinuksista taiteentekemisen ja matkailuyrittämisen näkökulmista. Reindeer Kalashnikovista tuttu Jouni J kertoo tulevasta ensimmäisestä soolobiisistään yhdeksään vuoteen sekä suhtautumisestaan vanhaan tuotantoonsa.

Nuoret vaikuttavat parilla somejaolla jopa globaaleihin asioihin hetkessä. Siksi vaaleissa ja varsinkin kuntavaaleissa äänestäminen voi tuntua vanhanaikaiselta. Kunnallispolitiikka näyttäytyy jäykkänä, ja vallan käyttäjiin ei osata samaistua. Saana Palovaara, 23, on vihreiden ehdokas kuntavaaleissa Kolarissa, koska ei tahdo vain seurata sivusta, mitä kotikunnassa tapahtuu. "Mie haluan oikeasti olla vaikuttamassa ja päättämässä", hän kertoo. Palovaara, Mari Molkoselkä, Anni Koikkalainen ja Venla Kiiskinen keskustelevat Vasan podcastissa kuntavaaleista ja nuorista. Onko sukupuolella tai iällä väliä äänestäessä? Pitäisikö äänestysikää laskea kuntavaalien kohdalla, jotta vaaleista tulisi helpommin lähestyttävät? Vasa kehottaa kaikkia nuoria äänestämään kuntavaaleissa, sillä niissä vaaleissa äänestetään aiheista, jotka koskettavat läheisimmin jokaisen elämää! Onko kunnassa ilmainen ehkäisy alle 25-vuotialle? Millaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut kunnassa on? Miten nuorten palveluita rahoitetaan ja mitä kunnassa voi opiskella? Muun muassa niistä asioista myös kuntavaaleissa päätetään.

Lappilaisille lentävänä reporttina tuttu radioääni Jarmo Siivikko kertoo elämästään rock-blues-kitaristina, festivaalijärjestäjänä sekä Ivalon ELMU:n perustajana ja pyörittäjänä. Siivikko kertoo kuinka Hurriganes ja Albert Järvinen kolahtivat nuoreen mieleen ja miten musiikilliset vaikutteet löysivät tiensä Ylä-Lappiin 70-luvulla ennen internettiä ja podcasteja. Ihmettelemme vanhan Ivalon vireää kulttuurielämää ja raflaavaa bändinimistöä.

Kaupungissa nuorille riittää harrastusmahdollisuuksia. Ongelma on se, että osa harrastuksista muuttuu helposti kilpailullisiksi ja vakaviksi. Lapin pienillä paikkakunnilla on vähemmän vaihtoehtoja, mutta hinta voi olla kaupungin hintoja halvempi. Mutta entä syrjäkylissä? Miten nuoret oikein viettävät aikaa paikoissa, joissa keski-ikä lähentelee eläkeikää. Rasmus Savo Askasta, Mari Molkselkä Rouravaarasta, Erica Niemelä Kittilästä, Lotta Laitila ja Julia Laiho Rovaniemeltä vertailevat Lapin pienten ja isojen paikkakuntien eroja. Voiko Sodankylässä opiskella useampaa kieltä lukiossa kuin Rovaniemellä? Yhteishenki paranee, mitä vähemmän opiskelijoita lukiossa on. Mutta mitä onkaan tapahtunut Lyskan hengelle? Lisäksi Vasa kertoo parhaimmat vain-syrjäkylä-jutut sekä Rovaniemen merkityksen kaupungin naapurikuntalaisille.

Kaisa Ristiluoma, harmonikansoittaja Rovaniemen Sonkajärveltä, kertoo mistä innostus instrumenttiin alunperin lähti sekä kertaamme uraa ja kehitystä vuosien varrelta. Ristiluoma kertoo mikä erityisesti kansanmusiikissa kiehtoo ja miten 'Säkkijärven polkka' maistui ranskalaisille. Kerromme elinympäristön ja rauhan merkityksestä luovalle työlle.

Viikkoraati: Vaalit valloissa ja Rovaniemen seurakunnassa, kaupunki sijoittaa by Lapin Kansa. Verkkotoimitus

1990-luvun alussa Suomessa oli kaksi virkeän musaskenen kaupunkia, joita tituleerattiin Suomen Seattleiksi. Toinen niistä oli Joensuu. Viime viikolla aloitettu Tulenkantajat-teema täydentyy, kun yhtyeestä juttuseuraksemme Rolloa lanseeraamassa ollut ja omalta osaltaan suomiräpille suuntaa antanut Hannibal istahti juttuseuraksi PopuLappi-podcastiin. Sittemmin 2000-luvulla muun muassa Hot Heroesia ja Joku Roti Mafiaa keulakuvana luotsanneen, ajattomaan yhteiskuntakritiikkiin pyrkivän sanataiturin tarinat polveilivat korona-ajan herättämästä toiveikkuudesta räppärin writer’s blockeihin ja edelleen muuatteen rovaniemeläisen musiikkikirjaston kyseenalaiseen mutta ihanan itsetietoiseen asiakaspalvelutapahtumaan 90-luvulla. Se on rentoa mutta täsmällistä tai täsmällistä mutta rentoa; “Rap is the art of talking shit”, siteeraa Hannibal ja jatkaa rönsyilyä. Lappilaislähtöistä tarinaniskentää luvassa siis, olkaapa hyvät!

PopuLappi-podcastin vieraana tällä kertaa muun muassa Absoluuttinen Nollapiste, Tulenkantajat, Dxxxa D & Hzzzt, Uoma sekä Jaakko Laitinen & Väärä Raha -yhtyeistä tuttu rovaniemeläislähtöinen muusikko ja äänisuunnittelija Janne Hast. Keskustelemme Hastin musahommien alusta 90-luvun alun Rovaniemellä sekä siirtymisestä yksin vääntämisestä yhdessä tekemiseksi. Elämme uudelleen läpi Rollo-funkin synnyn ja seikkailemme raskaiden analogisynien matkassa Tulenkantajien ja Absoluuttisen Nollapisteen keikoilla. Monessa projektissa operoiva Hast antaa kuulijoille myös kalenterivinkkejä.

Rovaniemeläinen Sanni Granroth on tänä vuonna sinkkuna Temptation Island Suomi ohjelmassa. Hän myöntää, että ohjelma luo ulkonäköpaineita, muttei itse niitä kokenut paljon, kun haki ohjelmaan. –Totta kai perusoletus on se, että täytyy näyttää jonkinlaiselta, jotta pääsee tuollaiseen ohjelmaan. Sitten mietin, että hetkinen, olenhan paljon muutakin kuin pelkkä ulkokuori. Granroth, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan podcastissa nuorten ulkonäköpaineista. Sosiaalinen meida luo monille muotin, johon pitäisi sopia. Ympärillä olevat ihmiset voivat kuitenkin tukea nuorten itsetuntoa ja auttaa.

Viikkoraati: "Elämme Lapin matkailun historiallista alasajoa" by Lapin Kansa. Verkkotoimitus

PopuLappi-podcastin 14. osassa pysähdymme Inarissa tapaamassa pohjoissaamelaista räppäriä Áilu Vallea, joka on urallaan julkaissut kolme soololevyä sekä keikkaillut Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa myöten. Lisäksi Valle kuuluu inarilais- ja ivalolaislähtöisten räppäreiden muodostamaan 998-kollektiiviin. Kotiseutunsa viboista ammentava taiteilija valottaa polkua, joka johti hänen räp-ilmaisunsa syntyyn. Filosofisella otteella luontoyhteyttä pohtiva, kantaa ottava, kapitalismikriittinen ja alkuperäiskansojen näkemyksiä taiturimaisella riimi-iloittelulla liputtava Valle kertoo, kuinka räppäämällä tehdään esimerkiksi akateemista tutkimusta

Jo 13-vuotiaana keikkailevan muusikon uran aloittanut Otto Mikkola viivähti PopuLappi-podcastin vieraana. Punkkiin, black metalliin, hardcoreen, kantriin ja synth-poppiin paneutuneen Mikkolan kiinnostuksen kohteet vain kasvavat. Kolme vuotta sitten kymmenvuotista taiteilijuuttaan ja 300 keikan rajapyykkiä juhlistaneen laulaja-lauluntekijän keikkatahti kasvaa eksponentiaalisesti. Nykyisin Autiomaassa, Puhelinseksissä, Romanssissa, Joustopäissä ja Sipirjassa vaikuttava Mikkola oivalsi varhain, että voi perustaa aivan minkälaisen bändin hyvänsä. Käymme läpi nykyisiä ja entisiä kokoonpanoja, kurkistamme sinne mistä kaikki sai alkunsa ja minne tulevaisuus kenties vie. Tekeminen edellä menevä Mikkola ei katsele olkansa yli. Levyt ovat ajankuvia, joita ei ole syytä jäädä hinkkaamaan, vaan katse on edellisen valmistuessa jo tiukasti seuraavassa – ehkä taas aivan uuden bändin puikoissa.

"Eniten pelottivat muiden reaktiot ja ennakkoluulot. Minulla kuvottaa kuulla sana teiniäiti, koska ne ennakkoluulot nousevat heti pintaan", kertoo Savanna Kauppila, joka tuli raskaaksi 17-vuotiaana. Teiniäitiyteen liittyy stereotypioita, joihin Kauppila ei kykene samaistumaan. Nuoruus tai ylipäätään elämä ei loppunut hänellä äitiyteen, vaan ennemminkin alkoi lapsen synnyttyä. Kauppila, Mari Molkoselkä, Julia Laiho ja Venla Kiiskinen keskustelevat teiniäitiydestä ja nuorten seksuaalikasvatuksesta Vasan uudessa podcast-jaksossa. Yhteiskunnassa kuvitellaan, että nuorten naisten henkilökohtaiset asiat ovat yhteistä omaisuutta, vaikka näin ei tietenkään ole. Teiniäitiys voi pienillä paikkakunnilla olla nimenomaan julkinen juoru äidistä eikä isästä. Mutta mitä tapahtuikaan Korkalovaaran yläasteella vuonna 2014? Jos aikuiset ihmiset eivät kykene puhumaan nuorille häpeilemättä seksuaalisuudesta, kuinka nuoretkaan koskaan oppivat, mitä on terve seksielämä?

Monitaiteilijuus on luontainen asia Niillas Holmbergille ja saamelaisille taiteilijoille ylipäänsä, koska iän kaiken on pohjoisilla leveyksillä joutunut osaamaan montaa asiaa selviytyäkseen. Oleminen ja työskentely sukumailla omien juurien äärellä tuntuu tärkeältä. Korona-pandemiasta seurannut matkojen peruuntuminen on mahdollistanut keskittymisen luovaan työhön ja flow-tilan häiriöttömään ylläpitoon, kun keikkareissut eivät ole sitä keskeyttämässä. Keskustelemme Holmbergin monista musiikkiprojekteista, vaikutteista ja joikaamisen olemuksesta.

Vieraanamme kävi sanavalmis supliikkimies, räppäri ja biittiseppä Neuvos. Legendaarisista Ambassa ja Guerra Norte räppiposseista tuttu lappilaisen räpin periksiantamaton tekijä jutteli kaiken muun muassa uudesta 998-projektista, joka sai alkunsa maakunnan suurien nimien, Edorfin ja Ezkimon poismenon myötä. Stephen Kingin kirjallisuudella, japanilaisilla poliisisarjoilla ja ranskalaisilla chansoneilla on jotain yhteistä. Lisäksi Neuvos valottaa sitä, kuinka tuottaminen ja räppääminen eivät mahdu samaan aikaan saman pään sisään. Ja niin – tietääkö joku, että kenen koneelle aikoinaan äänitettiin mm. Edorfin ja Amokin tähdittämän Muinaiset-kokoonpanon demobiisit?

Vaatekulttuuri on kertakäyttöistä. Hyvällä tuurilla pikamuotiliikkeestä ostettu vaatekappale päätyy kirpparille, mistä joku toinen nappaa sen omaan käyttöönsä. Mutta onko sekään oikein, että aina ostaa kaiken kirpparilta? Miten vaatteista kannattaisi koittaa päästä eroon? Mari Molkoselkä, Emma Kähkönen, Elli Alasaari ja Maiju Kettunen keskustelevat Vasan podcastissa kirppistelystä ja kuluttamisesta. Minkälaisia kulutusmalleja keskustelijat ovatkaan oppineet?