Podcasts about kiinaan

GDPR kieltää kaiken: nyt myös luokkakuvat.   Tässä jaksossa Hannes ja Pilvi Tunturi (?) käyvät läpi viimeaikaisia uutisia ja tapahtumia. Leikepöydältä löytyy mm.  NOYB sekä Ruotsin veroviranomaisen että EU:n GDPR Procedural Regulationin kimpussa. Ja tällä kertaa ilmeisen perustellusti.   Helsingin Yliopisto sekvenssoi suomalaisten DNAta Kiinalaiseen sotilasteollisuuteen sidoksissa olevan yrityksen avulla. Tiedonsiirrot kunnossa ja riski vähäinen?   Espoon kaupungin Google for Education -päätös palautettiin Korkeimman hallinto-oikeuden toimesta takaisin lähtöruutuun. Neljännen erän aloituspallo on nyt TSVllä.    Onko kansainvälinen politiikka alisteista tietosuojalle - vai sittenkin toisinpäin?   Ota siis lasillinen simaa, aseta kansainvälisen politiikan foliohattu syvälle päähän ja paina play-nappulaa!   Linkit: TSV ja kunta- ja aluevaalit: https://tietosuoja.fi/-/huomioi-tietosuojasaannokset-kunta-ja-aluevaalien-kampanjoinnissa    NOYB v. Ruotsin veroviranomainen: https://noyb.eu/en/noyb-takes-swedish-tax-authority-court-selling-peoples-personal-data   TSV tutkii HY:n tiedonsiirtoja Kiinaan: https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutettu-alkaa-selvittaa-helsingin-yliopiston-tiedonsiirtoa-kiinalaiselle-geeniteknologiayritykselle https://yle.fi/a/74-20147933 https://www.siliconrepublic.com/business/tiktok-fine-e500m-gdpr-breach-dpc Espoo ja Google for Education päätös: https://tietosuoja.fi/-/korkein-hallinto-oikeus-palautti-koulujen-sahkoisen-opetusalustan-kayttoa-koskevan-asian-tietosuojavaltuutetun-kasiteltavaksi    NOYB ja GDPR Procedural Regulation: https://noyb.eu/en/eu-pledged-improve-gdpr-cooperation-and-made-it-worse   Hajalan kyläkoulu: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011157524.html   

Tämänkertainen kurja juttu sijoittuu ensimmäistä kertaa Kiinaan. Gao Ting (nimi muutettu) oli 15-vuotias koulutyttö, joka katosi saavuttuaan kouluun 9. tammikuuta 2005. Hänen ruumiinsa löydettiin koulun hylätystä vessasta 33 päivää myöhemmin. Rikoksesta tuomittiin Gao Tingin ikätoveri Zhang Zhichao, mutta vuosia myöhemmin pojan syyllisyyttä kyseenalaistettiin ja hänet vapautettiin. Tapaus on edelleen selvittämätön.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Perjantaistudion keskustelijoina ovat oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja mainosmies Jussi Turhala ja kirjailija Tiina Raevaara. Miksi julkisuuden henkilöiden ulkonäköä ja kehonkieltä analysoidaan niin innokkaasti mediassa? Mistä nämä jutut kumpuavat ja miksi ne ovat niin tyypillisiä juuri nyt? Keskustelussa pohditaan, missä menee analyysin ja arvailun raja. Viime päivinä on analysoitu muun muassa Trumpin käden mustelmaa, Vancen silmiä ja Zelenskyin vaatteita. Miten tällaiset analyysit vaikuttavat julkiseen keskusteluun, ja miksi ne kiinnostavat yleisöä niin paljon? Miksi journalisteilla on kiire kirjoittaa näistä aiheista, vaikka maailmassa on paljon tärkeämpiäkin uutisia. Viime viikolla leviämään lähtenyt Anteeksi Pekka -kampanja osoittautui härskiksi huijaukseksi, jossa väitettiin Pekka-pojan kokeneen rajua koulukiusaamista ja päätyneen lopulta surmaamaan itsensä. Tarinan avulla huijarille lahjoitettiin 14 500 euroa. Miten tällaiset tunteisiin vetoavat huijaukset menevät yhä uudelleen läpi? Onko media- ja someympäristö liikaa painottunut tunteen mukana menemiseen? Keskustelemme myös siitä, mitkä kerronnan keinot ovat heti epäilyttäviä ja mistä pitäisi hälytyskellojen soida. Pohdimme, miksi tunne syrjäyttää järjen käytön ja miten netissä leviävät jutut muuttuvat todeksi, kun tarpeeksi moni niitä toistaa. Kirjailija Anna-Leena Härkönen on paljastanut ohjaaja Mikko Niskasen asiattoman käytöksen heidän yhteisten elokuvaprojektiensa aikana. Onko seksuaalinen ahdistelu ja yleinen huono kohtelu sama asia? Pitäisikö olla tarkempi, kun puhutaan johtamismenetelmistä ja henkisestä väkivallasta? Härkönen kertoo myös Teatterikorkeakoulun Jouko Turkan järjestämistä nainti- ja runkkausharjoituksista, jotka eivät kuulosta viattomilta. Miksi vanhoja asioita käydään läpi ja mitä merkitystä näillä paljastuksilla on yhä? Onko oikein, että näitä asioita käsitellään vielä vuosikymmenien jälkeen? Trumpin hallinnon vaikutus Yhdysvaltojen tieteeseen on ollut dramaattinen. Ilmastotutkijoita ei päästetä osallistumaan tärkeisiin kokouksiin, tieteen vapautta rajoitetaan ja tiettyjen sanojen käyttö on kielletty. Miten tämä vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia sillä on? Keskustelemme myös, miten Yhdysvaltojen toimet heijastuvat Suomeen ja muualle maailmaan. Voiko Kiina hyötyä tilanteesta ja mitä tapahtuu, kun yhdysvaltalaiset tutkijat palaavat takaisin Kiinaan? Miten tieteellinen tieto ja tutkimusresurssit jakautuvat globaalisti? TÄSMENNYS kohtaan 38:40: "Miten Trump olisi hoitanut pandemian?" Sananvaihdossa ei muistuteta, että Trump levitti ensimmäisen kautensa aikana vaarallista disinformaatiota koronasta, vähätteli vaaraa ja viivästytti koronan vastaisia toimenpiteitä. Helena Ranta kertoo kansainvälisen naistenpäivän historiasta ja sen merkityksestä tänä päivänä. Onko naistenpäivä menettänyt poliittisen leimansa ja muuttunut vain huomaavaisuuden päiväksi? Tänä vuonna yli sadan järjestön jäsenet marssivat Helsingissä tasa-arvon ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisesti tasa-arvo on kokenut takapakkia, ja vaikka Suomessa tilanne on monia maita parempi, myös täällä on vielä parannettavaa. Keskustelemme, miksi tasa-arvon ja naisten oikeuksien puolesta tarvitaan yhä taistelua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan. Pohdimme myös, onko tasa-arvon vastainen puhe lisääntynyt Suomessa ja näkyykö se jollain konkreettisella tavalla.

HOX UUSINTAJULKAISU KOSKA ATK POX. Tämän viikon podcastissa Tuomas, Salla ja Petja Pelli saavat nauttia Suomen keskeisimmän Sanna Marin -asiantuntijan eli Salla Vuorikosken freudilaishenkisistä syväanalyyseista, kun ex-pm on jälleen ponkaissut otsikoihin Suomessa; ja lisäksi puhutaan kuohunnasta Suomen vesivarantojen ympärillä, ollaanko niitä kauppaamassa kiinaan vai ei HÄH KOKOOMUS???; ja lopuksi perustuslakioppineiden ilmiselvästä ja kiukkuisesta vastalauseesta koko valtiovallalle. Oikaisu heti tähän jo julkaisuun: Toisin kuin podcastissa väitetään, Sallan kirja julkaistaan tiistaina 15.10. eikä keskiviikkona 16.10. kuten podcastissa väitettiin. Tämä herättää tietysti kysymyksen, että minkälainen kirjailija ei tiedä kirjansa julkaisupäivää.......mutta se mysteeri jääköön leijumaan ilmaan

Tervetuloa OPxSijoittamisen Markkinapodin pariin!Sarjan toisessa jaksossa on jälleen vieraana strategi ja salkunhoitaja Jussi Hyöty. Jaksossa syvennytään globaaliin talouspolitiikkaan ja tarkemmin Kiinaan. Mitä, missä ja miksi tällä hetkellä tapahtuu - se selviää jaksosta!02:15 Kiinan talouspolitiikka on imperialistista18:05 Kauppasota USA-Kiina30:00 Eurooppa tasapainoilee välissä40:03 Kiinan strateginen teollisuuspolitiikkaSeuraa meitä:Twitter: https://twitter.com/OPsijoittaminen Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/Videoihin, jotka eivät ole asiakkaan toiminnan kannalta kriittisiä, ei ole tehty kuvatulkkauksia, tekstitystä tai tekstimuotoista vastinetta. Lisätietoja saavutettavuusselosteestamme voit lukea täältä: https://www.op.fi/saavutettavuus/sosiaalisen-median-saavutettavuusOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.  Materiaali on tarkoitettu vain OP Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen, julkaiseminen tai levittäminen ilman OP Varainhoidon kirjallista lupaa ei ole sallittua.  Esityksen perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Markkinoilla maailmantalouden näkymät hinnoitellaan tällä hetkellä melko positiivisessa valossa. Riskejä kuitenkin riittää niin ylä- kuin alasuuntaankin kiinteistösektorista Kiinaan ja inflaatiosta geopolitiikkaan. Maailman ja Suomen kasvuriskejä sekä mahdollisuuksia pohtimassa pääekonomisti Tuuli Koivu, ekonomisti Juho Kostiainen ja pääanalyytikko Jan von Gerich. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Epätasaisen tasaisella julkaisuvälillä toimiva pikalataus-podcast palaa taas taajuuksille! Tällä kertaa JLR matkaa Kiinaan, Stellantiksen "hintapommi" järisyttää (vai järisyttääkö?) Suomessa, ja Elon Musk jatkaa kyseenalaista toimintaansa. Entä miltä näyttää sähköauto vuonna 2029, eli 5 vuoden kuluttua? Aikaleimat: 00:00 Alkulätinät 10:06 Tesla antoi Supercharger-tiimille potkut 23:38 Jaguar hakee alustaa Kiinasta 34:02 Stellantiksen hintapommi Suomessa! 50:55 Puheenaihe: Sähköauto vuonna 2029 Uutislähteet: https://insideevs.com/news/717981/tesla-new-layoffs-supercharging-team/ https://insideevs.com/news/716318/jaguar-land-rover-chery-platform/ https://tekniikanmaailma.fi/stellantis-konsernin-sahkoautojen-hintoja-lasketaan-luokkaa-alemmaksi-suomessa/

Tavarasta ei Venäjällä ole pulaa. Sen huomaa shoppailemalla venäläisissä verkkokaupoissa. Suurissa kaupungeissa saa amerikkalaisia hampurilaisia ja puhelimia, vaikka toisin piti käydä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 synnytti maassa ennennäkemättömän pakotevyöryn. Samalla länsimaisia yrityksiä lähti Venäjältä joukoittain. Moni venäläinen jäi ilman tuttuja länsimaisia tuotteita. Silti Venäjälle voi yhä tilata kaikkea mikrosiruista länsiautoihin, sanoo Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Heikki kertoo, että Venäjälle on syntynyt kokonainen uusi välittäjien ammattiryhmä: he kuljettavat ylellisyystavaroita Euroopasta Keski-Aasian kautta Venäjälle. Venäjän johto on huolehtinut, että lasku pakotteista ei lankea tavallisten venäläisten maksettavaksi. Kotimaiseen tuotannon lisäksi Venäjä luottaa kauppakumppaniinsa Kiinaan. Vaikka kaikki näyttää hyvältä, uhkana on sotatalouden ylikuumentuminen. Köyhtyykö Venäjän keskiluokka ja jääkö maa teknologisen kehityksen kelkasta? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Ohjelman toimittaa Elsa Osipova.

Suomen tasavallan 13. presidentti on Alexander Stubb. Miten vaali-ilta meni, ja mitä on luvassa? Presidentinvaalien tulosta pohdiskelevat Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen sekä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen. Millaista ulkopolitiikkaa Stubbilta voidaan presidenttinä odottaa? Miten suhteita rakennetaan jatkossa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Muuttuuko Venäjä-suhde entistä jäisemmäksi?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ensimäisenä aiheena on perussuomalaisten Jussi Halla-ahon rankka kritiikki Yleä kohtaan ja Ylen hallituksen puheenjohtajan Apusen vastaus. Osuvatko Halla-ahon luonnehdinnat Ylestä punavihreän propagandan suoltajasta maaliinsa? Mitä Halla-aho ei huomannut kritisoida? TikTok-sovelluksen koukuttavuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä on noussut suuri huoli. Uusi kierre keskusteluun tulee Supon varoituksesta, että Tik vuotaa tietoa Kiinaan, jossa mikään laki ei takaa yksityisyyden suojaa tai säätele datan käyttötarkoituksia. Tällä viikolla saattiin uusia uutisia Suomen syntyvyyden jyrkästä laskusta. Raati pohtii siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten taloudellista epävarmuutta, naisen vastuuta perheessä ja hedonistista elämäntyyliä. Jouni Kemppainen ihmettelee, miksi perheellisyydestä puhutaan nykyään mediassa ja mainonnassa pelkstään negatiivisesti. Verohallinto rekrytoi työntekijöitä parodisella tosi-tv-huumorivideolla. Milloin viranomaisen kannattaa olla humoristinen? Onko asioita joissa huumori ei kannata eikä vie viestiä perille? Alma Pöysti on noussut kansainvälisen tähteyden kynnykselle Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet menestyksen myötä. Mikä on Pöystin karisman salaisuus? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa? Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä. Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne. Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa? Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Syyrian länsimaissa henkipattona pidetty Al-Assad sai kutsun Kiinaan tapaamaan Xi:tä. Kiina ostaa Syyriasta öljyä, mutta taustalla on myös valtapoliitista halua rakentaa tukijalkoja Lähi-Itään. Mutta seuraava Kiinan ruutitynnyri taitaa edelleen olla Taiwan… Ammatillinen peruskoulutuksen palkkajakauma hämmentää: millä matkailu- ja ravintola-alan tyntekijät – tai media-alan ihmiset tulevat toimeen? Miten alle 2000 euron bruttopalkalla selviää pääkaupunkiseudulla?
 Ranskaa, englantia ja hollantia oppii. Sen sijaan suomi on vaatii suunnilleen vuoden päätoimisen opiskelun.
Suomea vaikeampaa oppia on mandarin- ja kanton-kiina, japani, korea ja arabia – joissa kaikissa on omat kirjasimet. Pitäisikö meidän kaikkien sittenkin opiskella edes englantia? Paras metodi oppia kieliä on edelleen rakkaus eli ns. lakana-linguaphone.

Kiina dominoi vihreän siirtymän teknologioita aurinkopaneeleista akkuihin. EU:n vihreä siirtymä eli irtautuminen fossiilienergiasta nojaakin vahvasti Kiinaan. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan EU on vähintään vuosikymmenen Kiinaa jäljessä, mutta kiveen hakattu ei Kiinan valta-asema ole, kunhan Eurooppa alkaa ripeästi kehittää omaa tuotantoaan. Ohjelmassa käydään myös Unkarissa, jonne valmistuu parhaillaan Euroopan suurin akkutehdas, tosin kiinalaisvoimin. Lisäksi kuullaan, miten Suomi voisi parantaa omaa huoltovarmuuttaan kriittisissä raaka-aineissa. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Euroopan unionin ulkoministerit sekä EU-ministerit kokoustavat. Nouseeko agendalla muuta kuin Venäjä? Rikhard Husu seuraa kokousta Luxemburgissa.  Millaisia vaikutuksia Venäjän kapina-yrityksellä on Valko-Venäjälle? Miksi presidentti Aljaksandr Lukašenka toimi välittäjänä kapinallisten ja Venäjän johdon välissä? Keskustelemassa pääkirjoitustoimittaja Jussi Niemeläinen Helsingin Sanomista sekä tietokirjailija Toni Stenström.  Kiinassa kokousta maailman talousfoorumi. Uskaltautuvatko länsiyritykset takaisin Kiinaan kiristyneiden turvallisuuslakien jäljiltä? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi.  Perusopetuksen vähimmäistuntimäärän nosto ja kännykät pois luokista. Millaisia uudistuksia uusi hallitus suunnittelee koulumaailmaan? Haastateltavana opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Säätytalon viime käänteistä kertoo politiikan toimittaja Jyrki Hara. Hallitusohjelman valmistumisen kynnyksellä pohdinnassa sen poliittiset ja taloudelliset vaikutukset. Vieraina johtaja Karina Jutila, E2-tutkimus ja johtaja Mika Maliranta, Labore. Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken matkustaa viikonloppuna Kiinaan. Suurvaltojen välit ovat kireät. Pekingistä raportoi kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Asumistuen leikkausaikeet puntarissa. Vieraina hallituksen jäsen Jenny Kasongo, SYL ja johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT. Mitä kuuluu Suomen aluevesillä liikkuneelle valaalle? Puhelimessa erityisasiantuntija Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Veera Sinervo ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken Suomeen, millaiset ovat nato-Suomen ja Yhdysvaltain suhteet? Vieraina prof. Benita Heiskanen, Turun yliopiston John Morton-keskus ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti.   Suomen suhteet Kiinaan koetuksella Nato-jäsenyyden myötä, Pekingistä raportoi Mika Hentunen. Työmarkkina-asiat hallitusneuvottelujen pöydällä, mihin suuntaan mennään? Vieraina tj. Jyri Häkämies, EK ja pj. Jyri Eloranta, SAK. Puhelimessa pääluottamusmies Piia Kyrö, Kymen Seudun Osuuskauppa. Lintujen pesimähavaintoja kaivataan nyt kaikilta suomalaisilta. Puhelimessa Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen lintuatlaskoordinaattori Heidi Björklund. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Cityn aamun viikon "parhaita paloja" vaikka krapulapäivän lievitykseksi. - Jos kaivaa tarpeeksi ison kuopan niin pääseekö Kiinaan asti? Cityn aamu käy läpi parhaat lasten uskomukset. - Miten seinäjokelainen taipuu? Seinäjokinen? Vai onko sillä mitään väliä? Ei ainakaan Samuelille. - Ranskalaisten grillaus taidot ovat hakusessa vai miksi he purkavat grillinsä osiin? - Vesku maistoi Aamun kiljua, mutta hän ei ollut kiljun suurin fani. Kenet Samuel yllätti litkimässä kiljua perjantaina?

- Löytykö Jereltä tarpeeksi löysää lompakosta rahoittaakseen hoplop-reissun? - Onnea Lahti! Hiihdon MM-kilpailut tulee taas, mutta kuinka vanha Iivo Niskanen on silloin? - Jere Jääskeläinen ja olemattomat ATK-taidot. Silti hän sai jotenkin hääkutsut lähetettyä. - Jos kaivaa tarpeeksi ison kuopan niin pääseekö Kiinaan asti? Cityn aamu käy läpi parhaat lasten uskomukset.

Kiinan presidentti “digiajan diktaattori” Xi Jinping on vaikutusvaltaisin Kiinan johtaja sitten Mao Zedongin ja Deng Xiaopingin ja hän tietää sen. Harva kuitenkaan tietää, että Xi on noussut valta-asemaansa vuonna 2012 paitsi omilla ja isänsä ansioilla niin myös vaimonsa avustuksella: Xi Jinping solmi toisen avioliittonsa isänmaallisilla kansanlauluilla valtavaan suosioon nousseen Peng Liyuan kanssa vuonna 1987. Pengin tunsi lähes jokainen kiinalainen, kun taas hänen ujohkon aviomiehensä Xi Jinpingin vain harva. Vaimonsa uran myötä myös virkamies Xi Jinping nousi suuren yleisön tuntemaksi hahmoksi. Xin edeltäjä Kiina johdossa oli Hu Jintao. Häntä luonnehdittiin heikoksi johtajaksi. Kiina halusi vahvan johtajan ja sellaisen myös sai. Xi Jinpingin ajatusten oppikirja on lisätty kommunistipuolueen peruskirjaan ja Kiinan opetussuunnitelmaan. Xin ajatusten oppikirja opettaa, että saavuttaakseen tavoitteensa Kiinan on nujerrettava vapaa markkinatalous. Lisäksi Xin oppikirja määrittelee vaaralliseksi ilmiöksi yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja rajoittamattomat kansalaisvapaudet. Oppikirja julistaa myös, että Kiina tulee viemään yhden puolueen ja yhden suuren johtajan mallia “orwellilaista valvontajärjestelmää” kaikkiin maailman maihin. Xin ajatusten oppikirja puhuu totta, sillä Kiinan Vyö ja tie -investointiohjelma ulottuu jo yli sataan viiteenkymmeneen valtioon ja sitoo Kiinaan kymmeniä maita, jotka ovat velkaantuneet rakentaessaan satamia, junaratoja ja moottoriteitä, kertoo toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Kyllä täällä pelätään, sanoo Filippiineillä asuva Ylen toimittaja Sara Rigatelli. Mutta ei sitä, että Kiina uhkaisi suoraan naapureitaan vaan sitä, että se päättäisi valloittaa Taiwanin. Hyökkäys saarelle voisi pahimmillaan johtaa Kiinan ja Yhdysvaltain väliseen sotaan. Tämä olisi monin tavoin Venäjän Ukrainassa käymää hyökkäyssotaakin isompi asia, Sara huomauttaa. Vastakkain olisi kaksi maailman voimakkainta maata. Pienemmät Kaakkois-Aasian maat jäisivät väistämättä jalkoihin. Tällä hetkellä ne yrittävät tasapainotella kahden suuren välissä. Kiina on merkittävä kauppakumppani, josta halutaan hyötyä. Yhdysvallat taas tarjoaa turvallisuutta. Venäjä-krapulasta toipuva Eurooppa pohtii suhdettaan Kiinaan, ja Jenny haluaa tietää, miten Kiina nähdään sen lähialueilla. Pidetäänkö sitä uhkana? Jenny ja Sara pohtivat, mitä Kiina aikoo nyt kun rajat ovat auki ja maan johto ei enää keskity pelkästään koronatesteihin ja rajoitusten valvomiseen. Käyttääkö se hyväkseen sitä, että lännen katse on Ukrainassa? Miten pitkälle Kiina voi mennä ilman, että Yhdysvallat puuttuu peliin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Digitalisaatio on harpannut viime vuosikymmeninä eteenpäin nopeasti. Digijättien valta on tänä aikana kasvanut suuriin mittoihin, ja viime vuosina Euroopan unioni on alkanut suitsimaan digijättien valtaa. Digitalisaatiosta ja datataloudesta puhe kääntyy yleisemmin Yhdysvaltoihin, Kiinaan sekä Euroopan unioniin. Miten näiden maiden käsitykset eroavat datataloudesta? Millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja datatalous pitää sisällään Suomelle ja Euroopalle? Miten eurooppalainen arvopohja toteutuu datataloudessa? Näihin kysymyksiin etsitään vastausta vuoden ensimmäisessä Euroopan Suunnassa, vieraina asiaa valottamassa ovat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Tuuliainen ja Sitran Reilu datatalous -teemajohtaja Kristo Lehtonen. Jakson juontaa Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen, tuotannosta vastaa Pekko Korvuo. Jakso on toteutettu EU:n tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Ilmastovaroitus-jaksossa vastataan kuulijakysymyksiin. Mitä konkreettista voimme tehdä hillitäksemme ilmastonmuutosta? Mikä merkitys suomalaisten tekemisillä on oikeasti esimerkiksi Kiinaan, Intiaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna? Onko ilmastodenialisteista uhkaa kokonaisuutta ajatellen? Studiossa työelämäprofessori Jouni Keronen, avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, pääekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Parasyte on Hitoshi Iwaakin toimintaklassikko, jossa muodonmuutoskykyiset ja ihmisiä syövät parasiittiolennot soluttautuvat ihmisten joukkoon – mutta päähenkilö saakin sellaisen käteensä. Ajankohtaisina aiheina puhumme Manga Plus -palvelun tuoreimman käyttäjäkyselyn vastauksista sekä amerikkalaisten Harvey- ja Eisner-palkintojen mangakategorioiden tämän vuoden pettymyksellisistä tuloksista. Lukujonossa luemme loppuun fantasia-Kiinaan sijoittuvan hovijuonitteluromanssin Harem Days: The Seven-Starred Country. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Popu lukee suomimangaa (TikTok) 07:56 – PARASYTE: ESITTELY - Parasyte - Ensikohtaaminen (kuva) - Alkuasetelman kertaus, kun sarja vaihtoi ilmestymislehteä (kuva) 12:58 – PARASYTE: GENRE JA KAUHUELEMENTIT - Migi uhkailee Shinichiä (kuva) - Raakaa on, mutta enemmän toimintaa kuin kauhua (kuva) - Jakso 66, jossa puhuimme lukujonossa Summer Time Renderingistä - Parasiitti kuoriutuu (kuva) 21:58 – PARASYTE: PARASIITIT - Migi kertoo parasiittien biologiasta (kuva) - Parasiitin tajunta pirstaloituu, kun päälle heitetään happoa (kuva) - Parasiitti yrittää siirtyä kuolevasta kehosta terveeseen (kuva) - Parasiitit eivät välitä katsekontakteista (kuva) 27:20 – PARASYTE: SHINICHI JA MIGI - Migin ihmiskilpisuunnitelma ei mene läpi Shinichille (kuva) - Toinen ihmisen kanssa symbioosissa elävä parasiitti Jaw (kuva) - Migi opiskelee (kuva) - Pystyn uhrautumaan muiden puolesta, joten olen varmasti täysin ihminen! (kuva) - Migi pelastaa Shinichin sydämen (kirjaimellisesti) (kuva) - Devilman on toiminut inspiraationa kaikille sarjoille, joissa ihminen muuttuu puoliksi hirviöksi - Koiranpentu roskiin (kuva) - Migi kiertyy hassuihin muotoihin innostuessaan (kuva) 44:11 – PARASYTE: MUUT PARASIITIT - Reiko Tamura (ent. Ryoko Tamiya) pohtii, mistä parasiitit ovat tulleet, mitä ne ovat, miksi ne ovat täällä ja olisiko yhteiselo ihmisten kanssa mahdollista (kuva) - Reiko Tamura yrittää saada muita parasiitteja uskomaan, että ihmisiä ei kannata aliarvioida (kuva) - Valtiovalta pääsee ennen pitkää jyvälle parasiiteista (kuva) - Superilmeikäs parasiitti Miki (kuva) - Kivikasvoinen parasiitti Goto (kuva) 51:34 – PARASYTE: NAISHAHMOT… - Melkein-ehkä-tyttöystävä Murano toimii Shinichin ankkurina ihmisyyteen (kuva) - Kanalla on kyky aistia parasiittien aivoaallot, minkä takia hän luulee olevansa kohtalonyhteydessä Shinichiin (kuva) - Naiset itkevät jne (kuva) 01:00:26 – PARASYTE: KERRONTA JA VISUAALIT - Parasiitit ovat visuaalisesti vaikuttavan karmivia (kuva) - Vetävät ja selkeät taistelukohtaukset (kuva) - Parasiitin pää hajoaa spiraalissa hyökkäykseen (kuva) - Oudosti koomisen tuntuisia ilmeitä keskellä vakavia kohtauksia (kuva) - Hitoshi Iwaakin uudempi sarja Historie ja Petterin artikkeli sarjasta Anime-lehdessä 4/2012 (pdf) - Jakso 56, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa siitä, miten mangan lehtijulkaisussa viimeistely saattaa jäädä kesken 01:06:34 – PARASYTE: JULKAISUT - Tokyopopin 12-osaisen julkaisun kansia (kuva) - Kodanshan (ja sitä ennen Del Reyn) 8-osaisen julkaisun kannet - Kodanshan uusi väritetty kovakantinen julkaisu tehtiin alun perin Japanissa animesovituksen kumppaniksi 01:11:27 – PARASYTE: ANIME - Anime HiDivessä - Animen promovideo (YouTube) - Ääninäyttelijöitä: - Aya Hirano - Nobunaga Shimasaki - Kana Hanazawa - Miyuki Sawashiro - Daisuke Namikawa - Akira Ishida - Atsuko Tanaka - Kazuhiko Inoue - Aya Hiranon ääninäyttely Miginä on jäänyt mieleen (YouTube) - Animen OP (YouTube) 01:23:48 – PARASYTE: NEO PARASYTE -ANTOLOGIAT - Neo Parasyte M - Neo Parasyte F - Maaretin arvostelu Anime-lehdessä 1/2017 (pdf) - Asumiko Nakamura - Ema Toyama - Kashio - Yuri Narushima 01:29:25 – PARASYTE: SPOILERIOSIO - Lopeta pelleily, jooko (kuva) - Jotain omaa selviytymistä tärkeämpää (kuva) - Parasiittien alkuperää spekuloidaan, mutta ei kerrota (kuva) - Ystävä (kuva) 01:48:47 – PARASYTE: YHTEENVETO 01:53:39 – MANGA PLUS -KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET - Manga Plus -kustannustoimittaja Yuuta Momiyaman blogipostaus - Twitter-ketju, jossa on käännetty Momiyaman postauksen pääkohdat 02:05:13 – EISNER- JA HARVEY-GAALOJEN MANGAPALKINNOT - Jakso 57, jossa puhuimme vuoden 2021 Eisner- ja Harvey-palkinnoista - Jakso 31, jossa puhuimme vuoden 2020 Eisner- ja Harvey-palkinnoista - Eisnerin voittajat 2022 - ANN:n uutinen Moto Hagion lisäämisestä Hall of Fameen - Harveyn voittajat 2022 - Geekkicastin Jarmon kommentti Maaretin tuohtuneeseen twiittiin 02:14:00 – HAMPAANKOLOSSA: KAZUKI TAKAHASHI - Jakso 70, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa Kazuki Takahashin kuolemasta - Stars and Stripes -lehden haastattelu, josta saatiin uusia kuolemaa koskevia tietoja 02:16:39 – KUULIJAKOMMENTTI: HEART GEAR - Heart Gear - Manga Moguran twiitti siitä, miten sarja jää jälleen tauolle - Tekijä Tsuyoshi Takakin aiempi sarja Black Torch oli iso menestys Ranskassa - Jakso 6, jossa puhuimme Ranskan myydyimmistä mangoista 2018 (kuva) 02:19:13 – LUKUJONOSSA: HAREM DAYS 10-14 - Harem Days: The Seven-Starred Country - Harem Days BookWalkerissa - Puhuimme sarjasta aiemmin jaksossa 49, jaksossa 52 ja jaksossa 58 - Hahmot ja tilanne päätarinan päättymisen jälkeen (kuva) - Paimentolaisprinsessa Botanin tarina (kuva) - Sexy-oneesan-prinsessa Fuyon tarina (kuva) - Kirjatoukkaprinsessa Mokurenin tarina (kuva) - Empatiahaasteellisen prinsessa Uikyuon tarina (kuva) - Etelän prinsessa Karinin tarina (kuva) - Konfliktaavia tunteita (kuva) - Käännös on lauserakenteiltaan kömpelö ja aivan liian kirjaimellinen, kuten aina, niin että japani paistaa läpi (kuva) - Perustason copypaste-virheitä (kuva) 02:43:50 – LUKUJONOSSA: HAREM DAYS – SPOILERITTOMAT LOPPUFIILIKSET SARJASTA - Muita Kiina-fantasiatarinoita: - Raven of the Inner Palace - The Story of Saiunkoku (Saiunkoku monogatari) - King's Beast, josta puhuimme lukujonossa jaksossa 47 - Tekijä Momo Sumomon uudempi sarja Boukoku no Marguerite 02:46:50 – LOPETUS

Pitkittyvä ja raaistuva Ukrainan sota on asettanut Venäjän kumppanin Kiinan vaikeaan tilanteeseen. Kiinaa on vaadittu jo käyttämään vaikutusvaltaansa Venäjään Ukrainan sodan lopettamiseksi. Ohjelmassa pohditaan, onko Kiina ottamassa etäisyyttä Venäjään ja mitä seurauksia sillä olisi. Lisäksi kuullaan, kuinka Ukrainan sodan säikäyttämässä Taiwanissa varaudutaan jo mahdolliseen Kiinaan hyökkäykseen. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Mistä Taiwanin historiankirjoitus alkaa? Kuinka Taiwanista tuli Japanin siirtomaa ja miten Taiwan liittyy Kiinan sisällissotaan? Mitä yhtäläisyyksiä Taiwanin ja Suomen historialla on ja miten suomettuminen näkyy Taiwanissa? Minkälainen suhde Taiwanilla 2020-luvulla on Kiinaan ja miksi Kiina vastustaa Taiwanin itsenäistymistä? Studiossa vieraana väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on nauhoitettu 30.8.2022.

Missä ovat suurvaltapolitiikan kuumat polttopisteet ja mitkä historialliset tekijät ovat johtaneet nykyiseen maailmanjärjestykseen? Minkälaiset suhteet Suomella on Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään ja miltä näyttää uusi 2020-luvun maailmanjärjestys? Voiko Suomi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan? Studiossa diplomaatti ja Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi sekä entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 9.8.2022. (0:00) Katsaus maailmanpolitiikkaan (4:11) Globalisaatio (6:37) Historiallinen maailmanjärjestys (9:37) Westfalenin rauha (11:18) Tasavaltalaisuus ja YYA (14:26) Suomi ja suurvallat (18:23) Demokraatit ja republikaanit (19:55) Suomi ja NATO (26:18) Euroopan unioni (34:37) Rahavalta ja mediavalta (36:06) Suomen integraatio länteen (38:26) Politiikka Suomessa (47:17) Poliittinen keskusta (49:35) Median diversiteetti (51:30) Suomen suurvaltasuhteet (59:49) Uskonto

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut koko maailman huomiopisteen kohdistumaan Putinin hallintoon ja politiikkaan. Tämän verhon takana Kiina jatkaa omalla poliittisella linjallaan, joka tähtää neokolonialistisin keinoin maailmantalouden valloitukseen ja geopoliittisen vaikutusvallan maksimointiin. Venäjään verrattuna kyseessä on kymmenen kertaa suurempi toimija kaikilla rintamilla mitattuna. Kiina on suljettu diktatuuri, joka vainoaa vähemmistöjään ja rajoittaa kansalaistensa oikeuksia monin tavoin. Kauppapoliittiset syyt ovat kytkeneet maailman Kiinan kanssa sidoksiin. Koituuko tästä lännelle lopulta kymmenkertainen lasku Venäjän uhkaan verrattuna? Länsi on sidottu Kiinaan lukemattomin kauppapoliittisin lonkeroin. Voimmeko vielä vaikuttaa siihen, miten Kiina kehittyy globaalina toimijana, vai onko juna jo mennyt? Kirjailija Rudyard Kipling aikoinaan totesi, että Itä on Itä ja Länsi on Länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa. Kuinka paljon ymmärrämme kiinalaista kulttuuria voidaksemme vastata haasteeseen, jonka Kiina länsimaille tuottaa? Miten länsimaista voidaan vahvistaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kamppailevia kiinalaisia? Kulttuuriykkösessä keskustelijoina ovat yliopistolehtori Outi Luova Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, Helsingin yliopiston Kulttuurien osaston johtaja Tiina Airaksinen sekä tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista. Ville Talola juontaa.

Kyllä ihmisellä on oikeus elää, mutta kello vaan etenee hitaasti. EU-kiuas ei lämpene, suomalaiset mansikat on muuttuneet espanjalaisiksi kolmioiksi ja mies maksaa kaksi vuotta digilaitteesta saamatta rahalle vastinetta. Ei vihtaa kannata sitoa nippusiteillä, mutta digitaalinen vaaka pitäisi saada käyttöön torilla. Italialaiset maksaa ruuasta meitä vähemmän, suomalaisten tukemaa ruokaa viedään Kiinaan eivätkä kaikki käy edelleenkään ravintolassa. Papiljotit pystyy laittamaan myös mökillä, mutta voiko perunan naatteja syödä? Afrikka kärsii kuivuudesta, eriarvoistuminen tuntuu pahalta ja suomalainen rakkaus on yhtä kuin hyvän päivän rakkaus. Kenellä oikein on jäänyt rahaa sukanvarteen korona-aikana ja missä määrin Nato vaikuttaa Suomen kieleen ja kulttuuriin? Paikallisesta sopimisesta, jokamiehen velvollisuuksista sekä ahneudesta ja itsekkyydestä. Orgasmilelu, Jimi Hendrixin penis ja antakaa nyt joku tuolle villille pojalle vettä. Toimittaja on Mira Selander. Lähetä oma viestisi: Puhelinvastaaja: 0800 154 64 (soittajalle maksuton) WhatsApp: 044 55 154 64 Sähköposti: kansan.radio@yle.fi Postiosoite: Kansanradio PL 79, 00024 Yleisradio

Tuore Eko-Aims Oy:n toimitusjohtaja Petri Matikainen suuntasi aikoinaan silloisen Perloksen leivissä Kiinaan ja kotiutui siinä määrin hyvin, että visiitti venähti lopulta 17 vuoteen. Toimenkuvat ja työnantajat ehtivät vaihtua, mutta tietyt asiat Matikainen näkee sellaisina, että ne ovat ja pysyvät, jos kv-kentällä pärjätä aikoo. Pitikö miehen muuttua vai Kiinan muuttua vai kummankaan muuttua? Olivatko omat arvot helisemässä paikallisten business-käytäntöjen kanssa ja mites suu sitten pantiin? Millaisen pohjatyön vieraaseen maahan hyppääminen vaatii? Mikä on Petrin tärkein vinkki maailmanvalloitusta harkitsevalle? Entä aiheuttiko paluu Pohjois-Karjalaan käänteisen kulttuurishokin? Kuuntele Bronxcast niin tiedät! Tämä jakso päättää Bronxcastin kevätkauden, kiitos kaikille seurasta! Nähdään ja kuullaan jälleen elokuussa. www.ecoaims.com www.rookiecom.fi/tilaa-uutiskirje

Uusi ulkomaalaislaki: asiantuntijoiden viisuminsaanti noupeutui kahteen viikkoon. Kesäkuun alussa astui voimaan myös uusi ilmastolaki. Onko Suomi nyt parempi paikka? Vai pitäisikö lämpötilan Suomen ensin nousta radikaalisti, kansa vaihtaa ja verotus puolittaa? Suomen ympäristönsuojelurahat pitäisi lähettää Kiinaan, jossa ne todella vaikuttaisivat? Millä energialla Helvetin tuli palaa? Tuleeko sieltäkin hiilidioksidia? Isä Amborosiuksen ohje Kallelle oli: Anna mennä kuin sika vatukossa. Koska Jumala tietää, että jos olisit tiennyt kuolevasi, olisit katunut. Toisaalta, jos Helvettiin saataisiin nykyistä enemmän asiakkaita, siitä tuli helevetinmoinen hiilinielu. Kansanedustaja, mitä olet viimeksi tehnyt työllistävien suomalaistysten eteen? Kansanedustajaa, mitä olet viimeksi tehnyt työllistävien suomalaistysten eteen?

Sijoitustuotot ovat olleet alkuvuonna tiukassa ja uutisvirta ollut kesää kohden mennessä mollivoittoista. Onko tilanne todella näin synkkä? Voiko joukkolainoista jo odottaa tuottoja? Mm. näitä kysymyksiä pohtivat strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari. Mukana myös pikavisiitit Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan.

Minkälainen talousmarkkina Kiina on? Kannattaako ylipäätään sijoittaa kehittyviin markkinoihin? Millaisia ovat riskit ja tuotto-odotukset? Käymme jaksossa läpi asioita, jotka sijoittajan on hyvä ottaa huomioon, kun on kiinnostunut kehittyvistä markkinoista. Jasminin ja Kaisan vieraana on tutkimusosaston pääanalyytikko Minna Kuusisto Danske Bankista.

Tässä jaksossa käydään läpi Naton suhdetta Ukrainaan, Venäjään, Suomeen ja Kiinaan. Käydään läpi Naton historiaa sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja potentiaalisia uhkia. Pohditaan sotilasliiton hyötyjä Suomelle, ja toisaalta sitä, mitä Nato hyötyy Suomesta jäsenyyden myötä. Käydään läpi verrattain nopeankin liittymisprosessin mahdolliset edut ja riskit. Käydään läpi isoa kuvaa: Millaista globaalia kehityskulkua olemme osana, mikäli liitymme Natoon? Entä jos emme liity? Yhdysvaltojen rooli Natossa on merkittävä. Käydään sitä läpi mm. puolustustaakan jakautumisen ja Yhdysvaltojen sisäpoliittisen turvallisuustilanteen näkökulmista. Millä perustein Natoa on luonnehdittu jopa maailman parhaaksi sotilasliitoksi ikinä? Miksi EU ei ole sotilasliittouma? Miksi Krimin valtauksen yhteydessä täysmittaisia pakotteita ei asetettu voimaan, vaikka Ukrainan itsemääräämisoikeutta rikottiin kuten nytkin? Miten sota voisi eskaloitua Naton ja Venäjän väliseksi? Millaista Naton ja Venäjän (sittemmin kuollut) yhteistyö on ollut? Millainen on Kiinan ja Naton välinen suhde? Entä miltä näyttää Naton valmius kybersodankäyntiin? Näihin ja moneen muuhun jaksossa on vastaamassa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Heljä Ossa. Heljän asiantuntemukseen kuuluu erityisesti NATO, EU sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Hän on lisäksi toimittajana Ulkopolitist-verkkolehdessä. Jos jakso herätti ajatuksia niin kerro niistä kommentoimalla tähän alle tai laita viestiä somessa: ♥️ Instagram: https://www.instagram.com/sinnusofia/

Pekingin talviolympialaiset kääntävät katseet Kiinaan ja moniin ihmisoikeusrikkomuksiin sen rajojen sisällä. Massiivinen sensuurikoneisto pyrkii kontrolloimaan kansaa, jolla voi olla epäilyksensä hallinnon toimista, mutta jota ohjaa myös syvä ylpeys maastaan. Kiina haluaa lisää tunnustusta maailman mahtina Yhdysvaltojen rinnalla. Asiantuntijavieraina Jyrki Kallio ja Ville Similä. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Leonard Wilhelmus.

Jaksossa keskustellaan pohjoismaisen investointipankki Nordic Matchin Suomen ja Tanskan toimintojen johtaja Klaus Björkgrenin kanssa. Miten Pekingin talviolympialaiset näkyvät Shanghain katukuvassa? Miksi suomalaiset yritykset ovat lähteneet yrityskaupoille Kiinaan? Mihin kiinnitetään huomiota, kun ostetaan yritystä Kiinasta? Miten Kiinan markkinan poliittinen luonne näkyy yritysostoissa? Millä markkinan osa-alueilla suomalaiset yritykset kohtaavat jatkossa eniten kilpailua? Ovatko suomalaiset yritykset edelleen kilpailukykyisiä? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Jaksossa keskustellaan Kiinan sosiaaliseen mediaan erikoistuneen sometoimisto Nordic Friendin perustajan ja toimitusjohtajan Jesse Ketosen kanssa. Mitkä ovat tärkeimmät Kiinan sosiaalisen median kanavat yrityksille? Kuinka sosiaalinen media korvasi sähköpostin yritysten välisessä kommunikaatiossa? Miten luovitaan sensuroidussa mediaympäristössä? Entä miten joulupukille perustetaan oma sosiaalisen median tili Kiinaan? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Suomen menestynein elokuvaohjaaja Renny Harlin kertoo olleensa lapsena jo ohjaaja leikeissä. Syksyllä julkaistu elämäkerta valottaa Riihimäellä syntyneen miehen uskomatonta taivalta Hollywoodiin ja Kiinaan. Tällä hetkellä Harlin on umpirakastunut mies, solmittuaan vastikään avioliiton Johannansa kanssa. Kaksikko kuvaa parhaillaan The Harlin's TV-sarjaa Maikkarille ja toivoo perheenlisäystä.

”Romu on kaunista”, sanoo Satu Hallinen. Hän kiertää ostamassa kansalta metalleja ja akkuja. Kuparinen kahvipannu päätyy merikontissa Kiinaan.

Ihmisiä kuoli musiikkifestivaalilla USA:ssa. Sierra Leonessa oli paha räjähdysonnettomuus. Ähtärin eläinpuisto palauttaa ehkä pandat Kiinaan. Lauantaina on pyhäinpäivä ja ruotsalaisuuden päivä.

Fiilistellään ihania koti-illallisia ja sunnuntailounaita. Syksyn tullen me käperrytään kotiin, teroitetaan veitset, houkutellaan kokkausilo esille ja kutsutaan rakkaat syömään. Ollaan suunniteltu 15 x 3 ruokalajin menukokonaisuutta ja päälle vielä kasa lisäinspistä pimenevien päivien kotikokkailuihin. Tarjolla on makumatkoja Ranskaan, Venäjälle, Kiinaan ja Italiaan. On sunnuntailounaita, vegeä, kalaa ja lihaa. Jaksossa jaetaan myös vinkkejä huolettomaan ja rentoon menukokkailuun.

Ei ole eikä ehkä tulekaan olemaan, ennustaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Unkarilaiset tyrmäsivät kiinalaisyliopiston rakentamisen Budapestiin. Se on osoitus siitä, että eurooppalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttumassa, sanoo Suvi. Tästä huolimatta Xinjiangin tilanne ei saa paljoakaan huomiota Euroopassa. Syynä on tietenkin raha mutta myös Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on uskonut Kiinan muuttuvan. Mutta onko Saksa heräämässä Kiinan valtaan, kun Merkel syksyllä väistyy? Jenny muistelee opiskeluaikojaan Kiinassa ja pohtii, miten voimakas Kiina Euroopassa lopulta on. Mistä maailma puhuu -podcast jäljittää kolmessa jaksossa Kiinan valtaa.

Operaatio Helmen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kuulemme kertomuksia kiinalaisista uskovista, jotka saivat salakuljetettuja Raamattuja. Artikkeli julkaistiin alunperin vuonna 2015, ja se julkaistaan nyt päivitettynä.  https://opendoors.fi/2021/06/09/raamattujen-salakuljetus-levisi-rannikolta-sisamaahan-operaatio-helmi-toi-kiinaan-heratyksen/ #opendoors #kiina #operaatiohelmi

Jaksossa keskustellaan Atrian vientijohtaja Heikki Tynjälän kanssa suomalaisen sianlihan viennistä Kiinaan. Mikä on mahdollistanut suomalaisen sianlihan viennin moninkertaistumisen odotettuakin lyhyemmässä ajassa? Miten välillä rajustikin heilahteleva sianlihan maailmanmarkkinahinta vaikuttaa liiketoimintaan? Kuinka maailman suurimmalla markkinalla kilpaillaan jättituottajamaita kuten Tanskaa vastaan? Miten sianliha käytännössä viedään maailmanlaajuisesta konttipulasta huolimatta Suomesta Shanghaihin? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Jaksossa keskustellaan rekyrytointiyritystä Shanghaissa johtavan ja Finnish Business Council Shanghain puheenjohtajana toimivan Mikko Salmilahden kanssa siitä, miltä koronaviruksen jälkeinen uusi normaali näyttää Kiinan kansainvälisen kaupan keskuksessa. Näkyykö Kiinan ja länsimaiden välinen kiristynyt poliittinen tilanne jokapäiväisessä liiketoiminnassa? Onko odotettavissa, että Kiinaan pääsee liikematkalle vielä vuoden 2021 aikana? Miksi on todennäköistä, että koronarajoitusten poistuttua Kiinassa on entistä vähemmän länsimaalaisia työntekijöitä? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, Editointi: Joonas Tuominen

Jaksossa keskustellaan lohkoketjuteknologiakäyttöjärjestelmää kehittävän Zippien perustaja Antti Saarnion kanssa Kiinan roolista maailman virtuaalivaluuttamarkkinoilla. Kuinka luodaan oma virtuaalivaluuttakolikko ja kuinka sitä käytetään oman yrityksen rahoituksen keräämiseen Aasiassa? Mitä Kiina haluaa saavuttaa mailmanmarkkinalla oman virtuaalivaluuttansa kehitystyön kautta? Kuinka paljon virtuaalivaluuttamarkkinasta on keskittynyt Kiinaan ja minkälainen paine markkinan säätelylle on maassa? Toimittaja: Hannamiina Tanninen Editointi: Joonas Tuominen

Taneli Roininen lähti vuonna 2014 pyöräseikkailulle maailman ympäri. Lopulta neljän vuoden mittaiseksi venähtänyt matka vei Tanelin 38 valtion ja kolmen maanosan halki. Euroopan ympäri poljettuaan Taneli suuntasi Lähi-idän halki Silkkitietä mukaillen Kiinaan ja sieltä edelleen Kaakkois-Aasiaan ja Balille.  Lyhyen tauon jälkeen Taneli jatkoi seikkailuaan Andien poikki Patagoniasta Columbiaan halki rutikuivien vuoristo aavikoiden. Neljän vuoden aikana Taneli pyöräili huimat 44 000 kilometriä uskomattomissa maisemissa vuoristojen, aavikoiden ja viidakoiden keskellä täydellistä bikepacking reittiä etsien. Täydellinen reitti löytyi, ja niin löytyi paljon muutakin! Seikkailut somessa: Seikkailut instassa: https://www.instagram.com/seikkailunjokamiesluokka/ Tanelin seikkailut instassa: https://www.instagram.com/gonebikefishing/ Tanelin blogi: http://www.gonebikefishing.com/ Muita linkkejä: Tietoa Stan-maiden viisumeista: https://caravanistan.com/ Tanelin kartoittaman "Ruta de los Seis Miles" -trackit ja kuvaukset: https://bikepacking.com/routes/ruta-seis-miles-norte/ ja https://bikepacking.com/routes/ruta-seis-miles-sur/ Iohan Gueorguievin kuvaama video päiväkirja samalta reitiltä: Bikepacking Ruta de los Seis Miles and The Road to Rodeo (45days, 1000+km in Argentina EP29+30) Tanelin Arctic Bikepacking Trailin intro-video: Arctic bikepacking trail

Kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeudet - miten molemmat saadaan toteutumaan sujuvasti samaan aikaan? Keskustelemassa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén. Laurén korostaa, että suomalaisista yrityksistä kolme on maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalla. Hän myös kertoo, että yritykselle on aina maineriski, jos ihmisoikeuksia ei arvosteta, joten yritysten ei kannattaisi lähteä hakemaan edullisia sopimuksia ihmisoikeuksia rikkovien yritysten kanssa. Finnwatchin Finèr ei pidä hyväksyttävänä, että yritykset siirtävät vastuun ihmisoikeuksien noudattamisesta alihankkijoille. "Emme hyväksy sitäkään, että kaupassa myydään vaikka pilaantuneita elintarvikkeita sillä verukkeella, että yritys ei ole kykenevä hallitsemaan niitä riskejä. Tarvitaan samaa ajattelua ihmisoikeuksien puolelle", Finér sanoo. Laurénin mukaan yksikään yritys ei voi taata, että riskiä ihmisoikeusloukkauksiin ei ole, eikä yritykset aina pääse tehtaille tarkistamaan missä oloissa töitä tehdään. "On ihmisoikeusrikkomuksia, jotka eivät ole vain valtion tiedossa, vaan valtiovetoista ja valtion peittelemiä. Jos sinne ei pääse journalistit tai kansalaisjärjestöt, miten sinne pääsee yksittäinen yritys?" Viime viikolla paljastui, että Stora Enso on vienyt liukosellua vähemmistöjen oikeuksia polkevalle Xinjiangin viskoositehtaiseen Kiinaan. Yhtiö kertoi kohun jälkeen, että liukosellun valmistus lopetetaan kokonaan Xinjiangin viskoositehtaisiin toimitetun liukosellun tuotannon Uimaharjun tehtaallaan. Ruotsalainen vaateyhtiö H&M lopetti syksyllä yhteistyön Kiinan uiguurialueilla toimivien alihankkijoiden kanssa. Tämän jälkeen H&M:n tuotteet katosivat Kiinan kahdesta suurimmasta vaatteiden verkkokaupasta, T-Mallista ja JD.comista. H&M:n kivijalkakauppoja ei löytynyt enää kiinalaisista karttasovelluksista. Miten varmistetaan tulevaisuudessa, että ihmisoikeudet toteutuvat kansainvälisessä kaupassa? Finérin mukaan ensin pitää edetä EU:n tasolla. EU-komissiossa on parhaillaan sääntelyesitys, jolla pyritään parantamaan tilannetta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Succre Show Part 2!Tällä kertaa meitä viihdyttää jälleen Alexander Espaillat aka Succre, jolta ei häneltäkään jutut ihan heti lopu kesken. Miten on offi menny ja koska kisat? Tarina poukkoilee koronamasennuksesta aina jopa Kiinaan saakka. Alexanderin seurassa ja juttujen parissa aina viihtyy!Pitemmittä puheitta: ota jakso kuunteluun, mutta älä liian tosissaan :DOta yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

UDP DDoS amplifiointi hommiahttps://arstechnica.com/gadgets/2021/03/mainstream-ddosers-are-abusing-d-tls-servers-to-up-the-potency-of-attacks/https://www.netscout.com/blog/asert/datagram-transport-layer-security-dtls-reflectionamplificationSupon tiedote Kiinaan liitetyn APT31  kybervakoiluoperaatio eduskunnassahttps://supo.fi/-/suojelupoliisi-tunnisti-eduskuntaan-kohdistuneen-kybervakoiluoperaation-apt31-ksiViime vuoden Twitteriin kohdistuneesta tietomurrosta annettu ensimmäiset tuoiothttps://www.hackread.com/twitter-hack-mastermind-jailed-2020-celebrity-hack/Solarwinds saaga jatkuu - tällä kertaa Mimecast tullut julkisuuteen olleensa kyberhyökkäyksen uhrihttps://threatpost.com/mimecast-solarwinds-attackers-stole-source-code/164847/Metasploit-moduuli viime viikkoina villinä riehuneiden Exchange-haavoittuvuuden hyökkäystä vartenhttps://github.com/rapid7/metasploit-framework/blob/e5c76bfe13acddc4220d7735fdc3434d9c64736e/modules/exploits/windows/http/exchange_proxylogon_rce.rbTekstiviestien turvattomuudestahttps://krebsonsecurity.com/2021/03/can-we-stop-pretending-sms-is-secure-now/https://www.vice.com/amp/en/article/y3g8wb/hacker-got-my-texts-16-dollars-sakari-netnumber?__twitter_impression=truehttps://en.wikipedia.org/wiki/SIM_swap_scamSakarin villapaitapeli (video)https://www.youtube.com/watch?v=CrHgk1_zlEs

Onko Sputnik-rokotteesta tullut Venäjän ulkopolitiikan pelinappula, tätä arvioivat terveyden- ja hyvinvoinnin teemalähettiläs Päivi Sillanaukee Ulkoministeriöstä ja johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen Valtioneuvoston kansliasta. Koronarokotteiden haittoja ja hyötyjä ja rokotusjärjestystä puntaroi Rokotustutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet. Ydinkärkiä lisää ja katse Kiinaan, mitä Britannian uusi suunta tarkoittaa, sitä arvioivat strategian pääopettaja Jukka Heinänen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Mullistavatko Juuden kirjakäärölöydöt Raamatun tutkimusta, vieraana professori Jutta Jokiranta Helsingin yliopistosta. Suomalainen eliitti nöyristeli aikanaan Neuvostoliittoa. Kolumnisti Toni Viljamaan mielestä eliitin neuvostosuhdetta on syytä syynätä myös tänäpäivänä. Italian lehtien antia katsastaa Jenna Vehviläinen. Ykkösaamun juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Pirjo Auvinen ja Jukka Vanninen, tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Open Doors aloittaa Apostolien tekoihin keskittyvän verkkokurssin maaliskuun puolivälissä. Kurssi kuljettaa sinut läpi Apostolien tekojen syventyen vainoon liittyviin kysymyksiin. Tule mukaan tutkimusmatkalle omalta kotisohvaltasi ja rohkaistu yhdessä toisten kanssa! Tämä verkkokurssi pohtii kristittyjen vaarallista uskoa kirkon alkuaikoina sekä nykyajan vainoissa. Matka vie meidät läpi Rooman valtakunnan mutta myös Kiinaan, Kolumbiaan, Irakiin, Filippiineille ja Pakistaniin, missä Jumalan rakkaus tänään tulee todeksi vainojen keskellä. https://opendoors.fi/vaarallinenusko/  

Tällä viikolla juhlitaan kiinalaista uutta vuotta joten Bellat lähtevät jaksossa makumatkalle Kiinaan. Miten Yin&Yang liittyy kiinalaisen keittiöön ja mikä on paistamisen mullistava velveting-tekniikka? Entä mitkä on meidän must have tuotteet Hakaniemen aasialaisesta Jiahe-marketista? Mitä Kian nuudeliprojektille kuuluu ja miten Parasite-elokuvasta tunnettu Jjapaguri-annos valmistetaan? Droppaillaan meidän kiinalaisia lempisafkoja: dumpling, dimsum, bao, dan dan, mapo-tofu, kung pao ja biangbiang. Miten suunnistaa nuudeliosastolla, mitkä on meidän lemppari pikanuudelit ja miten ne pimpataan vielä paremmiksi. Puhutaan myös kiistellystä aromivahventeesta ja koukuttavasta rapeasta chiliöljystä. Kia paljastaa rapean ilmavan tofun salat ja täydellisen paistetun riisin kaavan ja Petra kertoo vegaani-ystävällisen ”kalanmakuisen” munakoisoreseptin. Luetellaan tietty myös Helsingin parhaat kiinalaiset ravintolat.

Jussi ei tunne feminismiä ja Arno kokee asian ristiriitaisena. Miten patriarkaatti vaikuttaa miehiin? Miksi somefeminismi ärsyttää? Voiko suuseksillä kaivaa itsensä Kiinaan? Tervetuloa mukaan!

Koronaviruksen leviäminen olisi voitu pysäyttää Kiinaan, sanoo Joona-Hermanni Mäkinen kolumnissaan.

Kirjailija Kristina Carlson vie lukijan pienoisromaanissaan Eunukki 1100-luvulle, Song-dynastian Kiinaan. Sen kertoja, seitsemänkymmentä vuotta täyttänyt eunukki on viisas syrjästäkatsoja, joka toteaa: “En puhu, ajattelen vain.” Hän pohtii kirjassa myös viisauden ja älyn eroja. Päivän mietelauseen on valinnut Anna Tulusto.

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja listasi kautensa päätteeksi Kiinaan liittyvät asiat, joita juuri kukaan ei halunnut tietää.

Terrorismin vastaista lainsäädäntöä kiristettävä Al-Holin vuoksi? Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Sinikettujen massasiirto Kiinaan. Kennet Myllykoski, Lakauden Tarhaajat ry. Mitä ilmastopolitiikalla pystytään savuttamaan? Polttoaineyritys St1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Kolumni Kari Enqvist. Sardiinit muuttuivat Silakoiksi, mutta pelkkä vastustaminen ei johda minnekään. Vivian Maier, salaperäinen amerikkalainen valokuvaaja. Toimittaja Katariina Lahtonen. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittaja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Valtioiden romahtamista on selitetty hallitsijoiden tietämättömyydellä ja taitamattomuudella, maantieteellä ja kulttuurieroilla. Mikään näistä ei yksin riitä selittämään romahdusta tai vastavuoroisesti kukoistusta. Maailmankuulut taloustieteilijät James A. Robinson ja Daron Acemoglu ovat luoneet kehitysteorian, joka nojaa instituutioiden merkitykseen. Mitä vauraampi ja vakaampi valtio on, sitä inklusiivisempia sen instituutiot yleensä ovat. Ne kannustavat kansalaisia ottamaan paikkansa aktiivisina toimijoina yhteiskunnan rakentamisessa. Ekstraktiiviset instituutiot vuorostaan vievät kansalaisten työn hedelmät eliitille ja hidastavat yhteiskunnan kehitystä. Klassinen esimerkki romahtaneesta valtiosta on Rooman valtakunta. Mutta romahtiko se todella vai jatkoiko vain uuden muodon ottaneena? Myös tähän kysymykseen ottaa Tiedeykkösessä kantaa professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Hänen kanssaan käydään läpi instituutioiden merkitystä valtioiden menestykselle tai romahdukselle. Lukuisat esimerkit kuljettavat kuulijaa milloin Meksikoon, Yhdysvaltoihin, Kongoon, Kiinaan tai Iso-Britanniaan. Aiheesta kiinnostuneet voivat tutustua James A. Robinsonin ja Daron Acemoglun kirjaan ”Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty” (suomennettu nimellä ”Miksi maat kaatuvat - vallan, vaurauden ja varattomuuden synty”). Kirjoittajilta on myös ilmestynyt hiljattain teos ”The Narrow Corridor. States, societies, and the fate of liberty”. Toimittaja Iida Ylinen. Kuva: Rex Features / All Over Press

Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa. Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle? Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta? Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä? Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kotimaan katsaus (3:48): - Tarvitaanko Korisliigaan harjoitusotteluita? - Suurennuslasin alla Salon Vilppaan mestaruusikkuna: - Vilpas ei ole koskaan voittanut suomenmestaruutta, onko enää sen aika? - Millainen yhdistelmä on nuoret jenkit kokeneen Vilppaan suomalaiskaartin rinnalla? - Muuttuuko pelityyli Salossa, ja onko tämä jo viimeinen mahdollisuus ennen uudelleenrakentamista? NBA (20:24): - NBA:n vähimmäisosakkeiden osto helpottuu. - Särre pistäisi silti mieluummin rahat WNBA-jengiin - Ensimmäinen WNBA-patsas tulossa, kun Lisa Leslie ilmestyy ikonisoituna Staples Centerin eteen - Mitä kahden NBA staran malli lupaa alkavalle kaudelle? Onko Big 3 ajattelun aika ohi? - Onko Milwaukeen veljesparit uhka vai mahdollisuus? MM-kisat (34:35): - Serbian lötköpeli vai taktinen häviö? - Miksei Giannis tehnyt enempää? - Miksi mm. valmentajalegendat Popovich ja Van Gundy fanittavat globaalia korista? - Pitäisikö susisysteemistä viimein luopua? - Voisiko Särren fanittamasta Liettuasta ottaa mallia Suomeen? Koripalloelämää (46:45): - Päivän puheenaiheena syväsyukellus Kiinaan: pelastaako Yao Ming Kiinan koripallon vuosisadan sakkauksen jälkeen?

Renny Harlin on Suomen kaikkien aikojen Yhdysvalloissa menestynein elokuvaohjaaja, jonka elokuvat ovat tuottaneet yhteensä yli miljardi dollaria. 1990-luvun alussa Harlin oli Hollywoodin kuumimpia ohjaajia, jonka elokuvissa vilisi megatähtiä Samuel L. Jacksonista Viggo Mortenseniin, Bruce Willisista Geena Davisiin ja Sylvester Stalloneen. Uran alku Yhdysvalloissa oli kuitenkin autotallissa asumista ja nälkärajoilla köyhäilyä. Paluu maitojunalla Suomeen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, Harlinin oli pakko näyttää itselleen ja muille, että onnistuu. Maaliskuussa 60-vuotta täyttänyt Harlin on nähnyt elokuvabisneksen huiput ja laskut. Viisi vuotta sitten Harlin päätti muuttaa Kiinaan, jossa aukeni kokonaan uusi noste uralle. Miltä Kiinan elokuvateollisuus näyttää ja millaista Hollywoodin alkuajat oikein olivat? Entä millainen suhde Suomeen nykyään on? Juontajana Tuukka Pasanen. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut myös siihen, että se on ottanut entistä aktiivisemman roolin maailmanpolitiikassa. Vaikka Kiinalla on nykyään vahvat ja monipuoliset suhteet länteen, on moni asia Kiinassa on eri lailla kuin mitä meillä luullaan. Toimittaja Mari Manninen on asunut Kiinassa ja hän haluaa purkaa Kiinaan liittyviä vääriä uskomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana. Kuva: Unsplash

Mari Manninen: Kiinalainen juttu : 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista (Atena 2018) Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia (Avain 2018) David Grossman: Hevonen meni baariin (Otava 2018, suom. Arto Schroderus) Kiinaan perehtynyt toimittaja Mari Manninen on kirjoittanut mainion kirjan Kiinaan liittyvistä myyteistä, ennakkoluuloista ja väärinkäsityksistä. Kirja on ansiokas perusteellisemman tiedon lisääjä ja helppo suositella kaikille, sen verran merkittävä tekijä Kiina nykyään on. Juri Nummelinin Sarjakuvan lyhyt historia on tiivis, pinnallinen ja vähän kuivakka esitys sarjakuvan historiasta. Kuvia sietäisi olla enemmän, mutta kyllä tämä näinkin hyvin esittää sarjakuvien kehityksen. Hevonen meni baariin kuvaa standupkeikkaa israelilaisella klubilla, jossa koomikko Dov G. ei annakaan katsojille odotettua vitsitykitystä, vaan avaa oman elämänsä traumoja vereslihalla. Lukija ei pääse nauramaan, mutta saa nauttia laatukirjallisuudesta. Kirja voitti kansainvälisen Man Booker -palkinnon vuonna 2017. Goodreads-linkit: https://www.goodreads.com/book/show/42206581-kiinalainen-juttu https://www.goodreads.com/book/show/42441236-sarjakuvan-lyhyt-historia https://www.goodreads.com/book/show/39125477-hevonen-meni-baariin

Anton Kuivasen messissä matkustetaan Japaniin, Kiinaan, Mongoliaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, ja joka paikassa tietysti tapellaan. Anton on vapaaottelun tutkimusmatkailija, ja me päästään Antonin messissä kurkistaa tämän soturin erikoiseen matkaan.

Tubettaja Roni Back lähetti uransa alussa yksityisviestejä kaikille tilaajilleen. Kun sata tilaajaa tuli täyteen, Back mietti, että uskaltaako tässä enää lähteä ulos. Nykyään uusia tilaajia tulee kymmenentuhatta kuukaudessa eikä kaikille ehdi kirjoittaa, vaikka Back istuukin kaikki päivät aamusta iltaan tietokoneella töitä tehden. Onko Roni muuttamassa Kiinaan, minkä firman kanssa Ali ei suostu tekemään yhteistyötä ja kuka on Dr. Chicken? Kuuntele kesän kuumin show.

Joonas Tolvanen lähti 17-vuotiaana Kiinaan haaveenaan oppia shaolin kung-futa, vanhaa itsepuolustuslajia. Hän kuvitteli löytävänsä sumuisilta vuorilta viisaita kung-fu-mestareita mutta löysikin lapsia hakkaavia, huumeriippuvaisia, vapaa-ajallaan räiskintäpelejä pelaavia munkkiveljiä. Siitä huolimatta Tolvanen on palannut kymmenen vuoden aikana Kiinaan uudelleen ja uudelleen. Mitä hän on Kiinasta oppinut? Entä mitä hän arvostaa Suomessa kiinankokemustensa jälkeen? Nykyisin kolmekymppinen Tolvanen työskentelee Kuopiossa lääkärinä ja on kirjoittanut kiinankokemuksistaan lennokkaan kirjan nimeltään Soturimunkin oppipoika. Toimittajana on Anna Patronen.

Miten Kiinan vaurastuminen näkyy EU:ssa, miltä nyt vaikuttaa tilanne työpaikkojen siirtymisessä Kiinaan ja millaisia vaikutuksia Itä-Aasiaa ja EU:ta yhdistävällä Silkkitie-hankkeella oletetaan olevan alueiden talouteen. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Vieraina osakejohtaja Annika Ekman Ilmariselta ja sijoitusjohtaja Timo Sallinen Varmasta. Ilmarisen osakesalkku on perinteisesti ollut hyvin Eurooppa- ja Suomi-painotteinen, kertoo Annika Ekman. Vuonna 2015 yhtiö teki strategisen muutoksen, ja ryhtyi globaaliksi sijoittajaksi. Viime vuoden lopussa esimerkiksi Yhdysvaltain paino Ilmarisen listattujen osakkeiden salkussa oli 20 prosenttia. Varman salkussa yhdysvaltalaisten osakkeiden paino oli viime vuoden lopussa huimat 37 prosenttia. Yhdysvaltain lisäksi Timo Sallinen kiinnittää huomiota Kiinan kehitykseen. Sallisen mukaan Kiina on siirtynyt teknologiassa seuraavaan vaiheeseen, innovaattorin rooliin. Sekä Ilmarinen että Varma sijoittavat Kiinaan rahastojen avulla, ei suorin osakesijoituksin. Mitä Ekman ja Sallinen ajattelevat markkinatilanteesta? Mikä merkitys kotimaisella omistajuudella on työeläkevakuutusyhtiöiden sijoituspäätöksissä? Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Helsinki. Photo by Victor Benard on Unsplash.

Salakuljettajat olivat matkalla Kiinaan. Lisää >> http://ift.tt/2nmRAW6

Yhdestoista jakso. Turkissa vastaanotto oli lämmin. Kiinaan pakettiautolla matkaava pariskunta poimi liftarin kyytiin ja yksinäinen koira esitteli Amasran parhaita näköalapaikkoja.

Kuuntele markkinakatsaus Kiinaan liittyvistä maksutavoista ja valuutoista. Aiheesta tällä kertaa keskustelemassa Jukka Nuortio Nordea Trade Financesta ja Henri Malvet Nordea Marketsista. Lue lisää, kuinka voimme auttaa ulkomaankaupassa: https://www.nordea.fi/yritysasiakkaat/riskienhallinta/ulkomaankauppa/vauhtia-ulkomaankauppaan.html

Kun ilmasto on sopiva diktaattoreita tulee niin kuin tatteja sateella. Näin kävi myös Keski-Afrikan tasavallalle. Jean-Bedel Bokassa, Berengon hirviöksikin kutsuttu, on yksi kaikkien aikojen brutaaleimmista hirmuhallitsijoista, jolle muiden maanosien on vaikea tarjota häiriintyneisyyden jalolla saralla vastusta. Bokassa toimi presidenttinä 1966 - 1979. Hän murhautti yhden hallituksensa ministereistä ja tarjoili hänet päivällisenä muille ministereille. Reseptin hän paljasti vasta aterian jälkeen. Bokassa liittyi 1939 Ranskan armeijaan, koska tuohon aikaan Keski-Afrikan tasavalta oli Ranskan siirtomaa, jota se oli aina vuoteen 1960 asti. Kuten kolmannen maailman sotilaspomoilla oli tapana, Bokassa kaappasi 1966 Ranskan tukemana vallan kommunistiseen Kiinaan suuntautuneelta serkultaan David Dackolta. Tarkoituksena oli varmistaa, että valta siirtyi henkilöille, joka säilyttää Ranskan taloudelliset ja strategiset edut Keski-Afrikan tasavallassa eli pääsyn käsiksi uraani- ja timanttivarantoihin. Valtaan päästyään menestys nousi yksinkertaiseksi mainitulle ja syvästi Napoleonia ihailleelle Bokassalle hetki hetkeltä enemmän päähän. Vuonna 1972 hän nimitti itsensä sotamarsalkaksi ja elinikäiseksi presidentiksi, mutta tämä oli vasta alkua. Seuraavien vuosien kuluessa Bokassa liiskasi demokratian viimeisetkin rippeet kantansa alle, ja korvasi kansanvallan irvokkaalla nepotismilla eli sukulaisten suosimisella. Vuoden 1976 joulukuussa Bokassa toteutti Napoleon-fantasiansa. Hän julisti perustetuksi Keski-Afrikan keisarikunnan ja kruunautti vuotta myöhemmin itsensä keisariksi nimellä Bokassa 1. Juhlassa oli mm. 100 limusiinia ja 130 jalosukuista hevosta, 65 000 pulloa shamppanjaa, jota tarjoili ranskasta lennätetty tarjoilijoiden armeija. 120 henkinen orkesteri piti huolta musiikista. Pariisilainen jalokiviseppä valmisti Bokassalle kruunun, joka oli kuorrutettu timanteilla. Bokassa itse istui kahteen leopardiviittaan sonnustautuneen valtavalla täyttä kultaa olevalla valtaistuimella. Laskun kuittasi humanitaarisena apuna Ranska. Monet valtiot pitivät Bokassaa hulluna ja vierastivat tätä kuin ruttoa, mutta juhlavieraiden joukossa oli kuitenkin esimerkiksi Italian ja Länsi-Saksan suurlähettiläät. He eivät tienneet, että Bokassa oli valikoinut paikallisesta vankilasta kaksitoista teurastettavaa vankia, jotka tarjoiltiin vieraille paahtopaistina. Mitä pidemmälle Bokassan valtakausi eteni, sitä hurjemmaksi kävi meininki. Keisari tappoi ns. kilokaupalla kansalaisiaan. 1975 Jean-Bedel Bokassa julkisti uuden säädöksen, jonka mukaan kaikkien Keski-Afrikan tasavallan koulutyttöjen tuli käyttää sinistä univormua, joita valmisti tehdas, jonka omisti yksi Bokassan 17 vaimosta. Harvoilla vanhemmilla oli kuitenkaan varaa ostaa univormu. Niinpä eräänä päivänä noin sadan säädöstä vastustanee koululaislapsen joukko kivitti Bokassan limusiinia. Presidentti pidätytti koululaiset ja lapset vietiin Banguin vankilaan, jossa nämä nuijittiin kuoliaaksi. Bokassa osallistui verilöylyyn ja joidenkin raporttien mukaan söi osan uhreista. Tämä oli ratkaiseva tapaus, joka johti Bokassan kaatumiseen. Ranska asetti lopulta mielipuolisesta ihmissyöjäkeisarista eroon pääsyn timanttikaivoksista hyötymisen edelle. Ranska palautti erikoisjoukkojen salamaoperaatiolla Bokassan edeltäjän David Dackon valtaan vuonna 1979. Tästä ei kuitenkaan meno Keski-Afrikan tasavallassa paljoa parantuntu. Jean-Bedel Bokassan tarinan kertoo Afrikassa usein vieraillut ja siitä paljon kirjoittanut toimittaja, tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Romanian Communism Online Photo Collection

Tässä jaksossa kohdistetaan katse nouseviin talouksiin, erityisesti Brasiliaan, Kiinaan ja itäiseen Afrikkaan. Miksi nousevista, ikärakenteeltaan nuorista ja väkirikkaista maista pitäisi olla kiinnostunut? Kuinka ihmiset siellä kuluttavat ja tekevät töitä? Miten suomalaiset yritykset voisivat pärjätä näillä kaukaisilla markkinoilla? Vieraana 30 vuotta Kiinassa työskennellyt GE Healthcare Suomen toimitusjohtaja Matti E. Lehtonen, uunituoreen Brasilia-kirjan kirjoittaja ja Helsingin Sanomien toimittaja Maria Manner sekä Tiina Juvonen, cocreation freelancer, joka työskentelee yrittäjäksi aikovien nuorten parissa Itä-Afrikassa.

Mikä saa sijoitusgurun veren pumppaamaan? Millaisille yhtiöille Warren Buffetin sydän lyö? Saavatko markkinatrendit Peter Lynchin aivosynapsit laukkaamaan? Onko sinusta seuraavaksi sijoituslegendaksi? Miikka ja Martin ruotivat uusimmassa #rahapodissa menestyneiden sijoittajien luonteenpiirteitä. Lisäksi syvennytään ajankohtaisiin aiheisiin kuten Kiinaan ja vihreän aallon vaikutukseen öljyntuotantoon.

Araljärven kuivatus on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista, joka oli tarkkaan suunniteltu. Neuvostoliiton suunnitelmatalous halusi vettä puuvillapelloille ja maksimoi ympäristöongelmat ja minimoi taloudellisen tuoton. Vesi johdettiin puuvillapelloille, jotka sijaitsevat alueilla joiden maaperä soveltuu huonosti puuvillan kasvattamiseen ja puuvillan laatu jää huonoksi. Ympäristökatastrofista lähtöisin olevaa puuvillaa kerätään tänä päivänä lapsityövoimalla ja viedään Kiinaan, Bangladeshiin ja Intiaan, jossa se sotketaan muuhun puuvillaan ja myydään halpavaatteissa ympäri maailmaa. Toisaalta kuivuneen Araljärven pohjan hiekka sisältää haitallisia aineita, jotka hiekkamyrskyjen seurauksena nousevat ilmaan ja lentävät laajalle ympäristöön ihmisten hengitettäväksi. Neuvostoliitto käytti Aralin keskellä lojuvaa saarta biologisten aseiden laboratoriona. Araljärven pohjan hiekassa kerrotaan olevan jopa Neuvostoliiton aikaisten ydinkokeiden aiheuttamia radioaktiivisia jäämiä. Araljärven ympäristökatastrofista kertoo Aalto-yliopiston vesitutkija professori Olli Varis, joka muistuttaa myös, että nykyinen biotalous on taloudellista toimintaa siinä kuin mikä hyvänsä. Valitettavan yleinen toimintamalli tänä päivänä on, että taloudellista toimintaa ohjataan sellaisille alueille missä kilpailuetu tulee siitä, että ei oteta huomioon ympäristöongelmia eikä ympäristön hoidosta koituvia kustannuksia ja otetaan sosiaalisia oikopolkuja, eikä huolehdita siitä että ihmisillä on kunnon työolot. Erehdysekspertin toimittaa Raimo Tyykiluoto.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti-sarjassa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista. Tällä kertaa mm. pohditaan tekikö Kolumbus tahallisen vai tahattoman virheen kertoessaan lähtevänsä etsimään uutta merireittiä Kiinaan ja Intiaan. Historiankirjoista olemme lukeneet, että Kolumbus luuli kuolemaansa asti löytäneensä Aasian vaikka kyseessä oli Amerikka. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä koko totuus? Rahoituksen saadakseen Kolumbuksen täytyi perustella matkaa nimen omaa uuden läntisen reitin etsimisellä, joka korvaisi silkkitien Aasiaan. Faktoja tarkasteltaessa Kolumbuksella täytyi olla tiedossa matkan pituus ja kuitenkaan mm. hänen muonavarastonsa eivät olisi riittäneet Aasiaan asti. Kolumbus oli kokenut merenkävijä, joten hän ei voinut sortua näin amatöörimäiseen virheeseen. Minne Kolumbus oli siis purjehtimassa? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto kävi Helsingin yliopistossa tapaamassa Latinalaisen Amerikan tutkija professori Jussi Pakkasvirtaa. Onko erehdysekspertti löytänyt historiankirjoituksesta aukon?

Metsäyhtiö Stora Enso rakentaa suuren tehtaan Kiinaan. Keskustelu Dragsvikin varuskunnasta jatkuu. Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat vierailleet Salossa.

Metsäyhtiö Stora Enso rakentaa tehtaan Kiinaan. Tietotekniikan palveluyhtiö Tieto vähentää työntekijöitä. Tänään on kevätpäiväntasaus, yö ja päivä ovat yhtä pitkiä.