Podcasts about hongkongissa

Kiinan johdon otteet Hongkongissa kovenevat. Dosentti, Aasian kehityspankin entinen johtaja Robert Wihtol ja Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja  Kirsi Crowley. Mitä tehdä Pohjois-Karjalan pelloille muuttomatkallaan pysähtyville valkoposkihanhille. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä. Miten käsitellä velkojen yhteisvastuuta EU:ssa? Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Kuka haluaa lapset koronan jälkeen jatkuvaan etäkouluun? Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestöstä ja akatemiatutkija ja apulaisprofessori apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta. Kolumni Laura Hallamaa. Kun maailma on täynnä kaikkitietäviä, ole kuin Billie Eilish tai Sokrates. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman, Atte Uusinoka ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Kiinan kansantasavallalla ja Hongkongin erityishallintoalueella on ollut yli kaksikymmentä vuotta käytössä niin kutsuttu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaate. Puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla, muuten Hongkong on ollut hyvin pitkälti autonominen. Viime kesänä Hongkongissa puhkesi laajoja ja väkivaltaisia mielenosoituksia, ja hongkongilaiset vaativat enemmän demokratiaa. Mitä Hongkongissa tapahtuu ja mihin kriisin kärjistyminen voi johtaa? Täytyykö pelätä, että Taivaallisen rauhan aukion verilöyly toistuu vai pystyvätkö erilaiset järjestelmät integroitumaan toisiinsa rauhanomaisesti? Roman Schatzin vieraina ovat sinologi ja kirjailija Pertti Seppälä ja Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori.

Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa. Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle? Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta? Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä? Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Jaakko Sorsa on asunut Hongkongissa jo reilut kolmetoista vuotta. Aasian perukoille hänet lennätti työ silloin vasta avattavassa pohjoismaisessa ravintolassa. - Hongkong oli kaukana ja eksoottinen. Lisäksi kun oli laittanut siihen mennessä ranskalaista, klassista ja modernia, niin skandinaavinen keittiö kuulosti tosi kiinnostavalta, Jaakko kertoo syistä lähteä Helsingistä. Veri oli toki aina vetänyt miestä maailmalle. Hän oli ehtinyt työskennellä jo mm. keittiöissä Bahamalla ja Fidjillä. Vasta kuhisevasta Hongkongista hän kuitenkin kokee löytäneensä kodin. Ympäristökin on kokin kannalta otollinen: ruualla on tosi tärkeä paikka ihmisten arjessa. - Ruoka nähdään mielenkiintoisena ja jännittävänä asiana, jonka kautta ihmiset haluavat tutustua uuteen kulttuuriin. Jopa hississä puhutaan sään sijasta ruuasta. - Tervehdys on täällä se, että “mitä söit tänään” tai “mitä söit aamiaiseksi”, eikä siihen aina edes odoteta vastausta, Jaakko kertoo. Vuosien pitkäjänteisen työn ansioista hänestä on tullut Hongkongissa tunnettu hahmo, josta on kirjoitettu jopa Financial Timesissä. Sillä pohjoismainen keittiö - sehän on yhtä kuin Jaakko.

Jaakko Sorsa on asunut Hongkongissa yli 13 vuotta. Aasiaan hänet sai työ silloin vasta avattavassa pohjoismaisessa ravintolassa. Ympäristö on kokin kannalta hyvä: ruualla on tärkeä paikka arjessa. Vuosien työn ansiosta hänestä on tullut Hongkongissa tunnettu hahmo, josta on kirjoitettu jopa Financial Timesissä.

Suomessa valtaosa antropologeista työllistyy kolmannelle sektorille. Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen selvityksen mukaan lähes 50 % antropologeista toimii kansalaisjärjestöissä, kun yliopistoihin työllistyy 12 % valmistuneista. AntroBlogi haastatteli pitkän linjan järjestöammattilaista, antropologi Upu Leppästä, hänen kansainvälisestä urastaan kehitysyhteistyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Lähetysseuran ulkomaantiedottajana Hongkongissa, missä hänen vastuualueitaan on kotipaikkansa lisäksi Taiwan ja Manner-Kiina. The post Antropologit kansalaisjärjestöissä: kehitysyhteistyötä Aasiassa appeared first on AntroBlogi.

Kenkäsuunnittelija Minna Parikka palasi perjantaina Suomeen vietettyään puoli vuotta ulkomailla. Hongkongissa, Taipeissa ja Soulissa Minna työsti uutta mallistoaan ja viimeiset puolitoista kuukautta hän työskenteli vapaaehtoistyöntekijänä lasten parissa Nepalissa.