Podcasts about lapsen

Kansanedustaja ja Vihreiden puolueen puheenjohtaja Sofia Virta vieraili Radio Voimalla perjantaina. Virta kertoi Lapsen oikeuksien päivänä eduskunnassa kohtaamastaan nuoresta. - Nuori sanoi, että hän on elänyt ainoana lapsena ja hänen vanhemmistaan kummallakin on riippuvuusongelma. Nuori kysyi, "voisitteko te kertoa, miten voisin saada apua, kun olen jo yrittänyt tosi paljon saada äidille ja isälle apua, mutta se on vaikeaa", Virta kertoi liikuttuen ja jatkoi. - Vaikka tiedän, mitä ne arjen haasteet voi olla, se pysäyttää aina. Samaan aikaan tuntuu, että tehdään päätöksiä, mitä en itse pidä ehkä oikean suuntaisina, niin totta kai ne tulevat yöuniin. Kuuntele haastattelusta, mitä Virta vastasi kuuntelijoiden kysymyksiin liittyen omalääkärimalliin sekä järjettömiin leikkauksiin ja päätöksiin.

Lapsen oikeuksien viikko on käynnissä ja keskiviikkona 20. marraskuuta vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden 2024 teemana on lapsen oikeus ja ilo oppimiseen. Lastensuojelun keskusliiton johtava asiantuntija Ira Custódio muistutti Radio Voimalla tiistaina aikuista kiittämään lasta harjoittelemisesta ja pinnistelemisestä. - Eikä pelkästään niistä hyvistä tuloksista, vaan siitä yrityksestä ja paneutumisesta. Politikoilla on asiantuntijan mukaan parhaillaan käsillään "tuhannen taalaan kysymys" sekä kansallisesti että alueellisesti. - Meillä on paljon alueita, joissa lasten määrä pienenee, mutta näilläkin alueilla lapsilla on yhtäläinen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tästä toivoisin kansallisellakin tasolla enemmän keskustelua. Kuuntele haastattelusta, miten virallinen ja arkioppiminen vaikuttavat Custódion mielestä lapsen elämässä, mitä huolestuttavaa valtion velvollisuuksiin liittyen hän nostaa esille ja minkälaisia hyviä uutisia lasten oppimiseen liittyen on viime aikoina tullut esille.

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä.  Kakkoskauden 18. jaksossa pureudutaan lasten harrastuksiin meidän oman kokemuksen pohjalta. Saako lapsen pakottaa liikuntaharrastukseen? Koska on hyvä aika aloittaa harrastaminen? Mikä voisi olla hyvä liikuntaharrastus? Nyt kuulokkeet korville ja lenkille! Jakson suositukset ja linkit: Göran Winbladin vertical 1km + 10km Meidät löytää lisäksi: Instagramista: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.instagram.com/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Stravasta: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Japen Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/29216466⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Juhan Stravaprofiili: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠https://www.strava.com/athletes/juhasorvisto⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta / ehdotuksia / vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta.  Laittakaa kysymyksiä, palautetta ja ehdotuksia tulemaan! Camoon!! #faijatjuoksee #polkujuoksu #juoksu #lastenliikunta

Millainen on Eskon frisbee-golf kasvatus? Ja Miksi Suvi tarvitsee hengitystauon? Kaverin puolesta kyselen -osiossa aiheena kummilapsen sisaruksen huomioiminen lahjoin. Kuuntele KPK tästä!

Aihe ehdotuksia voi kertoa nimettömästi tänne: https://forms.gle/KTtcAELF2hWYPfwe6 Lähetä meille viestiä WhatsAppilla numeroon: 046 948 6752 Katso tätä podcastia kuvan kera YouTubessa kanavalta: KONTS-toimisto. Samalla nimimerkillä löydät meidät myös Instagramista!

Brat summer on ohi ja TietosuojaPodilaiset ovat ravanneet laitumilta innostuneina ja virtaa täynnä takaisin studioon. Vieraaksemme on saapunut juristi Maria Lukkarinen ja pureudumme Marian ajan hermolla olevaan maisterintutkielman aiheeseen: “Lapsen yksityiselämän suoja vaikuttajamarkkinoinnissa - Loukkaako kaupallinen sharenting lapsen yksityiselämän suojaa?”. Jyri, Pilvi ja Milla suuntavatkin kaiken lomilta säästyneen tarmonsa nyt vanhempien velvollisuuksien ja lasten oikeuksien perään.   Sosiaalisessa mediassa tapahtuva vaikuttajamarkkinointi on tämän päivän juttu, eikä ole edes outoa nähdä somevaikuttajan lapsia mukana mainonnaksi tarkoitetuissa postauksissa. Mikäs sen parempi tapa myydä lapsiperheille sopivia tuotteita ja elämyksiä, kuin näyttää miten somesta tuttu perhe niistä nauttii? Tähän ilmiöön liittyy kuitenkin paljon mielenkiintoisia juridisia kysymyksiä, joissa pelataan yksityisyyden, tietosuojan, lapsen hyvinvoinnin, lapsen edun ja jopa rikosoikeuden kentillä.    Käsittelemme kysymyksiä kuten: Millaisia juridisia riskejä lapsia sisältävään vaikuttajamarkkinointiin liittyy? Miten lapsen yksityisyyttä suojataan vanhempia “vastaan”? Millainen vastuu vanhemmilla on ja mitä, jopa rikosoikeudellisia, seurauksia voi tulla, mikäli näistä vastuista luisutaan? Voiko lapselta pyytää suostumuksen? Millaisia oikeustapauksia liittyen asiaan on Suomessa jo ollut?    Tätä ja paljon muuta uuden tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa!      Linkit:  Linkki Maria Lukkarisen Maisterintutkielma: “Lapsen yksityiselämän suoja vaikuttajamarkkinoinnissa - Loukkaako kaupallinen sharenting lapsen yksityiselämän suojaa?” https://helda.helsinki.fi/items/6f65ac07-dc4f-42d1-be4b-eb858c7e4971     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Cityn Aamun pojat miettivät tänään mielenkiintoisia kysymyksiä:Ovatko sun vanhemmat pussanneet sua huulille, kun olet ollut lapsi? Milloin viimeeksi? Kuinka yleistä tämä on? Kuinka vanhaksi asti tuo on ok?

Līdz pavasara vidum Dabas muzejā skatāma interaktīva izstāde, kas veltīta skudrām. Tām nereti piedēvē augstu darba tikumu, un patiesi - šie kukaiņi izveidojuši vienu no unikālākajām un labāk organizētajām sabiedrībām dzīvnieku pasaulē. Kāda ir skudru sadzīve? Kādas ir skudru un cilvēku savstarpējās attiecības? Brīdī, kad laiks pamazām kļūst siltāks un daba mostas, esam ciemos Latvijas Nacionālajā dabas muzejā, kur apskatāma interaktīva izstāde “Skudra”. Šeit ikviens var tuvāk iepazīt šo mazo, rosīgo kukainīti un tā dzīvi Latvijā un citviet pasaulē. Izstāde arī mudina pievērst uzmanību skudru attiecībām gan savā starpā, gan ar citiem dzīvniekiem un mums, cilvēkiem. Raidījumā Zināmais nezināmajā izstādi iepazīstam kopā ar Latvijas Nacionālā dabas muzeja entomologu Jāni Dreimani. Skudras dabā jau ir modušās, viņas sildās saulē un pamazām kļūst aktīvas. Muzejs savā “Facebook” vietnē ik pa laikam publicējis interesantus faktus par skudrām. Viens no tiem ir šāds: “Zemi apdzīvo vismaz 20 kvadriljoni skudru, tātad vidēji 2,5 miljoni uz katru cilvēku.” Latvijā ir 50 skudru sugas, pasaulē - vairāk nekā 14 tūkstoši dažādu skudru sugu. Jaunākie atklājumi liecina, ka tuvākās radinieces skudrām ir dažādas bites. Pētnieks norāda, ka šis ir salīdzinoši jauns uzskats zinātnē, jo ilgu laiku uzskatīja, ka lapsenes ir tuvākās radinieces skudrām. Gan bitēm, gan skudrām ir attīstīts sabiedriskums, ir vairākas kukaiņu paaudzēs vienlaicīgi, mītnē kukaiņiem ir dažādas lomas, kā arī rūpējas par pēcnācējiem. Lapsenēm tas nav tik izteikti. Izstāde ir interaktīvs stāsts par skudrām un to mijiedarbību ar dažādiem dzīvajiem organismiem. Tā iepazīstina ar jaunāko pētījumu rezultātiem par skudru radniecību ar citiem plēvspārņiem un aicina tuvplānā aplūkot skudras ārējās uzbūves īpatnības – kā skudras galva, taustekļi vai dzelonis izskatās ievērojamā palielinājumā. Izstādē pirmoreiz publiski apskatāmas Latvijas Nacionālā dabas muzeja jaunajā makrofoto studijā tapušās skudru portretu fotogrāfijas. Robotkukaiņi Bet pirms tam stāsts par mazliet citādiem kukaiņiem, par kuriem droši vien varētu jautāt - cik lielā mērā tie ir dzīvi organismi, cik daudz roboti. Pārfrazējot zināmo teikumu no Astridas Lindgrēnes grāmatas par Brālīti un Karlsonu, kur Karlsons laikrakstu ziņās tika nosaukts par lidojušo mucu vai ko citu, šajā ierakstā būs runa par lidojošiem kiborgiem vai ko citu. Ziņas par vabolēm ar mikroprocesoriem un sensoriem aprīkotu mugursomu uz krūtīm parādījās jau pirms aptuveni 10 gadiem, kad zinātnieki sāka pētījumus ar dažādiem kukaiņiem. Pārsvarā lielāka izmēra vaboles aprīkoja ar sensoriem, lai šādi radītu mazus lidojošus palīgus, kuri spēj iekļūt cilvēkam grūti sasniedzamās vietās, tādejādi varētu  palīdzēt piemēram pēc zemestrīcēm atrast cilvēkus drupās, vai arī kara gadījumā tie varētu būt lieliski mazimēra  izlūki. Otrs veids ir roboti, kas izskatās un izturas kā kukaiņi, un tie savukārt nāk talkā, pētot pašu dzīvo kukaiņu pasauli. Plašāk par šādu lidoņu gatavošanu un izmantošanu, stāsta Latvijas Universitātes Datorikas fakultātes profesors Leo Seļāvo. Leo Seļāvo bilst, ka šobrīd tā vēl ir 10 - 20 gadus tāla nākotne, līdz šādi ar tehniku aprīkoti kukaiņi varētu būt komerciālā apritē, bet jau tagad aizvien vairāk dažādos zinātniski pētnieciskajos centros notiek darbs pie šādu kukaiņu-kiborgu izstrādes un izpētes.

Vaikka me, simpanssit ja bonobot olemme läheistä sukua, niin huulenheitto ei suju muilta kuin meiltä. Myös toistensa hauskuuttaminen ja naurattaminen on Homo sapiensin hommia. Ihmislapsen tarttuva nauru toimii ja tarttuu herkästi lajikumppaneihin. Lapsen nauru tekee tehtävänsä, kun se saa muut mukaan nauramaan yhdessä, sanoo pikkulasten huumoria tutkinut Tuula Stenius. Homo sapiensista siirrytään sukulaislajeihin. Kutittaminen naurattaa myös simpansseja, kertoo biologinen antropologi Sonja Koski. Simpanssia ei toisten toilailut naurata, mutta se on hauskaa, kun pelleilee itsekseen vaikka ämpäri päässä. Vaikka huumorissa on eroa, niin käyttäytymisessämme on paljon yhteistä. Evoluution myötä meidän käyttäytymisemme on kehittynyt monimutkaisemmaksi, mutta perusta on kuitenkin sama kuin muilla isoilla apinoilla. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Tervetuloa Odotushuoneeseen! Lapsen odotus, synnytys ja kotiin asettumisen aika ovat täynnä kysymyksiä ja oivalluksia. Tuleville ja tuoreille vanhemmille suunnattu Liberon Odotushuone podcast on suoraa puhetta vanhemmuudesta asiantuntijoiden ja tunnettujen äitien ja isien kanssa. Odotushuoneessa vierailee yli kaksikymmentä asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Kuulemme lääkäreitä, kätilöitä ja psykologeja yhdessä tunnettujen vanhempien kanssa. Podcastin juontaa kolmen lapsen äiti, toimittaja ja juontaja Marja Hintikka. Liberolla on ilo kutsua sinut Odotushuoneeseen kuuntelemaan ja keskustelemaan vanhemmudesta ja vauva-arjesta.

Lapsen oikeuksien päivä Tai oikeastaan koko viikko lasten oikeuksia vietetään,mutta 20, pvä tämä viikon alkuna mielletään.Tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettavuutta,(edistämmekö näin turvallisuutta?)ja lapsen oikeuksien toteutumista,tässä onkn paljon suunnittelemista.Teemaviikkoon voi osallistua kouluissa,varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.Jokaisella lapsella on oikeus turvallisuuteen,lapsilla on oikeus tulevaisuuteen.Oikeus hyvään kohteluun,Leikkimiseen ja haaveiluun?Lapsen oikeus omana itsenään olla,joten luovutaan pakottamisesta sovinnollaKasvatetaan lapsia ilolla,suvaitsevaisuudella ja rakkaudella.Ulla-Maija Mantere

Lapsen oikeuksien viikko on käynnistynyt ja maanantaina 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Mannerheimin lastensuojeluyhdistyksen Lahden yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Salomaa muistutti, että myös Päijät-Hämeessä näkyy lapsiperheköyhyys. - Nyt on kaavailtu erilaisia sosiaaliturvan leikkauksia, niin kyllähän se vaikuttaa. Muistelen, että peräti 2,2 prosenttia nousee Päijät-Hämeen alueella ja se tarkoittaa noin 800 lasta, jotka siirtyisivät köyhyysraja alapuolelle. Salomaa huomautti myös, että vaikka heidän yhdistyksensä kerää joulukuussa lapsille lahjoja, niin samalla rinnalla on esimerkiksi K-Supermarkettien Auta ruokalahjalla -keräys. - Ruokaa, sitä vain kysytään tällä hetkellä. Kun ajattelee, että omassa kotikaupungissa on lapsia ja perheitä, joilla ei rahat tahdo riittää ruokaan, niin se tuntuu tosi pahalta. Kuuntele koko haastattelu.

”Rikoin lakia vain syntymällä.” Enemmän kuin yksi lapsi (Into, 2023, suom. Rauno Sainio) on Shen Yangin muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä lapsena. Kiinalaisnainen syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Hän eli sukulaistensa luona, väärän nimen turvin, ja kasvoi kovapintaiseksi selviytyjäksi. Yang on tehnyt kokemuksistaan myös kauniisti kuvitettuja lastenkirjoja, joissa hän kuvaa onnellisia päiviään isovanhempiensa hoteissa, kunnes he joutuivat luovuttamaan pikkutytön kaukaisempien sukulaisten hoidettavaksi iän alkaessa painaa. Mitkä ovat olleet yhden lapsen politiikan seuraukset Yangille ja kaltaisilleen, entä koko Kiinan valtiolle? Millainen on naisen asema nyky-Kiinassa? Miksi yhä useampi kiinalaisnainen haluaa saada lapsen ilman miestä? Haastateltavana ovat Enemmän kuin yksi lapsi -kirjan kirjoittaja Shen Yang, Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja oikeustieteen tohtori Pia Eskelinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lapsen leivontainnostus lomalla sai Timo miettimään isyystestiä. Seurapiiriuutisissa päivitettiin tuoreimmat tiedot Archiesta ja Iidasta. Berliini ja Kotka kilpailivat suosiosta minne mennään palstalla ja ilmiselväksi voittajaksi päätyi Kotka! Mikko pääsi imitoimaan Glenn Medeirosta, salaliittoteoriahälytin piippasi Tykän avioeron kohdalla ja islantilaisten äppi piippaa herkkuserkusta. Miesten ja naisten väärässä olemisen erilaisuutta pohdittiin myös.

Tiistai läpät tästä.. - Vr:lle iso uudistus joka sai kiitosta - Mitä evääksi kun yöpyy ulkona? - Liikennetörttöilyä - Miten syvälle missikisat on piilotettu? - Etälääkäröintiä - Lapsen ulkoilutusta

Opettajien ja huoltajien välillä on ollut vastakkainasettelua jo vuosikymmeniä. Onko tilanne pahentunut vai tuoko media asiaa enemmän esille? Toisen näkökulmasta oppilaat ovat hirviöitä ja toiselle huoltajat ovat kohtuuttomia raivopäitä. (00:00) Tänään tämän äärellä (00:48) Miksi tuntuu siltä, että opettajat ja huoltajat ovat sodassa keskenään (03:24) Koulukiusaaminen ja nepsy-pulmat (06:11) Esittelyt (06:45) Lapsen ja opettajan välinen vuorovaikutussuhde vaikuttaa paljon oppimiseen (08:26) Vastakkainasettelun lopettaminen (10:10) Työajan rajaaminen (12:26) Pienen kyläkoulun ja isomman koulun ero (15:53) Luokkakoot ja erityisluokat (19:50) Kuinka yhteistyötä koulun ja kodin välillä voisi parantaa

Laps bakarkako proiektua du Asier Apariciok. 'Seinaleak' diskaz plazaratu da...

Keskustelimme kirjallisuuden tutkija ja kirjailija Silja Vuorikurun kanssa hänen esikoisromaanistaan Kultalintu, mustasulka. Kirjan teemoihin kuuluu lapsen kohtaama suru, vanhemman menettäminen ja se miten yksin näiden asioiden kanssa voi jäädä. Kirja käsittelee aihettaan kauniisti ja antaa muillekin välineitä puhua menetyksestä, surusta ja kuolemasta. Kiitos Silja vierailusta! https://kustannusaarni.fi/kultalintu-mustasulka/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Miten rohkaista ja tukea omaa lasta uskon tiellä ja oman uskon löytämisessä. Tästä aiheesta keskustelua syvemmin tässä -podcast jaksossa, jossa vieraana Isä Mikko Tuohimaa ja tytär Lumi-Helmi Tuohimaa. 

Kaupallinen yhteistyö: NextoryLinkki tarjoukseen, jolla saat 45 päivää ilmaista kuunteluaikaa: www.nextory.fi/varjotonVuonna 1998 Floridan Jacksonvillessä, kahdeksanvuotias Maddie Clifton katosi kesken tavallisen tiistaipäivän. Pienen tytön katoaminen herätti valtavan paniikin ja keräsi suuren määrän näkyvyyttä. Laajat etsinnät jatkuivat viikon verran, kunnes kylmäävä totuus paljastui. Yllättävällä henkilöllä oli suuri salaisuus. Mitä Maddie Cliftonille tapahtui? Kuka saattoi haluta nuorelle tytölle pahaa ja miksi? Entä mikä oli tapahtumien todellinen kulku?- Näitä, sekä monia muita kysymyksiä pohdin jaksossa, jättämättä mitään puolta varjoon.Sisältövaroitukset: Lapsen katoaminen, lapseen kohdistuva väkivalta, lapsen kuolema lähisuhdeväkivaltaMusiikki ja äänisuunnittelu: Tuomo HokkaPodcastin kansikuva: @simonaxk / @createdbysimona (instagram)Podcastin instagram, facebook & tiktok: @varjotonpodcastPodcastin sähköpostiosoite: varjotonpodcast@gmail.com

Minne vie lapsen tie, sitähän me vanhemmat usein mietimme, Niin tekee myös Kaarlo Sarkia runossaan Lapsen tie. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Kaisa Ranta.

SISÄLTÖVAROITUS! Tämän kertainen jakso sisältää avointa ja yksityiskohtaista keskustelua lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä haastateltavan omien kokemusten kautta. Tämän kertainen vieras esiintyy jaksossa anonyymisti. Jaksoa ei kannata kuunnella, jos aihe ahdistaa tai saattaa laukaista tramaattisia muistoja. Jos olet itse - tai et ole varma oletko - lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut aikuinen, asian kanssa ei tarvitse olla yksin. Voit ottaa yhteyttä esimerksi Suome Delfins ry:n chattiin. https://suomendelfins.fi/

Vieraana Minna Katajamäki. Traumatisoituminen voi vahingoittaa lapsen itsesäätelykykyä. Jos ymmärrämme, että lapsen haitallinen käyttäytyminen voikin johtua lapsen kohtaamista hankalista elämäntilanteista, ja lapsi toimii parhaalla mahdollisella tavalla tilanteeseensa nähden, oma suhtautusmistapamme lapseen ja hänen läheisiinsä muuttuu. Turvattomuuden tunne ja siitä seuraava vahingollinen stressi saavat lapsen kehittyvässä mielessä aikaan monimutkaisia neurobiologisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa lapsen kognitiivisiin kykyihin sekä tunteiden säätelyyn. Lapsi voi tulkita tavallisetkin tilanteet uhkaaviksi. Varuillaan olo saa lapsen reagoimaan epänormaaleilla tavoilla, esimerkiksi uhmakkuudella ja ali- tai ylivirittyneellä käytöksellä. Lapsi tarvitsee runsaasti aikuisen tukea ja lämmintä kohtaamista, sydänyhteyttä! Minna Katajamäki on varhaiskasvatuksen opettaja, tunnetaito-ohjaaja, valmentaja ja kouluttaja. Kiinnostuitko? Minna Katajamäen kirjoitus sydänyhteydestä: https://lapsennimi.com/2018/12/sydanyhteys/ Voimasatuja aikuisille. Minna Katajamäki (kirjoittaja) ja Anna Häyrynen (kuvittaja). Kustantaja Basam Books, 2022. Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksesta lapseen: https://traumainformoitu.fi/traumatietoisuuden-merkitys-varhaiskasvatuksessa/ Tietoa traumatisoitumisen vaikutuksien ja nepsy-oireiden samankaltaisuudesta (englanniksi): https://www.childdevelopmentclinic.com.au/adhd-and-complex-trauma.html https://www.nctsn.org/sites/default/files/resources/is_it_adhd_or_child_traumatic_stress.pdf Artikkeli itsemyötätunnosta YHTS:n sivuilta: https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/itsemyotatunto/ Asiasanat: trauma ja lapsuus, traumatietoinen varhaiskasvatus, trauman vaikutukset, itsemyötätunto, sydänyhteys, tunnekuorma

Saako äiti olla tarvitseva? Miten vanhemmuus muuttaa käsitys ja kokemusta omista tarpeista? Miten omista tarpeista huolehtiminen - tai niiden laiminlyönti - heijastuu perheeseen? Tässä jaksossa käsittelemme tarpeiden tunnistamista, tunnustamista ja täyttämistä lapsiperhe-elämän täydessä elämänvaiheessa. Vauvan syntyminen perheeseen nostaa tarpeet tapetille ennennäkemättömällä tavalla. Lapsen tarpeista huolehditaan ensisijaisesti, omat tarpeet jäävät herkästi taka-alalle ja parisuhteessa tarpeet ja niiden täyttäminen (tai täyttymättä jääminen) nousee herkästi kiistakapulaksi. Petra kertoo omaa kasvupolkuaan muiden miellyttämisestä omien tarpeiden tunnistamiseen ja niistä vastuun ottamiseen. Säde jakaa, miten ajatteli lähtökohtaisesti jakson aiheen olevan helppo, mutta saikin havahtua, ettei asia olekaan niin halki-poikki-pinoon yksinkertainen. Kutsumme sinut mukaan hengähtämään ja oivaltamaan juuri sellaisena kuin olet. Lähteet: Kannateltu - vanhemmuuskurssin sisällöt Martin & Saariranta. 2020. Mielelläni kehossani, kohti hyväksyvää suhdetta itseen. Tunne-tarve-harjoitus, inspiraationa toiminut Hidasta elämää jakama Human Vision oy -tunteet ja tarpeet -kaavio, saatavilla: https://hidastaelamaa.fi/2015/06/kuinka-olisin-itselleni-riittava-ja-hieman-taydellisempi/tunteet-ja-tarpeet-kaavio/

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittely: https://www.patreon.com/posts/kosminen-kauhu-75953686 66. jakson vieraana Olivera eli artisti-laulaja-lauluntekijä Katriina Ullakko. Jakso taltioitiin 12.10.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/66-olivera-katriina-ullakko Videoversio: https://youtu.be/NdDoOw_bVhk Spotify: https://spoti.fi/3PuqXtY Apple Podcasts: https://apple.co/3j77Ry7 RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Äänenkäytöllisiä vaikeuksia. 00:01:06 Outo polku Saatana-luentosarjaan. 00:05:28 Kauhu. 00:09:08 Nuket ja leikin loppu. 00:16:43 Yläaste ja teini-ikä. 00:19:20 Vanhemmuuteen kasvaminen. 00:22:27 Normien ja viitekehysten merkitys varttumisessa. 00:24:32 Tiktokin tuntematon maa. 00:28:30 Lenno ja algoritmit. 00:36:01 Ajan ostaminen. 00:43:36 Yltäkylläisyys ja tehokkuus. 00:50:47 Minecraft ja metsästäjä-keräilijä Prismassa. 00:54:03 Veljien metkut. 00:58:31 Trust-musavideon kiehtova syntytarina. 01:12:21 Katriinan musiikilliset juuret. 01:16:01 Ensimmäinen sävellys. 01:20:06 Kooma-, koti- ja muut leikit. 01:33:36 Vieraana lapsen elämässä. 01:36:48 Matka muusikkouteen. 01:44:32 Saavutukset, suosio, palaute ja muusikkona kasvaminen. 01:51:12 Itsensä musiikilla elättäminen ei ole ihmisoikeus. 01:55:17 Kaikki kuuntelut eivät ole samanarvoisia. 02:02:20 Musiikilliset haaveet. 02:06:13 Popin paradoksaalinen luonne 02:15:32 Kosminen kauhu, Perttu Häkkinen ja Thank God I'm An Atheist. 02:33:22 Ateismi ja hurahtaminen. 02:39:50 Taivaan ja helvetin kammottavuus. 02:49:02 Itsetietoisuus, ikuisuus, olemassaolemattomuus. 02:54:25 Thank God I'm An Atheist, taivas ja suhtautuminen. 02:59:15 Lapset, viattomuus, pahuus ja pimeys. 03:02:16 Synti, tuomitseminen ja moraalikoodistot. 03:08:57 Thank God I'm An Atheistin vastaanotto. 03:15:02 Katriinan mielenkiintoinen parvi. 03:22:49 Uuden musiikin kilpailussa. 03:28:19 Lapsen saaminen ja elämän hallitsemattomuus. 03:35:24 UMK:n osallistumisen prosessi käytännössä. 03:47:48 Livetilanteen vyöryvyys. 03:57:20 Äänestystuloksen herättämät tunteet. 04:03:49 Musiikki ja kompromissit. 04:07:52 Rahan ja luovuuden suhde. 04:15:07 Katusoitto. 04:21:22 Jenkki-musakilpailu ja häpy. 04:25:00 Epävarmuus ja tilanteeseen nojaaminen esiintyessä. 04:32:11 Äitiys ja olemassaolo. 04:42:43 Vauvuus ja eläimyys. 04:49:39 Loppulyhyet. Olivera: Videopelimusavideo (Lot to Live) https://bit.ly/3PrYhSw Trust-musavideo https://bit.ly/2D6ECDD Ja edellisen making of -video https://bit.ly/3WomueP Sana-lehden haastattelu https://bit.ly/3hvUM0Q Thank God I'm an Atheist -live UMK:ssa https://bit.ly/3uUQxz2 Oliveran Spotify https://spoti.fi/3jaNtw8 Oliveran Youtube https://youtube.com/@oliveramusic Oliveran Insta https://instagram.com/oliveramusic Oliveran Facebook https://facebook.com/helloimolivera/ Oliveran Twitter https://twitter.com/helloimolivera Muut: Härmälän Mimosan Prometheus Nousee -musavideo https://bit.ly/2HSr8vD Perttu Häkkinen ja kosminen kauhu https://www.youtube.com/watch?v=3fsKqHKdVYY Perttu Ihmisiis-vieraana https://bit.ly/2LzYelL Arrival-leffa https://imdb.to/2JgZtoM Aarno Malin Ihmisiis-vieraana https://bit.ly/3PtbSsG Iida Sofia Hirvonen Ihmisiis-vieraana https://bit.ly/3WoggeC – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.22.2022. Lapsen oikeuksien viikko on siis parhaillaan käynnissä. Turvallisuus lapsen oikeutena on tämän vuoden teema ja sen tärkeydestä oli Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmiselle kertomassa lapsen oikeuksien erityisasiantuntija Ira Custodio. Jokainen aikuinen voi keskustella omien ja lähipiirin lasten kanssa siitä, mistä turvallisuus koostuu ja mitkä asiat vievät turvallisuuden tunnetta. - Miten he kokevat oman lähiympäristön. Mitkä on paikkoja, joissa on kiva kulkea ja missä on pelottavaa. On tärkeää kysyä, mikä tekee paikasta pelottavan, onko se esimerkiksi valaistuksen puute, aikuisten käyttäytyminen tai se että paikalla ei ole turvallisia aikuisia. Liikenne, pimeä, humalaiset aikuiset ja kiusaaminen saattavat luoda turvattomuutta lapselle. - Vanhemmat lapset puhuvat myös kuulluksi tulemisen kokemuksesta ja arvostavasta kohtaamisesta. Siitä, että kun aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret arjessa arvostavasti ja ovat kiinnostuneita kokemuksista - niin se luo turvallisuutta.

Miksi tarvitsemme tietoa sekä suojaavista että haavoittavista tekijöistä ymmärtääksemme lapsen kehitystä ja hyvinvointia? Miksi lapsen kehityksen varhaisvaiheet ovat erityisen merkityksellisiä? Kehityspsykologian professori kertoo luennollaan lapsen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten lapsen yksilölliset tekijät ja kasvuympäristön olosuhteet yhdessä luovat perustan lapsen pitkäaikaiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

Tässä jaksossa keskustellaan muun muassa urheiluopistoverkostosta ja sen roolista lasten liikuttamisessa sekä laadukkaasta lasten liikunnan ohjaamisesta ja valmentamisesta. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Hänen vieraikseen ovat saapuneet Varalan Urheiluopiston opettaja ja lasten liikunnan asiantuntija Ursula Haapanen sekä Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen. Urheiluopistoverkoston roolina on toimia liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen ammattilaisina ja osaamisen tuottajina. Urheiluopistot järjestävät mm. liikunta-alan tutkintoon johtavaa ja ei tutkintotavoitteista koulutusta. Strategisena tavoitteena lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen sekä saada urheiluopistoverkosto toimimaan tehokkaasti tavoitteiden edistämiseksi. Ursula on yksi neljästä sadasta urheiluopistoverkostossa työskentelevästä liikunnan ja urheilun asiantuntijasta. Miten hän määrittelee laadukkaan lasten liikunnanohjauksen? "Tärkeintä on sytyttää rakkaus liikuntaan ja urheiluun. Lapsen mielestä harjoituksiin on mahtavaa tulla viikosta toiseen ja he saavat olla mukana turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä, jossa tapaa kivoja kavereita ja jossa ohjaajat ja valmentajat ovat heistä aidosti kiinnostuneita. Harjoitukset ovat laadukkaita ja monipuolisia ja ne on naamioitu leikeiksi." Antti, Ursula ja Nina keskustelevat jaksossa myös mm. lasten liikunnan määrästä ja vanhempien roolista siinä, hyvästä valmentajuudesta ja valmentajaksi kasvamisesta ja kouluttautumisesta. Valtakunnalliseen urheiluopistoverkostoon kuuluu 11 liikunnan koulutuskeskusta. Urheiluopistojen toiminnan kokonaisuus muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, vapaan sivistystyön koulutuksesta, valmennuskeskustoiminnasta, terveyttä ja hyvinvointia edistävästä maksullisesta palvelutoiminnasta sekä vapaa-ajan liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoiminnasta.

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraina ovat LT, lastenkirurgi Ella Virkki ja urheilufysioterapeutti Teemu Leppämäki. Jakson aiheena on lapsen tai nuoren selän rasitusosteopatian tai -murtuman hoito. Keskustelemme jaksossa muun muassa lapsen tai nuoren selän rasitusosteopatian tai -murtuman taustoista, hoitolinjoista sekä fysioterapian sisällöistä, progressioista ja turvallisesta urheiluun paluusta. Tervetuloa mukaan! Ellan väitöskirja "Treatment of pediatric spondylolysis and spondylolisthesis" (2021) on luettavissa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/152620 Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita sähköpostitse podcast@movementphysio.fi tai Instagramissa @movement_physio. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Kuntoutuskouluttajat, VK-Kustannus ja Kir-Fix. Kuntoutuskouluttajien ajantasaiseen koulutustarjontaan voit tututustua osoitteessa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/koulutukset/koulutuskalenteri/ VK-Kustannuksen verkkokaupasta osoitteessa https://vk-kustannus.fi/kauppa saat koodilla 'PODCAST' jo julkaistuista kirjoista -20% alennuksen Kir-Fixin palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa https://kir-fix.fi

E.Podin 2. tuotantokausi alkaa tärkeällä aiheella, kun jakson isäntä Aleksi Tossavainen keskustelee vieraansa Noora Mikolan kanssa lapsen itsetuntemuksesta ja sen tukemisesta. Mitä itsetuntemus käytännössä tarkoittaa? Mitä eroa on itsetunnolla, itsetuntemuksella ja itseluottamuksella? Mitä voimme vanhempina ja aikuisina tehdä tukeaksemme lapsen itsetuntemusta? Miten hyötyä urheilussa opituista itsetuntemustaidoista voi hyötyä muussa elämässä? Miksi itsetuntemus on niin tärkeää ja miten ne näkyvät urheilussa? Itsetuntemus helpottaa ihmistä ymmärtämään omia toimintamallejaan. Miksi reagoin tilanteessa jollain tietyllä tavalla. Tai mikä on oma kyvykkyyteni toimia eri tilanteissa. Urheilu tarjoaa lapselle erinomaisen ympäristön kokea ja harjoitella erilaisten tunteiden tuntemista ja niiden säätelyä. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen on tärkeää myös urheilusuorituksen kannalta. Osa tunteista parantaa ja osa heikentää urheilusuoritusta. ”Jos tiedämme mitä tunnemme eri tilanteissa ja miten se vaikuttaa toimintaamme ja urheilusuoritukseen, voimme itsetuntemuksen avulla hyödyntää suorituksen kannalta hyödyllisiä tunteita ja ehkä vastaavasti säädellä haitallisia, suoritusta heikentäviä tunteita”, Noora Mikola selvittää. Urheilun kautta lapsi pääsee myös turvallisesti harjoittelemaan esimerkiksi pettymyksen tunteiden käsittelyä tai suurta riemua. Samalla hän voi oppia huomaamaan, minkälaisia asioita ne aiheuttavat omassa kehossa tai mielessä. Miten itsetuntemusta voisi kehittää? Jos ajatellaan urheilevan lapsen vanhempaa, niin lasta voi auttaa ymmärtämään ja ehkä myös sanoittamaan omaa toimintaa ja tunteita. Erityisesti jos kyseessä on pieni lapsi, aikuinen voi antaa nimen asioille, joita lapsi tuntee. Esimerkiksi jos lapsi hermostuu tai alkaa itkeä, kun häneltä viedään pallo. Aikuinen voi kertoa, että ”nyt sinua harmittaa, kun kaveri vei sinulta pallon.” ´Lapselle voi myös kertoa, miten hänen toimintansa vaikuttaa aikuisen omiin tunteisiin. Esimerkiksi ”minulle tuli hyvä mieli, kun autoit pakkaamaan harjoituslaukun”. Näin lapsi oppii ymmärtämään paremmin myös oman toiminnan seurauksia. Lasta voi myös pyytää listaamaan omia ominaisuuksia, positiivisia ja kehityskohteita. Voidaan myös miettiä jotain tosi onnistunutta suoritusta ja yrittää palauttaa mieleen, minkälaisia tunteita se herätti. Jännittikö paljon vai oliko rento fiilis tai oliko energinen vai väsynyt olo. Isompien lasten kanssa voi tehdä mielikuvaharjoitusta myös jostain huonosta suorituksesta. Miltä silloin tuntui ja mitä päässä pyöri. Tämäntyyppiset harjoitukset ovat Noora Mikolan mukaan loistavia ensimmäisiä askeleita itsetuntemukseen. Harjoituksia voi tehdä jopa aika pienen lapsen kanssa esimerkiksi piirtämällä. Myös yhteiset automatkat kannattaa käyttää hyödyksi keskusteluille. Kuuntele jakso artikkelin yläreunasta. Löydät podcastimme myös Spotifyista ja Suplasta. Noora Mikola on HJK:n kaupunginosatoiminnan kehityspäällikkö, joka vastaa seuran koko kaupunginosatoiminnan kehittämisen suunnittelusta, toteutuksesta sekä seurannasta. Nooralla on myös oma futistausta. Hän pelasi Puistolan Urheilijoissa B-junioriksi asti, jonka jälkeen loukkaantumiset pakottivat lopettamaan pelaamisen. Noora on ehtinyt saada myös kansainvälistä valmennuskokemusta asuttuaan viisi vuotta Ruotsissa Djurgårdenissa. Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, viimeisimpänä Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistu teos Psyykkinen valmennus. Kirja konkretisoi psyykkisen valmennuksen hyödyntämistä käytännössä urheilussa ja työelämässä.

iity Sisäpiiriin

20- vuotias Helen oli äiti kaksivuotiaalle pojalle ja odotti juuri toista lastaan. Helen eli normaalia nuoren naisen elämää. Lapsen isä Adam oli Heleniä 15- vuotta vanhempi. Heidän suhteensa oli vaikea. Helen katosi jäljettömiin oltuaan ajelulla Adamin kanssa. Ajateltiin, että on selvää kuka on syyllinen. Kuitenkaan kukaan ei ole saanut tuomiota katoamiseen liittyen ja Helen on edelleen kadoksissa. Instagram: pilvienreunallapod Sähköposti: pilvienreunalla@hotmail.com Lähteet: https://www.abc.net.au/news/2019-04-08/police-to-search-for-body-of-helen-munnings/10981140 https://www.magistratescourt.tas.gov.au/about_us/coroners/coronialfindings/m/munnings,_helen_karel_-_2012_tascd_138 https://reasonedcrimechronicle.com/the-murder-investigation-into-the-vanishing-of-helen-munnings-tasmania-2008/ https://www.bluemountainsgazette.com.au/story/6007371/reward-on-2008-cold-case-now-250k/ http://www.qaafqalam.com/pages/Read.php?news=1394 https://au.news.yahoo.com/vanished-disappearance-helen-munnings-2-114559125.html https://www.abc.net.au/news/2011-12-13/2011212-grandmothers-clash-at-munnings-inquest/3728718 https://www.examiner.com.au/story/438171/taylor-denies-killing-in-spite-of-perfect-motive/ https://www.nzherald.co.nz/world/mysterious-case-of-missing-pregnant-mother-helen-munnings/2HARLYBJCSINJX65RQNNXZGWK4/ https://www.canberratimes.com.au/story/6007371/reward-on-2008-cold-case-now-250k/

Jaksossa janoamme hyväksyntää kasvatustavoillemme ja kuulemme konkreettiset vinkit siihen, miten lapsensa voi olla pilaamatta. Jasminin vieraana vanhemmuuden tukemiseen erikoistunut psykologi Julia Pöyhönen.

E.Podin 7. jaksossa keskustellaan urheilevan lapsen ja nuoren ravitsemuksesta. Jaksoa isännöi Eerikkilässä liikunnanohjaajana toimiva Ville Laine ja vieraana hänellä on Varalan urheiluopiston ravitsemusterapeutti Titta Mehtänen.​ Ville ja Titta käyvät läpi mm. urheilevan lapsen lautasmallia ja ravitsemussuosituksia sekä antavat siihen konkreettisia vinkkejä. Keskustelun aikana pohditaan myös, mistä vanhempi tai lapsi itse voi huomata ravinnon riittämättömyyden tai mitä erityisruokavalioiden kohdalla kannattaa huomioida. Titta antaa myös vastauksensa Villen kysymyksiin, mitä eroa on urheilujuomalla ja energiajuomalla ja minkä ikäisille niitä voi suositella sekä minkälaiset eväät Titta itse pakkaisi lapselle pelireissulle.

Tässä E.Podin jaksossa keskustelemme lasten riittävästä liikunnan määrästä ja erityisesti omatoimisen liikunnan osuudesta. Vieraaksi saimme lasten ja nuorten liikuntaan erikoistuneen liikuntafysiologian dosentin Eero Haapalan Jyväskylän yliopistosta. Jaksoa hostaa kahden alakouluikäisen lapsen vanhemman näkökulmasta Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen. Kuinka paljon suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat nykyisin ja kuinka hyvässä fyysisessä kunnossa tulevaisuuden sukupolvemme ovat? Mistä tämä kertoo? Kuinka suuri on vanhempien esimerkin voima ja entä jos aikuinen itse ei ole liikunnallinen. Miten silloin voi motivoida lasta liikkumaan? Entä miten Eero Haapala näkee määrän ja laadun välisen suhteen, kun katsotaan kuinka monesta lapsesta tulee myöhemmin huippu-urheilija. Onko kaikista tärkeintä sittenkin innostava ympäristö? Eero Haapala vastaa näihin ja muihinkin kysymyksiin, käy kuuntelemassa jakso.

Synttärilahjaksi keppihevonen vai rahastoja? Mammat muistelevat omia säästöpossujaan ja kertovat kuinka aikovat opettaa lapsensa ensiluokkaisiksi rahankäyttäjiksi.

Tässä jaksossa väitöskirjatutkija ja Folkhälsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sekä SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydestä nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila. Jakso julkaistaan myös opintojaksolla Nuoret hoivaajat 3: Lapsen ja perheen tukeminen – MOOC. Jakso on myös osa systeemisyys-sarjaa, jonka ensimmäisen jakson voit kuunnella täällä: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/systeemisyys Jaksossa mainitut työotteet: Lapset puheeksi: https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/ Handle with care: https://www.acf.hhs.gov/blog/2020/07/handle-care Tekstivastine: Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3729

Äidiksi tuleminen tuntui Jaana Hirsikankaasta ristiriitaiselta. Hän ei ollut ikinä kuvitellut itseänsä äitinä ja kaikki tuntui kovin uudelta. Yhtäkkiä hänellä oli kaksi pientä lasta sekä vaativa unelmatyö UN Womenin toiminnanjohtajana. Se oli ruuhkaa ja rakkautta - mutta ehkä myös vähän liikaa kaikkea. Useassa kehitysmaassa asunut Jaana on kyltymätön ihmisoikeuksien puolustaja ja tasa-arvon edistäjä. Hän on saanut kokea, että naisten asema on todella raskas monissa maissa. Äidinrakkaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta olosuhteet äitiydelle eivät. Me ollaan niin etuoikeutettuja, ettei siinä ole mitään järkeä, Jaana toteaa. Hoivan epätasaisesta jakautumisesta Jaana haluaa puhua, sillä se on ongelma myös Suomessa. Perhevapaauudistuksen pitäisi ajaa isejä kotiin, sillä sen hyödyt olisivat moninaiset. Arjessa perheen vastuut on jaettu niin yhteisön kuin puolisonkin kanssa. Lapsen ystävän mummo tuo lapset joka päivä koulusta kotiin, ilta-askareet on jaettu miehen kanssa puoliksi. Lomalla perhe ei könnää kotona. Silloin veri vetää maailmalle ja luontoelämysten äärelle!Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa ©ruuhkavuosirakkautta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tämä on mainio ja tunteikas keskustelu vanhemmuudesta. Lapsen ja aikuisen suhde on aina ainutlaatuinen ja tuohon suhteeseen mahtuu koko universumin tarjoama tunneskaala onnesta pelkoon ja ilosta epävarmuuteen. Jaksossa puhutaan myös kummiudesta sekä keksitään yksi täysin uusi sana.

Uusi vuosi alkaa. Neitsyt Marian, Jumalanäidin juhlapyhä.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 19.12.20214. adventtisunnuntai, Fil. 4:4–7, Matt. 1:18–24Johdanto: Kari Kuulan älyherätysPappi Kari Kuula herätteli äskettäin kirkkokansaa ajattelemaan. Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnissa hän kaipaa kirkkoon ”yritystä oikeasti ymmärtää uskoa sen sijaan, että heti kättelyssä lyödään pöytään mysteerikortti.”Otan haasteen vastaan! Heittäydyn ajattelemaan. Ajattelu on vahvasti läsnä myös päivän raamatunteksteissä. Evankeliumissa Joosef ajattelee enkelin sanoja Jeesuksen syntymästä. Kirjeessä filippiläisille taas on upea lupaus: ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”Tuosta filippiläiskirjeen lupauksesta nousee myös tämän saarnani ydin: ajattele sydämellä!I Jumala kestää ajattelumme Olen Kari Kuulan kanssa samaa mieltä siitä, että ajattelu on olennainen osa kristinuskoa. Jumala on luonut meidät kokonaisiksi ihmisiksi. Luomisen Henki liikkuu ajatuksissamme. Jumala on antanut meille älyn ja järjen, ymmärryksen ja viisauden, tiedon ja tieteen. Meidän tehtävämme kristittyinä on käyttää niitä ”omaksi hyödyksemme ja lähimmäisten parhaaksi” niin kuin Mikael Agricolan vanhassa rukouksessa sanotaan. ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”. Jumala kestää ajatuksemme. Jumala ei ole aukkojen Jumala, joka olisi olemassa vain siellä minne järki tai tiede ei yllä. Koko maailma on Jumalan maailma, niin myös ajattelun ja tiedon maailma. Usko ei mene rikki, kun pyrimme ymmärtämään sitä.  Kristuksen seuraaminen avaa avaria näköaloja ajattelun syvyyksiin. Se vie filosofian ja fysiikan avulla olemisen ja todellisuuden arvoituksiin. Se avaa portin historian aarteisiin.  Se johtaa ajattelemaan uskon ja ihmismielen vuorovaikutusta psykologian avulla. Älyllinen rehellisyys vie meidät muutoksen ja kasvun tielle. Se johtaa kyseenalaistamaan ja punnitsemaan sitä, mihin olemme tottuneet. Kristinuskon oppia, Raamatun merkitystä, kirkon perinnettä ja kirkon toimintaa nykyajassa pitää ajatella. Näin tekemällä suojelemme uskoamme ja yhteisöämme. Ajattelu rokottaa meitä kiihkoilua ja mustavalkoisuutta vastaan. Se avartaa mieltä. Samalla ajattelu syventää uskoamme. Koeteltu usko kestää kritiikin ja kyseenalaistamisen. ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”. II Kristitty puolustaa luottamusta tieteeseen Usko ja tieto ovat kumppaneita maailman selittämisessä. Ne avaavat erilaisia ikkunoita todellisuuteen, joka on yksi. Maailman ymmärtämisessä tarvitaan yhtä lailla tieteentekijöitä, toimittajia ja pappeja. Meidän ajassamme johdonmukainen ajattelu ja tutkittu tieto tarvitsevat puolustajia. Valeuutiset ja trollien myyräntyö nakertavat luottamusta punnittuun ja koeteltuun tietoon. Meitä kristittyjä tarvitaan puolustamaan tutkittua tietoa. Meitä tarvitaan vahvistamaan luottamusta tieteeseen. Tätä luottamusta tarvitaan esimerkiksi siksi, että voimme luottaa lääketieteeseen ja uskallamme ottaa koronarokotteen. Luottamus tieteeseen varjelee elämää. Valeuutisten ohella toinen meidän aikamme tietoa uhkaava kehitys on tiedon pirstaloituminen. Periaatteessa meillä on enemmän tietoa kuin koskaan. Usein sitä on kuitenkin liikaa, niin että emme enää näe metsää puilta. Somen ja multitaskaamisen maailmassa tieto pirstaloituu murusiksi.Kristinusko voi johtaa meitä syvän ja kokonaisen tiedon lähteille. ”Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”.  Keskiajalla kristillinen luostarilaitos säilytti antiikin perinnön. Se kantoi antiikin tietoa läpi myrskyisten vuosisatojen, jolloin monet muut instituutiot olivat romahtaneet. Ei myöskään ollut sattumaa, että filosofiassa tietä antiikista eteenpäin olivat ensimmäisten joukossa näyttämässä fransiskaaniveljet. Oppineisuuden ja ajattelun arvostaminen oli korkealla heidän joukossaan.  Samaa kristillistä henkeä ja ajattelun arvostamista tarvitsemme myös nykyajassa. Kristinusko voi palauttaa meitä kokonaisen tiedon lähteille, niin että emme tyydy murusiin. ”Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne ”.III Astu sisälle rauhaanKristinuskon ydintä voi ja pitää lähestyä ajattelun kautta. Silti uskon ydin ei typisty ajatteluun tai käsitteisiin. Uskon kieli ei mahdu päättelyn rautaisten lakien sisään. Sen kieli on täynnä vertauskuvia ja paradokseja, salaisuuksia ja kuvia. Raamatun kielessä yksi vahva kuva on sydän. Se tarkoittaa ihmisen sisintä olemusta, olemisen keskusta. Se on oman itsemme ja Jumalan kohtaamisen paikka. Sydämessämme teemme valintoja, aivan samalla kuin Joosef ja Maria tekivät. Ajattelu auttoi heitä löytämään sydämen valinnan. Sydän ohjaa meitä tekemään ajattelun pohjalta hyviä valintoja. Ilman ajattelua sydän voi olla hölmö, ilman sydäntä ajattelu voi olla kylmää. Jumalan suuri ja salattu läsnäolo ylittää ymmärryksemme, kielemme ja tieteemme. Se ei tee tyhjäksi ajatteluamme, mutta se ylittää sen. Se on jotain vielä suurempaa. Kaiken selittämisen sijaan usko on sisään astumista.   Ajattele siis sydämellä! Astu siis sisälle joulun sanomaan! Kuuntele Marian ja Joosefin ajatuksia. Katsele, kun he kulkevat kohti Betlehemiä. Tunne seimen Lapsen läheisyyttä. Astu sisälle Jumalan rauhaan, joka ylittää kaiken ymmärryksemme.

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/

Radiocityn Aamussa puhetta juhlapäivästä, jolloin maskikäytäntö muuttui. Puhetta myös sääskeistä, jotka tunkeutuu joka koloon. Samuel ja Jere myös fiilisteli Jyväskylän rallia, ja keskustelua turkkilaisesta miehestä, joka etsi itseään - kirjaimellisesti. Perjantaiseen tapaan myös skabailtiin Pornoo vai Saippuaa -kilpailussa, ja kuultiin totuus lasten suusta.

Lähiöfaijat on aina valmiina! Ihan kuten partiolaisetkin. Tänään bunkkeriin on saapunut vieraaksi Antti Halonen, jonka kanssa jutellaan partiosta. Miten partiotoiminta eroaa vaikka urheiluharrastuksista, millaista on olla partiolaisen faija ja mitä partiossa oikeastaan tehdään? Vastaukset näihin ja moneen muuhun kysymykseen saa seuraamalla Baden-Powellin viitoittamaa tietä… ja kuuntelemalla päivän jakson. Äänessä: Eemeli, Tomppa ja Antti Halonen Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Pääkaupunkiseudun partiolaiset! Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Mitä tarkoittaa lapsen ja nuoren kasvun asenne? Miten lasta voi tukea pettymysten käsittelyssä esimerkiksi huonosti menneen ottelun jälkeen? Entä miten vanhempi voi suhtautua, kun treeneihin lähtö ei huvita. Tai miten käsitellä asia, kun lapsi tekee ottelun kaikki maalit. Eerikkilän psyykkisen valmennuksen vastaava Aleksi Tossavainen isännöi E.Podin ensimmäistä jaksoa vieraanaan urheilevien lasten ja nuorten mielentaitojen vahvistamiseen erikoistunut psykoterapeutti Laura Andelin.

Miksi varhaiskasvatuksessa käytetään digilaitteita? Miten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä voidaan edistää varhaiskasvatuksen digitaalisissa ympäristöissä? Millainen pedagoginen toiminta konkreettisesti tukee lasten tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymistä? Kuuntele podcast-jaksomme, jossa espoolainen varhaiskasvatuksen opettaja Hanna Manner, varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman sekä opetusneuvos Heidi Sairanen Opetushallituksesta keskustelevat aiheesta. Jakson juontaa Päivi Leppänen.

Kausi 6: Jakso 1 – Kaupallinen yhteistyö: Nextory. Koodilla MURHA45 pääset kokeilemaan ääni- ja e-kirjapalvelua maksutta osoitteessa www.nextory.fi/murha45. Vuonna 1987 valtatien varresta löytyi kuolleen pikkutytön ruumis. Lapsen henkilöllisyyden paljastuminen kesti yli kolmekymmentä vuotta ja tuomiot tapauksesta ovat vieläkin antamatta. Huomioithan, että podcast ei sovi lapsille tai herkille kuulijoille. www.murhananatomia.fimusiikki: Niko Korteniemialkuperäinen teema: anonyymi muusikko Lähteet:https://newsrnd.com/tech/2020-08-11-child-martyr-of-the-a10--a-terrible-family-secret-buried-for-more-than-thirty-years.S1Cw5jJzv.html (käyty 20.7.2021)https://www.theguardian.com/world/2018/jun/14/dna-breakthrough-french-child-murder-case-a10-girl (käyty 20.7.2021)https://www.tellerreport.com/news/2019-06-13---the-father-of-the-%22little-martyr-of-the-a10%22-has-been-released-.BJc0WfxyS.html (käyty 20.7.2021)https://www.francetvinfo.fr/economie/emploi/metiers/droit-et-justice/enfant-martyre-de-l-a10-la-mere-est-sortie-de-prison-pour-raisons-de-sante_4073397.html (käyty 20.7.2021)https://www.france24.com/en/20180614-dna-leads-breakthrough-grisly-french-cold-case (käyty 20.7.2021)https://www.francetvinfo.fr/faits-divers/martyre-de-l-a10/petite-martyre-de-l-a10-le-pere-de-la-fillette-remis-en-liberte-par-la-cour-d-appel-d-orleans_3488559.html (käyty 8.8.2021)https://en.wikipedia.org/wiki/FNAEG (käyty 8.8.2021)https://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier_national_automatis%C3%A9_des_empreintes_g%C3%A9n%C3%A9tiques (käyty 8.8.2021)https://www.lavoixdunord.fr/851021/article/2020-08-12/la-mere-de-l-enfant-martyre-de-l-a10-est-sortie-de-prison-pour-raisons-de-sante (käyty 8.8.2021)https://www.lunion.fr/id182574/article/2020-08-12/enfant-martyre-de-la10-la-mere-dinass-interpellee-villers-cotterets-est-sortie (käyty 8.8.2021)https://www.franceculture.fr/emissions/une-histoire-particuliere-un-recit-documentaire-en-deux-parties/inass-touloub-la-petite-martyre-de-la10-12-une-enquete-au-long-cours (käyty 8.8.2021)https://www.closermag.fr/vecu/faits-divers/affaires-oubliees.-l-affaire-inass-touloub-cette-petite-martyre-abandonnee-sur-l-a10-1343573 (käyty 24.8.2021)https://france3-regions.francetvinfo.fr/centre-val-de-loire/loir-cher/blois/loir-cher-mere-petite-martyre-a10-demande-sa-remise-liberte-attendant-proces-1697062.html (käyty 24.8.2021)https://www.journaldesfemmes.fr/societe/actu/2653669-petite-martyre-de-l-a10-la-mere-liberee-33-ans-apres-la-mort-de-sa-fille-mystere/ (käyty 24.8.2021)Scène de crime #3 : la petite martyre de l'autoroute A10, une affaire de 30 ans: https://www.youtube.com/watch?v=k3DNIx_LRrILa "Martyre de l'A10" 31 ans après - C à Vous - 14/06/2018: https://www.youtube.com/watch?v=kElkkFfbHPI See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Applen päätös alkaa skannata käyttäjien laitteita lapsen etuun vedoten on nostanut pintaan eräänlaisen klassikkoaiheen: onko ok valvoa ihmisten laitteita siltä varalta, että joltain löytyy muistista tai pilvipalvelusta laitonta kuvamateriaalia? Lasten seksuaalista väkivaltaa todistavan materiaalin (eli ns. CSAM -materiaali) leviäminen on valtava ongelma. Mutta yksityisyysasiantuntijat varoittavat siitä, että tekniset kompromissit - joita valvonta tietyissä tilanteissa edellyttäisi - vaarantavat potentiaalisesti laitteita käyttävien ihmisten yksityisyyden. Viranomaiset eivät esimerkiksi voi valvoa päästä päähän -salattua viestiliikennettä, mikäli järjestelmiin ei ole rakennettu niin sanottuja takaportteja. Keskustelu aiheesta on usein polarisoitunutta, mutta onko erilaisten ihmisoikeuksien välillä käytävä vääntö aina nollasummapeliä? Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen, sekä kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n Tapani Tarvainen. Kohtaamisia syvässä päässä.

Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ehkä tunnu ajankohtaisilta pikkulapsi-elämänvaiheessa, mutta perusteet terveille elämäntavoille luodaan jo varhaislapsuudessa. Podcastissa vieraana Vennerin perustaja, Tuulia Järvinen, joka kertoo mm. ensimmäisen 1000 päivän (raskauden alusta lapsen kahteen ikävuoteen) merkityksestä tulevaisuuden terveyden ja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Venner on yhteiskunnallinen yritys, joka on ottanut asiakseen viedä kasvisruoan ilosanomaa eteenpäin sekä auttaa vähävaraisia perheitä ravitsevan ruoan ja uusien taitojen avulla. Sillä vain 1% leikki-ikäisistä saa tarpeeksi kasviksia ruokavaliostaan. Kuulet myös Tuulian vinkit millä lapsen saa innostumaan kasviksista, mikä on Tuulian oman lapsen suosikkikasvis ja mistä Riinan lapset tappelevat kuka saa viimeisen palan.