Podcasts about yhteiskunta

This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing's intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. 

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.

Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!

Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?

Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.

Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

Pasi Heikuran vieraana on oikeustieteen professori Kaius Tuori, joka osaa selittää, mikä ero on varkaudella ja luvattomalla käyttöönotolla. Ohjelmassa mennään syvään päätyyn ja katsotaan, mihin suuntaan lumipallo voi vyöryä, sekä polkaistaan miinakeskustelu käyntiin. Lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.

Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla. Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela. Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.

Yhteiskunta muuttuu ja niin muuttuvat sen mukana museotkin. Tässä jaksossa puhutaan Tampere 1918 sisällissotamuseoprojektin johtajan, Antti Hannusen kanssa Pohjoismaiden suurinta kaupunkitaistelua käsittelevästä, uudenlaisesta interaktiivisesta museosta. Verkossa toimiva Tampere 1918 löytyy osoitteesta www.tampere1918.fiPodcastia voi tukea rahallisesti osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

Marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin. Millaisia ovat Yhdysvaltojen isot ja pitkät jakolinjat, ja miksi me vastaan ne -ajattelu vaikuttaa voimakkaalta juuri nyt? Miten puolueet ja media ovat vaikuttaneet nykyiseen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin? Yhdysvaltojen jakolinjoista keskustelevat alue- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Outi Hakola, yliopistotutkija Niko Pyrhönen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. MTV Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi havaintojaan suoraan paikan päältä Yhdysvalloista ja insertissä kuullaan Helsingin yliopiston vierailevaa professoria Joshua C. Wilsonia. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten tapahtumasarjaa, jossa analysoidaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleja sekä taustoitetaan amerikkalaisen yhteiskunnan isoja kysymyksiä. Podcast on nauhoitettu Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut? -tapahtumassa Tiedekulmassa 15.10.2024. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/Qt5muEM5Vbc?feature=shared

Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.

Tässä jaksossa valmentajatriolla pohditaan hyvinvoinnin, painonhallinnan, hyvinvointikeskustelun ja modernin maailman terveysmeininkiä. Käymme läpi mm. mistä asioista johtuu se, että niin moni on nykyään huonossa kunnossa?  Mitä näille asioille pitäisi tehdä? Kenen vastuulla yksilön hyvinvointi on: yksilön, yhteiskunnan vai jonkun muun? Mitä tehdä kun elämäntaparemontin tekeminen tuntuu todella vaikealta? Mitkä ovat vieraiden omat hyvän kunnon kulmakivet?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan valmentaja ja yrittäjä Sami Sundvikin ja valmentaja John Lausvuon kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Sami Sundvik - IG: https://www.instagram.com/sami_sundvik/ - FB: https://www.facebook.com/sundviksami John Lausvuo - IG: https://www.instagram.com/johnlausvuo/ - Verkkosivu: https://voimalaitos.fi/

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on? Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. 

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. 

Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.

Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.

Eteläkorealaisen pop-kulttuurin aalto, hallyu on valtion satsaama ja alullepaneva sekä määrätietoisesti tukema valtava bisnes, jonka tuottoja mitataan vuosittain useissa miljardeissa euroissa. K-pop -musiikki, korealaiset saippuasarjat sekä elokuvat ovat pehmeän kulttuurivallan ja vientitalouden keino, jolla Etelä-Korea on onnistunut ihastuttamaan koko maailman ja erityisesti itäisen Aasian. Korealaista draamaa tv-sarjoista elokuviin tuotetaan ja ostetaan miljardeilla euroilla suoratoistopalvelu Netflixiä myöten. Squid Gamen tai Parasiten kaltaiset länsimaissakin läpimurron tehneet teokset eivät ole syntyneet tyhjästä. Useiden supersuosittujen k-pop -tähtien takana ovat isot viihdeyhtiöt, jotka käytännössä omistavat bändien tuotannon sekä sanelevat usein tähtien julkisen elämän. K-pop -maailmaa järkytti muutaman vuoden takaiset tyttö- ja poikabändien jäsenten itsemurhat, joiden taustasyyt voi jäljittää kilpailuyhteiskunnan armottomuuteen ja mielenterveysongelmien stigmatisointiin. Millaisessa painekattilassa pitkälle markkinointikonseptoidut pop-tuotteet toteutetaan, ja miten tähdet pärjäävät suurten fanilaumojen ja tulosodotusten ristipaineessa? Millaisessa todellisuudessa Etelä-Koreassa eletään, ja miten dynaamisen ja äärimmilleen viritetyn modernin maan todellisuutta fiktiossa peilataan? Toisaalta, mikä on korealaisen pop-kulttuurin lumo, ja millainen yhteiskunta tämän kaiken takaa todellisuudessa paljastuu? Kulttuuriykkösen vieraina autofiktiivisen tietokirjan, Korean syndrooma – matka k-popin ja k-draaman kääntöpuolelle (Gummerrus) kirjoittanut journalisti Fanni Koliseva sekä diplomaattinakin toiminut Korea- ja Japani-asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?

Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.

Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.

AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.

Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.

Jakson toisessa osassa kutsutaan Satunnaista sotilashistoriaa You Tube kanavan Jani kertomaan omista kokemuksistaan rauhanturvaajana Makedoniasta samaan aikaan kun yhteiskunta lakkasi Albaniassa olemassa. Jaksossa kuullaan siis ihan saappaat savessa paikan päällä olleen suomalaisen mietteitä elämän menosta, konfliktialueella. Erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä jakso.

Mitä tapahtuu kun yhteiskunnan kaikki toiminnot romahtavat käytännössä yhdessä yössä ympäriltä? Tässä kaksiosaisessa jaksosarjassa käymme läpi tällaista tapausta, kun Albaniassa 1997 pyramidihuijausten laukaisemana kokonaisen valtion koneisto oikeuslaitoksineen, armeijoineen, palokuntineen ja poliiseineen lakkasi olemasta.Ensimmäisessä osassa käymme läpi tämän tapahtuman syitä.Note: Saimme tietää vasta äänityksen jälkeen että nimi lausutaan Hodza eikä Hoxa. Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu:https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan läntinen maailma on siirtynyt tunteidensa ohjattavaksi. Puberteettisessa yhteiskunnassa tunne on paras, vahvin ja ainoa asia, mikä ihmistä ohjaa - mikä näkyy somessa, mediassa ja arjen päätöksissä. Uutuuskirjassa "Tunteet tapissa" (Into, 2024) Kortesuo havainnollistaa miksi näin on päässyt käymään, miten tunnevetoisuutta käytetään hyväksi ja mitä siitä seuraa. Jos tunnevetoisuuden vaikutuksia ei tiedosteta, yhteiskunnan turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja päätökset ovat huonoja. Tunnetaitojen lisäksi Kortesuo penää kirjassa järkeä ja malttia - mutta miten ne pärjäisivät tunteille? Toimittaja Kare Eskolan kanssa asiasta keskustelee Kortesuon lisäksi Johanna Vuorelma, joka on tutkinut yhteiskuntapolitiikan arvoja ja tunteita ja kirjottanut mm. vihapuheesta.

Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.

Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.

Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.

Julkisuudessa ilakoidaan ammattijärjestöjen laskevilla jäsenmäärillä. Sivupersoonat pohtivat kolmen keskusjärjestön rakennetta. Yhteiskunta on muuttunut, mikä ei ole ollut vaikuttamatta eri keskusjärjestöjen jäsenmääriin. Toivo järjestäytymisen kuihtumisesta on kuitenkin ennenaikainen, vaikka sitä monet toivovat. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Digitalisaatio muuttaa tapaamme toimia, oppia ja olla vuorovaikutuksessa. Ikääntyneille digitaitojen riittämättömyys ja digitaalinen syrjäytyminen ovat kasvava ongelma. Podcast on ääneenluettu versio Laura Pajulan, Viivi Korpelan ja Riitta Hännisen artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 15.11.2023. https://politiikasta.fi/digitaalinen-yhteiskunta-ja-ikaantyneet-kohti-yhdenvertaisuutta/ Artikkelin on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa kuntalaisten osallisuudesta ja demokratiasta. Aihetta on käsitelty Roheen numerossa 7 (4/2023). Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Mitä suomalaisuus on ja minkä päälle suomalainen yhteiskunta on rakentunut? Miltä suomen väestönkehitys näyttää ja vaikuttaako väestönkehitys suomalaiseen kulttuuriin? Tarvitseeko Suomi maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi? Millä tavoin Ruotsi on epäonnistunut maahanmuutossa ja miten Suomessa voidaan välttää Ruotsin virheet? Mitä globaali vastuu tarkoittaa ja onko Suomella globaalia vastuuta? Millä tavoin avun kohdistaminen Suomen rajojen ulkopuolelle voi hyödyttää myös suomalaisia? Mikä merkitys Suomeen tulevien ihmisten uskonnollisella vakaumuksella ja arvomaailmalla on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta? Miksi monet yritykset puhuvat sen puolesta, että Suomeen perustettaisiin enemmän englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja? Onko suomen kieli keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja pitäisikö suomen kielen sujuvan osaamisen olla edellytys Suomen kansalaisuudelle saamiselle? Studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja. Jakso on kuvattu 16.10.2023. ℹ OIKAISU Espoon kaupungin ennusteessa kyse oli työikäisestä väestöstä: "Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053." ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suomalaisuus (5:07) Valtiouskovaisuus (12:40) Valtion omaisuus (14:18) Veroaste (15:43) Väestörakenne (19:20) Syntyvyys (26:34) Väestö ja kulttuuri (32:09) Ruotsi (36:20) Kotoutuminen (42:05) Israel ja Hamas (47:48) Ääriajattelu (54:00) Maahanmuuttopolitiikka (56:26) Pakolaiset (1:00:53) Globaali vastuu (1:05:02) Islam (1:13:53) Suomen kieli (1:28:33) Kansalaisuus (1:29:50) Ennakkoluulot ja asenteet (1:33:11) Yhtenäisyys

Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?

No jopas jotakin! Taas tulee podcast-jaksoja kuin sieniä sateella!Tämän viikon bonusjaksossa Jussi ja Toivo käyvät läpi alkuviikon poliittisia käänteitä, eli perussuomalaisten puoluekokousta ja kokoomuksen presidenttiehdokasta.Lisäksi pohdiskellaan työelämän muutosta autotehtaalla, kaupan kassalla ja peruskoulussa. Ja tietenkin kuullaan myös Toivon Ronald Reagan -imitaatio.Toivon juttu persussuomalaisten puoluekokouksesta https://www.ku.fi/artikkeli/4902270-uhoa-yhteishenkea-ja-fiskaalista-konservatismia-kolme-huomiota-perussuomalaisten-puoluekokouksestaJuttu opettajan työn muutoksestahttps://www.ku.fi/artikkeli/4901711-koululaisten-osaaminen-on-eriytynyt-yksi-viidesluokkalainen-voi-lukea-kirjoja-vieraalla-kielella-toinen-ei-tunne-tavallisia-aidinkielen-sanoja?ref=popularJuttu kaupan kassan työn muutoksestahttps://www.ku.fi/artikkeli/4901159-myyja-tuskin-ehtii-pissalle-kaupassa-tyota-leimaavat-kiire-vahat-tyotunnit-huono-palkkaJuttu autotehtaan työn muutoksestahttps://www.ku.fi/artikkeli/4890120-40-vuotta-sitten-saabeja-hitsattiin-kasipelilla-nykyaan-robotit-kokoavat-mersuja-paaluottamusmies-jouni-varjonen-kertoo-miten-tyo-autotehtaalla-on-muuttunutSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Miksi TikTokista on tullut suosittu alusta? Mikä TikTokin käytössä on erityisen addiktoivaa ja mitä haitallisia vaikutuksia TikTokin käytöllä voi olla nuoriin? Millä kaikilla tavoilla TikTok vakoilee käyttäjiä? Voiko TikTokia pitää Kiinan kommunistinen puolueen psykologisena operaationa ja pitäisikö TikTok kieltää länsimaissa? Studiossa teknologiayrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on nauhoitettu 27.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Musically (1:58) Algoritmi (3:42) Additkio (9:48) Kiinan kommunistinen puolue (11:18) TikTok-haasteet (13:34) Psykologinen operaatio (15:50) Sensuuri (17:05) ADHD ja Keskittymiskyky (21:39) Douyin (23:43) LGBTQ (28:18) Yhteiskunta ja arvot (33:49) Vakoilu (37:33) TikTokin kieltäminen (45:34) Poliitikot (46:33) Manipulaatio (51:44) Propaganda ja sensuuri (1:00:54) Trump ja Yhdysvallat (1:03:09) Luottamus instituutioihin (1:05:48) Nuoriso (1:07:58) Ukrainan sota (1:11:56) Misinformaatio ja sananvapaus (1:20:03) Demokratia (1:25:55) Vanhemmat (1:27:53) Koulu (1:29:45) Sosiaalinen media

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.

Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.

This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice.

Systeemi on jälleen kussut pitkätukkaa linssiin, onneksi Nikon L35 TW on ehkä korjattu? Jaaksin Kiev vuotaa valoa. Onko mitään toivoa enää vai vajoavatko oudot sedät nyt talvimasennukseen? Lopussa muistetaan kuitenkin synailla.

Tämän Havuhattu & Elonkehä -podcastin jakson teemana on yhteiskunta. Keskustelemme vieraamme Olli-Pekka Haaviston kanssa aktivismikentän muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Pohdimme, millaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin erilaiset aktivistien yhteenliittymät pyrkivät 2020-luvulla, ja myös sitä, onko parempi maailma todella saavutettavissa. Keskustelua kehystää uusimman Elonkehä-lehden numeron artikkelit, erityisesti Arunopol Sealin “Intian metsiensuojelun perintö ja marginalisoitujen vaihtoehdot”. Elonkehä-lehti: www.elonkeha.com/ Elonkehä on syväekologinen kulttuurilehti, jonka tarkoituksena on edistää kestävää elämäntapaa ja yhteiskuntaa sekä ylläpitää kriittistä keskustelua talouskasvu- ja kulutusyhteiskunnasta. Lehdessä julkaistaan mm. ympäristöfilosofisia esseitä, omavaraisuuspohdintoja, haastatteluja ja tee-se-itse -ohjeita. Podcastissa esitetyt mielipiteet ovat lausujiensa omia eivätkä välttämättä edusta Elonkehä-lehden linjaa.

Historiankirjat ympäri maailman täyttyy musteella, koska me kävimme vetämässä meidän historian ensimmäisen live-podcastin historian ensimmäisessä Audioland-tapahtumassa viime viikon keskiviikkona. Otettiin sen lisäksi illalla Audioland Awardseissa kotiin Vuoden Podcastin pystin Yhteiskunta & Journalismi-kategoriassa. Mutta ennen sitä äänitimme aamupäivällä livejakson, jossa loistava Perttu Pölönen tuli jakamaan lavan kanssamme ja keskustelemaan hieman Futucastin historiasta, kehityksestä, opeista ja tulevaisuudesta. Jos teitä kiinnostaa kuunnella meitä fiilistelemässä tätä viiden vuoden pituista podcast-proggista noin 45 minuutin ajan, laita turvaliivi päälle ja paina Play. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast