Podcasts about kansainv

Afrikassa terveysviranomaiset kamppailevat estääkseen ebolaepidemian laajenemisen. Epäiltyjä tartuntoja on raportoitu jo noin tuhat, pääasiassa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Maailman terveysjärjestö, WHO on varoittanut viruksen leviävän nyt nopeasti. Afrikan tartuntatautiviraston tavoite on, ettei virus leviäisi kolmea maata, Kongon demokraattista tasavaltaa, Ugandaa ja Etelä-Sudania pidemmälle. Afrikkalaisvirologi arvioi ohjelmassa leviämisriskejä. Keski-Afrikassa sijaitsevassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on menossa jo seitsemästoista ebolaepidemia kuluneen 50 vuoden aikana. Tästä huolimatta alueella on tietovajetta viruksen tarttumisesta. Esimerkiksi perinteiset hautauskäytännöt edesauttavat ebolan leviämistä. Ohjelmassa otetaan yhteyksiä Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja kuullaan kahdelta avustustyöntekijältä, miten he vaikeassa tilanteessa toimivat. Nyt leviävään ebolavirustyyppiin, Bundibugyoon, ei ole olemassa lääkehoitoa eikä rokotetta. Kansainvälisen rokoteallianssin, Gavin johtaja arvioi ohjelmassa, milloin tähän virustyyppiin voisi olla saatavilla rokote. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa ihmisuhrien lisäksi valtavia ympäristövahinkoja Ukrainassa. Ukrainalaiset ympäristöaktivistit syyttävät Venäjää tahallisesta luonnon tuhoamisesta. Sota on kasvattanut vaatimuksia, että luonnontuhonta lisättäisiin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n tuomiovallan alle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaisia tuhoja sota on aiheuttanut Ukrainassa. Sota kärjistää jo neuvostoajalta periytyviä ympäristöngelmia, kun taisteluja käydään idässä perinteisellä raskaan teollisuuden alueella. Maaperään leviävät raskasmetallit ja räjähteet taas uhkaavat maataloutta mustan mullan alueestaan tunnetussa Ukrainassa. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ile ja Mikko saapuivat töihin tietämättöminä Suomen drooniuhasta, mutta Mikolla on vahva teoria siitä, mistä kaikki johtuu. Studiossa järkytytään myös siitä, ettei tuottaja-Nepperi ole nähnyt yhtä klassikkoelokuvaa. Ile yllättyy ulkona erikoisesta näystä koiran kanssa, ja Onko rikos jo vanhentunut -osiossa kuullaan tarina HIMin paluuhuhusta, joka on levinnyt kansainväliseksi. Lisäksi Mikolle tulee eräästä julkisuuden henkilötä mieleen Ilen vaimo. Räntätään myös matkalle lähtemisestä ja kuullaan perinteiset Motörhead-uutiset.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kuluista, ja paine kasvaa joka vuosi. Silti uusien ratkaisujen käyttöönotto etenee hitaasti, hankintaprosessit ovat raskaita ja pilotit jäävät usein tuloksettomiksi. Tässä jaksossa käydään läpi, minkälainen markkina julkinen terveydenhuolto oikeasti on softayritykselle, ja mitä kansainvälistyminen tarkoittaa käytännössä, kun asiakkaina ovat julkiset sairaanhoitopiirit ympäri Eurooppaa. Juha-Matti Ranta on Medanetsin toimitusjohtaja. Medanets on noin 43 hengen oululainen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli 100 sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Yhtiön liikevaihto on reilu 5,4 miljoonaa euroa. Kaksikymmentä vuotta on pitkä matka, ja Medanetsin tarina kuvaa hyvin, mitä julkiselle sektorille myyminen ja kansainvälistyminen vaatii: pitkäjänteisyyttä, oikeita kumppanuuksia, referenssejä ja kykyä löytää ne harvinaiset edelläkävijäasiakkaat, jotka uskaltavat ottaa uuden ratkaisun käyttöön ennen kuin muut ovat sen todistaneet.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja Medanetsin konteksti01:26 Mikä sovellus on kyseessä ja miten sitä käytetään03:45 Yrityksen alkutarina ja suunnanmuutos06:07 Terveydenhuollon hitaus ja edelläkävijäasiakkaan löytäminen07:44 Julkinen sektori vs. yksityinen: kokeilubudjetti ja venture-prosessi10:01 Pilotit ilman jatkosuunnitelmaa17:05 Teknologiaelinkaari: Windows-mobiilista nykypäivään20:33 Miksi mobiiliratkaisun myyminen oli alussa vaikea22:01 Mobiilipolitiikka sairaaloissa ennen ja nyt25:01 Ratkaisukeskeinen organisaatio: esimerkki Norjasta26:01 Luottamussuhde asiakkaaseen ja koronan vauhdittama käyttöönotto34:20 Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros ja muna-kana-ongelma37:00 Kotimaan referenssit kuntoon ensin39:35 Vaikeat vuodet ja ensimmäinen iso kilpailutus41:15 Käännekohta: yliopistollinen sairaala asiakkaaksi ja kannattavuus43:45 Yksityinen vai julkinen: miksi Medanetsin markkina on julkisella puolella45:00 Potilaan näkökulma: miten sovellus näyttäytyy osastolla46:05 NEWS-pisteytys ja sepsiksen tunnistaminen Britanniassa50:20 Kansainvälistyminen uudelleen liikkeelle 201656:40 Göteborg: messukohtaaminen, josta tuli suurin asiakas01:02:00 Skåne, Norja, Britannia ja Oracle Cerner -kumppanuus01:04:10 Pitkät sopimukset palkkiona pitkästä myyntisyklistä01:05:40 Saksa: viiden vuoden työ, ensimmäinen kumppani 202401:08:40 Miksi terveydenhuoltoon pääsy kestää viisi vuotta01:13:00 Integraatiot: tekninen vai poliittinen ongelma01:16:55 Monoliittihankkeet Pohjoismaissa01:19:05 Toimittajaloukku ja rajapintojen avoimuus01:26:40 Lehdistön rooli ja kriittinen keskustelu puuttuu01:33:20 Norja: kaksi potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota01:36:28 LopetusMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Juha-Matti Ranta (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/jranta/Medanets: https://medanets.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta.”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista.”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo.Yhteistyössä: Aktia0:00 Alku2:02 "Johtava" varainhoitaja?5:01 Kansainvälinen kasvu14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski30:20 Korkokate40:00 Sinappi41:00 Tuomio

Kansainvälinen kuvataidefestivaali Utopias Lahti on käynnissä parhaillaan Lahdessa, Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana kävivät taiteellinen johtaja Henri Airo ja tuottaja Jaakob Lahtinen.Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan Radio Voiman podcasteissa.

Miltä Venäjä näyttää vuonna 2026 ja mihin suuntaan se on menossa? Uusimmassa Maailmanmenoa-podcastin jaksossa Eini Haajan vieraana on professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Jaksossa keskustellaan Venäjän sisäisestä kehityksestä, suhteista Eurooppaan, Kiinaan, Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin, sekä arktisen alueen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Samalla pohditaan, mitä Venäjän nykykehitys tarkoittaa Suomelle ja suomalaisyrityksille tulevaisuudessa – millaisia huolia tilanteeseen liittyy ja voiko muutosten keskellä toisaalta syntyä myös uusia mahdollisuuksia? Kuuntele jakso ja sukella mukaan ajankohtaiseen keskusteluun Venäjän asemasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Dream Broker on nyt yli kahden vuosikymmenen ikäinen videoviestintäyhtiö, joka on kasvanut pohjoismaisesta startupeista kahdeksan maan toimijaksi ja käynyt jo 10 miljoonan liikevaihdon toisella puolella. Matka sinne ei ole ollut suoraviivainen.Mika Ahokas tuli Dream Brokeriin alun perin neuvonantajana ja sijoittajana vuonna 2007 ja eteni vähitellen operatiivisempaan rooliin, hallituksen puheenjohtajuuden kautta toimitusjohtajaksi 2012. Taustallaan hänellä on yhteinen historia Antin kanssa Ohjelmistoyrittäjissä sekä Digiumin rakentaminen Matti Heikkosen, Risto Siilasmaan ja muiden kanssa ennen kuin se siirtyi Questbackin omistukseen. Jakso käy läpi kolme näytöstä: Dream Brokerin syntytarinan ja alkuperäisen OVP-liiketoiminnan rakentamisen, koronan aiheuttaman kasvun ja sitä seuranneen laskun, sekä sen, missä yhtiö nyt seisoo uuden One-tuotteen kanssa.Jaksossa pureudumme:- Miten Dream Broker päätyi videoalustaan yritysmarkkinalle, kun internet-tv-idea hylättiin varhain- Mitä tapahtui, kun 10 miljoonan liikevaihto saavutettiin ja miksi se ei vienyt 100 miljoonaan- Kansainvälistymisen playbook: Ruotsi, Tanska, Norja ja miksi Tanska oli vähällä sulkea ennen kuin siitä tuli kannattavin markkina- Nian-tuotteen tarina: mitä opittiin ja miksi se lopetettiin- Mikä on digitaalinen suvereniteetti ja miksi se on nyt konkreettinen myyntiargumentti- Miten Dream Broker One pyrkii korvaamaan Teamsin eurooppalaisissa organisaatioissaKoronan myötätuuli nosti Dream Brokerin 11,2 miljoonaan euroon 2021. Sen jälkeen tuli vastatuuli: Suomen ja Ruotsin talouden heikkeneminen, julkisen sektorin leikkaukset ja kustannusrakenteen paisuminen yhdessä laskivat liikevaihdon alle seitsemään ja puoleen miljoonaan. Nyt yhtiö on kääntänyt toiminnan takaisin kannattavaksi ja lähtee tavoittelemaan kasvua One-tuotteella, joka yhdistää viestintäkanavat tekstiviesteistä videokonferensseihin ja tiedostonhallinnasta kalenteriin. Eurooppalaisena vaihtoehtona Teamsille ajankohta on Ahokkaan mukaan parempi kuin koskaan.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto01:07 Dream Brokerin syntytarina ja Mikan epätavanomainen tie toimitusjohtajaksi04:37 Yhteinen historia: Ohjelmistoyrittäjät ja Digium08:30 Videoalustan rakentaminen yritysmarkkinalle12:00 Tuote, hintapiste ja liiketoimintamalli15:27 Kansainvälistyminen: Ruotsi, Tanska, Norja ja muut maat23:40 Myynnin playbook ja parhaat myyjät34:00 Uuden tuotteen kehittäminen: autotalli-yksikkö ja Nian46:30 Koronan myötätuuli ja vastatuuli53:00 Tervehdyttäminen ja käänne takaisin kannattavuuteen57:55 Digitaalinen suvereniteetti ja Teamsin korvaaminen01:08:00 Eurooppalainen mahdollisuus ja kolmas näytösMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Mika Ahokas (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/mika-ahokas-495492/Dream Broker: https://dreambroker.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Country-vaikutteista suomenkielistä musiikkia omaleimaisesti rakentava Lipa Liukkonen on solminut kustannussopimuksen Nordic Bridge Music & BMG:n kanssa.Tuora yhteistyö tarkoittaa merkittävää muutosta laulajan uralla. Tulevien vuosien aikana kehitetään ja selkiytetään musiikkia, uraa ja artistin omaa habitusta. Tähtäimenä on saada entistä enemmän jalansijaa Suomi-Countryn esittäjänä - omalla twistillä tietenkin.Omasta tyylistään tuttu Lipa jatkaa nyt omaehtoista matkaansa – ei yksin, vaan tiimin kanssa, joka rakentaa pitkäjänteisesti uudenlaista suomicountry-tarinaa Suomeen.Perjantaina 24.4. julkaistaan Liukkosen uusi single Siipirikko, jonka hän on sanoittanut ja säveltänyt sparriparinsa, Riku Rantasen kanssa.

Jussi & Toivo ovat saaneet vieraakseen Suomen Kuvalehden toimittaja Ilkka Hemmilän, jonka kanssa keskustellaan puolueiden kannatuksen muutoksesta. Mistä SDP:n uudet kannattajat ovat tulleet, ja minne perussuomalaisten kannatus on sulanut? Onko vasemmistoliiton kannatuksen nousu tullut katsomosta vai pettyneistä demareista?Jaksossa lähetetään terveisiä Kulttuuritalolle, Tapio Bergholmille, Antti Yrjöselle ja Kansainväliselle Olympiakomitealle.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaaSK: Koko Suomi liikkuu vasemmalle https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/vuosi-vaaleihin-sk-selvitti-miten-aanestajat-ovat-liikkuneet-sdp-keraa-kannatusta-kaikkialta/Puoluekannatus.fi

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Suomen lasimuseo, Riihimäellä on täyttynyt muotoilija Markku Pirin iloisen värikkäästä maailmasta. Laajaan tuotantoon kuuluu kodintekstiilejä, muotia, lasiteoksia, kaakeleita, teatteripuvustuksia ja hotellisisustuksia. Pirin tuotannossa näkyy pohjoismaisen muotoilun niukkuus ja kansainväliset vaikutteet, erityisesti Italian fantasiamaailma. Suomen lasimuseon näyttelyssä on esillä Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Markku Piri pohtii teostensa kautta taiteilijana ja ihmisenä oloa ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Pitsitaiteilija Tarmo Thorströmiä kutsutaan Raumalaisen pitsin suurlähettilääksi. Suomen käsityön museon aulagalleriassa, Jyväskylässä on esillä hänen keskeisimpiä töitään. Hän on pitsinnypläykseen erikoistunut Suomen ainoa käsityömestari. Kansainvälinen ulottuvuus on ollut mukana Thorströmin työskentelyssä. Pitsi - Uudelleentulkittuna -näyttely syntyi jo huhtikuussa 2025 Espanjan Kataloniassa, jossa Thorströmillä oli kutsuttuna yksityisnäyttely Arenys de Marin museossa. Sieltä näyttely kulki Tanskaan Tønderin kansainvälisille pitsifestivaaleille. Helsinkiläisen Lokal-gallerian kevätnäyttely tutkii esineiden olemusta, niiden energiaa ja henkeä. Taide on tapa elää, se on itsessään jonkinlainen kokonaisolemisen tila, todetaan näyttelyssä. Millä tavalla kotimme voivat heijastaa jotakin tästä tilasta? Millä tavalla paikat voivat ravita meitä? Lokalin kevätnäyttely kuvastaa vuodenajan vaihtumista. Miltä koti näyttää kevätpäiväntasauksen ympärillä tapahtuvan muodonmuutoksen keskellä? Domus Primavera- näyttely kokoaa yhteen erilaisia materiaaleja, paperia, puuta, keramiikkaa, vesivärejä, tekstiiliä ja lasia. Ohjelman vieraina ovat galleristi Katja Hagelstam, muotoilija Markku Piri ja pitsitaiteilija Tarmo Thorström. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Kansainvälinen matkailuasiakas ei tunne suomalaista maisemaa, kieltä eikä kulttuuria, eikä jaksa tulkita epäselvää markkinointia. Miten siis erottautua alalla, jossa vahvuudet ovat pääasiassa samat kuin kilpailijoilla? Mitä motiivit, odotukset ja matkustuskäyttäytyminen tarkoittavat kansainvälisen markkinoijan työpöydällä? Miksi kansainvälinen asiakas on markkinoinnin paras opettaja? Tässä jaksossa MarkkinointiRadion vieraat Greta Tanskanen ja Suvi Ahola (NordicMarketing Finland) käyvät läpi, mitä kansainvälinen markkinointi oikeasti tarkoittaa ja miten suomalainen matkailutoimija voi tehdä aidosti vetoavaa markkinointia heti lähtöviivalta alkaen. Jaksossa puhutaan kohderyhmistä, matkailualalla erottautumisesta ja tunnelman luomisesta konkretian keinoin. Greta ja Suvi avaavat käytännön esimerkein, mitä tarkoittaa siirtyä kohderyhmän tunnistamisesta sen todelliseen tuntemiseen, ja miksi se on niin tärkeää. Kuulemme myös, kuinka oikeanlaisella tuotteistamisella kokemuksia ja elämyksiä voidaan kuvata niin, että ne avautuvat myös heille, jotka eivät koskaan ole suomalaisessa saunassa istuneet. Tämä jakso tarjoaa näkökulmia kaikille matkailutoimijoille, joilla on kansainvälisiä asiakkaita tai haaveita sellaisista, ja jotka haluavat laittaa kotipesänsä kuntoon ennen kuin astuvat kansainvälisille laduille.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen nostaa Kansainvälisen kierrätyspäivän kunniaksi esiin suomalaisten niukan muovinkierrätyksen. Suomessa vain reilu kolmasosa pakkausmuovijätteestä menee oikeaan osoitteeseen, loput sekajätteeseen. Tämä tulee kalliiksi, maksamme siitä vuosittain EU:lle 90 miljoonaa euroa sakkoja. Seppänen kysyykin, ovatko suomalaiset tyhmiä vai onko tämä nyt sitä suomalaisten erityistä luontosuhdetta? Maija Vilkkumaa nostaa esiin naisten aseman Lähi-idän taistelujen kiihtyessä. Afganistanissa naisten asema taliban-hallinnon alla muuttui hirvittäväksi. Iranissa se on jo valmiiksi huono. Miksi naisten asema ääri-islamislaisen vallan alla jää varjoon? Olisiko äärijärjestöjen selkeämpi tuomitseminen mahdollista? Anu Koivunen pohtii nimettomyyttä journalististen haastattelujen yhteydessä. Osa paheksuu median tapaa lähestyä esimerkiksi onnettomuuden uhrien läheisiä tai silminnäkijöitä. Jos heitä jututetaankin, pitäisi anonyymius säilyttää. Mistä kumpuaa nimettömyyden vaatimus journalismiin ja laajeneeko nimettömyyden kulttuuri pikkuhiljaa myös vallankäyttäjien haastatteluihin?

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Juho Partanen on kokenut kansainvälisen liiketoiminnan ja strategian ammattilainen, joka on toiminut monipuolisesti teollisuuden B2B-tehtävissä ja toimii tällä hetkellä neuvonantajana, konsulttina ja hallitusammattilaisena sekä Suomessa että ulkomailla, erityisesti autoteollisuudessa.Keskustelemme Partasen kanssa kansainvälisen liiketoiminnan eri näkökulmista - luonnollisesti strategiasta vauhtia hakien. Puheeksi tulevat ekosysteemit ja verkostot sekä oppiminen ja transformaatiot. Mitä oppeja Partasella on kansainvälistymistä tavoittelevalle yritykselle? Entä miten tieto- ja asiantuntijatyön organisoituminen ja verkostot muuttuvat globaalilla pelikentällä juuri nyt?

Kansainvälisen politiikan mannerlaatat liikkuvat ennennäkemättömällä vauhdilla. Miltä maailma näyttää suurvaltojen paineessa olevien alueiden näkökulmasta? Miksi juuri nämä alueet ovat nousseet maailmanpolitiikan keskiöön, ja mitä niiden taustalla on pidemmällä aikavälillä? Rosa Kettumäen haastateltavina ovat seuraavat Helsingin yliopiston tutkijat: Latinalainen Amerikka: alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta Lähi-itä: Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Aasia: Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen Pohjois-Amerikka: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Pohjoismaat ja Grönlanti: Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Haastatteluiden jälkeen keskustellaan eri alueiden välisistä suhteista ja tulevaisuuden maailmanjärjestyksestä. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tuottamassa Maailmanpolitiikan polttopisteet -tapahtumassa 12.2.2026. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=zcPDXyUh51o

Suomen joukkueen kapteeni Anna Koivukangasta haastattelee Jussi Häkkilä.

Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | 370 Neuvottelija. Rahapolitiikan historialliset virheet ja euron haasteet. Videolla taloustieteen tohtori Vesa Kanniainen analysoi kirjana Poliittisesti epäkorrketia teemoja. Niitä ovat rahapolitiikan epäonnistumiset ja keskuspankkien syyllisyys talouden epävakauteen. Mukana myös historiallisia kriisejä 1920 luvulta alkaen, euron rakenteellisia valuvirheitä sekä pankkijärjestelmän ongelmallisia kannustimia. Pohditaan Euroopan tulevaisuutta, kansallisten etujen vaikutusta päätöksentekoon ja vaihtoehtoisia talousmalleja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sami hehkuttaa ECU-2 malliaan euron keskuspankkirahan toteuttamiseksi. Villapaitaekonomisteja ei vaivattu jakson tuotannossa.00:00 Rahapolitiikan kuplat, Suomen Pankin kyvyttömyys analysoida euroa02:41 Urho Lempinen ymmärsi kelluvien valuuttakurssien toimivuuden05:35 Suomen Pankin tutkimuksen puutteet ja itsesensuuri euron suhteen08:30 Kapitalismin epävakaus ja historialliset talouskriisit11:04 Pankkijärjestelmän pelastusoperaatiot ja veronmaksajien rooli13:50 Pankkien kannustimet ja liian suuri kaatumaan ongelma17:11 Euroopan valuuttajärjestelmät ja George Sorosin hyökkäys20:00 Kansalliset intressit ja kasvu ja vakaussopimuksen petollisuus23:00 Euroopan vaihtoehdot ja Sveitsin mallin mahdollisuudet25:50 Hyvinvointitappiot ja taloudellinen kehitys globaalisti28:44 Keskuspankkien riippumattomuuden haasteet nykyajassa31:38 Valtion velkaantuminen ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikka34:32 Inflaation hallinta ja rahapoliittiset työkalut37:26 Euroalueen tulevaisuus ja rakenteelliset uudistukset40:20 Talouskasvun edellytykset ja sääntelyn vaikutukset43:14 Markkinatalouden puolustus ja sääntelyn rajat46:08 Julkisen sektorin rooli taloudellisessa vakaudessa49:02 Kansainvälinen kilpailukyky ja innovaatioiden merkitys51:56 Sosiaaliturvan ja talouden tasapaino Euroopassa54:50 Tulevaisuuden näkymät ja globaalit talousuhat57:44 Yhteenveto rahapolitiikan suurista linjoista01:00:38 Loppupäätelmät ja taloustieteen tuleva rooli#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Samin väitteestä “Pohjoismaat tarvitsevat oman ydinaseen”Katso Sisäpirijaksot ja tue Samihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Maailmalla myllertää ja tapahtuu. Onko maailma muuttunut? Elämmekö jotain uutta normaalia? Tätä meille avaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.Viimeiset vuodet on ollut melkoisen vaihderikkaita, ja koko podinkin ajalle sattuu kaikkea koronasta suursotaan. Mitä Grönlannista, Ukrainasta ja Iranista pitäisi ajatella? Mighty Finland vaatteet: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandToivo M/25 Olutta K-kauppaasi: https://www.k-ruoka.fi/artikkelit/k-kaupassa/ehdotuksestasi-k-kaupan-hyllylleTaistelijan Lehtiö: https://varusteleka.com/products/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio-fiSuojelupoliisi rekrytoi! Hommia löytyy kautta linjan, ja Suomen turvallisuus tarvitsee hyviä tekijöitä:https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/?&desc=suojelupoliisiEtsitkö sijoitusasuntoa, kiinnostaako asuntoihin sijoittaminen tai tarvitsetko uutta tilannekeskusta? Tsekkaa sijoitusasuntovahti!https://sijoitusasuntovahti.fi/Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseen Info@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Suomessa on vahva omituisten ja kekseliäiden tietokone- ja videopelien traditio, minkä lippulaivoja ovat tässä ajassa mm. My Summer ja Winter Car -autonrakentelu- ja selviytymissumulaattorit, kesämökkielämää mallintava Finnish Cottage Simulator, inttiarjesta ammentava Finnish Army Simulator, alkoholismin aiheuttamia ongelmia lapsen näkökulmasta käsittelevän Lydia ja aivan tuore työttömyyden ja yksinäisyyden ikeessä tasapainoileva selviytymispeli Unemployment Simulator 2018. Nämä ideoiltaan hyvin omintakeiset, usein synkkään suomalaiseen arkeen ja tietynlaiseen kansalliseen reaalifantasiaan, suomikummaan sijoittuvat pelit ovat herättäneet myös paljon kansainvälistä huomiota ja suosiota. Suomikummasta ammentaa myös ison budjetin tietokone- ja konsolipelejä tuottavan kotimaisen Remedyn pelit. Mm. Controlissa näyttelevä Martti Suosalo sai vuonna 2020 BAFTA Game Awards -palkinnon parhaasta pelin sivuosasta rallienglantia ja suomalaisia sananparsia häpeilemättömästi viljelevän huoltomies Ahtin roolista. Miksi Suomessa on perinteisesti suunniteltu paljon poikkeuksellisen erikoisia pelejä, jotka ammentavat voimakkaastisuomalaisesta kulttuurista ja mielenmaisemasta? Miksi tällaiset varsin synkät ja arkiset teemat uppoavat muihinkin kuin suomalaisiin? Mistä tällaisten pelien traditio ja ideat kumpuavat, ja millaista näiden pelien suunnittelu on? Kulttuuriykkösen vieraina Unemployment Simulator 2018:n tehnyt kuvataiteilija-pelisuunnittelija Samuel Lehikoinen, mm. Lydian kehittänyt toimittaja-pelisuunnittelija Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Jukka O. Kauppinen sekä Turun yliopiston väitöskirjatutkija Haron Walliander. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tammikuun muotiviikot Milanossa, Pariisissa ja Kööpenhaminassa nostivat esille kansainväliset suuntaukset. Mitkä tyylisuunnat ovat nyt pinnalla? Onko muodissa havaittavissa poliittisia vai eskapistisia suuntauksia? Millä tavalla suurten ranskalaisten muotitalojen kuten Chanelin ja Diorin uudet johtajat ovat uudistaneet klassista linjaa? Miltä näyttää miesten muoti? Muotia ei enää seurata orjallisesti silti jotkut tyylit näkyvät enemmän katukuvassa. Tällä hetkellä 80-luvun värikäs ja graafinen tyyli nostaa taas päätään. Muodissa ja designissa on havaittavissa uusi trendi. Inhottavinakin pidetyt luonnon elementit, merilevät ja sienet näkyvät lampuissa, tuoleissa ja nyt jopa Pariisissa Chanelin catwalkilla. Vaaleanpunaiset sienet ja metsät ovat hätkähdyttäneet yleisöä uusimmassa lavastuksessa. Dior uskoo suurten kukkien tuomaan elinvoimaan. Mistä tämä trendi kertoo? Onko silti persoonallinen pukeutuja kiinnostavampi kuin trendien seuraaja? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Carolina Forss, toimittaja Jani Niipola ja Suomen ainoan muotilehden Glorian päätoimittaja Kristiina Raitala. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Totuus "Nojailugatesta" | Martin Paasi | 368 Neuvottelija. Martin Paasi pohtii keskustelussa ensimmäistä täyttä vuottaan kansanedustajana ja analysoi suomalaista politiikkaa sekä talousjärjestelmää. Aiheina ovat markkinatalouden merkitys ylisuuri julkinen sektori sekä kokemukset eduskunnan valiokuntatyöskentelystä ja poliittisesta teatterista. Keskustelussa syvennytään myös siihen miten erilaiset poliittiset narratiivit syntyvät ja miten niitä käytetään julkisessa keskustelussa. "Nojailugate" on häpeäksi Suomen medialle ja eduskunnalle.00:00 Rahapodin isännästä kansanedustajaksi02:54 Kansalaisaloitteet ja julkinen keskustelu05:48 Työskentely erilaisten vakaumusten kanssa08:42 Poliittiset opportunistit ja sieluttomuus11:36 Markkinatalouden puolustaminen Suomessa14:30 Julkisen sektorin koko ja Sveitsin malli17:24 "Nojailugate" on häpeäksi Suomen medialle ja eduskunnalle20:18 Filibusterointi ja parlamentaarinen viivytys23:12 Konfliktit ja poliittiset narratiivit26:06 Valtiontalouden tasapainottaminen ja vastuu29:00 Kestävyysvajeen ratkaisut ja tavoitteet31:54 Työelämän reformit ja talouskasvu34:48 Sijoittajien asema Suomessa37:42 Verotuksen keventäminen ja yrittäjyys40:36 Yksityisen sijoittamisen merkitys43:30 Teollisuuden kilpailukyky ja energia46:24 Sääntelyn purkaminen ja joustavuus49:18 Sosiaaliturvan kannustavuus ja tulevaisuus52:12 Julkisen talouden haasteet55:06 Kansainvälinen kilpailukyky ja markkinat58:00 Innovaatiot ja yrittämisen supervalta1:00:54 Politiikan läpinäkyvyys ja luottamus1:03:48 Arvokeskustelu ja tulevaisuuden visio1:06:42 Loppusanat ja videon yhteenvetoKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/148761714 87. jakson vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso taltioitiin kahdessa sessiossa 3.9. ja 22.9.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/87-toni-alaranta Videoversio: https://youtu.be/N6_ZmFu7C2Y Spotify: https://spti.fi/ETVz3gG Apple Podcasts: https://apple.co/4pOmkLM RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Turkki ja Osmanivaltio 00:07:06 Osmanivaltio ja Eurooppa 00:10:11 Turkin modernisaation ydinkysymykset 00:12:28 Islam ja stereotypiat 00:15:19 Modernisaatio ja essentialismin harha 00:22:30 Poliittisen tutkimuksen vivahteet ja yksinkertaistaminen 00:30:10 Liberalismi ja historian loppu 00:36:27 Osmanivaltion loppu ja Turkin synty 00:44:47 Atatürk ja Turkin alkumatkan kansainvälinen tilanne 00:51:12 Atatürkin jälkeinen Turkki ja sotilasvallankaappaukset 00:59:28 Atatürkin suhde islamiin ja uskonnollisuuteen 01:07:44 Uskonnollisuus Erdoğanin Turkissa 01:13:19 Islam, kapitalismi, konservativismi ja liberalismi 01:16:07 Uskonto, vilpittömyys ja opportunismi 01:22:45 Kemalismi ja Atatürkin keskeisyys 01:37:27 Monipuoluejärjestelmä 01:46:44 Tuotiinko demokratia ja modernisaatio Turkkiin ulkopuolelta? 01:53:53 Historia ja kansallisvaltioiden rajat 02:03:39 Turkki, kurdit ja Syyria 02:13:36 Turkin Valtio- ja kansallisidentitti 02:22:41 Mitä identiteetti oikeastaan on? 02:30:27 Tonin matka Turkin äärelle 02:34:53 Kuvataiteen luomisen merkitys Tonin elämässä. 02:40:13 Loppulyhyet 02:43:09 Välispiikki 02:43:28 Kreikan, Turkin ja Kyproksen konflikti 02:52:48 Konfliktin juuret 1800-luvulla 03:02:34 Kreikan historia ja perinteet 03:13:03 Kansainvälisen historian ymmärtämisen hankaluus 03:18:26 Väkivalta, kansanmurhat ja identiteetti 03:26:47 Turkin historiallinen itseymmärrys 03:34:31 Kypros 03:41:27 Kyproksen itsenäistymistä edeltävät asiat 03:46:40 Itsenäisen Kyproksen alkuvaiheet 03:51:47 1974: Turkki miehittää Kyproksen 04:03:56 Turkin, Kreikan ja Kyproksen konfliktin nykytila 04:14:25 Kypros ja sovittelupyrkimykset 04:28:47 Nato ja EU 04:37:09 Jugoslavia ja muut kinkkiset monipelaajaiset vyyhdit 04:42:16 Erdogan ja AKP. 04:52:39 Gülenistien sotilasvallankaappausyritys 2016 05:01:51 Turkin luenta kansainvälisestä tilanteesta 05:06:38 AKP:n ja Erdoganin uusi tarina Turkista 05:16:22 Geopolitiikka ja ekologinen kantokyky 05:25:18 Kaikkien kysymysten politisoituminen 05:32:52 Sisäisen maailman vaaliminen myllerryksen keskellä Toni Ulkopoliittisen instituutin sivulla http://fiia.fi/henkilo/toni-alaranta Tonin kirjat https://www.goodreads.com/author/list/7310946.Toni_Alaranta Tonin kuvataide http://taiko.art/toni-alaranta Tonin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/toni-alaranta-434a6b69/ Tonin X https://x.com/tonialaranta – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Miten arvot ja instituutiot kestävät maailman myllerryksessä? Lokakuuussa The Ulkopolitist, Hanaholmen ja Svenska Freds järjestivät paneelikeskustelun otsikolla "Muuttuva kansainvälinen järjestys – Onko arvoille enää tilaa nykymaailmassa?". Keskustelu oli osa Hanaholmenin 50-juhlavuoden kunniaksi järjestettyä dialogisarjaa. Keskustelussa pohdittiin muun muassa instituutioihin kohdistuvaa painetta, arvojen puolustamisen vaatimaa sinnikkyyttä, sekä sitä, kuinka militarisaation voimistuminen muuttaa yhteiskuntaa. Kuinka Suomi ja Ruotsi voivat turvata tasapainon arvojen ja realismin välillä kasvavien geopoliittisten jännitteiden aikana? Entä mitä on vaakalaudalla, jos keskitymme vain kovaan turvallisuuteen ja laiminlyömme pehmeän turvallisuuden näkökulmat? Mukana keskustelussa olivat Gabriella Irsten, Svenska Fredsin kestävän rauhan ja inhimillisen turvallisuuden asiantuntija, Caroline Holmqvist, politiikan tutkija Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa, sekä Ilmari Nalbantoglu, Fingon vaikuttamistyön johtaja. Keskustelua moderoi The Ulkopolitistin kumppanuus- ja kehityspäällikkö Iida Hyyryläinen. Podcastin leikkasi Pauliina Saloranta.

Studiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 15.1.2026. ℹ️ LÄHTEET: Grönlannin itsenäistyminen: https://yle.fi/a/3-6318568 Grönlannin liittäminen Yhdysvaltoihin: https://yle.fi/a/74-20203539 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trump (3:05) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (10:54) Historia (12:20) Eurooppa (25:53) Etsikkoaika (30:17) "Pahuuden akseli" (33:39) Tunteet (41:13) Media (45:57) MAGA (47:31) Iran (55:14) Voimankäyttö (1:05:53) Venezuela (1:11:51) Etupiirit (1:15:57) Kansainvälinen oikeus (1:24:38) Grönlanti

✨ Katso, miten perhevapaiden jakaminen vaikuttaa perheesi tuloihin: ⁠https://perhenetto.fi

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Poliisi varustautuu vuoden laajimpaan turvaamistehtävään eli itsenäisyyspäivään, tästä lähetyksen aluksi. Hallitus esitteli eilen energia- ja ilmastostrategian. Miten käy ilmastotavoitteille kun talous on pysähtynyt ja Euroopassa on sota? Tästä ovat keskustelemassa ympäristöministeri Sari Multala (kok.) ja ympäristövaliokunnan jäsenet Jenni Pitko (vihr.) sekä Sara Seppänen (ps.). Miksi Viro putsaa vain venäjänkieltä osaavat virolaiset armejastaan, tästä napakka haastattelu Tallinnasta. Kansainväliset asiantuntijat ovat toistuvasti verranneet Ukrainan rauhansuunnitelmassa Ukrainan asemaa Suomen tilanteeseen jatkosodan jälkeen. Voiko historiasta nähdä jotain siitä, mitä Venäjä sodalta haluaa? Tästä keskustelemassa professori Henrik Meinander ja dosentti Lasse Laaksonen. Lähetyksen päätteeksi Ylen tapahtumapäällikön vinkit Ylen tarjonnasta huomiselle itsenäisyyspäivälle. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajana Seppo Toivonen.

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Juhanin Tinder-kuulumiset ja äidin opit. Sukupuolitauteja ja romantiikkaa, sekä vinkkejä parisuhteeseen. Miksi kirjoitetaan tylsiä elämäkertoja, kun kukaan ei niitä tykkää lukea?

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on sert. urheilufysioterapeutti, OMT, TtM Simone Kallonen. Jakson aiheena on urheilufysioterapia Suomessa ja keskustelun kärkinä toimivat koulutus, kollegiaalisuus ja kansainvälisyys. Puhumme jaksossa muun muassa fysioterapiakoulutuksesta ja jatkokoulutuksesta sekä erikoistumisesta, alan sisäisestä kollegiaalisuudesta ja keskustelukulttuurista sekä kansainvälisyydestä ja Pohjoismaisista kehityshankkeista sekä paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan!Fysioterapiaa liikkeellä -podcastia tukevat Sportskongres, Tukikohta ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Vuoden 2026 kongressi järjestetään 29.-31.1. Kööpenhaminassa. Tsekkaa huikea ohjelma ja hyppää mukaan osoitteessa ⁠sportskongres.dk⁠ Tukikohdan palvelevan verkkokaupan valikoimiin pääset tutustumaan osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠turuntukikohta.fi ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksiErikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠knowbody.fiMiten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Erikoisasiantuntija Leena Marsiota Museovirastosta haastattelee Jussi Häkkilä.Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään vuosittain 17.lokakuuta Unescon yleiskokouksen päätöksellä. Toista kertaa vietettävän päivän teema on Suomessa Perinnön tekijät. Päivä nostaa esille aktiivisia perinteen harjoittajia ja siirtäjiä.

1980-luvulla, joukko tutkijoita työskenteli salaisen teknologian parissa. Sitten näille tutkijoille alkoi tapahtua erittäin pahoja asioita.

Maanantaina lokakuun 20. päivä vietetään kansainvälistäKokkien päivää. Päijät-Hämeen Keittiömestareiden mukaan päivä on tarkoitettu kokkien ammatin korostamiseen, kunnioittamiseen ja tulevien kokkisukupolvien inspirointiin.Päijät-Hämeen Keittiömestarit ry:n puheenjohtaja Jukka Turta kertoi torstaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa tiedon jakamisen tärkeydestä.- Kaikkien meidän ammattilaisten pitäisi pitää huolta siitä, että osaamme jakaa omaa tietämystämme ja taitoamme eteen päin.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastilta:

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kun kirjailija ja konsultti Johannes Lahtela oli neljävuotias, hänen isänsä teki itsemurhan. Ennen täysi-ikäisyyttä hän oli menettänyt myös tätinsä ja serkkunsa samasta syystä.Mielen puolikkaat -podcastin uudessa jaksossa Lahtela kertoo, miksi läheisen itsemurha on omaisille ydinpommi. Hänen kanssaan keskustellaan läheisen itsemurhan aiheuttamasta häpeästä ja syyllisyydestä ja siitä, miten avoin puhe hälventää tuntemuksia. Lisäksi jaksossa puhutaan menestymisen kulttuurista, joka vaikeuttaa omista haasteista puhumista työpaikoilla, sekä siitä, miksi Suomeen tarvitaan avoimen läsnäolon vallankumous.Haastattelijana toimii MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10.9. Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä itsemurhista ja itsetuhoisuudesta. Jokainen meistä voi olla avuksi läheiselleen kysymällä: Mitä kuuluu? Lue lisää: mieli.fi/mitakuuluu.00:00 Miksi Johannes Lahtela on kirjoittanut kirjan suvussaan tehdyistä itsemurhista?9:59 Mitä itsemurhan tehneen läheinen joutuu kokemaan?18:25 Miksi itsemurhan tehneen läheiset kokevat syyllisyyttä teosta?21:45 Miksi keski-ikäiset miehet tekevät eniten itsemurhia?35:51 Miten oma tai läheisen itsetuhoisuus voidaan ottaa puheeksi?42:15 Voiko itsetuhoista auttaa kysymällä, mitä kuuluu?

Ruokaväärennökset ovat kannattava ja kasvava bisnes. Viime vuosina Suomessakin on tullut ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi liha ei olekaan ollut sitä eläinlajia, mitä on luvattu. DNA-viivakoodausta on ryhdytty käyttämään yhä enemmän ruokaväärennösten selvittämisessä. Ruokavirastossa menetelmällä selvitetään muun muassa lihanäytteistä, mikä eläinlaji on kyseessä. Kansainvälisesti DNA-viivakoodauksella tutkitaan myös muun muassa hunajaväärennöksiä: siitepöly ja mikrobit paljastavat, mistä päin maailmaa hunaja on peräisin. Viime tutkijat ovat ryhtyneet käyttämään yhä enemmän myös DNA-metaviivakoodausta, jolla näytteestä voidaan tutkia useiden eri lajien esiintymistä samanaikaisesti. Esimerkiksi ympäristöstä kerätystä hyönteisnäytteestä saadaan tietoa kaikista siinä esiintyvistä lajeista - ja löydetään paljon uusia hyönteislajeja. Tai tutkijat voivat ottaa näytteen vaikkapa tropiikista vesilätäköstä tai verijuotikkaista ja saada sitä kautta tietoa uhanalaisten eläinten esiintymisestä alueella. Haastateltavina ovat erikoistutkija Hanna Help Ruokavirastosta sekä professori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tänäkin kesänä on jo koettu ihmishenkiä vaatineita ilmastonmuutoksen voimistamia sään ääri-ilmiöitä. Yhdysvalloissa Texasissa yli sata ihmistä kuoli rankkasateiden aiheuttamissa syöksytulvissa heinäkuun alussa. Tulva-alttiissa osavaltiossa varautumista on yritetty parantaa erityisen tulvarahaston avulla. Ohjelmassa haastateltavan texasilaisasiantuntijan mukaan konkreettisiin hankkeisiin rahaa on kuitenkin mennyt vasta vähän. Kaliforniaa puolestaan koettelevat entistä voimakkaammat maastopalot. Los Angelesissa maastopalot tuhosivat alkuvuodesta kymmeniä tuhansia asuntoja. Ohjelmassa kuullaan raportti Kaliforniasta ja selviää, otetaanko ilmastoriskit aiempaa paremmin huomioon jälleenrakentamisessa. Ilmastonmuutoksen huomioonottavia rakentamis- ja infraratkaisuja olisi syytä tehdä Suomessakin, vaikka tuhotulvilta ja jättimaastopaloilta Suomessa on ainakin toistaiseksi säästytty. Suomalaisasiantuntija kertoo mitä. Kansainvälisessä ilmastopaneelissa IPCC:ssä työskentelevä ilmastoprofessori kertoo, missä maassa ilmastoriskeihin, kuten tappaviin helteisiin, on onnistuttu varautumaan parhaiten. Ohjelman lopuksi vieraillaan arkeologisilla kaivauksilla Kreikassa ja kuullaan, miten lisääntyvä paahde vaikuttaa työntekoon. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Siitä lähtien kun Xi Jingping nousi Kiinan johtoon on maailmalla arvuuteltu itsevaltaisen johtajan suurta suunnitelmaa. Onko Kiinan presidentin tavoitteena supervalta, joka syrjäyttää Yhdysvallat? Kääntyikö Kiina Xi Jingping johdolla todellisen maailmanvalloituksen tielle? Onko Kiina niin ristiriitainen ja vaarallinen valtio kuin Yhdysvalloissa väitetään? Mitä Kiina-stereotypioiden sokaisemassa lännessä jää Kiinan kehityksestä huomaamatta? Miksi USA:lle Venäjä on kuin ulkopoliittinen myrsky, mutta Kiina ilmastonmuutos? Kiinan presidentin Xi Jingpingin suurvaltastrategisia päämääriä avaavat Kiinan maailma -kirjan tekijät Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sekä Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Päivän epistolassa muistellaan viikontakaista kansainvälistä neulanreikäpäivää ja makustellaan miniretkeilyä.

Naiset vasemmistoliberaaleja, miehet oikeistolaisempia ja konservatiivisempia? Uutisissa on toistettu nuorten naisten ja miesten arvojen, poliittisten asenteiden ja uskonnollisuuden erkaantumista. Kansainvälistä ilmiötä uusista arvokuiluista on soviteltu myös Suomeen. Mitä oikeasti tiedämme suomalaisten arvojen ja asenteiden viimeaikaisesta muutoksesta? Kulkevatko merkittävimmät jakolinjat jossakin muualla kuin sukupuolten välillä? Entä onko uskonto tullut takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan? Keskustelemassa ovat uskontotieteen professori Titus Hjelm, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja psykologian tohtori, yliopistotutkija Sointu Leikas. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Eriytyvätkö suomalaisten arvot? -tilaisuudessa 8.4.2025.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

IMF:n tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on pahasti hyytynyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous näyttää seisahtuneen. Ovatko nykypolitiikan lyhytjänteisyys ja puoluepolitikointi syinä Suomen ankeaan taloustilanteeseen? Heikentävätkö Orpon hallituksen päätökset uuden talouskasvun mahdollisuuksia Suomessa? Politiikkaradion studiossa ovat yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi. Mikä on kokousten realistinen rooli kriisien torjunnassa? Miten tuore USA:n vaalitulos vaikuttaa luonto- ja ilmastopolitiikkaan? Hanna Nikkasen johdolla keskustelemassa ovat ympäristöturvallisuuslähettiläs Kerstin Stendahl ja YK:n luontokokouksen Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä tutkimusjohtaja Markku Ollikainen ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla? -tapahtumassa 7.11.2024. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja ympäristöministeriön yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/O5De0DuZB_Y

Muistatko vuonna 2019 julkistetun ensimmäisen kuvan mustasta aukosta? Kansainvälinen tutkijaryhmä onnistui kuvaamaan M87-galaksin keskellä olevan jättimäisen mustan aukon – tai oikeastaan kuvassa oli sen varjo.Kuva ei kuitenkaan ole tavallinen kuva, vaan se on tehty millimetrialueella toimivien radioteleskooppien signaaleita yhdistelemällä ja käsittelemällä. Suomen suurin radioteleskooppi on Metsähovin radio-observatorio. Siellä on yksi 14 metriä halkaisijaltaan oleva lautasantenni suuren kuvun sisällä ja useita pienempiä antenneja. Aalto-yliopistoon kuuluva radio-observatorio on mukana kansainvälisissä interferometrihankkeissa ja suomalaistutkijat ovat kehittäneet tätä mullistavaa tekniikkaa osaltaan eteenpäin. Haastateltavana Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi ja radiointerverometriaan erikoistunut tähtitieteilijä Tuomas Savolainen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.