Podcasts about kiinan

Ukrainan ja Venäjän presidentit nostivat viime viikolla esille mahdollisuuden rauhanneuvotteluihin. Saadaanko rauhanprosessi vihdoin oikeasti alulle? Keskustelemassa Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Tuomioistuimet kipuilevat rahoitusvaikeuksien kanssa ja loppuvuodesta odottavat merkittävät yt-neuvottelut. Onko kansalaisten oikeusturva uhattuna? Studiossa tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula ja valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto. Jännitteet Kiinan ja Taiwanin välillä eivät osoita laantumisen merkkejä ja Yhdysvaltojen tuki Taiwanille on aiempaa epävarmemmalla pohjalla. Kuinka huolissaan taiwanilaiset ovat tilanteesta? Taiwanista raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Anssi Väisänen ja Riikka Kajander.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pekka Virkki on kirjoittanut ensimmäisen kokonaisesityksen suomalaisen kommunismin ja sen Neuvostoliitto-suhteen historiasta. Jaksossa käydään läpi, miten liike syntyi idän kyljessä jo ennen Neuvostoliittoa, miksi marxismi-leninismi oli pohjimmiltaan venäläinen maaorjayhteiskunnan aate ja miten neuvostovaikutus ulottui SKP:n ohella muihin puolueisiin aina Kepun K-linjasta demareiden TPSL-siipeen. Keskustelussa kysytään, miksi Suomessa ei koskaan tehty lustraatiota Baltian maiden tapaan ja miksi Tiitisen lista on yhä lukkojen takana. Sami Miettinen ja Virkki pohtivat myös, ketkä ovat nykypäivän myötäjuoksijoita ja miten leninismin imperialismiteoria selittää sitä, että Iranin tai Kiinan rooli usein unohtuu julkisesta keskustelusta. Lopuksi puhe kääntyy Venäjän imperialismin nykytilaan ja siihen, kestääkö suunnitelmatalous Ukrainan droneja vastaan.00:00 Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus alkaa02:49 Miksi kokonaisesitys yhä puuttuu05:00 Lustraatio ja Tiitisen lista07:06 Suomettunut demari ja kommunisti08:58 Demareiden rooli kylmän sodan aikana10:39 Kommunismin aatehistorialliset juuret12:53 Marx, kollektivismi ja determinismin harha14:14 Totalitarismi ja informaation hajautus16:49 SKP perustettiin Neuvostoliitossa17:48 Marxismi-leninismi venäläisenä maaorja-aatteena18:53 Kulakkivainot ja kansallisuusvainot20:37 Sofi Oksanen ja Venäjän imperialismi22:55 Maanalainen SKP ja viides kolonna24:17 Kekkosen Demokratian itsepuolustus25:52 Talvisota yhdisti punaiset ja valkoiset28:08 SKP:n rahaliikenne Supon arkistoissa29:42 Miksi vallankumousta ei lopulta tuettu31:21 Kepu kuninkaantekijänä ja vaalirahoitus33:14 TPSL ja taistolaisuuden nousu36:38 Demokratia kommunistien raitiovaununa38:44 Köyhyys demokratian tekosyynä40:58 Nollasummapeli imperialismin pohjana43:14 Tekoäly ja suunnitelmatalouden fantasia44:13 Onko Kiina kommunistinen maa47:34 Nixonin analyysi Venäjästä ja Kiinasta48:18 Martti Kari ja suurvenäläisyys50:28 Baltian lustraatio ja Suomen laiminlyönti51:50 Korporatismin rakenteet säilyivät uhan jälkeen53:13 Tiitisen lista ja luottamus laitoksiin55:05 Karasev ja Supon päällikön vaihto59:35 Anna Kontula ja oikea kommunismi1:01:15 Leninismin imperialismiteorian perintö1:02:09 Iran unohtuu julkisesta keskustelusta1:05:03 Leninistinen sorrettu ja sortaja1:06:25 Hormuzin salmen taktinen sulkeminen1:08:10 Venäjän imperialismin etäpesäkkeet kutistuvat

Millaisia tuloksia saatiin aikaiseksi Kiinan ja USA:n tapaamisessa? Miten saadaan Suomen talous nousuun? Euroviisutunnelmia Pihtiputaalla Juontajana Mari Sarolahti

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Sanavapaus uhattuna Suomessa, Minnesotan somaliskandaali ja Iranin vaikutus MAGA:an. Hormuzinsalmen strateginen merkitys, asymmetrinen droonisodankäynti sekä Abraham Accordsin paluu lähi-itään ovat Jarkko Tontin ja Simo Lahtisen aiheita. Keskustelussa nostetaan esiin Tim Walzin ero Minnesotan somaliskandaalin seurauksena ja Päivi Räsäsen tuomion merkitys sananvapaudelle. Lopuksi pohditaan Euroopan puolustusteollisuuden heräämistä, tekoälyn kapitalistista ja kommunistista logiikkaa sekä Kiinan uhkaa demokraattiselle maailmalle.00:00 Tervetuloa Simo ja Jarkko. Ilves kaatoi Tapparan01:20 Hajoaako MAGA-liike Iranin sodan takia?02:43 Ei uutta Vietnamia Iraniin03:27 Kargin saari ja Hormuzinsalmen blokkaus04:57 Droonit ja asymmetrisen sodan talous07:06 Bensan hinta painaa välivaaleissa07:55 Saudi-Arabia painostaa Trumpia iskemään08:39 Abraham Accords ja arabiemiirikuntien kortti09:35 Antisemitismi oikeistomedian reunalla10:35 Minnesotan somaliskandaali ja Tim Walz12:33 Kolmannen sektorin suojellut rahavirrat13:39 Välivaalit ja Trumpin toimintakyky15:25 Päivi Räsäsen tuomion todellinen sisältö16:47 Klassinen perustelu sananvapaudelle21:27 Sananvapaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa24:27 Trumpin arvaamattomuus neuvottelukumppanina25:22 Orbanin tappio ja ulkopolitiikan riski27:32 Iranin panttivankikriisin pitkä varjo30:15 Lustraation puute Suomen instituutioissa35:15 Euroopan ja Yhdysvaltojen pitkä liitto37:57 Pitkä aikajänne kansainvälisessä kaupassa46:02 Eurooppa ja Ukrainan droneteknologia49:17 Trumpin painostus Euroopan puolustukseen52:31 Samantha ja Stöbä koodaavat esityksen55:29 Kiinan totalitaarinen tekoälyvalvonta58:27 Anthropicin kapitalismi ja OpenAI:n jonot1:03:42 Anthropicin ylivarovaiset vastaukset1:04:56 Muslimimaailman mahdollinen uudistusliike1:06:01 Kiitokset ja sisäpiirijaksoNeuvotteilja Sisäpiirissä matkustetaan mm. Islantiin

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.

Johanna Lehtinen on töissä Asuntopehtoorilla. Viime vuonna hän vuokrasi 340 sekä myi 22 asuntoa. Normaali välittäjä myy ehkä 10-15 asuntoa vuodessa, tai vuokraa 150-200 asuntoa, mutta ei molempia. Eli hän tietää miten asunnot saadaan vuokrattua ja myytyä. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja ja teki Kiinan tuontikauppaa 20 vuotta ennen välittäjäksi ryhtymistä. Kyselin ja juttelimme ainakin seuraavista asioista: Urasta ajalta ennen 3,5 vuotta sitten Asuntopehtoorille siirtymistä 340 asunnon vuosivuokrauksen mahdollistavista asioista Tampereen vuokramarkkinatilanteesta Opiskelijasesongista, Airbnb-sääntelystä, ARA-vuokrien nousun vaikutuksista, ratikan vaikutuksesta Vuokravälittäjän ominaisuuksista Miten vuokravälittäjä vastaa vuokranantajakyselyn kysymyksiin Vuokralaisvalinnasta Prosesseista, perehdyttämisestä ja alan tutkinnoista Vuokrasi 300 asuntoa vuodessa Sofia Savimäki Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #197 Vuokranantajakysely 2026 Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 30 – Ostan Asuntoja Podcast #402 Lue Ostan Asuntoja Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Sijoitusasunnot.com ostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan. Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.comin sijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa. Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378 Lue Sijoitusasunnot.com Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Asuntopehtoori on suomalainen perheyritys, joka tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, sijoitusasuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka hoitaa asuntoon ja vuokrasuhteeseen liittyvät käytännön asiat puolestasi ja takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa kilpailukykyisin kiintein hinnoin vuoden vuokratakuulla.  Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista proaktiivista isännöintiä, jonka avulla pystytään parantamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Asuntosijoittamista 4:ssä sukupolvessa Hanna Suni – Ostan Asuntoja Podcast #366 Huippu-urheilijasta Asuntopehtoorin huippujoukkueeseen Antti Hynynen – Ostan Asuntoja Podcast #379 Lue Asuntopehtoorin blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat.  Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista.  Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 29 – Ostan Asuntoja Podcast #397 Lue Suomen Vuokranantajat blogia   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283   Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi   Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com   "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa.    Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Roni Arvonen – Asunnoista, Podcastista, X:stä, elämästä – Ostan Asuntoja Podcast #341 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomessa panostettiin kunnolla koulutukseen ja Turkuun perustettiin ensimmäinen yliopisto. Samana päivänä historiassa Jonas Salk ilmoitti kehittäneensä ensimmäisen poliorokotteen ja Portugali sekä Kiina sopivat, että Macao siirtyy takaisin Kiinan hallintaan.

Kiinan osakilpailu vuosimallia 2026 on ajettu, joten perataan sitä hieman Juuson ja Ellin johdolla. Kimi Antonellin ensimmäinen F1-voitto, kiinakuiskaaja Lewis Hamilton, Oliver Bearmanin jatkuva positiivinen trendi, vieno tuulahdus kilvanajoa - tässä jaksossa yllättävän paljon positiivista! Tottakai sarjalle myös annettava piiskaa äänekkäimpien kuljettjaien vanavedessä.Tämä on Suomen F1 Podcast, tervetuloa mukaan!Seuraathan myös Instagram, Threads, X @suomenf1podcastTikTok @suomenf1pod

Routa porsaan kotiin ajoi. Tuoreet matkavinkit Monacoon seka hoyryavan kuumia skuuppeja suoraan F1-maailman ytimesta. Bahrain ja Saudit peruttu, vai siirretty? Alpinesta siivu myynnissa, kuka ostaa?Kiinan aika-ajot, sprintti ja kilpailu tiukassa syynissa, Mercedes dominoi ja muut vikisee. Lopussa ei vitsia.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Veikka (1): Veikka on kirjoittanut romaanin! Työelämäromaani julkaistaan 2027 alkuvuodesta. Miten kirjailijuus onnistuu ilman että siitä tulee päätyö ja miksi äänikirja on itsestäänselvyys? Entä pitäisikö perustaa kirjateattereita? Veikka (2): Äärioikeisto kompastuu usein omiin virheisiinsä. Riittääkö se, vai tarvitaanko sen kukistamiseen aito poliittinen vaihtoehto? Veikka (3): Mitä tapahtuu, kun amerikkalaiset reagoijat kehuvat suomalaisia sketsejä englanniksi? Miksi me maksamme heille tästä validaatiosta? Pontus: Opiskelijat eivät käytä tekoälyä vain säästääkseen vaivaa vaan ennen kaikkea välttääkseen nolouden riskin. ChatGPT on geneerisen symbolisen tason ruumiillistuma, joka ei voi olla cringe, koska se ei ole kukaan. Samoin Rotten Tomatoes -pisteet kertovat, mitä on lupa ajatella elokuvasta ennen kuin kukaan muodostaa oman mielipiteensä. Heidegger, Adorno ja Lacan auttavat ehkä ymmärtämään, miksi omakohtaisuus on aina ollut harvinaista, mutta algoritminen metataso tekee tästä vielä hirveämpää. Tekoäly on tutti, joka rauhoittaa ja poistaa viimeisen kitkan minän ja geneerisen Toisen väliltä. Suosituksissa Veikan tekemät KU-videot, Mikä meitä vaivaa -ikuisuusradio, Eve Kosofsky Sedgwickin essee paranoidista ja reparatiivisesta lukutavasta, pieni offline-työskentely analogiamoodissa sekä Otto Laitisen Terapeutin huoneessa -podcast. Kansan Uutiset -lehtikatsauksessa Kiinan harvinaisten maametallien monopoli, kaupunkisosiologian ääni ja New Start -ydinasesopimuksen umpeutuminen. Jaksossa mainittuja asioita: KU-lehti ku.fi/tilaa Kansan uutisten Youtube-kanava: https://youtube.com/@kansanuutiset?si=4ySQVYSuKDeShLW6 Veikan video “Miksi kaikki tuntuu menevän huonompaan suuntaan?” https://youtu.be/qfuw6-iEEEw?si=ney5reEJ_-yZEjBG Peik Johansson: Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin ku.fi/digilehti/20260218/5445774 Veikko Eranti haastattelussa: Kaupungin ääni ku.fi/digilehti/20260218/5445781 Toivo Haimi: Herätys! Maailma on taas hieman vaarallisempi ku.fi/digilehti/20260218/5445738 Eve Kosofsky Sedgwick: Paranoidinen lukutapa ja reparatiivinen lukutapa (Tutkijaliitto, suom. Anna Tuomikoski) Otto Laitinen: Terapeutin huoneessa -podcast ottolaitinen.fi/terapeutin-huoneessa-podcast

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Yhdysvalloissa kuohuttavat liittovaltion viranomaisten kovat otteet mielenosoittajia kohtaan. Presidentti Trumpin lähettämät liittovaltion joukot olisivat tuoreimpien uutisten mukaan vetäytymässä pois Minneapolisista. Onko tilanne laukeamassa? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain historian professorina Claytonin osavaltion-yliopistossa toimivan Marko Maunulan analyysiä tilanteesta. Pääministeri Petteri Orpo vierailee Kiinassa. Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma kertoo, mitä vierailulta odotetaan. Kiinan ja Suomen suhteista keskustelevat UPIn vanhempi tutkija Elina Sinkkonen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Tänään alkavat loppulausunnot Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Ihlen oikeudenkäynnissä. Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoo, miten lähellä tämän poikkeuksellisen oikeudenkäynnin päätepistettä nyt ollaan. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Anssi Väisänen, Mikko Pesonen ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta? Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella. Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo. Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

✨ 50 päivää maksutta Nextoryyn: https://nextory.fi/puheenaihe50

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Pääsimme kurkistamaan Kiinan suurimpaan autotehtaaseen. BYD on rakentanut hurjan kokoisen kompleksin, johon verrattuna eurooppalaiset valmistajat ovat pikkupelureita. Mitä tulevaisuudessa sopii odottaa kiinalaiselta autoteollisuudelta?

Pikkujoulukausi on startannut Eskon kodissa sekä massapidätyksenlailla Pohjanmaalla. Eskon hoitokoiralla oli omanlaiset pikkujoulut, jotka saivat ruikulimaisen päätöksen. Nerokas lahjojen hankintavinkki leviää kuin rutto - Suvi ei kuitenkaan täysin osta tätä. Taksilla ja kloriitilla on suuri merkitys Eskon elämässä. Lisäksi Suvi ja Esko pureutuvat myös täydellisiin joululahjoihin ja siihen, miksi Kiinan torit naittavat ihmisiä nopeammin kuin Eskon deittiappi yhdellä WiFi-palkilla.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen löytää heti seuraavana aamuna Podplaysta Radio Novan Iltapäivä -podcastista.

Pelastuuko maailma ilmastokatastrofilta kun Kiina, Intia ja Indonesia saavat päästönsä laskuun? Haastattelussa tutkija Lauri Myllyvirta. Kiinan päästöt ovat noin 30 prosenttia maailman päästöistä, joten sen ilmastopäätöksillä on suuri merkitys. Erityisesti aurinkoenergia on lisääntynyt merkittävästi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa. Hiiliteollisuudella on kuitenkin Myllyvirran mukaan suuri vaikutusvalta politiikkaan, ja ilman taisteluja se ei asemastaan luovu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tänään on koettu harvinainen kohtaaminen, kun Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapasivat toisensa. Tapaamista analysoivat Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma sekä tietokirjailija Teppo Turkki ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Hurrikaani Melissan tekemistä tuhoista Karibianmeren alueella sekä avustustyöstä kertoo Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yle Urheilun toimittaja Henri Pitkänen puolestaan valottaa, mistä on kyse mahdollisessa hankkeessa perustaa Suomeen uusi jääkiekkosarja. Teboil-polttoaineketjun vaikeudet ovat sysäämässä Suomen polttoainemarkkinat uuteen asentoon. Keskustelemassa Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja sekä ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala SOK:sta. Juontaja Mika Kriikku, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe, toimittajat Seppo Kivimäki ja Ilkka Lahti.

Mitä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Aasian-matkallaan? Kiinan kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma raportoi Pekingistä. Mitä ovat Aasian tärkeimmät valtiot ja niiden intressit maailman politiikassa ja taloudessa? Keskustelemassa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta ja Uuden Jutun Kiinaan erikoistunut toimittaja Niko Vartiainen. Jalkapallohuligaanien määrä Suomessa kasvaa. Vaarassa ovat jo pelaajat ja sivulliset. Toimittaja Marko Hietikko kertoo MOTin selvityksestä. Suomeen suunnitellaan vetyverkostoa. Tutkimusprofessori Jari Kivioja VTT:stä kertoo, miten vetyä tuotetaan ja mitä hyötyjä sillä on? Missä mennään vetysiirtymässä? Keskustelemassa Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund ja Gasgrid Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli Sipilä. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajina Annette Blencowe ja Anna-Maria Haarala.

Alun perin Kiinan kotiseurakuntaliikkeen käyttöön valmistettu pyhäkoulunopettajien koulutuspaketti ”Kyyhky” on käännetty jo yli 20:lle kielelle. Nyt on valmisteilla käännös hepreaksi ja jakelukanavaksi tulossa Israelin Raamattuseura. Kiinan kotiseurakuntaliikkeen lähetysnäky on viedä evankeliumi kaikkiin maihin Kiinan ja Jerusalemin välillä ja nyt näyttää siltä, että Kyyhkyn kautta Jerusalemin portteja ollaan jo kolkuttelemassa. Ohjelmassa on vieraana Pirkko Kauhanen.

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin hallinnon edustajat hakevat Gazaan rauhaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelman pohjalta. Minkälaiset mahdoillisuudet suunnitelmalla on? Vieraina ovat tutkijat Bruno Jäntti ja Olli Ruohomäki. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, kuka hallitsee maailman tietoverkkoja? Asia ajankohtaistui keskusteluun saakka, kun Kiina ilmoitti hiljan vaikeuttavansa Nokian ja Ericssonin verkkoliiketoimintoja Kiinan markkinoilla. Studiossa tutkija Markus Holmgren ja ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Ykkösaamun toimittaa Pirjo Auvinen.

Onko Kiinan kommunistijohtajalla Xi Jinpingillä näköpiirissään minkäänlaisia sisäpoliittisia huolia oman valtansa suhteen Kiinan juhliessa kansallispäiväänsä? Onko Xi:llä enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan presidentillä sitten Mao Zedongin? Kiihtyykö Kiinan hajoita ja hallitse -politiikka, vai pyrkiikö maa toimimaan maailmanpolitiikan vakauttajana? Kiinan nykytilaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Hallitus päätti eilen valtion ensi vuoden talousarviosta. Mistä säästöjä löytyi ja miten kasvua tuetaan? Riihen tuloksia ruotivat kansanedustajat, eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat Jukka Kopra (kok.), Otto Andersson (r.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Kiinassa on juhlittu 80 vuoden takaista toisen maailmansodan päättymistä suurella sotilasparaatilla Pekingissä. Paraati oli Kiinan voimannäyttö ja itsevaltaisten johtajien esiinmarssi, kuvailee Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Kiinan havittelemaa uutta maailmanjärjestystä analysoivat professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen puolestaan kertoo, millaiset alkavan syksyn infektiotaudit nyt kaatavat väkeä sairasvuoteelle. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Orange on Ichigo Takanon draamasarja, jossa lukiotyttö saa kymmenen vuoden päästä tulevaisuudesta itseltään kirjeen, jossa tämä pyytää lukioikäistä itseään korjaamaan tekemänsä virheet ja estämään koulukaverinsa itsemurhan. Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten amerikkalaiset maksunvälitysfirmat pyrkivät (taas kerran) kieltämään erotiikan ostamisen internetistä, sekä siitä, miten Kiinan viranomaiset ovat käyneet uuteen hyökkäykseen poikarakkauskirjailijoita vastaan. Lukujonossa puimme läpi söpön yurisarjan I Can't Believe I Slept with You! ja kokeilemme egyptiläisistä jumalista kertovaa korealaista BL-webtoonia Ennead. --- Kommentoi | Bluesky | Mastodon | X | Threads | Instagram --- (01:01) – KUULUMISET: CLOUD - Cloud elokuvateattereissa 22.8.2025 - Kiyoshi Kurosawa - TabiCinen Bluesky-ketju Kiyoshi Kurosawasta - Reiwa Restauraation jakso Kiyoshi Kurosawasta, jossa Petteri oli vieraana: YouTube, PodBean, Spotify - Kulttuuriykkösen jakso japanilaisesta elokuvasta, jossa Petteri oli vieraana (01:44) – KUULUMISET: JENKKIARTIKKELIT JA NIIDEN TYYLI - Anime Feministin artikkeli “From the Verdigris House to the Rear Palace: Sex workers' perspective on The Apothecary Diaries” - Jakso 22, jossa puhuimme mangan arvostelemisesta (14:50) – ORANGE: ESITTELY - Orange (20:23) – ORANGE: JULKAISUKONTEKSTI - Bessatsu Margaret -lehti - Monthly Action -lehti - Jakso 55, jossa puhuimme sarjasta Astra – Avaruuden haaksirikkoiset (24:29) – ORANGE: SARJA YLEISESTI - Päähenkilöt (kuva) - Nahon kirje antaa toimintaohjeita (kuva) - Anohana - Nana, joka saattaisi saada päätöksen joskus - Fruits Basket - Tulevaisuuden ystävät kokoontuvat muistelemaan Kakerua (kuva) (37:55) – ORANGE: HAHMOT – NAHO JA KAKERU - Naho on vähän liian puupää, ja on sitä mieltä, että kun Kakeru on kertonut hänelle tunteistaan, tämä voisi kuitenkin pitää samalla tavalla vastaamista tungettelevana (kuva) - …mutta myös hyvin samaistuttava siinä, miten vaikeaa on olla rohkea (kuva) - Kakeru peittää pahan olon pirteän hymyn alle (kuva) - Sisimmässään Kakeru kuitenkin syyttää itseään äitinsä kuolemasta ja ajattelee kuolemista päivittäin (kuva) - Kakerun äidistä, jota ei sarjassa nähdä muuten kuin muutamassa takaumassa, tulee kontrolloiva ja läheisriippuvainen kuva (kuva) - Matsumoto - Kakeru yrittää monessa kohtaa saada Nahon tekemään romanttisen aloitteen (kuva) - Kakerun lyhytaikaiseksi jäävä tyttöystävä Ueda on yksiulotteinen ikävä tyttö (kuva) (52:24) – ORANGE: HAHMOT – SUWA (55:44) – ORANGE: HAHMOT – AZU, HAGITA JA TAKAKO - Azu ja Hagita ovat läheiset lapsuudenystävät (kuva) - Manzai-komedian roolit boke ja tsukkomi - Sydämellinen kaveriporukka saa tunteitaan pullottavan Kakerun tukeutumaan muihin (kuva) (59:10) – ORANGE: VISUAALINEN TYYLI JA ILMAISU (01:02:25) – ORANGE: KANNET - Sarjan kannet - Kansikuvissa on olennaista, että kuva jatkuu takakannessa (kuva) - Shueishan kesken jääneen julkaisun ensimmäinen kansikuva (01:05:44) – ORANGE: JULKAISU - Sanaa “edes“ käytetään käännöksessä oudosti (kuva) - Sana “lainaa“ on käännetty liian kirjaimellisesti (kuva) (01:12:01) – ORANGE: ANIMESOVITUS - Animesovitus Crunchyrollissa - Telecom Animation Film -studio - Nahon ääninäyttelijä Kana Hanazawa - Suwan ääninäyttelijä Makoto Furukawa (01:18:39) – ORANGE: HARUIRO ASTRONAUT - Siskokset Chiki ja Mami erottuvat toisistaan sillä, että Chikillä on aina yllään jotain raidallista ja Mamilla jotain pilkullista (kuva) (01:22:47) – ORANGE: SPOILERIOSIO - Viestijuoksuun löydetään yhdessä ihan uusi ratkaisu (kuva) - Riita uutenavuotena (kuva) - Ystävänpäiväsuklaa (kuva) - Hagita olikin salainen sankari (kuva) - Bermudan kolmio (kuva) (01:42:48) – ORANGE: LISÄTARINAT - Suwa kokee syyllisyyttä (kuva) - Marumuju sattui kommentoimaan Orangea ja sen lisäpokkareita juuri sopivasti Mastodonissa - Kohtaus, jossa Kakeru kohtaa isänsä, yllätti positiivisesti muuten turhanpäiväisten lisälukujen keskellä (kuva) - Dreamin' Sun, Ichigo Takanon toinen manga - Jakso 96, jossa puhuimme sarjasta Fake, jossa myös oli hahmojen tapaamisia tekijän toisen sarjan kanssa (01:58:44) – ORANGE: HARUIRO ASTRONAUTIN LOPETUS (02:00:24) – ORANGE: YHTEENVETO (02:02:50) – MAKSUKORTTIYHTIÖT KIELTÄVÄT PORNON - Jakso 14, jossa puhuimme BL-mangapalvelu Futekiyan maksupalveluhaasteista - Jakso 31, jossa puhuimme ranobejulkaisijoiden ongelmista Kindle-alustalla sekä siitä, miten ranobejen eroottiset kuvitukset ovat ongelmissa myös Australiassa (tuskin sattumaa) - Jakso 76 ja jakso 77, joissa puhuimme Pixivin sääntömuutoksesta - Jakso 103, jossa puhuimme siitä, miten taidesivustot alkoivat poistaa maksumahdollisuudet isoilla länsimaisilla maksutavoilla - RapeLay, josta nostettiin iso media- ja poliittinen kohu lännessä vuonna 2009, minkä jälkeen monet japanilaiset K18-pelien kehittäjät blokkasivat nettisivunsa Japanin ulkopuolisilta kävijöiltä useamman vuoden ajan - The Guardian: Why did thousands of adult titles just disappear from the biggest PC gaming marketplaces? PC Gamerin artikkeleita: - Australian anti-porn group claims responsibility for Steam's new censorship rules in victory against 'porn sick brain rotted pedo gamer fetishists', and things only get weirder from there - Visa and Mastercard pressuring Itch.io and Valve does 'nothing to protect' women, and shock games will just be 'side-stepping the ban entirely', say affected indie devs - Mastercard deflects blame for NSFW games being taken down, but Valve says payment processors 'specifically cited' a Mastercard rule about damaging the brand - Collective Shot -organisaation taustaa - Collective Shout sai Vicen poistamaan oman artikkelinsa aiheesta - HS Vision artikkeli aiheesta, haastateltavana Daiz, joka oli Mangakartan vieraana jaksossa 51, jossa puhuimme isekai-genrestä ja narou-tyylistä - Alice Oseman, jonka sarjasta Heartstopper puhuimme jaksossa 52 - Kuvat, joista puhuimme miettiessämme missä “raiskauksen” raja menee piirroskuvissa (NSFW) - Esimerkki taiteilijasta, joka nykyään laittaa kaikkiin kuviinsa hahmot sanomaan, että suostuvat siihen mitä heille kuvassa tapahtuu - Vuonna 2010 Tokio kiristi laintulkintaa siitä, mikä on alaikäisille sopivaa siveetöntä erotiikkaa (Wikipedia) - Petterin uutinen ensimmäisistä lakimuutoksen jälkeen kielletyistä mangoista Anime-lehdessä 4/2011 (kuva) - ANN:n uutinen samasta aiheesta samoilta ajoilta - ANN:n uutinen Aki Soran julkaisun lopetuksesta samoilta ajoilta - Vuonna 2022 kirjoitettu muistelu, jossa mietitään, että eipä se nyt lopulta ihan kauheasti manga-alaan vaikuttanut - Positiivisia merkkejä siitä, että kampanjointi vaikuttaa (02:30:09) – KIINA SIMPUTTAA DANMEI-KIRJOITTAJIA - ABC News: Police in China arrest female authors of homosexual novels in crackdown on 'boys love' fiction genre - Deccan Herald: “Chinese police detain dozens of writers over gay erotic online novels” - BBC News: 'Every word has come back to haunt me': China cracks down on women who write gay erotica - The Independent: Mounting public anger in China as writers of gay erotic fiction face prosecution: ‘Unreasonable and ignorant' - Jakso 55 ja jakso 61, joissa puhuimme danmei-kirjallisuuden virallisesta saapumisesta länsimaihin - Grandmaster of Demonic Cultivation, josta puhuimme jaksossa 63, jaksossa 71 ja jaksossa 88 - Jinjiang Literature City Fanlore Wikissä - European Journal of Cultural Studies: The Haitang Incident 2024 and the ugliness of danmei culture/industry (02:56:30) – HAMPAANKOLOSSA: YOU GOT ME, SEMPAI! - Jakso 115, jossa puhuimme sarjasta You Got Me, Sempai! - Magical Sempai (03:00:11) – HAMPAANKOLOSSA: ONE PIECE - Jaksossa 115 puhuimme myös Ivrean One Piece -julkaisun käännöksestä (03:01:21) – KUULIJAKOMMENTTI: KUROSHITSUJI - Antti Valkaman X-viesti (03:05:52) – KUULIJAKOMMENTTI: GIRL FAILURE -SARJAT - Neeko wa tsurai yo - Genkai jokushin joshi (26) gohan (The Meals of a 26 Year Old Single at Her Limit) - Recovery of an MMO Junkie - Sarjan OP (YouTube) - Unemployed Gye Baek-soon - Aggretsuko Mainittuja joseisarjoja: - Dame na watashi ni koishite kudasai (Please Love the Useless Me) - Nounai Poison Berry - Tokyo Tarareba Girls, josta puhuimme jaksossa 38 - Watamote eli No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular! - Jakso 46, jossa puhuimme esineellistämisestä - Kaiji Sarjoja, joissa naispäähenkilö joutuu feikkisuhteeseen psykopojan kanssa: - Yakuza Fiancé - Assassin & Cinderella - Firefly Wedding (03:23:28) – LUKUJONOSSA: I CAN'T BELIEVE I SLEPT WITH YOU! - I Can't Believe I Slept with You - Vuokraemäntä esittää coolia, mutta todellisuudessa katuu sitä, että hänen suhteensa Kodukan kanssa alkoi vähän väärällä jalalla (kuva) - Jakso 81, jossa puhuimme sarjasta How Do We Relationship? - Jakso 48, jossa puhuimme sarjasta Goodbye, My Rose Garden (03:41:01) – LUKUJONOSSA: ENNEAD - Ennead - Historialliset legendat kerrotaan egyptiläisistä seinämaalauksista inspiroituneella siluettityylillä (kuva) - Osiris flippaa Sethin hassun hatun (kuva) - Jakso 85, jossa puhuimme sarjasta Sacrificial Princess and the King of Beasts - Jäi mainitsematta: sarjan kansikuvat muodostavat hauskan kollaasin (kuva) (04:02:17) – LOPETUS

Jussi on saanut vieraaksi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen. Teivo ja Jussi keskustelevat Kiinan noususta sekä siitä, miten se muokkaa uutta maailmanjärjestystä. Toisessa osassa Teivo kertoo uudesta kirjastaan Hakaristin historia. Onko Suomessa ollut erillishakaristi ja miten hakaristi ylipäätään ui suomalaisen oikeiston käyttöön?Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠⁠https://ku.fi/tilaa

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Mitä Kiovassa odotetaan tänään alkavilta Ukrainan sodan rauhanneuvotteluilta? Tästä raporttia kimaran kärkeen. Kiina temuttaa tavaraa Eurooppaan ja samalla rajoittaa eurooppalaisten pääsyä Kiinan markkinoille. Huomenna Kiinassa kohtaavat EUn ja Kiinan johtajat; kauppapolitiikan lisäksi puhuttavaa riittää Kiinan suopeasta suhtautumisesta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tästä keskustellaan EKn Timo Vuoren ja Suomen pankin Juuso Kaaresvirran kanssa. Väliotsikoiden jälkeen kysytään, miksi nippu uusia kasvilajeja listataan kuun loppuun mennessä haitallisten vieraslajien luetteloon? Podcastin lopuksi keskustellaan koirista. Ymmärtävätkö ihmiset, että koira on eläin, vaikka kuinka pinkillä rusetilla koristelisi? Onko meillä malttia kouluttaa koiramme? toimittajana on Pirjo Auvinen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taidemaalari ja maanviljelijä Osmo Rauhala.Rauhala on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista nykytaiteilijoista. Tie menestykseen ei ole ollut kaikkien tavanomaisin. Harva taiteilija on suorittanut taideopintojen lisäksi kauppatieteiden maisterin tutkinnon ja harva taiteilija on myös maanviljelijä. Keskeistä oli läpimurto New Yorkin taidemaailmassa. Miten se tapahtui?Muistelimme 1970–1990-lukujen Suomea ja erityisesti taidemaailmaa. Laita- tai äärivasemmistolaisuus ei kadonnut kulttuurimaailmasta Neuvostoliiton romahtamiseen vaan jatkui jälkisuomettumisena kuten muillakin yhteiskunnan alueilla. Jatkuiko taiteilijoiden suomettuminen 2020-luvulle asti - ja jatkuuko se osittain yhä? Entä tapaus Guggenheim Helsinki muutaman vuoden takaa? Mitä silloin tarkkaan ottaen tapahtui ja mihin hanke lopultakin kariutui?Rauhala on asunut 1980-luvulta alkaen osan vuodesta New Yorkissa. Tästä lähtökohdasta pohdimme Yhdysvaltoja ja sen kulttuurin ja politiikan muutoksia. Trumpiakin tietysti sivusimme. Lopuksi innostuimme puhumaan maailmanpolitiikasta. Onko demokratioilla mahdollisuuksia Venäjän ja Kiinan sekä näiden vasallien yhdistyneitä voimia vastaan?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Siitä lähtien kun Xi Jingping nousi Kiinan johtoon on maailmalla arvuuteltu itsevaltaisen johtajan suurta suunnitelmaa. Onko Kiinan presidentin tavoitteena supervalta, joka syrjäyttää Yhdysvallat? Kääntyikö Kiina Xi Jingping johdolla todellisen maailmanvalloituksen tielle? Onko Kiina niin ristiriitainen ja vaarallinen valtio kuin Yhdysvalloissa väitetään? Mitä Kiina-stereotypioiden sokaisemassa lännessä jää Kiinan kehityksestä huomaamatta? Miksi USA:lle Venäjä on kuin ulkopoliittinen myrsky, mutta Kiina ilmastonmuutos? Kiinan presidentin Xi Jingpingin suurvaltastrategisia päämääriä avaavat Kiinan maailma -kirjan tekijät Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen sekä Kansainvälisen pakote- ja vientivalvontajärjestön toimitusjohtaja Kristiina Helenius. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Kiinan kanssa diilin, joka tasaisi maiden keskinäistä kauppaa. Kiina on kauppasuhteissa selvästi niskan päällä. Trumpin mukaan Kiina käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen. Tästä huolimatta Trump on kehunut suhteitaan Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin hyviksi. Trump kutsui myös Xin virkaanastujaisiinsa. Ohjelmassa kuultavien asiantuntijoiden mukaan maiden suhteissa on menossa kuherruskuukausi, joka voi kuitenkin jäädä lyhyeksi. Kiina on varautunut Trumpiin ja mahdollisiin tuontitulleihin huomattavasti paremmin kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Työkalupakissa on esimerkiksi vastatulleja ja mahdollisesti kriittisten mineraalien myyntirajoituksia. Kiinan vastatoimista tuoretta kokemusta on Liettualla. Se joutui Kiinan hampaisiin sallittuaan Taiwanin edustuston Vilnaan muutama vuosi sitten. Ohjelmassa käydään selvittämässä Liettuassa, millaisten Kiinan kostotoimien keskelle se joutui. Taiwan-kysymys luo jännitettä myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Trump ei halua Kiinan uhittelevan Taiwania sodalla, eikä joutua vedetyksi mukaan uuteen sotilaalliseen konfliktiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitellään, mihin suuntaan maailman kahden suurimman talouden suhteet ovat Trumpin myötä kehittymässä. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

Miten USA:n vaalitulos vaikuttaa talouteen ja kauppaan kansainvälisesti? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Koivu ja Urrila arvioivat, että Trumpin valinta toisi epävarmuutta, ja Trumpin lupaamat tuontitullit heikentää Euroopan talousnäkymiä. Heikossa taloustilanteessa Euroopan keskuspankki voi joutua laskemaan korkoja odotettua nopeammin. Korkojen nopea lasku ei kuitenkaan Urrilan ja Koivun mukaan ole pelkästään hyvä asia. Joutuvatko yritykset Suomessa pian valitsemaan ovatko Kiinan vai Yhdysvaltojen leirissä, jos kauppasota kiihtyy? Lähi-idän tilanne voi kehittyä eri tavalla riippuen siitä valitaanko Valkoiseen taloon Kamala Harris vai Donald Trump. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä saattaisi olla vaikutuksia öljyn hintaan, ja sitä kautta inflatioon ja korkoihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys on murtunut, ja uuden maailman ideologiset ja geopoliittiset jakolinjat ovat muodustumaisillaan. Afrikka on kenties yksi maailman suurimpia kysymysmerkkejä tässä suhteessa. Afrikkaa on valtava maanosa joka tunnetaan sekä kaatuneista että kukoistavista maistaan, demokratian onnistumisista ja epäonnistumisista, massiivisesta väestökasvustaan, vaikeasta historiastaan, luonnonresursseistaan, moninaisista kulttuureistaan, ja paljon muusta. Tässä jaksossa tarkastelemme Afrikkaa geopolitiikan silmin Nordic Africa Instituten vanhemman tutkijan Liisa Laakson kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast