Podcasts about pohjoismaiden

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Onko maailmassa alkanut uusi asevarustelun kierre? Vieraina Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtonen. Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit ovat koolla Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä lisää rahoitusta. Kyseessä on jo globaali trendi. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Lähetyksessä kuullaan myös Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajan Eeva Erosen raportti. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo, Varpu Helpinen, Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Pohjoismaiden neuvoston tämänvuotinen teemaistunto pohtii yhteenkuuluvuutta ja pohjoismaista varautumista. Yhteisestä turvallisuudesta keskustelemassa kansanedustajat Marko Kilpi (kok.), Joakim Vigelius (ps.), Jouni Ovaska (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut huomisen eli keskiviikon olevan Yhdysvaltain vapautumisen päivä. Minkälaisia vaikutuksia Trumpin tullipolitiikalla on Euroopalle? Sitä meille avaa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Myanmarin maanjäristyksen tuhoista kertoo Suomen Punaisen Ristin maajohtaja Hannaleena Pölkki. Nuorisovaalit. Millaiset vaaliteemat nuoria kiinnostavat? Nuorten osallisuudesta keskustelemassa vaikuttamispäällikkö Petra Pieskä Nuorisoala ry:stä sekä valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Elina Sonkajärvi, Roosa Kajander ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Eri lähteiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto olisi antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjän maaperälle amerikkalaisvalmisteisilla aseilla. Mitä merkitys tällä on Ukrainan sodalle? Puhelimessa Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Suomen itärajaa alettiin sulkea vuosi sitten. Mikä on tilanne Pohjois-Karjalan raja-alueella nyt? Puhelimessa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty. Onko rajan kiinni pitäminen edelleen perusteltua? Keskustelemassa verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski Ulkopoliittisesta instituutista. Sisäministeriö julkaisee koko väestölle suunnatun häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaan. Miksi varautumisopas tarvitaan? Puhelimessa sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Millä tolalla ovat mielenterveyspalvelut Suomessa? Vieraina Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Eveliina Lafghani ja Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Juutalaiset kokevat antisemitismin lisääntyneen voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Ruotsissa. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo, millaista on antisemitismi Ruotsissa. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Rasmus Montonen, Elina Sonkajärvi ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Suomalaisten mielenterveyttä koskevan keskustelun yhteydessä sanotaan virheellisesti, että Suomi on monesti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. The World Happiness -raportin tulos ei kuitenkaan perustu valintaan tai äänestykseen, vaan luokitus perustuu maiden kansalaisten onnellisuuden tasoa mittaavien kyselytutkimusten tuloksiin.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Yhteiskunta muuttuu ja niin muuttuvat sen mukana museotkin. Tässä jaksossa puhutaan Tampere 1918 sisällissotamuseoprojektin johtajan, Antti Hannusen kanssa Pohjoismaiden suurinta kaupunkitaistelua käsittelevästä, uudenlaisesta interaktiivisesta museosta. Verkossa toimiva Tampere 1918 löytyy osoitteesta www.tampere1918.fiPodcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

Mitä painajaiset ovat ja mikä niitä aiheuttaa? Nykyään puhutaan yleensä uneksijan oman mielen liikkeistä, mutta aiempina vuosisatoina painajainen on voinut olla oma erillinen olentonsa ja pahat unet voitu nähdä ulkopuolisen toimijan lähettäminä. Taustalla saattoi olla esimerkiksi kateellinen naapuri, noita tai itse Paholainen. Esimodernissa maailmankuvassa raja valvemaailman ja unen välillä oli ylipäätään häilyvä. Painajaiskuvauksilla ja unien tulkinnalla oli myös poliittinen puolensa: näitä hyödynnettiin niin kansaan kohdistuvassa moraaliopetuksessa kuin myös uskonnollisen vallan välineinä. Minkälaisia pahoja unia suomalaiset ovat nähneet ja miten painajaisia on Pohjoismaissa tulkittu viime 600 vuoden aikana? Vieraina ovat “Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria” -kirjan (Gaudeamus 2024) kaksi toimittajaa, folkloristiikan dosentti Kaarina Koski ja Pohjoismaiden historian dosentti, professori Marko Lamberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Kutsuimme kartanolle vieraaksi Keskon tietoturvajohtaja Juho Rikalan. Keskustelemme suurien tietomäärien käsittelystä ja suojaamisesta. Ja siitä, kuinka paljon eri EU:n regulaatiot tuottavat yrityksille töitä. Äänijulkaisun lähdeluettelo: Pohjoismaiden tietosuojaviranomaiset tukevat hallinnollisten seuraamusmaksujen laajentamista julkiselle sektorille Suomessa Pohjoismaiden tietosuojaviranomaiset tukevat hallinnollisten seuraamusmaksujen laajentamista julkiselle sektorille Suomessa | Tietosuojavaltuutetun toimisto Brick Machines Brick Machines Brick Technology Brick Technology The Imposter's Handbook The Imposter's Handbook, Second Edition  

Jaksossa keskustellaan vapaamuurareiden historiasta ja salaisuuksista. Pohdimme jaksossa, mitä tarkoittaa vapaamuurarius ja mikä on vapaamuurareiden toiminnan perimmäinen tarkoitus. Mitä ovat toimintaa ohjaavat hyveet ja millä tavoin yhteisöön voi päästä mukaan? Entä miten vapaamuurarius on muuttunut sen historiansa aikana? Mitä ovat loosit ja miksi rituaalit ovat salaisia? Jakson vieraana on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija Samu Nyström, joka on ensimmäinen ulkopuolinen historiantutkija, joka on päässyt hyödyntämään Vapaamuurarien veljeskunnan suljettuja arkistoja tutkimusta tehdessään. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #113 Vapaamuurareita ja salaisuuden kaksiteräinen miekka →

Hallitus aloittaa tiistaina neuvottelut esityksestä ensi vuoden budjetiksi. Hallitusohjelman kuuden miljardin euron sopeutusten lisäksi keväällä sovittiin kolme miljardin euron lisätoimista. Samalla hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat syventyneet eikä talous osoita nopeita piristymisen merkkejä. Mitä on riihestä on odotettavissa? Studiossa Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Lisäksi otamme yhteyden Vantaa-Keravan hyvinvointialueen johtajaan Timo Aronkytöön. Danske Bank antaa ennusteen Suomen ja Pohjoismaiden talouskehityksestä. Puhelimessa pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin matkaa Mongoliaan. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n mukaan Mongolialla on velvollisuus pidättää Putin, kun tämä saapuu vierailulle maahan tiistaina. Mongolia on ensimmäinen ICC:n jäsenmaa, jossa Putin vierailee kansainvälisen pidätysmääräyksen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan pidätys on hyvin epätodennäköinen, mutta millaisen viestin vierailu antaa kansainväliselle yhteisölle? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava apulaisjohtaja ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Katja Creutz. Hallitus yrittää pysäyttää venäläisten kiinteistökaupat. Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi eilen, että hallitus esittää lakia, joka käytännössä estäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Lakiesityksessä ei mainita Venäjää, vaan puhutaan hyökkäyssotaa käyvästä maasta, joka muodostaa turvallisuusuhan Suomelle. Millaisia työkaluja esitys voisi antaa kunnille, jotka ovat tehneet paljon kiinteistökauppaa venäläisten kanssa ja miten tilanteita ratkotaan tällä hetkellä? Studiossa Kuntaliiton valmius- ja turvallisuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Ari Korhonen ja Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Kirsi Vainio. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Pohjolan turvallisuustilanne on esillä tänään alkavassa Pohjoismaiden päämiesten huippukokouksessa Tukholmassa. Millaisiin käänteisiin pitää vielä varautua ja mitä Ukraina meiltä odottaa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Kuivuus hankaloittaa nyt maanviljelystä. Tulevan kauden satonäkymistä keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik sekä kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria keskusten liitosta. Puhelimessa maitotilallinen Matti Kivelä Sysmästä. Kouluvuosi alkaa olla taputeltu, millaisin tunnelmin oppilaat lähtevät kesälaitumille? Aänessä yhdeksäsluokkalaiset Mindy Lindroos ja Minni-Maria Koivunen länsisuomalaisesta Ruskon kunnasta. Toimittajana Tarja Hiltunen. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Elina Sonkajärvi ja tuottaja Hanna Juuti.

Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta puhuu siitä, minkälaisen omanlaisensa maaryhmän pohjoismaat EU:ssa muodostavat, miksi on selitettävissä, että juuri pohjoismaissa on syntynyt oma hyvinvointivaltion mallinsa, mihin perustuu jo 1800-luvulla alkanut keskustelu pohjoismaisuudesta ja minkälaisia vaiheita on ollut puolustuspoliittisessa ajattelussa pohjoismaissa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Suomen-vierailua on seurattu tarkasti myös hänen kotimaassaan. Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Bidenin vierailun sekä Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden johtajien huippukokouksen saldo. Vieraina tutkijatohtori Ville Sinkkonen, Ulkopoliittinen instituutti ja Ylen ulkomaantoimittaja Paula Vilén.  Virossa pohdituttaa Naton uuden esikunnan sijoittuminen. Tallinnasta raportoi Rain Kooli.  Hallituksen kova viikko. Vieraina väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto ja johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus.  Ranskassa vietetään kansallispäivää. Miten vapaus, veljeys ja tasa-arvo suhteutuvat kesän mellakointiin? Normandiasta raportoi Jari Mäkinen.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Roosa Kajander ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Kuinka Yhdysvalloissa on kommentoitu Nato-kokouksen antia? Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti linjapuheen Nato-kokouksen päätteeksi Vilnassa. Mikä on puheen keskeinen viesti? Keskustelemassa vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista sekä Benita Heiskanen.  Kuinka Ruotsissa arvioidaan Nato-tien etenemistä.  Haastateltavana Sydsvenskan-lehden poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan. Pohjoismaiden johto tapaa Helsingissä. Kuinka tiivistä on Pohjoismaiden yhteistyö? Keskustelemassa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta sekä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen Ulkoministeriöstä. Suomen Nato-jäsenyys on hyvällä alulla. Itänaapuri Venäjä sulkee lähetystöjä ja karkottaa diplomaatteja. Miltä näyttää Suomen ulkopolitikka?Haastateltavana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Korpa (kok.) ja puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko (sdp.) Juontajana Atte Uusinko. Toimittajina Roosa Kajander, Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Pehr Evind (P. E.) SvinhufvudSyntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,ja tuonen käki uudestaan kukkui,kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,ja joutui usein venäläisten hampaisiin.Oikeuden tuomarinaajoi suomalaisten etuja.Venäläiset hänet erottivat,vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,joten hänet Siperiaan karkotetaan.Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,mitä lienee suunnittelija vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.Tai oikeastaan,meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:”Minä lähden nyt kotiin!”.Helsingin rautatieasemallahäntä juhlittiin sankarina.Senaatin johtajanahän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,4.12 1917,ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,ja myöhemmin myös maisteriksi.Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.Kaksi sortokautta hän näki,samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,sisällissotaa, kohti Tallinnaa.Pariinkin otteeseenkerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.Tätä ominaisuutta tarvittiin,kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.Walt Street pörssiromahduksen aikanaoli täälläkin työttömyys vaivana.Myös kumosi hän kieltolain,tämänkin hänestä lukea sain.Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,ja kun oli kortiton,hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.luokkansa vanhimpana oppilaana,75-vuotiaana.Ukko-Pekka kuoli kotonaan,ja siunattiin Luumäen kirkossa.Ellen oli myös tuomarija senaattori.Kuusi lasta synnytti,miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.Kävi miestään Siperiassa katsomassa,hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,kasvatti kanoja ja lampaita,ilman sarvia ja hampaita,montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?Presidentin linnassahän tarjoili kakkua mantelipohjaista,ja kreemistä kahvin makuista.Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,se hänen nimellään tunnetaan.Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,Luumäellä, Kotkaniemessä.Ulla-Maija Mantere

Lähetyksen alkuun otamme yhteyden Tukholmaan. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen kertoo, miten Ruotsissa nähdään maan Nato-jäsenyyden edistyminen. Maanantaina Suomen Nato-jäsenyys saa sotilaallisen sinettinsä, kun puolustusvoimat ja Nato allekirjoittavat presidentinlinnassa yhteisen julkilausuman. Ruotsin ja Turkin virkamiehet puolestaan tapaavat ja ja odotukset Ruotsin Nato-jäsenyyden vahvistamiselle ennen Vilnan huippukokousta kasvavat. Naton suunnasta keskustelemassa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n johdon vanhempi strateginen neuvonantaja Hanna Smith. EU:n parlamentti kokoontuu täysistuntoon maanantaina ja äänestää muun muassa tekoälyn sääntelystä. Suorassa EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ukrainassa taistelut jatkuvat, vaikka Kahovkan padon räjähtämisen aiheuttamista tuhoista yritetään vielä selviytyä. Taistelujen tilanteesta kertoo suorana toimittaja Antti Kuronen. Onko Ukraina pystynyt hyödyntämään aloitteensa itäisellä rintamalla? Keskustelemassa Ukrainan sotaa avointen tietolähteiden kautta analysoinut John Helin. Hallitusneuvotteluissa odotetaan ratkaisujen viikkoa. Millä keinoilla kipeimmät kiistakysymyset saataisiin ratkaistua ja hallitusohjelma kasattua? Puhelimessa Helsingin yliopiston yliopistotutkija Jenni Karimäki.

Paula Havasteen romaaneja on kiitelty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä. Havaste on viimeisimmissä kirjoissaan innostunut sellaisesta vaiheesta Suomen historiassa, jolloin talonpojat saivat tarpeekseen ja nousivat veriseen kapinaan, eli 1500-luvun lopun nuijasodasta. Havasteen kirja, Lieka, tarkastelee nuijasotaa kapinan taltuttajien näkökulmasta. Ajankohtaisiin teemoihin kuuluvat kysymykset sotilaan moraalista ja siviilien kärsimyksestä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat kirjailija Paula Havaste sekä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kaupallinen yhteistyö: SympaOletko joskus huomannut työelämässä, että joku ei toiminut odottamallasi tavalla? Tai eikö oma toimintasi ole vastannut jonkun toisen odotuksia?Teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa organisaation yhteisten tavoitteiden eteen. Meillä on erilaisia tehtäviä, vastuita ja rooleja. Meihin kohdistuu niihin liittyen myös erilaisia odotuksia. Meillä on myös odotuksia johtamiselle sekä esihenkilön ja työnantajan toiminnalle.Työhön kuuluu myös erilaisia vuorovaikutustilanteita. Niissäkin meidän usein odotetaan toimivan tietyllä tavalla.Mutta ovatko odotuksemme ja oletuksemme näistä aina realistisia, oikeutettuja? Vai ovatko ne kenties utopistisia, pilvilinnojen tavoittelua?Tai ovatko ne yhteneviä ja jaettuja työkaveriemme tai esihenkilön kanssa? Olemmehan erilaisia ja inhimillisen erehtyviä - työroolistamme ja asemastamme riippumatta. Tämän jakson aiheena ovat yleiset työelämän erilaiset utopistiset ja realistiset odotukset.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Anna Aarnisalo. Hän on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolestapuhuja. Nina ja Anna keskustelevat mm. seuraavista teemoista: - Millaisia epärealistisia odotuksia työelämässa on - ja mitkä olisivat realistisempia odotuksia?- Miten voimme niiden avulla rakentaa parempaa työelämää, työyhteisöjä ja toimia paremmin yhteisten tavoitteiden eteen?Lisätietoja:Anna Aarnisalo on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolesta puhuja.Anna Aarnisalo LinkedIn:ssa.Sympan esittely:Sympa on kehitetty, jotta ihmiset saisivat loistaa työssään. Järjestelmämme kokoaa yrityksen kaiken HR-tiedon yhteen paikkaan ja auttaa hyödyntämään dataa päätöksenteon tukena sekä ennen kaikkea rajaamaan pakolliset henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät minimiin.Asiakastyytyväisyyslukumme ovat Euroopan HR-teknologiayritysten huippua, ja olemme Pohjoismaiden nopeimmin kasvavia HR-taloja. Yli 1000 organisaatiota eri puolilla maailmaa luottaa Sympan turvallisena ja toimivana henkilöstötoimintojen tukipilarina.Vaikka olemme kasvaneet kansainväliseksi yhtiöksi, toimintamme perusta ei ole muuttunut – henkilöstöhallinto tulee aina olemaan työtä, ihmiseltä ihmiselle.Lua lisää Sympan blogista https://www.sympa.com/fi/blogi PS:Jos sattumoisin olet kiinnostunut manipulaation psykologiasta, niin kannattaa kuunnella Nina Lyytisen Ylelle toimittama ja juontama podcast-sarja: Näin minua manipuloidaan.Löydät sen hakemalla Yle Areenasta tai klikkaamalla tästä Yle Areenaan.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Vuonna 1939 syntynyt Jaakko Ojanperä on Pohjoismaiden kovin trofeemetsästäjä. 1960-luvun alussa Ojanperä muutti Pohjois-Amerikkaan, jossa hän kierteli yksin muun muassa Karhujen perässä. Seuraavalla vuosikymmenellä hän otti haltuun afrikkalaisen suurriistan. Tiukkoja tilanteita on riittänyt, mutta Suomen Metsästysmuseossa on salillinen Ojanperän ampumia trofeita. Haastattelu tehtiin eräneuvoksen Munkkiniemen kodissa 26.1.2023

"[--]Kun painava tärppi sitten lopulta tulee ja haaveiden kala potkii siiman päässä, realisti muuttuu hetkessä romantikoksi." Viidennen tuotantokauden kevätjaksot saavat jatkoa ajankohtaisella tavalla, kun aivan meritaimenen kevätsesongin kynnyksellä studioon saapui vieraaksemme tieto- ja kalastuskirjailija sekä meritaimenromantikko Hasse Härkönen. Metsästys- ja Kalastuslehden sekä Erälehden toimituspäällikkönä työskentelevä Hasse julkaisi vuonna 2022 perustavanlaatuisen meritaimenteoksen nimeltä 'Meritaimenen Rantakalastus', jonka tiimoilta perkaamme tämän yksisarviseksikin luonnehditun kalalajin kalastusta, kulttuuria ja historiaa syväluotaavasti lävitse. Hasse on intohimoinen meritaimenenkalastaja sekä kirjailija, joka on kalastanut meritaimenia kotimaiselta rannikkolinjasta aina Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan asti. Jopa Gotlannissa hetken asunut Hasse tuntee poikkeuksellisella tavalla meritaimenen kalastustekniikoiden lisäksi kalalajin arvokkaan historian sekä avaa kuulijoille Suomen sekä muiden Pohjoismaiden rantakalastuksen erityispiirteitä. Tässä todellinen syväsukellus meritaimenten valtakuntiin. Luvassa on aimo annos oppeja, havaintoja, kulttuuria sekä historiaa hopeakylkien parissa.

Unkarin valtuuskunta vierailee Ruotsissa ja Suomessa. Mitä Unkari vierailuilta odottaa ja miten maan taloustilanne ja  pääministeri Viktor Orbanin poliittiset tavoitteet vaikuttavat hyväksynnän aikatauluun. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoiTukholmasta. Eduskunnasta tunnelmia valtuuskunnan vierailusta välittää politiikan toimittaja Tulikukka de Fresnes.  Studiossa Unkarin politiikkaa valottaa yliopistonlehtori Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarin talouden tilannetta vanhempi tutkija Seija Parviainen Suomen Pankista.  Elinkeinoministeri Mika Lintilän alkoholin käyttö on ollut esillä vikonvaihteesta alkaen. Mitä poliitikolle sallitaan ja miksi alkoholinkäyttö nousi esiin juuri nyt, vastaamassa väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Miten suhtautuminen alkoholin käyttöön on muuttunut työelämässä, onko etätyöllä vaikutuksia asiaan ja ongelmalliseen alkoholinkäyttöön puuttuminen edelleen vaikeaa? Vieraana erikoislääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm TTL:stä ja asiantuntija Timo Nerkko Ehyt ry:stä.    Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Anna Nevalainen ja Veera Sinervo, tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Minkälainen on Ruotsin sisäpoliittinen tilanne nyt kun inflaatio on korkea, energia on kallista ja korot nousseet? Vaikka Ruotsissa ei olla kovin kiinnostuneita EU:sta, mutta mitä Ruotsissa silloin EU:sta ajatellaan, kun EU-asioista mietitään? Kun aiemminkin monet aatteet ovat levinneet Tanskasta Ruotsiin ja muuallekin pohjoismaihin, niin missä asioissa Ruotsi nyt ottaa mallia Tanskasta? Miten Ruotsin suhtautuminen Suomeen on muuttunut Nato-keskustelujen myötä? Näistä asioista puhuu Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Lahden YougaRocksilla järjestetään tänä viikonloppuna nuorten boulderointi-kiipeilyn maajoukkueleiri. Nuori lahtelainen Suomen- ja Pohjoismaiden mestaruuksia voittanut 16-vuotias Hugo Talvisalmi kertoi perjantaina Radio Voimalla aloittaneensa kiipeilyn isänsä kanssa jo noin 11 vuotta sitten. - Tajusin sitten, että se on niin siisti laji, että tahdoin päästä treenaamaan sitä kunnolla. Tällä hetkellä minulla on seitsemät treenit viikossa. Hugon isästä Jarno Talvisalmesta on myös hienoa treenata poikansa kanssa yhdessä. - Onhan se kiva katsoa, miten Hugokin on kehittynyt tuossa hommassa. Muistan sen hetken, kun hän meni minusta ohi ja huomasin, etten enää pärjää hänelle. Se ei kyllä haitannut yhtään, vaan se oli vain siisti juttu. Hugo huomauttaa myös, että lajin voi aloittaa lähes minkä ikäisenä tahansa. - Tunnen tosi hyviä kiipeilijöitä, jotka kiipeävät vielä 70-vuotiainakin tosi kovaa. Tämä on mielestäni kaikille hyvä laji. Kuuntele koko haastattelu:

”Mannerheim syleili minua ja hänen hyväilynsä olivat niin päihdyttäviä ja hullaannuttavia ettei mikään muu maailmassa. Uneksin niin hirvittävän elävästi ja hänessä oli uskomatonta viehätysvoimaa.” Näin kirjoitti valtionhoitaja Mannerheimista eroottista unta nähnyt runoilija Edith Södergran kirjailijakollega Hagar Olssonille kirjoittamassaan kirjeessä vuonna 1919. Mannerheimin herättämästä ihailusta ja vihasta suomalaisten keskuudessa kirjoittaa Tuomas Tepora helmikuussa ilmestyvässä tuoreessa Sankari ja antisankari - Mannerheim-kultin pitkä vuosisata -tietokirjassaan. Tuomas Tepora tutkii Mannerheimista luotuja mielikuvia ja Mannerheim-henkilökultin rakentumista - ja rakentamista. Marsalkan nimeä hyödynnettiin myös vuonna 1920, kun perustettiin järjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nopeasti kasvaneem järjestön historiikin (Hyvän lapsuuden rakentajat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020) kirjoitti tutkija Eeva Kotioja. Mannerheimista ovat keskustelemassa Tampereen yliopiston yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eeva Kotioja. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Vihreä siirtymä vaikuttaa kiistatta yritysten kilpailukykyyn tulevaisuudessa ja on nostanut ESG:n yritysjohdon palkitsemisen kärkiteemaksi.  Deloitte on tutkinut pohjoismaisten yhtiöiden palkitsemista ja palkitsemisraportointia laajasti vuoden 2022 aikana toteutetussa vertailututkimuksessa. Missä palkitsemisen vastuullisuusvaateissa mennään tällä hetkellä? Entä löytyikö Pohjoismaiden välillä merkittäviä eroja ESG-tavoitteiden toteuttamisessa?  Podcast-jaksossa Deloitten palkitsemisasiantuntija Emma Häll ja vastuullisuusliiketoiminnan vetäjä Anne-Maria Flanagan perehtyvät Rami Saarelan kanssa palkitsemisraportoinnin ajankohtaisiin teemoihin ja käyvät läpi tutkimusraportin parhaat palat. 

Kesällä 1944 puna-armeijan taistelukykyisimpiin kuuluvat yksiköt rynnistivät kahdessa viikossa Karjalankannaksen läpi ja Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Neuvostoliiton punainen aalto pysäytettiin kuitenkin Pohjoismaiden historian suurimmassa taistelussa, Tali-Ihantalassa tykistön, jalkaväen, panssarivoimien ja ilmavoimien yhteistoiminnan avulla.Tässä jaksossa perataan 1944 kesän suurhyökkäys ja selvitetään kuka on taistelukenttien todellinen kuningas.

8.11. Venäjä iskee laajasti Ukrainan infrastruktuuriin.  8.16 Pohjoismainen turvallisuusyhteistyö vahvistuu. Keskustelemassa kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen Anders Adlercreutz, (r.) sekä tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista.  8.31 Onko turvallisuuspolitiikka teemana Tanskan vaaleissa? 8.37 Ovatko taloyhtiöt pian kassakriisissä? Keskustelemassa tervetuloa toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva Isännöintiliitosta sekä talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen Kiinteistöliitosta.  8.53 Filippiineillä Paeng-myrsky teki valtavat tuhot. Sara Rigatell raportoi Filippiineiltä.  Juontajana Mira Stenström. Lähetystä ovat valmistelleet Janette Leino, Anna Nevalainen, Seija Vaahekumpu. Tuottajana Marija Skara. 

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

”Nyt sinulla on mahdollisuus ymmärtää pysäyttämätön ja arvokas idea ennen muita – hyödynnä se!" Toni Heiskanen (@heiskanentoni), on bitcoin-asiantuntija, kirjailija ja Strongest Group Oy:n toimitusjohtaja. Jakson tiedot: aarohuttunen.com/toni-heiskanen Twitter: @heiskanentoni LinkedIn: @heiskanentoni Kirja: Bitcoin: Avain vapauteen | avainvapauteen.fi Uusi Bitcoin kirja tulossa loppuvuodesta 2022! Ennakkotilauslinkki: Uusi Bitcoin kirja #Bitcoin #BTC #kryptovaluutat #raha ––––––––––––––––––––– SPONSORIT Puhdistamo | puhdistamo.fi Koodi: AARO15 ⮕ 15 % alennus Terveys on tärkein asia mikä jokaisen tulisi priorisoida. Henkilökohtaisesti haluan tarjota keholleni vain parhaita ravinteita ja tiedän, että Puhdistamon tuotteisiin voi aina luottaa. Jokaisella tuotteella on laatutakuu ja niissä käytetään vain parhaita raaka-aineita. Puhdistamo on Suomen ensimmäinen Superfood brändi jonka toiminta perustuu täysin huippulaatuun (perustettu 2010) – kun haluat pysyä terveenä. MyProtein | myprotein.fi Koodi: AAROMP ⮕ 35 % alennus MyProteinilta saat edullisesti muun muassa treenivaatteet ja -varusteet sekä ruokavalion täydentämiseen liittyvät tuotteet, kuten kaurahiutaleet ja aminohapot. MyProtein on Euroopan johtava urheiluravitsemusbrändi (perustettu 2004), joka tuottaa laajan valikoiman laadukkaita tuotteita, kuten proteiinijauheita, vitamiineja ja mineraaleja sekä urheilutekstiilejä. MyProtein toimii yli 70 maassa. Coinmotion | coinmotion.com Rekisteröidy linkin kautta ⮕ 1 % kaupankäyntikulut Coinmotion on suomalainen ja luotettu virtuaalivaluuttapalvelujen tarjoaja. Yritys on perustettu 2012 ja kuuluu Pohjoismaiden suurimpien toimijoiden joukkoon. Kaikki alennuskoodit aarohuttunen.com/edut ––––––––––––––––––––– SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast keskittyy elämän tärkeimpiin osa-alueisiin ja kokonaisvaltaiseen itsensä kehittämiseen – jaksot sisältävät haastatteluja sekä kokemuksia, jotka tarjoavat kuuntelijalle työkaluja, taktiikoita ja tapoja joita hyödyntää. Aaro Huttunen on intohimoinen oppija, joka rakastaa elämän optimointia ja rajojen etsimistä. Instagram | @AaroHuttunen YouTube | @AaroHuttunen Website | aarohuttunen.com Kaikki linkit | allmylinks.com/Aaro "Valitse tarinasi suunta."

Pohjoismaat olivat muodostaneet 1300-luvun lopulla yhteisen liiton eli Kalmarin unionin, joka oli ollut voimassa aina 1500-luvulle asti. Unionin tanskalainen hallitsija Kristian II pani vuonna 1520 toimeen Tukholman verilöylyn. Tämä oli liikaa ruotsalaisille, jotka aloittivat kapinan. Sen johtajaksi nousi Kustaa Eerikinpoika Vaasa. Nykyisen Suomen alue oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa, ja niinpä Kustaa Vaasa oli myös valtakunnan itäisen osan hallitsija. Hänen uudistuksensa vaikuttavat yhä edelleen myös täällä Suomessa. Millaisia olivat Kustaan uudistukset? Entä millainen oli Kustaan nousu valtaan ja miten valta vaikutti häneen? Tiedeykkösen haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen sekä professori Marko Lamberg. Toimittajana on Riikka Suikkari.

Miten kahtiajakautunut Ruotsi rakentaa itseään tästä eteenpäin? Vieraina historian prof. Henrik Meinander ja Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprof. Johan Strang, Helsingin yliopisto. Puhelimessa poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan, Sydvenskan. Kiinan ja Venäjän johtajat tapaavat. Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Kiinan johtaja Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat tänään ensi kertaa sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen. Mikä merkitys tapaamisella on ja millaisiksi maiden suhteet nyt arvioidaan? Vieraina tutkijatohtori Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti ja prof. Lauri Paltemaa, Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto.  Italian vaalit lähenevät. Ulkomaanlehtikatsaus Jenna Vehviläinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Janette Leino ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ruotsissa on äänestetty valtiopäivävaaleista. Tunnelmia Tukholmasta raportoi toimittaja Tom Kankkonen.  Millaisista asetelmista Ruotsissa lähdetään muodostamaan hallitusta. Vaalien tuloksia analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä Åbo Akademin valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund. Muuttuuko Kansainyhteisö hallitsijan vaihtuessa? Millaisia vaikutuksia on Britannian sisäpolitiikkaan sekä Kansainyhteisöön kun hallitsijaksi nousee Charles III. Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.  Ukrainan vastahyökkäys on edennut vauhdilla. Sotatilannetta arvioi strategian opettaja, kapteeni Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta Zaporizzjan ympärille toivotaan turvavyöhykettä. Haastateltavana STUK:in apulaisjohtaja Tomi Routamo. Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Lähetystä ovat valmistelleet Veera Sinervo ja Jukka Vanninen. Tuottajana Marija Skara. 

Sähkön säästämistä pitäisi nyt opetella. Yle avaa tänään avuksi sähkölaskurin. Energiamarkkinoiden tilanteesta keskustelemassa tj. Jukka Leskelä, Energiateollisuus sekä vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen, Aalto-yliopisto. Puhelimessa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen. Millaista keskustelua Ruotsissa käydään Turkin asettamista ehdoista Nato-jäsenyyden ratifioinnille? Tukholmasta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Turkki-neuvotteluja käydään tänään Suomessa Turkin, Ruotsin ja Suomen edustajien kesken. Miltä mittelö Nato-ehdoista vaikuttaa? Studiossa prof. Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.   Sri Lanka on ajautunut konkurssiin ja kaipaa nyt Kansainvälisen valuuttarahaston apua. Colombosta raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja, Mikko Haapanen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Ruoan hinta kallistuu nopeasti. Inflaatio jatkuu myös syksyllä. Ukrainan sota jatkuu ehkä pitkään. Pääministeri Sanna Marin tapasi muiden Pohjoismaiden pääministerit. Poliisi otti kiinni epäillyt junakaapelin katkaisijat. Sääennuste.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Kansanedustajaraati pui budjettiehdotusta, hoitajamitoitusta ja energiansäästökeinoja. Vieraina Joonas Könttä (kesk), Leena Meri (ps) ja Iiris Suomela (vihr).  Talibanin valtaannoususta on kulunut vuosi. Afganistanista raportoi Maija Liuhto. Humanitaarinen tilanne Afganistanissa. Vieraina humanitaarisen avun asiantuntija Tarmo Heikkilä Unicefista sekä kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen SPR:stä. Pohjoismaiden pääministerit ja Scholz tänään Norjaan. Millaiset ovat odotukset yhteistyölle? Puhelimessa johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti.  Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti

WithSecuren ja F-Securen Mikko Hyppönen on Pohjoismaiden kovimpia tietoturvatyyppejä, ja Futucastin vieras numero 13. Oli jo aikakin ottaa uusintaerä. Mikko on julkaissut kirjan (Internet) joka on nyt käännetty englanninkieliseksi versioksi (If It's Smart, It's Vulnerable). Tässä jaksossa keskustelimme kyberrikollisuudesta, tietoturvasta, iPhoneista, Pegasuksesta, kryptoista, Twitteristä ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan.

Kauden viimeisen jakson vieraana on Accenturen Suomen maajohtaja, Pohjoismaiden teknologian johtaja Tomas Nyström. Hän arvioi, että metaversumi tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin ja organisaatioihin seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Millaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen metaversumi tuo mukanaan? Miten digitaalista omistajuutta voi hyödyntää todellisessa maailmassa? Muuttuuko kaupankäynti digitaalisessa todellisuudessa B2B:stä B2C:ksi? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Ensimmäiset Oopperajuhlat järjestettiin Savonlinnassa jo vuonna 1912. Tapahtuma hiipui 37 vuoden ajaksi, kunnes Pentti Savolainen sai idean elvyttää ne uudelleen. Olavinlinnan oopperajuhlista tuli nopeasti Pohjoismaiden suurin musiikkitapahtuma ja Pentti Savolaisesta kansainvälisten oopperajuhlien johtaja. Toimittaja on Vesa Kytöoja.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on valtiovierailulla Ruotsissa kuninkaan kutsusta. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on päättämässä vuosisataista liittoutumattomuuden ajanjaksoa yhtä jalkaa Suomen kanssa. Mikä ajoi liittoutumattomuudestaan tunnetun Ruotsin liittymään Natoon? Ruotsin ja Suomen Nato-päätöksiä analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kolme viidestä Pohjoismaasta on Nato-maita, ja saattaa hyvinkin olla, että loputkin kaksi liittyvät sotilasliiton jäseneksi kevään 2022 aikana. Kaikki Pohjoismaat ovat poliittiselta kulttuuriltaan samankaltaisia monipuoluedemokratioita ja hyvinvointivaltioita, joissa on vahva vasemmisto.Millaista on vasemmistolainen politiikka niissä Pohjoismaissa, jotka ovat Nato-jäseniä? Toivo Haimin kanssa asiasta keskustelee Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mia Haglund.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Teemu Keskisarja on tunnettu suorasta puheestaan ja äkkivääristä teksteistään. Hän on yksi Suomen nimekkäimmistä historioitsijoista, jonka runsasta kirjallista tuotantoa voidaan mitata useissa hyllymetreissä. Keskisarja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia (2012), Viipuri 1918 (2013), Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus (2016), Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (2018) ja Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (2021). Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2013 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2021. Hän on myös on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti. Keskisarja on päässyt otsikoihin luennoillaan ja kolumneissaan käyttämillään sanavalinnoilla sekä yhteiskunnan nykytilaa rankallakin tavalla ruotivilla kommenteillaan. Jean Mancini haastatteli Teemu Keskisarjaa 6.4.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Kuvalähde: Kaisa Kautto. Kuvaa muokattu.

Venäjän toimet Ukrainassa ja vaatimukset Naton laajentumisen estämisestä ovat sysänneet Nato-keskustelun Pohjolassa liikkeelle. Muuttaako Venäjän painostus Ruotsin Nato-linjan? Voisiko Ruotsin Nato-hakemus yllättää Suomen? Ruotsin turvallisuuspoliittista linjaa ja puolueiden Nato-kantoja analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.