Podcasts about ruoka

Ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Koulutusohjelmamme kouluttaja Leena Tåg ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki pohtivat, mitä syömisen mieli tarkoittaa ja miten suhdettamme ruokaan muovataan elämän eri vaiheissa. Syömiseen liittyy syviä tunteita, kulttuuria ja merkityksiä, jotka kulkevat mukana varhaislapsuudesta saakka. Keskustelussa tarkastellaan sekä ääripäitä – kontrollia että hallitsemattomuutta – ja niiden vaikutusta hyvinvointiimme. Syöminen ei ole vain fysiologinen tarve, vaan tapa olla yhteydessä itseemme ja toisiimme. Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja

Kirre ja Teresan vieraana Mikko Alatalo! Suomen keikkalavoilla ja eduskunnassa vaikuttanut muusikko ja musiikkineuvos kertoo meille tärkeimmät ruokaan liittyvät tarinansa vuosien varrelta. Suomalaisen maaseudun ja ruokatuotannon puolestapuhuja säväyttää monipuolisella ruokatietämyksellään. Eri  maiden keittiöitä ja ravintoloita kolunnut konkari kertoo mitä eri ruokakulttuureissa arvostaa. Mikko kertoo myös mitä muusikko keikkalavalta yleisöstään havainnoi. 

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Ruoka ja juoma ovat olennainen osa retkeä tai vaellusta. Luonto-Suomessa puhumme siitä, millaista muonaa reissussa tarvitaan ja miten se valmistetaan ennakkoon tai maastossa. Kuinka puhdas vesi tai ruoka säilyy syömäkelpoisena pidemmällä vaelluksella? Mikä kaikki luonnosta kelpaa ihmisravinnoksi? Eräruokakysymyksiin ovat studiossa vastaamassa legendaarinen luonnonmuonan tuntija ja selviytymistaitojen opettaja Turkka Aaltonen sekä retkeilytoimittaja Joppe Ranta. Voit kertoa meille myös oma eräruokatarinan tai -kokemuksen. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Miltä kuulostaa, kun Yhdysvaltoihin myydyn animelisenssin mukana tulee vapaat kädet tehdä enkkudubbauksella melkein mitä vain? Tähän meille vastaa Ghost Stories, jonka virallinen englanninkielinen ääniraita korvaa japanilaisten kansantarujen kulttuurikontekstin täyslaidallisella jenkkiviittauksia, metahuumoria sekä äärimmäisen loukkaavaa ja räävitöntä dialogia. ----- 0:00 Alkuturinat 1:46 Ruoka-arviot: Kakashi-sipsit, Luffy-viinikumit ja Tanjiro-karkit 8:28 Ghost Stories - johdanto ja historiikki 11:10 Ghost Stories - synopsis ja alkuperäinen ääniraita 16:57 Ghost Stories - dubatun version muutokset 24:02 Ghost Stories - hauskaa vai ainoastaan loukkaavaa? 25:43 Ghost Stories - lokalisointiprosessista Red Bard: What Made the Ghost Stories Dub so Different Jatkoluettavaa: Oliko Ghost Stories sittenkään floppi Japanissa? 28:02 Ghost Stories - viattomampia vitsejä ja metatasoja 31:37 Ghost Stories - ei-niin-viattomia vitsejä 37:13 Ghost Stories - yhteenveto, osa 1 40:48 Digimon-sivuraide 41:24 Ghost Stories - yhteenveto, osa 2 43:58 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?

Jakson aiheena on ruoka, syöminen ja ruoanlaitto 1500-luvun lopun Italiassa, erityisesti kuvien välityksellä. Ruoka herättää monenlaisia tunteita nykyään, ja niin se on tehnyt ennenkin: iloa, tyytyväisyyttä, intohimoa, mutta myös inhoa ja epämiellyttäviä tunteita. Minkälaisia tunteita 1500-luvun lopun ruokaan ja syömiseen liittyvissä taidemaalauksissa on nähtävillä? Mitä ruoka ja niistä heräävät tunteet kertovat ruoan kulttuurisista merkityksistä uuden ajan alussa? Mitä tarjolla ollut ruoka ja pöytätavat kertoivat luokka-asemasta ja yhteiskunnallisesta asemasta? Entä mitä symboleja ja merkityksiä eri ruokiin itsessään liittyi? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anna Repo. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #105 Pöytätapoja, affekteja ja ruokakulttuuria 1500-luvun lopun Italiassa →

Ruoka ja sen riittävyys ja laatu ovat konkreettisin tapa arvioida yhteiskunnallista ja yksilöllistä eriarvoisuutta. Tutkija Ville-Juhani Sutisen uutuuskirja Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa paitsi esittelee mitä erilaiset historian hirmuhallitsijat kattoivat omiin pitopöytiinsä, myös sitä miten systemaattisesti ruokaa on käytetty hallitsemisen ja vallan välineenä. Katovuosiin ja aitoon ruokapulaan perustuvia nälänhätiä ei ole maailmassa koettu 1800-luvun katovuosien jälkeen. Kaikki uuden ajan ruokakriisit ovat perustuneet poliittisiin päätöksiin - tai niiden puutteeseen. Ruoka on diktaattoreille usein tykkejä ja ohjuksia paljon järempi ase. Ville-Juhani Sutisen ohella studiossa keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa sekä suomalaisen ruoan historiaan perehtynyt tutkija Ritva Kylli Oulun yliopistosta. Toimittajana on VIlle Talola.

Cheapflaatio, shrinkflaatio ja muut konnankoukut, millä elintarviketeollisuus huijaa kuluttajaa. Voiko bitcoin auttaa fiat-ruuan ongelman kanssa? Jaksossa mainittua Saifedean Ammous, Fiat Standardi https://bitcoinbook.shop/products/fiat-standardi?Format=Paperback?ref=btclady Richard Perkins, Regenerative Agriculuture https://www.regenerativeagriculturebook.com/ Kaarina Davis, Irti Oravanpyörästä https://www.kaarinadavis.com/p/irti-oravanpyorasta.html Jakson pohjana (Yle, Foodwatch) https://yle.fi/a/74-20080553 https://yle.fi/a/74-20018523 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/58f365ca-1f84-411a-ad8e-0faa774cab95 **** Bitcoinin ja kryptovaluuttojen verotus ahdistaa? Suomalaiseen verotuskäytäntöön räätälöity palvelu, jonka avulla kryptovaluuttojen monimutkaisesta veroilmoituksesta tulee yksinkertaisempaa. Palvelu tukee lähes 40 eri kryptopörssiä, joten transaktioiden liittäminen on vaivatonta. https://kryptoverotus.fi/?via=BTCLADY **** Mistä ostaisin satosheja? Tarjoan sinulle 50% alennuksen vaihtokuluista kuukauden ajan, kun rekisteröidyt alla olevan linkin kautta. Coinmotion on suomalainen kryptovaluuttapörssi, jossa voit automatisoida kuukausisäästämisen bitcoiniin. https://app.coinmotion.com/fi/register/signup?referral_code=n6r0t1eqnx0qei3ib212 **** Hankin sinulle alennuskoodin, jotta saat 10 % tilatessasi bitcoin-kirjoja Konsensus Networkista. Klikkaa linkkiä tai käydä alennuskoodia: BTCLADY https://bitcoinbook.shop/collections/finnish?ref=btclady 
**** Kysymyksiä bitcoinista, joihin haluat vastauksen podcastin muodossa. Lähetä kysymyksesi somessa. Seuraa Bitcoin Lady Podcastia somessa! https://www.instagram.com/bitcoinladypodcast Youtube: https://www.youtube.com/@BitcoinLadyPodcast https://twitter.com/bitcoinlady_ bitcoinladypodcast@gmail.com 
**** Bitcoin Lady podcastin tarjoama sisältö on tarkoitettu vain viihteeksi ja informaatioksi. Sisältö ei tule ottaa sijoitussuosituksena, eikä podcast anna sijoitussuosituksia. Älä luota, vaan varmenna.

Satunnainen luontomiehemme on ihan pääsiäistunnelmissa ja tarinat sen mukaisia. Mämmin voimalla hän runoilee eteemme mielikuvia ja tunnelmia pääsiäisestä eikä jätä muistelematta menneitä. Mikä on sinun pääsiäisen The Ykkösjuttu? Ruoka? Ulkoilu? Sukulaisten seurassa hengailu? Blomis tykkää noista kaikista, ehkä kuitenkin ruoka nousee ylitse muiden.

Ruoka jakaa mielipiteitä, etenkin makean ja suolasen yhdistelmät: korvapuustit lauantaimakkaralla, pannukakut pekonilla sekä maksalaatikko nakeilla ja ylimääräisillä rusinoilla. Myös kasvisruoat ovat epäterveellisiä.

Työsuhde-etuja on monenlaisia ja moneen eri tarpeeseen. Tuleeko etuja kuitenkaan tarpeeksi työntekijöiden toivomana vai heitetäänkö etuihin asioita joita on vain helpoin järjestää? (00:00) Jakso alkaa (00:51) Aiheen pohjustus (01:34) Työpaikkaedut on laaja käsite (03:47) Ruoka- ja juomaedut työpaikalla (07:22) Työpaikkaedut Koodersilla (12:42) Ensimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus (16:15) Minkälaisista jutuista etätyöntekijä jää herkästi paitsi (21:01) Kommentti: Voiko pakottaa palkattomalle kotiin, jos henkilö kokee olevansa työkykyinen? (24:56) Etätyöntekijät Koodersilla (26:07) Hyviä ja outoja työsuhde-etuja (29:06) Loppusanat

Meillä Northwindissä syvät ihmissuhteet ja sydämen eheys ovat isossa fokuksessa. Ne ovat keskeinen osa meidän näkyämme toimia Jumalan perheenä maan päällä. Yksi yhteisömme pioneereista tällä alueella on Päivi Kaikkonen. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan lisää Päivin omasta tarinasta sekä hänen ajatuksiaan laajasta aiheiden kirjosta kuten hengellisestä vanhemmuudesta, sinkkuudesta ja esirukouksesta. Houstina toimii pastori Samu Ainesmaa. Tervetuloa! 

Tällä kertaa Kristallipallolla ruokaillaan kestävästi! Jaksossa Sanna Tiilikainen, Minna Kaljonen ja Ulla Gröhn puivat ORSI- ja JustFood-hankkeiden järjestämien ruokatyöpajojen satoa, minkä lisäksi pohditaan, millaiselta ruoan tulevaisuus näyttää matkalla kohti ekohyvinvointivaltiota. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Ruokaboksin toimitusjohtaja Juhana Rintala kertoo miten suomalaiset saavat ruokansa kotiin saakka. Yksi ratkaisu Suomen keskittyneillä markkinoilla on Ruokaboksi. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ruokaboksin kanssa. 00:00 Juhana Rintalan tausta Rimi Baltic johtoryhmässä Latviassa ja ICA:ssa Ruotsissa 03:30 Ruokaboksin perustamisen taustat 2017. Meal Kit toimialan nousu 07:20 Ukrainan sota siirsi fokusta kansvusta kannattavuuteen ja kassavirtaan rahoitusmarkkinoilla 08:20 Kasvuyhtiöiden arvonmääritys kasvun, kannattavuuden ja asiakaspidon funktiona painottaa nyt kahta jälkimmäistä 10:55 Miten Ruokaboksi toimii tilaajan näkökulmasta. Lapsiperheet ja nirsot lapset 12:50 Oda kuoli rahoitusmarkkinoiden vuoksi 14:00 Suomen keskittynyt ruokamarkkina - S- ja K-ryhmät. Uusi-Seelanti. Heinon Tukku ja Valio 16:45 Choke point eli kuristuspiste Suomen ruokamarkkinoilla 17:20 Tehokkuus ruoan verkkokaupassa on tärkeää. Myymäläkeräilytyöstä ei makseta. Kotiinkuljetus 20:30 Hello Fresh on toimialan jätti, Ruokaboksi itäisessä Euroopassa 22:25 Laajentumisstrategia Wolt ja Bolt-taktiikalla 23:45 Kuluttajaa joka haluaa syödä kotona hemmotellaan monella liiketoimintamallilla 25:00 Respetiikka eli mitä syödään. Asiakkaat (myös lapset) kertovat milloin ruoka toimii ja milloin ei 26:50 Välikäsiä ei ole, tuoretta ja terveellistä ruokaa suoraan kotimaasta ja hyviltä kumppaneilta 29:09 D2C suoramamarkkinointi. Influensserit kuten Vappu Pimiä ja Sami Miettinen :) 30:40 Uusavuttomuus ruoanlaitossa 31:35 Ruokaboksin työyhteisö. Työelämä-koti-tasapaino 33:35 Uudet markkinat kassavirtapositiiviseksi kahdessa vuodessa. Kaupunki kerrallaan eteneminen 36:20 TIlaukset keskitetään yleensä kerran viikossa. Ei hävikkiä, ylitarjontaa tai varastoja 38:15 Ruokahävikki jopa kolmannes nykyjakelumallilla. Ruokaboksi minimoi myös reseptihävikin ja maksimoi tuoreuden 41:30 Verkkokauppa toimii suoraan https://www.ruokaboksi.fi kautta 42:00 #neuvottelija Juhana Rintala Sisäpiiri 30 - Näin lopetat kahvin juonnin!

Tänään pohdittiin miksi Ässien nimi on Ässät, vaikka sen logo on Pata. Huomasimme, että rallin ajaminen on helppoa, pitää vaan pysyä hereillä. Vanhempien ja lasten suhdetta pohdittiin useammaltakin kantilta, kuten esimerkiksi sitä, pitääkö kaiken olla samalla tavalla kuin “äitin omassa lapsuudessa”? Ruoka-aiheista käsiteltiin pistorasiasta naposteltavaa, ruokahävikin uutta käsittelyä ja painonpudotusvinkkejä. Kehittelimme myös uutta radiokanavaa “Neiti aika” -muistelun ympärille.

Miksi autoritaariset valtiot ottavat suurempia sotilaallisia riskejä kuin demokraattiset valtiot? Mikä merkitys elintasolla ja ruuan hinnalla on aseellisten konfliktien syttymiselle? Voisiko nykyisistä konflikteista eskaloitua globaali suursota? Minkälainen toimija BRICS on ja millä keinoilla BRICS-maat pyrkivät horjuttamaan lännen hegemoniaa? Miksi Yhdysvallat on yhteinen vihollinen sekä Venäjälle, Kiinalle että Iranille ja miksi Venäjä ja Kiina suhtautuvat kielteisesti Iranin pyrkimyksiin kehittää ydinase? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 10.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hamasin hyökkäys (4:45) Venäjä (7:59) Jakolinjat (10:43) Media (13:55) Ukrainan sota (20:39) Neuvostoliiton romahtaminen (27:02) Kaksinaismoralismi (31:22) Oppositio (35:18) Ydinaseet (39:44) Autoritarismi ja riskinotto (45:18) Demokratia (47:03) Elintaso (52:56) Kansainvälinen järjestelmä (58:22) Ruoka (1:01:33) Globaali suursota (1:08:51) Proxy-sodat (1:19:28) BRICS (1:25:05) "Yhteinen vihollinen" (1:27:23) Kiina (1:32:02) Iran (1:39:46) Ydinasevallat (1:41:12) Itämeren kaasuputket (1:48:39) Pakolaisaallot

Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.

Työn yksikkö on tunti ja hinnan yksikkö on euro. Mutta miten yhteisöllisyys, hengenpelastus tai onnellisuus muutetaan numeroiksi? Kysymys kuulostaa hölmöltä, koska emme ole tottuneet ajattelemaan sitä yhteensovittavaa tehtävää, joka mittayksiköillä on puhtaiden numeroiden ja ihmisten asuttaman maailman välissä. Mitattavuus samanaikaisesti sekä yksinkertaistaa maailmaa että rakentaa sitä uudelleen valittujen mittareiden pohjalta.

Nyt puhutaan niistä kestävyysaiheista, joihin jokainen voi aidosti arjessaan eniten vaikuttaa: siis energiasta, liikkumisesta ja ruuasta. Mikä on kestävyyden iso kuva ja mitä siitä pitäisi koulussa tietää ja opettaa? Opetushallituksen kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan kanssa keskustelemassa Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, professori Lassi Linnanen. Opettaja Leena Jämsén kertoo koulunpuutarhatoiminnasta.

”Syö elääksesi, älä elä syödäksesi”, sanotaan. Harvemmin ruoan ja syömisen merkitys kuitenkaan ihmiselämässä pysähtyy yksinkertaisesti biologian ja selviytymisen tasolle. Ruoka on arkipäiväinen välttämättömyys ja elämän elinehto, mutta samalla syöminen kytkee ihmisen osaksi kulttuuria, erilaisia yhteisöjä ja maailmankatsomuksellisia merkityksiä. Tarkemmin katsoen ruoka löytyy usein uskontojen ja maailmankatsomusten keskiöstä, se on osa sekä arkea että juhlaa, tarjoaa välineitä merkityksellisten identiteettien rakentamiseen ja liittää yksilön moninaisiin eettisiin kysymyksiin. Ruoka voi edustaa pyhää ja toivottavaa tai pahaa ja saastaista, merkitä niin yhteyttä yliluonnollisiin jumalhahmoihin kuin myös yhteiskuntaluokkiin, tai tarjota välineitä kulkea kohti sellaisia maallisia päämääriä kuin terveys ja ekologinen elämä. Voiko nykyajan moninaisten trendaavien ruokavalioiden keskellä ruoasta itsessään puhua jo itse asiassa uutena uskontona? Ruoan ja syömisen monista merkityksistä ovat keskustelemassa “Pyhä, paha ruoka – uskonnon ja etiikan näkökulmia” -teoksen (Gaudeamus 2023) kaksi toimittajaa, etiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen ja dosentti Risto Uro Helsingin yliopistosta sekä kirjailija Leena Parkkinen, jolle ruoka on arvokas kaunokirjallinen kerronnan väline. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Viikon jakso on jälkimmäinen osa fine diningin huhuttua kuolemaa käsittelevästä jaksosta. Ruoka- ja ravintolapuheen lisäksi Antti ja Ilkka puhuvat muun muassa vuorikiipeilystä, siveysaidasta ja taiteen perässä matkustamisesta.

Nyt katsomme siirtymää reiluun, kestävään ja ilmastoviisaaseen ruokajärjestelmään kasvipohjaisten tuotteiden ja niitä tuottavien yritysten näkökulmasta. Kasvipohjaisten tuotteiden valikoima on meillä Suomessa huikea. Miten ne muuttavat ruokajärjestelmäämme? Studiossa asiasta keskustelemassa Just foodin erikoistutkija Annika Lonkila Suomen ympäristökeskuksesta, Meeat Food Tech Oy:n toimitusjohtaja Mikko Karell sekä kasvipohjaisista tuotteista vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi Valiolta. Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Valjakkoyrittäjät ja -koirat ovat kulkeneet haasteesta toiseen. Koronan seurauksena koirilta loppuivat työt ja esimerkiksi Lapissa tuhansien rekikoirien tulevaisuus oli vaakalaudalla. Erilaisten ruokakeräysten ansiosta suurin osa koirista saatiin pidettyä hengissä yli pandemia-ajan. Nyt valjakkokoirilla riittää töitä, kun Lapissa eletään ennätyksellistä turistikevättä. Huolenaiheeksi on sen sijaan noussut ruoan, sähkön ja polttoaineiden hintojen nousu, joka vaikuttaa jo valjakkoyritysten kannattavuuteen. Urho Ahomaalla on huolehdittavanaan 176 koiraa Saariselän Kuukkelilammella. Apetta kuluu noin sata kiloa päivässä. Se koostuu valmisruokanappuloista, lihasekoitteesta ja vedestä. Ruoka tulee pääosin ulkomailta suurina erinä. Muun teurasjätteen käyttö on vähäistä, koska se pitäisi noutaa teurastamolta erikseen ja sen käsittely koiratarhalla on hankalaa. Nyt porojen teurastamisen yhteydessä menee roskiin satoja tonneja koirille ruuaksi kelpaavaa liha- ja luujätettä. Alueelle toivotaankin teollista toimijaa, joka valmistaisi poron teurasjätteestä koiranruokaa. Urho Ahomaan kanssa aiheesta keskustelee Jarmo Siivikko.

Lahden Diakonialaitos, Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä on laatinut yhdessä selvityksen Lahden alueen ruoka-aputoiminnasta, sen nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on ollut koota esimerkiksi toimijoiden näkemyksiä ruoka-aputoiminnan kehittämisestä yhteistyöhankkeen pohjaksi. Tiedot on kerätty haastattelemalla toimijoita sekä osallistumalla viiteen ruoka-aputilaisuuteen. Lahden Diakonialaitoksen diankonia- ja kehitysjohtaja Anne-Maria Karjalainen kertoi tiistaina Radio Voimalla, että ruoka-avun tarpeeseen liittyy usein myös muita pulmia. - Voi olla pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle jäämistä, kenties terveyshuolia ja yhteiskunnan toiminnoista ja palveluista syrjään jäämistä. Yksi asia, mikä ei välttämättä katso kukkaronkaan kokoa, on yksinäisyys. Monet ruoka-avun muodoista on Karjalaisen mukaan yhteisöruokailuja. - On hyvin ymmärrettävää, että samalla kun tavataan muita ihmisiä ja päästään osaksi yhteisöä, niin myös yksinäisyys helpottuu. Se on tärkeä näkökulma tähän ruoka-apuun. Karjalainen kertoo, että ruoka-avun kautta ja myötä tavoitetaan sellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisesti muutakin tuen tarvetta elämässä. - Jatkossa yksi kehittämisen kohde voisi olla se, että palveluita ja palveluohjausta tuotaisiin sinne ruoka-avun kylkeen. Lahden alueen vahvuuksiksi ruoka-aputoiminnassa Karjalainen nostaa esimerkiksi sen, että toimijoita on alueella paljon ja käytössä on Karjalaisen epävirallisesti ruoka-aputerminaaliksi kutsuma toiminto. - Sellaiseksi voisi tätä avoimen oven toimintaa kutsua. Sen kautta toimitetaan jopa yli 2000 annosta hävikkiruokaa viikossa eteenpäin. Siellä on lukuisia vapaaehtoisia. Toimintaa tehdään suurella sydämellä ja melko suurella volyymillakin, eli noin 685 kiloa vuodessa tätä hävikkiruokaa mahdollistetaan eteenpäin. Kuuntele koko haastattelu:

Podcastin 12 jaksossa keskustellaan ruokamurroksesta murroksen keskellä. Korona ja sota Ukrainassa ovat muuttaneet ruokajärjestelmäkeskustelua nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa. Toisaalta myös yritykset ja elintarviketeollisuus ovat murroksessa samalla kun vastuukysymykset nousevat yhä tärkeämpään rooliin. Studiossa keskustelemassa Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta ja Nina Elomaa SOK:sta, jaksoa juontaa Hanna Jensen. Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Ihana, kerroksellinen ja runsas Lähi-idän ruoka! Tämä jakso on omistettu tälle mielettömän monimuotoiselle ruokakulttuurille. Bellat eivät suinkaan fiilistele sitä yksin vaan ääneen saadaan kaksi upeaa Lähi-idän ruoan sanansaattajaa, Iman M. Gharagozlu ja Gelawej Viyan. Miten Gelawej ja Iman kuvailevat Lähi-idän ruokakulttuuria? Mitkä ovat sen kulmakivet? Miten munakoisosta tai "kattilanpohjariisistä" tulee vastustamatonta? Mikä on Imanin rakkain ruokamuisto ja miten hän on päätynyt Helsingin ravintolamaailman ytimeen? Ja millä ruoalla Iman lepyttelee Leenaa tarvittaessa? Parhaat Lähi-idän herkut, olennaisia oppeja ruokakulttuurista ja monta nauruhepulia tässä jaksossa! Jakso sisältää mainoksen Sunsweetille.

Venäjä on järjestänyt laittomia äänestyksiä Ukrainassa. Itämeren kaasuputkissa on vuotoja. Ruoka kallistuu edelleen. Helsingissä järjestetään seminaari selkokirjoista. Keskiviikkona etelässä tulee sadekuuroja.

Keskustelemassa analyytikot Carlo Gylling OP:sta ja Pauli Lohi Inderesiltä. Puheenaiheina Raisio, Apetit, Atria, HKScan, Fifax ja Fodelia sekä juomayhtiöt Anora Group ja Olvi. Toimittajana Mikko Jylhä.

Tiesitkö että ruokaympäristön viihtyvyys ja ruokarauha voivat vaikuttaa myös ruoan ilmastovaikutuksiin? Ruoka murroksessa podcastin 11 jaksossa keskustelemme ilmastoviisaasta kouluruoasta. Kuulet myös mitä mieltä oppilaat itse ovat kasvisruoka-liharuoka keskustelusta ja miten oppilaita osallistetaan kouluruoan kehittämiseen. Studiossa kokemusasiantuntijoina Otaniemen lukion oppilaat Unna Aittola ja Ida Aulaskoski sekä tutkimusavustaja Riina Tykkyläinen Jyväskylän yliopistosta. Podcastia juontaa Hanna Jensen. Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Nuorisosäätiön entinen johtohenkilö Perttu Nousiainen sai vankilatuomion. Ruoka on kalliimpaa kuin aiemmin. Vanhusten hoitolaitoksiin tarvitaan lisää hoitajia. Sää kylmenee.

Markuksen ja Benjaminin keskustelu Raamatun harhaoppisimman kirjan Qoheletin äärellä huipentuu. Nyt korotetaan höyryn tuolle puolen - miten kaiken absurdiuden, hetkellisyyden ja arvoituksellisuuden hyväksyminen auttaa löytämään vapautta, onnellisuutta ja viisautta? Ellet ole kuunnellut sarjan kahta aiempaa osaa, kannattaa ne kuunnella ensin. Jaksossa käsitellään esim. seuraavia aiheita: - Kuinka päästää irti murehtimisesta? - Raamatun mukaan ei kannata olla liian uskovainen - Asioiden merkitys ei perustu niiden varmuuteen - Ruoka, juoma, kaverit ja muut elämän parhaat asiat - Parisuhde on höyryä - Wu wei, taolainen teottoman toiminnan ihanne Aiemmat jaksot, joissa Benjamin Värre on mukana: - 8. Fundamentalismin jälkeinen usko (vieraana Benjamin Värre) - 28. Markus ja Benjamin ratkaisevat kärsimyksen ongelman Linkit ja kirjallisuus - 40. Hanna Kivisalo ratkaisee kuulijoiden kaikki ongelmat - Owe Wikström - häikäisevä pimeys - Michael V. Fox - A Time to Tear Down and a Time to Build Up: A Rereading of Ecclesiastes Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Ruoka kallistuu. Myös sähkö on nyt kallista. Maailmassa on pian yli 8 miljardia ihmistä. Portugalissa on paljon maastopaloja. Sää on lämmintä ja sateista.

Syy miksi naturistipäivien buffetpöydässä pitää olla pyyhe päällä

Ruoka-avun tarve on Suomessa lisääntynyt. Studiossa vieraina koordinaattori Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä ja yliopistonlehtori Tuomo Laihiala Helsingin yliopistosta. Miten järjestöissä puututaan ahdisteluun? Keskustelemassa demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto, kokoomusnuorten pääsihteeri Juho Kärkkäinen sekä prosessioikeuden professori Johanna Niemi Helsingin yliopistosta. Maailman lentoyhtiöiden johtajat kokoontuvat parhaillaan Qatarissa Dohassa, toimittaja Jari Tanskanen haastattelee Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerta sekä Euroopan komission lentoliikenteestä vastaava Henrik Hololeita.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina  Päivi Dahl, Mikko Haapanen, Markku Lähdetluoma ja Jari Tanskanen. Tuottajana Marija Skara. 

Kauden viimeisessä jaksossa Susan ja Nina listaavat omia keinojaan nipistää pari euroa sieltä sun täältä. Tavallinen arki on käynyt nopeasti aiempaa kalliimmaksi. Ruoditaan läpi niin ruuat kuin harrastuksetkin ja miten niissä voi säästää rahaa.

Suomen ja Ruotsin neuvottelut Turkin kanssa jatkuvat. Ukrainan sota on kestänyt jo 3 kuukautta. Fazer aikoo rakentaa makeistehtaan Lahteen. Ruoka kallistuu tänä vuonna. Poliitikko Ilkka Suominen on kuollut. Keskiviikko on vielä lämmin päivä.

Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?

Ulkomailla on kommentoitu Suomen Nato-hakemusta. Ukrainasta on paennut yli 6 miljoonaa ihmistä. Ruoka kallistuu. Suomi pääsi Euroviisujen finaaliin. Lauantaina sataa lännessä, muualla on poutaa.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kymmenennessä jaksossa puhumme luonnon monimuotoisuudesta erityisesti maatalousympäristöissä. Biodiversiteetin tutkiminen on melko haastavaa, mutta tutkimusta tehdään koko ajan enemmän ja enemmän. Myös meistä jokainen voi tehdä paljon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, vaikka kauneus onkin katsojan silmässä. Mikä käyttämättä jäänyt asia pellolla voikin olla varsinainen monimotoisuuden hotspot? Maanpäällisestä ja -alaisesta monimuotoisuudesta keskustelemassa Terho Hyvönen Luonnonvarakeskuksesta ja Eija Hagelberg Elävä Itämeri säätiöstä (BSAG). Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Jo tällä hetkellä eläinten soluja kasvatetaan laboratorioympäristöissä siten, että niistä muodostuu lihaa, mutta mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Ilmastovaroitus-jaksossa pohditaan ruokaa ja sen tuottamista ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Millaista tietoa meillä on tällä hetkellä käytettävissä ruuan tuotannossa, entä tulevaisuudessa? Jaksossa keskustellaan myös siitä, miten ihmiset saadaan kokeilemaan ja käyttämään uusia ruokatuotteita ja miksi niitä oikeastaan pitää tehdä. Vieraana on tutkija, biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Hänen lisäkseen lisäksi studiossa ovat Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Avun tarve kasvaa Ukrainassa. Lakko UPM:n tehtailla loppuu. Ruoka kallistuu Suomessa. Sähköautot ovat suosittuja. Kevät etenee eri tahtiin eri puolilla Suomea. Sää viilenee.

Ruoka murroksessa -podcast sarjan erikoisjaksossa puhutaan muuttuneesta maailmantilanteesta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Millaisia vaikutuksia tilanteella on ruokajärjestelmämme toimintaan ja toimijoihin? Mitä nyt pitäisi tehdä? Kestävien ruokajärjestelmien tulevaisuutta pohtivat Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta ja Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Ruoka murroksessa podcast tuo pöytään monipuolista keskustelua reilusta ruokamurroksesta. Avaamme hankalia käsitteitä ja herättelemme keskustelua aiheen eri näkökulmista. Tuomme mukaan keskusteluun mielenkiintoisia puhujavieraita ruokajärjestelmän eri puolilta – tutkijoita, asiantuntijoita ja tavallisia ihmisiä. Osallistu keskusteluun Twitterissä @justfood_stn! Esitämme parhaat kysymykset tulevissa jaksoissamme alan asiantuntijoille. Podcastia tuottaa Just food -hanke, www.justfood.fi.

Sota tuo mieleen pulan. Nykyihmiselle se on täysin tuntematon käsite, lähes yhtä tuntematon kuin se mistä ruoka ilmestyy siististi pakattuihin laatikoihin apteekkimaisen steriileihin kauppoihin. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Alma Onali.Tämä podcast julkaistiin 29.3.2022.Lue lisää aiheesta:-> https://www.hs.fi/talous/art-2000008699246.html#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Suojelupoliisi kertoo turvallisuustilanteestaLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Ruoka + onnellisuus = ruokaonnellisuus. Tänään bellat juttelee siitä mikä kaikki tuo välittömän onnentunteen keittiössä. Kevään ihanin kirjauutuus, sipsi-ihastus, biisihehkutus, uus lempparisarja ja parhaat ruokatulkkarit. Analysoidaan ruokaan liittyvää onnellisuustutkimusta ja saksien käyttöä kokkaillessa. Kerrotaan mitä tehdä kun kaverilla on tylsät veitset ja jaetaan vinkki parsan parhaaseen valmistustapaa. Jaksossa kuullaan Petran ensi kesän kokkailutavoite ja muutamat itkut. Listataan ruoat jotka tuo välittömän onnentunteen, annetaan oppitunti ruskistettuun voihin, ylistetään tulikuumaa valurautapannua ja nerokasta höyrykypsennystä ja rakastetaan taas nuolijaa. Jakso tehty kaupallisessa yhteistyössä vuosikumppanimme Fiskarsin kanssa.

Ukrainan sodan pelätään aiheuttavan maailmanlaajuisen ruokakriisin. Saksassa hamstrataan jo jauhoja ja ruokaöljyä ja Suomen elinkeinoministeri kehottaa meitä varautumaan ruoan hinnan jyrkkään nousuun. YK varoittaa globaalista nälänhädästä. Mitä me syömme huomenna? Millaiseen ruokavalioon meillä on tulevaisuudessa varaa? Pelaako meillä huoltovarmuus? Missä olemme omavaraisia ja keistä olemme riippuvaisia? Roman Schatzin ohjelmassa puhutaan Ukrainan sodan vaikutuksista kansainväliseen ruokakauppaan ja suomalaisten kuluttajien elämään. Vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio ja Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Jaksossa Oskun ja Juhanin vieraana on ruokamessias Erik Mansikka. Ei epäilystäkään, etteikö valtakunnan eturivin ruuanlaittaja rakastaisi ruokaa sen kaikissa muodoissaan. Mutta mikä on huippukokin mielestä maailman paras ravintola, kun Mansikan osin omistamaa ravintola Kaskista ei saanut vastata?