Podcasts about suomella

Venäjä julkisti Istanbulissa kovat rauhanehdot Ukrainalle. Tulitaukoon ja rauhaan Venäjä suostuu vain, jos Ukraina luopuu Venäjän miehittämistä alueista kokonaan ja vetäytyy. Noudattaako Venäjän presidentti Vladimir Putin rauhanneuvotteluissa Neuvostoliiton sota-ajan johtajan Josif Stalinin oppeja? Kertooko maailmansodan historia mihin ehtoihin Ukraina ei voi suostua? Ovatko Ukrainan vaihtoehdot yhtä vaikeita kuin Suomella vuonna 1944? Vieraina ovat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander Ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ohjelman mahdollistaa Vaihtokapula, Vaihtokapula on käytettyjen puhelimien osto- ja myyntipalvelu. Hyviä puhelimia hyville ihmisille halvalla! https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Youtube&utm_medium=23media&utm_campaign=Kevat25Harvinaiset raaka-aineet ovat turvallisuuspolitiikkaa. Jos kansakunta ei ole omavarainen kriittisten materiaalien suhteen, teknologian ripeä kehitys tekee siitä uudella tavalla haavoittuvan. Onko Suomi valmis kohtaamaan uuden aikakauden haasteet? Mitä vaarallisia pullonkauloja ja toisaalta menestyksen eväitä Suomella on? Studiossa tutkijat Topi Turunen ja Veera Marttila.Vaihtokapula: Osta hyvä käytetty puhelin. Myy hyvä käytetty puhelin. #kiertotalous #vaihtokapula #kierrätys #kännykät

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Gazan tilanteesta eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsenten kanssa. Israel on tyhjentämässä Gazaa ja ottamassa alueen täydelliseen kontrolliin. Onko Suomella keinoja painostaa Israelia ? Noin kahdenkymmenen minuutin jälkeen keskustelun suuntana on Euroopan Unionin turvallisuus. Suuri valiokunta puoltaa EUn uuden yhteisen rahoitusvälineen luomista jäsenmaiden puolustushankintoja varten. Minkälainen apparaatti on syntymässä ja tuleeko se maksamaan Suomella jotakin ? Lähetyksen lopuksi yhteys Tampereelle; siellä toivutaan eilisestä koulussa tehdystä veitsi-iskusta.

Suomi starttaa mielenkiintoisista asemista viisuhuumaan! Tiistaina 13.5. on Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.Mielenkiintoiseksi viikon tekee sen, että periaatteessa Suomella on kaksi edustajaa viisuissa: Erika Vikman Suomen edustajana, sekä KAJ, joka edustaa puolestaan Ruotsia. Molemmat edustajat ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta Euroopassa ja lukeutuvat vahvoihin voittajasuosikkeihin.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Suomen Euroviisuklubin varapuheenjohtaja Kati Wikström, joka iloitsee viisuhurmiosta:-Suomesta on tullut viisujen mahtimaa, jota muutkin maat seuraa. Fanit seuraavat meidän UMK:ta (Uuden Musiikin Kilpailu), mitä kaikkea siellä on tulossa. Suomi on siinä mielessä jännittävä maa - meiltä ei koskaan tiedä, mitä meiltä tulee! Kuuntele koko haastattelu!

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden kehitysjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth nostaa Bronxcastissa kissan pöydälle: onko Suomella riittävästi osaamista pysyäkseen mukana globaalissa kisassa?Nythän nimittäin on niin niin, että:Osaavan työvoiman puute on jo noussut kasvun esteeksi Suomessa, eikä tilanne ainakaan helpotu tulevaisuudessa.Miksi kielitaito, sosiaalinen pääoma ja työelämätaidot ratkaisevat yhä enemmän?Suomalainen bisneskulttuuri ja vientiosaaminen eivät välttämättä ole ollenkaan parasta A-luokkaa, vaikka itse saatamme niin ajatella.Toisin sanoen: Millä reseptillä saadaan Suomeen kasvua ja osaajia? Siitäpä saatiin hyvin jutun juurta Maria-Elenan kanssa, kannattaa kuunnella!PS. Ole yhtä vihmerä kuin tuhannet muut ja tilaa Bronxcastin Youtube-kanava. Linkki tähän ja jakson verkkosivuille:https://www.rookiecom.fi/bronxcast-208-maria-elena-ehrnrooth-ja-uhkaako-suomi-pudota-pois-osaajapelista/#Bronxcast #keskuskauppakamari #iccfinland #työelämä #osaaminen #rekrytointi #kansainvälisyys #kasvu #työvoimapula #vientiosaaminen #työnantajabrändi

Miten Tuija Pehkonen liittyy Eskon deittailuun? Jos Eskon äiti toimisi amorin nuolena, hän valitsisi Eskolle juuri tietynlaisen kumppanin. Säännöt on tehty rikottaviksi, etenkin piilolinssien osalta. Mitä eroa on Suomella ja Kreikalla? Esko kysyy Suvilta erittäin omituisen kysymyksen, joka liittyy silmämuniin. Tampere on hieno paikka, etenkin kahdesta erinomaisesta syystä. Jos olet pelannut jotakin videopeliä yli 20 000 tuntia, niin Suvi osaa kertoa, kuinka monta vuotta olet pelannut yhtäjaksoisesti.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Miksi Usa halusi palauttaa suhteet Venäjään? Onko Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja todella muuttunut? Keskustelemassa taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista. Miten hallituksen leikkaukset ovat vaikuttaneet muihin tukiin? Haastateltavana Kelan tutkija Tuija Korpela. Kuinka huumekuolemia torjutaan? Hallituksen tuore ohjelma kohdistaa 10 miljoonaa euroa huumekuolemien torjuntaan. Mitä tällä summalla saadaan aikaiseksi? Keskustelemassa toiminnanvastaava Juha Sededgren Tukikohta ry:stä ja Jenny Kaasinen-Wickman A-klinikkasäätiöstä. Eu-komissaareja vierailee tänään Helsingissä. Millaisia tavoitteita Suomella on EU:ssa? Haastatetaltavana Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen Jean Monnet -professori Hanna Tuominen. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anna Nevalainen ja Lotta Lautala. Tuottajana Marija Skara.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee tänään arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Kuinka onnnistunutta hallituksen talouspolitiikka on? Vieraina Helsingin yliopiston ja VATT:n taloustieteen professori Roope Uusitalo ja valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander. Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui viikonloppuna. Kyseessä on jo kuudes putki- tai kaapelivaurio Itämerellä reilun kahden vuoden aikana. Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen kertoo Tukholmasta tuoreet tiedot uudesta kaapelivauriosta. Minkälaiset mahdollisuudet Suomella on vastata hybridivaikuttamiseen? Keskustelemassa eduskunnnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Jarmo Lindberg (kok.). Kela julkaisee uutta tietoa mielenterveyspoissaoloista. Mitä johtopäätöksiä mielenterveyspoissaoloista voidaan vetää? Puhelimessa Kelan tutkimusyksikön ylilääkäri Riitta Luoto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

Vieraana Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta. Keskustelun pohjana hänen uusi kirjansa Pinnan alta – Miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika. Toimittajana Mikko Jylhä.

1300-luvulta 1900-luvulle asti Suomella on ollut kolmekymmentäyksi kuningatarta ja keisarinnaa. Millaisia nämä henkilöt olivat ja miten he selvisivät vaativasta tehtävästään? Kaikki eivät eläneet onnellisina elämänsä loppuun asti. Suurin osa kuningattaristamme oli syntynyt Saksassa. Millä tavalla he toivat oman kulttuurinsa vaikutuksen maahamme? Mikä oli yleensä 22-vuotiaana kuningattaren silkkiseen pukuun pukeutuneen naisen tehtävä? Millainen oli kuningattaren avioliitto ja äitiys? Millä tavalla hän hallitsi vai oliko hän vain rekvisiittaa? Satu Jaatisen tietokirja Suomen Kuningattaret avaa Ruotsin vallan sekä Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kuningattarien ja keisarinnojen elämää, vallan ja tragedioidenkin kulisseissa. Kuka oli maamme ensimmäinen kuningatar Blanka? Millainen hallitsija Isabella Itävaltalainen oli? Miksi Badenin Fredrika ajettiin maanpakoon? Miksi Aleksandra Fjodorovnasta tuli traaginen viimeinen keisarinna? Ohjelman vieraina ovat tietokirjailija Satu Jaatinen ja väitöskirjatutkija Pihla Pekonen, joka teki maisteritutkielman kuningatar Kristiinasta ja tutkii nyt Kristiinan ajan hovielämää. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jutellaanpa merivoimista! Puolisotilaalliseks pursiseuraks haukuttu, voimaa merelle ja maalle projisoiva pumppu on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen! Onko Suomi merivoimallinen suurvalta Itämerellä? Millaisia uudet korvetit ovat? Pitäisikö Suomella olla sukellusveneitä? Miten tärkeässä roolissa merimiinoitus on modernissa sodassa? Mitä kalustoa Robin ostaisi merivoimille, jos saisi päättää?Lue lisää Robinin blogista: https://corporalfrisk.com/Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Avustustyö hyökkäyssodan keskellä Ukrainassa. Venäjän pommitukset osuvat edelleen siviilikohteisiin jopa läntisessä Ukrainassa ja avustustyö maassa jatkuu. Suomen Punaisen ristin avustustyöntekijä Heidi Saarinen kertoo tilanteesta Kiovassa. Sosiaali- ja terveysministeriö uutisoi perjantaina sairaalaverkon uudistuksista. Kysymme, mitä terveydenhuolto saa maksaa ja miten määritellään se, mitä hoitoa julkisen sairaanhoidon pitää tarjota. Studiossa HUSin diagnostiikkajohtaja ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja Helsingin yliopiston terveyshuollon professori Kristiina Patja. Tartuntataudit ovat riepotelleet suomalaisia jo loppukesästä, mutta millainen syksy on tulossa. Puhelimessa tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Työmarkkinoiden syksy käynnistyy vientialojen neuvotteluilla. Työelämää koskeva lainsäädäntö etenee ja samalla, kun talouden toivotaan hiljalleen pääsevän takaisin kasvu-uralle. Miten myrskyisä syksy on edessä ja kelpaavako hallituksen vastaantulo paikallisessa sopimisessa työntekijäliitoille? Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Puhelimessa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Juontaja Mira Stenström, tuottaja Annette Blencowe.

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. https://www.palta.fi/ Moni ulkomaille työn perässä muuttava, erityisesti osaavimmat, ovat asemassa valita mihin maahan he haluavat. Siinä puntaroinnissa Suomi kilpailee monien muiden hienojen maiden kanssa, joilla on hieno kulttuuri, upeat elinolosuhteet ja työnantajat. Maiden, joilla on hyvä maine. Mikä maine Suomella on? Miten sitä edes voi arvioida, ja mitä maine oikeastaan on? Näistä keskustelimme Paltan Milka Kortetin ja T-Median Harri Leinikan kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tässä jaksossa Tuomas Enbuske ja Otto Juote keskustelevat siitä miksi Suomella pitäisi olla oma ydinase, Jacques-Yves Cousteaun luontodokumenteista sekä pasifismin kauhuista

Kun Trump ärähtää, niin Eurooppa hypähtää. Stubb oli varmaankin turvallinen valinta, kuten olisi muutkin ehdokkaat olleet. Suomella ei voi pahimmassakaan tapauksessa koitua uudestakaan pressasta edes mainehaittaa, kun Suomella ei ole mainetta. Lakot ja lakko-oikeudet puhuttavat myös Äreitä Vanhoja Äijiä.

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Teknologiateollisuuden alat voivat vähentää 40 prosenttia kaikista päästöistä jo 2035 mennessä, Saari kertoo. Suomella on ensimmäistä kertaa oma paviljonki Ilmastokokuksessa. Siinä on joka päivä tapahtumia ja suomalaiset yritykset ovat esillä. Saari kuvailee, että kokousalue on yhtä suuri kuin Helsingin Kampista Sörnäisiin. Paikalle saapuu 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Honkatukian mielestä hyvin tärkeää on mitä Kiina tekee. Kiinan osuus maailman päästöistä on ollut noin kaksi kolmasosaa, mutta nyt Kiina satsaa tänä vuonna voimakkaasti aurinkoenergiaan. – Uutiset Kiinassa ovat rohkaisevia, mutta jos Kiina ei ala samaan aikaan ajaa hiilivoimaa alas, se ei ratkaise tätä, hän pohtii. Hän kuvailee, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat ”henkitoreissaan”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Konfliktien ja vainon vuoksi muuttaneiden ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan Euroopan unioni ja Suomi osana EU:ta kiristävät maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen prosesseja. Podcast-jaksossa kysytään, millainen yhteiskunnallinen ilmiö pakolaisuus on Suomessa ja kansainvälisesti. Millainen historia Suomella on pakolaisuuden ja pakkomuuton kanssa, sekä lähtö- että tulomaana? Millaista EU:n pakolaispolitiikka on tällä hetkellä, ja millä tavalla se vastaa globaaliin pakolaistilanteeseen? Mitä paljon puhuttu “ilmastopakolaisuus” tarkoittaa? Asiantuntijavieraina erikoistutkija Erna Bodström Siirtolaisuusinstituutista ja vaikuttamistyön ja varainhankinnan asiantuntija Melissa Ahlberg Suomen Pakolaisavusta. Jakson juontavat Amani Al-mehsen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Mitä suomalaisuus on ja minkä päälle suomalainen yhteiskunta on rakentunut? Miltä suomen väestönkehitys näyttää ja vaikuttaako väestönkehitys suomalaiseen kulttuuriin? Tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi? Millä tavoin Ruotsi on epäonnistunut maahanmuutossa ja miten Suomessa voidaan välttää Ruotsin virheet? Mitä globaali vastuu tarkoittaa ja onko Suomella globaalia vastuuta? Millä tavoin avun kohdistaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voi hyödyttää myös suomalaisia? Mikä merkitys Suomeen tulevien ihmisten uskonnollisella vakaumuksella ja arvomaailmalla on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? Miksi monet yritykset puhuvat sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja? Onko suomen kieli keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja pitäisikö suomen kielen sujuvan osaamisen olla edellytys Suomen kansalaisuudelle saamiselle? Studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Jakso on kuvattu 16.10.2023. ℹ OIKAISU Espoon kaupungin ennusteessa kyse oli työikäisestä väestöstä: "Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053." ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomalaisuus (5:07) Valtiouskovaisuus (12:40) Valtion omaisuus (14:18) Veroaste (15:43) Väestörakenne (19:20) Syntyvyys (26:34) Väestö ja kulttuuri (32:09) Ruotsi (36:20) Kotoutuminen (42:05) Israel ja Hamas (47:48) Ääriajattelu (54:00) Maahanmuuttopolitiikka (56:26) Pakolaiset (1:00:53) Globaali vastuu (1:05:02) Islam (1:13:53) Suomen kieli (1:28:33) Kansalaisuus (1:29:50) Ennakkoluulot ja asenteet (1:33:11) Yhtenäisyys

Ovatko Gazan tapahtumat muuttaneet suhdettamme palestiinalaisiin ja israelilaisiin muuttunut länsimaissa, varsinkin Suomessa? Tunteet ovat pinnassa, myös kannattajien joukoissa. Ruotsin NATO-juna etenee, kun Turkki nosti jalan jarrupolkimelta. Suomella on omakohtaista kokemusta Ruotsin sotilasmahdissa. Vuonna 1809 rakkaat länsinaapurimme juoksivat karkuun niin lujaa, että venäläiset rauhantunnustelijat saivat heidät kiinni vasta Umajassa. Petteri Orposta tulee pian kaikkien aikojen siltarumpupoliitikko. Vähintään neljä miljardia euroa maksava, vartin nykyistä nopeampi junayhteys Turusta Helsinkiin sai 460 miljoonan euron rahoituksen ensivaiheeseensa.
Mitä muuta rahalla voisi tehdä? Itärannikon voisi yhdistää Kotkaan asti. Tai Norjaan voisi rakentaa junayhteyden. Tai sitten voisi rakentaa nopean radan vain Turusta Helsinkiin. USA:n talous jaksaa yllättää. Maan talous kasvoi 4,9 prosenttia kolmannella kvartaalilla verrattuna viime vuoteen. Inflaatio laski 3,7 prosenttiin. Mistä on kyse? Toiko Kiinan-vastaiset taloustappelut tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin?

Jalkautuuko kansainvälinen rikollisuus Suomeen? Millaisia ovat rikollisuuden lonkerot? Onko katujengit järjestäytyneet rikollisuuden näkyvä osa? Keskustelemassa  tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen Akatemiasta sekä viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista.  Ranskassa ryhdytään valmistamaan hybridilentokoneita. Milloin ensimmäisiä lentoreittejä luvassa? Toimittaja Jari Mäkinen raportoi Ranskasta.  Turvallisuuspolitiikan syksy. Millaisia päätöksiä SUomella on edessä?  Turvallisuuspolitiikasta keskustelemassa aiheeseen perehtyneiden toimittajien raati Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomista, Niilo Simojoki STT:ltä sekä Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.  Saamelaiskäräjien vaalitulokset. Mitä käräjillä on tulevalla kaudella luvassa? Haastateltavana arktisen alkuperäiskansatutkimuksen professori Rauna Kuokkanen Lapin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.  

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Suomalaisella nuorella on tilastollisesti huomattavasti suurempi todennäköisyys kuolla tapaturmaisesti huumeisiin kuin liikenneonnettomuudessa. EU-maiden joukossa Suomella on jopa kyseenalainen kärkisija alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Vaikka ihmisten eloonjäämisen voitaisiin ajatella olevan yhteinen yhteiskunnallinen tavoite, huumekuolemien estämiseen ei tunnu liittyvän ajatusta nollatoleranssista. Suomessa ei ole esimerkiksi otettu käyttöön yhtäkään THL:n esittämistä seitsemästä suosituksesta huumekuolemien ehkäisemiseksi. Päihderiippuvaisen ihmisarvo ja yhteiskunnallinen asema tuntuvat Suomessa olevan erilaisia kuin muun väestön kohdalla. Onko syy ehkä siinä, että laittomien päihteiden käytössä on kyse rikollisesta toiminnasta ja mielikuvana käytetty termi “sota huumerikollisuutta vastaan” jättää myös sen uhrit, päihderiippuvaiset, ainakin osittain rintamalinjan väärälle puolelle. Minkälaista tukea yhteiskunnan marginaaleissa todella tarvitaan ja miksi yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta tuntuu niin vaikealta? Vieraina ovat vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi Helsingin poliisilaitoksen valvonta- ja ennalta estävästä toiminnosta, A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso ja THL:n emeritus tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Miksi startup-yritykset hyötyvät ulkomaisista huippuosaajista? Millä keinoilla sekä yritykset että valtio voivat houkutella Suomeen korkeasti koulutettua työvoimaa? Mitkä tekijät hidastavat ja vaikeuttavat osaajien rekrytointia? Minkälaisia huolia startup-yrityksillä on maahanmuuttopolitiikkaan ja perussuomalaisiin liittyen? Mitä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia Suomen startup-ekosysteemillä on ja mitä opittavaa Suomella olisi Piilaaksosta ja muista startup-keskittymistä? Studiossa Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Supermetrics (2:41) Huippuosaajat (5:07) Koulutus (6:54) Ulkomainen työvoima (9:26) Suomi (14:28) Rekrytointi (18:28) Suomeen asettuminen (22:11) Suomen kieli (26:26) Yrityskulttuuri (33:51) Suomen maakuva (36:07) Maahanmuuttopolitiikka (37:28) Oleskelulupa (47:46) Kielikoe ja tuloraja (53:52) Integraatio (59:04) Perussuomalaiset (1:02:14) Pohjoismaat (1:07:24) Ulkomaalaiset (1:11:34) Startup-yritykset (1:21:35) Piilaakso (1:26:36) Tallinna

Minkälainen vaikutus Kalifornialla on länsimaiseen kulttuuriin ja miksi sekä Hollywood että Piilaakso syntyivät juuri Kaliforniaan? Mistä kalifornialaisten rento mentaliteetti juontaa juurensa ja toisaalta mitä sosiaalisia haasteita Kaliforniassa on ollut? Kuinka paljon kalifornialaisilla teknologiayrityksillä on valtaa nykymaailmassa ja mitä opittavaa suomalaisilla ja Suomella olisi Kaliforniasta? Studiossa Miika "Särre" Särmäkari ja Jussi Heikelä. Jakso on nauhoitettu 22.5.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kaikki on Kaliforniasta (4:18) Ensikosketus (7:33) Historia (12:07) Kulttuuri (14:15) Kodittomuus (17:37) Kultit (19:46) High-risk, high-reward (20:59) Three strikes -laki (23:37) Vangit (25:33) EU vs USA (30:27) Hollywood (35:42) Teknologiayritykset (43:31) Yksityisyys (46:06) Valtio (49:48) Sosiaalisuus ja optimismi

Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme. Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa? Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.

Saku Tuominen, yrittäjä, tietokirjailija ja ravintoloitsija soveltaa Jääkiekkokirja (Tämä ei ole) - kirjaa (Otava 2023) NHL:n pudotuspeleihin ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen analysointiin. Hän kirjoitti sen Liigan viestintäpäällikön Tuomas Nyholmin kanssa. 00:00 Intro - kuka on Saku Tuominen 00:35 Jääkiekkokirja 01:45 Miksi jääkiekkomenestys perustuu luottamukseen. Tapparan uusi valmentaja Rikard Grönborg tulee Ruotsista - murtuuko dynastia? 03:40 Kärsivällinen selitys jääkiekkokirjan formaatista sekä tärkeistä kysymyksistä valmentajille 05:25 Ote Jääkiekkokirjasta 1.5x nopeudella ja kuinka Saku ja Tuomas jakavat haastattelijaäänet äänikirjassa 06:55 Onko Liigan sulkeminen järkevää varsinkin kun Kiekko-Espoo ja Jokerit nousevat? NHL toimii hyvin suljettuna. 09:10 Paikallispelien tärkeys. Rahaa pulppuava Tampereen Nokia-areena vs. pääkaupunkiseudun rupuhallit 10:49 Tapparan ja HIFK:n suomalaiset NHL:ssä Sasha Barkov, Patrik Laine, Mikael Grandlund, Miro Heiskanen, Roope Hintz 11:20 NHL - suurin, kaunein, paras ja jäätävän ammattimainen nelosketjuja myöten! Florida Panthersin ja Pelicansin ihmeet 12:50 Pelitapa vs. starat - New Jersey Devils vs. New York Rangers 13:39 Suomella on nyt kaikista parhaat NHL-pelaajat ikinä jäällä: Sebastian Aho, Mikko Rantanen, Sasha Barkov, Miro Heiskanen, Roope Hintz, Patrik Laine 14:40 Taas kerran Florida Panthers: Barkov, Luostarinen, Lundell. Tappelut ja taklaukset NHL vs. Liiga 16:48 Viivelähtö vs. trap-puolustus, meidän peli. Tapparan ja Leijonien tyyli vs. NHL. Keskialueen merkitys 19:00 Suomen ja Jukka Jalosen 12 minuutin MM-pelikirja - usein toistuvia tilanteita vs. Vanha liitto ja taiteilijat 21:50 Ville Peltonen ja pelaajavalmentajat 23:00 IFK:n nousun avaimet, kulttuurin ja pitkäjänteisyyden merkitys 26:30 Tappara taas kerran - mitä uusi valmentaja muuttaa? 27:35 Saku ravintoloitsijana - Savoy, Palace, World of Mouth 28:15 World of Mouth - maailman huippusovellus laadukkaaseen ravintolaelämään 29:00 Fine dining 30:35 Translink Corporate Financen closing dinnerit - Palace, Savoy, Olo, Bardot. Helsingin ravintoloiden riemastuttava kehitys 33:20 WoM:in huippuravintoloitsijoiden suositukset ja käyttäjämäärät, ravintolapeitto ja off the beaten path- paikat 35:30 Ravintolaoppaiden Spotify - everyone is a foodie now. 37:20 Sovelluksen esittelyä - Sakun suosikkiravintolat Roomassa 38:31 Käyttäjätarpeiden yhä parempi ymmärtäminen AI:n kautta 40:00 Onko Nalle Wahlroosin mielipide vanhentunut? Helena Puolakka 41:45 Samin yrityskauppa-aasinsilta HundrED:iin 42:20 Mitä HundrED tekee - sata opetusinnovaatiota 44:33 Sakun ennuste NHL:n finaalista 46:50 Sakun ennuste MM-kisoista Tampereella ja Riikassa 48:35 Outro: Lopussa seisoo Luottamus #neuvottelijat #neuvottelija #nhl #liiga #jääkiekko #luottamus #worldofmouth #hundred #tampere #tappara Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija https://www.linkedin.com/in/miettinen

Suomi pääsi ennätysajassa Naton täys­jäseneksi. Nyt sen on löydettävä oma roolinsa Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Edessä on työmaa. Suomella ja Natolla.

Suuri osa nykyisistä suurpuolueista oli aluksi pienpuolue. Minkälaisia vaihtoehtoja pienissä olisi nykypoliitiikalle? Onko Suomesta kansainväliseksi ydinjätevarastoksi, kuten Avoin puolue ehdottaa?

 Talouskeskustelu keskittyy veroihin ja budjettileikkauksiin. Entäs jos puhuttaisiin talouden tuottavuuden kehittämisestä? Siihen vaikuttavat investoinnit, ihmisten osaaminen sekä tietojen ja taitojen leviäminen. Nato-jäsenyys tuo puolustusbudjetin pysyvän kasvun. Pitäisikö meidän jatkossa olla avoin myös puolustukseen liittyvistä piiloinvestoinnista, kuten lentokoneiden hätälaskupaikoista maanteilla sekä turvallisuus-motiiveilla tehdyistä venesatamainvestoinneista? Esimerkiksi Israel laskee varusmiesten talkootyöpanoksen osaksi puolustusbudjettiaan. 
Suomella ja Britannialla on samanlaisia ongelmia sekä talouskasvun että työn tuottavuuden heikon kehityksen kanssa. Pitäisikö pk-yrityksiä rohkaista kansainvälistymään kepillä vai porkkanalla?

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomen askeleet kohti Natoa, voidaanko Unkari ja Turkki ohittaa ja saada turvatakuut? Entä miksi esimerkiksi Saksa jarruttaa aseapua Ukrainalle. Vieraana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Antti Häkkänen ja turvallisuustutkija, prikaantinkenraali evp Juha Pyykönen.  Asuntojen hinnat laskevat ja korot nousevat. Pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja toimitusjohtaja Risto Kyhälä Kiinteistömaailmasta keskustelemassa asuntomarkkinoiden näkymistä.  Neljättä koronarokotusta suositellaan yli 60-vuotiaille. Nyt kuitenkin vain osa hyvinvointialueista on varannut itselleen rokotteita. Miten rokotuksissa tasapuolisuus toteutuu ja mikä merkitys tällä on terveysturvallisuudelle? Sosiaali- ja terveysministeriön STM:n turvallisuus- ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, valmistelijoina Marjo Näkki ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Suomella on yli 100 vuotta ollut oma hevosrotunsa, joka on kuvastanut ja kehittynyt nuoren kansakunnan mukana sen kohtalonhetkistä aina näihin päiviin asti. Tässä jaksossa aiheen johtavat tutkijat kertovat miten suomalainen kansallistatte, historia ja ympäristö näkyvät näissä sitkeissä ja kauniissa eläimissä

Onneksi on Olkiluoto 3, huokaa moni, kun nyt elämme energiakriisin keskellä. Ydinvoiman käytön lisääntyminen on myös ilmastonmuutoksen kannalta hyvä asia. Toisaalta samaan aikaan maailmalla ovat konkretisoituneet myös ydinvoiman riskit. Sotatantereelle joutuneen Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne huolettaa. Miten ydinvoimala toimii ja mitä turvallisuusriskejä siihen liittyy? Eppu Normaali laulaa “millään muilla mailla kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”, onko näin? Entä onko Suomen rajan takana Venäjällä vanhoja voimalaitoksia, jotka voivat posahtaa? Entä fuusiovoiman tulevaisuus? Vanhan vitsin mukaan fuusioenergian toteutuminen on aina 20 vuoden päässä. Nyt on kuitenkin selvää edistystä tapahtunut. Kaukolämmön tarpeisiin Suomessa kehitetään puolestaan pienydinvoimaloita eli pieniä fissioreaktoreita. Kuinka todennäköisesti niitä tullaan ottamaan käyttöön? Haastateltavat: reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen VTT:ltä, ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta ja johtava tutkija, Suomen fuusiotutkimusta koordinoiva Tuomas Tala VTT:ltä. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Syksyn ensimmäisessä jaksossa vierailee Ilkka Kivimäki, pääomasijoitusyhtiö Maki.vc:n perustajaosakas ja Suomen yksi tunnetuimmista startup-vaikuttajista. Keskustelemme Ilkan urapolun käännekohdista, pääomasijoitusalasta ja sen kehityksestä. Miltä tulevaisuus näyttää? Millainen asema Suomella on startup- ja kasvuyrityskentän ekosysteeminä? Miten Ilkka pitchaa meille Suomen parhaana paikkana yrittäjille? Puhumme myös yrittäjien hyvinvoinnista ja jaksamisesta Ilkan omien kokemusten valossa.

Missä ovat suurvaltapolitiikan kuumat polttopisteet ja mitkä historialliset tekijät ovat johtaneet nykyiseen maailmanjärjestykseen? Minkälaiset suhteet Suomella on Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään ja miltä näyttää uusi 2020-luvun maailmanjärjestys? Voiko Suomi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan? Studiossa diplomaatti ja Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi sekä entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 9.8.2022. (0:00) Katsaus maailmanpolitiikkaan (4:11) Globalisaatio (6:37) Historiallinen maailmanjärjestys (9:37) Westfalenin rauha (11:18) Tasavaltalaisuus ja YYA (14:26) Suomi ja suurvallat (18:23) Demokraatit ja republikaanit (19:55) Suomi ja NATO (26:18) Euroopan unioni (34:37) Rahavalta ja mediavalta (36:06) Suomen integraatio länteen (38:26) Politiikka Suomessa (47:17) Poliittinen keskusta (49:35) Median diversiteetti (51:30) Suomen suurvaltasuhteet (59:49) Uskonto

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Ranskan, Saksan ja Italian päämiehet matkaavat Kiovaan. Millaista kitkaa maiden suhteissa Ukrainaan ja toisaalta Venäjään nyt on? Vieraina vieraileva tutkija Laura Parkkinen, Sorbonnen yliopisto ja tutkija Tuomas Iso-Markku, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelimessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Suomella kasvava rooli rauhanvälityksessä. Keskiasteen opiskelijavalinnat ja haasteet koulutukselle. Vieraina pj. Lukas Virtala, Lukiolaisten liitto, edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula, SAKKI ja erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto. Ulkomaanlehtikatsaus Venäjän lehdistä, Simo Ortamo. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Jukka Vanninen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Viikonloppu kolkuttelee ovelle ja vapaisiin valmistaudutaan myös Cityn Aamussa. Samuelin arkeen luksusta tuo uusi auto. Mikä on kaikkien aikojen pelottavin kauhuelokuva? Samuelin kotona järjestetään juhlat ja sehän tarkoittaa suursiivouksen tekemistä. Kohtaamiset ulkomaalaisten kanssa ovat aina yhtä mielenkiintoisia. Tom Cruise on hävittäjän puikoissa jälleen ja sehän tietää yleisöryntäystä leffateatterien lippuluukuille. Jääkiekon MM-kisat lähenee loppuaan ja Suomella on tahti päällä! Tuleeko kultaa? Mukana myös perinteinen puhelinvisailu "Pornoa vai Saippuaa"!

Miksi Turkki vastustelee Suomen Nato-jäsenyyttä? Keskustelemassa Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen ja suomenturkkilainen kaupunginvaltuutettu, taloustutkija Ozan Yanar. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut, ettei aio hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkki on esitellyt vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin on lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. "Näyttää siltä, että Turkki kokee, että heillä on hyvät pelimerkit ja siksi nostavat vaatimuksia keskusteluun", Yanar kommentoi. Hän arvioi, että nyt on Erdoganille otollinen tilanne kääntää katseet pois sisäpolitiikasta, mutta ei usko sen onnistuneen kovin hyvin. "Tämä ei ole suunnattu pelkästään Suomeen ja Ruotsiin vaan myös muille Nato-maille. Turkki vaatii että YPG julistettaisiin terroristijärjestöksi", Leinonen pohtii. Leinonen ja Yanar eivät näe, että Suomella olisi mahdollisuuksia luovuttaa kaikkia Turkin vaatimia henkilöitä ilman oikeuden päätöksiä. Yanar arvioi, että Turkki ei loppuun saakka voi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan tulee vastaan kun saa joitain tavoitteistaan läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen johto on ilmoittanut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, seuraako Ruotsi nyt perässä? Millaisia ovat Suomen ja Ruotsin Nato-pohdinnan yhteiset askeleet olleet? Kuinka selvää on, että Ruotsi päätyy samaan ratkaisuun Suomen kanssa? Naapurimaiden turvallisuuspoliittisia keskusteluja arvioimassa Ulkopoliittisen insituutin tutkija Matti Pesu sekä valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund. Ruotsin näkemyksistä raportoi kirjeenvaihtajamme Kirsi Heikel.  Millanen Nato-maa Suomi olisi? Jos Suomi liittyy puolustusliitto Natoon millaiset roolit voisivat Suomelle sopia? Kuinka paljon Suomella on Natolle annettavaa? Haasteltavana pääsihteeri Terhi Suominen Suomen Atlantti-seurasta ja  puolustuspoliittisen osaston päällikkö Janne Kuusela Puolustusministeriöstä.  Euroviisuja lauletaan Euroopassa, jossa käydään sotaa. Laulukilpailut perustettiin lähentämään Euroopan maita ja kulttuureja. Mikä on viisujen merkitys tänä vuonna? Onko laulukilpailuille haittaa poliittisuudesta? Tunnelmia kisapaikalta kertoo konkariviisutoimittaja Ville Vedenpää.  Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Jos Saksan asema EU:ssa heikkenee sen energiansaannin ongelmien myötä ja jos Ranska sitten pystyy ottamaan johtavamman roolin, niin mitä siitä voisi seuraa? Mahdollisesti enemmän valtaa EU:lle ja enemmän yhteisvastuita vai jotain muutakinko? Ja mitä se voi tarkoittaa, jos maat ja EU:kin haluavat nyt, että on syytä alkaa harjoittaa aiempaa voimakkaampaa teollisuuspolitiikkaa? Ottaako politiikka ehkä markkinoista aiempaa voimakkaamman niskalenkin vai tarkoittaako se kuitenkin käytännössä ihan muuta? Ja jos Suomi liittyy Natoon, voiko siitä seurata, että Suomella on varaa harjoittaa vähemmän nöyrää politiikkaa EU:ssa, kun EU:n merkitys Suomen turvallisuuden takaajana ei ole niin merkittävä kuin jos me emme kuulu Natoon? Mm. näistä asioista haastateltavana on Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten Ukrainan sota on vaikuttanut ruplan arvoon? Tarjoavatko kryptovaluutat mahdollisuuden venäläisille oligarkeille siirtää varoja länsimaihin? Missä vaiheessa eri digivaluuttojen, kuten Kiinan digiyuanin, EU:n digieuron ja Ruotsin digikruunun, kehitys on? Mitä EU:n maksujärjestelmälle tapahtuisi, jos Venäjä katkaisisi Itämeressä kulkevat tietoliikennekaapelit ja datayhteydet? Mitä hyötyä Suomen maaperällä sijaitsevasta TARGET2-noodista olisi ja lisäisikö hajautettu rahajärjestelmä huoltovarmuutta? Miten Nato ja euro liittyvät toisiinsa? Voisiko markka tehdä paluun digirahan muodossa ja minkälaiset mahdollisuudet Suomella olisi digimarkan kehittämisessä? Mitä hyötyjä digimarkasta olisi? Studiossa vieraina investointipankkiiri ja Neuvottelija-kanavan juontaja Sami Miettinen sekä yrittäjä Martin Wichmann. Jakso on nauhoitettu 28.3.2022. ✨ Kaupallinen yhteistyökumppani Northcrypto on kotimainen kryptovaluuttojen välityspalvelu, joka tekee kryptovaluuttoihin sijoittamisesta helppoa ja turvallista. Northcryptolla on alhainen 1% välityspalkkio ilman piilokuluja. Tutustu palveluun: https://www.northcrypto.com.

Satelliitit ovat olennainen osa nykyaikaista elämää: satelliittipaikannus, tietoliikenne, kaukokartoitus ja sään havaitseminen avaruudesta ovat muovautuneet niin syvälle arkeemme, että niitä on yhtä vaikeaa havaita kuin on töpseleihin sähköä puskevia voimalaitoksia. Samat avaruustekniikan sovellukset avustavat myös sotilaita. Satelliitit kuvaavat joukkojen, ajoneuvojen ja lentokoneiden sijainteja ja tekevät nykyaikaisesta sotatantereesta aikaisempaa läpinäkyvämmän. Kuka tahansa voi ostaa nyt vakoilutietoja ja jopa ostaa palveluna signaalitiedustelua. Miehittämättömiä lentolaitteita ohjataan satelliittiyhteydellä maapallon toiselta puolelta ja pommit löytävät kohteisiinsa paikannuspalvelujen avulla. Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo Tiedeykkösessä miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Hän kertoo myös siitä, miksi Suomella on suuria mahdollisuuksia avaruuden tilannetietoisuuden avustamisessa kansainvälisesti ja kuinka varsinaiset aktiiviset sotatoimet ovat hivuttautumassa myös avaruuteen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi uudenvuodenpuheessaan Venäjän toimien kylmentämää Euroopan tilannetta. Venäjä on vaatinut Naton laajentumisen estämistä ja puhunut Euroopan jakamisesta etupiireihin. Presidentti Niinistön mukaan "kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi". Mitä aikaa elämme, jos kylmän sodan jälkeinenkin aika on ohitettu? Presidentin mukaan Suomella on mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti: "hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme". Pitääkö Suomen "kiiruhtaa" vai "malttaa" sotilaallisessa liittoutumisessa? Mikä on Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen linja? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa:  Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se   Tuottaja: Lotta Hoppu  Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala.  Ohjelma on tehty vuonna 2021.   

Suomen naisten salibandymaajoukkueen päävalmentaja Lasse Kurronen vieraili KalloCastin jaksossa numero 88. Kurronen julkisti MM-joukkueensa keskiviikon pressitilaisuudessa. Jaksossa keskustellaan muun muassa joukkueen muodostuksesta, Suomen ja Ruotsin sarjojen tasoeroista, naissalibandyn julkisesta keskustelusta, MM-alkulohkon vastustajista ja tietenkin lämpöleiristä. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Spotifysta, Itunesista ja Acastista. Jakson sisältö Lasse Kurrosen haastattelu: 00.00-1.00.22 Aiheina muun muassa: - Suomen MM-joukkueen muodostaminen - Suomella on kokeneempi MM-joukkue kuin viimeksi? - Leimaako naissalibandya kritiikittömyys julkisessa keskustelussa? - F-liigan taso suhteessa ulkomaihin - Suomen kovimpien vastustajien tilanne - MM-vastustajat - Lämpöleiri ja sen merkitys Brandytyöryhmä: 1.00.23-1.08.54 - Kultaisten pallojen jako - Viikon posi ja nega KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

Maanantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Pohjois-Atlantin neuvosto vierailivat Suomessa. Perjantaina presidentti Sauli Niinistö tapaa Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Samaan aikaan Saimaan kanavassa tapahtuu kummia. Suomella on jalka Naton oven välissä ja puheyhteys itään. Minkälaista tasapainoa maamme hakee? Politiikkaradion studiossa vieraina Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajaja Hanna Smith ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Toimittajana Marjo Näkki.

Uusimmassa Kuninkaan puhe – podcastin jaksossa Jari Litmanen pohtii Riku Auvisen kanssa, millaiset lähtökohdat Suomella on kahteen MM-karsintaotteluun Ukrainaa ja Kazakstania vastaan. Huuhkajien kokoonpano on elänyt loukkaantumisten johdosta, joten on paikallaan tutkailla, millaisen ryhmän päävalmentaja Markku Kanerva lyö kentälle elintärkeisiin otteluihin. Suurimmaksi kysymykseksi joukkueen valinnassa on noussut se, että kapteeni Tim Sparv ei mahtunut Kanervan ryhmään tällä kertaa. Jari Litmanen pohtiikin, ”Onko Sparvin aika ohi maajoukkueessa (6.20).” Käsittelyssä on myös muutama ”uusvanha” valinta Suomen ryhmässä. Käsittelyssä ainakin Ilmari Niskanen, Juhani Ojala sekä erinomaista kautta Allsvenskanissa pelaava Carljohan ”Saku” Eriksson (14.30)