Podcasts about HarVa

Harva tietää, että myös Ruotsilla oli oma siirtokunta Amerikassa. Ruotsin perustamaan siirtokuntaan päätyi myös suomalaisia, “finnejä”. Tästä ja paljosta muusta kertoo Ville-Juhani Sutisen romaani Paratiisista. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on Joni Timonen.

Jaksossa mainitut linkit:Liity mukaan Thriveen erikoistarjouksella >>>Varaa paikkasi maksuttomaan webinaariin >>>Jakson muistiinpanot:vapautasupervoimasi.fi/blog/Salainen-resepti-menestyvan-verkkokurssin-tekemiseen

Meänkielen työhön annethiin 6 miljoonaa kruunua niistä käytethiin 0 kruunua. Harva nuori hihtää nykysin, meinaa opettaja Timo Kunnari. Charlotte Kalla pyhän Mästarnas mästare-premiääristä. Joonas Törmänen oppi jo kläppinä hoitamhaan vetoporoja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Harva kännykän käyttäjä tietää, että laite esiintyi tieteiskirjallisuuden seikkailuissa vuosikymmeniä ennen sen keksimistä. Yleisiä aiheita Suomen tieteiskirjallisuudessa olivat yhteiskunnalliset utopiat avaruus ja aikamatkailu, tekniikan keksinnöt ja tulevaisuuden aseet ja sodat. Suomalaisessa “jääkäriscifissä” nousi varsin kansallinen teema, eli suur-Suomi: tarinoissa kerrotaan, miten Suomi hävittää maan tasalle Leningradin ja työntää rajansa kauas itään. Kuinka paljon scifi kertoo aikansa peloista ja toiveista? Ja mitä se kertoo meistä ihmisistä? Vieraina ovat Vesa Sisättö, joka syväsukeltaa scifitarinoiden maailmaan (yhdessä Jari Koposen kanssa kirjoittamassaan) kirjassaan Kuviteltu tulevaisuus, tieteiskirjallisuus Suomessa 1803 - 1944. Mukana on myös scifituntija Hannu Blommila. Etäyhteydellä Tampereelta keskusteluun osallistuu kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija Markku Soikkeli. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Onko IT kupla puhkeamassa vai onko kuplaa ollenkaan? 2023 syksystä vuoden 2025 alkuun oli merkittävää hiljentymistä kaikilla liiketoiminnan aloilla joka näkyi erityisesti IT-alalla, sillä kaikki yritykset tarvitsevat IT palveluita pysyäkseen kilpailukykyisinä. Miltä tilanteen ennusteet näyttävät? (00:00) Intro (01:30) Aiheen alustus (06:00) Ostovoiman lommot/lama (09:40) Kuplan vaikutus hinnoitteluun (12:50) Julkinen puoli vastaan integraatiot (15:50) Harva voi tehdä yrityksessä kaiken (18:00) Tekoälyn osuus it kuplassa (23:55) Uskottavuuden arvo resursseissa (27:38) Hyötytulokulma palveluissa (29:59) Myynnin ja konsultoinnin merkitys ratkaisunhaussa (33:14) Älylaitteiden ja IT-osaamisen tarve/Terapiakoira Kika esittäytyy (35:06) Hankinnat tarpeiden mukaan (37:05) Lamasta tähän päivään/kehitystyön tarve (38:12) Loppusanat

Millaisia ovat suomalaiset varakkaat ja miten he ovat vaurastuneet? Onko varakkaiden ihmisten helpompi puhua rahasta, entä onko heillä lainkaan rahahuolia?  Jaksossa Jasmin ja Kaisa pääsevät kurkistamaan kulisseihin, kun vieraana on Danske Bankin Senior Private Banker, eli henkilökohtainen pankkiiri Anna-Maria Lindfors.   Anna-Maria kertoo, että hänen työnsä on varmistaa, että varakkaiden taloudellinen mielenrauha säilyy pitkälle tulevaan. Aivan yksiselitteistä tämä ei aina ole, ja jaksossa Anna-Maria kertoo, miten tämä käytännössä tapahtuu. Mitä ihan jokainen rahahuolia karttava voisi varakkaiden raha-asioiden hoitamisesta oppia?  Jaksossa Anna-Maria avaa omaa arkeaan ja pohtii Jasminin ja Kaisan kanssa sitä, millainen merkitys “mindsetilla” on vaurastumiseen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä lähdetään etsimään pitkähäntäistä hiirulaista, joka ei varmasti ole kovin monille meistä tuttu. Harva tämän kiipeilijätaiturin on nähnyt. Millainen laji on koivuhiiri, ja miksi se eroaa merkittävästi muista Suomessa elävistä jyrsijöistä? Näitä asioita Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen selvittävät sunnuntaiaamun Luontoretkellä Siuntiossa.

Harva tietää, että rullalautailun eli skeittauksen syntyyn oli vaikuttamassa arkkitehti Alvar Aalto suunnittelemallaan Villa Mairean uima-altaalla. Altaan vapaa muoto päätyi Yhdysvaltoihin, ja kun Kaliforniassa kärsittiin vesipulasta, tyhjennettyihin uima-altaisiin löysivät tiensä skeittarit. Jyväskylän Aalto2-museossa on avattu usean skeittiaiheisen näyttelyn kokonaisuus The Pool. Näyttelyissä valotetaan skeittikulttuurin moninaisuutta ja lajin leikkauskohtia mm. arkkitehtuuriin, valokuvaukseen, elokuvaan ja musiikkiin. Millainen on ollut rullalautailun tie takapihoilta ja joutomailta olympialajiksi? Millaisena skeittikulttuuri elää tänä päivänä ja miten tämä poikkitaiteellinen laji on säilyttänyt katukulttuureille ominaisen kapinallisuutensa? Millaista sitkeyttä lajin harrastaminen vaatii Suomen kaltaisessa kylmässä maassa? Kulttuuriykkösessä tavataan kaikkien aikojen menestynein suomalainen skeittari Arto Saari, joka piipahti Havaijilta avaamaan valokuvanäyttelynsä Jyväskylässä. Keskustelussa ovat mukana Aalloilta asfaltille -näyttelyn kuraattori Juho Haavisto, HELride kollektiivin puheenjohtaja Anssi Paukkunen sekä Tampereen skeittiskenessä vaikuttava skeittari Heini Luotola. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Tässä jaksossa puhutaan miltei kaikkia omasta asunnosta haaveilevia koskettavasta asiasta, nimittäin asuntolainasta! Harva kun voi vaan astella pankkiin ja maksaa satojatuhansia kerralla. Kuinka riskinsietokyky vaikuttaa asuntolainaan? Mitä kaikkea pankki haluaa lainanottajasta tietää? Mikä on korkotason rooli? Entä millaisia vaihtoehtoja lainanlyhennykselle on? Tietotaidon jaksossa tarjoaa asuntolainojen rautainen asiantuntija, Jenny Solkinen!Mimmit sijoittaa asuntoihin -podcastin ykköskauden yhteistyökumppanina toimii aihepiirin vahva asiantuntija, eli Nordea! Kuuntele jakso ja opi uutta yhdessä kanssamme, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Markkinointiradion Sunnuntaibrunssin ensimmäisenä vieraana on Ville Toriseva. Ville on tuttu nimi niin markkinointitoimistoissa kuin asiakkaiden puolellakin. Vaikka kilometrejä - ja pari exitiä - on jo takana, riittää Villellä vielä intohimoa lajiin jota markkinointiviestinnäksikin kutsutaan. Harva tietää, miten tämä kahvipöytäkeskustelujen kauhukakara päätyi aikoinaan alalle ja kuinka uran nopea nousukiito oikein tehtiin. Keskutelua riittää niin entisestä mediamaailmasta, Opettaja-lehden kevät juhlista kuin siitä, mikä on parhaiden markkinointitiimien tärkein ominaisuus. Mutta mikä edelleen innostaa konkaria uusiutumaan? Sen tietää kun kuuntelee tämän jakson. ------- MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssi-podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa tutustutaan alalla toimiviin ihmisiin sekä heidän tarinoihinsa markkinoinnin parissa. MarkkinointiRadion Sunnuntaibrunssia juontaa MarkkinointiKollektiivin yhteisön jäsen Annika Räihä.

Harva meistä haluaa olla sellainen ihminen, jonka keskustelukyvykkyys pettää, kun käydään elämän vaikeita keskusteluja. Kun tällainen kohtaaminen lähestyy, voit valita kolmesta eri vaihtoehdosta: 1. Voit väistää keskustelua, jolloin asian käsittelemättömyys alkaa kasvaa korkoa. 2. Voit hoitaa keskustelun huonosti, jolloin vahinkoja on vaikea rajata. 3. Voit hoitaa keskustelun hyvin. Tämä on harvinaista, mutta äärimmäisen arvokasta.

Harva asia elämässä on ”sitten kun…”,  vaikka vaarallisen helposti niin taipuu ajattelemaan. Tämä pätee myös yrittäjyyteen; yrittäjäksi ryhtyminen ei aina vaadi täydellistä elämänmuutosta ja palkkatyöstä luopumista, vaan sitä voi lähteä tyypittämään myös oman toimen ohessa.  Näin teki myös Lotta Lilja, jonka yritys Circutus syntyi päivätyön lomassa. Bronxcastissa Lotta kertoo, millaista yrittäjyys otona on: miten aika riittää, pitääkö olla kokopäivätoiminen yrittäjä saadakseen tukia, mistä rahat alkuinvestointeihin, onko osa-aikayrittäjä uskottava, vaativatko seuraavat askeleet jo enemmän - ja paljon muuta jännää!  Jutellaan toki myös Circutuksesta, ja kuinka se muuttaa maailmaa. Näin voi nimittäin hyvinkin käydä. www.circutus.fi 

Jotkut haluaisivat kriminalisoida maalittamisen. Vielä pitäisi tietää, mitä maalittaminen oikeastaan tarkoittaa.

Urheilija, Hyrox-lähettiläs, mentaali- ja PT-valmentaja sekä syksyllä nähtävän Selviytyjät -televisiosarjan uusi kilpailija Kipa Tiivola poikkesi Radio Voiman studiossa kertomassa maailmaa parhaillaan valloittavasta Hyroxista. - Tällä hetkellä varmasti suurin osa ihmisistä on, että mikä? Mikä sanahirviö? Se on treenaamisen ja urheilun muoto, jossa ei tarvitse alkaa kisaamaan. Hyrox juontaa juurensa crossfitista, mutta tässä on painonnostoliikkeet ja muut kompleksisimmat liikkeet otettu pois. Hyroxissa itse kisaava Tiivola kertoi myös syksyllä jatkuvan Selviytyjät-televisiosarjan uudesta kaudesta. - Kuumissa ja kosteissa olosuhteissa oltiin. Siellä kohtasivat leikki- ja tosimielisyys, arvot ja tietynlainen epämukavuus. Tiivolan mukaan kuvauksissa tuli käytyä läpi myös omaa moraalia. - Harva se päivä siellä joutui pohtimaan, onko tämä minua. Kuuntele haastattelusta myös millaisia erikoisvierailijoita Tiivola vihjaa leirissä kuvausten aikana käyneen.

Everstiluutnantti evp. Heikki Mansikalla on ollut yksi maailman äärimmäisimmistä töistä. Harva ihminen ylipäätään haluaa, saatika sitten tulee valituksi, opettelemaan ammattitaitoisesti lentämään yhtä ihmisen tehokkainta kulkuneuvoa ja sotakonetta, hävittäjää. Suomen ja Heikin tapauksessa, se kone oli F/A-18 Hornet. Miksi Heikistä tuli lentäjä? Minkälaista on kokea vahvoja G voimia? Kuinka hyviä suomalaiset lentäjät ovat? Näitä ja muita käsittelemme tässä jaksossa, tervetuloa kuuntelemaan. Heikin kirja: https://www.wsoy.fi/kirja/heikki-mansikka/hornet-lentaja/9789510489086 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni? Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana. Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä. Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Patriisikellarin teemajaksossa pureudutaan suomiräpin moniäänisyyteen, suomiräpin kieliin ja esimerkiksi luokkakysymykseen. Käsittelyssä ja pohja-aineistona jaksossa on Aina ollu tääl – Suomiräp 4.0 -kirja, jonka on kirjoittanut tutkija Elina Westinen. Lisäksi äänessä ovat artistit Jesse Markin ja Nisa, jotka kertovat ajatuksiaan kirjasta, suomalaisuudesta ja musiikin tekemisestä. Instagram: @patriisikellari PK:N PERJANTAILISTA Musiikki: Chill Wave by Kevin MacLeod

Kiinan presidentti “digiajan diktaattori” Xi Jinping on vaikutusvaltaisin Kiinan johtaja sitten Mao Zedongin ja Deng Xiaopingin ja hän tietää sen. Harva kuitenkaan tietää, että Xi on noussut valta-asemaansa vuonna 2012 paitsi omilla ja isänsä ansioilla niin myös vaimonsa avustuksella: Xi Jinping solmi toisen avioliittonsa isänmaallisilla kansanlauluilla valtavaan suosioon nousseen Peng Liyuan kanssa vuonna 1987. Pengin tunsi lähes jokainen kiinalainen, kun taas hänen ujohkon aviomiehensä Xi Jinpingin vain harva. Vaimonsa uran myötä myös virkamies Xi Jinping nousi suuren yleisön tuntemaksi hahmoksi. Xin edeltäjä Kiina johdossa oli Hu Jintao. Häntä luonnehdittiin heikoksi johtajaksi. Kiina halusi vahvan johtajan ja sellaisen myös sai. Xi Jinpingin ajatusten oppikirja on lisätty kommunistipuolueen peruskirjaan ja Kiinan opetussuunnitelmaan. Xin ajatusten oppikirja opettaa, että saavuttaakseen tavoitteensa Kiinan on nujerrettava vapaa markkinatalous. Lisäksi Xin oppikirja määrittelee vaaralliseksi ilmiöksi yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja rajoittamattomat kansalaisvapaudet. Oppikirja julistaa myös, että Kiina tulee viemään yhden puolueen ja yhden suuren johtajan mallia “orwellilaista valvontajärjestelmää” kaikkiin maailman maihin. Xin ajatusten oppikirja puhuu totta, sillä Kiinan Vyö ja tie -investointiohjelma ulottuu jo yli sataan viiteenkymmeneen valtioon ja sitoo Kiinaan kymmeniä maita, jotka ovat velkaantuneet rakentaessaan satamia, junaratoja ja moottoriteitä, kertoo toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Mistä säästetään, on eduskuntavaalien iso kysymys. Harva haluaisi leikata kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. Mutta tässä on keino joka toisi miljardisäästöt kivuttomammin: tehostamalla valtion ja kuntien hankintojen kilpailutusta.Toimittajana Elina Lappalainen, vieraana Jaakko Närhen.Tämä podcast julkaistiin 29.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Toimittaja Raija Pelli loi pitkän uran televisiossa rikoksia käsittelevän Poliisi-tv:n keulakuvana ja tuottajana. Harva tietää, että alunperin hän opiskeli kirjallisuutta ja haaveili kulttuuritoimittajan ammatista. Ohjelman toimittaa Elina Toivonen.

Harva asia aiheuttaa yhtä paljon tunnereaktioita kuin alkoholi ja kaikilla tuntuu olevan sen hyödyistä, haitoista ja käytöstä vahva mielipide. Tällä kertaa jaksossa jutellaan aiheesta vieraan kanssa, jolla on kokemusta alkoholin käytön molemmista ääripäistä ja keskeltäkin. Keskustelemme mm. millainen rooli alkoholilla on suomalaisessa kulttuurissa ja miksi näin? Miksi ihmiset juo ja miksi osa laittaa kokonaan korkin kiinni? Mikä on vieraan mielipide "arjen pikkutissuttelusta tai parista artesaanioluesta esim. pitkän työviikon päätteeksi? Onko alkoholismi sairaus ja miten sitä hoidetaan? Mistä tunnistaa kohtuu- ja liikakäytön ja mitä asialle voi tehdä jos tilanne kaipaa korjausta? Millaista on alkoholistin ja täysraittiin elämä, mitä näistä ääripäistä seuraa elämään, arkeen ja työhön? Miten ottaa puheeksi toisen ihmisen alkoholin liikakäyttö? Näitä ja muita jakson teeman kysymyksiä kanssani pohtii Selvä Elämä Oy:n perustaja ja raittiiksi alkoholistiksi itseään kutsuva Tatu Varpukari. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Tatu Varpukari - Selvä Elämä Oy: https://selvaelama.fi/ - IG: https://www.instagram.com/selvaelama/?hl=en - FB: https://www.facebook.com/profile.php?id=100069604731130 - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/tatu-varpukari-0556052/ - A-Klinikka: https://www.a-klinikka.fi/ - Huberman lab -alkoholijakso: https://open.spotify.com/episode/2ebY3WNejLNbK47emgjd1E?si=ac9b5720b34040d3

Moni fantasian ystävä yllättyy kuullessaan, että J.R.R. Tolkienin mielestä Taru Sormusten Herrasta oli pohjimmiltaan uskonnollinen ja katolinen kirja, joka syntyi neitsyt Marian esirukousten ansiosta. Mitä tekemistä hobiteilla, haltioilla, velhoilla ja örkeillä voi olla kristinuskon kanssa? Harva tietää aiheesta niin paljon kuin Petri Samuel Tikka. Hän on haltiakielten puhuja, evankelis-luterilainen pappi ja universaalia pelastusta käsittelevästä jaksosta tuttu Harhaoppia-konkari. Hän ja Markus keskustelevat Tolkienin teologiasta, fantasian hengellisestä arvosta ja siitä, miten kolmiyhteinen Jumala on läsnä Tolkienin legandariumissa. Jaksossa käsitellään mm. seuraavia aiheita - Millaista roolia Petri Samuel Tikan hengellisessä matkassa J.R.R. Tolkien on näytellyt? - Eru Ilúvatar ja kolminaisuus - Tolkienin luomiskertomus Ainulindalë kristillisen luomisopin tulkintana - Neitsyt Marian rooli Tarussa Sormusten Herrasta. - Onko Gandalf helluntailainen? - Amazonin Mahtisormukset-sarja, karvajalat ja The Strangerin henkilöllisyys - Taru Sormusten Herrasta neitsyt Marian rukousten aikaansaannoksena - C.S. Lewisin ja J.R.R. Tolkienin kiista allegoriasta - Frodon tarina kuvauksena armosta - Universalismin salonkikelpoistuminen Suomen kristillisissä piireissä - Onko Tolkienin jumalakuva lähempänä klassisen teismin muuttumatonta Jumalaa vai avoimen ja relationaalisen teismin muuttuvaa Jumalaa? - Legolaksen hiusten väri - Enkelien olemassaolo - Lauri Kemppainen on viisas mies - Paholaisen riitasoinnut osana luomisen sinfoniaa - Tom Bombadil ja Jumalan viisauden ilmeneminen luomakunnassa Harhaoppia-podcastin jaksot, joihin tässä jaksossa viitataan - 17. Petri Samuel Tikka: Kristillinen universalismi - 21. Lauri Kemppainen: Mistä tässä kaikessa on kyse? - 41. Lauri Kemppainen: Populaarikulttuurin puolustus - 30. Sanna Urvas: Onko demoneita olemassa? Linkit - Petri Samuel Tikan pro gradu Eru Ilúvatar - Jumala J.R.R. Tolkienin legendariumissa - Lauri Kemppaisen artikkeli "Kristinuskon kauhu ja pelastus" verkkolehti Vartijassa Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

FK274! Harva, kui saame käopesas võõrustada mõne suurstuudio filmi lavastajat. Sel korral olime ettenägelikud ja kutsusime juba eelmisel aastal külla Islandilt pärit näitleja ja filmilavastaja Baltasar Kormakuri, kellega rääkisime muuhulgas tema uuest filmist “Elajas”. Nüüd jõuab see kinodesse ja igati paslik on meenutada, mida Kormakur selle kohta rääkis. Uudistenurgas arutame, kuhu viib Warneri suur kulude kokkuhoid; kuidas erinevad stuudiod “lüpsavad” Kongi ja mida võiks endast kujutada uus Norra õudukas. Uusi filme lisandub kinokavasse 3: “Gulliveri tagasitulek”, “Vere kutse” ja “Elajas”. Saatejuhid Lauri Kaare ja Kristjan Gold.

FK274! Harva, kui saame käopesas võõrustada mõne suurstuudio filmi lavastajat. Sel korral olime ettenägelikud ja kutsusime juba eelmisel aastal külla Islandilt pärit näitleja ja filmilavastaja Baltasar Kormakuri, kellega rääkisime muuhulgas tema uuest filmist “Elajas”. Nüüd jõuab see kinodesse ja igati paslik on meenutada, mida Kormakur selle kohta rääkis. Uudistenurgas arutame, kuhu viib Warneri suur kulude kokkuhoid; kuidas erinevad stuudiod “lüpsavad” Kongi ja mida võiks endast kujutada uus Norra õudukas. Uusi filme lisandub kinokavasse 3: “Gulliveri tagasitulek”, “Vere kutse” ja “Elajas”. Sisukord: 03:46 Kiri 13:11 Kinotabel 20:38 Uudised 35:35 Intervjuu: Baltasar Kormakur 49:26 Gulliveri tagasitulek 50:31 Vere kutse 55:23 Elajas 1:02:22 Telekava 1:22:45 Veel üks kiri

Tosiasia on, että kaikki elävät organismit paskovat. Uloste voi näkökulmasta riippuen olla valtava, erittäin pahanhajuinen ongelma tai toivoa luova ratkaisu aikamme haasteisiin. Miksi siis paskasta puhuminen on niin suuri tabu, vai onko sittenkään? Harva meistä nostaa paskan puheenaiheeksi ihan missä tahansa seurassa, mutta toisaalta erilaisten kakkaamiseen liittyvien kirjojen - ja jopa kakkaemojin - suosio kertoo asenteiden muuttumisesta viime vuosien aikana. Niin tai näin, paskasta olisi mielestämme syytä puhua enemmän. Tässä teemajaksossa rohkaistuimme avaamaan sanaisen arkkumme tästä demokraattisesta toiminnosta. Ja puhetta paskasta tässä jaksossa riittää; elimistömme ihmeellisestä tavasta tuottaa tätä “pimeää ainetta”, siitä millaisia vaaroja ulosteeseen liittyy ja myös siitä, miksi paskan keräämiseen ja edelleen jalostamiseen pitäisi suhtautua suurella hartaudella. Löylyosiossa puhumme paskomiseen liittyvistä käytännöistä, kulttuurieroista ja jopa huussikäynnin rituaalisesta ulottuvuudesta. Pohdimme myös, millaista voisi olla paskan metafysiikka. Liity Löylyjäseneksi: havuhattu.fi/liity Jaksossa mainittuja lähteitä: - Lina Zeldovich - The Other Dark Matter: The Science and Business of Turning Waste into Wealth and Health: https://www.amazon.com/Other-Dark-Matter-Science-Business/dp/022661557X - JStor Daily - A History of Human Waste as Fertilizer: https://daily.jstor.org/a-history-of-human-waste-as-fertilizer/ - Aamulehti - Nokian vesikriisi saattoi antaa vauvoille suojaa allergioita vastaan – Kysyimme tutkimuksesta seitsemän kysymystä: ”Vitsistä syntyi ajatus, että hetkinen, voisiko tällä oikeasti olla vaikutusta allergioihin: https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007593375.html - Loowatt: https://www.loowatt.com/ - Beginners guide to the Indian toilet (Madventures I): https://youtu.be/zUaCdkrRFrY - Zizek on toilets: https://youtu.be/rzXPyCY7jbs

Miksi Ukraina tuntuu näin läheiseltä? Jenny kävelee Kiovan kaduilla ja pohtii, kuinka on aiemmin pitänyt Ukrainaa kaukaisena ja vieraana maana. Suomalaisilla on erityinen kohtalonyhteys Ukrainaan, uskoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Huumori on mustaa, alkoholi vahvaa ja ruoka kaivetaan maasta. Yhteistä on myös historiassa: uhka on tullut idästä. Samankaltaisuus näkyy myös siinä, miten avoimia ja urheita ukrainalaiset ovat hyökkäyksen keskellä. Harva haluaa salata mitään, päinvastoin. Suomesta katsottuna Ukraina on tähän asti näyttänyt kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin. Onko kuva Ukrainasta ollut Venäjän tulkinnan välittämä? Kun Venäjä hyökkäsi, Ukrainan rajat alkoivat piirtyä entistä kirkkaampina. Euroopassa ymmärrettiin viimein, että länsimaiset arvot ovat ukrainalaisten arvoja. Luvassa on tunnepitoinen jakso, jossa puhutaan sodan sijaan ihmisistä ja jonka lopussa Suvi päätyy lausumaan runon. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Harva tulee ajatelleeksi, millaiset henkilöt häärivät erilaisten tuotantojen taustalla – ja siksipä nyt, kun Omapaja podcastia on tehty 100 jaksoa, on erinomainen tilaisuus tähyillä kulisseihin ja tutustua yhteen tärkeimmistä tekijöistämme! Tämä jakso on kurkistusikkuna kasassa olevien sadan jakson sisältöihin ja tämän podcast-sarjan tekemiseen – mutta myös mahdollisuus tutustuttaa sinut tähän huikeaan kulttuurin moniosaajaan! Luvassa on puhetta muun muassa kulttuurista, ihmisenä olemisesta ja kohtaamisista. Vieraani on lauluntekijä ja teatterimies eli ohjaaja, käsikirjoittaja, Omapaja Podcastien editoija ja uskomattoman upea muusikko Juhani Valkama. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Let´s be carefull out there! Harva tv-sarja saa aikaan sellaisia lämpimiä värinöitä kuin Hill Street Blues. Klassikkosarja on ehdottomasti yksi 1980-luvun maineikkaimmista televisiosarjoista ja sitä pidetään yleisesti yhtenä parhaimmista koskaan tehdyistä poliisisarjoista, joille myöhemmät sarjat ovat paljosta velkaa niin tarinankerronnaltaan kuin kuvausteknisestikin. Omana aikanaan Hill Street Blues ei ollut katsojien suosikki mutta myöhemmin sitä ovat kehuneet niin katsojat kuin kriitikotkin. Arvostettu TV Guide nosti sarjan kaikkien aikojen parhaiden tv-sarjojen joukkoon sijalle 14. Myös sarjan tunnusmelodia on ikimuistoinen. Batroomissa sarjaa muistelevat Sami Kangasperko ja Ossi Rajala.

Suomalaisille rakkaat puut - männystä koivuun ja pihlajasta tammeen - ovat useiden hyönteisten ja kasvien koti. Harva kuitenkaan tietää, keitä puiden latvassa asuu, ja keitä puolestaan kuolleissa oksissa. Luonto on tarkka, mikä tahansa ei kelpaa: Kun puu katkeaa maahan, sen valtaavat tietyt ötökät ja sienet. Jos puu kuolee pystyyn keloksi, siihen muuttavat eri asukkaat. "Puiden asukkaat. Suomen puiden seuralaislajit" palkittiin vuoden tietokirjana. Eikä ihme, sillä kirjan luettuaan katsoo puita uusin silmin. Kulttuuriykkösen vieraiksi tulevat "Puiden asukkaat"-kirjan kirjoittajat metsänhoitaja ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi sekä Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitonen. Jakke Holvas juontaa.

Often considered and left underdeveloped, rural India has people with undiscovered aptitude. We often talk about development in rural India, but it is only possible if we include them in the process. Today's guest, Mr. Ajay Chaturvedi, a banker turned entrepreneur, is a great believer in people and their untapped potential. He is the founder of HarVa XPO that entered the Limca Book of Records for being the first all-woman BPO in rural India. Ajay recalls how his travels to some parts of India as a banker made him realize the potential in Indian rural communities. He calls India a producer's economy as opposed to a consumer's economy. --- Support this podcast: https://anchor.fm/tbcy/support

Nykyihminen kehittyi aikoinaan Afrikassa, joten ei ihme, että olemme sopeutuneet parhaiten lämpimiin olosuhteisiin. Harva eläinlaji pystyy yhtä tehokkaasti poistamaan lämpöä kehostaan kuin ihminen - olemme hikoilun mestareita. Esi-isämme harrastivat väsytysmetsästystä: he juoksivat niin kauan gasellin perässä, että eläin joutui pysähtymään läähättämään tai sai lämpöhalvauksen. Ihmiselle on kehittynyt tehokkaita keinoja estää kehon kylmenemistä. Ensimmäinen reaktio syntyy välittömästi, kun astumme ovesta ja kylmä ilma osuu kasvoillemme. Tämän jälkeen kylmää torjuvat mekanismit vaihe vaiheelta aktivoituvat. Tiedeykkösessä Oulun yliopiston dosentti Tiina Ikäheimo ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertovat, miten ihmisen lämmönsäätelymekanismit toimivat. Entä miksi ihmisen ruumiinlämpö on noin 37 astetta, vaikka ympäristö on useimmiten kylmempi eli luovutamme jatkuvasti lämpöä ympärillemme ja haaskaamme energiaa? Vaikka helteiden haitoista puhutaan paljon, todellisuudessa ihmislajin trooppisuus näkyy siinä, että maailmanlaajuisesti kylmyys on moninkertaisesti suurempi tappaja kuin kuumuus — tämä on tilanne joka puolella maailmaa, lukuun ottamatta vain kaikkein kuumimpia alueita. Ohjelmassa selviää, mistä kylmäkuolleisuus johtuu ja miten kylmän haittoja voidaan ehkäistä. Lisäksi keskustellaan muun muassa avantouinnin ja saunomisen terveysvaikutuksista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

The Buzz: “I've looked at clouds from both sides now, from up and down, and still somehow…it's cloud illusions I recall…I really don't know clouds at all.” (Both Sides Now, 1966 song) In an Accenture survey of 750 CIOs in March 2020 (cited in the Harvard Business Review), many CIOs reported that only 20% to 30% of their work was being done through the cloud. Prior to 2020, many had planned to move 80% of their environments to the cloud “within the next 8 to 10 years”, but the digital demands brought on by the Covid-19 pandemic accelerated this timeline to 3 years (= 2023]. Many questions remain. What is cloud? Does it mean the same thing for all enterprises? What are the most common departure points and landing positions for a company migrating its business to the cloud? How do you define the value of this transition? Today, we'll seek answers to these business-critical questions in conversation with SAP's David Weisman and Lalit Patil on I Know My Company Needs to Transform – But How? aka What Is Cloud and What Can It Do for YOUR Business? Join us for this new episode of Ready. Set. Transform. presented by RISE with SAP.

Harva tasa-arvokeskustelu on vienyt sukupuolten tasa-arvoa enemmän eteenpäin kuin elokuvapiireistä alkanut #metoo-kampanjointi. Näkyykö liikehdinnän toisessa päässä jo nainen, jota pitää puolustuskyvyttömänä suojella, kysyy vapaa toimittaja Ulla Järvi kolumnissaan.

See ei paista välja unisest kirikuaiast. Harva kuuleb sellest mõne sõna jutlusel. Aga juba kümnendi pulbitseb Eesti evangeelses luterlikus kirikus (EELK) sisetüli. Kas samasooliste inimeste armastus on piibli järgi patt? Ja kas piiblit tohib tõlgendada? Erimeelsused jooksevad vaimulikke pidi. On konservatiivid ja progressiivid. Debateeritakse tõe nimel – kiriku siselistis, erakirjavahetuses. Kohati on mindud inetukski. Mõnede arvates sõltub vastusest kogu kiriku tulevik."Usu võim" on Eesti Päevalehe ja Levila koostöös sündinud uuriva ajakirjanduse sari.Tekst: Oliver Kund, Eero Epner & Mari MetsIllustratsioonid: Joonas SildreToimetaja: Henrik IlvesKeeletoimetaja: Katrin OttisaarAudiolugu luges: Inga SalurandHelikujundus ja originaalmuusika: Janek Murd

Kuikka kuuluu monen suomalaisen kesätunnelmaan. Harva on kuitenkaan seurannut kuikkia niin tiiviisti kuin Leo Lehtonen seurasi- jopa öisin. Leo Lehtosen pojat Hannu ja Pekka Lehtonen muistelevat tässä ohjelmassa, miten he olivat isänsä apureina mökillä kesäisin seuraamassa kuikkien elämää. Leo Lehtonen oli lumoutunut linnuista jo lapsena, ja teki lintututkimuksia myös rintamalla asemasodan aikaan Vienan Karjalassa. Ohjelma on osa Legendaariset lintututkijat- sarjaa.

Valitettava tosiasia on, että Suomessa urheilijat harvoin tekevät isoa omaisuutta kilpailemalla lajissaan. Harva myöskään opiskelee tai tekee töitä samaan aikaan, koska satsaavat kaiken aikansa urheiluun. Siksi säästäminen, budjetointi ja taloustaidot tulisi olla erityisen merkityksellisessä roolissa urheilijoiden arjessa. Miten urheilijat saataisiin heräämään säästämiseen ja sijoittamiseen nuoresta pitäen? Puhutaanko sijoittamisesta ylipäätään urheilijapiireissä? Varautuvatko urheilijat taloudellisesti urheilu-uran jälkeiseen elämään? Näistä polttavista aiheista keskustellaan puolustavan jääkiekon maailmanmestari Arttu Ilomäen kanssa. Jaksossa poraudutaan myös jääkiekkoilijoiden pelaajarahastoon, Artun kulutuskäyttäytymiseen ja sijoituksiin. Sijoittajan Lounaan kolmas tuotantojakso saa arvoisensa päätöksen huikealla tähtivieraalla ja polttavalla aiheella höystettynä, tätä jaksoa ei kannata missata! Jakson juontaa Katja Hakala ja Joona Heinola. VASTUUVARAUMA Sijoittajan Lounas -podissa esitettyjä tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. OP Ryhmä sekä sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat Sijoittajan Lounas -podissa kuultujen tietojen käytöstä tai mahdollisesti näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Annettuja tietoja ja näkemyksiä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta milloin tahansa. Sijoittajan Lounas -podi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Sijoittajan Lounas -podiin liittyvän materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman OP Ryhmän kirjallista lupaa on kielletty.

Red Dead Redemption -pelejä tai Zeldoja pelanneet tietävät, että hevosilla on näissä (ja monissa muissa) videopeleissä tärkeä pelimekaaninen rooli. Harva kuitenkaan tuntee miljoonien pelaajien pelaamien - usein tytöille suunnattujen - hevosaiheisten videopelien maailman. Howrse, Star Stable Online ja Unelmahevonen eivät sano monille mitään. Hevosaiheiset online-pelit ovat olleet edelläkävijöitä pelien sisäisissä ostoissa. Siinä missä monissa valtavirtapeleissä pelaaja käytännössä pakotetaan pelaamaan mieshahmolla, hevosaiheisten pelien maailmassa on tyypillistä, että pelihahmo on naispuolinen. Hevosaiheisia videopelejä on monenlaisia: pelit voivat olla tarinavetoisia, joissakin peleissä keskitytään tallirutiineihin ja toisissa fokuksessa on realistinen ratsastus. Jaana Tiiri on intohimoinen hevosaiheisten videopelien harrastaja. Tiirin väite on, että hevosaiheiset pelit ovat jääneet suurelta yleisöltä piiloon, koska ns. “tyttöjen juttuja” on läpi historian pidetty lähtökohtaisesti jonain sellaisena, jota ei tarvitse ottaa vakavasti tai huomioida. Kohtaamisia syvässä päässä.

Jotta voi täydesti rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta, on uskallettava olla oma haavoittuva itsensä. Harva kykenee rakastamaan koko maailmaa, mutta voisiko rakkaudesta kasvaa vakavasti otettava poliittinen voima vihan lietsontaa vastaan? Entä miten elää, jos rakkautta ei saa, vaikka sitä kaipaa? Rakkaudesta Elina Hirvosen kanssa Helsingin tuomiokirkon kryptassa keskustelevat Rosa Meriläinen ja Juha Hurme. Tuottajana Suna Vuori, Svart Helsinki oy Tuotanto Kirkko ja kaupunki -media ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Tuotantoa on tukenut Kirkon mediasäätiö

"Harva hyväksyy ajatusta, että yhteiskunta kokonaisuutena saattaa olla sairas. Mielenterveysongelma yhteiskunnassa merkitsee sitä, että on olemassa 'sopeutumattomia' yksilöitä, ei sitä, että itse kulttuuri on mahdollisesti sopeutumaton", kirjoittaa saksalais-amerikkalainen yhteiskuntafilosofi ja psykoanalyytikko Erich Fromm. Rakas kirjeystävä. Miksi ihmiset sopeutuvat malleihin, jotka eivät sovellu heille? Miksi he purkavat pahaa oloaan muurahaisiin? Miksi sopeutumattomuus on epänormaalia? "Kirjeitä" on kahdeksanosainen monologi taiteen, yhteiskunnan ja filosofian ajattomista aiheista. Studiossa Evelin Kask.

Yrittäjät, yritykset, intohimot ja työurat. Työelämästä -podcast palaa takaisin pieneltä pääsiäistauolta edellisen jakson teemoja syventäen. Tässä jaksossa työelämää (ja elämää sekä hyvinvointia) ehditään peilaamaan niin parisuhdeteeman kautta kuin raiteilla etenevän mukavuusalueen kulmasta – mistä Jani käytti ”onnistuneesti” ojanpohja vertausta

Harva pystyy tiivistämään työelämänsä tarkoituksen yhtä lyhyeen kuin Tomi Nyman. Hänelle se on 1 Gt. Tomi on insinööri, yrittäjä ja neuvonantaja, joka aikoo vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä yhdellä gigatonnilla kiertotalouden keinoin ennen kuin menee eläkkeelle. Tavoite on ympäristön kannalta välttämätön, mutta myös liiketoimintamahdollisuus, jonka mittakaavaa ei Suomessa vielä ole ymmärretty. Meillä on runsaasti maailmanluokan osaamista biomateriaalien kehittämisessä ja soveltamisessa, mutta ala ei ole seksikäs eikä kykene keräämään tarvitsemiaan pääomia. Puhumme Tomin kanssa sekä materiaalivallankumouksesta, jonka kynnyksellä olemme, että niistä yksinkertaisista, mutta vaikuttavista asioista, jotka jokainen voi tehdä jo tänään. Innostavia kuunteluhetkiä.

Palkka ja palkkarakenteet - Avoimuutta kohti - Laura Ylä-Sulkava, Business Finland Jos jokin työsuhteen teema herättää tunteita, niin se on palkka. Harva saa koskaan riittävästi palkkaa, vaikka sitä kuinka nostaisi, joten merkittävämpi kysymys organisaation näkökannalta onkin se, onko palkka ja palkkajärjestelmämme reilu ja oikeudenmukainen? Tässä jaksossa vieraana on Business Finlandin henkilöstöjohtaja Laura Ylä-Sulkava, joka kertoo Business Finlandin askeleista kohti avoimempaa palkkausta ja palkkajärjestelmää.

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, koulutuksen edelläkävijä ja monien eurooppalaisten uusien aatteiden esittelijä 1800-luvun Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, että hän asui ja toimi Kuopiossa. Millainen paikka oli Kuopio Minna Canthin aikaan ja mikä oli Minnan salonki? Aristoteleen kantapään vieraana on filosofian tohtori, tietokirjailija ja Minna Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

00:00 Intro ja mainokset 5:40 Harva- vs. tiheäjakoiset (termien määrittelyä) 10:01 Loukkaantumis- ja kremppahistoriani 43:02 Doggcrapp vs. bro-split 57:41 Progressio vs. autoregulointi Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com https://www.mikkoellmen.fi https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa: https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla

Tuliko tehtyä uuden vuoden lupauksia – luvattua olla taas vähän parempi versio itsestään? Syödä paremmin, laihduttaa, liikkua enemmän tai hankkia lisää mielenrauhaa? Ehkä aloittaa pandemian keskellä etäjoogailun? Harva tuntuu toisilta vaativan läheskään yhtä paljon kuin itseltään tai puhuvan toiselle samaan sävyyn kuin omalle peilikuvalleen. Horisontissa keskustellaan itsemyötätunnosta ja siitä, voiko ihminen koskaan riittää itse itselleen. Miten oppia osoittamaan armollisuutta itseä kohtaan? Entä mikä on itsemyötätunnon yhteisöllinen merkitys? Vieraina ovat myötätuntotutkija, Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessi ja hyväksyvän läsnäolon asiantuntija, tietokirjailija ja terapeutti Miia Moisio. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

Viihdetaiteilija Ilkka Sysimetsä, eli Frederik, on levyttänyt uransa aikana noin 500 kappaletta. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 albumia, joista 16 on myynyt kultalevyyn oikeuttavan määrän ja viisi yltänyt timattilevyyn asti. Sysimetsä aloitti kosketinsoittajana lukuisissa eri kokoonpanoissa 60-luvulla ja ehti toimia Seppo Bruunin kanssa perustamansa Stump-nuorisolehden päätoimittajanakin. Lehtihommat jäivät kuitenkin nopeasti taakse, kun hänet valittiin kiertämään Suomea muun muassa Tapani Kansan ja Kristina Hautalan taustayhtyeissä. Sooloartistina Sysimetsä nousi pinnalle Tanskan kruununprinssiltä lainatun nimen siivittämänä vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi kappaleella Jos jotain yrittää. Nykyisin biisi tunnetaan ehkä paremmin nimellä Harva meistä on rautaa. Tämän menestyksen vanavedessä syntyivät myös hitit Tsingis Khan, Titanic, Sheikki Ali Hassan, Kolmekymppinen ja lukemattomat muut klassikot, jotka avasivat Sysimetsälle tien suomalaisen junttidiskon horjuttamattomaksi kuninkaaksi. Suorasanaisuudestaan tunnettu Ilkka Sysimetsä on pyrkinyt jo parikin kertaa eduskuntaan. Syksyn 2020 aikana hän joutui kovan mediamyllyn pyöritykseen elämäkertakirjansa Harva meistä on Frederik aiheuttaman kohun takia, sillä lukuisat kirjassa kuvatut tapahtumat asetettiin totuusarvoltaan vähintäänkin kyseenalaisiksi. Jean Mancini haastatteli Ilkka Sysimetsää puhelimitse 25.11.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Tumi-1983 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frederik#/media/Tiedosto:Frederik_07-2008.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ (kuvaa muokattu)

Kausi 2: Jakso 3 - Harva on voinut välttyä kuulemasta brittiläisestä yleislääkäristä Harold Shipmanista, joka on saanut lisänimet Dr. Death, The Angel of Death ja The Good Doctor. Tässä jaksossa pureudutaan miehen elämään ja uraan vuodesta 1946 vuoteen 1998 ennen kuin murhatapaukset tulivat julki. Toinen osa ilmestyy viikon kuluttua ja siinä paneudutaan tarkemmin tapauksen tutkintaan ja jälkipyykkiin.instagram: @murhananatomiapodcastmusiikki: anonyymi muusikkoLähteet:https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC318504/ (luettu 22.7.2020)https://www.dailymail.co.uk/femail/article-8099343/Harold-Shipman-witness-breaks-silence-22-years-reveals-discovered-friends-body.html (luettu 22.7.2020)https://www.manchestersfinest.com/articles/manchesters-vilest-harold-shipman/ (luettu 24.7.2020)https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1258/rsmmlj.68.2.37 (luettu 22.7.2020)https://www.theweek.co.uk/102793/who-was-harold-shipman (luettu 22.7.2020)https://www.britannica.com/biography/Harold-Shipman (luettu 23.7.2020)https://www.manchestereveningnews.co.uk/news/greater-manchester-news/who-harold-shipman-victims-murder-14577608 (luettu 23.7.2020)The Shipman Inquiry – First Report July 2002 by Dame Janet Smith: http://news.bbc.co.uk/2/shared/bsp/hi/pdfs/27_01_05_shipman_firstreport.pdf (luettu 24.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/General_Medical_Council (luettu 26.7.2020)Kay, Adam: This is Going to Hurt: Secret Diaries of a Junior Doctor; Picador; 2017https://www.duodecimlehti.fi/duo93873 (luettu 26.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/Pethidine (luettu 26.7.2020)https://en.wikipedia.org/wiki/Opioid (luettu 26.7.2020) See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Epäonnistumisien kautta onnistumisiin. Välillä tuntuu, että epäonnistumisia ja onnistumisia käsitellään liian absoluuttisina kokonaisuuksina. Tai mietitään niitä liikaa nykyhetken mukaan. Ihminen muuttuu käytännössä kokemuksien kautta. Harva ihminen on täysin sama kuin mitä oli viisi vuotta sitten, ja vastaavasti taas 5 vuoden päästä on sen edestä kokemuksia enemmän nykyhetkeen nähden. Tämän takia on monesti oleellista peilata sitä fiilistä nykyhetkeen, mutta ymmärtää historia. Ón asioita mitkä ovat tuntuneet aiemmin oikeilta päätöksiltä, mutta nyt haluaa muutoksen. Se aiempi päätös ja valittu polku ei ole epäonnistumista jos se on tuntunut oikealta päätökseltä aikoinaan. Kääntäen voisi sanoa, että on onnistumista uskaltaa tehdä muutoksia elämässä mitkä kasvattaa hyvinvointia. Ylipäätään epäonnistumisia tarvitaan monesti myös siihen, että onnistutaan. On myös äärimmäisen tärkeä ymmärtää ettei tässä pelata mitään peliä missä lopulta palkitaan. Se palkinto on matka itsessään. Sen matkan pitää sisältää myös kuoppia, jotta ne huippukohdatkin tuntuvat huipuilta. Aiheesta lisää Työelämästä -podcastin toisen jaksosarjan ensimmäisessä jaksossa.

Kick Back (Remix) – Bill Spoon – Spoonful Of Soul – Soul Junction – 2010 One Step – Lou Ragland – Until I Met You – 1996 Finally – Harva – Beginning Finally – 2020 Never Another You – N’front – 2020 I Found What I’ve Been Searching For – La’verne Washington – Melodies International Reissue – 2020 Tears – Al Lindsey & Ania Garvey – 2020 Flying High – 850 Roamin – 850 Roamin – 2020 I Didn't Mean To Leave You – Lou Ragland – Warner Bros 45 – 1973 Thank You Father – First Light feat Lou Ragland – The Prime Time Gospel – 1986 Go Ahead – Otis Flower & Ministry feat Daniel Williams – 2020 I Love You – Reggie Boone – In A Perfect World – 2020 I’m Just A Man – Ike Perry & The Lyrics – North Broad St 45 – 2020 I’m On Your Side – Marki Fields – Caught Up – 2020 Guess It Wasn't Meant To Be – Eddie Floyd – IZIPHO Soul 45 – 2020 If This Is Love – Jamie & The Numbers – 2020 Don’t Ever Hurt Me – The Webs – Forthcoming Big Man 45 – 2020 Smile – Terry Sims – Soul EP – 2020 Back 2 Basics – Ms Yendy – 2020 Making Love – Lou Ragland – Lou Ragland & G.L.O – Love Moods – 1985 Drifting On A Dream – Rena Scott – Forthcoming IZIPHO Soul 45 – 2020 Tell Me, Tell Me - Marki Fields – Caught Up – 2020 Accept Me As I Am – Johnny Baker – Cisco 45 – 1976 I Want To Be In Love – Rushing - Forthcoming IZIPHO Soul 45 – 2020 Rollin – Alex Harris – 2020 Secret Garden – Omar Wilson, Sisqo,Shawn Stockman & Raheem DeVaughn – 2020 Lets Go To Bed (Solo Mix) – Gerald Levert – Unreleased Its Got To Change – Lou Ragland – Is The Conveyor, Understand Each Other – 1975 Be Ready – Tim White & ReFocused – 2020 Repay You – PJ Morton & J Ross – 2020 Since You Said You Would Be Mine - Lou Ragland – Warner Bros 45 – 1973

Harva asia on askarruttanut ihmiskuntaa yhtä paljon kun onnellisuus. Miksipä ei, kuka meistä nyt ei haluaisi olla ympäri vuoden onnellinen ja nautiskella elämän suurista ja pienistä iloista. Mutta mistä onnellisuus syntyy ja mitkä asiat ovat sille myrkkyä? Onko meillä olemassa jotain tiettyä objektiivisen todellista "oikeaa" onnellisuutta vai onko kyseessä aina kokijan subjektiivinen tuntemus? Voiko onnea kokea jos elää niukkuudessa vai pystyykö arjen pienistä asioista nauttimaan vasta yltäkylläisyyden vallitessa? Näitä ja muita onnellisuus teeman ympärillä askarruttavia kysymyksiä sain vieraakseni lähetykseen pohtimaan onnellisuustutkija Ilona Suojasen. Kirja: Stumbling on Happiness, Daniel Gilbert

It’s Only You – Barbara Carr & Roy Roberts – Forthcoming IZIPHO Soul 45 – 2020 Yours And Mine – Roland Johnson & Renee Smith – Forthcoming MD Records 45 – 2020 Its Your Night – Johnny Baker - Forthcoming Expansion Records 45 – 2020 Never Be Another – N’Front – 2020 God Must Have Sent You To Me – ike Perry & The Lyrics – Forthcoming North Broad St 45 – 2020 If You Never See Me – George Jackson – In Memphis – 2020 I Cant Say Enough – 850 Roamin – 850 Roamin – 2020 Rollin – Alex Harris – 2020 Guess It Wasnt Meant To Be – Eddie Floyd - Forthcoming IZIPHO Soul 45 – 2020 Stop, Look, Listen To Your Heart – The Howard Lemon Singers – I’m Determined – 1973 Always Wit Me – Stan J – 2020 Its For Me – Kami Cole ft Cupid – 2020 Dream World Fantasies – Bill Brown – Forthcoming Super Disco Edits – 2020 Little Girl Blue – The Webs – Forthcoming Big Man 45 – 2020 The One That's Hurting Is You – Lee Fields & The Explosions – 2020 Drifting On A Dream – Rena Scott – 2020 Change For You – Ollie Moore – 2020 Irrelevant – Ali Caldwell – 88 – 2020 Come Inside – Harva – Beginning Finally – 2020 Here We Go (Unreleased Demo Solo Version) – Minnie Ripperton Sugar Kiss – Zen & The Zodiacs – Grown Folks – 2020 I Wish We Could Talk Again – Roland Johnson – Baby I’m Ready – 2011 Hello Its Me – Lamont Dozier Jr – Forthcoming 2020 Missing You Like Crazy - 850 Roamin – 850 Roamin – 2020 How Can I – Society Hill Orchestra feat Herb Smith – Tribute To Archie Bell & The Drells – 2020 In The Heat Of The Moment – Tre Williams – 2020 Anytime You Need Him - The Howard Lemon Singers – I’m Determined – 1973 In My Head - Irrelevant – Ali Caldwell – 88 – 2020 Tell Your Boyfriend – Rushing - Forthcoming IZIPHO Soul 45 – 2020 On The Edge – Jessie Laine Powell - 2017

Harva meistä pärjää elämässä huijaamatta edes vähän, sanoo kirjailija Sisko Savonlahti kolumnissaan.

Kaikki tietävät, että harjoitus tekee mestarin. Myös joogassa harjoitus on kaiken A ja O. Harva joogi kuitenkaan pysähtyy pohtimaan, mitä harjoitus oikeastaan on. Mitä harjoittelemme, kun harjoitamme joogaa? Mikä on se taito, jossa haluamme harjaantua astuessamme joogamatolle? Voiko harjoitusta erottaa... Lue lisää →

Kesää kohti laukataan kovaa vauhtia, kun aurinko paistaa torstain kunniaksi NRJ:n Aamussa! Harva sitä olisi Jerestä uskonut, mutta miehestä on kovaa vauhtia kuoriutumassa viekas talousrikollinen. Jannella taas on kotona ollessaan herännyt paineet karanteenin oikein käytöstä. Mielessä myös kalsarikuninkaat, mökille pakeneminen ja hamstraus maailmalla.

Harva asiantuntija tekee enää kymmenien vuosien nousujohtoista työuraa saman työnantajan palveluksessa, useampi vaihtaa niin työpaikkaa kuin työtehtävääkin useaan kertaan uran aikana. Mitä siitä seuraa yksilölle, yrityksille ja yhteiskunnalle? Vaihtelusta työelämässä keskustelevat tutkimusprofessori Jukka Vuori Työterveyslaitokselta ja rekrytoinnin asiantuntija Anri Helokangas OP:lta Anni Erkon ja Elisa Tikkasen haastattelussa.

Pelastuvatko kaikki ihmiset lopulta? Näin uskoo luterilainen teologi ja pappi Petri Samuel Tikka, joka kannattaa universalismia. Kristillinen universalismi on käsitys, jonka mukaan Jeesuksen sovitustyö onnistui niin hyvin, ettei kukaan voi jäädä Jumalan rakkauden ulkopuolelle ikuisiksi ajoiksi. Harva nykykristitty on törmännyt universalismiin ainakaan sen kristillisessä muodossa, mutta varhaisessa kirkossa se oli yleinen käsitys - joidenkin mukaan kenties kaikkein yleisin. Tässä jaksossa Markus ja Petri keskustelevat esimerkiksi: - Raamatun kohdista, jotka viittaavat koko maailman pelastumiseen - helvetin olemuksesta ja sitä koskevien käsitysten historiasta - universaalia toivoa kohtaan esitetystä kritiikistä - vapaasta tahdosta - ikuiseen tietoiseen kidutukseen uskomisen seurauksista henkilökohtaisessa elämässä. Linkki huhtikuun 2020 "Toivo - Hope (Universaali pelastus kristillisessä teologiassa?" -seminaarin sivustolle Loppumusiikki: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Harva asia on viime vuosina lietsonut yhtä vaikeita vastakkainasetteluja Euroopassa kuin suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon. Pystyvätkö EU-maat jatkossa tekemään yhteisiä päätöksiä Eurooppaan muuttamisen pelisäännöistä? Asiaa studiossa Brysselissä pohtivat europarlamentaarikko Nils Torvalds, Oxfamin EU-asiantuntija Hanna Saarinen ja Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtaja Soili Semkina. Jakson juontaa Anna Saraste.

Harva lähiö on maineensa vanki itä-Helsingin Kontulan lailla. Lähiöstigma heijastuu median tuottamien merkitysten lisäksi asukkaiden tavassa puhua itsestään ja elämänpiiristään. Ulkopuolelta tuotettu, arjessa sisäistetty näkemys ongelmien riivaamasta ja syrjäisestä lähiöstä yhdistyy usein voimakkaaseen paikallisylpeyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kuinka molemmat näkemykset voidaan kokea totena, ja kuinka niiden väliset ristiriidat hahmottuvat kaupunkitilassa?

Harva asia synnyttää elämään yhtä merkityksellistä sisältöä kuin itselle mielekkäiden tavoitteiden eteen ponnistelu ja tavoitteiden saavuttaminen. Mutta aika ajoin elämä, kilpakumppanit ja sattumukset lyövät kapuloita rattaisiin ja määränpää jää saavuttamatta. Mitä näillä hetkillä kannattaisi tehdä, mitä meidän jokaisen olisi hyvä ymmärtää ja sisäistää, jotta tappion karvas kalkki kääntyisi lopulta voimavaraksi? Studiossa vieraana aiheesta keskustelemassa neljät olympialaiset läpikäynyt pikaluistelija Mika Poutala.

JA TÄÄLLÄ SITÄ TAAS OLLAAN! Tällä kertaa ennakoimme seuraavaa suurta trendiä, countryn ja hiphopin liittoa, josta Lil Nas X:n Old Town Road -biisi on yksi esimerkki. Lisäksi teemme tulkinnan Vesalan kolme vuotta täyttävästä Vesala-albumista. Harva, jos kukaan, on nimittäin huomannut sen olevan kolmiosainen teema-albumi. Miksi Old Town Road ei aluksi kelvannut Billboardin Country-listalle ja mitä sitten tapahtui? Miksi countrya ja hip hopia on aikaisemmin yhdistelty popmusiikissa niin vähän? Minkä nuorison suosiman somepalvelun kautta on nykyään mahdollista tehdä hittejä? Ja miten Vesalan debyyttialbumia pitäisi kuunnella? Mitkä kolme rakkaustarinaa levyllä kuvataan? Minkälainen intertekstuaalinen viittaus on singlessä Tytöt ei soita kitaraa? Kenelle Ruotsin euroviisut -kappaleessa lauletaan? Miksi Älä droppaa mun tunnelmaa sopii niin hyvin albumin tunnelmaan - vaikka toisin on väitetty? Mitä on tapahtunut ennen Tavallinen nainen -biisiä? Miten Sinuun minä jään eroaa albumin muista kappaleista? Kuuntele, niin tiedät! Älä nuku tämän ohi -osiossa kehumme Melon ja Jesse Markinin uusia biisejä.

Maailmanhistoria tuntee paljon suuriksi sankareiksi nostettuja vaikuttajia, joilla on ollut myös pimeä puolensa. Kun menneen maailman sankareista tulee kansallisia merkkihenkilöitä, heidän virheitään ja jopa julmuuksiaan vähätellään tai niistä vaietaan. Tietokirjailija Ari Turunen on perehtynyt historian tunnettujen suurten sankarien hirmutekoihin ja muihin häpeällisiin suorituksiin. Ari Turunen sanoo, että usein sankaripatsaaksi korotettu kansallissankari onkin jo naapurimaassa kansakunnan vihollinen. Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt Tsingis-kaani on Mongoliassa edelleen kunnioitettu sankari, vaikka hän sotajoukkoineen järjesti valtaisia verilöylyjä. Makedonialaisten edelleen ihailema Aleksanteri Suuri murhautti estoitta sekä sotilaita että siviilejä. Kun puhutaan suurmiesten historiasta niin usein hänen uhriensa näkökulma unohtuu. Che Guevaran kuvilla varustetut paidat ja julisteet menevät vielä nykyäänkin kaupaksi. Harva tietää, että tämä ihailtu kapinapäällikkö oli myös säälimätön vankien teloittaja. Ari Turusen mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi suhtautua kriittisesti omiin sankareihinsa ja kertoa heitä myös ikävät tosiasiat.

Harva asia ärsyttää niin kuin amerikkalaiset. Harva asia rauhoittaa niin kuin sorsien ruokkiminen. Ruokkikaa sorsia, silloin ihmisellä kaikki on hyvin.

Muutoksesta ja muutosjohtamisesta puhuminen on helppoa. Kun tilaisuus muuttaa omaa tai organisaation toimintaa osuu omalle kohdalle, on löysä puhe kuitenkin kaukana. Harva meistä kykenee vapaaehtoisesti vaihtamaan toimintatapaa ennen kuin on aivan pakko. Tata Consultancy Servicesin eli TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen tietää suuryritysten disruptiosta yhtä sun toista – se sattuu olemaan hänen leipälajinsa. Astuessaan viisi vuotta sitten valtavan, noin 420 000 ihmistä työllistävän intialaisen IT-talon palvelukseen, hän lähti tietoisesti seikkailulle. Nyt Mäkinen auttaa isoja laivoja kääntymään asemassa, jollaiseen harva suomalainen on yltänyt. Matkan varrella ennakkoluuloinen mielikuva TCS:stä on karissut. Tässä jaksossa Mäkinen kertoo, millaisesta yrityksestä oikeasti on kyse sekä sen, miten hän kehittäisi Suomen innovointikykyä.

NHL-joukkueiden kolmospaidoista puhuminen saa NHL-löylyjen panelistit käymään kuumina ja täysin syystä: Harva asia jakaa niin paljon mielipiteitä kuin se, onko jokin pelipaita upea vai kauhea. Muodin äärellä mietitään mm. ovatko retropaidat oikeasti hienoja vai pelkkää nostalgiahypeä? Ja miksi on niin hiton vaikea keksiä upouusia paitoja, jotka oikeasti toimivat? Lisäksi jaksossa puhutaan sarjataulukon turbulenssista ja erityisesti Anaheim Ducksin historiallisen jyrkästä alamäestä. 06:06 Sarjataulukon yllättävät kipuajat ja putoajat12:36 Ducksin synkkääkin synkempi alkuvuosi Kolmospaitaspesiaali: 21:57 Kolmospaitojen ja pelipaitasopimusten historia32:05 Nykyiset kolmospaidat ja retrobuumin pohdintaa50:37 NHL-löylyjen raadin topit ja flopit 1:07:52 Pikalöylyt: Crosby, Niedermayer, Thronton, Panarin, Bobrovsky1:14:03 Palkintoseremonia

EVAn johtaja Matti Apunen istui alas Williamin ja Isakin kanssa kantamaan vapaiden markkinoiden soihtua. Jaksossa puhuttiin mm. ay-liikkeistä, Suomesta ja tietysti tulevaisuudesta. Harva ihminen Suomessa väittelee yhtä terävästi kuin Matti. Yhteistyössä: BMW i3, sähköisen ajamisen iloa. Pivo, kaikkien suomalaisten maksusovellus. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Kärnästyttääkö, kansanedustaja Mikko Kärnä? Aina luotettavan Urbaanin sanakirjan mukaan kärnästyminen tarkoittaa ”voimakasta ja tarpeetonta närkästymistä pienestä ja vähäpätöisestä asiasta.” Harva ensimmäisen kauden kansanedustaja on saanut nimensä sanakirjaan. Keskustan ja Lapin edustaja Mikko Kärnä on. Tässä podcastissa Kärnä avaa kärnästymisen taustoja. Lue lisää.

Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista. Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa. Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen. Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994. Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944. SA-kuva

Etelä-Suomessa moottorikelkkailun harrastajamäärät ovat tippuneet rajusti heikkojen talvien johdosta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoiden jäsenmäärä on pudonnut sadoilla viime vuosien aikana. Harva viitsii pitää kallista kelkkaa, jos sillä ei pääse kunnolla ajelemaan. Käytettyjä moottorikelkkoja löytyy markkinoilta nyt runsaasti. Lahden seudulla merkittyjä moottorikelkkareittejä on usean sadan kilometrin verran ja tällä hetkellä kaikki reitit ovat ajokunnossa. Talkoolaisia kaivataan mukaan pitkien kelkkareittien ylläpitoon metsien siimekseen. Markku Lähdetluoma tapasi Juha Nuuttilan Päijät-Hämeen Moottorikelkkailijoista. Kuva: Seppo Nykänen

Harva asia aiheuttaa perheissä ja parisuhteissa yhtä paljon erimielisyyksiä ja kitkaa kuin siivoaminen ja kotityöt. Oletko sinä siivousasioissa neuroottinen jynssääjä, suurpiirteinen huithapeli vai jotakin siltä väliltä? Tänään Afterworkin äärellä paljastetaan millaisia siivouspersoonia Jenni, Petra ja Rina ovat. Sekä se, että pitääkö ne pölyt pyyhkiä ennen vai jälkeen imuroinnin... See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Tuntematon sotilas -spektaakkelia, Sipilän kesäistä lentoa, #metoo-kampanjan seurauksia ja Nalle Wahlroosin puheita kommentoidaan vilkkaasti eri näkökulmista. Viestintätoimiston toimitusjohtaja Taru Tujunen toimi aiemmin Kokoomuksen puoluesihteerinä. Hän kertoo, että politiikassa tehdään etukäteen monia strategioita eri tilanteiden varalle, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat varsinaisia päätöksiä. Hän ei usko, että kesäkuun Perussuomalaisten hajoamiseen liittyvät manööverit hallituksen ympärillä olisivat olleet niin suunnitelmallisia kuin annetaan ymmärtää. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard ihmettelee, että päinvastoin kuin yhdysvaltalaisessa journalismissa, Suomessa ei ole nimetty seksuaalisia häiritsijöitä osana #metoo-kampanjaa. Hänen mielestään Suomessa vain Seiska-lehti on todella tutkinut asiaa ja nimennyt henkilöitä. Kirjailija Juha Itkonen puhututtaa Pyöreää pöytää pankkiiri Björn Wahlroosin uusimmasta pamfletista. Harva politiikan ulkopuolinen hahmo saa Itkosen mukaan niin paljon julkisuutta mielipiteilleen kuin Wahlroos on saanut. Perustuslaki on ainakin noussut keskusteluun. Pauli Aalto-Setälä on kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Aller Media julkaisee mm. aikakauslehti Seiskaa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kaukana ovat ne ajat, kun kylään hankittiin yksi komia sonni, jonka luo kaikki lähiseutujen lehmät kulkivat miehelään. Perinteistä "sonni ja lehmä ne yhteen soppii" -menetelmää ei maataloudessa enää juurikaan käytetä, etenkin lypsykarja lisääntyy maassamme lähes yksinomaan keinosiemennyksen avulla. Ja sama pätee pitkälti myös hevosiin, luonnollinen astutus on hevostalleillakin harvinainen tapahtuma. Jos olet koskaan päässyt näkemään, kun sonni ja lehmä, tai ori ja tamma, kohtaavat lapsenteko mielessä, ymmärrät myös syyn siihen, miksi tähän on tultu. Harva tilallinen kun haluaa menettää hyvää lypsylehmää tai kelpo ravuria vain siksi, että jalka katkeaa lemmentöissä. Siinä nimittäin aitaa kaatuu ja tanner tömisee, kun sonni oikein lemmekkääksi ryhtyy... Sanna Pirkkalainen pääsi harvinaiselle vierailulle maamme ainoalle sonniasemalle Hollolaan. Oppaina ovat eläintenhoitajien esimies Tuula Nyström ja eläinlääkäri Henri Simonen.

Harva pystyy seuraamaan sivusilmällä toimistonsa ikkunasta kettujen puuhia ja leikkejä. Somerolaisella Piia Anttosen tilalla tämä on kuitenkin mahdollista. Eläinsuojelukeskus Tuulispään tontilla elää sulassa sovussa muun muassa nautoja, kilejä, vuohia, lampaita, sikoja, sinikettuja ja hevosia. Sekaan mahtuu myös aina vaihteleva määrä ihmisiä vapaaehtoistyöntekijöiden muodossa. Anttonen perusti lähinnä tuotantoeläimille tarkoitetun eläinsuojelukeskuksen vuonna 2012 ja sittemmin toiminta on laajentunut hurjasti eläinten ystävien avustuksella. Tarkoituksena on tietysti levittää sanomaa tuotantoeläinten asemasta ja oloista. Reetta Arvila kurvaa Somerolle.

Riitely on universaalia ja ihan mahdottoman henkilökohtaista. Se on niin henkilökohtaista, että sitä ottaa henkilökohtaisesti nekin asiat, joita ei sellaisiksi ole tarkoitettu. Ja mitä läheisempi ihminen, sitä pahemmat aseet hänellä on käsissään riidan alkaessa. Toisinaan riitelijä ampuukin tykillä kärpästä. Voiko riitelemään oppia ja onko mahdollista riidellä rakentavasti? Kaikki kotona -lähetyksen vieraina parisuhdekouluttaja Sari Liljeström parisuhdekeskus Katajasta ja Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala. Riitaa ei tarvita ollenkaan, täräyttää parisuhdekouluttaja Sari Liljeström. - Ristiriidat pitää selvittää ja tunteet kuuluvat elämään ja niitä saa ilmaista. Mutta vihaan sitä, että ihmisille sanotaan, että on terveellistä riidellä. Näin sanoessamme annamme hirveät valttikortit ihmisten koteihin - sitten siellä huudetaan ja lytätään sanoilla ihmisiä. Monille riiteleminen on sitä, että jos ei lyödä fyysisesti, niin sanoilla ainakin lyödään ja niitä ei saa ikinä takaisin. Ei pidä puhua rakentavasta riitelystä, vaan ristiriitojen selvittämisestä niin, ettei anna pahalle valtaa itsessään. Kirkkoherra Kari Kanala puolestaan uskoo anteeksiantamiseen, armoon ja uuteen mahdollisuuteen. - Jos riita pysyy tietyissä rajoissa, se voi olla ihan hyväkin, koska silloin nousee puolustamaan omia ajatuksia ja toiveitaan. Raamattu sanoo sananlaskuissa, että rauta rautaa hioo ja ihminen hioo ihmistä. Riitelyn kautta meistä hioutuu ne pahimmat särmät. Kanala korostaa, että armo ja rakkaus ovat kuitenkin tärkeimmät asiat elämässä. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 13.9.2016. Toimittajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen.

Kokki, teurastaja, tulkki, tiskaaja, meloja, metsuri, seurustelija, roudari, saunamajuri, kahvinkeittäjä. Voiko tällaista työkenttää olla yhdellä miehellä tai naisella? Harva edes arvannee, mistä ammatista todella voisi olla kyse ja missä päin Suomea tällaisia töitä voisi tehdä. Luontoretkellä Juha Laaksonen lähtee Pohjois-Karjalaan selvittelemään asiaa. Ja kyllä se kai vain niin on, että lieksalainen eräopas Heini Otronen joutuu taipumaan monenlaisiin töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

TuplaTurinoissa pohdittiin toiston tarvetta ja sinnikkyyttä markkinoinnissa.

"Mun oma koti muistuttaa enemmänkin kerhohuoneistoa kuin täydellisesti sisustettua näyttelykotia!" Näin tuumaa 45 vuotta sisustussuunnittelijana  ja -arkkitehtinä toiminut Kaisa Blomstedt. Hänen kotonaan on kerrostumina uutta ja vanhaa ja tärkein huonekalu on iso pöytä, jonka ääreen laajan ystäväjoukon on hyvä asettua. Ystäviä Kaisa Blomstedt kutsuu "kerhohuoneistoonsa" usein ja mielellään - ystävyys onkin Blomstedtin elämän läpi kulkenut teema. Helsingissä ja Tapiolassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Blomstedt oppi rakastamaan värejä ja materiaaleja ompelijataräitinsä ansiosta. Vuonna 1947 syntynyt Kaisa Blomstedt pääsi teini-iässä legendaarisen Talli-Skanno -liikkeeseen ensin verhomyyjäksi ja sitten sisustusmyyjäksi. Jo 60-luvun lopulla hän matkusti useasti Italian Milanoon sikäläisten sisustusarkkitehtien oppiin. Vuonna 1970 hän perusti parikymppisenä ensimmäisen oman liikkeensä Utopian. Sittemmin Blomstedtista on kehkeytynyt yksi maamme arvostetuimmista sisustusarkkitehdeistä. Blomstedt tosin luonnehtii itseään valesisustusarkkitehdiksi, sillä muodollisesta koulutusta hän ei ole saanut. Arvostusta Kaisa Blostedtille on kertynyt lukuisista julkisista töistä. Avaus kansainväliseen ja kotimaiseen maineeseen syntyi 1988 helsinkiläisen Bulevardia-ravintolan funkkistyylisen sisustuksen myötä. Myöhempiin julkisiin ja kiiteltyihin sisustussuunnitelmiin kuuluvat mm Helsingissä Hotelli Tornin, Vanhan Ylioppilastalon ja Kappeli-ravintolan interiöörit. Kaisa Blomstedtille sekä yksityisten että julkisten tilojen suunnittelussa tärkeintä on luottamus ja asiakkaan toiveiden kuuntelu -  omat mieltymykset on unohdettava. Sisustussuunnitelmien lisäksi Kaisa Blomstedt on opettanut - ja opettaa edelleen - alalle opiskevia niin koti- kuin ulkomaillakin. Kaisa Blomstedtin mukaan elämä on ihmeellistä ja yllätyksellistä mutta on hänessä itsessäänkin poikkeuksellista reippautta ja heittäytymistä. Harva lähtee nimittäin teini-ikäisenä ammattioppiin toiselle puolelle Eurooppaa. Tai ostaa talon Italiasta moneksi vuosikymmeneksi. Tai tanssii pöydillä. Lapsena ja nuorena Kaisa Blomstedt harrasti balettia ja teatteria eikä ihmisten joukossa ja edessä oleminen ei ole mitenkään vierasta hänelle vieläkään. Ikävistä ihmissuihteista hän on kuitenkin jo oppinut luopumaan ja omasta rauhastakin lastenlasten kanssa hän nauttii entistä enemmän. Juutalaisen isän ja karjalaisen äidin tytär löysi kymmenisen vuotta sitten Israelista isänpuoleisen velipuolensa ja samassa rysäyksessä myös juurensa ja uuden elämänpiirin. Tel Avivista onkin tullut Kaisa Blomstedtille melkein kuin toinen koti, jossa vastaan kävelee tuhat muuta, tulisilmäistä ja tempperamenttista Kaisaa.  Kaisa Blomstedtin kuuteen kuvaan johdattelee toimittaja Riikka Rahi.

Kun mainitsen sanan “lepakko”, tiedän sen aiheuttavan inhon väristyksiä monessa kuulijassa. Perustavaa laatua oleva kysymys kuuluu: “miksi ihmeessä?” Harva meistä on nähnyt lepakkoa kunnolla. Nuo nahkasiipiset taitolentäjät saattavat viuhua öiseen aikaan ihan vierestä, emmekä edes kunnolla huomaa niiden lentokuvioita. Sellaisia ne ovat. Lepakot. Viihdemaailmassa lepakko on leimattu pahan symbooliksi. Lepakko on monien mielikuvituksessa yhtä kuin vampyyri. Tiedättehän vampyyrit, nuo verenimijöistä karmeimmat. Kreivi Dracula. Puuseiväs sydämen läpi, valkosipuliköynnös kaulaan ja hopealuodit. Vain ne tehoavat vampyyreihin. Siis lepakoihin. Niinkö todellakin? Meidän ihmispolojen suurempi riesa ovat ne selkänahkamme verenimijät, jotka leikkaavat ja supistavat, ne jotka piilottavat omaisuutensa veroparatiiseihin ja vakuutuskuoriin. Mutta se on toinen juttu, eikä siitä sen enempää tällä kertaa. Käsi ylös, kuinka moni on oikeasti nähnyt lepakon? Miten sellainen nahkasiipinen lentävä hiiri voi olla vastenmielinen, saati pelottava? Nyt muuten saa laskea kädet taas alas. Te, jotka olette lepakon nähneet, toivottavasti tiedätte, ettei niissä ole mitään pelottavaa. Tarinoita lepakoista on kirjoitettu maailmansivu, faktoihin perehtyminen yleensä hälventää ennakkoluuloja. Niin myös tapaus lepakossa. Lepakot ovat mielestäni äärimmäisen kiehtovia otuksia. Muistelen nähneeni niitä joskus aikanaan mummolassa. Öiseen aikaan vessakäynnin yhteydessä aavistuksen saatoin pelätäkin niitä, mutta se perustui silkkaan lapsen tietämättömyyteen. Tansaniassa olen nähnyt kun satojen kookkaiden lepakoiden parvi nousee illan hämärtyessä siivilleen. Belizen sademetsässä olen sukeltanut uteliaana valtavaan luolaan, jossa asusti 40 000 lepakon populaatio. Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa olen ihastellut puistossa elävää hedelmälepakkoyhdyskuntaa ja Helsingissä yrittänyt kuvata pohjanlepakkoa kotipihallani. Eikä missään näissä tapauksissa minua ole pelottanut, päinvastoin. Sydän on sykkinyt kiihkeänä havaintojen hienoudesta. Lepakoiden salaperäisen elämän seuraaminen ei ole kovin helppoa. Kas kun ne nahkasiivet suihkivat Suomen luonnossa pääosin öiseen aikaan. Pimeässä lepakon havainnointi on vaikeahkoa, lajimäärittelystä nyt puhumattakaan. Ja ihan kuin ihmistä kiusatakseen, nuo ketkut vampyy… siis lepakot ääntelevät sellaisella taajuudella, jota ihmisen rajallinen aistimaailma ei pysty havainnoimaan. Mutta. Onneksi teknologia. Onneksi ihmisen nokkeluus on tuottanut suhteellisen yksinkertaisen elektronisen laitteen, jolla lepakoiden kaikuluotausäänet saadaan ihmiskorvalle kuultavaan muotoon. Laitetta kutsutaan lepakkodetektoriksi tai lepakkopaikantimeksi. Itse hommasin lepakkodetektorin vasta tänä keväänä ja olen päässyt tekemään satunnaisia havaintoja. Viiksisiippa ja pohjanlepakko on jo löytynyt.Ja mitä pidemmälle tässäkin luontoharrastuksen alalajissa etenee, sitä enemmän alkaa ymmärtää luonnon moninaisuutta ja herkkyyttä. Tieto lisää ymmärrystä, ei tuskaa. Lepakot eivät ole viihdeteollisuudesta ja iljettävistä tarinoista huolimatta ihmiselle juuri mitenkään haitallisia otuksia. Ne ovat olleet maapallon faunassa jo paljon ennen meitä homo sapiensin edustajia ja lienevät vielä, kun me ns. ajattelevat ihmiset olemme jo oman lajimme tuhonneet. Siis jos kohtaat luonnossa lepakon, älä peljästy vaan tarkkaile, ihmettele, hanki tietoa ja ihastu. Koska nahkasiivet ovat sen arvoisia. Nyt on aika allekirjoittaneen valmistautua ensi yön lepakkoretkeen. Tehdä maukkaat eväät, pukeutua hyvin, vaihtaa lepakkotutkaan tuore paristo ja toivoa lämmintä säätä. Näillä virityksillä syöksyn siis pimeän laskeuduttua Helsingin yöelämään, detektori väkevästi tanassa. Koska se on mun luonto.

Kuinka henkiennäkijä Emanuel Swedenborgin astraalivisiot näkyvät Seitsemässä veljeksessä? Kuka on mystinen kaapuveikko Akseli Gallen-Kallelan freskoissa? Onko esoterian vaikutusta suomalaiseen kulttuurihistoriaan vähätelty? Niin väittävät ainakin Uuden etsijät -tutkimushankkeen Maarit Leskelä-Kärki, Tiina Mahlamäki ja Nina Kokkinen. Uuden etsijät on poikkitieteellinen tutkimushanke, joka kartoittaa esoterian ja uskonnollisuuden murrosta suomalaisen sivistyneistön parissa 1880-luvulta 1930-luvulle. Harva tietää, että tuon dekadenssin ja absintinhuuruisen ajan suomalainen sivistyneistö, maamme kulttuurin isät liikkuivat “meedioiden”, “Mahatmojen” ja “henkiolentojen” kaltaisten käsitteiden rajaamalla kansainvälisellä kentällä. Lisäksi Babylon Whores yhtyeestä tunnettu muusikko Ilkka Salmenpohja kertoo, miten esoteria on vaikuttanut hänen taiteeseensa. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva. Kuva: Gallen-Kallela museo.

Se on sitten kevättä kynttilästä. Tai kevättä kynttilästä, Paavali puoli talvea. Kynttilänpäivää – eli niin kuin ortodoksit sanovat: Herran temppeliinastumista – vietetään helmikuun alussa 40 päivää joulun jälkeen sen kunniaksi, että Jeesuslapsi täytti 40 päivää ja hänet vietiin ensimmäistä kertaa temppeliin. Kynttilänpäivä-nimitys on jäänne katolisesta tavasta siunata tuona päivänä kaikki vuoden kynttilät. Päivä ei nykyään maallistuneen kansanosan keskuudessa ole kovin juhlittu päivä, tuosta sanonnasta puhumattakaan. Harva enää muistaa sitäkään Kustaa Vilkunan Vuotuisesta ajantiedosta löytyvää vanhan kansan muistisääntöä, että sipristä (eli Pyhän Sigfridin päivästä 15.2.) sika seinustalle, kynttilästä kukko tunkiolle. Eli helmikuun puolivälistä alkaen karja saa etsiä osan ravinnostaan ulkoa. Mutta jokainen osaa yhä puida nyrkkiä, vaikkei koskaan olisi maaseudulla puintiaikaan käynytkään. Ja useampi on jossain vaiheessa elämäänsä saanut rukkaset, vaikka ei olisikaan sulhasehdokas, joka puhemiehensä kanssa saapuu toista kertaa morsiamen taloon ja näkee ovenpielestä, onko siihen ripustettu rukkasia merkiksi siitä, että avioaikeet tämän sulhoehdokkaan kanssa eivät morsiamen mielestä juuri nyt ole ajankohtaisia. Miksi kieli kantaa mukanaan ikivanhoja ilmauksia? Voiko sanontaa käyttää oikein, jos ei tunne siihen liittyvää kulttuuria? Milloin talonpoikainen kulttuuri on niin kaukana, että siihen liittyvät sanonnat unohtuvat? Ympäristökirjailija ja sanojen harrastaja Juha Kuisma kertokoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Harva rakennelma on yhtä pelottava kuin ravintopyramidi. Mahdoton toteuttaa, mutta siinä se seisoo. Ja kun valtio suosittelee nätisti, moni tottelee vahingossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat taas antaneet pitkään himotut ruokasuosituksensa. Perinne on kaunis. Vaikka suositukset on painotettu pienten lasten lapsiperheille ja raskaaksi itsensä saattaville, minäkin luen niitä. KIINTEÄT RUOAT KANNATTAA ALOITTAA PIENINÄ MAISTELUANNOKSINA. Voi kun muistaisi buffet-mursu tämän. Kun tankkaan foolihappoa ja kiinteitä palkokasveja käsitteenä sisääni, tajuan miten paljon meistä välitetään. Joku haluaa, että eläisimme todella vanhoiksi ja koko matkan pupujusseina. Netin terveysuutiset on helppo ohittaa. Saman päivän uutiset kumoavat toisensa kahteen kertaan. Mutta ravitsemusneuvottelukunnan ravintopyramidi vetää aina hiljaiseksi. Kuin seisoisi Kheopsin pyramidin juurella pienessä koistisessa. Todellisuus on todellisuutta. Sen tajuaa hitaasti, ja itkun kautta. Ravintopyramidi on käsittämätön luomus. Koko laaja sokkeli valtoimenaan pelottavia vihanneksenvänkkyröitä – kurkottavia raajoja betonin nielussa. Tukirakenteena armottomia juureksia, joihin rautasahakin söisi vain säälittävän ihottuman. Perunaa saa etsiä turhaan. Kaikki valintasi ovat olleet vääriä – tämän elämän osalta, tähän asti. Pyramidia on mahdotonta noudattaa. Siinä sen ajattomuus ja kauneus. Ainoa pyramidimalli, jonka itse olen tiedostanut, ja rakentanut, huojui matkalla ruotsinlaivan seisovasta pöydästä pehmeänä massahtavaan sohva-pöytä-yhdistelmään. Pyramidi oli rakennettu lihapullista. Ruokasuositukset muistuttavat millaista elämä voisi olla. Ne eivät pakota eivätkä uhkaile. Ne ovat suosituksia. Mukavaa tieteen popularisointia. Suola ja sokeri minimiin. Näinhän se on. Kovia rasvoja äärimmäisen harvoin. Kitalaki kiiltelee muuten vaan. Isoisä ei tuntenut luistonestoa. Hyvä proosa puhuttelee. ”Yhdessä ruokailu ja säännöllinen syöminen tuottavat ruokailoa ja edistävät koko perheen hyvinvointia.” Näin THL. Kukapa ei haluaisi elämäänsä RUOKAILOA, varsinkin kun ilonaiheista on välillä suorastaan pulaa. Ja kaikki onnistuu pienellä kokkauksella ja muutamalla jakkaralla. Ruokasuositukset ovat instituutio. Samaan aikaan syömisestä on tullut erittäin yksilöllistä, joillekin uskonto. Vaikka oma totuus on vahva, suositukset kummittelevat, työntävät ihmistä lempeästi johonkin suuntaan. Suosituksia voisi olla muuhunkin kuin syömiseen liittyen. Kun ne kerran rauhan ja hyvinvoinnin laajalla astialla ovat. Tulee mieleen heti aamupalan jälkeen jaettavat vessavuorot lapsiperheissä, joissa saniteettitiloja on yksi. Voisiko valtion suositus kuulua: jos perheen äiti on vallannut omatoimisella ripeydellään taas pikkulan omaksi synagogakseen, voitaisiinko ajatella, että huomenna isä saa rakentaa samaan tilaan majan ensimmäisenä ja vuorata ajatuksensa ja iglunsa katon päivän sanomalehdellä. Kun kiireisen lapsiperheen arjessa käymälävuorot kiertävät ja jokainen oppii joustamaan, perhe voi hyvin. Kaikki menee putkeen. Valtionharmaa neuvottelukunta suosittelisi nätisti verojen maksamista. Ja kuinka ovatkaan vääristyneet autoilun terveet linjat. Voisiko valtion välimatkapoliittinen neuvottelukunta antaa hempeän suosituksen: alle viiden kilometrin siirtymäosuuksilla on syytä välttää yli kahdeksaa turhaa ohitusta. Työmatkaliikenteessä itsensä raivoon saattaminen myrkyttää elimistösi ja tuhoaa maineesi rippeet. Saavutettu stressihormonin määrä pilaa jokaisen kammottavan makuisella juureksella saavutetun terveysvaikutuksen pitkäksi aikaa – jos pääset elävänä kotiin asti. Valtionharmaa neuvottelukunta suosittelisi nätisti verojen maksamista. Näitä voisi jatkaa loputtomiin. Minä uskon suositusten alitajuiseen vaikuttavuuteen. Päivämielemme on jo pilalla. Valtio saisi jatkaa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Tuija Pehkonen keskustelee vieraidensa kanssa mistäpä muusta kuin heistä itsestään. Nyt on aika kurkistaa pintaa syvemmälle ja otsikoiden taakse ja tarkastella, millaisia tarinoita löytyy kulissien takaa. Omakuva, radion selfie, sitä tämä ohjelma on. Ensimmäiseen ohjelmaan vieraaksi saapuu nainen, josta jokaisella suomalaisella on mielipiteensä. Vahva, kaunis, itsenäinen, päämäärätietoinen, itsekäs, voimakastahtoinen, mitä vielä. Toiset ihailevat, toiset eivät voi sietää. Harva kutsuu Martina Aitolehteä enää turhaksi julkkikseksi, mutta miksi aikanaan kaikki alkoi siten kuin alkoi? Millainen menestyvä bisnesnainen, sporttifriikki on nykyään?

Fast and Furious -elokuvasarja on edennyt seitsemänteen osaansa. Harva leffafranchise on yltänyt moisiin lukemiin tämän tasoisella menestyksellä. Mikä on menestyksen salaisuus? Podcast julkaistiin Episodin sivuilla 3.4.2015. Keskustelijoina Joonas Alanne, Anton Vanha-Majamaa, Jussi Huhtala ja Jouni Vikman

Harva osaa selostaa havainnollisesti omaa työnkuvaansa. Suurten ikäluokkien jo alettua kaatua hautaan on katoamassa laskematon määrä kokemusperäistä tietoa.

What would you do? BLM is holding a oil and gas lease auction where pristine Utah land is up for bid. What would you do? You're asked if you're there for the auction? Asked if you are a bidder? What would you do? You end up with a paddle, you bid, you win 12 leases in a row before the auction is halted. You are arrested, charged with felonies, and offered plea deals if you will apologize? What would you do? On December 19, 2008 TIM DeCHRISTOPHER disrupted a highly disputed BLM auction, effectively safeguarding thousands of acres of land. Not content to merely protest outside, Tim entered the auction hall and registered as bidder #70. He outbid industry giants on land parcels (which, starting at $2 an acre, were adjacent to national treasures like Canyonlands National Park), winning 22,000 acres of land worth $1.7 million Two months later, incoming Interior Secretary Ken Salazar invalidated the auction. Yet DeChristopher was indicted and tried on two federal felonies and spent 21 months in prison. Released in April 2013, DeChristopher is the subject of documentary film, Bidder 70, which opened this weekend at the Music Hall in Beverly Hills and other theaters around the country. He joins me this week to tell his story. What led him to that auction? What went through his mind as he began bidding and winning? Why didn't he take a plea deal? What was his experience in prison? What message does he have for others? We'll also talk about the state of the movements to deal with energy, environment, and climate change, in light of Obama's recent speech and the eventual decision whether or not to build the KeystoneXL pipeline. "At this point of unimaginable threats on the horizon, this is what hope looks like. In these times of a morally bankrupt government that has sold out its principles, this is what patriotism looks like. With countless lives on the line, this is what love looks like, and it will only grow... -- From Tim DeChristopher's statement to the court at his sentencing hearing