Podcasts about haaparanta

Pajalan lentonkentän satsakukset menevä hukhaan meinaa turistiyrittäjä. Haaparanta ja Kaihnuu: Enempi rahhaa, ei vähemän minuriteettikielile. SVTn joulukalenterissa amatöörit parhaat. 91-vuotihaan Pentti Vesterisen tipsiä kunka voipii hyvin. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tyrismi-alala oon hankala löytää henkilökuntaa - kuulema mitä jymnaasia-oppilhaat Haaparannan uuessa hotelli- ja tyrismikoulutuksessa hunteeraavat tästä. Ja kunka meinathaanm ratkasta ongelmat Nya Raket-koulula Kierunassa? Kuulemma kans miten polisi tekkee yhteistyötä yli rajan Haaparannalla, ja mitäs vanhemat sanovat onkos Haaparanta turvalinen paikka heän nuorile? Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Onko valehtelusta tehty tutkimus, kyllä kaverin vaimoa saunottaa voi, hometalot johtuvat alipaineesta, kestääkö kerrostalojen katot puutarhoja, miksi otto-automaatilla voi lähettää rahaa vain itämeren suojeluun, paasaus englannin kielen käytöstä, Salkkareiden juonipaljastukset ei näy älypuhelimessa, Haaparanta ja raja, länsirajan valvonta ja tsubi dubia. Toimittajina Aleksi Pöytäkangas ja Petri Rinne. Soita uudet avaukset tai ota kantaa lähetyksissä käsiteltyihin aiheisiin puh 0800 154 64 tai lähetä ääniviestiä WhatsAppiin 044 55 154 64.

Afrikan väestö kaksinkertaistuu. Löytyykö uusille afrikkalaisille töitä ja hidastuuko väestönkasvu vaurastumisen myötä, niin kuin muualla maailmassa on käynyt? Vastaamassa taloustieteen professori Pertti Haaparanta Aalto yliopistosta.

Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista. Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa. Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen. Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994. Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944. SA-kuva

Kuinka paljon euron käyttö kiihdyttää kauppaa EMU-alueella, vai kiihdyttääkö se sitä lainkaan. Miten tutkijoiden käsitykset EMU:n hyödyista ovat muuttuneet 2000-luvulla ja mitä EMU:n suhteen kannattaisi nyt tehdä. Siitä puhuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

När Satu Keskinen kommer från Mellansverige till Haparanda som 12-åring, känns det som att flytta till Finland. Haparandasonen Adam Huuva tycker att finskan syns för lite i staden. Han byter hellre land än böjer sig inför det svenska språkets särställning. I Haparanda har 80 procent av befolkningen finländskt påbrå (SCB 2012). Det är störst andel i hela landet. - Ibland kommer jag på mig själv med att säga att jag har aldrig bott i Finland, förutom nu, berättar Satu Keskinen. Två skyltar intill vägkanten talar om var man befinner sig. På den översta står det "Haparanda". På den understa, "Haaparanta", som betyder aspstrand på finska och meänkieli. Det är den understa som Adam Huuva velat ha dit. Men han är inte nöjd. - Det är fel ordning på dem, Haaparanta borde ligga överst, säger han när han ser skyltarna i dag. Ortsnamnet vittnar om Tornedalens språkliga arv. Här pratades en form av finska redan innan landet Sverige existerade. Under århundradena har språket utvecklats, och i dag talas de båda närbesläktade språken meänkieli och finska i Haparanda och Tornedalen. I avsnittet om Sveriges finskaste stad hör vi dessutom Anders Tapani berätta hur staten försökte assimilera de tornedalska skolbarnen på 1940-talet. - Det var tillsägelser från lärarna att vi skulle prata svenska även på rasterna. Utanför skolan var det huvudsakliga språket finska, berättar han. Programledare och reportrar Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se Ramin Farzin ramin.farzin@sverigesradio.se Producent Erik Hedtjärn erik.hedtjarn@sverigesradio.se

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on moittinut suomalaista talouskeskustelua epä-älylliseksi. Mitä keskustelusta siis puuttuu? Haaparanta myös painottaa, että Suomella on varaa ja syytä elvyttävään talouspolitiikkaan.Millaiset eväät Pertti Haaparanta antaa tulevan hallituksen talouspolitiikkaan?

Uuen Kierunan pittää rakentaa Lombolon asuntoalueen ja lentokentän välile. Sen uuen idean lanseeraa Kirunapuolue. Haaparanta on se kunta jossako on Norrbottenin korkein työttömyys 7,8 prosenttia. Meän raation uutiset toimitti Bertil Isaksson.