Podcasts about haastateltavana

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Miltä eduskunnan voimasuhteet näyttävät nyt kun kevätkausi alkaa olla paketissa? Minkälainen politiikan kevät on ollut ja missä tunnelmissa mennään kohti ensi kevään vaaleja? Aiheesta keskustelemassa yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja poliittisen historian professori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Kesä on täällä ja moni suomalainen suuntaa kesämökille luonnon ääreen ympäri Suomen. Mökki tuo kuitenkin mukanaan myös kustannuksia. Keinoja niiden pienentämiseksi kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander. Simpukat ovat tunnetusti luonnon omia vedenpuhdistajia. Jyväskylän yliopistossa ryhdytään selvittämään, kuinka tehokkaasti tavalliset järvisimpukat suodattavat vettä. Toimittajamme Riikka Niutanen on Laukaan Capeenpurossa seuraamassa simpukoiden häkittämistä. Liika energiajuomien käyttö voi aiheuttaa nuorelle monia terveysongelmia. Pitäisikö niiden myyntiä rajoittaa entisestään? Haastateltavana tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä. Puolustusvoimien lippujuhlan päivän paraati järjestetään tänään Raaseporissa. Mitä kaikkea paraatissa on luvassa? Paraatipaikoilta raportoi Aki Laine. Juontajana Anssi Väisänen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Linda Vettanen, Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Hirvonen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Miten tekoäly voi auttaa taistelussa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan? Mitkä olisivat huippututkijan ratkaisut antibioottiresistenssiin? Tiedeykkönen jatkaa “hiipivän pandemian” seuraamista! Edellisen kerran Tiedeykkönen teki jakson antibioottiresistenssistä neljä vuotta sitten. Minkälainen tilanne Suomen osalta on tänään? Tässä jaksossa päivitetään tiedot siitä, mitä uutta tekoäly tuo antibioottiresistenssin hoitoon ja tutkimukseen. Haastateltavana jaksossa on Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Marko Virta, sekä yliopiston kansainvälisesti viitatuimpiin tutkijoihin lukeutuva Tommi Vatanen. Vatanen on mikrobiologi, joka käyttää tutkimukseen erilaisia laskennallisia menetelmiä. Toimittaja on Juuso Pekkinen Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston Marko Virta ja Tommi Vatanen Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.

Pasi Heikura selvittää miksi pääsiäisenä syödään mämmiä ja ihaillaan koristeltuja munia. Haastateltavana on uuden testamentin tutkija, eksegetiikan dosentti Outi Lehtipuu. Ohjelmassa pohditaan myös lapsen ja pesuveden syitä ja seurauksia, lämmitetään saunaa täyttä häkää ja lopuksi mitataan, minkä lämpöinen on poliittinen peruna. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Koralliriutat ovat ihmeellinen ja värikäs merielämän kehto: Jopa neljännes merilajeista tarvitsee niitä aina pikkuisista äyriäisistä valaisiin saakka. Koralliriuttojen kuolema on ensimmäinen peruuttamaton ilmastonmuutoksen aiheuttama keikahduspiste ja niiden mukana miljardi ihmistä menettää elantonsa. Hanskoja ei kuitenkaan ole lyöty tiskiin: Tutkijat kehittävät aktiivisesti ratkaisuja: korallien entisöintiä, keinohedelmöitystä, lämpöä kestävien panssarilevien tutkimusta ja geenipankkeja. Tietyt lajit ja alueet voivat vielä selvitä, jos toimimme nyt. Voisivatko vielä jälkipolvetkin päästä sukeltamaan värikkääseen merten sademetsään? Haastateltavana: meribiologi ja tietokirjailija Jessica Haapkylä Toimittajana: Hanna Asikainen Äänisuunnittelu: Panu Willman

Tekoälyn käytön yleistyminen on herättänyt keskustelu suuriin kielimalleihin perustuvien keskustelubottien mahdollisista mielenterveysriskeistä. Mediassa ja tieteellisissä julkaisussa on alettu puhua jopa “tekoälypsykoosista”. Mielenterveyden ammattilaiset ovat havainneet, että joidenkin ihmisten kohdalla todellisuustajun heikentyminen on mahdollisesti ollut yhteydessä tekoälyn käyttöön. Tässä Tiedeykkösen jaksossa avataan sitä, mitä nyt tiedetään tekoälyn käytön suhteesta vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Psykoosiriskin lisäksi jaksossa viitataan myös tapauksiin, joissa tekoäly on alkanut henkilön “itsemurhavalmentajaksi”. Jaksossa on haastateltavana HUS:lla digitaalisista hoidoista vastaava psykoterapeutti, oikeuspsykologi ja tutkija Jan-Henry Stenberg. Haastateltavana on myös Aalto-yliopiston koneoppimisen professori Arno Solin. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa, muista, että apua on saatavilla. Akuuteissa tapauksissa voit aina soittaa hätänumeroon 112. Mieli Kriisipuhelimen tiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta mieli.fi/kriisipuhelin.

Tällä kertaa haastatellaan tulevan Kalevala: Kullervon tarinan leffan tekijöitä. Haastateltavana elokuvan ohjaaja Antti J. Jokinen, sekä pääosan näyttelijät Elias Salonen ja Eero Aho. Heidän kansaan juteltiin tietenkin elokuvan tekemisestä, miten tuttu Kalevala oli heille entuudestaan tai miten näyttelijät valikoitui rooleihinsa. Juttua oli myös lavastuksesta ja mm. miekkojen ja muun rekvisiitan tekemisestä. Tottakai kyselin myös mitä leffoja herrat on viimeeksi nähneet tai ehtivätkö he leffoja katselemaan. Mitä mieltä haastatteluista? Entä aiotko mennä katsomaan leffan? Vai oletko jo nähnyt? Mitä mieltä? Entä mikä on Antti J. Jokisen paras elokuva? 

1970-luvulla Yhdysvallat kävi läpi valtavaa kulttuurista murrosta. Käynnissä oli Vietnamin sota ja kansalaisoikeusliike tasa-arvopyrkimyksineen oli voimissaan. Samalla vuosikymmenellä tehtiin myös All in the Family -televisiosarjaa (suom. Perhe on pahin), jonka Carroll O'Connorin näyttelemä päähenkilö Archie Bunker on New Yorkin Queensissa asuva, toisen maailmansodan veteraani ja duunari. Sovinistinen ja rasistinen Archie Bunkerin hahmo edusti niitä valkoisia amerikkalaisia, jotka tunsivat, että heidän arvonsa ja elämäntapansa olivat uhattuna nopean liberaalin muutoksen keskellä. Sarjan luoja, liberaali Norman Lear loi Archien varoittavaksi esimerkiksi suvaitsemattomuudesta. Suuri osa konservatiivisesta yleisöstä ei kuitenkaan nähnyt Archieta pilkan kohteena, vaan sankarina, joka "sanoo asiat niin kuin ne ovat". Archie Bunkeria käytetään edelleen vertailukohtana nykypolitiikassa. Archie Bunkeria ei 1980-luvun jälkeen nähty televisiossa kuin uusintoina, mutta Trey Parker ja Matt Stone loivat 1990-luvulla alkaneen ja sittemmin aikuisten kulttisuosioon nousseen animaatiosarjan Souh Parkin rääväsuisen ja ilkeän lapsen, Cartmanin, Archie Bunkerin muotin päälle. Mutta ennen kaikkea Archie Bunkerin hahmon katsotaan usein selittävän Donald Trumpin suosiota ja populismin nousua: molemmat vetoavat tyytymättömyyteen, jota koetaan poliittista korrektiutta ja eliittiä kohtaan. Haastateltavana ovat John Morton -keskuksen tutkijatohtori Oscar Winberg, joka tutki amerikkalaisen televisioviihteen ja politiikan suhdetta kirjassaan “Archie Bunker for President: How One Television Show Remade American Politics” (University of North Carolina Press), käsikirjoittaja Yasir Gaily (mm. Ylen uutissatiirit Kovan viikon ilta ja Noin viikon uutiset) ja Itä-Suomen yliopiston viestintätieteiden professori Outi Hakola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksi annamme toisillemme lahjoja? Ja mikä tekee eleestä niin tärkeän, että annamme ja vastaanotamme asioita, joita emme edes tarvitse? Sosiologien mukaan kyse on ikivanhasta rituaalista, jolla pyritään vahvistamaan ihmisten välistä sosiaalista sidettä. Lahjan ideaali on pyyteetön, mutta todellisuudessa siihen kätkeytyy monimutkainen psykologinen peli. Lahjan voi mokata niin pahanpäiväisesti, että se rikkoo ihmissuhteita tai käynnistää sodan. Haastateltavana sosiologian professori Olli Pyyhtinen Tampereen yliopistosta. Toimittajana Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Juha Sarkkinen.

Mitä kaikkea tekeekään romanijärjestöjen kattojärjestö Suomen Romanifoorumi ry? Haastateltavana toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg. Toimittajana Mertsi Lindgren.

Elokuvaohjaaja John Websterin uutuusdokumentti vie meidät keskelle Etelä-Euroopan liekehtiviä metsiä, missä suomalaiset pelastajat kohtaavat Portugalin tuhoisat maastopalot vuosina 2023 ja 2024. Palava maa kertoo Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon pelastuslaitosten sekä Nurmeksen sopimuspalokunnan ammattilaisten ja vapaaehtoisten matkasta, jossa suomalaiset taistelevat yhdessä portugalilaisten pelastajien kanssa tulta vastaan. Dokumentti tarjoaa intensiivisen, dramaattisen ja realistisen näkymän pelastustyöhön, jossa tulipalo näyttäytyy Portugalissa lähes myyttisenä vastustajana – lohikäärmeenä, jolla on oma tahto ja arvaamaton luonne. Elokuvassa korostuvat paitsi luonnonvoimien arvaamattomuus, myös pelastajien vahva yhteisöllisyys, solidaarisuus ja kansainvälinen yhteistyö, jotka ovat avainasemassa äärimmäisissä olosuhteissa. Haastateltavana ovat ohjaaja John Webster, pelastaja Toni Salmi, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jani Kareinen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen itäisen toiminta-alueen aluepalomestari Mika Siitonen sekä Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Kinnunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Täytyykö viha purkaa fyysisesti? Tekeekö Mozartin kuuntelu lapsista neroja? Tiedeykkösessä tutkitaan pitävätkö tunnetut psykologian myytit paikkansa. Lisäksi perehdytään uskomusten historiaan. Haastateltavana psykologi Minna Miao. Toimittajana Minna Korhonen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Suomi on noussut yllättäen avaruustoiminnan suurmaiden joukkoon, vaikka omaa astronauttia tai avaruusasemaa ei vielä olekaan. Kaikki alkoi Aalto-yliopiston opiskelijaprojektista, jonka rohkea kokeiluhenki synnytti suomalaisen piensatelliittibuumin. Suomen ensimmäisen satelliitin, Aalto-1:n, tekniset laitteet, kuten hyperspektrikamera ja plasmajarru, olivat kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita, ja niistä on kehittynyt kaupallisia menestystarinoita. Nyt Aalto-1:n ympärille on kasvanut uusi avaruusalan startup-kenttä, josta on noussut myös kansainvälisiä toimijoita. Suomen avaruusilmiö todistaa, että pienestä maasta voi nousta maailmanluokan tekijöitä, kun into, yhteistyö ja oppimisen halu kohtaavat. Haastateltavana avaruustekniikan professori ja opiskelijasatelliittiprojektin käynnistäjä Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Toimittajana Jari Mäkinen.

Mitkä ovat ne asiat, joista ihminen tunnistaa oman paikkansa yhteiskunnassa? Suurin osa suomalaisista ajattelee kuuluvansa heihin, jotka ovat kiivenneet yhteiskunnan tikapuilla korkealle. Itsensä huono-osaisiin arvioivien ihmisten määrä on kuitenkin kasvanut 2020-luvulla. Sosiaalisen statuksen merkitys on suuri. Se, miten ihminen asemoi itsensä yhteiskunnan sosiaalisessa hierarkiassa, on yhteydessä mm. elämänlaatuun ja mielipiteisiin. Eriarvoisuutta vuosikymmeniä tutkinut Juho Saari näkee isoja muutoksia suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisessa rakenteessa. Monet muutoksista ovat tapahtuneet vasta hiljattain. Haastateltavana jaksossa on Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspoltiikan professori Juho Saari Toimittajana on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija Katja Kostiainen

Aura Koiviston uutuusromaani Lahottajat (Into, 2025) kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta syrjäkylässä. Tarinassa pappi näkee sienissä jumaluutta, muusikko kuuntelee sienisinfonioita ja mummo kietoutuu sienirihmastoon. Kirja tarkastelee ihmisyyttä uusista näkökulmista ja esittelee hämmästyttävää sienitietoa – niiden kyvyt ja lajit ovat moninaiset, ja sienet voivat olla yhteistyökumppaneita tai loisia. Sienistä voisi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa. Psilosybiinit ja psilosiinit ovat luonnossa esiintyviä, erityisesti tietyissä sienissä esiintyviä psykoaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Tutkimusten mukaan psilosybiini voi lievittää vaikeaa masennusta ohjatun psykoterapian yhteydessä. Hannu Alhon johtama tutkimus selvitti, miten psilobysiineillä voitaisiin hoitaa alkoholiriippuvuutta. Sienet ovat monimuotoisuutensa takia sopeutumisen mestareita. Biokemistin ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon uusi tietokirja Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus, 2025) kertoo sienten viihtyvien yhtä lailla kuivissa ja märissä sekä kuumissa ja kylmissä ympäristöissä, myös meissä ihmisissä. Sienet ja itiöt ovatkin läsnä myös suositussa pelissä The Last of Us ja sen pohjalta tuotetussa draamasarjassa (MAX), jossa ihmiskunta kamppailee ihmiset tunnistamattomiksi hirviöiksi muuttavan tartunnan kautta. Tartunnan saanut ihminen alkaa puskea ruumistaan sienimäisiä ulokkeita menettäen oman kehonsa ja mielensä hallinnan, ja menettää minuutensa. Mikä on ihmisen ja sienten suhde, ja kumpi voittaisi taistelussa, sienet vai ihmiset? Voiko sienistä todellisuudessa kasvaa uhka ihmiskunnalle? Ja miten sienet voivat olla apuna mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien hoidossa? Haastateltavana ovat kirjailija Aura Koivisto, päihdelääketieteen professori emeritus Hannu Alho ja biokemisti ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ihokontakti vaikuttaa aivoihimme syvällisesti, ja sen merkitystä on tutkittu vauvojen silityskokeessa, jossa havaittiin, miten hellä kosketus aktivoi aivojen tunnekeskukset. Tutkimukset osoittavat, että jo kuukauden ikäisenä vauvan aivot reagoivat kosketukseen samalla tavalla kuin aikuisilla, mikä korostaa fyysisen läheisyyden merkitystä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Miksi iholla on näin keskeinen merkitys? Miksi kosketus ei ainoastaan rauhoita, vaan vaikuttaa myös aivojen kehitykseen? Haastateltavana: aivotutkija Jetro Tuulari ja ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund. Toimittajana Minna Korhonen.

57 fossiilijättiä tuottavat 80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä, mutta vierittivät vastuun kansalaisille. Hiilijalanjälki, lentohäpeä ja ruokavalion kyttäys - kaikki nämä lobattiin hidastamaan vihreää siirtymää. Keskustelu ilmastoteoista jumiutuu usein yksilöiden arkisiin elämänvalintoihin – se on fossiiliteollisuuden taitava silmänkääntötemppu, jonka turvin päästöjuhla on saanut jatkua. Miten paljon yksilön teoilla on merkitystä ison ja monimutkaisen ilmastokriisin hillinnässä? Pääsevätkö todelliset ilmastopahikset kuin koira veräjästä ja miten yhteiskunta voitaisi oikeasti muuttaa kestäväksi? Haastateltavana toimittaja-tietokirjailija Kerttu Kotakorpi ja kestävyyssiirtymään perehtynyt tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. Toimittajana on Jaro Asikainen. Lukijaäänet on toteutettu tekoälyn avulla.

Uudenvuoden raketit ja isot avaruusraketit toimivat samalla periaatteella: Newtonin kolmas laki sanoo, että jokaisella voimalla on vastavoima. Millainen on rakettien pitkä historia? Entä miten rakettimoottori käytännössä toimii? Raketti-insininööri Perttu Yli-Opas kertoo paitsi raketeista yleisesti, yhtiönsä tekemistä omituisista vesihöyryllä toimivista rakettimoottoreista kuin myös siitä, miten pienet harrastajaraketit hilasivat hänetkin avaruusrakettien pariin. Hyvää uutta vuotta toivottaa myös kiinalainen Wan Hu, joka on todennäköisesti ensimmäinen rakettikyytiä saanut ihminen (noin 4000 vuotta sitten). Haastateltavana: raketti-insininööri Perttu Yli-Opas, Aurora Propulsion Technologies. Toimittajana: Jari Mäkinen.

Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää. Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään. Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Hallitus leikkaa sote-järjestöiltä 130 miljoonaa, mikä on noin kolmasosa niiden rahoituksesta. Haastateltavana valmistelupäällikkö Niina Pajari Steasta ja varapääsihteeri Anne Knaapi Sostesta. Knaapi pitää hallituksen päätöstä ristiriitaisena, koska samaan aikaan puhutaan, että ennaltaehkäisyyn pitää panostaa. Kun sote-järjestöjen ennaltaehkäisevästä työstä leikataan, se tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi veronmaksajille. Pajari ei kuitenkaan usko, että hallitus on valmis perumaan leikkauksista, joten järjestöjen pitää keskittyä nyt priorisoimaan toimintojansa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perustuuko painovoima, gravitaatio, kvanttimekaniikkaan kuten muut tunnetut voimat? Tämä on yksi fysiikan suurista kysymyksistä tällä hetkellä. Ratkaisua on etsitty jo vuosikymmeniä kehittämällä erilaisia teorioita kynällä ja paperilla, mutta hyväksyttyä tulosta ei ole löytynyt. Professori Mika Sillanpää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta ja Kylmälaboratoriosta etsii ratkaisua toisella tavalla, tekemällä kokeita ja tutkimalla painovoiman perusolemusta hyvin matalissa millikelvinien lämpötiloissa. Sillanpää käyttää ryhmänsä kanssa tutkimukseen pienen pieniä kultapalloja ja pyrkii niiden avulla aluksi selvittämään, päteekö Newtonin painovoimalaki hyvin pienessä mittakaavassa. Jatkossa on aikomus edetä kvanttigravitaatiota kohti kvanttimekaanista lomittumisilmiötä tutkimalla. Taustalla häämöttää kiinnostava ajatus siitä, että ehkäpä juuri painovoima aiheuttaa kvanttilomittumisen. Haastateltavana on professori Mika Sillanpää Aalto-yliopistosta Kylmälaboratoriosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Euroopan hedelmä- ja vihanneskori, Espanja, on jo vuosia käyttänyt pohjavettä vesipitoisten vientikasvisten viljelyyn, koska jokivedet eivät enää riitä. Pitkäaikainen kuivuus ja ilmaston lämpeneminen käristävät Espanjaa ja kuivuus uhkaa jo ruuan tuotantoa. Helle ja haihtuminen lisäävät entisestään kasteluveden tarvetta viljelmillä, mutta vesivarat on jo pumpattu vähiin. Veden käyttöä on pakko alkaa rajoittaa, sillä nykytahdilla Espanjan vesivarat eivät ehdi uusiutua. Laittomat pohjaveden pumppaamot pahentavat tilannetta entisestään. Espanjan tilanne on vain alkusoittoa kehitykselle, joka uhkaa muitakin maita. Mitä tehdä, kun maailmanlaajuinen makean veden kiertojärjestelmä on nyrjäytetty raiteiltaan? Haastateltavana: professori Matti Kummu Aalto yliopistosta ja apulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Leena Mattila.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Muisti ei aina toimi aina niin kuin toivoisimme. Mieleen painuu julkkisjuorut, mutta emme muista mistä säätää eduskunta ja mistä päättää hallitus. Uutta oppiessa yritämme kovasti painaa mieleen asioita, mutta lopulta mieleen painettavat asiat karsitaan unen aikana. Mistä muisti rakentuu ja miten muistikuvat muuttuvat yö yöltä? Oppimisen neurobiologian tutkiminen on kuuma tieteenala. Nyt tiedetään jo hermosolujen tasolla, miksi toistot ovat tärkeitä ja miten nukkuminen edistää tiedon siirtymistä pitkäaikaismuistiin. Haastateltavana apulaisprofessori Juha Saarikangas ja dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Onko avaruus kuin uusi villi länsi, missä avaruusvallat voivat valloittaa maita ja mantuja toisilta taivaankappaleilta kuinka haluavat? Entä kuka korvaa, jos satelliittipalanen putoaa päähäsi? Tai jos astronautti tappaa toisen avaruudessa, niin kuka tuomitsee ja missä? Avaruustoiminnan laajentuessa on tullut yhä tärkeämmäksi säädellä avaruustoimintaa kansainvälisesti ja määritellä yhä tarkemmin mitä kukin voi tehdä ja miten. Mutta toistaiseksi avaruuslaki on monessa mielessä epäselvä, koska – onneksi – juurikaan ennakkotapauksia avaruusonnettomuuksista tai -rikoksista ei ole. Haastateltavana: avaruuslakiin erikoistunut juristi Jenni Tapio Euroopan avaruusjärjestö Esasta. Toimittajana Jari Mäkinen.

Kiistanalainen ilmastonmuokkaus tekee uutta tulemista. Syy on se, että päästövähennykset laahaavat, lämpöennätyksiä rikotaan ja yhä tuhoisammista sään ääri-ilmiöistä on jo tullut pelottavan tuttuja vieraita. Ilman radikaalia käännettä maapallon lämpeneminen uhkaa karata yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen turvarajan. Riskialttiiden perinteisten ilmastonmuokkausmenetelmien rinnalle on esitetty uusia tekniikoita, joista osa on yllättäen noussut jopa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan keskiöön. Lisäksi tutkitaan ratkaisuja, jotka kuulostavat tieteisfiktiolta, kuten jäätiköitä suojeleva jättimäinen verho tai Argentiinan kokoinen aurinkovarjo avaruudessa. Mitä ilmastonmuokkauksesta oikein pitäisi ajatella? Onko kyseessä ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi, eräänlainen kipeästi kaivattu planeetan plan B, vai sittenkin vaarallinen harhapolku. Ja olisiko parempi termi ilmastonkorjaus tai ilmastoväliintulo, kuten tutkimuspiireissä on ehdotettu? Haastateltavana ovat erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Ilona Mettiäinen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Mitä Suomen ilmastolle tapahtuu, jos golf-virta pysähtyisi? Tutkijat ovat jo vuosikausia varoitelleet siitä, miten ilmastonmuutos johtaa Atlantin merivirtojen hidastumiseen tai jopa pysähtymiseen. Helmikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa merivirtojen pysähtymisen vaikutuksia arvioitiin erityisesti Pohjois-Euroopassa niin dramaattisiksi, että niihin voisi olla mahdotonta sopeutua. Tässä ohjelmassa matkaamme Atlantin pohjamudista lähes 30 kilometrin korkeuteen stratosfääriin polaaripyörteeseen saakka. Miten valtameret vaikuttavat talvisäähän Suomessa? Entä, miten tämä kaikki on nyt jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden instituutin professori Petteri Uotila. Toimittajana Hanna Asikainen.

Olemme aina jonkun tunteen vallassa, vaikka emme välttämättä itse huomaa sitä. Nyt tiede on selvittänyt, miten voimakkaasti pelko, inho, ilo tai viha näkyvät aivoissamme. Samalla ymmärrys on kasvanut siitä, miksi emme saa tunteita hallintaamme ja miksi järki ja tunne eivät toimi vastakkain. Miten tunteet vaikuttavat elämäämme, päätöksiimme ja kehoomme? Ja miksi tiedostettu tunne on vain jäävuoren huippu? Haastateltavana on tutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta, toimittajana on Pirjo Koskinen.

Itämeri on ilmastonmuutoksen koelaboratorio. Se on yksi saastuneimmista ja ilmastonmuutokselle haavoittuvimmista meristä - mutta myös maailman tutkituin meri. Itämeren pinnan alta etsitään nyt arvokasta uutta tietoa maapallon muuttuvien meriekosysteemien ymmärtämiseksi. Monien tutkijoiden mielestä meret ovat ihmisen tärkein liittolainen ilmastonmuutosta vastaan. Merien tila on kuitenkin heikentynyt niin rajusti, että valtava suojakilpi rakoilee. Keikahduspisteen ylittäminen voi tehdä merellisestä hiilinielusta päästöjen lähteen, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Pahimmillaan merien muutos pysäyttäisi Golfvirran ja jäädyttäisi Euroopan. Merissä voi kuitenkin piillä myös ratkaisun avaimet lämpenevän planeetan pelastamiseksi. Maailman valtiot päättivät hiljattain suojella kolmasosan maailman meristä vuoteen 2030 mennessä, mutta miten moinen temppu tehdään? Haastateltavana ovat meribiologi Camilla Gustafsson Coast Clim -tutkimuskeskuksesta sekä meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen säätiöstä. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Dopamiini saa meidät motivoitumaan ja innostumaan. Saamme dopamiinin avulla euforisia kokemuksia. Toisaalta jäämme helposti kiinni dopamiinin aiheuttamaan tunnekoukkuun. Dopamiini onkin niin päihde- kuin monen muunkin riippuvuuden takana. Dopamiinilla on myös muita vaikutuksia: ilman sitä emme pysty liikkumaan. Miten yksi kemiallinen yhdiste voi vaikuttaa meihin näin voimakkaasti? Haastateltavana farmakologian emeritusprofessori Esa Korpi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Aivomme käsittelevät valtavan määrän tietoa, kun olemme muiden ihmisten kanssa. Ne skannaavat hyvin nopeasti esimerkiksi hierarkian ja sen, pitävätkö keskustelijat toisistaan vai onko tilanne uhkaava. Sosiaalisia havaintoja prosessoidaan aivoissa niin nopeasti, ettemme edes tiedosta niin tapahtuvan. Samalla aivot ennustavat, mitä kohta tulee tapahtumaan ja miten tilanteessa kannattaisi toimia. Miten ihmeessä aivot voivat olla niin tehokas elin? Entä miten tunteet vaikuttavat havaintoihimme ja lopulta edelleen valintoihimme? Haastateltavana väitöskirjatutkija Severi Santavirta Turun yliopiston PET-keskuksesta ja tunteiden aivotutkija Heini Saarimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Jo kivikaudella Homo sapiensit pistivät päänsä pyörälle sienillä ja kasviuutteilla. Tajuntaa muuttavia psykedeelejä on käytetty sekä lääkinnässä että erilaisissa rituaaleissa. Nykyihmisellä on entisten luonnontuotteiden lisäksi synteettiset ja puolisynteettiset psykedeelit. Todennäköisesti lähivuosina psykedeeliavusteinen terapia tulee käyttöön ainakin traumaperäisen stressihäiriön ja masennuksen hoitovaihtoehtona. Haastateltavana lääkäri Antti Hupli ja psykologi Samuli Kangaslampi. Toimittajana on Leena Mattila.

Harvoihin paikkoihin maapallolla liittyy niin paljon väärinkäsityksiä kuin napajäätiköihin. Mielikuvissa ne ovat kuolleita, jähmettyneitä maailmoja, mutta todellisuudessa ne ovat jatkuvassa liikkeessä, kasvavat ja hupenevat yhtä aikaa. Napajäätiköiden ymmärtäminen on ilmastokeskustelussa aivan ytimessä -- onhan niihin sidottuna potentiaali yli 60 metrin merenpinnan kohoamiseen. Mutta miten jäätiköitä tutkitaan ja niiden tulevia liikkeitä ennustetaan? Ja mitä edes oikeastaan tarkoittaa ikijää? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n jäätikkömallinnuksen asiantuntija Thomas Zwinger. Toimittajana Hanna Asikainen.

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Aristoteleen kantapäässä ruoditaan lasten leikkien vaihtelevaa nimistöä. Haastateltavana on leikkitutkija, filosofian tohtori Marjatta Kalliala. Ohjelmassa myös vastaanotetaan pajunköyttä ja pähkäillään miten murhan kuvaus voi liikauttaa veret. Toimittaja on Pasi Heikura.

Muuttolintujen-kevät kännykkäsovelluksessa kuka tahansa voi helposti nauhoittaa linnun laulua, minkä jälkeen saa tiedon, mikä lintu lauloi. Miten tämä lintulajit tunnistava tekoäly toimii? Viime aikoina on puhuttu lintukadosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Mutta miten lintujen ja muiden eliöiden määrät tiedetään ja osataan tehdä ennusteita tulevaisuudesta? Haastateltavana tilastotieteen väitöskirjatutkija ja tekoälykehittäjä Patrik Lauha Helsingin yliopistosta ja matemaattisen ja tilastollisen ekologian akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Yhdysvalloissa ja muissakin maissa on käynnissä useita kliinisiä kokeita, joissa tutkitaan CRISPR-Cas 9 -geenimuokkaustyökalun toimivuutta sairauksien hoidossa. Kliinisiä kokeita on menossa muun muassa sirppisolutautiin, syöpiin, perinnölliseen sokeuteen, diabetekseen, hyperkolesterolemiaan, HIV-infektioon ja jopa yleiseen vaivaan, virtsatieinfektioon. Sirppisolutaudin ja leukemian hoidossa on saatu jo positiivisia tuloksia. CRISPR-tekniikan avulla muunnos voidaan tehdä tarkasti halutussa kohdassa geeniä. Menetelmän kehittäjät ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna palkittiin kemian Nobelilla vuonna 2020. CRISPR-menetelmä herättää myös epäilyksiä ja pelkoja, koska se tarjoaa keinot muokata perimää lähes mielin määrin. Vuonna 2018 Kiinassa syntyneet CRISPR-vauvat, joiden perimään kiinalainen tutkija oli tutkijayhteisön tietämättä tehnyt geenimuunnoksen, nostivat esiin muuntelua koskevat tärkeät eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Haastateltavana on perinnöllisyyslääkäri, dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yliopistosta. Tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta muistelee menetelmän alkuhistoriaa haastattelussa, joka on vuodelta 2019. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Uuden sukupolven Meteosat-sääsateliitti pystyy seuraamaan uhkaavia säärintamia lähes reaaliaikaisesti. Sen tekemä ennakkoilmoitus rajuilmasta saattaa pelastaa ihmishenkiä ja saada rahassa mitattuna aikaan säästöt, jotka ovat suurempia kuin satelliittien tekeminen, lähettäminen ja operointi. Haastateltavana ovat Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi, Ranskan Ilmatieteen laitoksen tutkija Herve Roquet ja Meteosateja operoivan Eumetsatin tieteellinen johtaja Jochen Grandell. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Tuulivoiman kapasiteetti kasvoi Suomessa jopa 75 prosenttia vuonna 2022. Yhden vuoden aikana nimellistehoa tuli lisää 2430 megawattia, 800 MW enemmän kuin tuotantoteho Olkiluoto 3 ydinreaktorissa, jota rakennettiin 17 vuotta. Tuulivoiman yksi iso haaste on, että sähköä saadaan vain silloin, kun tuulee. Millaisia keinoja tuulisähkön varastointiin on näköpiirissä? Miten tuulivoimalat ylipäätään toimivat ja mitä uutta teknologiaa on luvassa? Entä riittävätkö metallit, kun tuulivoimalabuumi jatkuu? Miten vihreää tuulivoima oikeasti on? Haastateltavana on energia- ja sähköjärjestelmien asiantuntija, dekaani Olli Pyrhönen LUT-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kenguruhoito eli vanhemman syliin ja ihokontaktiin pääseminen on tärkeä osa keskosten hoitoa. Hyvin pienillä keskosilla kehitys on kesken paitsi keuhkoissa ja verenkiertoelimistössä, myös aivoissa. Uusin keskosten aivotutkimus osoittaa, että jos sylikontaktin lisäksi pieneen hauraaseen lapseen saadaan aito tunneyhteys, suojaavat vaikutukset ovat vielä voimakkaammat. Miksi tunneyhteys on merkittävä jo näin varhaisessa vaiheessa ihmisen elämää? Entä millaisin menetelmin aito tunneyhteys luodaan? Haastateltavana neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta ja vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSista. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Mitä paaston aikana tapahtuu elimistössä? Ihmiselimistö on sopeutunut yöaikaiseen paastoon: vaikka öisin ei tule ruokaa, verensokeri eli glukoosipitoisuus pystytään pitämään tietyissä rajoissa. Sitä varten elimistössämme on glukoosivarastoja. Kun ihminen on syömättä pidempään eli paastoaa, elimistön energiavarastot ehtyvät ja elimistö siirtyy paastomoodiin, ketoosiin. Sama ilmiö tapahtuu laihduttajille mainostetussa ketogeenisessa ruokavaliossa. Millainen tila ketoosi on, miten nopeasti siihen päädytään? Onko ketoosin väitetyille hyville vaikutuksille tieteellistä pohjaa? Kannattaako ajoittainen paastoaminen terveydellisistä syistä? Haastateltavana on ravitsemustieteen apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia? Onnistuuko työtehtävän jatkaminen keskeytyksen jälkeen? Tällaista kysytään Työssä muistaminen -kysymysarjassa. Sen on kehittänyt Työterveyslaitos, joka on tutkinut työikäisten muistiongelmia. Noin 400 000 työikäistä sanoo kärsivänsä muistin ja tiedollisten taitojen ongelmista. Työelämän tiedon käsittelyvaatimukset ovat kasvaneet paljon. Nämä tulokset selviävät Tiedeykkösessä. Aivojen hyvinvointi on aktiivisen ja itsenäisen elämän keskeinen asia. Siksi on syytä puhua aivoterveydestä, jotta pärjäämme töissä, kotona ja harrastuksissa. Elintavat ovat keskeisessä roolissa aivoterveydessä, mutta uusiakin tekijöitä tiede on löytänyt. Haastateltavana professori Miia Kivipelto Karoliinisesta instituutista ja neuropsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tekoälybotti ChatGPT ehdotti tämän jakson kuvaustekstiksi seuraavaa: “Onko tekoäly yhtä pelottava kuin Terminaattori, vai voimmeko luottaa siihen auttamaan meitä tulevaisuudessa? Ohjelmamme aikana tarkastelemme, miten tekoäly toimii ja kuinka sitä käytetään eri aloilla. Joten istu mukavasti, nosta äänenvoimakkuutta ja valmistaudu syventymään tekoälyn kiehtovaan maailmaan. Toivomme, että saat uusia oivalluksia tekoälystä ja sen tulevaisuudesta.” Miten tekoäly toimii ja miten sen koodaaminen poikkeaa tavallisen tietokoneohjelman tekemisestä? Miten ohjelma oppii muuttamaan toimintaansa? Tekoäly ChatGPT osaa välillä vastata hyvinkin ihmismäisesti, mutta puhuu toisinaan täyttä palturia. Ja miten tekoälyohjelma voidaan opettaa esimerkiksi erottamaan kissa koirasta? Entä voiko tekoäly jossain vaiheessa saavuttaa tietoisuuden, ja mitä se voisi tarkoittaa? Haastateltavana on tekoälytutkija, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta. Kysymyksiin pääsee välillä vastaamaan myös tekoäly ChatGPT. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun suuri geeniperimää kartoittanut ihmisgenomiprojekti päättyi. Hankkeen jälkeen käsityksiä perimästä on korjattu ja geenin käsitekin on uudistettu. Ihmisellä on vain noin 20 000 proteiinia koodaavaa geeniä, paljon vähemmän kuin oletettiin. Tuolloin luultiin, että RNA-geenit olisivat vain pieni geenien erikoisryhmä, ja siksi oli yllätys, kun ihmiseltä niitä on löydetty peräti 40 000. RNA-geenien suuri määrä näyttäisi korreloivan eliön monimutkaisuuden kanssa. Onkin herännyt ajatus, selittävätkö juuri ne eliöiden kuten ihmisen kehittyneisyyttä. Myöskään roska-DNA:ksi aikoinaan kutsuttu DNA-alue ei ole roskaa, vaan sisältää lukuisia tärkeitä toimintoja. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Mikko Frilander Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja genetiikan professori Harri Savilahti Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Kevättalvella 2022 Suomen vakaa kallioperä yllätti. Salon Kärävuoren 30 metrin korkuiselta kalliojyrkänteeltä tippui kaksi tonnien painoista lohkaretta. Ne tippuivat alla olevien omakotitalojen pihaan ja myös ulkorakennuksen päälle. Miksi näin kävi? Kivien sisäistä elämää ratkoo rakennegeologia. Kiviin syntyy miljoonien vuosien aikana monimuotoisessa muutoksessa rakoja ja juonia, jotka heikentävät kiven kestävyyttä. Myös kallioperän vedellä on rooli siinä, lähteekö lohkare irtoamaan kalliosta vai ei. Rakennegeologinen tieto on tarpeen etenkin ydinjätteiden loppusijoituksessa sekä malmien ja geotermisen energian etsinnässä. Haastateltavana geologit Timo Ruskeeniemi ja Nikolas Ovaskainen Geologian tutkimuskeskuksesta. Tiedetoimittaja Ulla Järven kotitalon viereen tippui 13 tonnin kivi. Välittömän sortumavaaran vuoksi viidestä talosta tuli käyttökelvottomia, ja oli etsittävä uusi koti. Toimittaja on Teija Peltoniemi.