Podcasts about kansainv

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Suomen joukkueen kapteeni Anna Koivukangasta haastattelee Jussi Häkkilä.

Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | 370 Neuvottelija. Rahapolitiikan historialliset virheet ja euron haasteet. Videolla taloustieteen tohtori Vesa Kanniainen analysoi kirjana Poliittisesti epäkorrketia teemoja. Niitä ovat rahapolitiikan epäonnistumiset ja keskuspankkien syyllisyys talouden epävakauteen. Mukana myös historiallisia kriisejä 1920 luvulta alkaen, euron rakenteellisia valuvirheitä sekä pankkijärjestelmän ongelmallisia kannustimia. Pohditaan Euroopan tulevaisuutta, kansallisten etujen vaikutusta päätöksentekoon ja vaihtoehtoisia talousmalleja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sami hehkuttaa ECU-2 malliaan euron keskuspankkirahan toteuttamiseksi. Villapaitaekonomisteja ei vaivattu jakson tuotannossa.00:00 Rahapolitiikan kuplat, Suomen Pankin kyvyttömyys analysoida euroa02:41 Urho Lempinen ymmärsi kelluvien valuuttakurssien toimivuuden05:35 Suomen Pankin tutkimuksen puutteet ja itsesensuuri euron suhteen08:30 Kapitalismin epävakaus ja historialliset talouskriisit11:04 Pankkijärjestelmän pelastusoperaatiot ja veronmaksajien rooli13:50 Pankkien kannustimet ja liian suuri kaatumaan ongelma17:11 Euroopan valuuttajärjestelmät ja George Sorosin hyökkäys20:00 Kansalliset intressit ja kasvu ja vakaussopimuksen petollisuus23:00 Euroopan vaihtoehdot ja Sveitsin mallin mahdollisuudet25:50 Hyvinvointitappiot ja taloudellinen kehitys globaalisti28:44 Keskuspankkien riippumattomuuden haasteet nykyajassa31:38 Valtion velkaantuminen ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikka34:32 Inflaation hallinta ja rahapoliittiset työkalut37:26 Euroalueen tulevaisuus ja rakenteelliset uudistukset40:20 Talouskasvun edellytykset ja sääntelyn vaikutukset43:14 Markkinatalouden puolustus ja sääntelyn rajat46:08 Julkisen sektorin rooli taloudellisessa vakaudessa49:02 Kansainvälinen kilpailukyky ja innovaatioiden merkitys51:56 Sosiaaliturvan ja talouden tasapaino Euroopassa54:50 Tulevaisuuden näkymät ja globaalit talousuhat57:44 Yhteenveto rahapolitiikan suurista linjoista01:00:38 Loppupäätelmät ja taloustieteen tuleva rooli#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Samin väitteestä “Pohjoismaat tarvitsevat oman ydinaseen”Katso Sisäpirijaksot ja tue Samihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maailmalla myllertää ja tapahtuu. Onko maailma muuttunut? Elämmekö jotain uutta normaalia? Tätä meille avaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.Viimeiset vuodet on ollut melkoisen vaihderikkaita, ja koko podinkin ajalle sattuu kaikkea koronasta suursotaan. Mitä Grönlannista, Ukrainasta ja Iranista pitäisi ajatella? Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiSuojelupoliisi rekrytoi! Hommia löytyy kautta linjan, ja Suomen turvallisuus tarvitsee hyviä tekijöitä:https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/?&desc=suojelupoliisiEtsitkö sijoitusasuntoa, kiinnostaako asuntoihin sijoittaminen tai tarvitsetko uutta tilannekeskusta? Tsekkaa sijoitusasuntovahti!https://sijoitusasuntovahti.fi/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Totuus "Nojailugatesta" | Martin Paasi | 368 Neuvottelija. Martin Paasi pohtii keskustelussa ensimmäistä täyttä vuottaan kansanedustajana ja analysoi suomalaista politiikkaa sekä talousjärjestelmää. Aiheina ovat markkinatalouden merkitys ylisuuri julkinen sektori sekä kokemukset eduskunnan valiokuntatyöskentelystä ja poliittisesta teatterista. Keskustelussa syvennytään myös siihen miten erilaiset poliittiset narratiivit syntyvät ja miten niitä käytetään julkisessa keskustelussa. "Nojailugate" on häpeäksi Suomen medialle ja eduskunnalle.00:00 Rahapodin isännästä kansanedustajaksi02:54 Kansalaisaloitteet ja julkinen keskustelu05:48 Työskentely erilaisten vakaumusten kanssa08:42 Poliittiset opportunistit ja sieluttomuus11:36 Markkinatalouden puolustaminen Suomessa14:30 Julkisen sektorin koko ja Sveitsin malli17:24 "Nojailugate" on häpeäksi Suomen medialle ja eduskunnalle20:18 Filibusterointi ja parlamentaarinen viivytys23:12 Konfliktit ja poliittiset narratiivit26:06 Valtiontalouden tasapainottaminen ja vastuu29:00 Kestävyysvajeen ratkaisut ja tavoitteet31:54 Työelämän reformit ja talouskasvu34:48 Sijoittajien asema Suomessa37:42 Verotuksen keventäminen ja yrittäjyys40:36 Yksityisen sijoittamisen merkitys43:30 Teollisuuden kilpailukyky ja energia46:24 Sääntelyn purkaminen ja joustavuus49:18 Sosiaaliturvan kannustavuus ja tulevaisuus52:12 Julkisen talouden haasteet55:06 Kansainvälinen kilpailukyky ja markkinat58:00 Innovaatiot ja yrittämisen supervalta1:00:54 Politiikan läpinäkyvyys ja luottamus1:03:48 Arvokeskustelu ja tulevaisuuden visio1:06:42 Loppusanat ja videon yhteenvetoKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/148761714 87. jakson vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso taltioitiin kahdessa sessiossa 3.9. ja 22.9.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/87-toni-alaranta Videoversio: https://youtu.be/N6_ZmFu7C2Y Spotify: https://spti.fi/ETVz3gG Apple Podcasts: https://apple.co/4pOmkLM RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Turkki ja Osmanivaltio 00:07:06 Osmanivaltio ja Eurooppa 00:10:11 Turkin modernisaation ydinkysymykset 00:12:28 Islam ja stereotypiat 00:15:19 Modernisaatio ja essentialismin harha 00:22:30 Poliittisen tutkimuksen vivahteet ja yksinkertaistaminen 00:30:10 Liberalismi ja historian loppu 00:36:27 Osmanivaltion loppu ja Turkin synty 00:44:47 Atatürk ja Turkin alkumatkan kansainvälinen tilanne 00:51:12 Atatürkin jälkeinen Turkki ja sotilasvallankaappaukset 00:59:28 Atatürkin suhde islamiin ja uskonnollisuuteen 01:07:44 Uskonnollisuus Erdoğanin Turkissa 01:13:19 Islam, kapitalismi, konservativismi ja liberalismi 01:16:07 Uskonto, vilpittömyys ja opportunismi 01:22:45 Kemalismi ja Atatürkin keskeisyys 01:37:27 Monipuoluejärjestelmä 01:46:44 Tuotiinko demokratia ja modernisaatio Turkkiin ulkopuolelta? 01:53:53 Historia ja kansallisvaltioiden rajat 02:03:39 Turkki, kurdit ja Syyria 02:13:36 Turkin Valtio- ja kansallisidentitti 02:22:41 Mitä identiteetti oikeastaan on? 02:30:27 Tonin matka Turkin äärelle 02:34:53 Kuvataiteen luomisen merkitys Tonin elämässä. 02:40:13 Loppulyhyet 02:43:09 Välispiikki 02:43:28 Kreikan, Turkin ja Kyproksen konflikti 02:52:48 Konfliktin juuret 1800-luvulla 03:02:34 Kreikan historia ja perinteet 03:13:03 Kansainvälisen historian ymmärtämisen hankaluus 03:18:26 Väkivalta, kansanmurhat ja identiteetti 03:26:47 Turkin historiallinen itseymmärrys 03:34:31 Kypros 03:41:27 Kyproksen itsenäistymistä edeltävät asiat 03:46:40 Itsenäisen Kyproksen alkuvaiheet 03:51:47 1974: Turkki miehittää Kyproksen 04:03:56 Turkin, Kreikan ja Kyproksen konfliktin nykytila 04:14:25 Kypros ja sovittelupyrkimykset 04:28:47 Nato ja EU 04:37:09 Jugoslavia ja muut kinkkiset monipelaajaiset vyyhdit 04:42:16 Erdogan ja AKP. 04:52:39 Gülenistien sotilasvallankaappausyritys 2016 05:01:51 Turkin luenta kansainvälisestä tilanteesta 05:06:38 AKP:n ja Erdoganin uusi tarina Turkista 05:16:22 Geopolitiikka ja ekologinen kantokyky 05:25:18 Kaikkien kysymysten politisoituminen 05:32:52 Sisäisen maailman vaaliminen myllerryksen keskellä Toni Ulkopoliittisen instituutin sivulla http://fiia.fi/henkilo/toni-alaranta Tonin kirjat https://www.goodreads.com/author/list/7310946.Toni_Alaranta Tonin kuvataide http://taiko.art/toni-alaranta Tonin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/toni-alaranta-434a6b69/ Tonin X https://x.com/tonialaranta – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Miten arvot ja instituutiot kestävät maailman myllerryksessä? Lokakuuussa The Ulkopolitist, Hanaholmen ja Svenska Freds järjestivät paneelikeskustelun otsikolla "Muuttuva kansainvälinen järjestys – Onko arvoille enää tilaa nykymaailmassa?". Keskustelu oli osa Hanaholmenin 50-juhlavuoden kunniaksi järjestettyä dialogisarjaa. Keskustelussa pohdittiin muun muassa instituutioihin kohdistuvaa painetta, arvojen puolustamisen vaatimaa sinnikkyyttä, sekä sitä, kuinka militarisaation voimistuminen muuttaa yhteiskuntaa. Kuinka Suomi ja Ruotsi voivat turvata tasapainon arvojen ja realismin välillä kasvavien geopoliittisten jännitteiden aikana? Entä mitä on vaakalaudalla, jos keskitymme vain kovaan turvallisuuteen ja laiminlyömme pehmeän turvallisuuden näkökulmat? Mukana keskustelussa olivat Gabriella Irsten, Svenska Fredsin kestävän rauhan ja inhimillisen turvallisuuden asiantuntija, Caroline Holmqvist, politiikan tutkija Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, sekä Ilmari Nalbantoglu, Fingon vaikuttamistyön johtaja. Keskustelua moderoi The Ulkopolitistin kumppanuus- ja kehityspäällikkö Iida Hyyryläinen. Podcastin leikkasi Pauliina Saloranta.

Studiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 15.1.2026. ℹ️ LÄHTEET: Grönlannin itsenäistyminen: https://yle.fi/a/3-6318568 Grönlannin liittäminen Yhdysvaltoihin: https://yle.fi/a/74-20203539 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trump (3:05) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (10:54) Historia (12:20) Eurooppa (25:53) Etsikkoaika (30:17) "Pahuuden akseli" (33:39) Tunteet (41:13) Media (45:57) MAGA (47:31) Iran (55:14) Voimankäyttö (1:05:53) Venezuela (1:11:51) Etupiirit (1:15:57) Kansainvälinen oikeus (1:24:38) Grönlanti

✨ Katso, miten perhevapaiden jakaminen vaikuttaa perheesi tuloihin: ⁠https://perhenetto.fi

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Poliisi varustautuu vuoden laajimpaan turvaamistehtävään eli itsenäisyyspäivään, tästä lähetyksen aluksi. Hallitus esitteli eilen energia- ja ilmastostrategian. Miten käy ilmastotavoitteille kun talous on pysähtynyt ja Euroopassa on sota? Tästä ovat keskustelemassa ympäristöministeri Sari Multala (kok.) ja ympäristövaliokunnan jäsenet Jenni Pitko (vihr.) sekä Sara Seppänen (ps.). Miksi Viro putsaa vain venäjänkieltä osaavat virolaiset armejastaan, tästä napakka haastattelu Tallinnasta. Kansainväliset asiantuntijat ovat toistuvasti verranneet Ukrainan rauhansuunnitelmassa Ukrainan asemaa Suomen tilanteeseen jatkosodan jälkeen. Voiko historiasta nähdä jotain siitä, mitä Venäjä sodalta haluaa? Tästä keskustelemassa professori Henrik Meinander ja dosentti Lasse Laaksonen. Lähetyksen päätteeksi Ylen tapahtumapäällikön vinkit Ylen tarjonnasta huomiselle itsenäisyyspäivälle. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajana Seppo Toivonen.

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Juhanin Tinder-kuulumiset ja äidin opit. Sukupuolitauteja ja romantiikkaa, sekä vinkkejä parisuhteeseen. Miksi kirjoitetaan tylsiä elämäkertoja, kun kukaan ei niitä tykkää lukea?

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on sert. urheilufysioterapeutti, OMT, TtM Simone Kallonen. Jakson aiheena on urheilufysioterapia Suomessa ja keskustelun kärkinä toimivat koulutus, kollegiaalisuus ja kansainvälisyys. Puhumme jaksossa muun muassa fysioterapiakoulutuksesta ja jatkokoulutuksesta sekä erikoistumisesta, alan sisäisestä kollegiaalisuudesta ja keskustelukulttuurista sekä kansainvälisyydestä ja Pohjoismaisista kehityshankkeista sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan!Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Sportskongres, Tukikohta ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Vuoden 2026 kongressi järjestetään 29.-31.1. Kööpenhaminassa. Tsekkaa huikea ohjelma ja hyppää mukaan osoitteessa ⁠sportskongres.dk⁠ Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksiErikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠knowbody.fiMiten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

1980-luvulla, joukko tutkijoita työskenteli salaisen teknologian parissa. Sitten näille tutkijoille alkoi tapahtua erittäin pahoja asioita.

Maanantaina lokakuun 20. päivä vietetään kansainvälistäKokkien päivää. Päijät-Hämeen Keittiömestareiden mukaan päivä on tarkoitettu kokkien ammatin korostamiseen, kunnioittamiseen ja tulevien kokkisukupolvien inspirointiin.Päijät-Hämeen Keittiömestarit ry:n puheenjohtaja Jukka Turta kertoi torstaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa tiedon jakamisen tärkeydestä.- Kaikkien meidän ammattilaisten pitäisi pitää huolta siitä, että osaamme jakaa omaa tietämystämme ja taitoamme eteen päin.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastilta:

Erikoisasiantuntija Leena Marsiota Museovirastosta haastattelee Jussi Häkkilä.Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään vuosittain 17.lokakuuta Unescon yleiskokouksen päätöksellä. Toista kertaa vietettävän päivän teema on Suomessa Perinnön tekijät. Päivä nostaa esille aktiivisia perinteen harjoittajia ja siirtäjiä.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti on päättänyt Gazan kaupungin haltuunotosta. Mistä operaatiossa on kyse? Keskustelemassa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osastopäällikkö, everstiluutnantti Juha Mäkelä ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Euroopan maat kasvattavat puolustusbudjettejaan ja asehankintojaan. Mikä on Suomen puolustusteollisuuden asema tässä kilpailussa? Vierainamme puolustus- ja ilmailuteollisuusalan etujärjestö PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko ja puolustusalan erityisasiantuntija Markus Ranne Business Finlandista. Tänä kesänä monet vedet ovat lämmenneet niin paljon, että Metsähallitus on lopettanut paikoin kalastuslupien myymisen, koska kalojen olot ovat olleet niin tukalat. Miten harvinaista tämä on? Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Deep Tech -sijoittaminen | Uimonen | #neuvottelija 343. Sijoittaminen huipputeknologiaan Suomessa edistyi kun Nordic Science Investments (NSI) perustettiin mm. Anssi Uimosen ja Alexandra Gylfen toimesta. Miten sijoitusmalli toimii ja mitä tavoitteita NSI:n portfoliyhtiöllä on? Suomi nousuun teknologiaa kaupallistamalla! Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Retriitti Mikko Alasaaralan viisymppisillä ja live-kokoontumisten merkitys(00:31) Esa Saarisen Pafosseminaarit – inspiraatiota kovatasoisista ihmisistä(01:00) Anssin pojan kommentti “I feel a bit unemployed” ja Mesi-koira(01:23) Gorilla Capitalista Voland Partners ja omistajuusrakenteista(01:51) Nordic Science Investment synty ja syväteknologia deep tech -paljastus(02:22) Anssi kertoo urapolustaan, osakesijoittamisen aloittamisesta 14-vuotiaana(02:59) Suomalaisten panostus tutkimukseen vs. tulokset ja markkinan untapped potential(03:29) Haasteet: miksi tutkimuksesta ei synny enemmän arvoa ja laajempaa tutkimusta(04:02) NSI:n ensimmäinen 34 miljoonan closing ja mahdollisuus mukaan sijoittajille(04:33) Perinteinen VC-rakenne ja standardiehdot; ministereiden rooli taustatarkistuksessa(04:54) Due diligence -prosessi ja sen opit ensimmäisessä rahastossa(05:12) Referenssisijoittajat mukana ja tavoite kolminkertaistaa pääoma(05:41) John Davisin Mobidiag-keissi esimerkkinä exit-potentiaalista deep techissä(06:00) Deep tech -markkinan unicorni-luvut ja fangi-yhtiöiden deep tech -komponentit(06:29) Yliopistojen partnerointi, tiedejulkaisut ja IP:n kaupallistaminen(07:00) Deep tech vs. muu teknologia ja applikaatiopohjaiset ratkaisut(08:13) Foundereiden PhD-tausta ja naisten osuus, kansainväliset verkostot(09:30) Kansainvälisyys ja markkinalle pääsy, Alexanderin koko nimi mainitaan(11:01) Portfolioesimerkkejä ja AI-driven yhtiöiden rooli(12:24) Esimerkkinä Vire: lääkityksen ajoitus ja metabolismin optimointi(13:51) Tekoälyhypen rajat ja tieteen kehittymisen vauhti datan ja AI:n myötä(15:07) Teknologian soveltaminen eri sektoreille ja NATON tekifundiesimerkki(18:13) Keskustelua tiederyhmien varhaisesta vaiheesta ja riskinottohalukkuudesta(21:13) Enkelisijoittajien rooli alkuvaiheessa ja product-market fitin hakeminen(22:35) Vertikaalien valinta, epäonnistumisten realiteetit ja portfolio-strategia(23:45) Deep tech -prosenttien ero SaaSiin verrattuna ja regulaatioesteiden puuttuminen(25:12) Keksintöjen kaupallistaminen ja lisensiointi, prosessin kulku(27:19) Duty lisenssi, suomalaisen yhtiön perustaminen ja ekosysteemin merkitys(28:49) 17 sijoitusta tehty, 15 liidattu ja alkuvaiheen riskinoton puute(30:43) Venture Capital -malli, ruudin jättäminen jatkokierroksille ja voittajien valinta(32:24) Investointipankkiirin näkökulma: IP, tutkijaporukan taso ja tiedeen merkitys(34:51) Kova IP, markkinapotentiaali ja varoituksen sana early stage -sijoittamisesta(36:02) Ensimmäinen closing 34 miljoonaa, tavoite tuplata. Sijoitushorisontti(37:18) Dual use -teknologiat ja sijoittajien kiinnostus puolustussektoriin(39:01) Yliopistojen kirjava tapa spinout-yhtiöiden muodostamiseen ja standardien puute(40:32) Sample Facts -esimerkki: CE-merkintä ja sarjayrittäjän rooli(42:27) Kotinäytteiden plasmanerottelu ja biomarkkereiden hyödyntäminen(43:29) Neuvottelijan tekoälyprojekti: jaksojen kouluttaminen kielimalleille(46:21) Kiitokset Anssi Uimoselle, Nordic Science Investment ja kehotus tilaukseen#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee Gest Systemistä ja muista festariohjelmistoista.Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen. Jaksossa on testattu lavalier-mikrofoneja kuulokemikrofonien sijaan, joten ääni kuulostaa erilaiselta kuin yleensä.

Tällä historiallisella päivämäärällä Kansainvälinen olympiakomitea perustettiin ja Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen (ja viimeinen) näköhavainto!

Manselainen sarjaostaja | Rauhala | #neuvottelija 339. Aiheena sarjaostajat, sarjayhdisteljät, sarjaomistajat. Antti Rauhala, Auroora Yhtiöt Oyj, sarjaomistajan toimitusjohtaja kertoo miksi juuri tämä omistusmuoto ollut kriiittinen ruotsalaisten menestykselle ja miten Suomi voi aloittaa saman kasvupolun. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Aurooran kanssa.(00:00) Se on moro! (00:58) Mustavuoren lasketteluinvestointi Tampereella, Janne Haavisto (01:22) Auroora Yhtiöt Oyj (01:57) Miksi suomalaiset eivät vaurastu – Ruotsin vertailu (02:15) Perintöveron ja varallisuuden kasvuvaikutus korkoa korolle (03:35) Tilastollinen vertailu: Suomi vs. Ruotsi yksityisvarallisuudessa (04:14) Mikä on sarjaostajamalli vai sittenkin sarjayhdistäjämalli? (04:41) Korkoa korolle -efekti sarjaostamisessa (05:10) Julkiset sarjaostajat Ruotsissa – 70 listattua yhtiötä (05:30) Aurooran kasvu 0–200 M€ liikevaihtoon (05:59) Ruotsin esimerkit: Indutrade, Addtech, Lifco (07:11) Constellation Software: massiivinen yrityspuu (08:10) Itsenäinen yritystoiminta ja hajauttaminen osana mallia (09:49) Segmenttien spinnaukset ja erikoistuminen (11:17) Operatiivinen kannattavuus Indutrade ja Lifco (12:37) Yritysostokokemuksen tärkeys ja tiimityö (14:13) Yritysostoprosessit ja Due Diligence (16:01) Omistajaohjauksen rooli ja ulkopuoliset hallitukset (19:05) Kasvustrategiat ja go-to-market eri vaiheissa (20:39) Pelikirjat ja räätälöinti pk-yritysten kasvussa (21:59) Kassojen allokointi konsernin sisällä (24:00) Pääomasijoittajat vs. sarjaostajat – rahoitusrakenteet (25:27) Vedenpuhdistamot ja oma operatiivinen tekeminen (27:11) Tiimin taustat ja kasvun rakentaminen (30:11) SaaS-mallien integrointi (Visma, Constellation Software) (31:53) Pienyhtiöpremio ja osakekori logiikka (33:21) Omistusmallit: osakevaihto ja sitouttaminen (35:03) Suomalaisyritysten myynti Ruotsiin – oma vaihtoehto (36:27) Verosuunnittelu ja kilpailuetu Suomessa (39:21) Aurooraan voi ottaa yhteyttä mm. Tampereella (41:13) Terminologia: sarjayhdistelijä, -omistaja vai -ostaja? (42:41) Compounder-ajattelun tuntemattomuus Suomessa (43:59) Kasvun rakentaminen innovaation kautta (45:53) Kansainvälistyminen ja suomalaisyritysten vienti (47:17) Nordic ID -public takeover ja Brady Corp #neuvottelija Sisäpiirissä Antti ja Sami keskustelevat tarroista ja RFID:stäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Raisio on suomalaiseksi elintarvikeyhtiöksi poikkeuksellisen kansainvälinen: kuluttajabrändätystä myynnistä puolet tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.Raision kansainvälisyys on käytännössä Benecolia, jolla on vahva asema Suomen lisäksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa, mutta Raisiolla on kova hinku viedä myös kauran terveellisyysviesti ja Elovena-brändi ulkomaille.Pasi Flinkman aloitti Raision toimitusjohtajana vuosi sitten ja on pannut tuulemaan. Uusi, Benecoliin ja Elovenaan keskittyvä strategia puhkuu kasvuhaluja. Kasvua haetaan myös yritysostoilla, joissa Raision historia ei tosin ole erityisen rohkaiseva.Vahva tase suo mahdollisuudet suureenkin kauppaan, ja toisaalta viime vuosina hiljaisena olleen irtautumismarkkinan vuoksi esimerkiksi pääomasijoittajilla on taskut täynnä kohteita, joita ne pyrkivät eroon. Sijoittajat ovat ottaneet Raision uuden strategian vastaan varsin positiivisesti. Mutta eivätkö kasvutavoiteluvut ole kovin vaatimattomia suhteessa puheiden määrään? Yhteistyössä: Raisio

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miltä Gazan tilanne näyttää vuonna 2025 ja ovatko Israelin toimet perusteltuja? Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiina valtiona, ja vaikutus sillä olisi?Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Jakso on kuvattu 3.6.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Poliittinen asemoituminen(5:48) Kansainvälinen oikeus(9:16) Gazan tuho(12:42) Israelin tavoite(15:01) Länsiranta ja siirtokuntaliike(33:01) Hamasin kukistaminen(47:55) 2,2 miljoonaa gazalaista(50:51) Kaksoisstandardit(56:46) Hamasin vastuu(1:05:03) Humanitaarinen apu(1:10:56) Iran(1:17:03) Palestiinan tunnustaminen(1:33:04) Kahden valtion malli

Jos mediaa seuraa, voi saada vaikutelman, että ilmastonmuutos on hävinnyt kansainvälisen politiikan agendalta. Tai jos ei hävinnyt, niin ainakin tipahtanut agendan loppupäähän. Onko tilanne todellakin tämä? Mitä tapahtuu kulisseissa, entä miten Trump vaikuttaa asiaan? Studiossa asiasta keskustelevat Ympäristöministeriön johtaja, kokenut ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Siitä lähtien kun Xi Jingping nousi Kiinan johtoon on maailmalla arvuuteltu itsevaltaisen johtajan suurta suunnitelmaa. Onko Kiinan presidentin tavoitteena supervalta, joka syrjäyttää Yhdysvallat? Kääntyikö Kiina Xi Jingping johdolla todellisen maailmanvalloituksen tielle? Onko Kiina niin ristiriitainen ja vaarallinen valtio kuin Yhdysvalloissa väitetään? Mitä Kiina-stereotypioiden sokaisemassa lännessä jää Kiinan kehityksestä huomaamatta? Miksi USA:lle Venäjä on kuin ulkopoliittinen myrsky, mutta Kiina ilmastonmuutos? Kiinan presidentin Xi Jingpingin suurvaltastrategisia päämääriä avaavat Kiinan maailma -kirjan tekijät Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sekä Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päivän epistolassa muistellaan viikontakaista kansainvälistä neulanreikäpäivää ja makustellaan miniretkeilyä.

Väliriihi onnistui | Kangasharju Kujanpää | #neuvottelija 327. Aki Kangasharju, ETLA:n toimistujohtaja ja Emmiliina Kujanpää EVA:n veroasiantuntija purkavat historiallisen oikeistolaista hallituksen puoliväliriihipakettia. Siinä on paljon herkkuja, kuten palkan progression lasku korkeintaan 52%-tasolle, 18% yhteisövero, perintö- ja lahjaveron uudistus, 25% veroaste eliittimamuille sekä paljon kasvua tukevia muutoksia yksittäisiin lakikokonaisuuksiin.00:00 Verotus kevenee! Emmiliina Kujanpää ja Aki Kangasharju00:34 Emmiliinan itävaltalainen koulukunta #neuvottelija 32401:11 Aki Kangaharjun Talouden ilmestyskirja #neuvottelija 22901:44 Villapaitaekonomistit ja ideologinen värikynä02:37 Tuloveron progression loiventaminen ja positiviiset vaikutukset03:42 Kansainväliset esimerkit Tanskasta ja Ruotsista04:49 Suomalaismielipiteet ansiotuloveron reiluudesta05:25 Median vasemmistovetoisuus vs. kansan realismi06:00 Hallitusohjelman ja väliriihen ristiriitaisuudet06:31 Risto Murron raportin rajaukset ja kritiikki07:00 Alaikäisten perintöveron helpotukset suunnitteilla07:57 Kansan toiveet ja veropäätösten kansanomaisuus08:29 Luovutusvoittoveron puuttuminen pettymyksenä09:00 Varallisuuserot Ruotsin ja Suomen välillä10:04 VATTin perintöveroanalyysin kapeus ja ongelmallisuus11:08 Sukupolvenvaihdosten esteet ja yrityskauppojen haasteet12:33 Yhteisöveron alennus ja sen kohdistusvaikutus15:09 Byrokratian esteet ja pk-yritysten realiteetit16:01 Veronkorotusriski ja luottamuspulan vaikutus16:54 Verokilpailukykyvertailut Suomi Viro ja Ruotsi18:00 Avainhenkilöveron alennus ja paluumuuttajien asema20:35 Eliittimamut ja verokannustimien tehot22:26 Paluumuuttajien urahaasteet ja verouudistus24:04 Pääomasijoittajat ja omistusrakenteiden pitkäjänteisyys25:37 Säätiöt ja rahastojen verokohtelun helpottaminen27:10 Asuntomarkkinoiden piristyminen ja noususkenaario28:39 Optiot, tulonmuunto ja pääomatulojen merkitys30:10 Osinkoverotus ja listamattomien yritysten tilanne31:41 Yhteisövero vs. osinkovero – dynamiikan säilyttäminen33:14 Poliittinen jatkuvuus ja osinkoveron tulevaisuus34:40 Kansainväliset veroprosenttivertailut ja media36:11 Dynaamisten vaikutusten vähättely ja tutkimusdata37:37 Koulutuspanostukset ja osaajapohjan laajennus39:10 Monipaikkaisuus, sivutyöt ja tuottavuuden kasvu40:48 Ay-jäsenmaksut ja verovähennysten logiikka42:17 Työnantajamaksut ja veropolitiikan tasapuolisuus43:47 Verojärjestöjen rajaukset ja lainsäädännön tarkkuus45:16 Optimismi Suomen suunnasta #neuvottelija Sisäpiiri kertoo mitä eroa on EVA:lla ja ETLA:llaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

IMF:n tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on pahasti hyytynyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous näyttää seisahtuneen. Ovatko nykypolitiikan lyhytjänteisyys ja puoluepolitikointi syinä Suomen ankeaan taloustilanteeseen? Heikentävätkö Orpon hallituksen päätökset uuden talouskasvun mahdollisuuksia Suomessa? Politiikkaradion studiossa ovat yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suurvaltakilpailu ja geopoliittiset jännitteet ovat sysänneet ilmastotoimia monessa maassa taka-alalle.Vaikea tilanne näkyi myös tämänvuotisessa YK:n ilmastokokouksessa Bakussa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan kansainvälisiä ilmastotoimia ja vihreää siirtymää hankaloittaa myös Trumpin paluu. Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden nihkeys tulee huonoon aikaan, sillä ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat alati näkyvämpiä ja tuhoisampia, kuten Espanjassa rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat tänä syksynä. Saksan Hampurissa tulviin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautumista pidetään esimerkillisenä. Ohjelmassa käydään Hampurissa selvittämässä, mikä on sienikaupunki, jollaiseksi Hampuri halajaa. Lisäksi vieraillaan Väli-Amerikassa Costa Ricassa, jossa ympäristö- ja luontoarvot on yritetty yhdistää talouskasvuun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa ovat huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan ohella rikollisen maailman rahahanoja. Moni saattaa tietää, että sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään niiden osien vuoksi, mutta rikollisuuden ilmiönä salametsästys ja villieläin- ja kasvikauppa ovat huomattavasti moninaisempia. Kyseessä on miljardibisnes, joka uhkaa tuhansia eläin- ja kasvilajeja ympäri maailmaa. Villieläinkaupasta langetetut tuomiot ovat harvoin muihin vakaviin rikoksiin verrattuna kovia, mutta tulot voivat olla sitäkin suuremmat. Miten luontoa hävittävä ja rikollisia rikastuttava kauppa saataisiin kuriin? Vieraina studiossa ovat suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä ja eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta. Lisäksi kuullaan WWF:n Itä-Afrikan laittoman villieläinkaupan vastaisen ohjelman Drew McVeyn ennakkoon nauhoitettu englanninkielinen haastattelu. Jakson juontaa Olli Puumalainen.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo.Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin. Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Kansainvälinen neulanreikäkuvauspäivä, Mentor Reflex 4x5 SLR, vanhojen optiikoiden käyttöä digissä ja paljon muuta.

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.

Painottomuus on jännä olotila. Kasvit menevät vähän sekaisin, kun eivät tiedä mikä suunta on alaspäin ja mikä ylöspäin. Mutta samalla 3D-printtereille avaruus on kirjaimellisesti taivas, koska painovoima ei sotke tulostamista. Biomateriaaleja tulostavat 3D-printterit voisivatkin tuottaa meille elimiä ja avaruustehtaat voisivat suoltaa sata kertaa maanpäälistä valokuitua parempaa kuitua. Painovoima on siunaus meille Maan päällä asuville, mutta niin voisi olla myös painottomuus. Juurien kesän viimeisessä Tiedeykkösessä katsotaan aluksi painottomuudessa hytiseviä maissinjuuria ja päädytään avaruudessa olevien tehtaiden pariin. Haastateltavina ovat Space Applications Services -yhtiön Hilde Stenuit, joka tuntee hyvin Kansainvälisellä avaruusasemalla tehtävän mikropainovoimatutkimuksen, ja painottomia juuria tutkinut Firenzen yliopiston Diego Comparini. Toimittajana: Jari Mäkinen