Podcasts about ulkopoliittisen

Lähetyksen aluksi Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren kertoo näkökulmia Israelin Iraniin tekemien iskujen vaikutuksiin. Studiokeskustelussa syvennetään tilannekuvaa Puolustusvoimien Juha Mäkelän ja Ulkopoliittisen instituutin Toni Alarannan kanssa. Erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kertoo terveiset Naantalin Kultaranta -keskusteluista. Toisessa keskustelussa Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Markku Mattila kertoo; kuinka hyvin Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat sopeutuneet Suomeen? Lähetyksen päätteeksi vielä tiiviisti tänään alkavasta suuresta ilmasotaharjoituksesta.

Keskustelu Gazan ympärillä kiihtyy - Ulkopoliittisen instituutin Timo Stewart avaa tilannetta. Sama aihe kiinnosti myös kyselytunnilla. Oras Tynkkynen sparraa meitä toisessa pykälässä och Stafettkarnevalen betyder sommar.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Onko maailmassa alkanut uusi asevarustelun kierre? Vieraina Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtonen. Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit ovat koolla Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä lisää rahoitusta. Kyseessä on jo globaali trendi. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Lähetyksessä kuullaan myös Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajan Eeva Erosen raportti. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo, Varpu Helpinen, Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä kertaa kartanon vieraaksi saapui Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jaksossa keskustelemme siitä, mitä ulkopoliittinen instituutti tekee? Entä millaista oli työskennellä presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä. Keitä ovat broligarkit ja mikä heidän roolinsa nykyisessä maailman tilanteessa? Jakso on tuotettu yhteistyössä Lounean kanssa. Lounea tarjoaa monipuoliset ja kattavat kyber- ja tietoturvaratkaisut yrityksille. Valikoimasta löydät palvelut niin laitteiden suojaamiseen kuin edistyneempien tietoturvauhkien havainnointiin asiantuntevan palvelun kera. Lounean tietoturvapalveluista voit lukea lisää täältä: https://lounea.fi/yrityksille/palvelut/tietoturvapalvelut Äänijulkaisun lähdeluettelo: Vieraana Hiski Haukkala Hiski Haukkala Ulkopoliittinen Instituutti https://fiia.fi Kirja: Suuren Pelin Paluu Suuren pelin paluu - Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa Forbes - Tekoälymallien saastuttaminen Venäjän propagandan jakamiseksi Russian Propaganda Has Now Infected Western AI Chatbots — New Study NewsGuard: Tekoälymallien saastuttaminen Venäjän propagandan jakamiseksi https://www.newsguardrealitycheck.com/p/a-well-funded-moscow-based-global Researchers astonished by tool's apparent success at revealing AI's “hidden objectives” https://arstechnica.com/ai/2025/03/researchers-astonished-by-tools-apparent-success-at-revealing-ais-hidden-motives/ Unstuckstudy / study.new Chat with all of your Course Materials | Unstuck AI Sukkamestarit https://sukkamestarit.com

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millä ehdoilla Venäjä suostuu aselepoon? Keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Tekevätkö yritykset riittävästi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi? Keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta ja Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun vastuualueen johtaja Ulla Heinonen. Miten rasismiin voi puuttua? Haastattelussa Suomen Punaisen Ristin rasismin vastaisen toiminnan suunnittelija Sanna Saarto. Juontajana Aki Laine, toimittajina Atte Uusinoka ja Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Tänään järjestetään Eurooppa-neuvoston kokous, jossa on tarkoitus jatkaa keskusteluja Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Ukrainaa koskevasta tuesta ei ole viikon mittaan puuttunut käänteitä. Millaisten periaatteiden eteen EU on joutumassa tukensa kanssa? Siitä keskustelemassa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Aiheesta raportoi myös EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu Brysselistä. Taiwanilainen mikrosiruvalmistaja TSMC ilmoitti alkuviikosta 100 miljardin dollarin investoinnista kolmeen puolijohteita valmistavaan tehtaaseen Yhdysvalloissa. Millaisia seurauksia sillä on koko maailmaa pyörittävään puolijohdemarkkinaan, teknologiankehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan? Tätä avaa Pekingistä tilannetta seurannut Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään huhtikuussa. Millaisista asioista näissä vaaleissa valitut edustajat päättävät ja millaista tietoa se vaatii? Kunta- ja aluepäättämisen arjesta ja toiminnasta keskustelevat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen, tuottajana Justus Laitinen.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää? Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta. Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Lähi-idässä Israel ja äärijärjestö Hamas ovat päässeet sopuun aselevosta, jonka on määrä astua voimaan sunnuntaina. Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki kertoo, kuinka merkittävä sopu on. Puhelimessa on myös Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström, joka kuvailee tunnelmia paikan päällä Israelissa. Yhdysvaltain väistyvä presidentti Joe Biden piti jäähyväispuheensa keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Millaisen jäljen Biden jättää Yhdysvaltain historiaan? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa, kertoo poliisihallitus. Miten väkivaltaan voidaan puuttua? Keskustelemassa väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka Helsinki Missiosta ja Aseman lasten liikkuvan työn päällikkö Eliisa Ahlstedt. Lähetyksessä kuullaan myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen haastattelu. Euroopan rajoja valvovan Frontexin alustavien tietojen mukaan laittomat rajanylitykset Euroopan unioniin vähenivät viime vuonna lähes 40 prosenttia. Toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa suhtaudutaan turvapaikanhakijoiden pakkokäännytyksiin. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Italiasta. Toimittajana Jenna Vehviläinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Janette Leino ja tuottajana Annette Blencowe.

LIVE-lähetyksessä Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela, CLC:n Tuuli Kaskinen ja VIhreiden Atte Harjanne pohtivat ilmastodiiliä, Trumpia, EU:ta ja politiikan syksyä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kun katseet olivat nauliintuneet Donald Trumpin voittoon, Saksassa kaatui hallituskoalitio. Mikä on Saksan kriisin perimmäinen syy? Kuka korjaa hyödyn ennenaikaisista vaaleista? Onko vallanvaihdos hyvä vai huono uutinen? Miten käy Ukrainan tukemiselle ja Euroopan kilpailukyvylle? Aiheesta keskustelevat Saksan politiikan tutkija Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo. Berliinistä lähetykseen osallistuu Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

Elokuva "The Apprentice" kertoo nuoresta Donald Trumpista 1970- ja 80-lukujen New Yorkissa. Se maalaa republikaanien presidenttiehdokkaasta kaikkea muuta kuin imartelevan kuva, ja Trumpin kampanjatiimi onkin vastustanut elokuvaa voimakkaasti. Sebastian Stan näyttelee Trumpia ja Jeremy Strong hänen mentoriaan Roy Cohniä. Los Angeles Times kuvaa elokuvan Trumpin "julmaksi pyrkyriksi". Elokuvan ohjaajan, iranilais-tanskalaisen Ali Abbasin mukaan elokuva ei ole ”poliittinen hyökkäys” vaan ennemminkin "peili" Yhdysvalloista. Abbasi tunnetaan etenkin Iraniin sijoittuneesta naisten kurjaa asemaa kritisoineesta yhteiskunnallisesta trilleristä Holy Spider (2022). Millaisen kuvan elokuva Trumpista maalaa ja mitä sen vastaanotto kertoo Yhdysvaltain poliittisesta ilmapiiristä? Voiko elokuva vaikuttaa äänestäjiin? Ja mitkä ovat elokuvan taiteelliset ansiot? Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkija Maria Lindén, kristillisen LCC International Universityn poliittisen historian professori ja Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä -kirjan kirjoittaja Markku Ruotsila ja poliittisen historian tohtori, Helsingin Yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Turvallisuuspolitiikka puhututtaa entistä enemmän ja sarjan toisessa jaksossa syvennytäänkin turvallisuuspolitiikan avainkysymyksiin ja pohditaan, millainen rooli turvallisuuspolitiikalla on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa? Entä millainen rooli kriisinhallinnalla on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuuspolitiikassa? Ja miten YK:n 1325-päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus näkyy Naton toiminnassa? Jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä kuulemme erikoishaastattelun Naiset, rauha ja turvallisuus-verkoston jäseneltä, Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtajalta Susanna Sulkuselta. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Terhi Törmälehdon uusi romaani He ovat suolaa ja valoa (Otava, 2024) avaa meille ikkunan vähemmän tunnettuun maailmaan, suomalaiseen kristilliseen sionismiin. Törmälehdon kolmas romaani sijoittuu maaliskuuhun 2023 Israelissa ja Länsirannalla. Se seuraa kahden suomalaisen naisen, lääkäri Susannan ja opettaja Anun, matkaa ja kokemuksia Pyhällä maalla. Romaani kuvaa paitsi Israelin ja Palestiinan konfliktia myös näyttää länsimaalaisten kristittyjen, mukaan lukien suomalaisten, roolia monimutkaisessa tilanteessa. Törmälehto oli itse Israelissa ja Länsirannalla kirjan tapahtuma-aikaan. Uskostaan luopunut kirjailija Törmälehto, joka on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja sekä opettajankouluttaja, kertoo teoksen olevan myös henkilökohtainen tutkielma siitä, millainen aikuinen hänestä itsestään olisi voinut kasvaa. Poliittisen historian valtiotieteiden tohtori, Ulkopoliittisen insituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart kirjoitti suomalaisista sionisteista tietokirjassaan Luvatun maan lumo: Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022). Terhi Törmälehtoa ja Timo R. Stewartia haastattelee Pauliina Grym.

Tilanne Lähi-idässä kiristyi taas eilen illalla ja viime yönä. Mihin tilanne johtaa? Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Mitä on ihmiskauppa Suomessa vuonna 2024? Terhi Tafari, tiiminvetäjä, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä ja Jarmo Tiukkanen, hallintoneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö. Puhelimessa Pia Marttila, koordinoiva erityisasiantuntija, ihmiskaupan uhrien auttamistyö, Rikosuhripäivystys. Seinen puhdistamisen toivottomuudesta on puhuttu viime päivinä paljon, mutta mikä on vesien tilanne Suomessa? Elina Erkkilä, suojelujohtaja, WWF Suomi ja Marko Järvinen, ryhmäpäällikkö, erikoistutkija, Syke. Suomalaisturistien muuttuneet tavat Virossa. Toimittajana Rain Kooli. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Tarja Oinonen, Linda Tammela ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Matti Konttinen.

Naton huippukokous Washingtonissa on päättynyt. Kokous suitsi Venäjää ja sen kumppanimaita sekä lupasi pitää Nato-oven auki Ukrainalle. Millainen merkitys huippukokouksella oli maailmanpolitiikalle? Studiossa ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti yöllä odotetun lehdistötilaisuutensa, jonka etukäteen odotettiin olevan ratkaiseva Bidenin presidenttiehdokkuuden kannalta. Bidenin lehdistötilaisuuden sisältöä analysoi tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Eduskunta äänestää tänään kiistellystä, niin kutsutusta käännytyslaista. Jos laki menee läpi, mitä se merkitsisi rajavartioston työntekijöille? Toimittaja Maija Tuunilan haastattelussa on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja, everstiluutnantti Heikki Ahtiainen. Yle-rahoituksen kohtalo venyy, käännytyslaista äänestetään eduskunnassa ja politiikan kesä sytkyttää eteenpäin siis suurten päätösten keskellä. Kotimaan politiikan tilannetta luotaavat politiikan toimittajat Joona Aaltonen Helsingin Sanomista, Ilmari Nurmi Iltalehdestä ja Maria Nykänen MTV:stä. Juontaja on Mira Stenström, toimittaja Satu Heikkilä ja tuottaja Raisa Pöllänen.

Ukrainan Nato-silta - millaisia elementtejä sillan rakentameisen tarvitaan. Ukrainalle annetavista lupauksista ja tuesta keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen sekä sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta. Washingtonista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff ja Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Kuinka humanitaarista apua saadaan toimitettua Gazaan? Haastateltavana SPR:n kansainvälisen avun tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kreikasta. Lehtiä on lukenut Sara Saure. Muuttuva matkailu. Etelä-Euroopan turistikohteissa helle hipoo kipurajaa, muuttuko matkailu kestävämmäksi ja kohti viileämpi kohteita? Matkailun tulevaisuudesta keskustelemassa matkailualan liiton SMAL:in toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti sekä matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta. Juontajana Seppo Kivimäki. Toimittajina Mira Stenström ja Satu Heikkilä. Tuottaja Marija Skara

Suomen turvallisuusympäristön muutos. Torstaina julkaistaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Edellinen selonteko on vuodelta 2021. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja mitä selonteolta voidaan odottaa? Studiossa Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on vierailulla Norjassa. Bodöstä raportoi Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Ulkomaan lehtikatsauksen toimittaa Puolasta Justas Stasevskij. Rasistisen väkivallan uhka Suomessa. Oulussa on tapahtunut lyhyen ajan sisään kaksi puukotusta keskellä päivää kaupungin keskustassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Molemmissa tapauksissa epäillään rasistista motiivia. Millainen uhka rasistinen väkivalta on Suomessa ja miten sitä voitaisiin ehkäistä? Studiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Anu Castaneda ja Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhönen. Juhannuksen menoliikenne. Keskikesän juhlaa lähdetään viettämään ja ruuhkapiikkiä ennakoidaan torstaille. Mitä kesäisellä maantiellä kannattaa huomioda? Puhelimessa Fintrafficin yksikönpäällikkö Eero Sauramäki. Juontaja Mikko Haapanen, tuottaja Jaakko Parkkinen. Lähetystä ovat valmistelleet Roosa Kajander ja Seija Vaaherkumpu.

Miten Suomi kasvuun? Valtiovarainministeriön tuoreen talousarvion mukaan talouskasvu jatkuu tulevina vuosina vaatimattomana samalla kun julkisen talouden tasapainottamisessa mennään veitsen terällä. Kunnat ja hyvinvointialueet kamppailevat alijäämien kanssa. Korkojen laskusta odotetaan helpotusta, mutta arvonlisäveron nosto korottaa hintoja. Millä keinoin taantuma karistetaan kannoilta? Studiossa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas ja työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta. Ennallistamisasetus vietiin läpi EU:n ympäristöministerien kokouksessa. Vastaanotto on ollut jopa raivokas eri puolilla Eurooppaa. Miten päätös vaikuttaa Suomeen ja luonnon monimuotoisuuteen? Puhelimessa Suomen luontopaneelin johtaja Janne Kotiaho. EU:n huippuvirat ovat jaossa epävirallisessa huippukokouksessa. Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Miten voimistuneet iskut Libanoniin vaikuttavat tilanteeseen Israelissa ja Gazassa? Vieraana Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava tutkija Olli Ruohomäki. Yle selvitti sähköautojen lataushintojen vaihtelua valtakunnallisesti, kun juhannus ja kesän lomareissut lähestyvät. Vieraana toimittaja Karla Kempas. Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Jaakko Parkkinen. Toimittajat Lotta Lautala ja Anna Lehmusvesi.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma palaa! Miten käy EU:n? -tapahtumassa 14.5.2024.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kansalaisten kannatus Ukrainan sodalle on hiipumassa Venäjällä. Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia venäläisistä haluaa sodan loppuvan. Hyökkäyssodan lopettamista tukee ensimmäistä kertaa enemmän venäläisiä kuin sodalla on maassa kannattajia. Pitääkö presidentti Vladimir Putinin ottaa kannatuksen hiipuminen tai useat protestit huomioon? Mistä kertovat Venäjällä tapahtuneet useat drooni-iskut? Keskustelemassa Ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine ja Ulkopoliittisen instituutin vanehmpi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kuinka suurella todennäköisyydellä Yhdysvalloissa nähdään seuraavissa presidentinvaaleissa uusintaottelu Joe Biden vs. Donald Trump? Onko jo aika varautua Trumpin presidenttiehdokkuuteen? Minkälaisia geopoliittisia riskejä Trumpin mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen liittyy Euroopan ja Suomen kannalta? Yhdysvaltojen sisäpoliittista tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta, sekä Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä ajankohtaisessa jaksossa paneudumme maailmaa tällä hetkellä eniten puhututtavaan aiheeseen, eli Israelin ja Palestiinan pitkäaikaisen konfliktin kuumentumiseen. Mikä on Hamas? Onko Israelilla rationaalinen strategia reaktioonsa? Onko todennäköistä, että sota leviää muualle? Näitä ja muita kysymyksiä pohtimassa on Ulkopoliittisen instituutin Timo R. Stewart. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut eurooppalaista politiikkaa perustojaan myöten. Samalla koko itäinen Eurooppa on saanut osakseen aivan uutta huomiota. Muukin Eurooppa heräsi Venäjän imperialismin perintöön ja sen vaikutuksiin tähän yli 100 miljoonan ihmisen maanosaan. Jaksossa keskustelemme itäisen Euroopan dekolonisaatiosta, eli alueen maiden poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta vapautumisesta Venäjän otteesta. Mitä on tapahtunut kylmän sodan jälkeen? Mikä on maiden Venäjä-suhde nyt? Vieraina Katalin Miklóssy, itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori ja Jean Monnet -professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sekä Jussi Lassila, vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapuruus ja Euraasia -tutkimusohjelmasta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Jalmari Sarla.

Presidentti Sauli Niinistön lausunnot ydinaseuhkasta ovat kiinnittäneet lehdistön huomiota maailmalla. "Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava", sanoi presidentti Niinistö politiikan toimittajien tilaisuudessa. Miksi Niinistö nosti esiin ydinsodan uhkan tässä ja nyt? Onko riski ydinasekonfliktista aidosti koholla? Mihin Niinistö pyrkii puhumalla suursodan uhkasta ja ydinasekonfliktin riskistä? Ydinaseiden aiheuttamia riskejä ja suursodan uhkaa analysoivat kansainvälisen politiikan lehtori, dosentti Juha Vuori Turun yliopistosta, sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Talouspolitiikka ja taloussuhteet ovat kiinteä osa valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittista työkalupakkia. Taloussuhteiden kautta käytetty valta heijastuu koko kansainväliseen poliittiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa niin Euroopan kuin Afrikankin maissa erilaisin investoinnein ja yhteistyöhankkein. Jaksossa keskustellaan talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan kytköksistä. Mitä geoekonominen katsantokanta tarjoaa talouden ja politiikan ymmärtämiseen? Miltä kansainvälisen talousjärjestelmän ja kansainvälisen poliittisen järjestelmän tulevaisuus näyttää? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat the Ulkopolitistin kirjoittaja Julia Lintunen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja, Mikael Wigell.

Kun seuraa maailman tilaa, näyttää siltä, että liberaalit demokratiat ovat epätoivoisesti puolustautumassa suuria, synkkiä, totalitaarisia imperiumeja vastaan. Rauha, ihmisoikeudet, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo eivät ole tällä hetkellä läheskään kaikkien kansakuntien yhteisiä tavoitteita. Kuinka meidän läntisten, demokraattisten ja humanististen arvojemme käy? Ovatko liberalismi ja demokratia evoluution välttämättömiä tuloksia? Vai ovatko ne vain hutera saavutus, jonka puolesta pitää jatkuvasti taistella? Onko meidän yhteiskuntajärjestelmämme oikeasti elinvoimaisempi kuin muut, autokraattiset vaihtoehdot? Mikä on liberaalin demokratian voima? Vieraina ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Alkuvuonna Syyriassa ja Turkissa tapahtuneet maanjäristykset ovat vaatineet yli 50 000 ihmishenkeä. Maihin vastaanotettu kansainvälinen apu ei sekään tuo takaisin menetettyjä läheisiä tai haihduta traumaa. Paitsi että kyseessä on äärimmäinen inhimillinen tragedia, maanjäristykset ovat aiheuttaneet Turkissa tyytymättömyyttä tehottomaan hallintoon. Puheista ja jo parikymmentä vuotta kerätystä maanjäristysverosta huolimatta Erdoganin hallinnon toimet eivät ole vastanneet hätätilaan odotetulla nopeudella ja laajuudella. Turkkilaisilla on edessä myös vaalikevät, jonka alla kansalaisten epäilystä Erdoganin hallintoa kohtaan lisäävät epävakaa talous ja sisäpoliittiset jännitteet. Mitä muutoksia käynnissä oleva tilanne ja tuleva vaalikevät tuovat Turkin sisä- ja ulkopolitiikkaan? Jakson asiantuntijavieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sekä The Ulkopolitistin Lähi-itä ja Afrikka -toimituksen kirjoittaja Niko Järvi. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Annastina Haapasaari.

Venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten sanotaan usein muodostavan itäslaavilaisen sisaruskansaperheen. Kielten samankaltaisuus on tunnettua - samoin se, että monilla on sukua ja perhettä rajojen yli. Nämä seikat yhdistävät luonnollisesti kaikkia itäslaaveja. Ukrainassa käytävä sota on kuitenkin asettanut näiden kansojen sisaruuden uuteen valoon. Milloin ajatus itäslaavien keskinäisestä veljeydestä on syntynyt? Ketkä veljeskansan tarinaa kertovat? Minkälainen on ortodoksikirkon rooli tässä narratiivissa? Erityinen katse luodaan valkovenäläisiin, jotka jäävät sivuun Venäjän ja Ukrainan kerätessä maailman huomion. Haastateltavina ovat Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkimus Miro Leporanta sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silván. Toimittajana on Ville Talola.