Podcasts about kansainv

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miltä Gazan tilanne näyttää vuonna 2025 ja ovatko Israelin toimet perusteltuja? Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiina valtiona, ja vaikutus sillä olisi?Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Jakso on kuvattu 3.6.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Poliittinen asemoituminen(5:48) Kansainvälinen oikeus(9:16) Gazan tuho(12:42) Israelin tavoite(15:01) Länsiranta ja siirtokuntaliike(33:01) Hamasin kukistaminen(47:55) 2,2 miljoonaa gazalaista(50:51) Kaksoisstandardit(56:46) Hamasin vastuu(1:05:03) Humanitaarinen apu(1:10:56) Iran(1:17:03) Palestiinan tunnustaminen(1:33:04) Kahden valtion malli

Siitä lähtien kun Xi Jingping nousi Kiinan johtoon on maailmalla arvuuteltu itsevaltaisen johtajan suurta suunnitelmaa. Onko Kiinan presidentin tavoitteena supervalta, joka syrjäyttää Yhdysvallat? Kääntyikö Kiina Xi Jingping johdolla todellisen maailmanvalloituksen tielle? Onko Kiina niin ristiriitainen ja vaarallinen valtio kuin Yhdysvalloissa väitetään? Mitä Kiina-stereotypioiden sokaisemassa lännessä jää Kiinan kehityksestä huomaamatta? Miksi USA:lle Venäjä on kuin ulkopoliittinen myrsky, mutta Kiina ilmastonmuutos? Kiinan presidentin Xi Jingpingin suurvaltastrategisia päämääriä avaavat Kiinan maailma -kirjan tekijät Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sekä Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päivän epistolassa muistellaan viikontakaista kansainvälistä neulanreikäpäivää ja makustellaan miniretkeilyä.

Väliriihi onnistui | Kangasharju Kujanpää | #neuvottelija 327. Aki Kangasharju, ETLA:n toimistujohtaja ja Emmiliina Kujanpää EVA:n veroasiantuntija purkavat historiallisen oikeistolaista hallituksen puoliväliriihipakettia. Siinä on paljon herkkuja, kuten palkan progression lasku korkeintaan 52%-tasolle, 18% yhteisövero, perintö- ja lahjaveron uudistus, 25% veroaste eliittimamuille sekä paljon kasvua tukevia muutoksia yksittäisiin lakikokonaisuuksiin.00:00 Verotus kevenee! Emmiliina Kujanpää ja Aki Kangasharju00:34 Emmiliinan itävaltalainen koulukunta #neuvottelija 32401:11 Aki Kangaharjun Talouden ilmestyskirja #neuvottelija 22901:44 Villapaitaekonomistit ja ideologinen värikynä02:37 Tuloveron progression loiventaminen ja positiviiset vaikutukset03:42 Kansainväliset esimerkit Tanskasta ja Ruotsista04:49 Suomalaismielipiteet ansiotuloveron reiluudesta05:25 Median vasemmistovetoisuus vs. kansan realismi06:00 Hallitusohjelman ja väliriihen ristiriitaisuudet06:31 Risto Murron raportin rajaukset ja kritiikki07:00 Alaikäisten perintöveron helpotukset suunnitteilla07:57 Kansan toiveet ja veropäätösten kansanomaisuus08:29 Luovutusvoittoveron puuttuminen pettymyksenä09:00 Varallisuuserot Ruotsin ja Suomen välillä10:04 VATTin perintöveroanalyysin kapeus ja ongelmallisuus11:08 Sukupolvenvaihdosten esteet ja yrityskauppojen haasteet12:33 Yhteisöveron alennus ja sen kohdistusvaikutus15:09 Byrokratian esteet ja pk-yritysten realiteetit16:01 Veronkorotusriski ja luottamuspulan vaikutus16:54 Verokilpailukykyvertailut Suomi Viro ja Ruotsi18:00 Avainhenkilöveron alennus ja paluumuuttajien asema20:35 Eliittimamut ja verokannustimien tehot22:26 Paluumuuttajien urahaasteet ja verouudistus24:04 Pääomasijoittajat ja omistusrakenteiden pitkäjänteisyys25:37 Säätiöt ja rahastojen verokohtelun helpottaminen27:10 Asuntomarkkinoiden piristyminen ja noususkenaario28:39 Optiot, tulonmuunto ja pääomatulojen merkitys30:10 Osinkoverotus ja listamattomien yritysten tilanne31:41 Yhteisövero vs. osinkovero – dynamiikan säilyttäminen33:14 Poliittinen jatkuvuus ja osinkoveron tulevaisuus34:40 Kansainväliset veroprosenttivertailut ja media36:11 Dynaamisten vaikutusten vähättely ja tutkimusdata37:37 Koulutuspanostukset ja osaajapohjan laajennus39:10 Monipaikkaisuus, sivutyöt ja tuottavuuden kasvu40:48 Ay-jäsenmaksut ja verovähennysten logiikka42:17 Työnantajamaksut ja veropolitiikan tasapuolisuus43:47 Verojärjestöjen rajaukset ja lainsäädännön tarkkuus45:16 Optimismi Suomen suunnasta #neuvottelija Sisäpiiri kertoo mitä eroa on EVA:lla ja ETLA:llaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Mitä Kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta todella merkitsee? Kuinka hyvin ihmiset oikeasti tuntevat sen taustan ja merkityksen? Dimitri Grönfors selvittää, kuinka romanijärjestöt ja yhteisön jäsenet kokevat tämän päivän – ja miksi se on tärkeä juuri nyt. Romanit ympäri Suomen juhlistavat 8. huhtikuuta eri tavoin, mutta yksi asia on varmaa: tämä päivä ei ole vain kalenterimerkintä. Se on identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta. Onko romanipäivä ennen kaikkea juhla, muisto vai tekojen päivä?

Tällä historiallisella päivämäärällä ensimmäinen suomalainen ooppera sai ensi-iltansa, Radion sinfoniaorkesteri perustettiin sekä Elvis Presley astui armeijan palvelukseen. Lisäksi Exxon Valdezin öljyonnettomuus tapahtui, sekä Kansainvälinen olympiakomitea siirsi Tokion olympialaisia vuodella eteenpäin koronaviruspandemian vuoksi.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Naisiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 35 % naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana ja merkittävä osa hyökkäyksistä tapahtuu naisten omissa kodeissa. Vaikka tekijä onkin useimmiten uhrin nykyinen tai entinen kumppani, hän saattaa olla myös entuudestaan tuntematon henkilö uhrin lähiympäristössä – kuten Jennifer Moreyn tapauksessa.

Cityn aamussa: Pojat ovat perjantain kunniaksi viikonlopputunnelmissa. Pusi pusi nami nami. Kansainvälisinä kosmopoliitteina Jääskeläinen & Nyman puhuvat hiihdon MM -kisojen lisäksi surullisen kuuluisasta Fyre Festivalista, Amsterdamin ja Prahan museon tarjonnasta. Salmonella kuumotukset ovat myös läsnä. Mihin operaatioon Samuelin luomen poisto eskaloituu? Jere, tuo etupulpetin poika jakaa sivistystään muillekin ja kertoo uuden sanan, jonka oppi golf opettajaltaan.

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMiksi Donald Trump asettaa tulleja ja onko kyse neuvottelustrategiasta vai pitkäjänteisestä politiikasta? Onko globalisaation aika päättymässä ja mihin suuntaan kansainvälisten kauppasuhteiden voi odottaa kehittyvän?Studiossa Helsingin Yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Jakso on kuvattu 24.2.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tullipolitiikka (3:48) Johdonmukaisuus (6:51) Trumpin teesit (9:16) Talouspolitiikka (13:01) Kauppasuhteet (14:12) Vaikutus (24:35) Aikakauden loppu (29:15) Polarisaatio (33:05) Oikeusvaltion hajottaminen (38:51) Liittovaltion pienentäminen (44:27) Euroopan unioni (51:09) Mahdollisuudet (52:55) Kiina (58:06) Eurooppa

Voiko perinteinen insinööritoimisto rakentaa menestyksekkään ohjelmistoliiketoiminnan? Granlundin tapauksessa vastaus on kyllä.Granlund on vuonna 1960 perustettu suomalainen insinööritoimisto, joka toimiikiinteistö- ja energiajohtamisen sekä LVI-, sähkö- ja taloautomaatiosuunnittelun edelläkävijänä. Yritys työllistää yli1 400 asiantuntijaa, ja sen liikevaihto onyli 150 miljoonaa euroa.1990-luvulla Granlund lähti kehittämään ohjelmistoratkaisua asiakkailleen, ja nykyään sen SaaS-liiketoiminta on kasvanut yli50 hengen tiimiksi, jonka liikevaihto (ARR) on5–10 miljoonaa euroa. Softaliiketoiminta on muodostunut merkittäväksi osaksi yhtiön arvoa ja kasvustrategiaa.Tässä jaksossa Granlundin softaliiketoiminnan vetäjäKimmo Mattila kertoo, miten perinteisen asiantuntijayrityksen sisälle voi rakentaa ohjelmistoliiketoimintaa. Käymme läpi softan ja perinteisen liiketoiminnan symbioosia, yrityksen päätöksiä kansainvälistymisestä sekä SaaS-bisneksen erityispiirteitä, jotka poikkeavat perinteisestä konsultti- ja palveluliiketoiminnasta.Keskustelemme myös johdon näkökulmasta: miten perinteisen yrityksen johto hahmottaa ohjelmistoliiketoiminnan arvon ja dynamiikan? Lisäksi pureudumme Kimmon uratarinaan ja hänen näkemyksiinsä siitä, mitä olisi kannattanut tehdä toisin.

Arkkitehtuuri- ja Designmuseossa avautuu vuoden 2025 päänäyttely, Maija Lavosen "Hiljaisia monumentteja". Maija Lavonen on suomalainen taiteilija, joka tunnetaan erityisesti innovatiivisista tekstiiliteoksistaan ja valotaiteestaan. 1980-luvun nousukaudella Suomessa rakennettiin paljon julkisia rakennuksia ja pankkien konttoreita - uudet isot tilat tarvitsivat isoja taideteoksia ja Lavonen oli isojen tekstiiliteosten kärkinimi. Maija Lavonen on syntynyt 1931 ja hän on jättänyt merkittävän jäljen Suomen taidekentälle pitkän uransa aikana. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa Helsingissä ja kehitti uransa aikana oman ainutlaatuisen ilmaisutapansa, jossa yhdistyvät perinteiset tekstiilitekniikat ja moderni teknologia. Mistä hän sai rohkeuden käyttää teknologiaa taiteessaan? Mistä hän haki oppinsa? Lavosen teokset ovat usein suurikokoisia ja vaikuttavia, ja niissä valo ja tekstiili luovat yhdessä kiehtovia visuaalisia kokemuksia. Hänen taiteensa on esillä useissa julkisissa tiloissa, kuten kirkoissa ja kulttuurikeskuksissa, ja hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lavonen on saanut uransa aikana useita tunnustuksia ja palkintoja, jotka korostavat hänen merkitystään suomalaisen taiteen kentällä. Maija Lavosen työssä korostuu materiaalin ja valon vuoropuhelu, ja hän on onnistunut luomaan teoksia, jotka eivät ainoastaan ole esteettisiä, vaan myös herättävät ajatuksia katsojassaan. Hänen innovatiivinen lähestymistapansa tekevät hänestä yhden merkittävimmistä suomalaisista tekstiilitaiteilijoista. Mikä hänen merkityksensä on taiteen innovoijana ja vaikuttajana aikamme opiskelijoille? Lavonen uudisti suomalaisen ryijyperinteen - vielä juuri ennen kuolemaansa hän kehitti uusia tekniikoita, kuten valokuidun kutomisen osaksi teoksia. Ohjelman vieraina ovat Arkkitehtuuri- ja Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna, tytär, dramaturgi Sussa Lavonen ja näyttelyintendentti Suvi Saloniemi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola Maija Lavonen – Hiljaisia monumentteja 31.1.–14.9.2025 Arkkitehtuuri- ja Designmuseo, Helsinki.

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Mitä tarkoittaa omistajuus Jumalan tahdon mukaisessa elämässä? WONDER-sarjan uusimmassa jaksossa syvennytään omistajuuden merkitykseen: mitä se on käytännössä ja millaista hedelmää se voi kantaa.Samu saa vieraakseen Andre Medeiroksen ja Viivi-Maria Grosvenorin, jotka jakavat omia kokemuksiaan ja esimerkkejään omistajuuden kulttuurista. Tämä jakso tarjoaa ajatuksia, jotka haastavat ja innostavat. Rukoilemme, että rohkaistut ottamaan vastuuta elämästäsi ja näkemään sen vaikutukset. Kansainvälistä yhteisöämme huomioiden jakso on englanniksi. Enjoy the ride!Jos haluat tukea meidän seurakuntaa tässä kasvuvaiheeessa josta kuulit tämän podcastin aikana, löydät alta tarvittavat tiedot:Tilinumero: FI79 4108 0013 1079 28Viite: 1177MobilePay: 70449 (RA/2020/1109)Antamalla tilaprojektiin autat seurakunnan tilojen remontti-, sisustus-, ja vuokrakustannuksissa.

Miten autotallista Malmilta lähtevä startup voi haastaa markkinajohtajan ja nousta kansainväliseksi brändiksi, ja vieläpä kodin pienkoneissa?  Tässä jaksossa keskustelemme David Solomonin kanssa MySodasta – suomalaisesta yrityksestä, joka lähti haastamaan jättiläisen rohkealla visiolla ja tinkimättömällä sitoutumisella kestävään kehitykseen. David Solomon on MySodan toimitusjohtaja. Pitkän uransa aikana virvoitusjuoma-alalla hän näki mahdollisuuden: markkinajohtajan tuotteet olivat muovisia, eivätkä ne täyttäneet kaikkia nykypäivän kuluttajien odotuksia. Davidin kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda hiilihapotuslaite, joka ei ainoastaan toimisi paremmin, vaan olisi myös ympäristöystävällisempi ja esteettisesti kauniimpi. MySodan matka alkoi autotallissa, jossa täytettiin kaasupulloja käsityönä. Ensimmäiset tuotteet saatiin Tokmannin hyllyille, ja pian perässä seurasivat S-ryhmä ja Kesko. Nopeasti kasvava yritys otti harppauksia kansainvälisille markkinoille, kehittäen samalla omia tuotteitaan suomalaisen muotoilun ja puukomposiittimateriaalien voimin. Yritys tähtää globaaliksi markkinakakkoseksi. Tämä tavoite tarvitsee jalkautumisen Pohjois-Amerikan ja Aasian markkinoille. Jakson teemoina: • Yrittäjätarina: miten autotallista syntyi kansainvälinen kodinkonebrändi. • Nähtiin mahdollisuus ja tartuttiin siihen: markkinajohtajan haastaminen uudenlaisella ratkaisulla. • Kestävä kehitys ja design: miten puukomposiitista valmistetut tuotteet syntyivät. • Kansainvälistymisen oppitunnit: Ranskan menestystarina ja seuraavat askeleet. Jakson juontaa tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä, joka johdattaa kuulijat MySodan inspiroivaan tarinaan. Kuuntele jakso suosikkialustallasi, kuten Spotify, YouTube tai Apple Podcasts, hakemalla kanavaa nimellä Loyalistic. Jakson blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomonhttps://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomon Seuraa: David Solomonhttps://www.linkedin.com/in/david-solomon-7640b030/ MySodahttps://mysoda.eu/ Antti Pietilä ⁠https://www.linkedin.com/in/anttipietila/⁠ Loyalistic Studio ⁠https://loyalistic.com/fi/studio/⁠ SaaS Finland (osa Software Finlandia) ⁠https://www.saasfinland.com/⁠

IMF:n tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on pahasti hyytynyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous näyttää seisahtuneen. Ovatko nykypolitiikan lyhytjänteisyys ja puoluepolitikointi syinä Suomen ankeaan taloustilanteeseen? Heikentävätkö Orpon hallituksen päätökset uuden talouskasvun mahdollisuuksia Suomessa? Politiikkaradion studiossa ovat yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

8.11. Toimittaja Justas Stasevskij kertoo tuoreimmat kuulumiset Ukrainasta 8.15 Kuntien houkuttimet uusille asukkaiden Muuttaako ihmiset kuntaveron perässä. Mitä muita keinoja kunnilla on asukkaiden houkuttelemiseksi? Toimiiko paremmin iskevät sloganit, ilmaiset tontit vai synnytysrahat? 8.33 Kansainvälinen muovisopimus Kansainvälistä muovisopimusta, joka tähtää vähämuovisempaan maailmaan, on työstetty jo iät ajat. Mitä maanantaina Etelä-Korean Busanissa jatkuvat neuvottelut voivat saada aikaan ja millainen vähämuovisempi tulevaisuus käytännössä olisi? 8.54 Väkivallan vastainen viikko alkaa. Un Womenilla on asiasta karua kerrottavaa.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä. Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa. Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.

8.11. Saako Ukraina iskea yhdysvaltalaisaseilla Venäjän puolelle? Kiovasta raportoi Justas Stasevski. Studiossa keskustelemassa turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen sekä Christian Perheentupa Maanpuolustuskorkeakoulusta. 8.34 Kansainvälinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush kokoaa tulevina päivinä tuhansia startup-yritysten edustajia ja sijoittajia Helsinkiin. Miten kasvuyritykset voivat nykyisessä taloustilanteessa. Haastateltavana toimitusjohtaja Riikka Pakarinen Suomen startup-yhteisöstä sekä enkelisijoittaja, yrittäjä Ali Omar. 8.54 Antenni-tv-verkon kanavapaikat vaihtuvat tänään. Mitä tämä tarkoittaa tv:n katselijoille? Haastateltavana Digitan broadcast-liiketoiminnasta vastaava johtaja Tom Jungell. Juontajana jaakko Parkkinen. Toimittajana Mikko Haapanen ja Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Globaalisti tarkasteltuna uskontojen merkitys maailmassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenien ajan, mutta Suomessa kehitys vaikuttaa kulkeneen toiseen suuntaan. Uskonnottoman identiteetistä on tullut yhä keskeisemmin “uusi normaali”. Kansainvälisesti poikkeuksellista on se, että Suomessa ateisteiksi itsensä identifioivien nuorten naisten määrä on jo ohittanut nuoret miehet. Nuorten naisten suhteessa uskonnollisuuteen, erityisesti kristinuskoon, on ylipäätään viime vuosina tapahtunut poikkeuksellisen suuri romahdus. Nuorten miesten keskuudessa vaikuttaa päinvastoin heräävän uudenlaista kiinnostusta kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan. Mistä on kyse, mitä tulokset tarkoittavat ja minkälaiset tekijät selittävät nuorten miesten ja naisten välistä eriytymistä? Onko naisten keskuudessa nähtävä uskonnollisuuden romahdus merkki kasvavasta välinpitämättömyydestä henkisyyttä kohtaan vai enemmänkin reaktio nimenomaan kristillisyyttä ja kirkkoa kohtaan? Entä mikä nuoria miehiä kirkossa kiehtoo ja miksi? Muun muassa näihin kysymyksiin tarjoaa tutkimusperustaisia vastauksia tuore nelivuotisraportti ”Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020–2023”. Uskonnollisuuden muutoksia ovat avaamassa kaksi kirjan kirjoittajista, Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki ja tutkija Kimmo Ketola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Katedraaleja, munkkeja, nuoria laulavia tyttöjä ja pääkalloja. Voimaa ja herkkyyttä. Ihmisen rajallisen elämän tutkimista, Van Goghin, Hugo Simbergin, Marianne Stokesin ja lukuisten kansainvälisten taiteilijoiden kautta. Ateneumin näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa henkisemmän näkökulman moderniin taiteeseen. Kotona viihtyvä Marcel Proust jopa poistui kodistaan kiehtovien taidenäyttelyjen takia. Näyttelyn taiteilijat elivät kiihkeässä maailmassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja hakivat henkisyyttä keskiajan taiteesta. Elettiin dekadenssin ja fin de sièclen aikakautta, jota leimasi yhteiskunnalliset mullistukset, sodat ja uudet keksinnöt, lentoliikenne ja radium. Levottomuus ja teknologian kehitys ajoivat taiteilijat sielun ja ruumiin äärelle. Taiteilijat pohtivat teoksissaan kuolemantanssia, luonnon uudistumiskykyä kukkien muodossa ja luostarielämää. Taiteilijat etsivät keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteesta keinoja ilmaista modernia ja hämmentävää kokemustaan ajastaan, individualismista ja seksuaalisuudesta. Mitä kaikkea he kätkivät näihin teoksiin? Näyttely perustuu kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jonka Ateneum käynnisti vuonna 2018 yhdessä professori Juliet Simpsonin kanssa. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, joka on tutkinut aihetta ja kuratoinut näyttelyn sekä Marja Lahelma, joka on ollut mukana kirjoittamassa näyttelyyn liittyvää julkaisua. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Gothic Modern 26.1.2025 asti Ateneumissa.

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen aloitteesta vietetään perjantaina 11.10. YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää ympäri maailmaa sekä Suomea. Annika Mikkonen, Planin nuori vapaaehtoinen aktiivi tyttöjen päivän kampanjatiimistä sekä Maiju Tuomainen, kansalaisyhteiskunnan asiantuntija. He molemmat ovat isossa roolissa tyttöjen päivän organisoinnissa Planilla. Annika ja Maiju kertovat, mistä tyttöjen päivä on saanut alkunsa, miksi sitä vietetään ja mikä on tämän vuoden tyttöjen päivän teema! 17-vuotias Annika kertoi myös miksi haluaa toimia vapaaehtoisena kampanjassa sekä mikä asiaan inspiroi sekä mitä Lahdessa sekä ympäri Suomea tapahtuu tyttöjen päivän tienoilla perjantaina 11.10. ! -Tuomo

Mitä tapahtuu, kun suomalainen juristi astuu Euroopan unionin tuomioistuimen tai Harvardin ovista sisään? Tässä jaksossa Krogeruksen Senior Associate Iiris Rantanen ja keväällä osakkaaksi kutsuttu Antti Luhtala kertovat, miten kansainväliset kokemukset ovat vaikuttaneet heidän uraansa ja antaneet uusia näkökulmia omaan osaamisensa kehittämiseen Suomessa. Iiris ja Antti avaavat, miten ulkomailta saadut opit ovat rikastuttaneet heidän ammattitaitoaan ja kehittäneet heidän työskentelytapojaan. Kansainväliset ympäristöt ovat tarjonneet uusia mahdollisuuksia kasvaa ja asettaa rimaa korkeammalle – mutta mitä "Dream Big" tarkoittaa heidän kohdallaan? - Kuuntele jakso ja ota selvää!

Myynti ja siinä menestyminen kiinnostaa myynnin tekijöitä, myyntiä johtavia ja ylintä johtoa.  Esa-Matti Karineella on kahden vuosikymmenen kokemus myynnistä, myynnin johtamisesta ja yrittämisestä erityisesti SaaS-busineksessä. Kansainvälinen SaaS on B2B-myynnin kuninkuusluokka, jossa asiakkaista kilpaillaan kovimpien ja nopeimmin kasvaneiden kanssa. Mitä kuninkuusluokasta on opittavissa niin myynnin johtamiseen kuin sen tekemiseenkin? Entä myyntiä tukeva teknologia? Episodissa tutustutaan myös Esa-Matti Karineen perustamaan Noux Digitaliin, joka tekee sales engagement kategorian SaaS-tuotetta kohdeasiakkaana myyntiä tekevät organisaatiot. Kyseessä on digitaalinen myyntihuone, joka parantaa B2B-myynnin tehokkuutta ja asiakkaan ostokokemusta kokoamalla kaiken olennaisen myyntimateriaalin, personoidut videot sekä myyjän ja ostoryhmän välisen vuorovaikutuksen yhteiselle sivustolle. Käymme läpi myös nuoren Nouxin kasvuhaasteita, joista jokainen SaaS-yritys löytänee yhtymäkohtia ja oppeja omaan toimintaan. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/kokemuksia-b2b-myynnin-kuninkuusluokasta-vieraana-esa-matti-karine-noux-digital Seuraa Esa-Matti Karine https://www.linkedin.com/in/esa-matti-karine-77319b45/ Noux Digital, Digital Sales Room for successful B2B Sales https://nouxdigital.com/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa ovat huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan ohella rikollisen maailman rahahanoja. Moni saattaa tietää, että sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään niiden osien vuoksi, mutta rikollisuuden ilmiönä salametsästys ja villieläin- ja kasvikauppa ovat huomattavasti moninaisempia. Kyseessä on miljardibisnes, joka uhkaa tuhansia eläin- ja kasvilajeja ympäri maailmaa. Villieläinkaupasta langetetut tuomiot ovat harvoin muihin vakaviin rikoksiin verrattuna kovia, mutta tulot voivat olla sitäkin suuremmat. Miten luontoa hävittävä ja rikollisia rikastuttava kauppa saataisiin kuriin? Vieraina studiossa ovat suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä ja eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta. Lisäksi kuullaan WWF:n Itä-Afrikan laittoman villieläinkaupan vastaisen ohjelman Drew McVeyn ennakkoon nauhoitettu englanninkielinen haastattelu. Jakson juontaa Olli Puumalainen.

Miten kilpailuoikeuden parista päädytään riitajuristiksi ja lopulta kansainvälisen asianajotoimiston Counseliksi? Joona Haapamäki jakaa ainutlaatuisen uratarinansa, joka alkaa opiskeluvuosien intohimoista ja vie meidät monimutkaisten oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen pariin. Jos haluat kuulla, millainen on polku juristiksi, joka edustaa yrityksiä ja instituutioita oikeuden eri kentillä – laita kuunteluun tämä inspiroiva jakso!

Nostalgiapalat palaa eetteriin pienen tauon jälkeen ja polkaistaan Nostalgiapalojen viides tuotantokausi käyntiin jaksolla numero 45. Tässä jaksossa pureudumme Hirviteatterin hirvirytkeeseen. Jyväskylän Happee on tutkitusti tunnetuin suomalainen salibandyjoukkueen brändi. Tuo ei ole tuurilla ansaittua, vaan sen eteen tehtiin enemmän ja vähemmän suunnitellusti työtä erityisesti 2010-luvun alkupuoliskolla. Noita aikoja ovat muistelemassa punaisissa housuissaan Hirvirytkeen tirehtööreinä vuosina 2011-2015 toimineet Lasse Riitesuo ja Jani Orava. Herrat paljastavat millä markkinointijipoilla herrat nostivat Hirviteatterin ihan uudelle tasolle. Tirehtöörit paljastavat avoimesti toimintansa logiikan ja markkinointijipot. Ja intoutuvat tirehtöörit antamaan myös rahan arvoisia vinkkejä, kuinka seurat voisivat kasvattaa kaupallista arvoaan ja seurabrändiään. Lopussa intoudutaan vielä ruotimaan salibandyn kaupallista potentiaalia tulevaisuudessa ja lajitoimijoiden itsetuntoa. Studioisäntänä tuttuun tapaan museoukko Jari Kinnunen. 00:00:00 – 00:23:40 Maailman seuratuin salibandyseura - Makuuhuoneen kautta yhteen - Jypinkylä - Huijaamalla seuran taustoille - Kilpaillaan Jypiä vastaan - Sosiaalisen median markkinointipakettien myynti - Falunin ohi somessa - ”Aletaan maailman seuratuimmaksi” - Fake it till you make it - Maailman paras kotiyleisö - Yleisön osallistaminen - Seppo puliukkona 00:23:41 – 00:51:37 Vinkkejä seuran brändiarvon kasvattamiseksi - Missä onnistuttiin? - ”Loppuunmyyty” - Lajikuplan ulkopuolisen markkinoinnin merkitys - Rentoutta ja uskallusta - Kansainvälinen kulma ja potentiaali - Ulkomaalaistaustaiset mukaan toimintaan - Rohkeus - ole isompi kuin olet - Uusi Hirviareena 2.0 - Mestaruusjuhlat 2014

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hallitus aloittaa tiistaina neuvottelut esityksestä ensi vuoden budjetiksi. Hallitusohjelman kuuden miljardin euron sopeutusten lisäksi keväällä sovittiin kolme miljardin euron lisätoimista. Samalla hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat syventyneet eikä talous osoita nopeita piristymisen merkkejä. Mitä on riihestä on odotettavissa? Studiossa Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Lisäksi otamme yhteyden Vantaa-Keravan hyvinvointialueen johtajaan Timo Aronkytöön. Danske Bank antaa ennusteen Suomen ja Pohjoismaiden talouskehityksestä. Puhelimessa pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin matkaa Mongoliaan. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n mukaan Mongolialla on velvollisuus pidättää Putin, kun tämä saapuu vierailulle maahan tiistaina. Mongolia on ensimmäinen ICC:n jäsenmaa, jossa Putin vierailee kansainvälisen pidätysmääräyksen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan pidätys on hyvin epätodennäköinen, mutta millaisen viestin vierailu antaa kansainväliselle yhteisölle? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava apulaisjohtaja ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Katja Creutz. Hallitus yrittää pysäyttää venäläisten kiinteistökaupat. Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi eilen, että hallitus esittää lakia, joka käytännössä estäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Lakiesityksessä ei mainita Venäjää, vaan puhutaan hyökkäyssotaa käyvästä maasta, joka muodostaa turvallisuusuhan Suomelle. Millaisia työkaluja esitys voisi antaa kunnille, jotka ovat tehneet paljon kiinteistökauppaa venäläisten kanssa ja miten tilanteita ratkotaan tällä hetkellä? Studiossa Kuntaliiton valmius- ja turvallisuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Ari Korhonen ja Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Kirsi Vainio. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Ricardo Gomes on tehnyt mielenkiintoisen matkan Portugalista Suomeen ja rakentanut vaikuttavan uran kansainvälisen riidanratkaisun parissa Senior Associatena Hannes Snellmanilla. Vaikka ulkomaalaisena ei ole ollut ihan yksinkertaista löytää paikkaansa Suomessa, Ricardon päättäväisyys ja positiivinen asenne ovat tuoneet hänet pitkälle. Tässä jaksossa Ricardo paljastaa, mikä Suomessa on hurmannut hänet ja mihin asioihin on ollut vähän totuttelemista. Lisäksi kuulet, miten hän on löytänyt oman polkunsa suomalaisessa työelämässä. Jakso on nauhoitettu Ricardolle luontevimmalla kielellä, englanniksi.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo.Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin. Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Jakso 16: Mikko Lehtinen Yhteistyössä: Toastr AI https://toastr.fi/ Podcast by Finn Andersson

Tämän kertaisen Ilmastovaroitus-jakson teemana on kansainväliset ilmastoneuvottelut. Millainen merkitys COP-kokouksilla on, ja millaisia haasteita neuvotteluissa yleensä kohdataan? Studiossa ilmastopolitiikan huippuammattilainen Outi Honkatukia, työelämäprofessori Jouni Keronen, ilmastoekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Kansainvälinen neulanreikäkuvauspäivä, Mentor Reflex 4x5 SLR, vanhojen optiikoiden käyttöä digissä ja paljon muuta.

Useassa meneillään olevassa sodassa ja konfliktissa sodan oikeussäännöistä ei piitata. Venäjä iskee Ukrainassa toistuvasti siviilikohteisiin, Israelia syytetään kansanmurhasta Gazassa. Ohjelmassa kuullaan, kuinka ukrainalaiset dokumentoivat Venäjän sotarikoksia. Niitä on hyökkäyssodan alettua koottu jo useita tuhansia. Myös Kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksiä Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista. Ohjelmassa kysytään ICC:n sopijavaltioiden kokouksen suomalaiselta puheenjohtajalta, millaiset mahdollisuudet Putinia ja muita etsintäkuulutettuja on saada Haagiin. Syyrian johto puolestaan näyttää päässeen kuin koira veräjästä kansannousun julmasta tukahduttamisesta. Syyrialainen ihmisoikeusjuristi kertoo, miten he hakevat nyt oikeutta yli kymmenen vuoden takaisiin raakuuksiin. Lopuksi kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, millaiset edellytykset kansainvälisoikeudellisilla ylikansallisilla instituutioilla on ylipäätään puuttua sotarikoksiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.

Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on hallinnut julmin ottein jo kolme vuotta, mutta nyt sen asema horjuu. Junttaa vastustava, monen etnisen ryhmän muodostama oppositio on saavuttanut viime kuukausina taistelumenestystä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, onko juntan valta Myanmarissa romahtamassa. Lisäksi nuori oppositioaktiivi kertoo, miten nuorten vastarinta on kestänyt, ja miksi hän itse on joutunut pakenemaan junttaa viidakkoon. Kansainvälisissä ponnisteluissa rauhan saamiseksi Myanmariin on mukana myös Suomi. Tosin konfliktinratkaisujärjestö CMI on saanut myös kritiikkiä. Ohjelmassa ulkoministeriö vastaa Suomeen kohdistuneeseen arvosteluun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.e.

Lähetyksen alussa puheenjohtaja Olli Seuri tiedustelee, mitä raatilaiset ajattelevat siitä, että arkkipiispa ja kirkon väki ottaa kantaa politiikkaan. Pj. Seuri nostaa esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman kommentit hallitusohjelmaan. Luoma sanoo hallitusohjelman nostavan työnteon liian merkittävään asemaan ja että ihmisarvo ei määrity työkyvyllä. Kansainvälistä Eläinten päivää vietetään tänään 4.10. Päivän tarkoituksena on nostaa keskusteluun eläinten oikeuksia ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Taru Tujunen kysyy pyöreän pöydän väeltä, mitä eläinten oikeudet merkitsevät meille ihmisille. Miksi eläinten oikeudet tuntuvat olevan niin vaikea asia monille? Mika Panzar kertoo viettäneensä nostalgiapainotteisen viime viikonlopun. Ohjelmassa oli Juice Leskisen alkuperäisen Coitus Int -bändin konsertti Tampereella ja leffateatterissa fiilistely Aki Kaurismäen uusimman Kuolleet lehdet -elokuvan parissa. Elokuvaa katsoessa Panzar pohti, miksi se vetoaa niin moneen ihmiseen, niin kriitikoihin kuin tavallisiin elokuvan katselijoihin. Luoko Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet nyt kuvan Suomesta, ja jääkö tämä kuva elämään? Mika Panzar haluaa raatilaisten pohtivan, miksi elokuvat ja kirjat synnyttävät stereotypioita. Miten kulttuurituotteet ottavat meitä haltuunsa? Anu Koivunen arvelee panelistien katsovan säännöllisesti esimerkiksi A-studiota ja ahkerasti myös lukevan uutisia. Niinpä Koivunen kysyy, mitä he haluavat tietää tutkijoista tai asiantuntijoista, jotka kommentoivat mediassa politiikan tapahtumia tai ilmiöitä? Mitä yleisön kuuluisi saada tietää mediassa esiintyvistä asiantuntijoista? Aihetta käsiteltiin perjantaina 30.9. TV1:n Viimeinen sana -ohjelmassa, jossa vieraina olivat politiikan kommentaattorit Hanna Wass, Juho Rahkonen ja Vappu Kaarenoja.

Traumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja. Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheena ja nimenä on Trauma.Teemu Vesterinen on tehnyt stand up -komiikka yli 20 vuotta. Teemu on toiminut myös käsikirjoittajana ja esiintyjänä televisiossa mm. Uutisvuodossa ja Noin viikon uutiset -ohjelmassa. Teemua voi kuulla myös Yle Areenassa Hauskaa maailmanloppua -podcastissä. Sivutyönään Teemu tekee myös TRE-ohjaajan töitä. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä traumalla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten trauma ja sen oireet ilmenevät? - Miten ja miksi Teemu tekee komiikkaa juuri traumasta? - Millaisia rooleja nauramisella ja puhumisella voi olla trauman käsittelyssä? - Millainen merkitys yksilön omilla voimavaroilla, läheisillä ja ammattiauttajilla on traumasta toipumisessa? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Lisätietoja:Jos painit juuri nyt traumaattisten tapahtumista selviämisen kanssa, Mieli ry tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua. Mieli ryn kriisipuhelin päivystää 24h: 09 2525 0111Suomen Punaisen Ristin sivuilta voit lukea henkisestä selviytymisestä kriisitilanteissa. Teemu Vesterisen sivuilta löydät keikkakalenterin ja tavat ostaa liput Teemun Trauma-kiertueen keikoille: https://www.teemuvesterinen.com/Teemun löydät Facebookista ja Instagramista.Viimeisimpään tietoon kriisi- ja traumatyöstä voit perehtyä Traumaterapiakeskuksen ja Psykologiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Kriisi- ja traumakonferenssissa Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja etänä 9.-10.11.2023. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita esityksiä esimerkiksi vakavan traumatisoitumisen, hoidon ja psykoterapian, resilienssin, rasismin, lapsien ja perheiden, kriisityön ja pakolaisuuden näkökulmasta.Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.kriisijatraumakonferenssi.fiTraumaterapiakeskus: https://traumaterapiakeskus.com/Jaksossa mainitusta EMDR-terapiasta voit lukea lisää Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta: https://emdr.fi/Kansainvälisen traumatutkimuksen yhdistyksen ISTSS:n sivuilla on hyvä tietopaketti traumoista (englanniksi): https://istss.org/public-resources/trauma-basicsJos traumat ja traumatisoituminen kiinnostavat, kannattaa kuunnella myös seuraava Psykopodiaa-jakso 130. kriisityöstä ja kriisipsykologiasta ja jakso 20. Traumat ja traumatisoituminen.Lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista:59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta.71. KeskenmenoExtra-jakso Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna?86. Lähisuhdeväkivalta.96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy.98. Tahaton lapsettomuus.114. Resilienssi120. Suru123. Työssä kohdattu väkivalta127. Miten kohdata vakava sairastuminen?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Painottomuus on jännä olotila. Kasvit menevät vähän sekaisin, kun eivät tiedä mikä suunta on alaspäin ja mikä ylöspäin. Mutta samalla 3D-printtereille avaruus on kirjaimellisesti taivas, koska painovoima ei sotke tulostamista. Biomateriaaleja tulostavat 3D-printterit voisivatkin tuottaa meille elimiä ja avaruustehtaat voisivat suoltaa sata kertaa maanpäälistä valokuitua parempaa kuitua. Painovoima on siunaus meille Maan päällä asuville, mutta niin voisi olla myös painottomuus. Juurien kesän viimeisessä Tiedeykkösessä katsotaan aluksi painottomuudessa hytiseviä maissinjuuria ja päädytään avaruudessa olevien tehtaiden pariin. Haastateltavina ovat Space Applications Services -yhtiön Hilde Stenuit, joka tuntee hyvin Kansainvälisellä avaruusasemalla tehtävän mikropainovoimatutkimuksen, ja painottomia juuria tutkinut Firenzen yliopiston Diego Comparini. Toimittajana: Jari Mäkinen

Talouspolitiikka ja taloussuhteet ovat kiinteä osa valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittista työkalupakkia. Taloussuhteiden kautta käytetty valta heijastuu koko kansainväliseen poliittiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa niin Euroopan kuin Afrikankin maissa erilaisin investoinnein ja yhteistyöhankkein. Jaksossa keskustellaan talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan kytköksistä. Mitä geoekonominen katsantokanta tarjoaa talouden ja politiikan ymmärtämiseen? Miltä kansainvälisen talousjärjestelmän ja kansainvälisen poliittisen järjestelmän tulevaisuus näyttää? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat the Ulkopolitistin kirjoittaja Julia Lintunen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja, Mikael Wigell.

Pasta la vista baby! Kansainvälisen pastapäivän kunniaksi tämä jakso on omistettu pastarakkauden levittämiselle: tämän hetken pastahimotuksille, pro-vinkeille, tavallisesta poikkeaville pastakomboille ja sesonkiannoksille. Pastahuuman seassa jaetaan todellisia arkikuulumisia, puhutaan pullaa leipovista miehistä ja jaetaan muita syyshimoja kurpitsoista kanstanjoihin. Miksi pasta on nyt niin in? Mitkä ovat on tämän hetken suosikit ja inhokit? Mikä on Martha Stewartin peruspasta ja miksi Kia ei innostu siitä? Miten pastan saa pleitattua nätiksi? Miten elvyttää eilisen spagetti? Miksi food porn is real? Jakso sisältää pikakertauksen tärkeimmistä nyrkkisäännöistä, mutta lisää perusteita voi käydä kuuntelemassa pasta lovers clubin ensilanseerauksesta jaksossa numero 60.