Podcasts about afrikassa

Miika Auvinen ja Tommi Hakkari keskustelevat kristittyjen vaikeasta tilanteesta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.   https://opendoors.fi/nouseafrikka/  

Afrikassa käydään Gazan ja Ukrainan varjossa kahta veristä sotaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, miten Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat ajautuneet väkivallan kierteeseen. Molempien maiden konfliktit ovat vaarassa levitä naapurimaihin. Suurvaltoja  kiinnostavat suuret luonnonrikkaudet. Haastattelemamme hollantilaistutkija sanoo, että esimerkiksi Kongo haluaa mineraaliensa vastineeksi aseapua Yhdysvalloilta. Ulkomailla asuvat sudanilaiset seuraavat surullisina kotimaansa kaaosta. Kuulemme tuntoja Ruotsin sudanilaisyhteisöstä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kun Batoul* seurasi isäänsä ja antoi elämänsä Jeesukselle, hän ei osannut kuvitella edessä olevaa kärsimystä. Kristittyjen tuella hän selvisi. https://opendoors.fi/mina-pysyn-jeesuksessa/  

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Suomessa ja maailmalla etsitään keinoja vakavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. Biolääketieteessä selvitetään näytteiden avulla muun muassa sitä, miksi Euroopassa yleinen syöpä on harvinaisempi Afrikassa. Tutkimustietoa saadaan biopankkien näytteistä. Polrtugalissa biopankit ovat osa kehitysyhteistyötä. Portugalin ja entisten siirtomaiden yhteys on edelleen tiivistä myös lääketieteessä. Lissabonissa sijaitsevan biopankin tutkijat selvittävät, että biopankkien näytteiden avulla saatiin tietoa muun muassa koronarokotteiden tehosta. Islannissa asukkaiden vapaaehtoisia näytteitä sisältävä biopankki meni konkurssiin yleisen talouskriisin seurauksena 2000-luvulla, Nyt virheistä on tutkijoiden mukaan opittu ja valvontaa tiukennettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala. Tuottaja on tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjlem. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yli 16 miljoonaa kristittyä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on ajettu kodeistaan. Monia vainotaan heidän uskonsa takia. On aika saada väkivalta pysähtymään ja toipuminen alkamaan.   https://opendoors.fi/nouseafrikka/  

Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 132. jaksossa puhutaan liikkuvuudesta ja sen poetiikasta afrikkalaisessa kirjallisuudessa. Vieraanani on akatemiatutkija Anna-Leena Toivanen Itä-Suomen yliopistosta. Millanen on Anna-Leenan suhde ranskan kieleen? Miten hän kiinnostui afrikkalaisesta kirjallisuudesta? Mitä liikkuvuustutkimuus tarkoittaa? Millaisia teoksia Anna-Leena on tarkastellut? Millaista on ollut Anna-Leenan oma liikkuvuus ranskankielisessä Afrikassa? Mitä tarkoitetaan jälkikolonialistisella kirjallisuustutkimuksella? Millaisia tutkimustuloksia Anna-Leena sai, kun hän vertasi ranskan- ja englanninkielistä afrikkalaista kirjallisuutta?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Suomalaiset sotilaat ostivat seksiä ja käyttäytyivät rasistisesti Afrikassa. Studiossa haastateltavina Tšadissa rauhaturvaajina palvelleet Ylen toimittaja Tuomas Rimpiläinen ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö. Nato-maat harjoittelevat arktisissa olosuhteissa. Norjasta raportoi kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen.  EKP päättää koroista. Mitä odotettavissa? Haastateltavana Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Hamasin hyökkäyksestä Israeliin tulee kuluneeksi 5 kuukautta. Nyt humanitaarinen tilanne Gazassa on järkyttävä, millaista apua alueen asukkaille on mahdollista toimittaa? Entä onko aselevolle mitään mahdollisuuksia? Haasteltavana kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, SPR:stä sekä tutkija Antti Tarvainen Suomen Lähi-idän instituutin säätiö Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kreikasta, jossa lehtiä on lukenut toimittaja Sara Saure.  Juontajana Jaakko Parkkinen.  Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja.  Tuottajana Marija Skara. 

Väkivaltaiset islamistit ja itsevaltaiset hallinnot uhkaavat Afrikan kristittyjä. Myös vaaleihin valmistautuvassa Intiassa kristittyjen tilanne on vaikea.   Tutustu vuoden 2024 World Watch List -vainoraporttiin:  https://opendoors.fi/worldwatchlist/  

Gynekologi Maija Kajan haaveili jo nuorena lähetyslääkärin työstä Afrikassa. Hänen haaveensa toteutui vuonna 1991, kun hän sai Namibian luterilaiselta kirkolta tehtävänannon aids-työhön Suomen Lähetysseuran lähettämänä. – Olin aivan ihmeissäni, että kirkko pyysi minua 1990-luvun alussa tekemään aids-työtä, sillä koko tautia ei tunnettu vielä hyvin, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maija Kajan. Afrikan kokemukset muuttivat Maija Kajania. Valtavan työtaakan keskellä hänen oli vaikea uskoa siihen Jumalaan, josta hänelle oli kerrottu pyhäkoulussa pienestä lähtien. – Uskoni välittävään Jumalaan meni, kun näin afrikkalaisten kärsimyksen. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on?  Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri tavoilla luonnonsuojelu kytkeytyy lajien tutkimiseen Keniassa ja muualla Afrikassa? Rosti kertoo omista kokemuksistaan.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

10. presidentti Ahtisaari Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa,kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.lähti evakkoon Viipurista,Kuopioon äitinsä kanssa ,isän sotiessa rintamalla.Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa.Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti.Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin,ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin.Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä,sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä,ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä.Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan.Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen,ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen.Jo Kuopion aikanaMartti tapasi tulevan vaimonsa.Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.Martti lähetysneuvokseksi nimitettiinja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin.Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä,nautti Namibialaisten luotttamusta,hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa,jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa,joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään,joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään.Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti,ja maan itsenäisyyteen johdatti.Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin,että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti.1994 oli Suomessa voimaksa lama,politiikkojen maine oli vaakalaudalla.Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan.Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissapääministerinä toimineen Kalevi Sorsan,ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan.Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla.Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.Lupasi vaalikamppanjassaan,että maakuntamatkoillaankerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.Ahtisaaren aikanaSuomesta tuli osa EU.ta.Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivatEurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen,tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen.Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta,antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn,jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,heidän työstään itsenäiselle suomelle.Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin..... Katso äänirunopuro sivustolta loput

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto keskustelee neuvottelufilosofiastaan ja kokemuksistaan NATO-neuvotteluissa, politiikassa, Darfurissa ja Venäjän lähialueilla Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. (00:00) Pekka Haavisto – Albertinkadun kasvatti (00:42) Finlandia vai Maamme-laulu? Olli Muuraisen flash mob (01:45) Suomen itsenäistyminen Venäjän-Japanin sodan jälkeen (02:40) Venäjän haavoittuvuus Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Prigozhinin matka Moskovaan. (04:00) Vuoristo-Karabah, Armenia ja Azerbaidžan. Lavrovin pelot. Droonisota ja pakolaisuus (06:01) Sauli Niinistö-Pekka Haavisto-Sanna Marin: hyvä ja paha poliisi roolijaot Erdoganin Turkin kanssa. NATO-prosessin koordinointi Ruotsin kanssa (08:50) NATO-hakemuksen vastustus keväällä 2022. Unkarin ja Turkin roolit. Ruotsin Koraanin polttamiset eriyttivät tiet keväällä 2023 (10:54) Neuvotteluissa Unkarin kanssa. Kansannousu 1956 ja yksin jäämisen kokemukset (12:40) Suomen laki uskonrauhan rikkomisesta, F-16 hävittäjät ja USA. Puolan ja Ukrainan suhde (15:25) Diplomatia on toiminut sodan keskelläkin (16:50) Ydinvoima vs. ilmastoriski. SSAB:n suuri merkitys – Raahe (18:50) Uusi neuvotteluvalta (WSOY) – rauhanneuvotteluteesit Darfurissa (20:15) Haaviston neuvotteluteesi: Tilan antaminen. Myötäkuuntelu (22:08) Haaviston neuvotteluteesi: Suorapuheisuus myös vastapuolelle epämiellyttävistä asioista kuten kansanmurhasta. Radikaali totuudellisuus (23:50) Haaviston neuvotteluteesi: Positiivinen yllättäminen positiivisella totuudellisuudella. Ei taktisia kaksoisviestejä eri osapuolille (24:23) Haaviston neuvotteluteesi: Varoitusten toteuttaminen. Uhkauksilla pitää olla katetta (25:20) Neuvottelun aikarajoitukset. Tunteet ja häpeä (26:35) Afrikka on suuri tuntematon. Kiinalaisten kolmirakenteinen hissipuhe Afrikassa toimii: väestönkasvun, talousongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisu vs. Euroopan moralismi ja demokratia (28:53) Suomen energiapolitiikan mahdollisuudet: tuulivoima, aurinkovoima, turve, siirtokapasiteetti. Rosatomin virheinvestointi (31:00) Teollisuuden ja Haavistonkin edustamien ympäristöaktivistien kummallinen yhteisvoitto voi olla lähellä. Paljon on opittu 1970-luvulta (32:00) Identiteettipolitiikka Suomessa. Erimielisyys vaatii sivistynyttä neuvottelumekanismia (33:07) Sauli Niinistön tolkku-konsepti. Maahanmuuttajanuorten turvallinen tila. Myötäkuuntelun taito (36:20) Agoran puute. Sosiaalinen media huonona korvikkeena. Pekka TikTokissa (37:37) Ei maailmalle kannata oppia viedä, kyllä maailmalla osataan. Riitojenratkaisumenetelmät voivat olla perinteisiä (39:25) Suomen historian parhaat presidentit. Miten Risto Ryti uhrautui Suomen puolesta (41:18) YK:n Kofi Annan oli rohkea toimija suurvaltojen välissä (42:30) Kansanliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle. Ahvenanmaa oli mukana myös NATO-prosessissa (43:36) Mitä odotat presidentinvaalikamppailulta? (44:05) #neuvottelija Sisäpiiri 21 Pekkan Haavisto Reykjavikissa Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Virallisen tiedon puuttuessa on mahdotonta tietää, kuinka paljon ihmisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on kidnapattu ja kuinka moni on onnistunut pakenemaan. Arvioiden mukaan kyse on jopa kymmenistä tuhansista. Habiba*, Mary*, Esther*, Ijanada* ja Charity ovat vain muutamia niistä vangeista, jotka ovat kertoneet riipaisevan tarinansa Open Doorsille.   https://opendoors.fi/kuin-tulen-lapi-viisi-militanttien-vankeudessa-afrikassa-elanytta-kertoo-tarinansa/  

Turkki ja Venäjä puivat viljadiiliä. Mitä johtajien tapaamiselta voidaan odottaa? Haastateltavana toimittaja Tom Kankkonen  Millaista tukea korkeakouluopiskelijat kaipaavat, jotta opiskelu luistaisi? Opintojen tukemisesta keskustelemassa lehtori Ruut Kaukinen Haaga-Heliasta sekä hallituksen jäsen Etta Helander Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta.  Kenian pääkaupungissa Nairobissa on alkamassa Afrikan maiden ilmastokokous. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Millaisia ilmastotoimia Afrikan maissa tehdään? Investoidaanko mantereella vihreään siirtymään. Keskustelemassa väitöskirjatutkija Eva Nilsson, väitöskirjatutkija Hankenista sekä professori Petri Pellikka Helsingin yliopistosta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja ja Ilkka Lahti. Tuottajana Marija Skara. 

RKP kokoustaa Ahvenanmaalla. Päättäkö puolue hallitusjatkosta? Politiikan toimittaja Tuomas Hyytinen haastatetlavana.  Kuinka Suomi torjuu terrorismia? Pääministeri Orpon mukaan Palkka-armeija Wagnerin tilanne vakava uhka Suomelle. Millaista uhkaa Wagner luo Suomelle? Onko Ruotsin heikentyneellä turvallisuustilanteessa vaikutusta Suomeen? Haastateltavana terrorismi tuktija Juha Saarinen sekä eikoistutkija Anna Santaholma Suojelupoliisista. Kuinka Wagner-palkka-armeijan johtohenkilöiden kuolemat vaikuttavat palkka-armeijan toimintaan Afrikassa. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Asumisoikeusasuntojärjestelmään tulee suuria muutoksia. Kuinka kannattava asumismuoto aso-asunnot ovat tällä hetkellä? Haastateltavana lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen Ympäristöministeriöstä sekä varapuheenjohtajaElias Kiviranta Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:stä.  Millaisia talousnäkymiä OP ennustaa SUomelle? Haastateltavana OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Ilkka Lahti ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Minkälaisiin periaatteisiin Ranskan ulkopolitiikka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen? Miten Ranskan entinen suurvalta-asema näkyy Ranskan ulkopolitiikassa? Miksi Nigerissä on käynnissä vallankaappaus? Mikä yhteys vallankaappauksella on Ranskan ulkopolitiikkaan ja mikä merkitys Länsi-Afrikalla on suurvaltapolitiikassa? Studiossa Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clerc. Jakso on kuvattu 4.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Toisen maailmansodan perintö (8:00) Taloudelliset intressit (11:16) Energiapolitiikka (13:51) Nigerin vallankaappaus (18:42) Suurvaltapolitiikka (20:37) Ranska Nigerissä (23:47) Vallankaappaajien motiivit (25:13) Ranska Länsi-Afrikassa (34:43) Ihmisoikeudet (37:30) Ranskan suurvalta-asema (42:14) Ranskan sisäpolitiikka (45:34) NATO ja YK (52:52) Macron ja Ukrainan sota (1:00:12) Euroopan turvallisuus

”Elän jatkuvassa pelossa”, sanoo Fati, nuori vaimo ja äiti Burkina Fasosta. ”Aina kun kuulen laukauksen, pelästyn ja ajattelen, että he ovat tulossa takaisin tappamaan meidät kaikki.” Radikaali-islamistinen väkivalta ajaa miljoonia pakolaisuuteen Länsi-Afrikassa. https://opendoors.fi/pakolaisena-elava-fati-jaksaa-uskoa-vakivaltaisesta-vainosta-huolimatta/  

Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.

Eurooppa ryntäsi hakemaan energiakriisiin ratkaisua nesteytetystä maakaasusta. LNG-buumin keskellä uusia toimittajia on etsitty niin Afrikasta kuin Lähi-idästä. Energia-asiantuntijat varoittavat, että Eurooppa voi jäädä jumiin kaasuun, mikä pahimmillaan vesittäisi EU:n ilmastotavoitteet. Ohjelmassa käydään Senegalissa, joka toivoo rikastuvansa kaasulla. Lisäksi kuullaan Saksan ennätyksellisen nopeista LNG-hankkeista. Ohjelman toimittavat Anna Saraste, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miksi entiset siirtomaat esimerkiksi Afrikassa eivät tuomitse Venäjää Ukrainan sodasta samalla lailla ja yhtä tiukasti kuin mitä EU tekee? Miltä EU:n entinen ja nykyinen toiminta näyttää entisten siirtomaiden näkökulmasta katsottuna? Ja miltä nyt vaikuttaa EU:n yhtenäisyys sen suhteen miten eri maat Ukrainan sotaan suhtautuvat? Haastateltavana on historian yliopistonlehtori Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Palkkasotilasyhtiö Wagner on muutamassa vuodessa kahminut itselleen valtavia luonnonrikkauksia eri puolilta Afrikkaa.

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjä ottaa Afrikassa nyt kaiken irti siitä, että lännellä on niin huono maine. Näin kiteyttää Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen. Venäjän viesti uppoaa, koska Venäjä ei saarnaa eikä syyttele. Se kertoo tukevansa Afrikan ratkaisuja. Se hyödyntää siirtomaa-ajan rakenteisiin väsyneiden suuttumusta ja esiintyy imperialismin vastustajana. Afrikassa Venäjän näkemys Ukrainan sodasta saa paljon tukea. Puolet Afrikan maista ei ole halunnut tuomita Venäjän hyökkäystä YK:ssa. Onko Venäjä avannut Afrikkaan uuden rintaman? Ja onko Venäjällä plakkarissa puolet Afrikasta? Vai onko tämä vanhan maailman tulkintaa, suoraan kylmästä sodasta ellei peräti siirtomaa-ajoilta? Mitä Venäjä Afrikasta juuri nyt tahtoo ja tuoko se Afrikan maille jotain sellaista, joka hyödyttää tavallisia ihmisiä? Pasi Toivosen kanssa näihin ja muihin kysymyksiin etsii vastauksia ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Afrikassa? Millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on Euroopassa ja Afrikassa? Entä miten eskalaation kierre estetään? Haastattelussa Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen, joka vastaan kansainvälisistä suhteista EU:ssa. Ukrainan sota ja kaasuputkiräjähdys, ydinaseella uhkailu kertovat Urpilaisen mielestä siitä, että sodassa on siirrytty uuteen vaiheeseen. Urpilaisen mukaan EU on ollut poikkeuksellisen nopea ja tiukka Venäjää kohtaan Ukrainan sodan aikana. Lannoitteet eivät voi kuitenkaan olla EU-pakotteiden listalla Afrikan ruokakriisin takia. Entä miltä näyttää Sanna Marinin hallituksen päätökset entisen valtiovarainministerin silmin? Urpilainen kommentoi myös mahdollisuuttaan olla ehdolla seuraavissa presidentinvaaleissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän liikekannallepano: Ukot ruotuun, jos he löytyvät. Suomalaisten ei kannata hirveästi nyt lällätellä, vaikka sikäläisen armeijan meininki vaikuttaa hieman sekavalta. Ei ole sattumaa, että Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ollaan haluttomia tuomitsemaan Venäjää Ukrainan-hyökkäyksen takia. Venäläisten espanjan-, portugalin-, arabian- ja ranskankieliset propagandatelkkarikanavat ovat todella suosittuja. Italian pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, oikeistopopulistisen Italian veljien Giorgia Meloni. Mitä se tarkoittaa Italialle, mitä se tarkoittaa Euroopalle? Esko Aho vertasi 1990-luvun taloustilannetta nykyiseen. Osuuko hänen vertauksensa maaliin? Fortumin hallitus häpeäpaaluun vai kaljaa kansalle? Kansanedustaja Mikko Kärnä laski vaihtoehtoisia tapoja polttaa Fortumin Uniper-retken rahat. Jos ostaisi halpaa olutta seitsemällä miljardilla eurolla hintaan 1,15e tölkki, saisi 6,087 miljardia tölkkiä olutta. Jos sen jakaisi suomalaisille, jokainen saisi 1106 tölkkiä eli noin 46 laatikkoa, Kärnä summaa. Kun nämä tölkit vielä palauttaisi kauppaan, saisi vielä reilut 913 miljoonaa euroa takaisin.

Ukraina tilanne itsenäisyyspäivän jäljiltä, Ylen Antti Kuronen on Zaporizzjan kaupungissa, lähellä Venäjän miehittämää ydinvoimalaa.  Afrikka kärsii kuivuudesta ja ruokapulasta. Eurooppa on riippuvainen Afrikasta tulevasta kaasusta ja myös aurinkosähkön tuontia kaavaillaan. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen valottaa Euroopan Afrikka-yhteistyötä ja avaa myös Venäjän toimia Afrikassa. Pääministeri Marinin asema on vahva SDP:ssä ja hänen suosionsa suuri. Murentavatko kohut pääministerin suosiota ja vaikeuttavatko yhteistyötä SDP:n sisällä ja hallituksessa. Arvioimassa arvotutkija, VTT Anneli Portman ja viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jugner, joka on Liike Nytin taustavaikuttaja ja SDP:n ex-puoluesihteeri. Tanskassakin Marin on ollut esillä, mutta myös oman maan politiikka puhuttaa, koska vaalit lähestyvät. Ja Tanskassa myös naisten MM-jääkiekkokisat. Lehtikatsauksen Kööpenhaminasta toimittaa Karoliina Kantola.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Totti Toivonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Koronapandemian aikana tyttöjen sukuelinten silpominen on lisääntynyt useassa Afrikan maassa. Koulusulut vauhdittivat kasvua, kun silpomisen vastainen valistus joutui tauolle. Nyt myös Ukrainan sodan pahentama ruokakriisi uhkaa heikentää tyttöjen tilannetta. Ohjelmassa kuullaan, miten Keniassa ja Somaliassa yritetään muuttaa silpomisperinnettä tyttöjen auttamiseksi. Ohjelman toimittavat Liselott Lindström ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Sota Ukrainassa uhkaa viedä ruokaturvan miljoonilta ihmisiltä, kun ruoanvienti Ukrainasta on lähes keskeytynyt. Ensivaikutukset näkyvät jo Lähi-idässä ja Afrikassa. Ohjelmassa pohditaan, miten parantaa maailman ruokaturvan tulevaisuutta sodan ja ilmastonmuutoksen keskellä. Lisäksi kuullaan raportti tuontiviljasta riippuvaisilta palestiinalaisalueilta sekä kysytään asiantuntijoiden ratkaisuja maailman ruokaturvan parantamiseksi. Ohjelman toimittavat Veera Pennanen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Australia has recorded its first official case of monkeypox in Victoria, with another suspected infection identified in New South Wales.  The rare viral infection mainly occurs in central and western Africa.  - Australia kirjasi perjantaina ensimmäisen virallisen apinarokkotapauksensa Victoriassa, toisen epäillyttävän tapauksen löydyttyä NSW'stä. Kyseisen viruksen aiheuttama harvinainen sairaus esiintyy enimmäkseen keski- ja Länsi-Afrikassa.

Luomakunnan vartijat -elokuva keskustelee ihmisyyttä ja ympäristöä koskettavista muutoksista itäisessä Afrikassa. Ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ollessa huolissaan suurten nisäkkäiden sukupuutosta ja fossiilien suojelemisesta, paikalliset daasanach-paimentolaiset huolehtivat toimeentulostaan, sosiaalisista suhteistaan sekä maasta ja vedestä.

Yksi sota siellä jossain. Näin kuvailee toimittaja Liselott Lindström monien afrikkalaisten näkemystä Ukrainan sodasta. Aiemmin Keniassa asunut Liselott joutui penkomaan maan lehtiä löytääkseen uutisia Butšan kauheuksista. Kaikki eivät keskity Ukrainan sotaan – eikä koko maailma vihaa Vladimir Putinia. Euroopassa ja Yhdysvalloissa Putin tuomitaan laajasti, mutta Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa mielipiteet ovat jakautuneet. Sotaa ei tueta mutta moni ajattelee, että se on ennen kaikkea Yhdysvaltain vika, kuvailee Latinalaista Amerikkaa seuraava toimittaja Maija Salmi. Monet mantereen maat ovat jakaantuneet poliittisesti kahtia, ja etenkin vasemmiston on vaikea uskoa, että yhdysvaltalaiset voisivat ikinä olla hyvien puolella. Samalla Venäjä on kasvattanut Euroopan ulkopuolella mainettaan avuliaana kumppanina. Maija ja Liselott selittävät, miksi Venäjän propaganda leviää nyt nopeasti. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Millainen ruokakriisi on odotettavissa kun Ukrainan valtavat vilja-aitat eivät olekaan käytössä? Haastattelussa Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Ukraina on maailman suurin auringonkukkaöljyn tuottaja, maailman toiseksi suurin ohran tuottaja ja maailman kolmanneksi suurin vehnän ja rapsin tuottaja. Millaisia vaikutuksia on sillä, että Ukrainan ruuan tuotantoa heikkenee? Karikallion mukaan etenkin Afrikassa tulee ongelmia kun Ukrainasta ei saadakaan ruokaa. Schulman arvioi, että Suomessa ruuan hinta voi nousta noin 10-15 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan maissa on herätty viime vuosina sovittelemaan siirtomaahistorian vääryyksiä. Saksa on myöntänyt, että se syyllistyi kansanmurhaan yli sata vuotta sitten nykyisessä Namibiassa. Ranska on pyrkinyt tekemään tiliä muun muassa Algerian sotaan liittyvistä julmuuksista. Ohjelmassa kysytään, miten entiset siirtomaavallat ovat onnistuneet yrityksissään paikata menneisyyden rikoksia Afrikassa. Onko kyse symbolisista teoista vai perusteellisemmasta muutoksesta tavassa, jolla siirtomaahistoriaa Euroopassa tarkastellaan? Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Annastiina Heikkilä. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Millaista on raportoida ainoana suomalaisena Afrikasta? Toimittaja Liselott Lindström valottaa työssään maanosaa nälänhätälukujen ja kriisiuutisoinnin sijaan kertomalla pienempiä, ihmisen kokoisia tarinoita. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

Radio Cityn Aamussa pistettiin olympialaisten hiihtovalinnat kuntoon. Samuel halusi soittaa kappaleen, joka sai kuulijat ajamaan rekan alle ja Jere salakuuntelu saa erikoisen käänteen. Royalin fanit nousivat barrikadeille, mutta eivät he sitä ostaneet ja Afrikassa pelataan ehkä huonoiten tiedetyt arvokisat. Mukana myös sian sydämen saanut mies ja huoltoasemamuisteloa. Pitäisikö lihavilta kieltää buffetit ja miksi Tuure ei voi vaan jatkaa Karavaanin kanssa?

Kun katsoo Suomen uutisia, voisi luulla, että koko Afrikka on tulossa Eurooppaan. Näin analysoi Ylen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström viime vuosien uutisointia. Usein Afrikan maista kertovissa jutuissa pelotellaan uhkakuvilla samalla, kun yksilöt ja arki jäävät taka-alalle. Liselott on palaamassa kotiin Keniasta neljän vuoden jälkeen, ja Jenny haluaa puhua kaikesta siitä, mikä Afrikasta on jäänyt sanomatta. Suomessa rodullisuus ja identiteetti ovat jatkuvasti puheenaiheena, mutta millaista on keskustelu Keniassa? Maassa valkoiset ovat vähemmistössä mutta syrjintä on arkipäivää. Sen taustalla on usein ihonvärin sijaan raha. Vaikka siirtomaaherrat lähtivät, syrjivät käytännöt ovat yhä läsnä yhteiskunnassa. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Salo. Sami Jouttijärvi on tutkimustyössään keskittynyt kaksipuoleisten aurinkopaneelien hyödyntämiseen aurinkosähkön tuotannon sekä sähkönkulutuksen yhteensopivuuden parantamiseen Pohjoismaiden olosuhteissa. Joni Karjalainen tekee väitöstutkimusta uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille. Paula Salo johtaa CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortiota, jossa selvitetään, millaisilla tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Hän kertoo ohjelmassa, miten voimme kannustaa tekemään ympäristön kannalta kestävämpien energiavalintoja. www.utu.fi/tiedelinja

Nykyihminen kehittyi aikoinaan Afrikassa, joten ei ihme, että olemme sopeutuneet parhaiten lämpimiin olosuhteisiin. Harva eläinlaji pystyy yhtä tehokkaasti poistamaan lämpöä kehostaan kuin ihminen - olemme hikoilun mestareita. Esi-isämme harrastivat väsytysmetsästystä: he juoksivat niin kauan gasellin perässä, että eläin joutui pysähtymään läähättämään tai sai lämpöhalvauksen. Ihmiselle on kehittynyt tehokkaita keinoja estää kehon kylmenemistä. Ensimmäinen reaktio syntyy välittömästi, kun astumme ovesta ja kylmä ilma osuu kasvoillemme. Tämän jälkeen kylmää torjuvat mekanismit vaihe vaiheelta aktivoituvat. Tiedeykkösessä Oulun yliopiston dosentti Tiina Ikäheimo ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen kertovat, miten ihmisen lämmönsäätelymekanismit toimivat. Entä miksi ihmisen ruumiinlämpö on noin 37 astetta, vaikka ympäristö on useimmiten kylmempi eli luovutamme jatkuvasti lämpöä ympärillemme ja haaskaamme energiaa? Vaikka helteiden haitoista puhutaan paljon, todellisuudessa ihmislajin trooppisuus näkyy siinä, että maailmanlaajuisesti kylmyys on moninkertaisesti suurempi tappaja kuin kuumuus — tämä on tilanne joka puolella maailmaa, lukuun ottamatta vain kaikkein kuumimpia alueita. Ohjelmassa selviää, mistä kylmäkuolleisuus johtuu ja miten kylmän haittoja voidaan ehkäistä. Lisäksi keskustellaan muun muassa avantouinnin ja saunomisen terveysvaikutuksista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihminen ja koivu ovat selvästi eri lajeja, niin myös ihminen ja gorilla. Biologisen lajin määritelmän mukaan saman lajin yksilöt voivat tuottaa keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta sitten ovat hedelmälliset hybridit, lajien väliset risteymät joita syntyy satunnaisesti myös luonnossa. Homo sapiens on hybridi, usean lajin risteymä. DNA-tutkimuksilla on selvitetty, että muinainen Homo sapiens oli jo Afrikassa valmiiksi usean lajin risteymä. Nykyihmisten perimästä on aiemmin osoitettu, että Afrikasta lähteneet ryhmät risteytyivät neanderthalin ja denisovan ihmisten kanssa. Suomalaisten geneettistä jakoa itä- ja länsisuomalaisiin on selitetty keskiaikaisella Pähkinäsaaren rajalla. Populaatiogeneettiset tutkimukset osoittavat, että kivikautinen viljelijäväestö tuli lännestä viljelemään maan leutoa lounaiskolkkaa ja heikommat viljelyalueet idässä ja pohjoisessa jäivät itäisille metsästäjä--keräilijöille. Geneettinen raja näyttää perustuvan kivikautisiin luonnonoloihin, toteaa oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo. Toimittaja on Leena Mattila.

As more countries open up to international travellers, vaccine equity continues to be a problem in Africa and in developing countries. And the number of confirmed global deaths with COVID has passed five million people. - Kansainväliselle matkailulle avointen maiden määrän kasvaessa, rokotustasavertaisuuden puute näkyy ongelmana Afrikassa ja kehitysmaissa.  YKn pääsihteeri Antonio Guterres vaatii jälleen rokotustasavertaisuutta sekä jatkuvaa valppautta koronavirusta vastaan maailmanlaajuisten kuolemien ylitettyä viisi miljoonaa.

Maskipakko junissa loppuu. Koronapotilaiden määrä sairaaloissa kasvaa. Virossa on tullut voimaan uusia koronarajoituksia. Sotilasliitto Naton pääsihteeri on vierailulla Suomessa. Somalinkielinen suomalaiselokuva voitti palkinnon Afrikassa. Lumisateet jatkuvat Lapissa.

KANAVAJUONTO: Koronarokotuksista on revähtänyt syvä epätasa-arvon kuilu maailman rikkaiden ja köyhien maiden välille. Afrikassa yli 90 prosenttia ei ole saanut vielä ensimmäistäkään rokoteannosta, kun enemmistö vauraissa maissa on rokotettu. Miksi maailma reputti koronarokottamisen eettisyystestin, kysytään Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen toimittavat Karoliina Kantola, Liselott Lindström ja Paula Vilén. OHJELMATIEDOT Lähetysajat: Yle radio 1: la 2.10. klo 12.05, Radio Suomi su 3.10. klo 21.17. Toimittajat: Karoliina Kantola Liselott Lindström Paula Vilén Tuottaja: Paula Vilén Haastateltavat: Taloudellisten sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato, Amnesty Virologi Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto Kenialainen vapaaehtoinen terveysvalistaja Kevin Garo, Amref-järjestö Kenian rokotetyöryhmän puheenjohtaja, lääkäri Willis Akhwale Aarhusin yliopiston valtio-opin professori Michael Bang Petersen Kööpenhaminalaiset Emma, Trine ja Tahir

Afrikka mantereena näyttäytyy yhä tärkeämpänä strategisena alueena ulkovalloille. Kiina on 2000-luvun alusta lisännyt presenssiään mantereella, mikä on kutsunut kilpailuun myös muita valtioita. Ulkomaiset toimijat käyvät kilpailua luonnonvaroista ja rakentavat mantereelle infrastruktuuria. Tämä mahdollistaa monille Afrikan maille paljon ja tuo niille uudenlaista valinnanvapautta, mutta toisaalta investoinnit voivat ajaa niitä myös velkavankeuteen. Afrikan valtioiden kanssa käytävä diplomatia on monipuolistunut ja uudistunut. Kilpailua käydään myös siitä, kuka saa Afrikan valtiot ja niiden äänet puolelleen multilateraalisessa järjestelmässä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Myös mantereen oma toimijuus vahvistuu. Afrikan unionin tiivistynyt yhteistyö, panafrikkalainen ideologia ja kriittisyys perinteistä kehitysyhteistyötä kohtaan kertovat osaltaan myös mantereen tulevaisuudenkuvista ja afrikkalaisen identiteetin kehityssuunnasta. Studiossa asiantuntijavieraina Annmarie Kiiskinen ja Eva Nilsson. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.

Kirkkoisku Burkina Fasossa: Asemiehet surmasivat kuusi ihmistä ja polttivat kirkon. Lasten sieppauksista tunnettua Boko Haramia vastaan soditaan lapsisotilailla – Unicef: Lähes 900 pakkovärvättyä vapautettu Nigeriassa. Länsiafrikkalaisessa Beninissä käydään vaalit jännittyneissä tunnelmissa – kaduilla nähty panssarivaunuja. Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle. Gambian maanpaossa elävä ex-presidentti varasti ainakin 300 miljoonaa valtion kassasta. Nämä ovat tuoreita Länsi-Afrikkaa koskevia otsikoita Yleltä. Demokratian opettelua, korruptiota, terrorismia ja jihadismia, väkivaltaa sekä pakolaisuutta. Näistähän Länsi-Afrikka pitkälti Suomessa tunnetaan. Pitääkö kuva paikkansa, aluetta ulkoministeriössä seuraava vastuuvirkamies Verna Leinonen? Äänitetty: 23.5. Juontaja: Veera Honkanen Editointi: Veera Honkanen, Petri Vanhanen, Jussi Heinonkoski Jingle: Anni Mattila

Miten ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat konfliktien syntyyn Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa? Studiossa vieraana CMI:n Maria Ristimäki ja Essexin yliopiston väitöskirjatutkija Katariina Mustasilta. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki