Podcasts about aasian

Missä jamassa peruskoulut ovat? Keskustelemassa kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Sara Seppänen (ps.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pia Lohikoski (vas.). Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on hehkuttanut tätä päivää puheissaan "Vapautuksen päivänä", jolloin hän aikoo asettaa jälleen uuden nipun tulleja. Mitä on odotettavissa? Keskustelemassa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Kiinan vastauksesta Yhdysvaltojen tulleihin. Ennakkoäänestyksen alkamista seuraa Joensuun Prisman ennakkoäänestyspaikalla toimittaja Siru Päivinen. Studiossa vinkit onnistuneeseen äänestämiseen antaa politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Thaimassa ja Myanmarissa on sattunut tuhoisa maanjäristys. Saadaanko järistyksen uhreille toimitettua riittävästi apua? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikko Marko Korhonen. Suomen yksityinen terveysmarkkina on keskittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Miten tämä kehitys heijastuu hintoihin? Studiossa Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääekonomisti Olli Kauppi ja Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen. Ukrainan Butšan verilöylyn paljastumisesta tulee kuluneeksi kolme vuotta. Venäjän tekemistä sotarikoksista ja niiden vaikutuksesta rauhanprosessiin ovat keskustelemassa suurlähettiläs Marja Lehto ulkoministeriöstä ja ohjelmajohtaja Katja Creutz Ulkopoliittisesta instituutista. Ukraina-toimittajamme Maxim Fedorov raportoi Butšasta. Ranskassa odotetaan poliitikko Marine Le Penin tuomiota EU-varojen väärinkäytöstä. Tapauksesta kertoo tarkemmin toimittaja Miina Väisänen. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan hallintaansa. Trumpin avausta arvioi puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Yhdysvallat asetti Kiinalle tuontitulleja, mihin Kiina vastasi asettamalla omat tullinsa. Mitkä ovat tullien taloudelliset ja poliittiset vaikutukset? Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sekä toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Officesta. Lähetyksessä kuullaan myös Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Suomalaiset hornetit valvovat ja turvaavat Islannin ilmatilaa ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä. Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi Islannista. Eduskunta palaa tauoltaan tositoimiin. Missä tunnelmissa poliitikot käärivät hihojaan? Keskustelemassa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä politiikan apurahatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Kreikassa turistelle tutun Santorínin saaren ympäristössä on havaittu lukuisia maanjäristyksiä. Tuhannet ovat paenneet saarelta. Toimittaja Sara Saure kertoo, mihin Santorínilla varaudutaan. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Atte Uusinoka ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Donald Trumpin presidenttikausi Yhdysvalloissa on alkanut vauhdikkaasti. Mihin asentoon suurvaltasuhteet ja maailmanjärjestys Trumpin aikana asettuvat? Keskustelemassa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös Venäjän-kirjeenvaihtajalta Heikki Heiskaselta ja Aasian-kirjeenvaihtajalta Mika Hentuselta, miten Trumpin valtaannousu on otettu vastaan Venäjällä ja Kiinassa. Trump ilmoitti virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen lähtevän maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mitä Trumpin päätös merkitsee WHO:lle? Puhelimessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen. Trump haluaa myös lähettää ihmisen Marsiin presidenttikautensa aikana. Kuinka realistinen Trumpin tavoite on? Keskustelemassa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks ja Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: toisin kuin lähetykssä sanotaan Jaan Praks on Aalto-yliopistossa professori, ei apulaisprofessori.

Miten autotallista Malmilta lähtevä startup voi haastaa markkinajohtajan ja nousta kansainväliseksi brändiksi, ja vieläpä kodin pienkoneissa?  Tässä jaksossa keskustelemme David Solomonin kanssa MySodasta – suomalaisesta yrityksestä, joka lähti haastamaan jättiläisen rohkealla visiolla ja tinkimättömällä sitoutumisella kestävään kehitykseen. David Solomon on MySodan toimitusjohtaja. Pitkän uransa aikana virvoitusjuoma-alalla hän näki mahdollisuuden: markkinajohtajan tuotteet olivat muovisia, eivätkä ne täyttäneet kaikkia nykypäivän kuluttajien odotuksia. Davidin kunnianhimoisena tavoitteena oli luoda hiilihapotuslaite, joka ei ainoastaan toimisi paremmin, vaan olisi myös ympäristöystävällisempi ja esteettisesti kauniimpi. MySodan matka alkoi autotallissa, jossa täytettiin kaasupulloja käsityönä. Ensimmäiset tuotteet saatiin Tokmannin hyllyille, ja pian perässä seurasivat S-ryhmä ja Kesko. Nopeasti kasvava yritys otti harppauksia kansainvälisille markkinoille, kehittäen samalla omia tuotteitaan suomalaisen muotoilun ja puukomposiittimateriaalien voimin. Yritys tähtää globaaliksi markkinakakkoseksi. Tämä tavoite tarvitsee jalkautumisen Pohjois-Amerikan ja Aasian markkinoille. Jakson teemoina: • Yrittäjätarina: miten autotallista syntyi kansainvälinen kodinkonebrändi. • Nähtiin mahdollisuus ja tartuttiin siihen: markkinajohtajan haastaminen uudenlaisella ratkaisulla. • Kestävä kehitys ja design: miten puukomposiitista valmistetut tuotteet syntyivät. • Kansainvälistymisen oppitunnit: Ranskan menestystarina ja seuraavat askeleet. Jakson juontaa tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä, joka johdattaa kuulijat MySodan inspiroivaan tarinaan. Kuuntele jakso suosikkialustallasi, kuten Spotify, YouTube tai Apple Podcasts, hakemalla kanavaa nimellä Loyalistic. Jakson blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomonhttps://blog.loyalistic.com/fi/mysoda-autotallista-malmilta-koteihin-ympari-maailmaa-vieraana-david-solomon Seuraa: David Solomonhttps://www.linkedin.com/in/david-solomon-7640b030/ MySodahttps://mysoda.eu/ Antti Pietilä ⁠https://www.linkedin.com/in/anttipietila/⁠ Loyalistic Studio ⁠https://loyalistic.com/fi/studio/⁠ SaaS Finland (osa Software Finlandia) ⁠https://www.saasfinland.com/⁠

Poliitikot puntaroivat Syyrian vallankumousta. Keskustelemassa kansanedustajat Johannes Koskinen (sdp.), Pia Kauma (kok.) sekä Pekka Haavisto (vihr.) Syyriasta raportoi toimittaja Antti Kuronen. Liikkuvatko suomalaiset lapset ja nuoret riittävästi? Haastateltavana lääkäri Tommi Vasankari UKK-instituutista sekä liikunnan ja terveystiedon opettaja Karoliina Mäkäräinen Etelä-Tapiolan lukiosta. Singaporessa talous kukoistaa. Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Mira Stenström. Tuottajana Marija Skara.

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

8.11 Ilmastotoimet Kiinassa, Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. 8.16 YK:n ilmastokokous käynnistyy Bakussa Azerbaidžanissa. Kuinka ilmastotoimet rahoitetaan? Keskustelemassa ilmastopaneelin jäsen, professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta. 8.35 Lähi-idän tilanteesta haastateltavana tutkija Antti Tarvainen. 8.40 Riittävätkö rahat jouluostoksiin sekä sähkölaskuihin? keskustelemassa yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista sekä ekonomisti Hannu Nummiaro LähiTapiolasta. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Rasmus Montonen, Marija Skara. Tuottajana Annette Blencowe.

Miltä Euroopan kriisivalmius näyttää meppien silmin? Vieraina europarlamentaarikot Aura Salla (kok.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Sebastian Tynkkynen (ps.). Mitä Stubb saavutti Kiinan-matkallaan? Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Shanghaista. Miten yli viisikymppisten työllisyyttä voidaan edistää? Studiossa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila, EK:n asiantuntija ja HR-päällikkö Suvi Lahti-Leeve sekä yli 50-vuotiaana työttömäksi työnhakijaksi joutunut Miia Saari. Miten suomalaisten alkoholinkäyttö on muuttunut? Puhelimessa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. Toimittaja Miina Väisänen vetää yhteen Ranskan median viimeaikaiset puheenaiheet. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on parhaillaan valtiovierailulla Kiinassa. Stubb tapaa tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Mitä Stubb tavoittelee vierailulta? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Sari Arho Havrèn. Lähetyksessä kuullaan myös Stubbin matkaa seuraavan Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Millä tolalla on hyvinvointialueiden talous? Toimittaja Pietu Heiskanen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin tuloksista. Miten luonnon terveyshyödyistä saataisiin enemmän irti? Keskustelemassa johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä ja tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Millaista on työvoiman tarve palvelualoilla? Puhelimessa Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Päivittelyä ravintola-alan tilanteesta Helsingin Sanomien artikkelin kautta. Kentsu kertoo myös Shanghain kuumimmat cocktailvinkit ja miten Aasian skene eroaa meidän vastaavasta!

Kiina ei halua, että sen presidentti johtaa Suomea, mutta se haluaa, että Suomi kunnioittaa Kiinaa. Näin kuvailee Kiinan tavoitteita Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan näkemykset Euroopasta kiinnostavat, koska Kiina on Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvän Venäjän tärkein tukija. Siksi on olennaista ymmärtää, mitä Kiina lopulta haluaa. Ilman Kiinaa Venäjä ei pärjäisi. Venäjän kauppa pyörii Kiinan varassa, ja Vladimir Putinin armeija saa Kiinalta aseisiin tarvittavaa teknologiaa. Kiina kuitenkin välttelee vastuuseen joutumista, eikä esimerkiksi myy aseita Venäjälle. Jenny pohtii, miten Kiina hyötyy Venäjästä. Entä miten Kiinan taloushaasteet vaikuttavat sen suunnitelmiin nousta maailman mahtavimmaksi maaksi? Tällä hetkellä Kiina voi seurata tarkkailuasemista, miten Eurooppa ja Yhdysvallat selviävät myllerryksistään. Jos Venäjä voittaisi Kiinan avulla, miten kävisi Euroopan ja Kiinan suhteille? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ukrainan rauhankokous Sveitsissä päättyi, saatiinko edistystä aikaan? Millainen tilanne on rintamalla nyt? Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja erikoistutkija Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu. Kiinan ja Venäjän suhteita sekä maailmanpoliittista asemaa arvioivat studiossa Ylen Venäjän kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre kipuilee eurovaalien jälkeen. Puolueesta on käynnissä eroamisaalto. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Keskusta ja RKP vaihtoivat molemmat johtoaan viikonlopun puoluekokouksissa. Mikä muuttuu puolueissa uusien luotsien myötä? Vieraina Keskustan ja RKP:n uudet puheenjohtajat. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Tarja Oinonen, Seppo Kivimäki ja Anna Lehmusvesi. Tuottajat Hanna Juuti ja Marija Skara.

Keskusta ja RKP saavat viikonloppuna uudet puheenjohtajat ja Vasemmistoliittokin hakee uutta luotsia. Miten kotimaan politiikassa asetutaan uusiin uomiin EU-vaalituloksen jälkeen? Vieraina vastaava päätoimittaja Erkka Railo, MustRead ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Suomi on mukana Nato-harjoituksessa Romaniassa. Bukarestista raportoi ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Kiina ei osallistu Sveitsissä alkavaan rauhankonferenssiin. Mikä on Kiinan rooli Ukraina-politiikassa? Pekingistä raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millaisin eväin ja odotuksin Ukrainan rauhanprosessia pohditaan viikonloppuna Sveitsissä? Vieraina asiantuntija Mikko Patokallio, CMI ja johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käynnistyy, mitä tänään luvassa? Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta raportoi Presidentinlinnasta. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Marija Skara.

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kuulijatoiveita on kuultu (vihdoin), sillä tässä jaksosarjassa päästään mielenkiintoiseen antiikin maailmaan ja sen suurimman sotapäällikön, Aleksanteri Suuren, ratsun matkassa halki Kreikan ja Lähi-Idän aina Intiaan asti. Ensimmäisessä osassa käydään läpi Aleksanterin valtaannousua ja varhaisvaiheita aina Gordionin solmun katkaisuun asti, jolloin Alkesanteri lunasti itselleen ikiaikaisen profetian, jonka mukaan solmun katkaisijasta tulisi Aasian kuningas. Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu:https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Kyberturvallisuus eurovaalien alla. Helsingin kaupunki kertoi vappupäivänä, että sen tietojärjestelmiin on mahdollisesti tehty tietomurto ja että järjestelmissä on havaittu epäilyttävää liikennettä Venäjältä. Eurovaalit ovat kuukauden päässä, miten valmiita olemme mahdollisiin häiriöihin? Studiossa Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju. Perjantaina vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Euroopassa käydään sotaa ja tiukka taloustilanne haastaa myös mediaa? Miten lehdistö suhtautuu kriiseihin ja ajautuuko se noudattelemaan hallitusten tarjoamia perusteluja poliittisiin ratkaisuihin? Studiossa mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen. Gazan tulitaukoneuvottelujen tulos. Israelin ja Hamasin välinen sota on jatkunut yli puoli vuotta ja humanitaarinen tilanne Gazan alueella on katastrofaalinen. Tilannetta avaa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Kiinan presidentti Xi Jinping matkustaa Eurooppaan ensi viikolla. Vierailun ohjelmassa on ainakin tapaamisia esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Vierailusta raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana Justus Laitinen. Toimittajat Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Israelin ja Hamasin välisen sodan nostattamat yliopisto-opiskelijoiden mielenosoitukset ovat johtaneet pidätyksiin ja jopa kampusten sulkemisiin useissa Yhdysvaltojen huippuyliopistoissa ympäri maan. Mistä protesteissa on kyse - onko kyseessä aito huoli Gazan siviiliuhreista vai kenties myös antisemitismiä? Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner käsittelee tuoreessa 10 haavaa Amerikan sydämessä kirjassaan teemoja, kuten väestö, politiikka, rasismi, media ja väkivalta. Lähetyksessä keskustellaan Bernerin havaintojen pohjalta myös orjuuden varjosta, rasismista, Black Lives Matter -liikkeestä ja siitä, miksi aborttilainsäädäntö Yhdysvalloissa kiristyy, vaikka valtaosa väestöstä haluaisi abortin olevan saavutettavissa naisille tietyin reunaehdoin. Entä miksi USA panttasi aseapupakettiaan Ukrainalle niin pitkään, ja miten Trumpin uudelleenvalinta vaikuttaisi Ukrainan sodan kulkuun? Keskustelemassa ovat toimittaja Anna-Sofia Berner, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Olli Saukko ja Ylen entinen Washingtonin, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään itärajalla. Lappeenrannasta raportoi Maria Stenroos. Millaista maahanmuuttopolitiikkaa Suomi ja EU jatkossa toteuttavat? Vieraana maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen, sisäministeriö ja eurooppatutkimuksen dosentti Hanna Tuominen, Helsingin yliopisto.  Intiassa käydään pian parlamenttivaaleja, Kalkutasta raportoi Mikko Leppänen.  Intian merkitys kauppakumppanina Suomelle ja koko maailmalle kasvaa. Vieraina Aasian aluejohtaja Jusa Susia, Business Finland ja tiiminvetäjä Ville Andersson, Eteläisen Aasian yksikkö, ulkoministeriö. Odotukset Ukraina-tuen äänestykselle, Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Kansallinen turvallisuus ja Venäjä. Millaiset uhat Suomen kansallista turvallisuutta nyt koskettavat? Vieraina Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja verkostojohtaja Jukka Savolainen, Hybridiosaamiskeskus. Ranskassa kansallinen hälytystaso nostettu korkeimmalle tasolle. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Poliittisten lakkojen vaikutus investointeihin. Vieraina johtaja Antti Aumo, Business Finlandin Invest in Finland -osasto ja sekä taloustieteen prof. Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta. Etelä-Korea käy kohti vaaleja samaan aikaan, kun naapurimaa Pohjois-Korean uhittelu kasvaa. Soulista raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Valtiopäivät avataan kireissä tunnelmissa, säästötarvetta tuli miljardi lisää. Mistä vielä voidaan tinkiä? Keskustelemassa kansanedustajat Sakari Puisto (ps), Katri Kulmuni (kesk) ja Joona Räsänen (sd). Miksi niin moni kuuluisa kiinalainen vain katoaa mystisesti? Pankkiiriliikkeen omistaja Bao Fanin tapauksesta kertoo lisää Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.  Euroopan komissio julkisti ilmastotavoitteensa vuodelle 2040. Onko tavoite liian kova vai mahdollinen? Vieraana ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok). Millaisena tavoite näyttäytyy tuleville sukupolville? Haastateltavana kansainvälisen ympäristöoikeuden prof. Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.  Ylä-Lapin luonnonsuojelualueet kuluvat. Puhelimessa Elisa Pääkkö Metsähallituksesta.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä ja Janette Leino. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten Fransin Etelä-Afrikan reissu meni? Miksi FPL-sijoitus on laskenut kuin lehmän häntä? Mikä on paras WC joukkue ja koska se kannattaa pelata? Onko Darwin, Toney ja KDB essential? Tämän lisäksi Kassu ihmettelee, että Aasian kisoissa on muita joukkueita kuin Etelä-Korea sekä uusia käänteitä Valioliigan pisteiden vähennyscasessa. Tule mukaan! FPL Podcast Suomi is back! Timestamps (18:08) Skippaa alkuhöpinät, otteluihin (01:19:43) Ensi viikko

Mikä on luultavasti juuri nyt kädessäsi ja samalla keskellä maailmanpolitiikkaa? Oikea vastaus on taiwanilainen mikrosiru. Niitä löytyy älypuhelimista, tietokoneista ja vaikkapa sähköautoista, kertoo Taiwanissa juuri vieraillut Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Kiinan vieressä sijaitseva Taiwanin saari on ainoa paikka maailmassa, missä kaikkein kehittyneimpiä siruja osataan valmistaa. Se on yksi syy, miksi Taiwan on koko maailmalle tärkeä. Toinen syy liittyy Kiinaan. Taiwan on erilainen kuin Kiina, ja sen tuntee Taipein värikkäillä kaduilla. Ihmiset puhuvat toimittajille ja ilmassa on vaikeasti selitettävä vapauden tunne. Taiwan äänestää nyt presidentinvaaleissa, joista on maalailtu käännekohtaa Taiwanin ja Kiinan suhteille. Vastakkain ovat Kiinan suosikki- ja inhokkiehdokkaat. Mitä vaalitulos tarkoittaa Taiwanin tulevaisuudelle? Kuinka pahasti Kiina ärsyyntyy, jos sen mielestä väärä ehdokas voittaa? Kiinan nopeaa hyökkäystä Taiwaniin ei pidetä todennäköisenä, mutta se saattaa jatkaa Taiwanin härnäämistä. Mika kertoo tapauksesta, joka kuulostaa suomalaiseen korvaan hämmentävän tutulta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli 'suhteet'. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Here we go again! Miten meni Kassun pikkujoulut? Mitä tehdä Haalandin kanssa? Kuinka navigoida Aasian ja Afrikan arvokisat? Mitä täytyisi tapahtua, että ManU pääsee vielä UCL-paikoille? Kumpi on sarjataulukossa korkeammalla kauden päätteeksi Chelsea vai Everton? Entä Matty Cash korvaajat? Tämä ja paljon enemmän tässä jaksossa!

Kiinan sotilaallinen uhittelu Taiwania kohtaan lisääntyy. Millaisia vaikutuksia konfliktin kärjistymisellä olisi Euroopalle? Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentusen raportti Taipeista Taiwanista. EU:n ja Kiinan johtajat tapasivat Pekingissä. Miltä näyttävät unionin ja Kiinan suhteet? Studiossa europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr.), Henna Virkkunen (kok.) ja Elsi Katainen (kesk.). Asuntokaupan hyytymisestä on puhuttu pitkin syksyä. Mikä on asuntomarkkinoiden tilanne? Haastattelussa ekonomisti Juho Keskinen Hyposta.  Missä tilassa on Suomen luonto? Haastattelussa Luontopaneelin puheenjohtaja Jouni Kotiaho ja Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen. Luonnon tilaa kommentoi puhelimitse myös ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Juontajana Mira Stenström, toimittajina Satu Heikkilä ja Mikko Haapanen. Tuottajana Hanna Juuti.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.

EU:n ulkoministerit ovat koolla pohtimassa Gazan ja Ukrainan kriisejä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi Brysselistä. Ovatko itärajan yli pyrkivät viisumittomat tulijat Venäjän hybridivaikuttamista? Keskustelemassa sisäministeriön rajaturvallisuusyksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen, Maanpuolustuskorkeakoulu. Britannian hallituksessa kuohuu: ulkoministeriksi nousee entinen pääministeri David Cameron. Kirsi Crowley analysoi tilannetta Lontoosta. Islannissa varoitetaan tulivuorenpurkauksen uhasta. Arvioimassa geologian tutkijatohtori Eemu Ranta Helsingin yliopistosta sekä Suomen Islannin-suurlähettiläs Anu Laamanen. Kiinan johtaja Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaavat kahden vuoden tauon jälkeen APEC-kokouksessa. Tapaamisen merkitystä ennakoi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen Pekingistä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Rasmus Montonen. Tuottajina Marija Skara ja Anne Achté.

Finnairin strategia nojasi pitkään siihen, että Suomen kautta kulkee "suorin tie Aasiaan". Strategialta putosi pohja pois, kun lentäminen Venäjän ilmatilan kautta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen vuokrakäyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Miten on, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner? ”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Se on meille ilmainen optio.” Finnairin halvimmilla lipuilla ei saa kuljettaa paljon lompakkoa suurempaa käsimatkatavaraa. Kuinka huono palvelu riittää? Entä miksi Finnair suojaa lentopolttoaineen hinnan, vaikka pitkällä aikavälillä nousujen ja laskujen pitäisi tasata toisensa ja suojauksesta aiheutua vain kulua? Kuinka helppoa oli lakkauttaa lennot Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, kun suurimpana omistajana on valtio? Ja oliko sattumaa, että asiasta tiedotettiin juuri eduskuntavaalien jälkeen? Karon Grillissä selviää myös, minkä Topi Manner väittää olevan lempijuomaansa ja minne suuntautui hänen ensimmäinen lentomatkansa. Yhteistyössä: Finnair Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds

Keski-Aasian maat ovat jälleen enenevissä määrin ympäröivien suurvaltojen kiinnostuksen kohteena. Miten niin kutsutut “Stanit” luovivat tietään Venäjän, Kiinan ja lännen välissä? Vieraina Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista ja Olli Nurmi ulkoministeriöstä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Mikä on tilanne Israelissa? Ulkomaantoimittajamme Teemu Juhola raportoi Tel Avivista. Mitkä ovat suurten valtioiden intressit Lähi-idässä? Sitä arvioivat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Britannian roolista kriisissä kertoo Kirsi Crowley Lontoosta. Kiinassa Pekingissä on ollut käynnissä Vyö ja tie -hankkeen 10-vuotiskokous, johon saapui myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kokouksen annista kertoo Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Israelin ja Hamasin konflikti on siirtänyt huomiota pois Ukrainasta, jossa sota kuitenkin jatkuu kiivaana. Kiovassa asuva ulkomaantoimittaja Maxim Fedorov kertoo rintamatilanteesta ja työstään sotaa käyvässä maassa. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Hanaa-podcast virittäytyy F1-väliviikon jälkeen Aasian kiertuetta varten.Studiossa Joonas Kuisma ja Janne Oivio.

Avainmedia oli mukana järjestämässä lähetysraamattukoulua Kaukasiaan. 21 lähetyskandidaattia valmistautui azerbaidzanilaisten, gruusialaisten, uzbekkien ja osseettien parissa tehtävään lähetystyöhön.Avainmedian järjestämää mediatyön osuutta pidettiin erityisen tärkeän ja jo koulun aikana tuotettiinhyvää materiaalia sosiaaliseen mediaan.

Mikä on Kiinan turvallisuuspolitiikan visio? Entä miten Kiinan valitsema linja heijastuu maailmanpoliittiseen tilanteeseen? Helsingin yliopiston Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen tarkastelee sitä, miten Kiina vahvistaa kansallista turvallisuuttaan rajojensa ympärillä ja miten kiinalainen nationalismi tukee tätä politiikkaa. Airaksisen teksti "Kiinan sydämessä nationalismi ja kansallinen turvallisuus" on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Outi Salovaaran Matkalla kadonneessa maailmassa - Neuvostoliiton perillisten jäljillä -tietokirja vie syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin kuten Turkmenistaniin ja Kazakstaniin. Lisäksi Salovaara jakaa kokemuksensa kuivuneen Aral-järven rannalla. Suuri sisämeri on kuivunut lätäköksi ja alueella on kokeiltu biologisia aseita. Sami Tissarin Finlandia-ehdokkuuden saanut Krysa-esikoisromaani on Neuvostoliittoon sijoittuva vaihtoehtohistoria, joka paljastaa neuvostojärjestelmän absurdiuden mehevällä tavalla ja kertoo samalla tekoälystä. Keskustelemassa ovat Outi Salovaara ja Sami Tissari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Väestökriisin ratkaisuja - syntyvyystalkoot vai tukea perheellistymiseen? Keskustelemassa toimitusjohtaja Eija Koivuranta Väestöliittosta sekä HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen. Kehittyneiden talouksien G7-maat kokoustavat. Asialistalla Ukrainan auttaminen ja Aasian tilanne. Haastateltavana maailmanpolitiikan profesori Teivo Teivainen.  Miten pärjää Suomen vientiteollisuus muuttuvassa maailmassa? Keskustelmassa johtaja Petri Vuorio EK:sta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä.  Eteläistä Eurooppaa uhkaa kuivuus. Joutuvatko turistit säästämään vettä? Toimittaja Maija Salmi raportoi Espanjasta.  Marjo Näkki juontaa. Toimittajina Matti Konttinen, Mira Stenström, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti.  

Bensan hinta ja jakeluvelvoite hiertävät hallitusneuvotteluissa. Mihin suuntaan Suomen kannattaisi lähteä? Vieraina prof. Heikki Liimatainen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto ja prof, Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus. Miten EU-maat selvittävät Välimeren siirtolaistilanteen? Roomasta raportoi hiljattain Lampedusassakin vieraillut Jenna Vehviläinen. Vieraina kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos ja johtava asiantuntija Renne Klinge, ulkoministeriö. Kiinan ulkoministeri vierailee Euroopassa. Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi.  Juontaja Mira Stenström, toimittaja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Joutuuko Ukraina perääntymään ja mitä tekee Venäjä? Miten etenevät lännen raskaan aseistuksen toimitukset? Yhteys toimittaja Maxim Fedoroviin Kiovaan ja studiossa tilannetta päivittävät everstiluutnantti evp. tietokirjailija Jarmo Nieminen ja johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri instituutista.  Viro vaalien jäljiltä, jatkaako suosittu Kaja Kallas pääministerinä, ja mikä muuttuu etelänaapurissa. Tallinnasta raportoi toimittajamme Rain Kooli.  Kiinan on kansankongressi koolla, minkälaista talouskasvua se ennakoi ja kuinka paljon panostaa aseistukseen? Miten Kiina pärjää valtavan velkataakan kanssa ja mitä se tavoittelee Venäjä-yhteistyöllä ja Taiwania uhkailemalla. Pekingistä mukana Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley ja studiossa Kiinan tilannetta arvioivat pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta ja professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.  Ykkösaamun juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Janette Leino ja tuottajana Marja Ala-Kokko. 

Miltä näyttää alkaneen vuoden taloustilanne? Toimitusjohtaja Risto Murto, Varma ja ekonomisti Kristian Nummelin, Nordea. Yhteys Pekingiin, Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Yrittäjien eläkkeet lakiuudistuksen jälkeen. Vieraina toimitusjohtaja Carl Pettersson, työeläkeyhtiö Elo ja yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, Työeläkevakuuttajat Tela ry.  Vangittu Euroopan parlamentin varapuhemies Eva Kaili ja Qatargate kuohuttavat Kreikassa. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Marjo Näkki, tuottaja Hanna Juuti.

Pääosa maailman vesistä, noin 97%, on suolaista. Makeaa vettä on alle 3 % (2,6 %) ja siitäkin osa on ihmisen saastuttamaa. Homo sapiens sahaa omaa oksaansa, kun pilaa rajallisia vesivaroja ja sulattaa jäätiköiden vesivarastot mutavyöryinä alas vuorilta. Miten maailma pärjää jos/kun jäätiköt sulavat ja niistä meriin valuva vesi suolaantuu? Vedellä on kolme olomuotoa: neste, kaasumainen vesihöyry ja kiinteä eli lumi tai jää. Täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä vesi voi kiertää vuodessa nesteestä vesihöyryksi ja kiinteäksi. Keväällä talven lumi ja jää sulavat takaisin vedeksi, josta osa painuu pohjavedeksi. Toisaalta vesi voi varastoitua vuosisadoiksi tai tuhansiksi jäätiköihin. Vuoristojäätiköt ovat tärkeitä makean veden pitkäaikaisvarastoja, ja niistä riippuu miljoonien ihmisten vedensaanti. Jakson aluksi pohditaan vesitalouden professori Olli Variksen kanssa Euroopan ja Aasian pitkällistä kuivuutta ja veden puutetta. Lopuksi matkataan etelään, Antarktiksen kesään, lumitutkija Leena Leppäsen kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila.

Imelda Marcos halusi itseään kutsuttavan nimellä "kansakunnan äiti". Imeldalle yksi rakkauden kohde oli The Beatles-yhtye, kunnes yhtye kieltäytyi tapaamasta Marcoseja ja se muuttui vihan kohteeksi.   Imeldan itsevaltainen mies, presidentti Ferdinand Marcos jäi kiinni avioliiton ulkopuolisesta suhteesta ja kun valtakunnan ensimmäinen nainen havaitsi olevansa miehelleen vasta toinen nainen, tuli Imeldasta aggressiivisempi ja hän vaati yhä enemmän valtaa itselleen. Imelda purki tunteitaan suunnittelemalla Manilaan uutta lentokenttää, ydinvoimalaa ja muita suurisuuntaisia rakennushankkeita. Elokuvista pitänyt Imelda Marcos käytti myös sata miljoonaa dollaria valtion kassasta luodakseen Filippiineille oman version Cannesin filmifestivaaleista. Huippukallis teatterirakennus valmistui vuonna 1982. Aasian elokuvateollisuuden Mekkaa siitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Filippiineistä tosin muodostui Aasian seksikaupan keskus Marcosien vallan aikana.   Imeldan poliittiset avaukset jäivät vaatimattomiksi, mutta shoppailureissut eivät. Hänen tuhlailusta tuli suorastaan legendaarista. Eräällä Yhdysvaltain reissulla paloi rahaa 3,3 miljoonaa dollaria. Nyt yli 35 vuoden jälkeen yli 90-vuotias rautarouva on jälleen kiinni vallankahvassa, kun hänen poikansa Ferdinand ”Bongbong” Marcos Jr. valittiin vuonna 2022 Filippiinien uudeksi presidentiksi.   Asiantuntijana Kauppalehti Option toimituspäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto, tuottajana Sami Hahtala / Yle.

Energiapula ja velkaantuminen värittävät kotimaan politiikkaa. Samalla pitäisi valmistautua jo vaalikamppailuun. Vieraina väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta sekä politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Euroopan keskuspankilta odotetaan isoa koronnostoa. Puhelimessa asiaa ennakoi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Pienyrittäjien näkymät Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja taantumauhan puristuksessa. Vieraina johtaja Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät ja pääekonomisti Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamari. Puhelimessa yrittäjä Ilpo Nylander, Mammuttihirsi. Ulkomaanlehtikatsaus Tallinnasta, Rain Kooli.  Kiinan koronatilanne ja tiukat karanteenisäännöt, Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Veera Sinervo ja Marja Ala-Kokko. Tuottaja Hanna Juuti. 

Sähkön säästämistä pitäisi nyt opetella. Yle avaa tänään avuksi sähkölaskurin. Energiamarkkinoiden tilanteesta keskustelemassa tj. Jukka Leskelä, Energiateollisuus sekä vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen, Aalto-yliopisto. Puhelimessa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen. Millaista keskustelua Ruotsissa käydään Turkin asettamista ehdoista Nato-jäsenyyden ratifioinnille? Tukholmasta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Turkki-neuvotteluja käydään tänään Suomessa Turkin, Ruotsin ja Suomen edustajien kesken. Miltä mittelö Nato-ehdoista vaikuttaa? Studiossa prof. Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.   Sri Lanka on ajautunut konkurssiin ja kaipaa nyt Kansainvälisen valuuttarahaston apua. Colombosta raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.  Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja, Mikko Haapanen ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Miten kurjistuvan taloustilanteen ja ensi vuoden budjetin poiminnat näkee työelämäprofessori Vesa Vihriälä? Odotukset tänään julkaistavalle valtiovarainministeriön budjettiehdotukselle ja huomioita jo tiedossa olevista linjauksista. Vieraina pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, SAK ja ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät.  Putin ja Erdogan tapaavat jälleen, tällä kertaa Sotshissa. Mitkä ovat maiden suhteet ja millaisena Naton jäsenenä Turkki nyt nähdään? Vieraina johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista ja ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Kiinan sotaharjoitukset Taiwanissa jatkuvat, studiossa Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittajat Tommy Fränti, Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Mikä on makrotalouden iso kuva ja mitä taloudessa on tapahtunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan? Mistä nykyinen inflaatio ja nousevat korot johtuvat? Miten Yhdysvaltain talous, globaalit tuotantoketjut ja Aasian koronasulut linkittyvät toisiinsa? Mikä on euribor ja mitä sen nousu tarkoittaa talouden näkökulmasta? Miten kuluttajien ostovoiman voi odottaa kehittyvän loppuvuonna ja onko kotimainen kysyntä uhattuna? Uhkaako Eurooppaa energiakriisi ja miten EU-maiden talous kestää koronnousut ja nousevan energian hinnan? Studiossa vieraina Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ja Perussuomalaisten talouspoliittinen asiantuntija Juhani Huopainen. Jakso on nauhoitettu 15.6.2022.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Aiheina ruuan hinta, ruokakriisin uhka ja uusimmat tiedot, jotka muuttavat Suomen maankäyttö on muuttunut päästölähteeksi erityisesti lisääntyneiden hakkuiden takia.  Turkki, Suomi, Ruotsi ja Nato. Toimittaja Risto Mattila, Istanbul. Ihmisoikeudet. Uiguurit ja taliban-hallinto sekä Venäjä. Pääsihteeri Kaari Mattila, Ihmisoikeusliitto, ulkoministeriön Itäisen Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea ja toimittaja Maija Liuhto, Islamabad, Pakistan. Voiko apinarokko tarttua kotieläimiin? Eläintautivirologian vetäjä Tuija Gadd, Ruokavirasto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Veera Sinervo, Matti Konttinen ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Mitä ajankohtaisesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ajattelee ulkoasiainvaliokunnan johtoon esitetty Jussi Halla-aho (ps)? Pekingin olympialaiset ja ihmisoikeudet. Keskustelemassa Suomen Urheiluliiton pj. Sami Itani ja ulkomaantoimittaja, entinen Aasian kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen, Yle. Kaupan alan uudenlainen kilpailu. Vieraana työelämäprofessori Lasse Mitrunen, Aalto Yliopisto.  Millaiset aiheet puhuttivat Lasten ja nuorten puhelimessa vuonna 2021? Haastateltavana auttavien puhelin- ja nettipalvelujen suunnittelija Heidi Holappa, MLL.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Marija Skara, Kreeta-Maria Kivioja ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Urheilun arvokisojen katsominen on kuin söisi kauheasti lihaa. Näin kuvailee ulkomaantoimittaja Satu Helin, jolle olympialaisten seuraaminen on nykyisin lähes salainen pahe. Talviolympialaiset alkavat helmikuussa Pekingissä. Kiinassa ihmisoikeustilanne on koko ajan huolestuttavampi, ja myös kisoihin lähteviä urheilijoita valvotaan. Samalla eri maat pohtivat, kannattaako Pekingiin lähettää valtion edustajia. Yhdysvallat on päättänyt boikotoida kisoja diplomaattisesti mutta suomalaisministeri pakkaa jo laukkujaan. Kisoihin matkustavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mielestä kyse on vain urheilusta – Suomen Kiina-politiikka ei hänelle kuulu. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät ole lähettämässä valtion edustajia Pekingiin. Voiko tänä päivänä kukaan tosissaan väittää, että urheilun ja politiikan voi erottaa toisistaan? Ei, uskovat Jenny ja Satu, ja lataavat jakson täydeltä todisteita. Välillä käväistään Pekingissä, missä Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley odottaa, mitä olympialaisissa lopulta tapahtuu. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä. Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedestä on jatkuva pula monissa kehittyvissä maissa. Ajoittain myös Euroopan maissa on pitkien kuivien kausien vuoksi ollut vesipulaa. Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Jaksossa keskustellaan Scotiabankin Aasian-pääekonomisti Tuuli McCullyn kanssa Kiinan talouskasvun näkymistä ja sen vaikutuksesta koko Aasian talouskasvuun. Minkälaista kasvua Kiinan taloudelta on lupa odottaa vuoden 2021 loppupuoliskolta? Kaatuuko Kiinan koko kiinteistökehityssektori ja viekö se maailmantalouden mukanaan? Mitä on hyvä tietää lajissaan koko maailman suurimmaksi kutsutusta RCEP-vapaakauppasopimuksesta, joka tuo yhteen 15 Aasian maata? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Harvinaisen linnun löytämistä voi verrata lottovoittoon. Pienemmät harvinaisuudet eivät tuo vielä jättipottia, eikä sellaisia kovin usein ole jaossakaan. Mutta joskus tömähtää seitsemän oikein ja vielä muutama lisänumerokin. Näin voi hyvillä mielillä todeta käyneen ornitologi Petteri Lehikoiselle Heinäkuussa 2021 Kilpisjärvellä. Kun löytää uuden lintulajin Suomelle ja samalla koko läntiselle Palearktiselle alueelle, niin kaikki ymmärtävät, että kyse on äärimmäisen harvinaisesta havainnosta. Kamtshatkanuunilintu pesii Aasian itäisimmissä osissa Tšuktšien niemimaalla, Kamtšatkan niemimaalla sekä Sahalinin saarella. Miten kamtshatkanuunilintu oikein löytyi ja miten helppoa se oli tunnistaa. Juha Laaksonen ja Petteri Lehikoinen muistelevat tapahtumia syksyisellä rantakalliolla Kirkkonummella.

Timur*, Open Doorsin paikallinen työtoveri Keski-Aasiassa, kertoo, millaista on alueen vainottujen kristittyjen elämä ja miten rukoukset ja muu tuki auttavat kirkkoa kasvamaan. https://opendoors.fi/2021/10/01/keski-aasian-kirkkoa-tapaamassa-nuori-ja-vainottu-mutta-nopeasti-kasvava/  

Aasiassa on käynnissä raaka ja paljas geopoliittinen kilpailu. Valtataistelun näyttämönä toimii indopasifinen alue.

Tämän jakson vieraana on suomalaisen pilvipalveluyritys Efecten toimitusjohtaja Niilo Fredrikson. Niilo on rutinoitunut IT-asiantuntija ja työskentelee sangen mielenkiintoisessa asemassa olevassa yrityksessä, nimittäin eurooppalaisessa digialustassa. Eurooppa on monista syistä, oletettavasti hyvistä sekä huonoista, jäänyt täysin USAn ja Aasian jalkoihin globaalien internetin alustojen kilpailussa, muutamaa Spotifyn kaltaista poikkeusta lukuunottamatta. Mikä on alustatalous ja pilvipalvelu? Miksi Eurooppa on jäänyt niin vahvasti jälkeen? Ja mitä Euroopan tilanne merkitsee yritysten, yhteiskunnan ja ihmisten kannalta? ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Petri Deryng on rahastoyhtiö PYN Fund Managementin perustaja, ja hän toimii PYN Elite -rahaston salkunhoitajana. Tässä podissa Deryng kertoo matkastansa menestyneimpien salkunhoitajien joukkoon. PYN Elite -rahasto on sijoittanut Aasian osakemarkkinoille vuodesta 1999 ja sen keskimääräinen vuosituotto on ollut 18,7 %*. Petri Deryng 00:00 Alkusanat 01:21 Sijoittajatarina 10:13 Idolit 27:20 Petri Deryng sijoittajana ja salkunhoitajana 34:28 Onko P/B yhä relevantti? 37:23 Alkainen P/E-luku PYN Elite 39:41 Sijoitusstrategia 48:26 Sijoitusprosessi 1:02:06 Yhtiövalinnat 1:13:36 Tärkeimmät tekijät erinomaisen tuottohistorian takana? 1:18:17 Miten suuri merkitys parhaimmilla osakepoiminnoilla on ylituotoista? 1:20:38 Riskit 1:31:33 Thaimaa, vuosi 1999 1:38:19 Thaimaan kulttuuri 1:47:35 Markkinalta poistumisen ajoitus 1:51:53 Vietnam 1:58:40 Kiinan seikkailut 2:07:49 Opit Kiinasta 2:13:06 Vietnamiin siirtyminen, 2013-14 2:18:09 Vietnamiin sijoittaminen ulkomaalaisena 2:20:26 Vietnamin markkina 2:29:30 Muut houkuttelevat markkinat 2:32:16 Markkinanäkemys yleisesti 2:42:22 Opit vuosien varrelta PYN Eliten salkunhoitajan katsaus: https://www.inderes.fi/fi/videot/pyn-eliten-salkunhoitajan-katsaus Twitter/PYN Elite: https://twitter.com/PYNElite *Tuotto podin nauhoituksen aikana.

Jaksossa keskustellaan brittipankki HSBC:n yksityispankkitoiminnan sijoitusrahoituksen Aasian toimintojen päällikkö Jyrki Rauhion kanssa ennennäkemättömällä vauhdilla kasvaneesta Aasian ja Kiinan yksityisvarallisuuden kasvusta. Kuinka suomalainen henkilö on päätynyt auttamaan Aasian ultrarikkaita heidän varallisuudenhoidossaan? Mitä uuden sukupolven nuoret yksityisen varainhoidon asiakkaat katsovat? Onko virtuaalivaluutoilla ja vaikuttavuussijoittamisella tilaa markkinalla? Mitä Suomessa voitaisiin tehdä toisin, jotta Aasian varakkaiden katseet kääntyisivät myös kotimaahan? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

“Itsensä edessä ei kannata seisoa.”

Barack Obaman muistelmat julki - samanaikaisesti maailmanlaajuisesti. Otavan kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa ja väitöskirjatutkija Jani Kokko, Jyväskylän yliopisto. Unkari ja Puola kiristävät EU:ta. Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti. Korona sotkee kuluttajan elämän - kuluttaa vai säästää. Ekonomisti Simo Pinomaa, EK ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto. Kahden miljardin ihmisen Aasian vapaakauppa-alue.  EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen ja Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Kolumni Rysky Riiheläinen. Australian asia onkin nyt myös  meidän asiamme. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Marja Ala-Kokko, Carolus Manninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

Tervetuloa vuoteen 1996. Kaikki alkaa jostakin, niin myös tämä podcast. Tässä jaksossa Teemu vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Kuka ei kuulunut alkuperäiseen kokoonpanoon? Miten tyttöjen lempinimet syntyivät? Miksi Wannabe-videon esittäminen kiellettiin joissakin Aasian maissa? Miten ja miksi 2 become 1 -biisin sanoja muutettiin? Miten Spice Girlsin ensimmäiset singlet menestyivät Suomen virallisilla listoilla? Podcastin omat sivut Instagramissa: Kaikillamausteillapod Jaksossa mainittu: - Spice Girls Suomessa: http://areena.yle.fi/1-3712651

Esa Tikkasen pelaajaura päättyy lopulta Saksan DEL-liigassa, Moskitos Essenin paidassa. (03:45) Luistimien lyömistä naulaan seuraa vapaus, joka muuttuu kuitenkin pian tyhjyydeksi. (15:21) Jotta elämä ei olisi pelkkää baarissa istumista, päättää Tikkanen palata takaisin jääkiekkokaukaloon – tosin tällä kertaa valmentajaksi. Tai niin Tiki ainakin luulee pestautuessaan Etelä-Korealaisen Anyang Hallan käskyttäjäksi. (17:17) Aasian-valloituksen jälkeen valmentaja-Tikkasen tie käy Norjan liigassa pelaavan Askerin penkin taakse. (24:04) Tuolloin Tikin oppiin saapuu myös nuori kukkopoika nimeltään Mats Zuccarello. (26:47) Norjan jälkeen on vuorossa paluu kotimaahan, ja tällä kertaa kiekkotöitä löytyy nuorisomaajoukkueiden neuvonantajana. (32:08) Ja vaikka henkisesti raskaaksi käyneen päävalmentajauran piti olla jo päättynyt, hyppää Tikkanen vielä kerran pikakomennuksella Mestiksen putoamista vastaan taistelleen Joensuun Jokipoikien peräsimeen. (42:19)

Kiinan johdon otteet Hongkongissa kovenevat. Dosentti, Aasian kehityspankin entinen johtaja Robert Wihtol ja Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja  Kirsi Crowley. Mitä tehdä Pohjois-Karjalan pelloille muuttomatkallaan pysähtyville valkoposkihanhille. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä. Miten käsitellä velkojen yhteisvastuuta EU:ssa? Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Kuka haluaa lapset koronan jälkeen jatkuvaan etäkouluun? Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestöstä ja akatemiatutkija ja apulaisprofessori apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen Turun yliopistosta. Kolumni Laura Hallamaa. Kun maailma on täynnä kaikkitietäviä, ole kuin Billie Eilish tai Sokrates. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman, Atte Uusinoka ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Hindunationalismi Intiassa. Ulkoministeriön Eteläisen Aasian yksikön vastuuvirkamies Ari Tasanen. Supertiistaina Yhdysvaltain demokraatit äänestävät presidenttiehdokkaastaan 14 osavaltiossa. Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta. Miten koronavirus-karanteenit toimivat? Johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Pohjoismaisen hyvintointimallin historialliset juuret  - palkittu Tampereen yliopiston historian pfessori Pirjo Markkola. Kolumni Maryan Addulkarim. On etuoikeutettua paheksua äänikirjoja. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Jukka Vanninen, Marja Ala-Kokko ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Koko jakso kuunneltavissa ja ajastus tsekattavissa tämän blogin lopussa! Ensimmäisessä maakuntajaksossamme sukellamme pintaa syvemmälle kalastelemaan firmamme syntysijojen, Pirkanmaan indiemusiikin helmet. Hyvä musa on hyvää musaa. Olkoon sen taustalla iso markkinointikoneisto tai viimeisiään vetelevä, savuava Windows XP-läppäri sinun makuuhuoneessasi. Koska ensin mainitulla musalla on jo rahakkaat puolestaanpuhujat leirissään, keskitymme täällä antamaan äänen sille skenelle josta se seuraava iso juttu ponnistaa. Ehkä kuuletkin jo heti tässä ensimmäisessä jaksossa seuraavan HIMin, Cheekin, Haloo Helsingin tai Sunrise Avenuen? Sen voimme jo tässä vaiheessa luvata, että pelkästään se mitä tässä jaksossa kuulemme PIrkanmaalta, on todellista rautaa. Indiemusiikki toden totta ei jää millään osa-alueella radioaalloilla ja soittolistoilla soivaa musiikkia jälkeen. Päinvastoin, tämän jakson kasattuamme ihmettelemme vielä entistä enemmän onko mitään syytä palata kuuntelemaan isojen markkinointikoneistojen, radioaaltojen ja algoritmien meille työntämää musaa. Joten vetäkää henkeä, pitäkää nenästänne kiinni ja sukeltakaa kanssamme uusiin syviin ja helmeileviin vesiin! Musan lisäksi ohjelmassa otteita haastattelusta NCB:n Ulla Herpmanin kanssa. Hänen kanssaan keskusteltiin fyysisten levyjen julkaisun yhteydessä huomioitavasta luparallista, joka ei loppujen lopuksi olekaan niin ylivoimainen mörkö jolta se aluksi ehkä vaikuttaa. Koko haastattelu on kuunneltavissa sivuiltamme sekä Applen, Spotifyn ja Youtuben podcast-formaateissa. Kyseessä on podcastimme Episodi III. 01. Evil Bastards from Hell – Satan's Minions (Valkeakoski, glam rock) Evil Bastards From Hell on saatanallisen iskevää 80's -tyylistä glam metallia modernilla otteella.  Bändi alotti minun (Velkku) ja veljeni (Veijo) makuuhuonerokkiprojektina 2009 Valkeakoskella. Tyylejä käytiin läpi Motörhead/Ramones-plagiaatiosta funkiin, mutta löydettyämme glam metal -hommelit n.2014 ollaan edelleen sillä tiellä.  2016 julkasimme kokopitkän levyn vielä ihan kaksistaan, mutta samana vuonna saatiin basisti Kim ja Nas rumpuihin, molemmat minun vanhoja rinnakkaisluokkalaisia yläasteelta. Väännettiin koko bändin voimin viiden biisin EP joka julkaistiin 2018. Lisää kamaa on sävellyksen ja sovituksen alla! Ollaan keikkailtu vuodesta 2016 ja ainakin parikymmentä esiintymistä on takana. Mieleenjäävimpinä keikkoina henk.koht. varmaankin bändikisa Lohjalla, missä oli yleisönä vain muut bändit, ensimmäinen ulkoilmakeikka Lempäälän Myllyrannassa sekä eka kerta Jack The Roosterissa Tampereella, paikka jossa on itse käynyt katsomassa lempibändejäni.  LINKIT:  Linkit musaamme ja some-sivuille löytyy täältä!  PARASTA KOTIKULMILLA: – Parasta Valkeakoskella on bändikämpän halpa vuokra...  ei vaan, kyllähän Koskissa on mukava asua kun löytyy palveluita keilahallista elokuvateatteriin ja juottoloihin ilman, että tarvitsisi lähteä Tampereelle asti aina viihtymään. Vuoden kohokohta Koskissa on eittämättä työväen musiikkitapahtuma, jolloin koko kylä herää eloon muutamaksi päiväksi. – Paras kuppila on varmaankin Panama, jossa ollaan varmaan neljä kertaa esiinnyttykin. Siellä on myös pizzauuni.  TUE!:  Yleensäkkin EBFH on edustettuna monella eri alustalla (Spotify, Youtube, mitä näitä nyt on), joten on myös paljon tapoja kuunnella/tukea yhtyettämme, muuta edelleen CD:n osto tukee meitä rahallisesti parhaiten, niitä löytyy täältä. Kannattaa myös seurata Facebook- ja/tai Instagram-sivuiltamme keikkauutisia.   02. Kaskas – Kaupunki ja sen valot (Viiala, poprock) Kaskas Viialasta on ollut kasassa jo 12 vuotta, mutta vasta viime vuosina rohkeus ja innostus tehdä omaa musaa on syrjäyttännyt muun soittelun. Meitä on kolme kohta 30-vuotiasta naista, kitara, basso, rummut ja "erikoisuutena" rumpali on lead-laulaja. Soitetaan punkahtavaa suomirokkia, manserokin boxiinkin meitä on soviteltu.  Uutta musaa syntyy jatkuvasti, ja niistä pääsee nauttimaan meidän keikoilla. Toukokuulle luvataan uusi sinkku vähintään diginä!  LINKITSpotifyInstagramFacebookYoutube PARASTA KOTIKULMILLA: Viialassa kaikki on aika jees. Meillä on Viialassa aika paljon yhdistyksiä, joista viimeisimpänä Viialan Kulttuuriklubi lähti virkistämään kylän kulttuuritoimintaa. Viialan paras menomesta on se, missä sattuu olemaan jotain ohjelmaa, Pub Crossari tai Wanha holvi.  TUE!:Tulkaa meidän keikoille, koska meidän musa on parasta livenä! Keikkatiedot löytyy facesta, jota pystyy katselemaan kirjautumatta.   03. Markus Lapsi – Juhannuslavan laulu (Tampere, laulaja-lauluntekijä) Markus Lapsi on syntynyt sooloprojektiksi erottautuakseen aiemmasta sooloprojektistani Pääskystä, joka on jo aikapäiviä sitten eskaloitunut varsinaiseksi orkesteriksi. Pöytälaatikkoni oli täynnä muuhun kelpaamattomia aihioita, joista sitten alkoikin muotoutua itsellekin kelpaavaa materiaalia, kun niitä ei yrittänyt laittaa aiempaan muottiin. Markus Lapsi on entistä avoimemmin henkilökohtaista musiikkia, kun aiemmassa musiikissani on vaihdeltu kertomusten ja erilaisten roolien välillä. Studiossa pyörii kuitenkin pitkälti samoja tekijöitä, kuin Pääskyssäkin vaikuttaa.   Erityinen tapahtuma oli viime vuonna, kun pääsin ensi kertaa yksin esittämään näitä kappaleita SOM-lauluntekijäklubille Tampereen Maanalaiseen, joka on muuten myös itselle muutenkin tärkeä keikkapaikka. Silloin varmistui, että Markus Lapsestakin tulee pysyvä entiteetti. Tekeminen on kuitenkin vielä alussa ja tasapainottelua eri projektien välillä on tehtävä. Siinä on kuitenkin luomista edesauttava vapaus, joka syntyy, kun ei tarvitse änkeä ideoitaan vain yhteen muottiin.  Markus Lapsen musiikki on päivätöissä sinnittelevän ja vielä monella tapaa keskenkasvuisen nuoren aikuisen vuodatuksia maailmassa, jossa on niin käsittämättömän paljon surua, murhetta ja huolta, että vain sarkastinen huumori ja pieni vinoilu suuntaan jos toiseen voi siinä auttaa. Kaikissa biiseissä on viestejä, jotka niiden kohteet toivon mukaan joskus hoksaavat ja ottavat itseensä - samoja sanoja ei näet uskalla kasvotusten sanoa. Juhannuslavan laulu on laulu ystäville, joita itse pidin tärkeänä ja joille uhrasin ajatuksen jos toisenkin, mutta harvoin vastakaikua saaden. Jollain pervolla tavalla kuitenkin haluaisin edelleen "voittaa" nämä ystävät takaisin.  Tulevaisuudessa Markus Lapsi koittaa taas aktivoitua keikoille ja uutta musiikkiakin julkaistaan onneksi jo ennen kesää.  LINKIT:  FacebookSpotify Instagram: @markuslapsi   Musiikkia saatavilla myös suuresta osasta muita suoratoistopalveluita samoilla tiedoilla.  PARASTA KOTIKULMILLA: Lempiasiani Tampereella on ehdottomasti tamperelainen pärisevä ärrä sekä loputtomiin venyvä sääääääää, jotka tekevät tamperelaisesta puheenparresta hauskaa ja tuntuvat näin kieli solmussa puhuvalle helpolta ja soljuvalta ääntää. Tampereen kovimmat keikkapaikat ovat ehdottomasti rohkealla ja määrätietoisella UG-meiningillä pyörivä Maanalainen sekä Vastavirta-klubi (ja erityisesti sen yläkerta) joissa on tullut monesti heitettyä ikimuistoisia keikkoja useammassa eri kokoonpanossa. Samat paikat ovat olleet myös kovin ystävällisiä, kun ovat päästäneet vielä toiseenkin kertaan lavojaan kuluttamaan. TUE!:Seuraa ja kuuntele musaa linkeistä!   Nokkonen – Palapeili (Mänttä, rankempi rock) Nokkonen on rockyhtye, joka aloitti toimintansa vuonna 1995. Bändin kokoonpano on ehtinyt muuttua vuosien saatossa lukuisia kertoja ja omaa äänitettyä materiaalia on kerääntynyt jo usemman julkaisun verran. Musiikkityyli on poukkoillut (suomi)rockin, metallin ja progen välillä, alkuaikojen punkvivahteita unohtamatta. Aina yritetään kuitenkin luoda jotain uutta ja ihmeellistä, sillä kahta täysin samantyylistä äänitettä ei Nokkonen ole julkaissut.  LINKIT: Kotisivu  Soundcloud   PARASTA KOTIKULMILLA: Lempiseikka kotipaikkakunnallanne: Knoppi. Mäntästä on kokoonsa nähden kotoisin/lähtöisin hämmentävän paljon, enemmän tai vähemmän tunnettuja muusikoita. Esim.  - RATTUS - Jari Yliaho (Juice Leskinen Grand Slam, Donna, Siberia) - Tapio Manninen (Donna, Mikko Alatalo) - Eero Peltonen (Kontra) - Hannu Savolainen (Laiskat auringossa) - Keijo Tuominen (Kikka) - Sami Ekholm (Heidi Kyrö) - Kari Bonden (Klamydia, Metuja) - Lord Satanachia (Azazel) - Tero Vuorinen (Lyijykomppania, Nokkonen)  Musiikin ulkopuolelta mainitsemisen arvoinen anekdootti lienee mäntän oma poika, Risto Siltanen, 562:lla NHL ottelullaan. Paras Pubi: Kestikeidas (since 1966) Siellä ei suut kuiva.   05. Greenrose Faire – Brother Carry On (Tampere, folkrock)Greenrose Faire soittaa taianomaista kelttihenkistä folk-rokkia vastustamattomalla asenteella ja meiningillä. Tamperelaiskuusikon musiikkia hallitsee Sallan kirkas lauluääni, ja sen ympärille viulut ja mandoliinit kietoutuvat rokkikompin kanssa omanlaiseksi kudelmakseen. Greenrose Faire kuulostaa eloisalta ja modernilta mutta silti herättelee kaipuuta vanhoihin hyviin aikoihin kun musiikki oli aitoa ja elämä kunnollista. Orkesteri viihtyy hyvin lavalla, ja on soittanut monenlaisia keikkoja nurkkapubeista konserttisaleihin ja tunnelmallisista teemahäistä kansainvälisille festivaaleille. Lokikirjasta löytyy mm. Fantasy Forest -festivaali Englannissa, useampi vierailu Elfia-festivaalilla Hollannissa sekä kymmenen vuotta putkeen Suomen suurimmilla keskiaikafestivaaleilla Hämeenlinnassa. Greenrose Faire myös järjestää Tampereen Tallipihalla vuosittain omaa minifestaria nimeltä Medieval Folk Fest.  Jäsenet: Salla Rimmi – laulu Hanna Heinonen – viulu Niilo Sirola – busuki Meiju Enho – koskettimet Mikko Gynther – basso Tomi Hyttinen – rummut  Tarina tähän asti: Lauluntekijä Tomi Hyttisen ja toisen perustajajäsenen Niilo Sirolan tiet kohtasivat hard-rock-bändissä. Kesti muutama vuosi ennen kuin tuli puheeksi että kumpikin fanittaa fantasiakirjallisuutta ja keskiaikarokkia, jolloin heti päätettiin siltä istumalta pistää uusi yhtye kasaan. "Kumpikaan ei ollut aiemmin tehnyt oikein mitään akustista musiikkia, joten koko kenttä oli auki ja oli hauskaa kokeilla kaikenlaista. Ainoana sääntönä oli että sähkökitaroita ei tähän oteta mukaan," Tomi muistelee.  Talven aikana Niilon kotistudiossa lyötiin nauhalle levyllisen verran demoja ennen kuin bändin muiden soittajien etsintä alkoi. Tampereelta löytyikin joukko soittajia jotka olivat aina halunneet soittaa tämänkaltaista musiikkia mutteivät vaan tienneet sitä vielä. Viimeinen peruskivi loksahti paikalleen kun koelauluun saapui laulajatar Salla Rimmi, jonka kirkas soundi ja luontevan tarkka fraseeraus ratkaisivat valinnan noin viidessätoista sekunnissa.   Orkesterin ensimmäinen täyspitkä albumi "Neverending Journey" julkaistiin 2011, ja sitä seurasi "My Home Is Where My Heart Is" 2013 ja "Feed the Flames" 2015. Vuonna 2017 yhtye vietti kymmenvuotisjuhlaansa, ja sen kunniaksi julkaistiin kokoelma "Decade of Songs and Stories" sekä CD:nä että nuottikirjana. Neljäs levy "Riders in the Night" ilmestyi 1.6.2018 hollantilaisen Friendly Folk Records -yhtiön kautta. Kokoonpanoon on joka levyn myötä tullut pieniä vaihdoksia, ja viides levy onkin juuri äänitysvaiheessa uudella ja kaikkien aikojen kovimmalla miehi- ja naisituksella.  Greenrose Faire vie iloista musiikkia ja markkinahenkeä joka linnaan ja pitäjään ympäri maailmaa. "On ollut mahtava huomata millainen vaikutus musiikillamme on ihmisiin. Tuntuu niin kuin lauluissa oikeasti olisi taikaa," Salla heittää. ìMeidän piti jopa lopettaa "Raindrops"-kappaleen soittaminen ulkokeikoilla kun sen aikana aina alkoi sataa." Lisätiedot ja yhteydenotot: Tomi Hyttinen +358 40 5454 208 tomi@greenrosefaire.com keikat@greenrosefaire.com  Keikoista sanottua: Aside from the fact that they are amazing musicians, and they seem to have a great talent for writing music that connects with the listeners, the one thing that I really want to point out about their performance is that they radiate fun. They enjoy their time on stage, they enjoy being together and playing together, and that shows! - CeltCast 28.5.2016  Greenrosen esiintyminen nojaa pitkälti Salla Rimmin viehättävään lavaesiintymiseen ja upeaan ääneen, mutta ennenkaikkea erittäin kovaan, omaan biisimateriaaliin. - Keikkaguru 18.8.2014  Nautin joka hetkestä. Olen aiemmin kuullut jotain vastaavaa, kun kuulin Blackmores Night -bändiä, jossa siis on vähän toimittu samoin, eli yhdistelty irkkuvaikutteita vähän rokahtavammin. Kiva todeta, että Greenrose Faire teki sen – miten sen nyt sanoisi – vähän paremmin. - Ilveksen pesä 10.10.2015  Ja kuten jokaisella näkemälläni kyseisen bändin keikalla, tälläkin kertaa Greenrose Fairen jäsenet olivat iloisia, hyväntuulisia ja nauttivat lavalla olemisesta ja esiintymisestä. - Kulttuurikukkanen 5.12.2015  LINKIT:  Kotisivu  Spotify  Apple Music  Youtube  Bandcamp  Facebook PARASTA KOTIKULMILLA:Eräs kotipaikkakuntamme Tampereen helmistä on Tallipiha. Sieltä löytyy suklaakauppaa ja kojua ja meille hyvin mieluinen esiintymislava. Siellä on aina ihan erityinen tunnelma jollaista ei heti kuvittelisi löytyvän noin kaupungin ytimestä.  TUE!:Meidän pienten musiikin "käsityöläisten" toimintaahan voi parhaiten tukea käymällä keikoilla, ostamalla levyjä tai muita muistoja merkkaripisteeltä, ja ennen kaikkea kertomalla hyvistä löydöistä epäsuomalaiseen tapaan ylisanoin kavereillekin, niin digimaailmassa kuin tosielämässä.    06. Skygazers – Living Sun, Dreaming Moon (Tampere, powermetal) Skygazers on vuonna 2018 Kitaristi Joni Jokisen perustama Power Metal yhtye Tampereelta. Bändi sai alkunsa Jonin sooloprojektista jonka materiaalin hän sävelsi ja sanoitti itsekseen ja alkoi äänittämään levyä Muusikoiden.netistä löytämänsä laulajan Heidi Valkaman kanssa. Äänitysten puolessa välissä kosketinsoittaja Henri Vekuna liittyi mukaan yhtyeeseen ja siitä asti tähän päivään yhtye on jatkanut tällä kokoonpanolla, samalla julkaisten 22.01.2019 ensimmäisen omakustanne albuminsa nimeltä "Call Of Eternity". Tällä hetkellä yhtye etsii Rumpalia joukkoonsa ja aikoo tähdätä heti sopivan tyypin löydyttyä keikkalavoille. Ja keikkoja yhtyeelle on jo tarjottukin.  LINKIT:  Facebook Youtube Bandcamp  PARASTA KOTIKULMILLA:- Lempiseikka kotipaikkakunnaltamme on ehdottomasti sen Upeat ja viihtyisät Puistot ja Luonto. - Paras ruoka kotipaikkakunnaltamme on tietenkin Tapolan Mustamakkara! Paras keikkapaikka kotipaikkakunnaltamme olisi tietysti South Park festarit ja sinne olisi siistiä päästä esiintymään tulevaisuudessa.  TUE!:Ehdottomasti paras tapa tukea bändiämme on levittää sanaa musiikistamme! Kuunnelkaa ja jakakaa linkkejä musiikistamme ja kun keikkaa tulee niin tule paikalle ja ota kaverisikin mukaan!   07. Iina Kuu – Morsiamen laulu (Tampere, popiskelmä) Olen tamperelainen laulaja-lauluntekijä Iina Kuu Syksyllä 2016 tein ison päätöksen lähteä tavoittelemaan ”kuuta taivaalta”. Päätin toteuttaa haaveeni ryhtyä lauluntekijäksi. Tästä alkoikin ihmeellinen seikkailu. Aluksi kaiken piti olla vain leikkiä ja nuoruuden haaveen hapuilua. En ihan itsekään uskonut, että siitä syntyy mitään sen kummempaa. Kunpahan vain vähän harrastelen. Pikkuhiljaa vauhti kiihtyi, tuli bändikokeilua, biisintekokilpailuja, duoa, sekä erilaisia tapahtumia. Askel askeleelta lähdettiin kohti korkeampia sfäärejä. Alun suurimpina tapahtumina voisin sanoa kesän 2018 Inspiraationa Juice-kilpailun, jossa Duo Arktinen Kuu kokoonpanolla lähetetty yksi kuudesta kilpailukappaleestani ylsi ihan mukavasti 20 parhaan joukkoon. Tällä kokoonpanolla tuli myös tehtyä muutamia keikkoja, joista hienoin oli olla Ruutana Rockin avauskokoonpanona 2019 Kesän kynnyksellä toteutinkin sitten ultimate unelmani, sain tilaisuuden aloittaa debyyttisingleni Morsiamen laulu teon. Sävel ja sanat ovat käsialaani. Studiotuotannosta ja sovituksesta vastaa Jukka Ruostila. Ajattelin silloin että se on minun ”kuuni taivaalta”, mutta eivätpä asiat siihen jääneet.. Kappale menestyi FinnRadioFM kesän Top10 listalla pysyen siellä juhannuksesta viikolle 31, eli listan loppuun. Jatkona pysyin saman kanavan syksyn TOP20 listalla täydet 8 viikkoa. Radio Suomi -Södertäljen TOP20 syyskuu, kappale saavutti ensimmäisen sijan. Syyskuussa vierailin myös Lähi Radio Helsingin vieraana ohjelmassa ”Vaunu ilman kuljettajaa”, jossa soitin livenä omia säveltämiä kappaleitani. Marraskuussa 2019 näki toinen singleni, Tarinoita päivän valon. Kappale pääsi kuten edeltäjänsä FinnRadio.FM äänestyksiin ja on pysynyt TOP20 listoilla tähän päivään saakka, eli tammikuussa 19 ollaan vielä TOP-lista äänestyksissä mukana.. Lisäksi kappaleen tiimoilta olen ollut haastattelussa Radio Suomi Södertäljen sekä SSS-Radion lähetyksissä. Nämä löytyvät podcasteina kanavien sivuilta. Tarinoita nappasi myös Joulukuun Top1 paikan Radio Suomi Södertäljen äänestyksissä. Olin myös FinnRadio.FM vuoden 2019 Suomi Pop artisti äänestyksessä sijalla 7. Kappaleeni ovat päässeet soimaan myös radiokanavilla, kuten Radio Pooki, Radio Sun, Pispalan Aallot, SSS-Radio sekä nettiradiossa, kuten Radio Hulabaloo, Jarskin Kuumat Aallot, FinnRadio.FM, Radio Suomi Södertälje, Radio Soi... Radioiden lisäksi minut on huomioitu mm. Pelastabändi.com ja Suomiviihde.fi sekä Häät.fi sivustoilla  TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT,  *Helmikuussa julkaistaan kolmas singleni ”Kaipuuni helinä” Suunnitteilla on julkaista lähitulevaisuudessa myös 2 muuta singleä. *Facebookissa perustimme muutaman musiikintekijä-ystäväni kanssa ryhmän Svengi-Jengi, joka on juuri suunnattu sellaisille ihmisille, jotka tosissaan ovat julkaisemassa tai jo julkaisseet radiosoittoon tähtäävää musiikkia. Ryhmän sisällä pohdimme tähän aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja jaamme tietoa. Näin kaikkien ei tarvitse keksiä polkupyörää uudestaan. Jos ryhmä kiinnostaa, yhteys allekirjoittaneeseen. Toistaiseksi ryhmä ei löydy hakemalla. *Jussi Kaakkolammin hyppysissä on lähitulevaisuudessa koota ammattilaisista koostuvaa bändiä, jolla päästäisiin keikoille tekemilläni kappaleilla.  Helmikuun tienoilla ilmestyy Hervannan Sanomissa juttua minusta biisintekijäjä ja mahdollisesti raotamme salaisuuden verhoa tulevan singlen suhteen. Voisi sanoa, että pienestä ajatuksesta syntyi aikamoinen pöhinä ja vauhti kiihtyy. Ne muutama ensimmäinen vuosi oli ajatuksen kypsyttelyä. Toissa vuosi oli sitten vauhdin ottoa ja viime kesänä sitten uskalsin hypätä ja nousta lentoon.  LINKIT:  Kotisivu Instagram FacebookApple MusicSpotifyLevytilaukset: Levykauppa X ja sähköpostilla suoraan Iinalta: iinankuu@gmail.com  TUE!:Paras tapa puhaltaa ilmaa siipieni alle on streemata Spotifyssa kappaleitani ja laitta profiilini seurantaan. Näin algoritmit rupeavat toimimaan suotuisasti ja tietenkin toivoa kappaleitani soitettavan radiosta. Tarjonta on niin kovaa, että pieni musiikintekijä hukkuu siihen paljouteen. Toivomalla kappaleita, ne tulevat helpommin huomioiduksi. Artisti kiittää!    08. Kormus – MC Perkele (Tampere, suomirock) Tamperelainen Kormus perustettiin vuonna 2013. Yhtye aloitti duona, johon kuuluivat Anton Äikäs ja Kari Luomaharju. Muutaman keikan jälkeen duosta päätettiin tehdä trio. Basistia pohtiessa Anton tokaisi Karille legendaariset sanat: "Mä tunnen tasan yhden kovan basistin ja sulla ei oo muuta vaihtoehtoo kuin tulla toimeen sen kanssa."  Kokoonpano on ollut siitä asti sama: Anton Äikäs - kitara/laulu, Aaro Alatalo - basso/taustalaulu ja Kari Luomaharju - rummut/taustalaulu. Olemme tehneet omakustannebändinä 12 singleä, kolme EP:tä ja kolme pitkäsoittoa, joista viimeisin "MÖLINÄÄ" julkaistiin 4.10.2019. Levyn julkaisukeikka soitettiin täydessä Tampereen Bar Ihkussa. Levyn kruunasi Juho Juntusen taiteilemat kannet ja se julkaistiin neljässä eri formaatissa: CD, vinyyli, kasetti ja suoratoistopalvelut. Yhtyeellemme on aina ollut tärkeää tehdä suurin osa julkaisuista myös fyysisenä versiona ja panostaa kansitaiteeseen.  Yhtyeen uusin julkaisu on tällä hetkellä jouluaattona 2019 suoratoistopalveluissa julkaistu live-ep "JAUZAA!". Ep on äänitetty levynjulkaisukeikalla Tampereen Bar Ihkussa 5.10.2019. Kappaleemme ovat saaneet soittoa paikallisradioiden taajuuksilla ja singlemme "Yhden illan prinsessa" vietti täydet 50 päivää Radio Suomipopin Pop top 10 -listalla fanien äänestyksen voimalla.  Kantava ajatus Kormuksen toiminnassa on ollut alusta asti oman musiikin tekeminen ja esittäminen, terve ylpeys omasta tekemisestä sekä hyvien keikkojen soittaminen ympäri maata. Olemme tehneet kuudessa vuodessa noin 600 keikkaa kouluista takapihajuhliin ja pienistä pubeista suurten festareiden lavoille. Yhtye on vuosien aikana esiintynyt niin omakotitalon makuuhuoneessa, rippijuhlissa takapihan teltassa, festareista mm. Hämyvestareilla, Aitoon kirkastusjuhlilla, Pöheikön pölläyksessä ja pienempien kylien kesätapahtumissa kuin myös häissä ja senioritalon taloyhtiön kevätjamboreessa. Keikka kuin keikka, Kormus järjestää show'n.2016-2017 järjestimme Tampereella Kormus-klupia, jossa vieraana kävivät mm. Tommi Läntinen, Heikki Salo, Matthau Mikojan, Jussi Selo, Vesa Holmala, Hauli Bros ja Costello Hautamäki. Illat alkoivat Kormuksen omalla setillä, jonka jälkeen illan vieras esitti kanssamme omaa tuotantoaan kertoen tarinoita biisien takaa. Vuoden 2016 lopussa Ruoveden kunta palkitsi yhtyeen kunnan kulttuurielämän elävöittämisellä.  2018 lanseerasimme yhdessä Kaleva Brewing companyn kanssa Kormus Sleep walker -oluen, jota myytiin kevään ajan. Olut oli osa "Unissakävelijä"-singlemme mainoskampanjaa. Kyseisen singlen myötä aloimme levittää sanomaamme myös nuoremmille kuulijoille. Kappale kehottaa olemaan rohkeasti oma itsensä ja uskomaan omaan tekemiseensä ja unelmiin. Tämän pohjalta toteutuivat vuonna 2019 aloitetut koulukeikat, joilla esiinnymme 6-12 -vuotiaille lapsille esittäen kappaleitamme, jotka sopivat kaikenikäisille sekä kertoen bänditoiminnasta, oman musiikin tekemisestä ja soittoharrastuksesta. Vuoden 2018 alussa julkaistiin myös Kormuksen tilaustyönä Ruoveden kunnalle tekemä tunnuskappale "Tää on Ruovesi!". Kappale sai valtakunnallista näkyvyyttä, kun kunnan TV-mainos pyöri Nelosen kanavilla huhtikuussa 2019. Kormus on myös tehnyt varuskuntakeikkoja, joiden ansiosta olimme vuonna 2018 Suomen Sotilaskotiliiton Vuoden yhtye. Uusin albumimme "MÖLINÄÄ" sisältää aiempaa rankempaa tuotantoa niin tekstien kuin soitonkin osalta. Sanoituksissa käsitellään vakavia aiheita rakkaudesta terveeseen itsetuntoon ja ilmastonmuutokseen. He, jotka tuntevat yhtyeen aikaisempaa tuotantoa, löytävät levyltä myös yhtyeelle ominaista huumoria. Musiikkivideoillaan Kormus on halunnut herättää keskustelua mm. päihteiden käytöstä, Tinder-kulttuurista ja itsetunto-ongelmista. Videoissa on käytetty karrikoituja hahmoja ja asiat on esitetty suoraan, jotta viesti menee perille. Jokaisessa videossa näkyy myös yhtyeelle ominainen huumori. Ja Maailmankaikkeuden Suvijenkka -videolla vierailee jopa kappaleen nimen keksinyt Popeda-basisti Jyrki K. Melartin.  Nyt kun vuosi 2020 on startannut, Kormus katsoo eteenpäin. Kevääksi julkaistaan uutta musiikkia ja suurin tähtäin on huhtikuussa. Perjantaina 3.4.2020 Kormus esiintyy Tampereen G Livelabissa laajennetulla kokoonpanolla juhlistaen kitaristi-laulaja Antonin kymmenvuotista uraa ammattimuusikkona. Mies on 15-vuotiaasta asti elättänyt itsensä tehden omaa musiikkia ja keikkaillen ympäri Suomea. Lisäksi kevättalvi kuluu promoten lokakuussa ilmestynyttä "MÖLINÄÄ"-albumia ja keikkaillen koko vuosi ahkerasti. Tavoite on levittää yhtyeen musiikkia uusiin kaupunkeihin ja pienillekin paikkakunnille.  LINKIT:  Kotisivut Facebook Fanituotteet Spotify Instagram: @kormusband  Musiikkivideot  PARASTA KOTIKULMILLA:  – lempiseikka kotipaikkakunnallanne: Keskustasta on päässyt AINA aamun ekalla bussilla kotiin. – paras meno/ruoka/keikkapaikka kotipaikkakunnallanne: Public House Huurre Tampereen Kalevassa, Tampereen "Kormus-baari". Huurre on yhtyeemme kotikuppila. Siellä on kuvattu useat promokuvat, Ottakaa te tää!-kansikuvat ja Yhden illan prinsessa-singlen kansi. Kormus-klupit on pidetty siellä ja Kormuksen oma olut ja burgeri ovat kuuluneet paikan valikoimiin. Ja legendaariset Kormus-pikkujoulut vietetään aina Huurteessa.  TUE!:Arvon kuuntelija: paras tapa tukea Kormuksen toimintaa on käydä yhtyeen keikoilla ja ostaa keikoilta löytyvästä Kormus-storesta tuotteitamme. Löytyy paitaa, pipoa, uninallea, lippistä ja tietenkin levyjämme. Iso apu on myös, jos aktiivinen kansalainen toivoo yhtyettämme radiosta, jakaa musiikkiamme somessa tai jopa ehdottaa kotipaikkansa ravintolalle, että "Ottakaa Kormus keikalle!". Kiitämme suuresti!   09 Serko's Circuit – Pawnshop Bound (Tampere, blues) Serko´s Circuit perustettiin Tampereella alkuvuodesta 2017. Keikkaa on tehty muutamia kymmeniä eri puolella suomea ja olemme julkaisseet kaksi pitkäsoittoa. Serko on moninkertainen huuliharpunsoiton suomenmestari. Mieleenpainuvimpina keikkoina voisi mainita Tampereen Bluesloversien järjestämän Kulttuuriravintola Kiven keikan sekä Kouvosto Blues Festivaali 2019. Ensi levy otettiin hyvin vastaan ja saikin maininnan Blues Newsin 2018 kolmannen sijan Vuoden kotimainen julkaisu.   LINKIT:SpotifyFacebook  Levyjämme saa joko meiltä suoraan tai sitten Levykauppa Äxästä  PARASTA KOTIKULMILLA:Tampereella mainitsemisen arvoinen ruokapaikka on ehdottomasti legendaarinen Vaakon Nakki. Keikkapaikkana voisi mainita Paapan Kapakan. Pidimme sielä toisen levyn levyjulkaisukeikan ja uudestaan olemme menossa 18.4.2020. TUE!:Tsekkaa linkit!   10. Tim Creole & Hot Rods – Jitter Bop Baby (Pälkäne, rockabilly) Pälkäneläinen Tim Creole & Hot Rods perustettiin osittain vahingossa vuonna 2017. Me vanhat pitkän ja monipuolisen musiikkihistorian omaavat soittokaverit kokoonnuimme yhteen, kun tarvittiin pop-up ohjelmaa. Huomasimme, että tämähän on kivaa. Huomionarvoista on, että kukaan tässä bändissä ei soita ”ykkössoitintaan”. Bändimme on sen verran tuore, että tällä kokoonpanolla ei ole vielä kertynyt ikimuistoisia tekoja. Keikkailemme lähinnä Pirkanmaan alueella yksityistilaisuuksissa, kesätapahtumissa, musiikkipubeissa ja ravintoloissa. Soitamme 50-luvun Rock´n Rollia monipuolisesti Rockabillystä balladeihin. Kokoonpanomme on erikoinen; Loota -rummut, akustinen kitara, läskibasso sekä haitari. Tällä ”Goin´Electric” -levyllä käytämme poikkeuksellisesti myös sähköisiä soittimia.  LINKIT:YoutubeFacebook PARASTA KOTIKULMILLA:Pälkäneellä on iloksemme monta keikkapaikkaa. Olemme soittaneet Aapiskukon liikenneasemalla, Niitty-Seppälän Kesätorilla, Sappeen hiihtokeskuksessa, Ravintola Panamassa, Aitoon Honkalassa sekä Onkkaalan laivarannassa sekä tietenkin Pälkäneen torilla. Pälkäneellähän onkin  parasta lukuisat järvet ja aktiivinen kesä!  TUE!:Paras tapa tukea meitä on tulla keikoille ja vaikkapa ostaa paikan päältä levy.   11. Luxury Toys – Never Go Out (Tampere-Helsinki, rock) Nyt kannattaa olla hereillä, sillä kohta on taas oikean rock-yhtyeen aika ja tässä on teille seuraava The Rolling Stones. Luxury Toys on kaikkea sitä, mitä rakastamme musiikissa. Se ei ole täydellinen, mutta se on aito ja kiinnostava yhtye. LToys ei ole parhaiden ystävien bändi eikä virheettömillä sessiomuusikoilla silattu, muovisen laskelmoitu projekti. Tämä yhtye on elämäntapamme ja henkireikämme. Se on lahjamme Suomen tylsälle rock-musiikin kentälle ja samalla pakomme todellisuudesta. Juuri 12 vuotta täyttänyt Luxury Toys on levyillään monipuolinen, kunnianhimoinen ja omaperäinen. Yhtyeen musiikillisessa noitakeitoksessa ovat aineksina rockin lisäksi, blues, soul, funk, country ja folk. Orgaanisten ainesosien annetaan kiehua ja lopuksi lisätään punk. Hakusanoilla löytää netistä ainoastaan kiitettäviä levyarvosteluja, mutta oikeat rock-yhtyeet kuuluu kokea livenä. LToys soittaa jokaisen livekeikkansa kuin se olisi viimeinen. Dynaamiset keikkasetit tarjoavat kauniin intiimejä akustisia hetkiä ja ukkosen lailla jyliseviä vaarallisia myrskyjä. Yhtyeen soitossa kuuluu roso ja juuri se jokin selittämätön lämpö, groove ja taika, joka saavutetaan soittamalla yhdessä näin kauan yhtyetoveria vihaten ja rakastaen. Luxury Toys on julkaissut ”They Come in Feathers” -debyytti EP:n lisäksi myös pitkäsoitot “Music is Liquid” ja “The Rest is Noise”. Molempien albumien tiimoilta rundattiin myös Euroopassa neljän viikon ja noin 20 keikan kiertueet tamperelaisyhtye Manzanan kanssa. Luxury Toysin kolmas studioalbumi on parhaillaan miksattavana Kujalandia-studiolla Lahdessa ja se julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Ensimmäinen sinkku videoineen näkee päivänvalon helmikuun lopulla.  LUXURY TOYS: Lester Brisco – laulu Tom Hilding Wirtanen – kitara Matias Kemppinen – kitara Atte Sievänen – rummut Letku –basso  LINKIT:  SpotifyFacebookInstagramFyysiset levyt: Levykauppa ÄxYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:- Luxury Toysin lempipaikka ja ehdoton menovinkki Lahdessa on legendaarinen Loviisankatu 8. Tuosta osoitteesta löytyy sekä Torvi että Tirra. Nämä mestat ovat Suomen ensimmäisiä ja viimeisiä oikeita rokkibaareja. Torvessa ja Tirrassa vallitsee kaiken suvaitseva "tule sellaisena kuin olet" -kulttuuri ja useina iltoina viikossa kuulee livekeikkoja ilman genrerajoja. Hienoa, että tällä muovisten yökerhojen ja yhdentekevien cover- ja bilebändien aikakaudella on vielä mestoja, joissa pääsee soittamaan omaa musaa ihmisille. Kauan eläköön Torvi, Tirra ja Loviisankatu kasi, Lahti.  TUE!:Paras tapa tukea LT:n toimintaa on tietenkin kuunnella levy ja jakaa biisejä sekä videoita netissä, jotta mahdollisimman moni kuulee. Jos diggaa biiseistä, niin sitten vain peukutus Facebookissa ja seuraajaksi instagramissa, niin saa tehokkaimmin tietoa keikoista. Jos osuu omaan maantieteelliseen sijaintiin ja aikatauluun, niin sitten ehdottomasti mestoille meitä moikkaamaan.    12. Seppo V – Balladi (Akaa, suomirock) Seppo V on nimestään huolimatta akaalainen bändi, joka tarjoilee rehellistä ja reipasta suomenkielistä kitararokkia. Setillinen omia biisejä on matkassa mukana. Biisit on tarinoita elävästä elämästä ja sen vaiheista. Musiikki on vauhdikasta ja melodista meininkiä!  Bändin soittajat koostuvat sekä ammattilaisista musiikin saralla että pidemmälle ennättäneitä harrastajista. Keikkoja on tehty vain yksi: Viiskytä -levyn julkaistus keikka 5.10.2019 ja paikkana Pub Leskirouva Akaan Toijalassa. Nimensä mukaisesti levy julkaistiin juhlistamaan bändin nokkamiehen puolen vuosisadan rajapyykkiä. Levynjulkaisukeikka oli oikein menestyksekäs ja mieleenpainuva ja se tehtiin täydelle ravintolayleisölle! Viiskytä levy oli jatkumoa kymmenen vuotta aikaisemmin julkaistulle EP levylle: Seppo & the Salminen Band: Ensimmäiset 40 vuotta. Levy julkaistiin sadan kappaleen CD painoksena ja sen tekemiseen osallistui samoja soittajia, kuin nyt uudemmalle Viiskytä albumillekin. Matkan varrella viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty musaa myös Maanantaikappale bändin kanssa ja levynjulkaisukeikalla lokakuussa 2019 kuultiin kappaleita myös niiltä ajoita. Näistä vanhemista kappaleista on julkaistu muutamia digitaalisella EP:llä "Nelkytä Plus". 2020 on tarkoitus tehdä pari keikkaa, jos ja kun sopivia tilaisuuksia tulee eteen. Myös uusia biisejä kirjoitetaan parhaillaan ja niitä on tehty aikaisemmasta poiketen pienryhmässä biisileirimeiningillä. Saattaa olla hyvinkin, että uusi julkaisu tehdään vuoden sisällä. Mitään isoja odotuksia tai tavoitteita ei tulevaisuudelle ole rakennettu, mutta katsotaan rennosti mitä tulee vastaan. Homma jatkuu muodossa tai toisessa. On varmaa, että Seppo V etenee jatkossakin omilla biiseillä ja jätetään cover-pelikenttä muille bändeille.  LINKIT:SpotifyYoutubeFacebook PARASTA KOTIKULMILLA:Akaan parhaat keikkapaikat ovat Toijalassa Pub Leskirouva sekä Kruuna & Klaava. Akaan isoin tapahtuma on Toijalan Markkinat, jolloin koko kylä kokoontuu juhlimaan kesää. Markkinat pidetään aina koulun päättymisen jälkeen seuraavan viikon viikonloppuna ja se on myös ainoa viikonloppu vuodessa jolloin meininki on kovaa kaupungissamme.. Akaan ylpeydet ovat Akaa-Volley lentopallossa sekä Akaa Futsal futsalissa. Molemmat pelaavat pääsarjatasolla ja menestyvät myös niissä mainiosti.  TUE!:Hei käykäähän kuuntelemassa musaamme, joka löytyy useimmilta digialustoilta esimerkiksi hakemalla "Seppo V Viiskytä". Facebookin fanisivusta vois myös käydä tykkäämässä.   13. J Mikael – Puolesta (Tampere, laulaja-lauluntekijä) Olen Janne M. Salo. Janne Saloja on niin monta että on pitänyt ottaa käyttöön toisen nimeni (Mikael) alkukirjain. Tästä muodostui äskettäin artiistinimi J Mikael. Viisitoistavuotiaana synnyinseudullani Jämsässä aloin soittamaan rumpuja, vaikka rytmiikan lisäksi musiikissa kiehtovaa oli myös tunnelmat ja tekstit. Koitin vähän myös kirjoittaa ja kohta sivarissa ollessani lauluja tulikin nipullinen. Siitä on jo aikaa -pari vuosikymmentä elämä oli taipumuksensa mukaisesti täyttynyt niin ettei luovuudelle vaan ollut riittävästi tilaa ja aikaa. Pikkuhiljaa aloin tietoisesti karsia asioita, jotta jäisi aikaa kirjoittamiselle. Ajatuksissa oli aluksi pelkkää kirjoittamista enkä vielä silloin tiennyt että se tulisi nivoituisi näin kiinteästi soittamiseen. Melodioita rupesi myös tulemaan ja 2017 juhannusaattona tuli eräällä istumalla ensimmäinen laulu. Siitä alkoi tämä uusi lauluntekokausi, joka kiihtyi kiihtymistään. 2018 oli tuottoisa ja siitä materiaalista valitsin levylle 16 kappaletta, jotka sitten julkaisin levynä 2019 lopulla. 2019 lauluja pulppusi samaan malliin ja alkoi olla aina silloin tällöin myös keikkoja itse sovitusti tai pyynnöstä. Näin aloin siten saada myös hieman esiintymiskokemusta. Uuteen maailmaan astuminen oli tapahtunut, siirtyminen rumpalin roolista eturiviin on ollut aika jännä ja mielenkiintoinen matka. Se on ollut eniten sisäinen matka. Laulujen synnyttäminen on hyvin innostavaa ja inspiroivaa touhua, ja samalla vaatii joidenkin sisäisten esteiden ylittämistä ja siten omaa prosessointia -luovuuskanavaa kun ei voi käskeä, mutta sitä voi hoitaa juuri suostumalla noihin prosesseihin. Esiintymisiin liittyy myös omat samankaltaset asiansa, eikä nekään ole itsestään selvää varsinkaan kun taidot kehittyvät omaa rauhallista tahtiaan. Laulujen teksteissä päälinja menee melko syvissä itsen ja elämän pohdinnoissa, mutta mukana on myös paljon muita sävyjä ja kepeämpää materiaalia. Keikkapaikat ovat olleet monenlaisia joogasalista rock klubeihin. Kaukaisin niistä oli istanbulissa Aasian puolella eräällä klubilla. Kotiseudullani Tampereella mainttavia mm. Tahmelan Huvilan musailta, romu&rahdomin kellari,  Om yoga -koulun hyväntekeväisyysilta sekä Vastavirran yläkerta. Eräs kepeimmistä ja hauskimmista keikoista oli Pispalan saunayhdistyksen 30v juhla, jonne sain kutsun ja jossa siten viihdytin vartavasten tekemälläni sauna aiheisella laululla. Palautetta olen saanut ihan mukavasti. Yksi mieleen painunut tapaus oli kerran kun olin asematunnelissa katusoittamassa ja eräs kiireinen junaan menijä halusi kovasti ostaa levyn, joita siinä oli näkösällä, muttei hänellä ollut rahaa :D -laittoi kyllä myöhemmin tilille ja kertoi vielä kappaleen joka oli erityisesti vaikuttanut. Homma on suht alullaan mutta tuntuu menevän eteenpäin ja uusia kiinnostavia keikkojakin on tulossa. Ja aikomus julkaista levy nro.2 sitten syksyllä. Tervetuloa kuulemaan ja seuraamaan :)  LINKIT:YoutubeApple MusicFacebook  PARASTA KOTIKULMILLA:  Yksi parhaista asioista Tampereella on järvet ja erityisesti Pispalan ja tarkemmin Tahmelan upeat pyhäjärjen rannat ja vedet. Myös talvisin ja myös avantouiden. Haluan tässä mainita Tampereen tämän hetken vähiten tiedetyn nähtävyyden Tahmelan Huvilan, joka avattu nykyiseen käyttöönsä maaliskuun lopussa 2019. Se on myös kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas paikka. Yhteisölliseen kunttuuritoimintaan keskittyvä talo on saatu viime vuonna vuokralle kapungilta, joka uhkaa jättää vuokarasopimuksen lyhyeksi ja myydä rakennuksen tontteineen.  TUE!: Tällähetkellä paras tapa tukea toimintaani on pyytää järjestämälleen keikalle. Tai levyn ostaminen myös (cd tai digi). Ja toki myös tykkääminen esim youtubessa ja facebookissa.   Ajastus: 0:00:00 Intro 0:01:59 Evil Bastards from Hell (glamrock / Valkeakoski) 0:06:19 Kaskas (suomirock / Viiala) 0:10:10 Ulla Herpman-haastattelu (pätkä 1/4) 0:13:08 Markus Lapsi (laulaja-lauluntekijä / Tampere) 0:17:02 Nokkonen (rankempi rock / Mäntä) 0:22:24 Ulla Herpman-haastattelu (pätkä 2/4) 0:25:46 Greenrose Faire (folkpop / Tampere) 0:30:18 Skygazers (powermetal / Tampere) 0:35:26 Ulla Herpman-haastattelu (pätkä 3/4) 0:37:45 Iina Kuu (popiskelmä / Tampere) 0:42:47 Kormus (suomirock / Tampere) 0:47:21 Ulla Herpman-haastattelu (pätkä 4/4) 0:49:12 Serko's Circuit (blues / Tampere) 0:53:57 Tim Creole & Hot Rods (rockabilly / Pälkäne) 0:56:44 Luxury Toys (rock / Tampere-Helsinki) 1:01:06 Seppo V (suomirock / Akaa) 1:05:49 J Mikael (laulaja-lauluntekijä / Tampere) 1:08:49 Outro

Ähtärin eläinpuistoon toivotaan pentuja uhanalaiselle ahmalle, Korkeasaaresta vietiin luonnosta jo kertaalleen hävinneet mongolianvillihevoset Hanna ja Helmi kotiseudulleen Aasian aroille, jättiläisvyötiäisen elinalueita tuhotaan viljelysten tieltä Amazoniassa. Eläintarhoissa ympäri maailman on monia uhanalaisia lajeja, jotka muodostavat eräänlaisen varapopulaation luonnon kannoille. Syntyneistä ja kuolleista eläimistä pidetään tarkkaa kirjaa ja valitaan, mitkä yksilöt pistetään lisääntymään keskenään. Eläintarhoissa laji halutaan pitää sellaisena, että sillä olisi mahdollisuus selvitä tarvittaessa luonnossa. Mongolianvillihevonen ja visentti hävisivät jo kertaalleen alkuperäisiltä elinalueiltaan, mutta ne on pystytty palauttamaan takaisin luontoon juuri tarhattujen yksilöiden ansiosta. Eläintarhoissa syntyeiden yksilöiden avulla vahvistetaan myös metsäpeura- ja partakorppikotkakantaa, samalla opitaan miten villejä eläimiä käsitellään luonnossa. Tiedeykkösessä paneudutaan eläintarhojen suojelutehtävään ja niissä elävien eläinten merkitykseen. Mukana ovat Ähäristä intendentti Heini Niinimäki ja eläintenhoitaja Tiina Sarkkinen sekä Korkeasaaresta johtaja Sanna Hellström ja nisäkäskuraattori Hanna-Maija Lahtinen. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuvassa Spes, Yanja ja Helmi Gobi B:n suojelualueella Mongoliassa. Helmi tuotiin Korkeasaaresta. (Kuva: Jaroslav Simek)

Menopaussi eli vaihdevuodet on hyvin harvinainen piirre eläinkunnassa. Naaraiden lisääntymisiän jälkeinen elämä on todettu vain ihmisillä, muutamilla valaslajeilla ja norsuilla. Evoluutiobiologeja on jo pitkään askarruttanut kysymys mummojen merkityksestä. Miksi naaraat elävät niin pitkään lisääntymisikänsä jälkeen? Uusi miekkavalastutkimus vahvistaa mummohypoteesin, jonka mukaan mummoilla on tärkeä rooli lastenlasten selviytymisen kannalta. Menopaussi saattaa olla sopeuma pitkittyneeseen lapsuuteen. Ihmisillä, miekkavalailla ja norsuilla lapset kypsyvät niin hitaasti, että kasvattamiseen on tarvittu kaksi sukupolvea. Akatemianprofessori Virpi Lummaa on tutkinut ikääntymisen evoluutiota ihmisillä ja aasiannorsuilla. Hän käyttää tutkimusaineistonaan sukuhistorioita, joita löytyy suomalaisista kirkonkirjoista 1700-luvulta lähtien sekä Myanmarissa eläneiden metsätyönorsujen lokikirjoja. Jaksoa varten haastateltiin myös tutkijatohtori Mirkka Lahdenperää. Toimittaja Jussi Nygren Kuva: Myanmarissa käytetään Aasian norsuja apuna metsätöissä. Työnorsut elävät koko elämänsä saman norsuratsastajan kanssa. Norsujen eliniästä ja poikasten määrästä on paljon tietoa, koska metsätyöyhtiöiden lääkärit ovat pitäneet kirjaa niiden elämästä sadan vuoden ajan. (Jennie Crawley)

Taksiuudistuksen parantelua. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Tuomiopäivän kello. Toiminnajohtaja Laura Lodenius, Rauhanliitto. Energiayhtiö Uniperin Datteln 4-hiilivoimalsta Saksassa Fortumin pääsärky. Yhteiskuntasuhteiden johtaja Esa Hyvärinen Fortumista ja professori Peter Lund Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitokselta. Blogi Jenny Matikainen. Jutut joita sinäkään et lukenut. Kuka? Ylen uusi Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittaja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Mikko on palannut Aasian reissulta reppu täynnä muistoja ja läheltä piti tilanteita! Millaisia kommelluksia kohdalle osui? Niistä kuultiin tänään. Sukupuolten taistelussa Jukkista lähti haastamaan Sari. Pauliinalla on ennustus tälle päivällä kaikille Kaksosille - tavallaan.

Analla on Tunalle tuliaisia Aasiasta! AamuQAQAssa unboxataan tällä viikolla maailman pahimman hajuinen hedelmä. Kuuntele minkä kysymyksen Anan tuliainen Tunassa herättää...

Euroopassa kristinusko näivettyy, kun taas Aasiassa, eritoten Kiinassa se menestyy. Miten monimuotoista kristillisyys on Aasiassa? Miten aasialaiset tulkinnat kristinuskosta eroavat länsimaisista tulkinnoista? Mitä lännen kirkot voisivat oppia Aasian kristityiltä? Vieraina ovat piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen, pastori Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta ja Mekongin alueen aluepäällikkö Olli Pitkänen Suomen lähetysseurasta. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2018.

Markku Mäkeläinen on korkeimmalle Piilaakson hierarkiassa tähän mennessä yltänyt suomalainen. Hän johti viiden vuoden ajan Facebookin kumppaniyhteistyötä, mutta palasi hiljattain Suomeen rakentamaan maan ja pääomasijoitusyhtiö Nexit Venturesin ensimmäistä todellista kasvurahastoa. Markku on koko elämänsä ajan osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Hän on elänyt aallonharjalla internetin, startup-kulttuurin, Aasian ja Facebookin nousussa. Nyt hänen mielestään on oikea aika nostaa suomalainen startup-rahoitus uudelle tasolle. Puhumme tässä podcastista elämästä Aasiassa, Facebookin johtamisopeista ja kulttuurista, kasvun alkemiasta ja tietenkin Suomen mahdollisuuksista. 10X Finland Podcastin on tuottanut sisältötoimisto Great Point. Hyviä kuunteluhetkiä!

Pyörällä Lontoosta Australiaan matkanneen Eerika Leinon viesti on se, että tavallinen ihminen, ilman extreme-kuntoa, voi tehdä suuriakin seikkailuja kun tahtotila ja motivaatio ovat kunnossa. Yliopistosta valmistuttuaan Eerika Leino halusi tehdä irtioton ja lähteä reissaamaan pyörällä kohti entistä asuinmaataan Australiaa. Reitti kulki Lontoosta Euroopan halki Turkkiin ja sieltä Iranin kautta läpi Aasian ja lopulta Australiaan. Seikkailujen kesä -sarjassa kuullaan, mitä kokemuksia reissu toi tullessaan ja mitä vaatii nomadielämä.

Yrityksen laajentaminen ulkomaille vaatii yrittäjältä paljon, erityisesti rahaa. Kansainvälisen kaupan käynnistäminen voi viedä vuosia ja on huomattavasti kalliimpaa kuin kotimaassa. Kim Väisänen ja Jouko Virtanen opastavat Bisnespöydässä yleisimpien sudenkuoppien ohi ja kertovat omakohtaisia kokemuksia niin Aasian kuin Amerikan valloituksistaan.

Intian kaupunkien ilmansaasteet ovat maailman pahimpia. Vihreässä Kolkatassa sitä on vaikea uskoa, ja harva intialainen tuntee ongelman vakavuutta, kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen. Myös poliitikot vähättelevät kasvavaa terveysongelmaa. Jennyn kirjasuositus: Tommi Nieminen, Vastaus on Intia. Toimittajana on Simo Ortamo.

Saksa aikoo lopettaa hiilivoiman käytön viimeistään vuonna 2038. Hiilivoiman vähentämistä pidetään tärkeimpänä keinona torjua ilmastonmuutosta. Mutta onko Saksan aikataulu tarpeeksi kunnianhimoinen?j Onko hiilen käyttö maailmassa todella vähenemässä, kun Aasian kasvavat taloudet lisäävät energiankulutusta? Toimittajina ovat Dan Ekholm ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Uwe Tautenhahn / Yle

Tuletko kyytiin vai tuonko teltan tänne golf kentän laidalle? Kun isän ammatti oli urheilu, innostui poikakin nuorena, eikä ole ihme, että pojasta tuli urheiluhullu. Sebastian “Basse” Kindstedt, joka tunnetaan myös nimellä Porvoon Nykänen on Porvoon lahja maailmalle. Kaikkea kokeillaan ja kaikkea tehdään täysillä. Golf vei Aasian-kiertueelle asti ja opetti henkistä vahvuutta. Golf oli myös syy palata Suomeen ja opetella elämään ilman sitä. Basse etsi suuntaa pari vuotta kunnes puri triathlon kärpänen ja tyypilliseen tapaan vei mennessään. Taaksepäin Basse ei ole katsonut, koska sinnepäin ei olla menossa! Luurit korvaan ja nauti! Seuraa ja vaikutu sinäkin Bassen tekemisistä: www.instagram.com/king_stedt

Talousmahti ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Hollywood onkin määritellyt meille toisen maailmansodan jälkeen miten meidän pitää elää. Siirtyykö kulttuurin painopiste siis itään talouden voimasuhteiden muuttuessa? Aasian maat niputetaan usein ajatuksellisesti yhteen, vaikka ne ovat kaikki keskenään todella erilaisia. Yksi asia niitä kuitenkin yhdistää – Aasian markkinoille ei noin vaan marssita. Aasialaisten artistien kanssa paljon yhteistyötä tehnyt musiikkituottaja Risto Asikainen kertoo omista kokemuksistaan idän musiikkimarkkinoista. Oman näkemyksensä keskusteluun tuovat myös Slushin varatoimitusjohtaja Alexander Pihlainen sekä Ears –tapahtuman järjestäjä Jani Joenniemi. Toteutus: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Entinen Itäisen Aasian aluepäällikkö Pasi Pitkänen kertoo elämästä Pohjois-Koreassa. Jakson avulla pääset kurkistamaan suljetun maan sisällä tehtävään työhön.

Euroopassa kristinusko näivettyy, kun taas Aasiassa, eritoten Kiinassa se menestyy. Miten monimuotoista kristillisyys on Aasiassa? Miten aasialaiset tulkinnat kristinuskosta eroavat länsimaisista tulkinnoista? Mitä lännen kirkot voisivat oppia Aasian kristityiltä? Vieraina ovat piispainkokouksen sihteeri Jyri Komulainen, pastori Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta ja Mekongin alueen aluepäällikkö Olli Pitkänen Suomen Lähetysseurasta. Toimittajina ovat Samuli Suonpää ja Anna Patronen.

Minkälainen oli Maan geologia noin 50 - 2 miljoonaa vuotta sitten? Mitä oli Suomessa, entä Itä-Aasiassa? Mikä merkitys tiedolla on tähän päivään ja tuleviin ilmastoennusteisiin? Pohjois-Kiinan geologiaa tutkivat Anu Kaakinen ja Joonas Wasiljeff Helsingin yliopistosta. Kaakinen lähti ensimmäisen kerran tutkimaan Kiinan geologiaa parikymmentä vuotta sitten. Nyt takana on viisi kohdetta ja uusia tulossa. Hän tutkii lössiylängön miljoonia vuosia vanhoja kerrostumia ja monsuuni sääilmiötä. Lössialue ja monsuunisateet ovat tärkeitä maanviljelykselle. 150 metriä paksujen lössikerrostumien alla on hienojakoista punaista savea. Suomen geologiaa voi verrata kirjaan, jossa on jäljellä vain etu- ja takakansi. Ikivanhan kallioperän päällä lepää pääasiassa jääkauden jälkeisiä nuoria kerrostumia. Sisus puuttuu, ja sitä löytyy muun muassa Itä-Aasiasta. Siellä mantereiset kerrostumat avaavat ilmaston muutoksia ja niiden seurauksia. Alueelta on löytynyt paljon fossiileja, jotka kertovat kymmenien miljoonien vuosien takaisesta kasvillisuudesta ja eläinten ravinnosta. Etenkin punaisesta savesta löytyy varhaisen hevoseläimen, Hipparion fossiileja. Myös kädellisen, tietynlaisen apinan, poskihammas valaisee alueen historiaa. Mutta löytyykö alueelta lohikäärmeen fossiileja? Joonas Wasiljeff puolestaan pyrkii rakentamaan geologista aikasarjaa noin 34 miljoonan vuoden taakse. Tässä vaiheessa ilmasto viileni dramaattisesti noin 5-7 C°, mikä näkyi selvästi kasvillisuudessa ja eläimistössä. Miksi aavikoituminen ja kuivuminen lähti käyntiin? Avaako se ymmärrystä meidän tulevasta ilmastonmuutoksesta? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Anu Kaakinen Kuvateksti: Pohjois-Kiinan paksut tuulen kerrostamat lössin ja punaisen saven kerrostumat ovat tärkeitä mantereisten ympäristönmuutosten arkistoja, jotka syntyivät maailmanlaajuisen viilenemisen ja Aasian sisäosien kuivumisen seurauksena. Kuvassa punaisen saven kerrostumia Baodessa, Pohjois-Kiinassa.

Euroopan ja Aasian rajamailla aaltoileva Mustameri on suosittu lomakohde, mutta kuinka moni matkailija tietää, millaisessa kunnossa Mustameri oikeastaan on? Kansainväliset erimielisyydet haittaavat meren hyvinvointia ja myös Euroopan Unionin ympäristöpolitiikan toteuttamista alueella. Moniääninen Eurooppa – ohjelman Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg keskustelee Mustanmeren verkoston bulgarialaisen projektikoordinaattorin Emma Gilevan kanssa merestä, ekologiasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Mitä kuuluu Euroopalle? Siitä otetaan selvää tänä vuonna Yle Radio 1:n uudessa viikoittaissarjassa Moniääninen Eurooppa. Sarjassa Euroopan eri maissa työskentelevät tai niiden olosuhteita, politiikkaa ja kulttuuria muuten vankasti tuntevat suomalaiset toimittajat keskustelevat eurooppalaisten eri alojen tuntijoiden kanssa. Ohjelma kertoo heidän tarinansa ja piirtää samalla kuvaa maanosasta, sen ongelmista ja niihin pohdituista ratkaisuista. Moniääninen Eurooppa -sarjan tuottaja on Saksassa jo vuosikymmeniä toiminut ja Ylessä talouden ja EU-kysymysten erikoistoimittajana vuoteen 2010 asti työskennellyt Jorma Mattila. Kuvan henkilö: Mustanmeren verkoston bulgarialainsen projektikoordinaattori Emma Gilevan Kuva: Sabira Ståhlberg

Euroopan ja eri Itä-Aasian maiden suhteet ovat toisinaan olleet hyvinkin ongelmallisia ja osin myös sotaisia. Mutta miten erilainen on Itä-Aasialainen ja Eurooppalainen kulttuuri ja miten paljon eroavat Esim. kiinalainen, japanilainen ja korealainen kulttuuri toisistaan. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Yle Radio 1:n Itämaisen heinäkuun ohjelmistoa.

Vuonna 1241 mongolit hyökkäsivät Eurooppaan, mutta jo seuraavana vuonna he vetäytyivät takaisin Aasian perukoille. Keitä he oikein ovat, kysyivät eurooppalaiset, ja niin paavi kuin kuninkaatkin lähettivät Mongoliaan lähetystöjä ottamaan selvää mongoleista ja petaamaan rauhanomaisia suhteita heidän kanssaan. Paavin lähetystöä johtanut fransiskaaniveli Johannes de Plano Carpini sekä Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lähetystöä johtanut fransiskaani Vilhelm Rubruk kirjoittivat matkoistaan kertomukset, joita Euroopassa innokkaasti luettiin ja siteerattiin. Itse matkan ja mongolikaanien kohtaamisten lisäksi he kertoivat tarkasti ja värikkäästi mongolien tavoista ja elämästä, ruoasta ja nomadiasumuksista. Läntisen keskiajan ehkä hienoimmat matkakertomukset olivat syntyneet. Helsingin yliopiston historian dosentti, FT Antti Ruotsala on tutkinut keskiajan eurooppalaisten matkoja Aasiaan sekä mongolien ja eurooppalaisten suhtautumista toisiinsa mm. näiden matkakertomusten pohjalta. Myös mongolien tapakulttuuri alkoholinkäyttöineen on ollut Ruotsalan tutkimuskohteena. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Plano Carpinin matkareitti on merkitty sinisellä “rautatieviivalla” ja Rubrukin reitti vihreällä viivalla. Kartta: Historical Atlas by William R. Shepherd, 1923 (yksityiskohta)

Miten Kiinan vaurastuminen näkyy EU:ssa, miltä nyt vaikuttaa tilanne työpaikkojen siirtymisessä Kiinaan ja millaisia vaikutuksia Itä-Aasiaa ja EU:ta yhdistävällä Silkkitie-hankkeella oletetaan olevan alueiden talouteen. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Indonesian sydämessä sijaitseva Balin saari on noussut yhdeksi Aasian suosituimmista massamatkailukohteista. Saaren eksoottisuus, paratiisimainen luonto, ainutlaatuinen hindukulttuuri ja huoleton ilmapiiri ovat houkutelleet enenevissä määrin puoleensa myös suomalaisia turisteja. Pinnan alla kuitenkin kuohuu. Kontrolloimattoman matkailukehityksen lyödessä yhä suurempaa vaihdetta silmään, on esiin noussut huomattavia massamatkailun varjopuolia. Saaren jätekriisi, pohjavesivarantojen hupeneminen ja perinteisten viljelysmaiden muuttuminen monikansallisten hotelliyhtiöiden rakennusmaiksi ovat osoittaneet monien balilaisten huolen saaren tulevaisuudesta aiheelliseksi. The post Balilaisten kamppailu massamatkailua vastaan appeared first on AntroBlogi.

Aasian lomamatkalla Meri tajusi, ettei elämää tarvitsisi elää vain viikonloppuja ja matkoja varten. Oli tehtävä muutos: Meri jätti työnsä Suomessa jäi ja siirsi asuntosäästöt matkakassaan. Onni on löytynyt Kuala Lumpurista.

Aasian lomamatkalla Meri tajusi, ettei elämää tarvitsisi elää vain viikonloppuja ja matkoja varten. Oli tehtävä muutos: Meri jätti työnsä Suomessa jäi ja siirsi asuntosäästöt matkakassaan. Onni on löytynyt Kuala Lumpurista.

Keski-Aasiassa sijaitsevan Turkmenistanin presidentti Saparmurat Nijazov oli Aasian läpitunkevin itsevaltias. Hän johti Turkmeniaa, vanhan Neuvostoliiton raunioista syntynyttä itsenäistä valtiota sen presidenttinä vuodesta 1990 kuolemaansa saakka vuoteen 2006, jolloin kuolema keskeytti hänen elämäntyönsä eli rahan lapioimisen omille tileille. Nijazov rakensi hallintoaan eniten arvostamansa asian ympärille: itsensä. Hän terrorisoi omaa kansaansa salaisen poliisin avulla ja köyhdytti maan rakennuttamalla mielettömiä palatseja sekä kullattuja mahtipontisia muistomerkkejä. Nijazovin kunniaksi on nimetty kaupunkeja, moskeijoita, tehtaita, voimalaitoksia, yliopistoja, lentokenttiä, partavesiä, alkoholijuomia, jogurtteja, teetä ja jopa meteori. Johtaja löytyy myös postimerkeistä ja rahoista. Näiden tekojen jälkeen Turkmenistanin presidentti Nijazov onnistui vielä yllättämällä kaikki. Diktaattori kielsi kalenterit, uudisti viikonpäivät, määritteli uudelleen nuoruuden ja iän sekä lanseerasi kansallisen lomapäivän, melonin. Perusteluna oli, että tällä taivaan lahjalla melonilla oli loistokas historia. Eniten huomiota on saanut kuitenkin diktaattorin kirjoittamaksi sanottu ja Koraanin jatko-osaksikin kutsuttu vuonna 2001 julkaistun Ruhnama. Nijazov allekirjoitti vuonna 2004 asetuksen, joka teki Ruhnaman opiskelemisen pakolliseksi kaikissa oppiasteissa. Kirja oli uutistoimisto AP:n mukaan yhdistelmä latteaa runoutta, satunnaisia filosofisia huomioita sekä vääristeltyä historiaa. Nijazov jäljitti teoksessaan mm. turkmeenien kansan juuret viisituhatta vuotta taaksepäin itseensä Nooaan. Opiskelu- ja työpaikat jaettiin Ruhnama-tuntemuksen perusteella, ja ajokortistakin oli turha haaveilla ilman eepoksen ulkoalukua. Pyhän kirjan lisäksi, ikään kuin kaupan päälle, Nijazov lanseerasi uudet, turkmenistanilaiset aakkoset. Kesti aikansa, ennen kuin maahan saatiin uusilla kirjaimilla kirjoitettua oppimateriaalia ja opiskelijat pääsivät opiskelemaan isukin ihmekirjaa. Päätöksen seurauksena Turkmenistanissa kasvoi muutama lukutaidoton sukupolvi, ja matematiikan opiskeluhan siellä oli jo aiemmin korvattu Sielun kirjan opiskelulla, kertoo Kauppalehden uutispäällikkö Mikko Metsämäki. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

Lisää >> http://ift.tt/2FrB4e4

Jaakko Sorsa on asunut Hongkongissa jo reilut kolmetoista vuotta. Aasian perukoille hänet lennätti työ silloin vasta avattavassa pohjoismaisessa ravintolassa. - Hongkong oli kaukana ja eksoottinen. Lisäksi kun oli laittanut siihen mennessä ranskalaista, klassista ja modernia, niin skandinaavinen keittiö kuulosti tosi kiinnostavalta, Jaakko kertoo syistä lähteä Helsingistä. Veri oli toki aina vetänyt miestä maailmalle. Hän oli ehtinyt työskennellä jo mm. keittiöissä Bahamalla ja Fidjillä. Vasta kuhisevasta Hongkongista hän kuitenkin kokee löytäneensä kodin. Ympäristökin on kokin kannalta otollinen: ruualla on tosi tärkeä paikka ihmisten arjessa. - Ruoka nähdään mielenkiintoisena ja jännittävänä asiana, jonka kautta ihmiset haluavat tutustua uuteen kulttuuriin. Jopa hississä puhutaan sään sijasta ruuasta. - Tervehdys on täällä se, että “mitä söit tänään” tai “mitä söit aamiaiseksi”, eikä siihen aina edes odoteta vastausta, Jaakko kertoo. Vuosien pitkäjänteisen työn ansioista hänestä on tullut Hongkongissa tunnettu hahmo, josta on kirjoitettu jopa Financial Timesissä. Sillä pohjoismainen keittiö - sehän on yhtä kuin Jaakko.

The Ulkopolitist nostaa vuoden viimeisessä podcastissaan esiin syksyn kolme merkittävää teemaa. Joulu tulee ja debatoitavaa riittää. The Ulkopolitist tarjoaa podcastissaan vaihtoehtoisia keskustelunaiheita Helsingin Sanomien nostattamalle Salaiset paperit -närkästykselle. Jaksossa luodataan syksyn kiinnostavimpia teemoja, ja keskustelu kulkee Suomen turvallisuuspolitiikasta Lähi-idän kautta Kaakkois-Aasiaan. Mitä Matti Pesu sanoo Suomen turvallisuuspolitiikan muuttumisesta ja presidentti Sauli Niinistön roolista muutoksessa? Miksi Jussi Heinonkoski on valinnut Saudi-Arabian Lähi-idän kuumimmaksi perunaksi ja mikä on ollut saudien oma maali? Miksi Veera Honkanen valitsi Myanmarin rohingat Aasian tärkeimmäksi kysymykseksi? Ja mikä tärkeintä: pöytään lyödään kasa timanttisia lukuvinkkejä! Tämän podcastin myötä The Ulkopolitist toivottaa kaikille kuulijoille ja lukijoille oikein hyvää ja rauhallista joulua! Palaamme ulkopoliittiseen asiaan 19.1. Podcastin keskusteluun liittyvät artikkelit: Matti Pesu: Kansainvälinen yhteistyö vie Suomen puolustuspolitiikkaa kohti valtavirtaa https://www.ulkopolitist.fi/2017/09/06/kansainvalinen-yhteistyo-vie-suomen-puolustuspolitiikkaa-kohti-valtavirtaa/ Jussi Heinonkoski: Mitä Saudi-Arabiassa oikein tapahtuu? https://www.ulkopolitist.fi/2017/11/10/mita-saudi-arabiassa-oikein-tapahtuu/ Lotta Kivinen: Rohingojen hätä Myanmarissa pahenee https://www.ulkopolitist.fi/2017/09/20/rohingojen-hata-myanmarissa-pahenee/ Veera Honkanen: Epävirallista sietämisen politiikkaa – Malesia välttelee vastuutaan pakolaisista https://www.ulkopolitist.fi/2017/10/11/epavirallista-sietamisen-politiikkaa-malesia-vaistelee-vastuutaan-pakolaisista/ Artikkelisuositukset joululomalle: Tomas Wallenius: Geopolitiikka ei ole tietellistä https://www.ulkopolitist.fi/2017/03/31/essee-geopolitiikka-ei-ole-tieteellista-2/ Tomas Wallenius: Sauli Niinistön karmea etikettimoka? Katso kuvat! https://www.ulkopolitist.fi/2012/03/02/sauli-niiniston-karmea-etikettimoka-katso-kuvat/ Mikko Patokallio: Käärmetanssijan kuolema Jemenissä https://www.ulkopolitist.fi/2017/12/15/kaarmetanssijan-kuolema-jemenissa/ Matti Puranen: Kiinan kommunistisen puolueen suurkokouksen valtapeli valaisee Kiinan tulevaisuudennäkymiä https://www.ulkopolitist.fi/2017/10/18/kiinan-kommunistisen-puolueen-suurkokouksen-valtapeli-valaisee-kiinan-tulevaisuudennakymia/ Matti Puranen: Kiinan kommunistisen puolueen suurkokous meni käsikirjoituksen mukaan https://www.ulkopolitist.fi/2017/11/03/kiinan-kommunistisen-puolueen-suurkokous-meni-kasikirjoituksen-mukaan-xi-jinping-sailyy-johdon-ytimena-mutta-on-tuskin-kaikkivaltias/ Maria Kauko: Rähmällään itään? Kiinan poliittinen vaikutusvalta Euroopassa kasvaa https://www.ulkopolitist.fi/2017/12/08/rahmallaan-itaan-kiinan-poliittinen-vaikutusvalta-euroopassa-kasvaa/ Nauhoitettu 18.12.2017 Edit: Veera Honkanen & Petri Vanhanen Jingle: Anni Mattila

Juuso Pekkinen maalaa isolla pensselillä itää ja länttä. Ovatko länsimaiden kohtalonpäivät käsillä? Miltä näyttävät talouden, politiikan ja teknologian tulevaisuushorisontit Itä-Aasiasta käsin tarkasteltuna? Haastaako Kiinan nousu länsimaisen filosofisen ja yhteiskunnallisen tradition? Vieraana ohjelmassa Sitran johtava Itä-Aasian asiantuntija Teppo Turkki. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

Suomalaistanssit ovat saaneet uutta nostetta Månskensorkesterin ansiosta, ja Darya Pakarinen orkestereineen on opettanut myös ruotsalaisen yleisön rakastamaan suomalaista tangoa. Vaari soitti suomalaista tangoa, kun olin kesälapsena Pohjanmaalla. Tango on minulle kaipuumusiikkia. Pohdin, säilyykö yhteyteni Suomeen sitten, kun vanhat sukulaiset ovat poissa. Darya Pakarinen on syntynyt Tukholmassa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä on kotoisin Iranista. Darya itse viihtyy hyvin Aasian maissa ja erityisesti Japanissa. Månskensorkester keikkailee ahkerasti ympäri Ruotsia, Pohjolaa ja kauempanakin. Daryan koti ja sielunrauhan paikka on tätä nykyä Smoolannissa. Siellä hän vetää kumisaappaat jalkaansa ja rentoutuu luonnon helmassa. Tai hyppää moottoripyörän selkään! Uuden levyn laulut ovat syntyneet niistä tarinoista, mitä Månskensorkesterin keikoille tulleet ihmiset ovat kertoneet meille. Månskensorkester julkaisi toukokuussa kolmannen pitkäsoittolevynsä Det nya Atlantis. Ohjelmassa kuullaan  kolme kappaletta uudelta levyltä. Poddversiossa kappaleet ovat lyhytversioina tekijänoikeussyistä. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Pohjois-Korean Kimin dynastian teot ovat paisuneet mittasuhteisiin, jolle on vaikea löytää vertaa edes Stalinin Neuvostoliitosta. Tässä ohjelmassa harjataan huolella Kim Il-sung ja Kim Jong-il, sillä he ovat tekonsa jo tehneet. Kim Jong-un on toistaiseksi vasta päässyt otsikoihin lähinnä ohjuskokeilla ja lihomisellaan, kun hänen edeltäjänsä ”kunnostautuivat” pornografialla ja tapattamalla ihmisiä. Nuoren Kim Jong-unin edesottamuksia on kuitenkin syytä seurata suurella mielenkiinnolla ja ehkä pelonsekaisin tuntein, varsinkin jos hän on viettänyt nuoruusvuotensa alkoholisoituneen isänsä harrastusten parissa, sillä isä Kim Jong-ilia voisi luonnehtia ranskalaisen Hennesy Paradis-laatukonjakin kyllästämäksi Aasian pornografiakeisariksi 20 000 kappaleen pornovideokokoelmallaan. Tosin tämä pornoelokuvan nero fanitti myös John Wayne-, Kummisetä- ja James Bond -elokuvia. Kim Jong-ilin kerrotaan pitäneen haaremia, johon kuuluu noin 2000 ulkomailta lennätettyä blondia ja aasialaisnaista. Iloprikaatiin kuului muun muassa seksuaalisia palveluja tarjoava tyydytystiimi, hierontaa tekevä onniryhmä sekä yhdynnänjälkeiseen karaokeen ja tanssiesityksiin erikoistunut tanssiryhmä. Pohjois-Korean median mukaan Kim Jong-il oli myös golfinpelaaja. Kerrottiin, että Kim Jong-il oli ensimmäistä kertaa pelatessaan saanut pallon reikään viidesti ensimmäisellä lyönnillä ja suoritti kierroksen tuloksella 38 alle parin. "Rakas Johtaja" löikin tavallisesti kolme tai neljä hole-in-onea joka kierroksella. Pappa Kim Il-sung pyrki tekemään itsestään jumalaisen olennon. Sung keskittyi mm. pienten noin 6-vuotiaitten lasten aivopesuun sillä heissä oli tulevaisuus. Heille opetettiin että Kimin dynastia oli kaiken tietämyksen lähde, kansakuntansa vapahtaja ja erehtymätön. Pohjois-Korea oli maanpäällinen paratiisi ja kaikki muut maat olivat täynnä kerjäläisiä ja niissä turmeltuneet kapitalistit lihoivat nälkää näkevien köyhien kustannuksella. Valtion joukkotiedotusvälineiden mukaan Kimin dynastia oli virheetön, josta nousi ”Ikuinen johtaja” ja ”Ylin johtaja.” Pappa Kim Il-sung ei koskaan suorittanut asepalvelusta. ”Virallisten” lähteiden mukaan hän kuitenkin osallistui 15 vuoden aikana yli 100 tuhanteen taisteluun japanilaisia vastaan. Tämä merkitsi keskimäärin yli kahtakymmentä taistelua per päivä. Armeija nieli neljänneksen maan budjetista ja köyhyys rehotti Pohjois-Koreassa. 1990-luvulla ruoan puute muuttui nälänhädäksi, jonka aikana mahdollisesti jopa 2 miljoonaa ihmistä menehtyi. Kimin klaania arvioi populismiin perehtynyt, Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: Jonas Ekstromer, EPA

Videopelejäääää. Kristian on palannut Aasian lomaltaan, Jesse on ollut epäilyttävän näköinen Ikeassa ja Valtteri sairastelee. Kuukausittaisen pelikerhon peli on Brothers: A Tale of Two Sons.

Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump ravistelee kansainvälisen politiikan vakiintuneita kuvioita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, voiko Trump pelastaa tai hukata Yhdysvaltain johtoaseman, kun Aasian jättien Kiinan ja Intian painoarvo yhä kasvaa. Ohjelma vierailee Kaakkois-Aasiassa Filippiineillä, jossa suurvallat kilpailevat vaikutusvallasta. Ohjelman on koonnut Heikki Heiskanen. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

BRICS-maat eli Brasilia, Etelä-Afrikka, Intia, Kiina ja Venäjä yhdessä nousevan Aasian kanssa haastavat länsimaat niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Miten maailmanjärjestys muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Mikä maksaa? -ohjelman vieraina aiheesta juuri uuden kirjan julkaisseet professori Jyrki Käkönen ja väitöskirjatutkija Marko Juutinen.

Vähän vanhemmat radionkuuntelijat muistanevat vielä ajan, jolloin telkkarissa oli ohjelma nimeltään “Ihmeellinen luonto”. Se ja toinen suuri suosikkini oli Jacques Cousteaun “Merten salaisuudet”. Niitä tapitettiin mustavalkotöllöstä ja haaveiltiin pääsystä joskus niihin ihmeellisiin luontokohteisiin. Elämäni muuttui värilliseksi 80-luvulla ja aikuisemmalla iällä on jopa ollut mahdollisuus tutustua ihmeelliseen luontoon omaa takapihaa kauempanakin. Galapagos-saaret on nähty ja tarunhohtoinen Ngorongoron luonnonpuistokraateri. Nälkäni luontomatkailun suhteen ei ole näistä kokemuksista laantunut, päinvastoin. Ja vaikka 52-tuumainen FullHD-televisio tuo joka lauantai “Avaran luonnon” kautta luonnon ihmeet olohuoneeseen saakka, on se silti ihan eri asia seurata omin silmin lippupyrstökolibrin ruokailua etelä-amerikkalaisessa pilvisademetsässä. Tai saimaannorpan könyämistä rantakivelle Linnansaaren kansallispuistossa ihan kotimaan luontoparatiisissa. Jos voittaisin lotossa tai jos saisin sponsorin luontomatkoilleni, niin millainen valinnan vaikeus siitä tulisikaan. Maapallolle mahtuu tuhansia ja taas tuhansia mielenkiintoisia luontokohteita, eikä niitä yhden ihmiselämän aikana ehtisi millään läpikäymään - ei vaikka olisi itse sir David Attenborough. Mutta minne sitä lähtisi, jos olisi ns. rajaton budjetti ja aikaa loppuelämän verran. Noh, listataanpa. Afrikan safarilla olen jo pariin otteeseen ollut. Mutten vielä sellaisella “kunnon safarilla”, jossa näkisi kaiken ja vielä vähän päälle. Kaikki isot kissapedot haluaisin nähdä ehdottomasti. Seurata kaikessa rauhassa gepardien loikoilua savannilla, nähdä leopardin metsästämässä, tiikerin ylimaallisen raukean askelluksen haluaisin päästä todistamaan, mutta sitten pitäisikin jo siirtyä Aasian puolelle vaikkapa Intiaan. Nepalissa kävelin kerran metsikön läpi, jossa kuulemma asustaa tiikereitä. Näin minulle jälkikäteen kerrottiin. Ehkä tiikeri on siis nähnyt minut - bongannut Blomiksen, mutten minä vielä tiikeriä. Entäs sitten sademetsät? Sademetsät ovat äärimmäisen kiehtovia. Niissä elää sellainen kirjo luontokappaleita, että vaikka kuinka rajaisi, kaikkea ei pysty näkemään eikä kokemaan. Listallani on ehdottomasti Costa Rican sademetsät, Borneo orankeineen on sademetsien aatelia ja haluaisin palata Ecuadorin pilvisademetsiin uudelleen pidemmäksi aikaa seuraamaan vikkeliä kolibreja ja alueen muita hämmästyttävän värikkäitä lintuja. Eksoottiset safarit ja trooppiset sademetsät ovat ihan oma juttunsa, mutta niin on myös pohjoisen luonto. Luontomatkailuhaavelistallani on oma paikkansa Huippuvuorilla, jonne matkustaisin jääkarhujen perässä. Seuraavaksi suuntaisin Islantiin. Grönlannissa pitäisi käydä samalla kun kiertää vähän mualimaa. Haluaisin myös vierailla Etelämantereella tervehtimässä pingviinejä ja mursuja. Jos tämän jälkeen lottovoittoa olisi vielä jäljellä tai sponsorin pinna kestäisi, siirtäisin itseni ja kamerani seuraavaksi Amazonille. Sanomattakin on selvää ettei siitä reissusta tulisi lyhyt. Ja jos vielä tämänkään jälkeen taloushallintoni ei suosittelisi luontomatkailuuni leikkauksia, jatkaisin eteenpäin. Siperia. Kiina. Englannin nummet. Punainen meri, Suuri valliriutta. Koko Australia. Uusi Seelanti. Rarotonga. Madagaskar. Zanzibar, no se jo koettu. Utö vielä kokematta. Samoin Valassaaret. Nyt on aika täyttää haaveilevan luontomatkailijan apuraha-anomus. Lottokuponki. Ja jäädä odottelemaan orastavaa kevättä. Sillä vaikka voittaisin lotossa tai saisin sponsorin, en mistään hinnasta jättäisi keväistä luontoretkeä Haukivedelle väliin. Kuutin katse, teeren keväinen pulputus ja veneenkylkeen helisevä jää. Se on mun luonto.

"Itä-Timor on Aasian köyhin valtio, jonka kouluikäisistä lapsista 30 prosenttia ei koskaan aloita koulua, ja koulun aloittaneista lapsista noin puolet keskeyttää koulun ennen kolmatta luokkaa. Lähes 90 prosenttia lapsista jää yhä ilman säännöllistä esikouluopetusta." Näin karusti kiteyttää Plan Suomi itätimorilaisen todellisuuden. Tähän todellisuuteen kävi omin silmin tutustumassa laulaja Johanna Kurkela. Juha Blomberg tapasi Johanna Kurkelan.

Maailmalla on suuri määrä esimerkkejä vääristä valinnoista, sattumanvaraisista kömmähdyksistä ja täydellisestä arvostelukyvyttömyydestä, joilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Jokaisella aikakaudella on ollut omat pesunkestävät ääliönsä. Erehdysekspertti-sarjassa tarkastellaan vaihtuvan asiantuntijan kanssa maailmaa mokien kautta ja ruoditaan joka kerta yksi ällistyttäviä älyttömyys historian uumenista. Tällä kertaa mm. pohditaan tekikö Kolumbus tahallisen vai tahattoman virheen kertoessaan lähtevänsä etsimään uutta merireittiä Kiinaan ja Intiaan. Historiankirjoista olemme lukeneet, että Kolumbus luuli kuolemaansa asti löytäneensä Aasian vaikka kyseessä oli Amerikka. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tämä koko totuus? Rahoituksen saadakseen Kolumbuksen täytyi perustella matkaa nimen omaa uuden läntisen reitin etsimisellä, joka korvaisi silkkitien Aasiaan. Faktoja tarkasteltaessa Kolumbuksella täytyi olla tiedossa matkan pituus ja kuitenkaan mm. hänen muonavarastonsa eivät olisi riittäneet Aasiaan asti. Kolumbus oli kokenut merenkävijä, joten hän ei voinut sortua näin amatöörimäiseen virheeseen. Minne Kolumbus oli siis purjehtimassa? Erehdysekspertti Raimo Tyykiluoto kävi Helsingin yliopistossa tapaamassa Latinalaisen Amerikan tutkija professori Jussi Pakkasvirtaa. Onko erehdysekspertti löytänyt historiankirjoituksesta aukon?