Podcasts about ulkopoliittisen

Rajoitukset maailman suurimmilta ydinasearsenaaleilta poistuivat Uusi START -sopimuksen rauettua Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sopimuksen raukeamisen myötä kylmän sodan aikana luotu ydinaserajoitusten järjestelmä on käytännössä kokonaisuudessaan purettu USA:n ja Venäjän välillä. Eivätkö maailman suurimmat ydinasemahdit enää piittaa ydinasevalvonnasta? Onko uusi kilpavarustelu ydinaseilla estettävissä? Haastattelussa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/148761714 87. jakson vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso taltioitiin kahdessa sessiossa 3.9. ja 22.9.2025. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/87-toni-alaranta Videoversio: https://youtu.be/N6_ZmFu7C2Y Spotify: https://spti.fi/ETVz3gG Apple Podcasts: https://apple.co/4pOmkLM RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Turkki ja Osmanivaltio 00:07:06 Osmanivaltio ja Eurooppa 00:10:11 Turkin modernisaation ydinkysymykset 00:12:28 Islam ja stereotypiat 00:15:19 Modernisaatio ja essentialismin harha 00:22:30 Poliittisen tutkimuksen vivahteet ja yksinkertaistaminen 00:30:10 Liberalismi ja historian loppu 00:36:27 Osmanivaltion loppu ja Turkin synty 00:44:47 Atatürk ja Turkin alkumatkan kansainvälinen tilanne 00:51:12 Atatürkin jälkeinen Turkki ja sotilasvallankaappaukset 00:59:28 Atatürkin suhde islamiin ja uskonnollisuuteen 01:07:44 Uskonnollisuus Erdoğanin Turkissa 01:13:19 Islam, kapitalismi, konservativismi ja liberalismi 01:16:07 Uskonto, vilpittömyys ja opportunismi 01:22:45 Kemalismi ja Atatürkin keskeisyys 01:37:27 Monipuoluejärjestelmä 01:46:44 Tuotiinko demokratia ja modernisaatio Turkkiin ulkopuolelta? 01:53:53 Historia ja kansallisvaltioiden rajat 02:03:39 Turkki, kurdit ja Syyria 02:13:36 Turkin Valtio- ja kansallisidentitti 02:22:41 Mitä identiteetti oikeastaan on? 02:30:27 Tonin matka Turkin äärelle 02:34:53 Kuvataiteen luomisen merkitys Tonin elämässä. 02:40:13 Loppulyhyet 02:43:09 Välispiikki 02:43:28 Kreikan, Turkin ja Kyproksen konflikti 02:52:48 Konfliktin juuret 1800-luvulla 03:02:34 Kreikan historia ja perinteet 03:13:03 Kansainvälisen historian ymmärtämisen hankaluus 03:18:26 Väkivalta, kansanmurhat ja identiteetti 03:26:47 Turkin historiallinen itseymmärrys 03:34:31 Kypros 03:41:27 Kyproksen itsenäistymistä edeltävät asiat 03:46:40 Itsenäisen Kyproksen alkuvaiheet 03:51:47 1974: Turkki miehittää Kyproksen 04:03:56 Turkin, Kreikan ja Kyproksen konfliktin nykytila 04:14:25 Kypros ja sovittelupyrkimykset 04:28:47 Nato ja EU 04:37:09 Jugoslavia ja muut kinkkiset monipelaajaiset vyyhdit 04:42:16 Erdogan ja AKP. 04:52:39 Gülenistien sotilasvallankaappausyritys 2016 05:01:51 Turkin luenta kansainvälisestä tilanteesta 05:06:38 AKP:n ja Erdoganin uusi tarina Turkista 05:16:22 Geopolitiikka ja ekologinen kantokyky 05:25:18 Kaikkien kysymysten politisoituminen 05:32:52 Sisäisen maailman vaaliminen myllerryksen keskellä Toni Ulkopoliittisen instituutin sivulla http://fiia.fi/henkilo/toni-alaranta Tonin kirjat https://www.goodreads.com/author/list/7310946.Toni_Alaranta Tonin kuvataide http://taiko.art/toni-alaranta Tonin LinkedIn https://www.linkedin.com/in/toni-alaranta-434a6b69/ Tonin X https://x.com/tonialaranta – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen. Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa. Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin. Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan Unionin parlamentti on palannut töihin ja edessä on heti isoja päätöksiä taloudesta ja turvallisuudesta. Minkälaisia painetta eurooppalaiseen päätksentekoon kohdistuu, tästä ajankohtaiskimaran aluksi keskustelevat Helsingin yliopiston Timo Miettinen ja Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela. Toisessa isossa keskustelussa tarkastellaan Venäjän suurvalta-asemaa, mitä siitä on jäljellä ja mikä sitä horjuttaa? Studiossa UPIn Sinikukka Saari ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Lähetyksessä kuullaan myös kyberturvallisuuden vahvistamisesta sekä Thai-pomijoiden karuista kohtaloista. Molemmista aiheista on uutta tietoa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajina Anna Lehmusvesi ja Kreeta-Maria Kivioja. Napit korviin ja kuunteluun!

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Presidentti Alexander Stubb valmistelee suomalaisia epäoikeudenmukaiseen rauhaan Ukrainassa ja pääministeri Petteri Orpo sanoo ääneen, että Suomi ei ole valmis tarjoamaan Ukrainalle turvatakuita. Politiikkaradio ottaa tuoreisiin käänteisiin kiinni. Valmistautuuko Eurooppa pakon edessä hyväksymään ratkaisun, joka palkitsee Venäjää? Onko Donald Trumpin mielistely ollut oikea linja, kun USA on toiminut liittolaisten selän takana? Mikä puhuu sen puolesta, että rauha Ukrainaan voisi syntyä, mikä sen puolesta, että ei? Aiheesta ovat keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. Toimittajana Antti Pilke.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Onko Kiinan kommunistijohtajalla Xi Jinpingillä näköpiirissään minkäänlaisia sisäpoliittisia huolia oman valtansa suhteen Kiinan juhliessa kansallispäiväänsä? Onko Xi:llä enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan presidentillä sitten Mao Zedongin? Kiihtyykö Kiinan hajoita ja hallitse -politiikka, vai pyrkiikö maa toimimaan maailmanpolitiikan vakauttajana? Kiinan nykytilaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Nato-maiden johtajat ovat kokoontuneet huippukokoukseen Alankomaiden Haagiin, ja tänään luvassa on varsinainen istuntopäivä. Tarkoitus on päättää Nato-maiden puolustusmenojen nostamisesta, mutta keskusteluihin nousevat väistämättä myös Ukraina ja Lähi-itä. Kokouspaikalta raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu ja Naton tilanteesta keskustelevat tutkijat Tuomas Iso-Markku sekä Hanna Ojanen. Israelin ja Iranin välisen aselevon kestävyyttä arvioi Tel Avivista Suomen suurlähettiläs Nina Nordström. Terrorismin uhan mahdollisesta kasvusta keskustelevat Supon erikoistutkija Anna Santaholma ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Kun ympäröivät luonnonolot muuttuvat, vaikuttaa se väistämättä myös yhteiskuntiin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala kirjoittaa ilmastonmuutoksen erilaisista suorista ja epäsuorista turvallisuusvaikutuksista ja siitä, miten niihin voidaan varautua. Hakalan teksti Ilmastonmuutos, turvallisuus ja yhteiskuntien vakaus on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Studiossa käydään tällä viikolla syvällisiä ja jopa synkkiäkin analyysejä siitä, miten presidentti Trumpin toimenpiteen vaikuttavat niin Yhdysvalloissa kuin globaalistikin. Kuinka pitkiä vaikutuksia Trumpin tämän hetken toimilla on, ja miten ne vaikuttavat suorasti ja epäsuorasti?Asiasta ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Timo Tyrväinen Myrskyvaroitus ry:stä sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Lähetyksen aluksi Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren kertoo näkökulmia Israelin Iraniin tekemien iskujen vaikutuksiin. Studiokeskustelussa syvennetään tilannekuvaa Puolustusvoimien Juha Mäkelän ja Ulkopoliittisen instituutin Toni Alarannan kanssa. Erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kertoo terveiset Naantalin Kultaranta -keskusteluista. Toisessa keskustelussa Siirtolaisinstituutin vastaava tutkija Markku Mattila kertoo; kuinka hyvin Sotaa paenneet ukrainalaiset ovat sopeutuneet Suomeen? Lähetyksen päätteeksi vielä tiiviisti tänään alkavasta suuresta ilmasotaharjoituksesta.

Keskustelu Gazan ympärillä kiihtyy - Ulkopoliittisen instituutin Timo Stewart avaa tilannetta. Sama aihe kiinnosti myös kyselytunnilla. Oras Tynkkynen sparraa meitä toisessa pykälässä och Stafettkarnevalen betyder sommar.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Onko maailmassa alkanut uusi asevarustelun kierre? Vieraina Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori Juha-Matti Lehtonen. Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit ovat koolla Tanskaan kuuluvalla Bornholmin saarella. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Hallitus päätti leikata kehitysyhteistyöstä lisää rahoitusta. Kyseessä on jo globaali trendi. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Lähetyksessä kuullaan myös Nairobissa olevan Afrikka-kirjeenvaihtajan Eeva Erosen raportti. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo, Varpu Helpinen, Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä kertaa kartanon vieraaksi saapui Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jaksossa keskustelemme siitä, mitä ulkopoliittinen instituutti tekee? Entä millaista oli työskennellä presidentti Sauli Niinistön kansliapäällikkönä. Keitä ovat broligarkit ja mikä heidän roolinsa nykyisessä maailman tilanteessa? Jakso on tuotettu yhteistyössä Lounean kanssa. Lounea tarjoaa monipuoliset ja kattavat kyber- ja tietoturvaratkaisut yrityksille. Valikoimasta löydät palvelut niin laitteiden suojaamiseen kuin edistyneempien tietoturvauhkien havainnointiin asiantuntevan palvelun kera. Lounean tietoturvapalveluista voit lukea lisää täältä: https://lounea.fi/yrityksille/palvelut/tietoturvapalvelut Äänijulkaisun lähdeluettelo: Vieraana Hiski Haukkala Hiski Haukkala Ulkopoliittinen Instituutti https://fiia.fi Kirja: Suuren Pelin Paluu Suuren pelin paluu - Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa Forbes - Tekoälymallien saastuttaminen Venäjän propagandan jakamiseksi Russian Propaganda Has Now Infected Western AI Chatbots — New Study NewsGuard: Tekoälymallien saastuttaminen Venäjän propagandan jakamiseksi https://www.newsguardrealitycheck.com/p/a-well-funded-moscow-based-global Researchers astonished by tool's apparent success at revealing AI's “hidden objectives” https://arstechnica.com/ai/2025/03/researchers-astonished-by-tools-apparent-success-at-revealing-ais-hidden-motives/ Unstuckstudy / study.new Chat with all of your Course Materials | Unstuck AI Sukkamestarit https://sukkamestarit.com

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millä ehdoilla Venäjä suostuu aselepoon? Keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Tekevätkö yritykset riittävästi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi? Keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta ja Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän kasvun vastuualueen johtaja Ulla Heinonen. Miten rasismiin voi puuttua? Haastattelussa Suomen Punaisen Ristin rasismin vastaisen toiminnan suunnittelija Sanna Saarto. Juontajana Aki Laine, toimittajina Atte Uusinoka ja Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Tänään järjestetään Eurooppa-neuvoston kokous, jossa on tarkoitus jatkaa keskusteluja Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Ukrainaa koskevasta tuesta ei ole viikon mittaan puuttunut käänteitä. Millaisten periaatteiden eteen EU on joutumassa tukensa kanssa? Siitä keskustelemassa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Aiheesta raportoi myös EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu Brysselistä. Taiwanilainen mikrosiruvalmistaja TSMC ilmoitti alkuviikosta 100 miljardin dollarin investoinnista kolmeen puolijohteita valmistavaan tehtaaseen Yhdysvalloissa. Millaisia seurauksia sillä on koko maailmaa pyörittävään puolijohdemarkkinaan, teknologiankehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan? Tätä avaa Pekingistä tilannetta seurannut Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään huhtikuussa. Millaisista asioista näissä vaaleissa valitut edustajat päättävät ja millaista tietoa se vaatii? Kunta- ja aluepäättämisen arjesta ja toiminnasta keskustelevat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen, tuottajana Justus Laitinen.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää? Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta. Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Lähi-idässä Israel ja äärijärjestö Hamas ovat päässeet sopuun aselevosta, jonka on määrä astua voimaan sunnuntaina. Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki kertoo, kuinka merkittävä sopu on. Puhelimessa on myös Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström, joka kuvailee tunnelmia paikan päällä Israelissa. Yhdysvaltain väistyvä presidentti Joe Biden piti jäähyväispuheensa keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Millaisen jäljen Biden jättää Yhdysvaltain historiaan? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa, kertoo poliisihallitus. Miten väkivaltaan voidaan puuttua? Keskustelemassa väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka Helsinki Missiosta ja Aseman lasten liikkuvan työn päällikkö Eliisa Ahlstedt. Lähetyksessä kuullaan myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen haastattelu. Euroopan rajoja valvovan Frontexin alustavien tietojen mukaan laittomat rajanylitykset Euroopan unioniin vähenivät viime vuonna lähes 40 prosenttia. Toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa suhtaudutaan turvapaikanhakijoiden pakkokäännytyksiin. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Italiasta. Toimittajana Jenna Vehviläinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Janette Leino ja tuottajana Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kun katseet olivat nauliintuneet Donald Trumpin voittoon, Saksassa kaatui hallituskoalitio. Mikä on Saksan kriisin perimmäinen syy? Kuka korjaa hyödyn ennenaikaisista vaaleista? Onko vallanvaihdos hyvä vai huono uutinen? Miten käy Ukrainan tukemiselle ja Euroopan kilpailukyvylle? Aiheesta keskustelevat Saksan politiikan tutkija Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo. Berliinistä lähetykseen osallistuu Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Turvallisuuspolitiikka puhututtaa entistä enemmän ja sarjan toisessa jaksossa syvennytäänkin turvallisuuspolitiikan avainkysymyksiin ja pohditaan, millainen rooli turvallisuuspolitiikalla on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa? Entä millainen rooli kriisinhallinnalla on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuuspolitiikassa? Ja miten YK:n 1325-päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus näkyy Naton toiminnassa? Jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä kuulemme erikoishaastattelun Naiset, rauha ja turvallisuus-verkoston jäseneltä, Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtajalta Susanna Sulkuselta. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Iranin ohjusisku Israeliin kiihdyttää vaarallisesti Gazan sodan repimää Lähi-idän tilannetta. Maalasiko Iran ohjusiskulla itsensä nurkkaan? Pyrkiikö Israel hyökkäyksellään Libanoniin muuttamaan pysyvästi Lähi-idän voimatasapainoa? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Toni Alaranta ja Timo Stewart. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kestääkö Suomen ulko-ja turvallisuuspoliittinen linja riippumatta siitä kuka valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi? Haastattelussa Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Kamala Harrisin ulkopoliittisen linjan on arvioitu jatkavan Joe Bidenin linjaa, mutta Trumpin politiikka saattaisi merkitä täyskäännöstä Ukrainassa. Miten Suomen pitäisi toimia, jos Trump voittaa vaalit? Holopainen ja Linnainmäki pitävät riskinä, että Trump sopii Ukrainan rauhasta Venäjän kanssa Ukrainan yli. Täysin mahdotonta ei ole myöskään, että muiden pienempien valtioiden kuten Suomen asioista päätetään suurvaltojen johtajien kesken, jos Trump valitaan. Holopainen ja Linnainmäki pitävät tärkeänä, että Suomi panostaa puolustukseen entistä enemmän riippumatta siitä kumpi ehdokkaista päätyy Valkoiseen taloon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali taloudellinen kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät haasteet koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa. Pystyykö EU ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ulkoisten paineiden puristuksissa? Miten EU:n rooli ja tulevaisuuden painotukset ovat muuttumassa? Entä miten Suomen nykyinen hallitus on onnistunut ajamaan Suomen tavoitteita EU:ssa nykyisessä maailmantilanteessa? Keskustelemassa ovat eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Brysselistä haastattelussa on Helsingin Sanomien EU-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen. Juontajana toimii Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien EU-vaaleja taustoittavaa tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Keskustelu on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Maailma palaa! Miten käy EU:n? -tapahtumassa 14.5.2024.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi julkisuuteen Moskovan terrori-iskun tekijöiden olevan radikaaleja islamisteja. Myös Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan tiedusteluviranomaiset ovat sanoneet konserttitaloon tehdyn iskun olevan terroristijärjestö Isis-K:n käsialaa. Onko Venäjän johto tehnyt virhearvion ääri-islamistisen terrorismin aiheuttamasta uhkasta Venäjällä? Liittyykö Isis-K:n terrori Venäjän liittolaisuuteen Syyrian ja Iranin kanssa, vai taannoiseen Tšetšenian sotaan tai neuvostoarmeijan toimiin Afganistanissa? Onko Venäjä islamistiselle terrorismille uusi pyhän sodan rintama ja länsimaita pahempi arkkivihollinen? Ääri-islamistisen terrorismin suhdetta Venäjään analysoi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kansalaisten kannatus Ukrainan sodalle on hiipumassa Venäjällä. Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia venäläisistä haluaa sodan loppuvan. Hyökkäyssodan lopettamista tukee ensimmäistä kertaa enemmän venäläisiä kuin sodalla on maassa kannattajia. Pitääkö presidentti Vladimir Putinin ottaa kannatuksen hiipuminen tai useat protestit huomioon? Mistä kertovat Venäjällä tapahtuneet useat drooni-iskut? Keskustelemassa Ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine ja Ulkopoliittisen instituutin vanehmpi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kuinka suurella todennäköisyydellä Yhdysvalloissa nähdään seuraavissa presidentinvaaleissa uusintaottelu Joe Biden vs. Donald Trump? Onko jo aika varautua Trumpin presidenttiehdokkuuteen? Minkälaisia geopoliittisia riskejä Trumpin mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen liittyy Euroopan ja Suomen kannalta? Yhdysvaltojen sisäpoliittista tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta, sekä Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä ajankohtaisessa jaksossa paneudumme maailmaa tällä hetkellä eniten puhututtavaan aiheeseen, eli Israelin ja Palestiinan pitkäaikaisen konfliktin kuumentumiseen. Mikä on Hamas? Onko Israelilla rationaalinen strategia reaktioonsa? Onko todennäköistä, että sota leviää muualle? Näitä ja muita kysymyksiä pohtimassa on Ulkopoliittisen instituutin Timo R. Stewart. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut eurooppalaista politiikkaa perustojaan myöten. Samalla koko itäinen Eurooppa on saanut osakseen aivan uutta huomiota. Muukin Eurooppa heräsi Venäjän imperialismin perintöön ja sen vaikutuksiin tähän yli 100 miljoonan ihmisen maanosaan. Jaksossa keskustelemme itäisen Euroopan dekolonisaatiosta, eli alueen maiden poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta vapautumisesta Venäjän otteesta. Mitä on tapahtunut kylmän sodan jälkeen? Mikä on maiden Venäjä-suhde nyt? Vieraina Katalin Miklóssy, itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori ja Jean Monnet -professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sekä Jussi Lassila, vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapuruus ja Euraasia -tutkimusohjelmasta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Jalmari Sarla.

Presidentti Sauli Niinistön lausunnot ydinaseuhkasta ovat kiinnittäneet lehdistön huomiota maailmalla. "Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava", sanoi presidentti Niinistö politiikan toimittajien tilaisuudessa. Miksi Niinistö nosti esiin ydinsodan uhkan tässä ja nyt? Onko riski ydinasekonfliktista aidosti koholla? Mihin Niinistö pyrkii puhumalla suursodan uhkasta ja ydinasekonfliktin riskistä? Ydinaseiden aiheuttamia riskejä ja suursodan uhkaa analysoivat kansainvälisen politiikan lehtori, dosentti Juha Vuori Turun yliopistosta, sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.