Podcasts about suomalaista

Vitsit sikseen! -podcastin 54. jaksossa vieraana käsikirjoittaja ja suomentaja Yasir Gaily. Yasir on ollut kirjoittamassa varmaan lähes jokaista Suomalaista tv-sarjaa. Jopa niin montaa, että kun haluaa haukkua jotain telkkariohjelmaa Yasirin läsnäollessa, on hyvä ensin varmistaa onko hän ollut työryhmässä mukana. Keskustelu sisältää kirjoittamisesta puhumisen lisäksi paljon muutakin, kuten puhetta koirista, opettajien merkityksestä hyvässä ja pahassa, stand up -komiikan aloittamisesta, voiko puistossa elävän sorsan paistaa ruoaksi ja millaista on toimia alastonmallina.Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi

Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.

Suomalaisia on liian vähän ja jos mitään ei tehdä, niin tulevaisuudessa heitä on vieläkin vähemmän. Tässä jaksossa Tuomas Enbuske & Otto Juote keskustelevat siitä miten lapsia tehdään. Olisiko 40 miljoonaa suomalaista tarpeeksi, vai pitäisikö heti rohkeasti tähdätä suurkansaan?

*Kaupallinen yhteistyö Foodin.fi*Tässä Mental RACE Podcastin jaksossa päästään kuulemaan erinomaista Suomalaista johtajaa ja sarjayrittäjää Aki soudunsaarta. Akin kanssa pureudumme voittavien tiimien rakentamiseen, jota hän myös väitöskirjassaan tutkii, sekä siihen miten Akista on tullut sellainen johtaja joka hän tänä päivänä on. Miksi ja miten raa'an rehellinen itsereflektio, ymmärrys omista arvoista, missiosta sekä vahvuuksista ja heikkouksista on tärkeää johtajana kehittymisen ja menestymisen kannalta?Aki Soudunsaari on utelias sarjayrittäjä ja johtamisen tutkija. Aki ammentaa johtamisfilosofiaansa mausteita ihmisen psykofysiologisesta ymmärtämisesta, laajasta käytännön johtamiskokemuksesta sekä johtamisen teorioista. Akin ensimmäinen tutkinto on liikuntapedagogiikasta ja rehtoriopinnoista, jonka jälkeen Aki suuntautui kauppatieteisiin ja start-up yrittämisen pariin, perustaen esimerkiksi Naava Oy:n. Tällä hetkellä Aki toimii Springvest Oy:n toimitusjohtajana, kauppatieteiden tohtoriopiskelijana, hallitusammattilaisena sekä Forbesin kirjoittajana.Seurailkaa Akia linkedinissä, ja olkaa kuulolla myös hänen uuden tulevan Podcastin osalta!Tässä linkkejä työkaluihin joista keskusteltiin:https://www.workinggenius.com/https://www.tunnelukkotesti.fiJa hei, käykää tsekkaamassa Foodinin erinomaisia tuotteita ja vieläpä 15% alennuksella HEIKKI15 koodilla:https://foodin.fi/tuotteet/Kiitos kun kuuntelette, tilaatte podcastia ja autatte myös arvostelujen ja palautteiden kautta! Heikki mentalrace.fiInstagram:heikkihuovinencoachmentalrace.fi

Suomi eteni jo maailman neljän parhaan joukkoon Davis Cupissa kukistettuaan Kanadan 2-1 Málagassa. Koskaan aiemmin ei ole vastaavaa koettu suomalaisessa tenniksessä; MM-kisojen neljän parhaan joukkoon! Kapteeni Jarkko Niemisen kanssa keskustellaan historiallisesta ottelusta; käydään läpi Kaukovallan huivitarina ja Virtasen uskomaton vire sekä ilmiö, joka vain vahvistuu ja vahvistuu. Suomalaisia oli Málagassa yli 5000 todistamassa tätä sensaatiomaista suoritusta!

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä VTT:n kanssa. https://www.vttresearch.com/fi Satoja kilometrejä maan kamaran yläpuolella leijailee satelliiteiksi kutsuttavia laitteita, jotka pyörittävät monta tärkeää ja jopa kriittistä yhteiskunnan toimintoa. VTT:n tutkimusprofessori tutkii niitä, ja tuli Futucastiin kertomaan teille niistä. Mitä yhteiskunnan toimintoja satelliitit mahdollistavat? Mitä satelliitit oikeastaan ovat, ja miten ne toimivat? Kuinka paljon niitä on, ja onko niiden määrä ongelma? Miten mm. Suomalaista satelliittiteknologiaa on hyödynnetty Ukrainassa? Ja ovatko tärkeät satelliitit turvassa avaruudessa, kiristyvässä maailmantilanteessa? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Esplanadi on ainutlaatuinen katu koko Suomen paraatipaikalla. Siksi siihen liittyy ainutlaatuisia intohimoja.

Suomessa julkaistaan enemmän ristikoita kuin koskaan. Jotkut ottavat ne vakavammin kuin toiset.

Kiitos kun kuuntelit! Kiekot ja tarvikkeet: https://prodigystore.eu/ Seppo

Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Suomen uusi kansallislaji on talviuinti, jonka uskotaan edistävän terveyttä ja auttavan lähes mihin vaivaan tahansa. Pakkohan sitä on kokeilla.

Kriittinen militarismintutkimus kyseenalaistaa ja tekee näkyväksi yhteiskunnassa vallitsevia sotilaallisia arvoja ja sotilaallista valtaa. The Ulkopolitist -podcastissa keskustellaan suomalaisesta militarismista, ja pohditaan, mitä annettavaa sen kritiikillä on sodan aikana. Vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa "Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa" -tutkimushanketta. Jakson juontaa Leonard Wilhelmus.

Ranskattarille elämä on taidetta. Millaista elämää samalla asenteella voisi elää Suomessa? Näin Johanna Lindfors ajatteli ja päätti kokeilla elämää ranskalaisena. Hän jätti perheensä hetkeksi Suomeen ja lähti Pariisiin asumaan ja tutkimaan millä tavalla myyttiset ranskattaret oikein elävät. Mitä hän voisi oppia heiltä? Mikä on illuusiota ja mistä voimme oikeasti ottaa oppia? Johanna Lindfors sovittaa ranskalaisuutta ylleen kuin Chanelin jakkua, vaikka se tuntuu ajoittain saavuttamattomalta ja liian ylelliseltä, hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni ranskattarena. Toimittaja ja kirjailija Anneli Vehkoo on asunut 30 vuotta Pariisissa. Hänen uusimmassa romaanissaan Se kesä Pariisissa on huomioita ranskalaisesta elämäntyylistä. Ranskaan liittyy paljon kliseitä kuten esimerkiksi ranskattareen liittyen. Millaisia ranskattaret ovat oikeasti myyttisen kuvan takana? Heini Hirvonen etsi kesämökkiä Suomesta mutta päättikin ostaa mökin sijasta kerrostaloasunnon Cannesista. Siellä hän kierteli linnoissa, museoissa ja vanhoja tavaroita myyvissä Brocanteissa ja kohta koti Suomessakin oli täynnä antiikkia. Hän päätti perustaa ranskalaista antiikkia myyvän liikkeen Helsinkiin. Millä tavalla tämä kierrätyksen ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kolmen lapsen äiti muuttui ranskalaiseksi antiikkikauppiaaksi? Millaisia havaintoja hän on tehnyt ranskalaisesta kaupankäynnistä, elämäntyylistä ja historiasta? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija ja kirjailija, Johanna Lindfors, antiikkiliikkeen omistaja Heini Hirvonen ja Pariisissa asuva kirjailija, Anneli Vehkoo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuoden viimeisessä jaksossa perehdytään meidän kummankin suosikki juhlaan, eli jouluun. Millaisia jouluperinteitä meillä on & miten meillä on tapana viettää joulua? Kumpi kannattaa enemmän perinteistä Suomalaista joulua - kumman joulupöydässä tarjoillaan sushia & pizzaa?

Suomen hallitus riitelee lakiehdotuksesta, joka koskee saamelaiskäräjiä. Suomen ja Viron pääministerit tapasivat Helsingissä. Suomalaista kirjallisuutta käännetään paljon muille kielille. Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä. Sää kylmenee vähitellen.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Come to Latin America -hankkeella edesautetaan suomalaisen metallimusiikin vientiä Etelä-Amerikkaan. Mukana hankkeessa on myös päijäthämäläinen Where's My Bible -yhtye, jonka laulaja Jussi Matilainen ja basisti Jarno Laakkonen pyörähtivät Ossi Arvelan vieraana kertomassa joko matkalaukut on pakattu.

Historioitsija, kansanedustaja, terapeutti ja kaksi kirjailijaa saivat tehtäväkseen kertoa, mitä ajattelevat, kun ajattelevat seksiä.

Jos haluat olla avaintekijä uuden yrityksen kasvutarinassa, ota yhteyttä Tomiin niin jutellaan! Tomin saat kiinni parhaiten joko LinkedInistä tai puhelimitse: https://www.linkedin.com/in/tomi-tolonen-2980541a0/ Puh: 045 205 4747 Suomen johtava verkkokoulutuspalvelu käyttöön yrityksellesi? Tsekkaa alta linkki: https://www.eduhouse.fi Vuonna 2009, Mikael työskenteli Sulake nimisessä yrityksessä analyytikkona. Hänen tehtävänä oli koota raportteja markkinointidatasta. Eri markkinointikanavia ja työkaluja oli lukuisia, ja datan määrä oli valtava. Tästä hän saikin idean rakentaa yksinkertaisen Excel tiedoston, joka keräsi dataa yksinkertaiseen muotoon. Vuonna 2013 hän päätti perustaa yrityksen idean ympärille. Tämä on kerännyt valtavasti tuulta alleen, ja nyt päälle kymmenen vuotta myöhemmin se kasvanut noin 300 henkeä työllistäväksi yritykseksi. Loppuvuoteen mennessä henkilöstön odotetaan kasvavan noin 400 hengen kokoiseksi. Seuraa Mikaelia LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/mikaelthuneberg/

Suomalaista kalastuslupajärjestelmää on usein väitetty monimutkaiseksi, mitä se kuitenkaan ei ole. Ainoastaan luvanmyyjän löytäminen osakaskuntien ja yksityisten omistajien alueelle voi aiheuttaa hiukan vaivaa. Tässä jaksossa käydään läpi kalastuslupajärjestelmää ja jaetaan muutama vinkki luvanmyyjän etsimiseen. Ohjelmassa mainitut linkit: www.eraluvat.fi www.kalastusrajoitus.fi www.ahven.net www.kalastajankanava.fi Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Neljä suomalaista ufotapausta: Oulun Kuivasjärvellä ja Ruskolla tehdyt havainnot vuosilta 1967 ja 1976. Yli-Iin "ihmeellinen valokarkelo" vuodelta 1979. Entä mihin kaksi miestä kadotti kuusi tuntia Pielisellä vuonna 1981?Jaksossa käytetyt lähteet:Kuningas, T., Laitinen T.E. & Löfman M. 100 ufoa Suomessa (1994).Ultra 11/81

Suomalaista, laadukasta kauhua. Ei mikään yleinen yhdistelmä – mutta nyt sitä saa!

Tässä erikoisjaksossa Juuso pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen pienen tehtävän. Jaksossa Juuso ja nimimerkki Kissa ajautuvat keskustelemaan melusta, ääniympäristöistä ja hiljaisuudesta. Ihminen voi koettaa teknologian avulla hallita sitä mitä kuulee, mutta olisiko tarkoituksenmukaisempaa pohtia miten omaan ääniympäristöönsä voi vaikuttaa? Sähköautot muuttavat ehkä kaupunkien keskustojen äänimaisemaa - minkälaisia ajatuksia polttomoottorin ääni tulevaisuudessa ehkä herättää? Hiljaisuus on ihmiselle terveellistä, mutta sen kokemiseen vaikuttaa myös tulkinta ja hiljaisuuden syy. Kuolinvuoteen äärellä hiljaisuus on totaalista. Juuso Pekkinen Freestyle on alunperin kesäsarja. Tämä kyseinen haastattelu jäi kesällä 2021 tekemättä, joten se äänitettiin myöhemmin syksyllä.

Suomalaista koulujärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaimmista. Mutta onko koulu kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertainen paikka? Tarjotaanko opettajankoulutuksessa riittävästi tietoa rasismin kohtaamiseen? Entä miten oppikirjojen normatiivisuutta voisi purkaa? Vieraina studiossa ovat opettaja Mina Khan sekä antirasismin ja yhdenvertaisuuden asiantuntija Ulkar Aghayeva Rauhankasvatusinstituutista. Lisäksi jaksossa kuullaan ääniviestit 18-vuotiaalta lukiolaiselta sekä opettaja Johanna Lestelältä, jonka Tuikku-kirjasarja haastaa käsitystä siitä, miltä suomalainen lapsuus näyttää. .

Miten koronapolitiiikka jakaa puolueita? Entä millaista kiilaa Valko-Venäjän ja EU:n rajatilanne aiheuttaa Suomen sisäpolitiikassa? Toimittajina Olli Seuri ja Robert Sundman. Haastateltavina tutkijatohtori Johanna Vuorelma ja tietokirjailija Janne Riiheläinen. #jetp

Suomalaista mytologiaa tulkitseva sarjamme alkaa Väinämöisestä, itämerensuomalaisen perinteen kenties tunnetuimmasta ja tärkeimmästä hahmosta. Väinämöinen on kaikkien tietäjien arkkityyppi. Mytologisen runouden mukaan hän oli mukana maailman synnyssä, Sammon taonnassa ja tuhossa, sekä osallistui taivaankappaleiden asettamiseen oikeille paikoilleen. Tässä jaksossa annamme Väinämöisestä kokonaisvaltaisen tulkinnan ja valamme perustaa myöhemmille jaksoille, joissa jatkamme itämerensuomalaisen perinteen tulkitsemista ykseysopin näkökulmasta. Tietäjäyhdistyksen […]

Kuvataiteilija Armi Teva kertoo työstään keramiikkataiteilijana ja kuvittajana.

Juhani Aataminpoika, joka tunnetaan myös nimellä Kerpeikkari, oli mahdollisesti Suomen historian pahin sarjamurhaaja. Vuonna 1849 ollessaan 23-vuotias hän surmasi Etelä-Suomessa 12 ihmistä. Murhattuihin ihmisiin lukeutui muun muassa hänen äitinsä, isäpuolensa ja sisar- ja velipuolensa. Juhani otettiin kiinni loppuvuodesta 1849 ja hän kärsi teoistaan todella ankaran rangaistuksen. Ota yhteyttä: rikosjaratkaisu@gmail.com Instagram: @rikosjaratkaisu Facebook ryhmä: Rikos ja Ratkaisu -podcast Musiikki: Kevin MacLeod-Bleeping Demo Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002928022.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000805022.html Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja. Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus Discovery, 10 Suomalaista sarjamurhaajaa, Kerpeikkari

Ylen uusi Politiikka-Suomi -dokumenttisarja kartoittaa suomalaisen politiikan viimeiset 40 vuotta. Sarjassa poliitikot puhuvat suoraa puhetta politiikasta. Äänessä ovat yksilöt. Sarjaan on haastateltu yli sata entistä tai nykyistä poliitikkoa tai politiikan parissa toimivaa vaikuttajaa. Miten poliitikot kuvailevat suomalaista politiikkaa? Politiikkaradiossa vieraina ovat Politiikka-Suomi -sarjan käsikirjoittajat Pekka Laine ja J.P. Pulkkinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomalaista transhistoriaa on nimitetty “näkymättömyyden historiaksi”. Tietoa sukupuolen moninaisuuden historiasta kyllä löytyy, mutta sen on hajallaan ja varsinkin 1900-luvun alkupään historia jäsentyy usein välillisesti: sukupuolinormeista poikkeavien yksilöiden tarinat täytyy kaivaa esimerkiksi lääkärinlausunnoista ja oikeuden pöytäkirjoista. Turun yliopiston mediatutkija Heidi Kurvinen on vetänyt kurssia trans- ja muunsukupuolisuuden historiasta Suomessa. Kurvinen avaa jaksossa yleiskuvaa aiheesta, sekä mm. sitä miten transsukupuoliset ovat olleet esillä lehdissä eri aikakausina. Jean Lukkarinen on tehnyt gradun mm. transvestiittien kokemuksista Suomessa. Lukkarinen on tutkielmaa varten haastatellut ihmisiä, sekä tutkinut alunperin transvestiittien ja heidän puolisoidensa tueksi perustetun Dreamwear Clubin jäsenlehteä. Juuso Pekkinen haastattelee. Kohtaamisia syvässä päässä.

Kotkan sahalla työskennellyt 24-vuotias Heikki Lappalainen loikkasi Neuvostoliittoon vuonna 1932. Sotien välillä rajan toisella puolella eli arviolta 50 000 Suomen kansalaista. Kansallisarkisto ja SKS selvittävät suomalaisten kohtaloita Neuvostoliitossa.

Sara Kuivisto alitti ensimmäisenä naisena Suomessa alle kahden minuutin 800 metrillä olympialaisten välierissä Miten tämä on mahdollista ? Entä miksi pika-aiturien ajan ovat heikentyneet viime ja edellisvuodesta niin paljon. Analysoin asiaa yhdessä Timanttiliigan asiantuntijan Mika Järvisen kanssa.

Tämänvuotinen Cannesin elokuvafestivaali oli suomalaisittain poikkeuksellisen menestyksekäs. Juho Kuosmasen Hytti Nr. 6 palkittiin Grand Prixillä, jonka lisäksi uutisoitiin, että elokuva pääsee Yhdysvalloissa teatterilevitykseen. Myös somalialaistaustaisen Khadar Ahmedin elokuva Gravedigger's Wife sai paljon huomiota. Ohjelmassa palataan vielä edellisen viikon tunnelmiin Cannesissa, mukana on Juho Kuosmasen haastattelu. Studiossa elokuvatutkija ja toimittaja Kalle Kinnunen sekä elokuvatuottaja Mark Lwoof pohtivat mihin menestys perustuu ja mihin on matkalla suomalainen elokuva. Ja miten ylipäätään määritetään elokuvan kotimaa. Ville Talola juontaa.

Aiheina: Suomi entinen designin suurvalta, mökkeily on suomalaista tasa-arvoa, äänierotiikka, köyhyyden kuvaus elokuvissa, mm. Nomadland-elokuvassa. Vieraina tulevaisuus-projektien yrittäjä Anna Moilanen, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala ja toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Sadun sunnuntaivieras-ohjelman äitienpäivä-specialissa ääneen pääsevät tunnetut äidit. Esiintyvän taiteilijuuden ja äitiyden yhdistämisestä kertovat laulajat Arja Koriseva ja Johanna Pakonen, aikaisten aamujen äidit, radion suosikkiäänet Minna Kuukka (Radio Nova) ja Pauliina Puurila (Iskelmä) kertovat kuinka koko perheen rytmiin vaikuttaa äidin poikkeava työaika. Suomalaista golfhistoriaa tehnyt Minea Blomqvist totuttelee arkeen yrittäjä-äitinä, kuinka ajatukset oman hyvinvoinnin huolehtimisesta ovat muuttuneet vanhemmuuden ja huippu-urheilu-uran jälkeen?

Design Week Kuopio- tapahtumaviikko käynnistyi maanantaina 19.04.2021. Tapahtuman missiona on nostaa esille itäsuomalaista muotoilua ja paikallista yhteistyötä. Tapahtuma kokoaa yhteen itäsuomalaisia muotoilualan ammattilaisia ja yrityksiä, muiden alojen yrityksiä ja alueen asukkaita viikon aikana järjestettävien erilaisten tapahtumien muodossa. Tärkeässä osassa tässä tapahtumaviikossa on tänä vuonna jo 6. kertaa jaettava, Savolainen suoraviiva -muotoilutekotunnustus! Design Week Kuopio-tapahtumaviikosta Savon Aalloilla keskusteli puhelimitse tarkemmin Jenni Hirsikangas, joka työskentelee tapahtumaviikon tuottajatiimissä. Haastattelijana Sami Turunen.

Suomalaista mytologiaa tulkitseva sarjamme alkaa Väinämöisestä, itämerensuomalaisen perinteen kenties tunnetuimmasta ja tärkeimmästä hahmosta. Väinämöinen on kaikkien tietäjien arkkityyppi. Mytologisen runouden mukaan hän oli mukana maailman synnyssä, Sammon taonnassa ja tuhossa, sekä osallistui taivaankappaleiden asettamiseen oikeille paikoilleen. Tässä jaksossa annamme Väinämöisestä kokonaisvaltaisen tulkinnan ja valamme perustaa myöhemmille jaksoille, joissa jatkamme itämerensuomalaisen perinteen tulkitsemista ykseysopin näkökulmasta. Tietäjäyhdistyksen […] The post Jakso 7: Väinämöinen, tietäjä iänikuinen appeared first on Tietäjä.fi.

Joka vuosi katoaa keskimäärin 40–50 suomalaista. Jotkut löytyvät kuolleina. Joskus kadonnutta ei löydetä koskaan. Tietokirjailijat Maiju Majamaa ja Tiina Saari kirjoittivat kirjan 11:stä kadonneesta. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.

Miten koronakriisi on moukaroinut journalismia, ja miten hallitus tukee mediaa? Haastateltavana liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.). Liikenne- ja viestintäministeriö antoi huhtikuun puolivälissä toimittaja Elina Grundströmille toimeksi laatia selvitys siitä, miten journalismia voidaan tukea tilanteessa, jossa koronakriisi on lisännyt luotettavan ja totuudenmukaisen journalismin tarvetta, mutta heikentänyt voimakkaasti sen taloudellisia toimintaedellytyksiä. "Korona-kriisi on osoittanut, miten tärkeää luotettava ja tosiasiapohjainen tiedotus Suomessa", Harakka sanoo. Millainen tukipaketti medialle on tulossa? Entä voidaanko liikennettä rajoittaa Suomen sisällä uudelleen korona-kriisin takia? Liikenneministeri toteaa, että liikennettä rajoitetaan ja alueita eristetään vain silloin kun se on välttämätöntä. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu esitys, jolla muutettaisiin väliaikaisesti väylämaksulakia. "Tällä on tarkoitus tukea sekä kuljetuselinkeinoa että Suomalaista teollisuutta", Harakka kertoo. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kadut ovat tyhjät ja ulkona ei laula lintu vaan poliisi. Millaisen analyysin MMV-levyraati tekee korona-ajan biiseistä? Entä mitä karanteeni on tehnyt influenssereille? Tai laajemmin: miten pandemia on tehnyt internetistä dystooppisen maailmankylän? Ovatko käyttäjät vain tehotuotettuja raatoja content-turbiinien rattaissa? Pandemioita on politisoitu historiassa monin tavoin. Mustan surman jälkeen feodalismi alkoi hajota ja maaorjat kieltäytyä työstä, mitä helpotti ruton aiheuttama työvoimapula. Toisaalta Espanjassa espanjantauti edesauttoi fasismin kukoistusta, ja 1770-luvun ruttoepidemia teki rajatarkastuksista pysyviä. Jaksossa tutkitaan myös kaikkien ihmettelemää kysymystä Ruotsin korona-politiikasta sekä länsimaisen ajattelun jakamista porvarilliseen surun filosofiaan ja toisaalta tykittelevään ilon ajatteluun. Muita teemoja: runsaus ja niukkuus, samppanja-aamiaiset ja Arttu Wiskarin uusin single. Jakson lähteitä: Korona tappoi influensserit https://www.vice.com/en_asia/article/5dmvzz/coronavirus-social-media-influencers-effect Musta surma ja työstäkieltäytyminen https://www.theguardian.com/commentisfree/2020/apr/18/history-fairer-society-coronavirus-workers-black-death-spanish-flu 1770-luvun rutto ja rajasulut https://blogs.uef.fi/kaikkihimassa/2020/03/23/epidemiat-ajoivat-rajasulkuihin-1700-luvulla-tarkeinta-oli-etaisyyden-pitaminen/ Ruotsin kansanterveysviraston johtaja https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006458182.html Levyraadin biisit: BIISI 1: Oulun poliisi – Rakastan elämää https://www.youtube.com/watch?v=wAvr7fcVJBE BIISI 2: DJ ILG – Suomi kyllä pärjää ft. Sanna Marin https://www.youtube.com/watch?v=cCLRJwjBGjg BIISI 3: Suomalaista elämää -sannawave https://soundcloud.com/user-11140692/sannawave-1

Lääkäri, siivooja ja tarjoilijat menevät töihin, oli tarttumapelko tai ei, toteaa Heikki Valkama blogissaan.

Suomalaista asuntoarkkitehtuuria on moitittu niin monotoniseksi massatuotannoksi kuin aivan liian kalliiksi toteuttaa. Asunnot puolestaan ovat järjestään aivan liian pieniä sekä keskimäärin aivan mahdottoman suuria. Mistä asuntosuunnittelussa sitten on oikein kysymys ja mihin se on kehittymässä? Studiossa asumisen, asuntosuunnittelun ja asuntotuotannon saloja avaa meille asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

28-vuotias Janita Schwartz asuu Kajaanissa ja hän valmistui kokiksi vuodenvaihteessa. Suomalainen romaninainen on innostunut ruoanvalmistuksesta jo nuorena, ja hänelle ammattiin valmistuminen ei ollut vain uravaihtoehto. Janitalle kokkaaminen on intohimo, jota hän pääsee tekemään nyt työkseen. Työpaikka avautui Skotlannista harjoittelujakson seurauksena, ja Janita lähteekin toteuttamaan unelmatyötään ulkomaille. Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Janitan ajatuksia ja tulevaisuudensuunnitelmia. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Sanan liittäminen sanaan voi olla tietokoneen tehtävä kun tekoälyn luetunymmärtäminen ja tekstin tuotanto kehittyy. Mutta sanan liittäminen ideaan säilyy edelleen ihmisellä, sanoo Linda Liukas.

Reppureissaajille suomalaiset kasvot antanut Madventures-seikkailija Riku Rantala kertoo suhteestaan suomalaiseen luontoon. Samalla muistellaan Madventures-seikkailuja ja kerrotaan tekeillä olevasta uudesta Madventures-tuotantokaudesta, joka esittelee Suomea. Ohjelma ilmestyy televisioon vuonna 2020.

Miksi Suomessa tehdään diskoon surumielistä kaihoa? Suomalaisissa hittibiiseissä on usein ikävä mukana ja bileissä jorataan kyyneleet silmissä. Mistä suomalaisen musiikin mollimelankolia johtuu? Heikelä uskoo, että mitä synkempää tavaraa artisti suoltaa, sitä iloisempi tyyppi on kyseessä, kun mikki ei ole päällä. Särren mukaan suomalainen biitti on viileä, ei kuuma. Suomalaista sävelkieltä ja rytmiikkaa kommentoi lukuisten hittien nikkari Mariska. Työryhmä: Jussi Heikelä, Miika Särmäkari, Jenni Lähteenmäki, Kimmo Saarelainen

Lukusuosituksia kesälomalaisille, hengähdystaukoihin tai sateisiin päiviin jakavat Keskustakirjasto Oodin informaatikko Niina Holm, Nuori Voima -lehden päätoimittaja, kirjallisuuskriitikko Maaria Ylikangas ja Kirjasampo-verkkopalvelun toimittaja Tuomas Aitonurmi. Mitä tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja kirjat nostavat esiin? Juontajana Marja Vehkanen. Suositellut teokset: Hassan Blasim: Allah99 (suom. Sampsa Peltonen) Tua Forsström: Hevosten parissa vietetyn yön jälkeen (suom. Caj Westerberg) Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu Jere Vartiainen: Minuus / miinus Henriikka Tavi: Tellervo Katherine Mansfield: Kanarialintu (suom. Marja Alopaeus) Sara Ehnholm Hielm: Ja sydän oli minun (suom. Kaisa Sivenius) Michael Pollan: Toinen luonto - puutarhurin oppivuodet (suom. Tapani Kilpeläinen) Aino Vähäpesola: Onnenkissa

Miten kulttuuri vaikuttaa politiikkaan? Miten politiikka vaikuttaa kulttuuriin? Politiikkaradio kävi Sideways-festivaalilla käynnistämässä keskustelun kulttuuripolitiikasta torstaina 6. kesäkuuta. Keskustelijoina teatteriohjaaja Susanna Kuparinen, Aalto-yliopiston vararehtori, estetiikan professori Ossi Naukkarinen ja Helsingin kaupungin kulttuurista vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar. Haastattelijoina Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Keskustelu käytiin seitsemän teesin ympärillä. 1. Politiikan tuominen taidekentälle on kuin uskonnon tuominen politiikkaan. 2. Taide muuttaa maailmaa mutta ei politiikkaa. 3. Raha ratkaisee miltä kulttuurikenttä näyttää. 4. Poliittinen keskustelu ohittaa kulttuurin ja taiteet 5. Pieni eliitti määrää mitä massoille tarjotaan. 6. Suomen itsenäistyminen oli kansallisromanttinen taideprojekti. 7. Suomalaista kulttuurikenttää vaivaa poliittinen krapula.

Aallossa kehitetty valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi terästää rehua ja keventää ruokavaliota laihduttajan avuksi. Vieraana jaksossa ovat Aallon professori Olli Dahl sekä Kari Vanhatalo Andtritzista, joka vie teknologiaa globaaleille markkinoille.