Podcasts about kiinan

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Pitäisikö asevelvollisuuden koskea myös naisia? Keskustelemassa kansanedustajat Paula Risikko (kok.) ja Mikko Savola (kesk.) sekä sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Venäjällä. Lähetyksessä Ylen uuden Venäjä-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Moskovasta. Tiktok rakentaa datakeskuksen Kouvolaan. Kuka datakeskuksista oikeastaan hyötyy? Keskustelemassa datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho, Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.). Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo ja Roope Kariniemi, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus Mika Hentusen raporttiin Moskovasta: Aleksandar Vučić on Serbian presidentti, ei pääministeri, kuten Hentusen raportissa sanotaan.

Miten kauppasodan koukerot vaikuttavat maailman ja erityisesti Suomen ja Kiinan talouskasvuun? Entä mitä Tuuli oppi Kiinan matkalla ja mitä Juho pohtii hallituksen talouspolitiikan käänteistä? Maailmantalouden nykytilasta keskustelemassa Jan von Gerichin johdolla Juho Kostiainen ja Tuuli Koivu. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Vieraana sijoitusjohtaja Mikko Mursula työeläkeyhtiö Ilmarisesta. Toimittajana Mikko Jylhä. USA:n presidentti Donald Trump julkisti huhtikuun alussa laajan tullipakettinsa, joka yllätti markkinat ja syöksi pörssit laskuun. Trump asetti kaikelle USA:han suuntautuvalle tuonnille kymmenen prosentin minimitullin, ja lisäksi korkeampia tulleja noin 60 maalle. ”Tiedettiin, että tariffeja tulee, mutta markkina ei ollut hinnoitellut tällaista lähes täysimittaista kauppasotaa ja tämän mittaluokan geopoliittisten jänniteiden lisääntymistä”, sanoo Mikko Mursula. Mursulan mukaan maailmankaupassa jaetaan nyt kortteja uusiksi, ja tullien seurauksena on jo syntymässä uusia kauppa-alueita. Hän ottaa esimerkiksi Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean tiivistyvät kauppasuhteet. ”Todennäköisesti globaalin tavaravirran näkökulmasta maailma on puolen vuoden päästä hyvin erilainen, kuin mihin olemme tottuneet.” 00:20 Vapautuksen päivän tullit 12:00 Taantuman uhka USA:ssa 19:48 Epäluulo USA:ta kohtaan 25:27 Mar-a-Lagon sopimus 27:12 Ilmarisen sijoitukset 36:29 Eläkeuudistus käynnissä 45:55 Kiinteistösijoittaminen 57:12 Pörssit ja siijoitusnäkymät

Missä jamassa peruskoulut ovat? Keskustelemassa kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Sara Seppänen (ps.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pia Lohikoski (vas.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hehkuttanut tätä päivää puheissaan "Vapautuksen päivänä", jolloin hän aikoo asettaa jälleen uuden nipun tulleja. Mitä on odotettavissa? Keskustelemassa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Kiinan vastauksesta Yhdysvaltojen tulleihin. Ennakkoäänestyksen alkamista seuraa Joensuun Prisman ennakkoäänestyspaikalla toimittaja Siru Päivinen. Studiossa vinkit onnistuneeseen äänestämiseen antaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

HUOM! Jakso on nauhoitettu Kiinan jälkeisenä maanantaina, jonka jälkeen on tullut virallinen vahvistus, että Yuki Tsunoda ja Liam Lawson vaihtavat ajopaikkoja keskenään Japanin osakilpailuun. Yuki Tsunoda nousee siis RedBullille ja Liam Lawson siirtyy takaisin Racing Bullsille. Aikaleimoja ei tällä kertaa eri editoijan vuoksi, tämä on kuitenkin edelleen Suomen F1 Podcast - tervetuloa mukaan! Otathan seurantaan myös:TikTok @suomenf1podInstagram, Threads & X @suomenf1podcast

Shikaani F1 -podcastin jaksossa 177 pureudutaan dramaattiseen Kiinan GP -viikonloppuun sekä F1-maailman ajankohtaisiin uutisiin. Suuri menetys lajille: Eddie Jordan on poissa. Lisäksi huhut Max Verstappenin mahdollisesta siirtymisestä Mercedekselle kauden 2025 jälkeen kiihtyvät – onko tässä perää? Samalla Red Bullin kuskitilanne herättää kysymyksiä, kun Liam Lawson näyttää jäävän ilman paikkaa ja Yuki Tsunoda jatkaa.Kiinan sprintissä nähtiin rengasnero Lewis Hamiltonin taidonnäytteitä, Oscar Piastrin ohitus Verstappenista sekä Lando Norrisin vaikeuksia. Aika-ajoissa Alpine alisuoritti, Jack Doohan pyöri, ja Ferrarin Kinkku leipoi sopan.Itse kisassa George Russell hyökkäsi härkänä, mutta ilman palkintoa, kun taas Charles Leclerc osui Kinkkuun. Oliver Bearman ja Haas yllättivät vauhdillaan, ja Lando Norris kävi Russellin kanssa tiukkaa taistelua. Viikonlopun suurin pommi tuli kuitenkin jälkikäteen: Lewis Hamilton, Leclerc ja Pierre Gasly hylättiin teknisten sääntörikkomusten vuoksi!Käymme läpi viikonlopun huippuhetket, viikon kuljettajan, sekä fantasypisteet. Tervetuloa mukaan Shikaanin vauhtiin!

Trump pelaa kärsimätöntä ja narsistista pikapeliään, mutta Kiinan tähtäin on pitemmällä. Voittaako Kiina suurvaltojen välisen pitkän pelin? Kannattaako alkaa jo nyt mandariinikiinan opinnot? Ohjelmassa puhutaan Kiinan ja Venäjän suhteiden historiasta, Kiinan virallisesta historiakäsityksestä ja geopoliittisen pelin skenaarioista. Vieraina ovat Kiina-asiantuntijat Sari Arho Havrén ja Jyrki Kallio.

Julistamme kaikille yhteisen internetin ajan päättyneeksi. Ei, emme tarkoita protokollasotia tai edes Kiinan suuren palomuurin kaltaisia ratkaisuja, vaan 2000-luvun jättimäisiä sosiaalisen median palveluita, jotka yrittivät toteuttaa one size fits all -idealogiaa. (Tiedättehän: "One size fits none.") Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta. Vinkit Ollin vinkki on 11-tuumainen CarPlay-näyttö 25 vuotta vanhaan Volvoon. Karin vinkki on ‘Headed for technofascism': the rightwing roots of Silicon Valley Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Julistamme kaikille yhteisen internetin ajan päättyneeksi. Ei, emme tarkoita protokollasotia tai edes Kiinan suuren palomuurin kaltaisia ratkaisuja, vaan 2000-luvun jättimäisiä sosiaalisen median palveluita, jotka yrittivät toteuttaa one size fits all -idealogiaa. (Tiedättehän: "One size fits none.")Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitOllin vinkki on 11-tuumainen CarPlay-näyttö 25 vuotta vanhaan Volvoon.Karin vinkki on ‘Headed for technofascism': the rightwing roots of Silicon Valley

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Tänään järjestetään Eurooppa-neuvoston kokous, jossa on tarkoitus jatkaa keskusteluja Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Ukrainaa koskevasta tuesta ei ole viikon mittaan puuttunut käänteitä. Millaisten periaatteiden eteen EU on joutumassa tukensa kanssa? Siitä keskustelemassa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Aiheesta raportoi myös EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu Brysselistä. Taiwanilainen mikrosiruvalmistaja TSMC ilmoitti alkuviikosta 100 miljardin dollarin investoinnista kolmeen puolijohteita valmistavaan tehtaaseen Yhdysvalloissa. Millaisia seurauksia sillä on koko maailmaa pyörittävään puolijohdemarkkinaan, teknologiankehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan? Tätä avaa Pekingistä tilannetta seurannut Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään huhtikuussa. Millaisista asioista näissä vaaleissa valitut edustajat päättävät ja millaista tietoa se vaatii? Kunta- ja aluepäättämisen arjesta ja toiminnasta keskustelevat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen, tuottajana Justus Laitinen.

Amorin nuolia viuhuu kun PBC:n cupidit Lionhead, Tootsi ja Cerker pääsevät kertomaan ystävyyden ja rakkauden ilosanomaa. Puhetta syntyy mm. itäslaavilaisista hidden gemeistä, tylsistä AAA-peleistä ja Kiinan ihmeistä. Pääosion puolella on ystävyyden hengessä jutun aiheena Top 3 coop (ei se yritys) pelit. Ota casti kuunteluun ja nauti seurasta! (01:20:16) Uutiset EA:n reaktio huippu myynneistä Forza saapuu PS5 […]

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Kiinan kanssa diilin, joka tasaisi maiden keskinäistä kauppaa. Kiina on kauppasuhteissa selvästi niskan päällä. Trumpin mukaan Kiina käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen. Tästä huolimatta Trump on kehunut suhteitaan Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin hyviksi. Trump kutsui myös Xin virkaanastujaisiinsa. Ohjelmassa kuultavien asiantuntijoiden mukaan maiden suhteissa on menossa kuherruskuukausi, joka voi kuitenkin jäädä lyhyeksi. Kiina on varautunut Trumpiin ja mahdollisiin tuontitulleihin huomattavasti paremmin kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Työkalupakissa on esimerkiksi vastatulleja ja mahdollisesti kriittisten mineraalien myyntirajoituksia. Kiinan vastatoimista tuoretta kokemusta on Liettualla. Se joutui Kiinan hampaisiin sallittuaan Taiwanin edustuston Vilnaan muutama vuosi sitten. Ohjelmassa käydään selvittämässä Liettuassa, millaisten Kiinan kostotoimien keskelle se joutui. Taiwan-kysymys luo jännitettä myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Trump ei halua Kiinan uhittelevan Taiwania sodalla, eikä joutua vedetyksi mukaan uuteen sotilaalliseen konfliktiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitellään, mihin suuntaan maailman kahden suurimman talouden suhteet ovat Trumpin myötä kehittymässä. Ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

NBA-tuokion 45. jaksossa sukelletaan keskelle NBA:n ja Kiinan yhteentörmäystä (0:58), käydään läpi läntisen konferenssin tärkeimmät tapahtumat terassikaudelta (1:14:11) ja vastataan kuulijakysymykseen vanhojen korissääntöjen unelmajoukkueesta (3:49:18).

(00:00) - Intro (03:00) - Aleksib - vuoden urheilija? (07:30) - CS Hall of Fame (28:10) - ESICin farssi (taas) (32:00) - Suuri Major Ennakko (01:11:30) - donk vs m0nesy vs zywoo (01:13:30) - Kiinan yleisö (01:16:20) - Kyssärit Liity meidän Discoon: https://discord.gg/XxEcdhP38x https://twitter.com/natu https://www.instagram.com/natucsgo/ https://twitter.com/RobuJohnson https://www.instagram.com/robujohnson/

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miltä Euroopan kriisivalmius näyttää meppien silmin? Vieraina europarlamentaarikot Aura Salla (kok.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.). Mitä Stubb saavutti Kiinan-matkallaan? Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Shanghaista. Miten yli viisikymppisten työllisyyttä voidaan edistää? Studiossa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila, EK:n asiantuntija ja HR-päällikkö Suvi Lahti-Leeve sekä yli 50-vuotiaana työttömäksi työnhakijaksi joutunut Miia Saari. Miten suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut? Puhelimessa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. Toimittaja Miina Väisänen vetää yhteen Ranskan median viimeaikaiset puheenaiheet. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

Ursula von der Leyenin toinen komissio ottaa ensiaskeliaan tilanteessa, jossa teknologisesta suvereniteetista on tullut uusi iskusana Brysselissä. Suomalaisittain kiinnostavaa on myös Henna Virkkusen nousu digiasioiden kannalta keskeiseen komissaarin tehtävään. Miltä EU:n digialan sääntelyn nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät tilanteessa, jossa edellinen komissio ajoi maaliin koko joukon digialan sääntelyä ravistelleita säädöksiä? Keskustelussa vilahtavat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen haaste sekä se, miten teollisuus- ja innovaatiopolitiikka liittyy näihin teemoihin. Näitä kysymyksiä luotaamassa on Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen, joka seuraa työkseen digialan tämän podcastin teemoihin liittyviä kysymyksiä. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota ovat rahoittaneet Helsingin sanomain säätiö ja Suomen akatemia. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Mazzucato, M. (2020). Yrittäjähenkinen valtio : julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen. (Suom. J. Pietiläinen). Terra Cognita. Draghi, M. (2024). The future of European competitiveness. Euroopan komissio. Jakson transkripti omalla sivullaan.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on parhaillaan valtiovierailulla Kiinassa. Stubb tapaa tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Mitä Stubb tavoittelee vierailulta? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Sari Arho Havrèn. Lähetyksessä kuullaan myös Stubbin matkaa seuraavan Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Millä tolalla on hyvinvointialueiden talous? Toimittaja Pietu Heiskanen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin tuloksista. Miten luonnon terveyshyödyistä saataisiin enemmän irti? Keskustelemassa johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä ja tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Millaista on työvoiman tarve palvelualoilla? Puhelimessa Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Miten USA:n vaalitulos vaikuttaa talouteen ja kauppaan kansainvälisesti? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Koivu ja Urrila arvioivat, että Trumpin valinta toisi epävarmuutta, ja Trumpin lupaamat tuontitullit heikentää Euroopan talousnäkymiä. Heikossa taloustilanteessa Euroopan keskuspankki voi joutua laskemaan korkoja odotettua nopeammin. Korkojen nopea lasku ei kuitenkaan Urrilan ja Koivun mukaan ole pelkästään hyvä asia. Joutuvatko yritykset Suomessa pian valitsemaan ovatko Kiinan vai Yhdysvaltojen leirissä, jos kauppasota kiihtyy? Lähi-idän tilanne voi kehittyä eri tavalla riippuen siitä valitaanko Valkoiseen taloon Kamala Harris vai Donald Trump. Lähi-idän tilanteen kärjistymisellä saattaisi olla vaikutuksia öljyn hintaan, ja sitä kautta inflatioon ja korkoihin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiinan talousluvut ovat olleet viime kuukausina heikkoja ja erityisesti kiinalaiskuluttajien tilanne on haastava, kun asuntomarkkinoiden alamäki jatkuu ja talousnäkymä on epävarma. Kiinan johto on reagoinut heikkoon kehitykseen elvytyksellä, mutta riittävätkö nämä toimet kääntämään Kiinan suunnan? Tätä pohtii pääekonomisti Tuuli Koivu analyytikko Rono Nihtisen haastattelussa. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Syyskuussa osakemarkkinoilta saatiin hyvät tuotot pienestä heilunnasta huolimatta. Yhdysvaltain keskuspankki aloitti syyskuussa rahapolitiikan keventämisen, mikä tulee olemaan selvä myönteinen tekijä sijoitusmarkkinoille jatkossa. Kiinan osakemarkkinoilla koettiin syyskuussa rakettinousua. Millaisia elvytystoimia Kiina on tekemässä? Yhdysvaltain presidentinvaaleissa loppukiri alkamassa. Markkinoilla käännetään vähitellen katseita jo ensi vuotta kohden. Millaista tuloskasvua yrityksiltä odotetaan ensi vuoden osalta? Strategimme Hertta Alava ja Ville Korhonen keskustelevat sijoitusmarkkinoiden näkymistä.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Tervetuloa Hyödyn matkaan! Hyödyn matkassa on viikoittainen sarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on alunperin OPxSijoittamisen YouTubeen tehty videosarja, joka on nyt saatavilla myös podcastina.Seuraa meitä somessa:Instagram: OPxSijoittaminen (@op_sijoittaminen)YouTube: OP Analyysin esittelyvideo (youtube.com)X: OP Sijoittaminen (@OPsijoittaminen)Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioistaOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.Esityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Tervetuloa Hyödyn matkaan! Hyödyn matkassa on viikoittainen sarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa. Sarja on alunperin OPxSijoittamisen YouTubeen tehty videosarja, joka on nyt saatavilla myös podcastina.Seuraa meitä somessa:Instagram: OPxSijoittaminen (@op_sijoittaminen)YouTube: OP Analyysin esittelyvideo (youtube.com)X: OP Sijoittaminen (@OPsijoittaminen)Lisätietoja OP Varainhoidosta ja sen tuottamista markkinainformaatioistaOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.Esityksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Budjettiriihi valmistui päivässä, mutta mitä sillä saadaan aikaan? Hallituksen neuvottelut ensi vuoden talousarviosta saatiin valmiiksi nopealla aikataululla. Merkittäviä säästöjä ei enää tehty, vaan olemassaolevat pyritään viemään täysimääräisesti läpi. Rahaa jaettiin muun muassa puolustusmenoihin ja teiden parantamiseen. Investointeja pyritään kannustamaan veroporkkanalla. Mihin tämä kokonaisuus riittää vaikeassa taloustilanteessa? Studiossa eduskuntaryhmän puheenjohtajat Matias Marttinen kokoomuksesta, Tytti Tuppurainen sdp:stä ja Aino-Kaisa Pekonen vasemmistoliitosta sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila. Kiina järjestää Pekingissä huippukokouksen eri Afrikan maiden kanssa. Millainen on Kiinan ja kovaa vauhtia kasvavan maanosan suhde? Puhelimessa Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. Hyvinvointialueiden synkkä taloustilanne ja palvelujen takaaminen. Hallitus lupasi hyvinvointialueille työrauhan kauden loppuun, mutta jo kesällä kuultiin puheita tämän lupauksen perumisesta, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmaisi huolensa alueiden tilanteesta. Alueet itse ovat vakuuttaneet, että pystyvät palvelut takamaan, vaikka useampi on hallituksen tarkkailussa ja Vantaa-Kerava esitti keväällä pyynnön lisärahoituksesta. Pystytäänkö palvelut todella takaamaan ja mikä alueiden tilanne todellisuudessa on? Studiossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila. Ulkomaan lehtikatsauksen Ruotsista toimittaa Anni Riit'aho. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten Donald Trump ja republikaanit reagoivat Trumpin murhayritykseen? Puoluekokous alkoi. Keskustelemassa Pekka Kolehmainen, tutkijatohtori, Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskus ja erityisesti republikaanipuolueeseen perehtynyt historioitsija Markku Ruotsila. Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa ns. käännytyslaki tänään. Miten rajavartiolaitos valmistautuu uuteen lakiin? Mikko Lehmus, eversti, Rajavartiolaitos. Kiinan korkein päättävä elin kommunistisen puolueen keskuskomitea on koolla. Esillä erityisesti talouden ongelmat. Pekingistä kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Tuuli McCully. Kauppamarjojen satotilanne. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto, toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Seppo Kivimäki ja Lotta Lautala, tuottajana Tarja Oinonen.

Haminaan Kaakkois-Suomeen suunnitellaan suurta akkumateriaalitehdasta. Osin kiinalaisrahoitteinen tehdas toisi Suomeen kokonaan uudenlaista teollisuutta. Vihreän siirtymän hanke on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin ympäristölupaprosessin takia. Huoli mereen laskettavasta sulfaatista on synnyttänyt kansanliikkeen Haminassa. Ohjelmassa käydään tutustumassa hanketta vetävän CNGR Finlandin tehdastonttiin Haminan sataman kupeessa. Lisäksi tavataan tehtaan ympäristöluvasta valittaneen Puhtaan meren puolesta -yhdistyksen edustaja sekä kuullaan ympäristötutkijaa. Kiinan poliittiseen talouteen perehtynyt tutkija puolestaan valottaa sitä miksi Kiina haluaa siirtää akkumateriaala Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkaikkailija on Tuomas Vauhkonen.

Lohikäärmeen kulttuurihistoria kulkee läpi dynastioiden ajan Kiinan sekä keskiajan Euroopan. Lohikäärmeen vetoava hahmo on taipunut moneksi, joskus siunaukselliseksi, joskus taas petomaiseksi viholliseksi. Filosofian tohtori Otto Latva on tutkinut lohikäärmemyyttien historiaa. Niiden vaikutus on ollut niin suuri, että keskustelu kulkee samalla läpi vuosituhansien ja ympäri maailman. Otto Latva on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Maailmanpolitiikka tuntuu olevan hurjassa liikkeessä, ja Kiina on yksi suurista tekijöistä. Kiinan talouskasvu on ollut valtavaa, vaikka kone kenties pikkaisen nyt yskii. Kiina on globaalin kaupan jättiläinen, ja moni eurooppalainen kiroaa ja miettii, miksi olimme niin naiiveja Kiinan suhteen Erikoistutkija Matti Puranen purkaa tätä problematiikkaa ja tuo esiin kiinalaisen nationalismin voiman.

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa? Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä. Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne. Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa? Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kutsutaan häntä nimellä Aigul. Hän on kazakki, muslimi ja Kiinan mielessä epäilyttävä. Vuonna 2017 Aigul joutui Xinjiangissa suljetulle leirille. Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo matkusti syksyllä Kazakstaniin tapaamaan Aigulia. Aigul ei ole naisen oikea nimi. Vaikka Aigul pääsi pois leiriltä ja muutti Kazakstaniin, hän pelkää yhä Kiinan valvontakoneistoa. Muutama vuosi sitten Kiina sulki Xinjiangin maakunnassa leireille jopa miljoona uiguuria ja muita vähemmistöön kuuluvia. Kiinan johto kutsui laitoksia "uudelleenkoulutusleireiksi". YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan asia on toisin. Niiden mukaan Kiinaa on syytä epäillä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kiina haluaa lännen unohtavan leirit ja ajattelevan, että Xinjiangissa on kaikki hyvin. Totuus on toinen: arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä on yhä vangittuna, eikä Kiina jätä uiguureita rauhaan maan rajojen ulkopuolellakaan. Mitä Xinjiangissa tällä hetkellä tapahtuu? Miksi Kazakstan saattaa kääntää selkänsä omilleen? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli 'suhteet'. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys on murtunut, ja uuden maailman ideologiset ja geopoliittiset jakolinjat ovat muodustumaisillaan. Afrikka on kenties yksi maailman suurimpia kysymysmerkkejä tässä suhteessa. Afrikkaa on valtava maanosa joka tunnetaan sekä kaatuneista että kukoistavista maistaan, demokratian onnistumisista ja epäonnistumisista, massiivisesta väestökasvustaan, vaikeasta historiastaan, luonnonresursseistaan, moninaisista kulttuureistaan, ja paljon muusta. Tässä jaksossa tarkastelemme Afrikkaa geopolitiikan silmin Nordic Africa Instituten vanhemman tutkijan Liisa Laakson kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Teknologiateollisuuden alat voivat vähentää 40 prosenttia kaikista päästöistä jo 2035 mennessä, Saari kertoo. Suomella on ensimmäistä kertaa oma paviljonki Ilmastokokuksessa. Siinä on joka päivä tapahtumia ja suomalaiset yritykset ovat esillä. Saari kuvailee, että kokousalue on yhtä suuri kuin Helsingin Kampista Sörnäisiin. Paikalle saapuu 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Honkatukian mielestä hyvin tärkeää on mitä Kiina tekee. Kiinan osuus maailman päästöistä on ollut noin kaksi kolmasosaa, mutta nyt Kiina satsaa tänä vuonna voimakkaasti aurinkoenergiaan. – Uutiset Kiinassa ovat rohkaisevia, mutta jos Kiina ei ala samaan aikaan ajaa hiilivoimaa alas, se ei ratkaise tätä, hän pohtii. Hän kuvailee, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat ”henkitoreissaan”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keski-Aasian maat ovat jälleen enenevissä määrin ympäröivien suurvaltojen kiinnostuksen kohteena. Miten niin kutsutut “Stanit” luovivat tietään Venäjän, Kiinan ja lännen välissä? Vieraina Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista ja Olli Nurmi ulkoministeriöstä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Sortoa, mielenosoituksia, väkivaltaa ja öljyä. Tällainen on pitkään ollut länsimedian kuva Lähi-idästä. Viime aikoina alueelta on kuultu ylipäätään vähän uutisia, kun maailman katse on ollut muualla. Mitä Lähi-idässä juuri nyt tapahtuu? Mitä meidän pitäisi ymmärtää tulevasta? Sen saa kertoa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio, joka on seurannut aluetta pitkään. Jenny toivoo vastauksia rautalangasta, koska Lähi-idän valtasuhteet ja vuosikymmeniä jatkuneet konfliktit tuntuvat niin monimutkaisilta. Sampo nostaa esiin olennaisia käänteitä: Entiset viholliset Iran ja Saudi-Arabia ovat lähentyneet Kiinan avulla. Israelissa on äärioikeistolainen hallitus, jonka politiikkaa ihmisoikeusjärjestö vertaa Etelä-Afrikan rotusortomenneisyyteen. Väkivalta palestiinalaisalueilla on leimahtanut jälleen. Huomio kiinnittyy myös rahan valtaan. Lähi-idässä on useita rikkaita maita, joilla on mahdollisuus vaikuttaa koko maailmaan. Sen on ymmärtänyt myös Kiina. Samalla Yhdysvaltain ote Lähi-idästä höllenee. Ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta tämä ei lupaa hyvää. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä EY:n kanssa. Tietoturvaa ja yksityisyyttä ei ole missään vaiheessa internetin historiaa voinut pitää itsestäänselvyytenä, mutta niihin on aina suhtauduttu eri aikoina ja eri paikoissa eri tavalla. Kyberrikollisuuden asettamien haasteiden lisäksi maailman tämänhetkiset suurimmat yritykset toimivat bisnesmallilla, joka on perustavanlaatuisesti muovannut käsitystämme yksityisyydestä. Nyt elämme aikaa kun erot EU:n, Kiinan ja USAn käsityksistä digimarkkinoiden pelisäännöistä on kasvamassa toisistaan. Onko tietoturva aito perusarvo tulevaisuuden digimarkkinoilla? Kenen tulisi omistaa data? Miten EU pysyy kilpailukykyisenä? Näistä ja muista keskustelimme EY:n Niko Marjomaan ja Timo Valosen kanssa. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast