Podcasts about Anttila

Mikä saa kirjailijan inspiroitumaan menneestä maailmasta ja sen naiskohtaloista? Vaikuttaako oma aikamme siihen miten naiskuvaa rakennetaan? Onko vaarana että haluammekin luoda vääristyneitä naiskuvia? Olivatko historian naiset vahvoja selviytyjiä? Mitkä olivat heidän voimavaransa? Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten naiset-sarjan viimeinen osa kertoo tulevan kartanonrouvan salaisuudesta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan kolmas osa Kultaiset vuodet kertoo ystävyydestä, rakkaudesta ja Suomen vaurastumisen ensivaiheista. Pirkko Määttälä kiinnostui lähipiirinsä historiasta, heidän tiestään Saksasta Suomeen. Alsacessa syntyneen Marie Larcherin elämästä löytyneet arkistomateriaalit vaikuttivat Marie romaanin syntyyn. Ohjelman vieraina ovat kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila, Pirkko Määttälä ja Riikka-Maria Rosenberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä viikolla pohditaan veropäivän merkitystä, Woltin alustatalouden reiluutta, BBC:n skandaalia ja julkisen palvelun median luottamusta. Mukana myös keskustelua englannin ylivallasta, yhteisöllisyyden todellisuudesta ja sivistysihanteen kriisistä. Korjaus: kohdassa 5:33 sanoo juontaja Nicklas Wancke erheellisesti Sari Baldaufin sanoneen, että hän häpeää Woltin toimintamallia. Sen sijaan Talouselämä-lehden Suomen vaikutusvaltaisimmaksi päättäjänaiseksi nimeämä talousvaikuttaja Anne Brunila sanoi vuonna 2023 häpeävänsä Woltin toimintaa lähettejä kohtaan. Studiossa Virpi Hämeen-Anttila, Katleena Kortesuo, Tuomas Nevanlinna. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Cityn Aamussa puhuttiin krokotiilinomistamisesta ja herrat soittivat Tino Anttilalle joka sellaisen Turussa omistaa, kuuntele haastis tästä!

Kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita ruoditaan taas kolmen vakiraatilaisen voimin. Mukana kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä keskustellaan Helsingin hovioikeuden päätöksestä, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiim Viestikoekeskus-artikkelin vuoksi. Päätös haastaa rajaa kansallisen turvallisuuden ja journalistisen sananvapauden välillä: voiko yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa julkaista, jos se on määritelty salaiseksi? Studiossa pohditaan myös tuomion mahdollista vaikutusta journalismin itsesensuuriin ja lehdistönvapauteen Suomessa. Toisena aiheena nostetaan esiin Puolustusvoimien kasvava rooli ja puolustusmenojen nopea nousu. Suomi on sitoutunut nostamaan puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä herättää kysymyksiä varustelun tarpeellisuudesta, taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, miten asenneilmapiiri on muuttunut aiempaa militaristisemmaksi. Raati pohtii pasifismin ja rauhanaatteen asemaa. Onko rauhanliikkeellä enää tilaa julkisessa keskustelussa, kun kansallinen turvallisuus ja asehankinnat ovat politiikan ytimessä? Mikä merkitys on rauhanpuolustajien vaatimuksilla liennytyksestä ja keskusteluyhteyden ylläpitämisestä Venäjän kanssa? Kolmantena aiheena käsitellään Oliver Stubbin nimitystä Ulkopoliittisen instituutin tutkimusavustajaksi. Miten rekrytointien avoimuutta, pätevyyttä ja mahdollisia hyvä veli -verkostoja tulisi arvioida? Onko suomalainen järjestelmä reilu kaikille hakijoille? Perjantaistudiossa pohditaan myös Helsingin Sanomien artikkelia, jossa kysytään, saavatko tytöt olla vapaasti naisellisia vai painostetaanko heitä ”pick me girl” -ilmiön kautta halveksimaan omaa sukupuoltaan ja tavoittelemaan miesten hyväksyntää. Studiossa kritisoidaan ilmiön yksinkertaistamista ja korostetaan, että tyttöjen moninaiset tavat toteuttaa itseään eivät ole misogyniaa. Lisäksi keskustellaan elinkeinoministeri Ville Rydmanin kritiikistä kynsisalonkitutkimuksen rahoitusta kohtaan. Tutkijat puolustavat humanistisen tutkimuksen merkitystä ja tieteellistä vapautta, ja kysytään, miksi humanistiset alat herättävät toistuvasti epäluuloja. OIKAISU 8.7.2025 klo 10:39: Otsikosta korjattiin "toimittajat tuomittuina maanpetoksesta" muotoon "toimittajat tuomittuina Viestikoekeskus-jutussa".

Charlie Eisenhood welcomes in Esa-Pekka Tupala, the DGN play-by-play commentator from Europe, to talk European disc golf, Silva and Gannon at The Preserve, who to watch on the Euro swing, and more.0:00 Introduction5:00 Esa-Pekka Tupala on European DG17:00 Saarinen, Anttila, & The Euro Tour21:00 European Players to Watch29:20: Over/Under, Buhr vs Anttila34:40 Are European Courses Better? & Predictions

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymyksien äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kristinusko ja porno: Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsiteltiin väitöskirjatutkija Pia Rendicin tutkimusta kristittyjen pornon katselusta Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet kristityt kokivat pornon usein eettisesti vääränä ja kristinuskon vastaisena, mutta silti heidän joukossaan oli aktiivisia pornon kuluttajia. Keskustelussa pohdittiin pornon vaikutuksia seksuaalisuuden käsityksiin, häpeään ja itsetuntoon. Lisäksi tarkasteltiin median ristiriitaisia näkökulmia pornon haittoihin ja hyötyihin. Aulikki Oksanen, taistolaisuus ja elämäkertojen unohdukset: Toinen aihe koski kirjailija Aulikki Oksasen elämäkertaa ja hänen taistolaisuuttaan, josta ei puhuttu avoimesti. Keskustelijat pohtivat, miksi taistolaisuudesta vaietaan ja kuinka kauna taistolaisuutta pitäisi pyydellä anteeksi. Kuinka elämäkertojen tulisi käsitellä kohteidensa kiistanalaisia puolia? Esillä oli myös kysymys siitä, pitäisikö elämäkertojen olla kriittisiä ja rehellisiä vai antaa päähenkilöiden kaunistella menneisyyttään. Maailman konfliktien pitkät syklit: Virpi Hämeen-Anttila nosti esille Intian ja Pakistanin kiristyneet välit ja Kashmirin alueen historian. Keskustelussa pohdittiin siirtomaavallan, menneiden aluevalloitusten ja kriisien jättämien haavojen vaikutuksia nykyisiin konflikteihin ja sitä, miksi rauhanneuvottelut eivät usein johda tuloksiin. Tiedeviestintä ja popularisointi: Kari Enqvist toi keskusteluun tiedeviestinnän viihteellistämisen, kuten Science-lehden "Dance Your Ph.D" -kilpailun, jossa Sulo Roukka voitti. Keskustelijat pohtivat, kuinka viihteellisyys vaikuttaa tieteen uskottavuuteen ja miten tiede saadaan kiinnostavaksi erityisesti nuorille. Esimerkkinä mainittiin myös Minecraft-peliin perustuva solubiologian opetusprojekti. Lopuksi keskusteltiin tiedeuutisoinnin haasteista, esimerkiksi ristiriitaisista tutkimustuloksista ja tiedevastaisuuden kasvusta. Esillä olivat myös tiedeviestinnän vastuu, tieteen popularisointi sekä sen potentiaali herättää uteliaisuutta ja torjua valheellista tietoa. MM95: Outi Hupaniittu pitää lätkän MM95:tä legendaarisena kollektiivisena juhlana. Mutta mitä ajatteleekaan Kari Enqvist kännäävistä sankareista.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kertoo, miten selättää uuden teoksen aloittamisen vaikeudet kerran toisensa jälkeen, millaista tutkimustyötä historiallisten romaanin kirjoittaminen vaatii ja miten hän ehtii tehdä sekä tieteellistä tutkimustyötä että kirjoittaa kahta romaanisarjaa samaan aikaan.

Niklas Anttila Exclusive Interview | Music City Open Champion by A Disc Golf Talk Show with Nick Carl, Matt Grayum, Ben Kenney and Josh Grayum

Charlie Eisenhood and Josh Mansfield discuss good news from Harmony Bends and Stafford Woods before diving into a 2025 season overview (so far). Who's playing well? Who are the statistical leaders so far? You might be surprised! Then the 2025 Austin champ (and Finnish Cowboy himself) Niklas Anttila joins the guys to talk about another win, Europe vs. USA, and more.0:00 Should Jonesboro be on the Go Throw Tour?4:00 Harmony Bends, Stafford Woods Updates12:45 Early Season Overview: Top Performers24:45 Pound for Pound: Handley vs Lätt30:40 MPO & FPO Statistical Leaders44:00 Niklas Anttila Interview51:10 Disc Golf in Europe1:00:50 Off-Season Training, Early Season Wins1:07:00 Max Distance, Handling Pressure, Winning Music City

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan viikon ajankohtaisiin kulttuuri- ja mediailmiöihin. Studiossa keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Mirva Saukkola avaa keskustelun Marttaliiton kasvisruokasitoumuksesta, joka on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Marttaliitto ilmoitti tarjoavansa jatkossa vain kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan, mikä johti jäsenten eroaaltoon. Miksi kasvisruoka herättää näin voimakkaita tunteita? Vehka Kurjenmiekka nostaa esiin kansainvälisen elokuvatutkimuksen, jonka mukaan seksikohtausten määrä elokuvissa on vähentynyt. Onko kyse uuden häveliäisyyden aallosta vai ovatko seksikohtaukset menettäneet shokkiarvonsa? Keskustelussa pohditaan myös suomalaisten suhdetta seksikohtauksiin ja eroottiseen kirjallisuuteen. Mikä vaikutus on nettipornolla ja iltapäivälehtien ja podcastien seksivinkkivyörytyksellä? Virpi Hämeen-Anttila puolestaan käsittelee kulttuuripolitiikkaa ja talouspuhetta. Onko talouspuheesta tullut liian synkistelevää ja miten se vaikuttaa kulttuurialan leikkauksiin? Hämeen-Anttila vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltojen ideologisiin leikkauksiin ja pohtii, miksi kulttuurista leikataan, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat pienet. Keskustelussa pohditaan myös, miten keskitetty hallinto ja asiantuntijoiden valta vaikuttavat kulttuurialaan. Lisäksi pohditaan rauhanaatetta vuoden 2025 näkökulmasta. Kolmen vuoden kuluttua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suurvaltojen rauhanneuvottelut ovat alkaneet - ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. On pasifismilla enää mitään sijaa julmassa todellisuudessa?

Selle nädala Kuku raadio järjejutuminutid viivad meid saja aasta tagusesse Helsingisse. Linna veereservuaarist leitakse laip. Mõrtsuka tabamiseks peab Karl Axel Björk kohtuma nii tööliste, vandenõulaste kui ka spioonidega.

1920-luvun väkivaltainen ja syntinen Helsinki herää henkiin Virpi Hämeen-Anttilan kirjoittamassa Björk -dekkarisarjassa. Nyt kirjailija on suunnannut katseensa kauemmaksi. Taiteellisia kullankeltaisia maisemia, tuttuja kansallistaiteestamme, vie lukijan uusimmassa Synnyinmaa-sarjassa vielä kauemmaksi Suomen historiassa. Sarastus on sarjan ensimmäinen osa. Romaanin nimi symboloi myös uuden ajan alkua. Kirjassa kohtaamme köyhän torpan pojan ja hänen rakkautensa, vauraan talon tyttären, Briitan. Briitta on kiinnostava henkilö, hän on yllättävän moderni ja vapautunut tuon ajan naiseksi, miksi Hämeen-Anttila halusi luoda hänestä noin empansipoituneen? Onko tämä uutta että annetaan vahvempi ääni tänään myös historian naisille fiktiossa? Aikakausi on 1850-luku ja Häme. Mikä tässä ajassa kiinnosti Virpi Hämeen-Anttilaa juuri nyt? Kirjan loppusanoissa hän pyytää anteeksi paikkakunnan asukkailta, hän on viettänyt 23 vuotta kirjan seuduilla. Mikä merkitys Hämeellä on kirjailijalle? Miten Hämeen-Anttila kuvailee 1800-luvun lopun sääty-yhteiskuntaa? Millainen maamme oli sillon Venäjän vallan aikana? Romaanin ensimmäisessä osassa hän kuvaa Krimin sodan vaikutusta suomalaisiin. Virpi Hämeen-Anttila kuvaa myös miten Suomi muuttuu, rautatietä aloitetaan suunnittelemaan ja Cygnaeus lähtee ulkomaille tutustumaan kansakoululaitokseen. Oliko tämä uuden sivistysmaan syntyaikoja? Toisessa osassa Myöhäinen kevät kirjailija kuvaa ankaraa talvea ja kovia katovuosia. Kuvaukset Helsingistä ja sen älymystöstä ja eliitistä kertovat ajasta josta Suomi ponnisti ylöspäin. Ohjelman vieraana on kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, arvokysymyksistä ja median ilmiöistä ovat keskustelemassa vakiraatilaisemme, kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja kulttuuritoimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Mikä vetää nuoria amerikkalaismiehiä Donald Trumpin kannattajiks ja mistä nuorten miesten kääntyminen oikealle kertoo, kysyy kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Finlandia-ehdokkaat on julkistettu. Mitä trendejä ja teemoja tämän vuoden ehdokkaat tuovat esille ja miten paljon palkinto ohjaa kirjamarkkinoita? Ranskalaiskirjailija Olivier Norekin menestysromaani talvisodasta on noussut hitiksi Ranskassa. Ville Hänninen pohtii, mitä tämä kertoo Suomesta kansainvälisessä kontekstissa ja miten suomalaisia eksotisoidaan. Onko tämä uusi tapa käsitellä Suomen historiaa? Suomessa susien määrä on kasvanut, ja se herättää kysymyksiä tasapainosta luonnon ja ihmisten tarpeiden välillä. Jarkko Tontti kysyy, onko Suomessa liikaa susia ja raati pohtii, miten keskustelu susien suojelemisesta ja sietämisestä vaikuttaa maaseudun ja kaupunkien asukkaiden välisiin suhteisiin. Lopuksi pureudutaan Suomen kriminaalipolitiikkaan ja siihen, miksi asenteet rikollisia kohtaan ovat koventuneet. Onko rangaistusten tiukentaminen oikea tapa vähentää rikollisuutta? Toimittajana on Pauliina Grym.

On this episode of Christopher Lochhead: Follow Your Different, we have a conversation with Matti Anttila, the visionary founder of Grain and Barrel Spirits. Matti shares his remarkable journey from investment banking to becoming a leader in the craft spirits market, focusing on the revitalization of the iconic Chicken Cock whiskey brand. He discusses the importance of brand authenticity, leveraging history, and the unique identity of Chicken Cock. The episode also explores Matti's collaboration with the Elvis Presley estate, enhancing the brand's allure. Matti emphasizes experiential engagement and strategic partnerships to differentiate in a competitive market, offering valuable insights for entrepreneurs in the spirits industry. You're listening to Christopher Lochhead: Follow Your Different. We are the real dialogue podcast for people with a different mind. So get your mind in a different place, and hey ho, let's go. Matti Anttila: From Investment Banking to Craft Spirits Matti's transition from a lucrative career in investment banking to the unpredictable world of spirits was driven by a desire to create something meaningful. His background in real estate development fueled his passion for building something from the ground up, allowing him to see his ideas come to life. Transitioning to a new industry can be daunting, but pursuing what he loves has led to greater fulfillment and success. By utilizing his previous experiences and skills, Matti was able to build a strong foundation in his new venture.   Differentiating in a Competitive Market: Identifying White Space & Leveraging History Matti emphasizes that true innovation often comes from outside the industry. When entering the spirits market, he sought to identify "white space" within established categories, allowing him to avoid the challenge of educating consumers about what whiskey or bourbon is. This approach enabled him to carve out a unique niche for Chicken Cock whiskey. Another significant part of Matti's strategy involved leveraging history. He recognized that whiskey is a category where history plays a crucial role. By resurrecting Chicken Cock, a brand with roots dating back to 1856, he tapped into a rich heritage that added depth to the brand's narrative.   Matti Anttila & The Power of a Distinctive Name The name "Chicken Cock" itself was a major draw for Matti. It not only piqued his curiosity but also served as an effective conversation starter. The brand's history, including its prominence at the Cotton Club during prohibition and mentions by figures like Duke Ellington, added to its allure. Matti believes that word-of-mouth marketing is one of the most powerful tools for any brand. Chicken Cock's distinctive name naturally fosters conversations, making it easier to engage consumers and build brand awareness. To hear more from Matti Anttila and his thoughts on how to revive a brand to something legendary, download and listen to this episode.   Bio Matti Anttila is the founder & CEO of Grain & Barrel Spirits, an innovative company specializing in crafting and marketing premium spirits. With a passion for authenticity and quality, Matti has revived historic brands and introduced new, award-winning products like Chicken Cock Whiskey, Dixie Vodka, and Endless Summer Spirits. His approach combines an appreciation for tradition with a modern, entrepreneurial spirit, leading Grain & Barrel to rapid growth in the global spirits industry. Matti's leadership and dedication to brand authenticity have made Grain & Barrel Spirits a standout in the market, recognized for its distinctive, high-quality offerings.   Links Follow Matti Anttila! Website | LinkedIn | Interview with Matti   We hope you enjoyed this episode of Christopher Lochhead: Follow Your Different™! Christopher loves hearing from his listeners. Feel free to email him, connect on Facebook, Twitter, Instagram, and subscribe on iTunes!    

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio sukeltaa taas median ja kulttuurin ajankohtaisaiheisiin ja arvokysymyksiin. Ylen Sanna Marin -kuunnelma on kohauttanut, koska siinä tuntuvat faktat ja fiktio sekoittuvan. Onko tositapahtumiin perustuva sepite vaarallinen tuote, joka sotkee ihmisten käsitystä poliittisesta historiasta? Jääkiekkovaimo Sirpa Selänne puolestaan kohautti kuluneella viikolla poliittisilla näkemyksillään, kun hän kertoi äänestävänsä republikaaneja ja kyseenalaisti suomalaisen verotuksen. Mutta oliko some-älämölö suhteessa siihen, mitä Sirpa Selänne lopulta sanoi? Ja synnyttivätkö kommentit laadukasta käsittelyä mediassa? Perussuomalaiset haluavat kumittaa lukion yhteiskuntaopin kirjasta itseään koskevan kuvauksen populistipuolueena. Pitäisikö kaikkien poliittisten puolueiden saada itse määrätä, miten heistä oppikirjoista kirjoitetaan? Oliko kuvailu puolueellinen? Espoossa puolestaan on otettu käyttöön pelkästään naisille tarkoitetut uimahallivuorot. Kyseessä on kädenojennus maahanmuuttajanaisille, mutta onko asiassa periaatteellisia ongelmia? Etelä-korealainen Han Kang sai torstaina Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Mutta prosessi, jolla Ruotsin Akatemiassa palkinnonsaajaehdokkaita listataan, ja se, miten voittajasta spekuloidaan, on suoranaista salatiedettä. Vakioraatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Ville Talola toimittaa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa jossa käsitellään kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tämän kertaisia aiheita Eduskuntatalon töhriminen, stoppi etätöille ja pakollinen paluu työpaikalle, tekoälyn tunkeutuminen toimittajien työhön, Hanna Kuuselan uusi romaani "Syytös" ja yliopiston tuhoaminen tehokkuusvaatimuksilla sekä Francis Coppolan uutuuselokuva Megalopolis ja jättisuuret intohimoprojektit joissa ei ole "mitään järkeä". Vieraina ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Suomen kirjallisuusseuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu sekä toimittaja, elokuvakriitikko Matti Rämö. Toimittajana on Vesa Kytöoja.

Hon är advokaten som blev entreprenör med en särskild näsa för framtida trender. Nu är hon aktuell som ny drake i SVT:s program Draknästet. I P4 Extra-gästen berättar tech-investereraren Evelina Anttila om vikten av att göra misstag, framtiden med AI och om det som hade fått hennes farfar att vrida sig i graven. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa. Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja. Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta. Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein? Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?

96-06 podcast öppnar dörren till TV-VECKAN. Ett koncept som i all sin enkelhet går ut på att podden nu i midsommarveckan släpper fyra avsnitt på fyra dagar om fyra olika tv-serier. Först ut är den legendariska finlandsvenska sitcom-showen FALKENSWÄRDS MÖBLER. En minnesvärd sak som snurrade i hela 3 säsonger vid millennieskiftet, ett program som samlade folket i tv-sofforna framför en rapp sitcom fullspäckad med den finlandssvenska mediaeliten både framför och bakom kameran. Välkommen sommar, välkommen TV-veckan! Ni hittar podden hos alla de finaste poddapparna och säkerligen också på Anttila.

On this episode of Transform Talks, I am joined by Nina Anttila, the Chief Supply Chain Officer at verkkokauppa.com.  Nina is a Customer focused E2E Supply Chain Management expert with international experience, particularly interested in Supply Chain Management, Sourcing and Logistics, processes, tools and systems and how to continuously improve efficiency by using data and leading people and organizations to new heights. In this episode we discuss: The negative impacts of siloed data on supply chain management. Strategies for breaking down silos and promoting data sharing. The role of control towers in managing complex supply chain networks. The importance of data for effective control tower operations. The types of data critical for managing a supply network. …and much more.   ↓ FIND OUT ABOUT TFEST24 IN EUROPE ↓ The destination for supply chain transformation. Find out who else is attending below: https://lp.futureinsights.org/tfest24-homepage   ↓ FOLLOW US ON LINKEDIN ↓ Maria Villablanca (Host) https://www.linkedin.com/in/mariavillablanca/ Transform Talks  https://www.linkedin.com/showcase/transform-talks/ ↓ FIND US ONLINE ↓ https://futureinsights.org/ https://futureinsights.org/transform-talks/ Get more on-demand supply chain content https://sctvplus.com/pages/sctv-individual

Virpi Hämeen-Anttila, "Öö süda on jäine". Kirjastuselt Tänapäev. Loeb Rando Tammik. Selle nädala Kuku raadio järjejutuminutid viivad meid saja aasta tagusesse Helsingisse. Linna veereservuaarist leitakse laip. Mõrtsuka tabamiseks peab Karl Axel Björk kohtuma nii tööliste, vandenõulaste kui ka spioonidega.

The concept of foodtech includes a wide range of science and innovation, and the confectionery sector is no exception. Heli Anttila is Head of Innovation at Fazer Confectionery in Finland. Her team is constantly working on developing their vast assortment of products by testing new ingredients and processes. Under the brand Taste the Future, they have come up with a new way of producing chocolate using rye instead of cocoa - an ingredient with bot climate change and social sustainability challenges. A collaboration with Solar Foods adds the protein Solein in another pilot product, and cultivated cocoa is a third way of innovating. We met Heli at Fazer's Swedish HQ in Stockholm to hear more about their work. // Podcast host: Christian von Essen // Learn more at hejaframtiden.se and subscribe to the newsletter (in Swedish).

Miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lämpöaallot vaikuttavat kaloihin? Entä miksi lämpöaallot ovat erityisen uhkaavia juuri kaloille? Katja Anttila kertoo luennollaan, miten kalankasvatusta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää kalojen fysiologian näkökulmista, jotta kalojen kyky vastata ilmanmuutoksen paranisi. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_anttila

Helsinki Design Weeklyssä tunnelmia Milanosta, juuri päättyneeltä maailman suurimmalta designviikolta. Annin vieraana arkkitehti, keraamikkonakin työskentelevä Tiia Anttila, jonka yksityisnäyttely avautuu Lokalissa Annankadulla.

Kulttuuriykkösen Perjantastudio käsittelee jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion vieraina ovat juristi ja kirjailija Jarkko Tontti, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Keskustelua johtaa toimittaja Vesa Kytöoja. **Mediakriittisyys ja kouluampumisen uutisointi:** Lähetys avataan keskustelemalla Vantaan kouluampumisen mediakäsittelystä. Tarkasteluun tulee, kuinka media raportoi tapahtumasta, erityisesti kun kyseessä ovat alaikäiset uhrit ja epäilty. Suomessa uutisyhtiöiden kuvausautot ja helikopterit eivät piiritä ampujan kotia. Keskustelussa nousee esille median vastuu ja eettiset rajat traagisten tapahtumien uutisoinnissa, sekä virheellisen tiedon levittämisen problematiikka. Yleisö vaatii somessa poliitikoilta suuria tunteita. Onko se oikein? Onko tärkeää ilmaista, onko ampuja kantasuomalainen vai maahanmuuttajataustainen? **J.K. Rowling ja transkohu:** Toinen keskustelunaihe käsittelee J.K. Rowlingin osallistumista transkeskusteluun ja hänen kommenttejaan, jotka ovat herättäneet kiivasta debattia jo vuosia. Keskustelussa pohditaan Rowlingin motiiveja, sekä sitä, missä määrin hänen kommenttejaan voi pitää sananvapauden käyttönä ja puolustamisena vai transihmisten kiusaamisena. Lisäksi raati miettii, kuinka media eri maissa uutisoi Rowlingista. Suomessa linja on selvästi negatiivinen Rowlingia kohtaan. **Emma Thompsonin Suomi-ylistys:** Jussi Turhala tuo keskusteluun Emma Thompsonin sokerisen ylistävän kirjoituksen Suomesta ja sen motiiveista. Pohditaan, onko näyttelijän hehkutus aidosti spontaania vai elokuvatuotannon rahoitukseen liittyvän lobbaustoiminnan tulosta. Onko tällainen piiloviestintä eettistä? **Journalismin uskottavuus ja sepitetyt jutut:** Raatia kiinnostaa myös journalismin uskottavuuteen liittyvä kriisi, jonka laukaisee toimittaja Matti Kuuselan paljastus sepitetystä sisällöstä Aamulehden lehtijutuissa. Keskustelussa käsitellään, miten tällaiset sepitetapaukset vaikuttavat median luotettavuuteen ja onko yleisön ja median suhtautuminen sepitteisiin ja fiktioon mediassa muuttunut parissa vuosikymmenessä. **Syvälukutaidon ja kriittisen ajattelun tärkeys:** Virpi Hämeen-Anttila korostaa, että nyky-yhteiskunnassa, jossa valeuutiset ja pinnallisuus hukuttavat kaiken alleen, on tärkeää opettaa sekä nuorille että aikuisille syvälukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Hän ehdottaa, että koulutuksen tulisi keskittyä enemmän näihin taitoihin tekoälyn ja digitaalisten härveleiden sijaan.

This week on Tour Life, Uli & Brodie talk to the Open at Austin champion Niklas Anttila.Watch the show live Tuesday nights at 8PM EST here: http://bit.ly/FoundationPodcasts

Charlie Eisenhood and Josh Mansfield recap another weekend of wild action on the DGPT, this week in Austin. They also talk with Niklas Anttila after he became the first Finnish player to win in MPO on the DGPT. Plus: the state of MPO after the first month of the season.0:00 Open at Austin Recap21:45 Niklas Anttila Interview29:10 Team Discmania & Europeans34:40 Weather Delays, Slow Play & More47:20 State of MPO after a Month

Niklas Anttila teki historiaa olemalla ensimmäinen suomalainen avoimen sarjan voittaja Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa. Nuori kuopiolainen voitti The Open at Austin -kisan tiukan kamppailun päätteeksi viimeisellä väylällä. Teemu jututtaa tässä jaksossa Niklasta huikean saavutuksen johdosta. Jaksosta löytyy myös video YouTuben puolelta Powergrip Europen kanavalta.

AI kan lösa många viktiga problem - men det kanske inte längre räcker att slänga in AI för att göra ett bolag intressant? Evelina Anttila är managing partner på riskkapitalbolaget Wellstreet, som investerar i unga, spännande techbolag med en bevisat fungerande affärsmodell. Evelina har en lång bakgrund inom såväl AI som juridik, och samtalet berör frågan om vi ska reglera eller innovera oss fram (förmodligen en gyllene medelväg). Vi pratar också om hur man som investerare ser på tuffare kapitalklimat i kombination med vinglande AI-hajp, och hur man som bolagsbyggare ska förhålla sig till tekniken. // Programledare: Christian von Essen // Inspelat under The Tech Arena 2024 på Friends i Stockholm. // Läs mer på hejaframtiden.se och prenumerera på nyhetsbrevet!

Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.

Tour Life Merch: http://foundationdiscs.com0:01 Intro8:52 Shelley Sharpe Memorial12:52 Kristin Tattar's New Sponsor23:45 Boy Scouts x Disc Golf30:47 Niklas Antilla x Discmania46:19 Wild Story of the Week48:50 Edwin Stats58:59 This Week In Foundation1:01:00 Listener QuestionsWatch the show live Tuesday nights at 8PM EST here: http://bit.ly/FoundationPodcasts

Charlie Eisenhood and Josh Mansfield welcome Niklas Anttila to the show for the first time after he announced his re-signing with Discmania on a four-year deal. They also talk about the Shelly Sharpe Memorial and Asia Open with some early preseason results, and hit a big 30 Second Rule segment. Also: where exactly is the Midwest??Where is the Midwest? (0:00)Preseason Results (8:10)Niklas Antilla on his new deal (18:50)Touring in the US (24:30)European FPO vs MPO Results (30:20)Growth & Areas of Focus (32:20)Team Discmania (35:20)Predictions for 2024 (37:50)30 Second Rule (40:10)

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheina ovat voimakkaat kannanotot Lähi-idän konfliktissa, äänikirjojen lainauskorvaukset, huoli nuorisosta ja av-tuotantotukien leikkaus. Verisesti leimahtanut konflikti palestiinalaisten ja Israelin välillä järkyttää maailmaa. Lähi-idän tutkija Hannu Juusola kysyi X:ssä miksi ihmisillä, joilla on ilmeisen huonot tiedot Palestiinaa koskevan konfliktin historiasta ja nykyisyydestä, on siitä niin jyrkkiä mielipiteitä. Taas nuorista ollaan huolissaan. He eivät lue ja jengiytyvät. Onko tässä mitään uutta vai onko kyse ikuisesta nuorisohuolesta, joka toistuu sukupolvesta toiseen? Synnyttääkö äänikirjan lukija uuden teoksen ja onko hän oikeutettu saamaan siitä samaa kirjastojen lainauskorvausta kuin kirjailija. Tämä kysymys hajottaa kirjallisuuden tekijöiden rivejä. Raatilaiset myös pohtivat mitä kaikkea ”ihminen taideteoksena” voisi tarkoittaa. Perjantaistudion raatilaisina ovat yrittäjä Anna Moilanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä filosofi Tuomas Nevanlinna kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Tere tulemast kuulama LIVE ülekannet aasta suurimalt Euroopa discgolfi sündmuselt! Olime oma stuudioga kohal suurvõistluse esimesel päeval, kus Sandra meelitas stuudiosse spordilegendid ehk otsesaates käisid meil külas:⇨ legendaarne spordikommentaator Kalev Kruus; ⇨ võistluse üks korraldajatest ja Eesti discgolfi ristiisa, Silver Leetma; ⇨ EM'i rajameister ja endine tippsportlane, Seppo Paju; ⇨ Soome valitsev meister, Niklas Anttila; ⇨ Eesti üks parimaid discgolfareid, Albert Tamm; ⇨ Eesti koondise korvpallur ja harrastusdiscgolfar, Kristjan Kitsing; ⇨ valitsev Rootsi meister ja EM meeste arvestuse võitja, Dennis Augustsson. Mõnusat kuulamist jagub nii discgolfi fännidele kui ka neile, kes spordialaga alles tutvust tegemas. Saadet juhib Sandra Raju.Liitu perega ➡︎ https://www.instagram.com/be1stpodcast/PS! Video oli otseeetris 16.08 Sportlandi Facebooki lehel. Loosimine on selleks korraks läbi.

Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarja vie lukijansa 1920-luvun alun Helsinkiin. Historiallisissa dekkareissa seikkailee amatöörietsivä Karl Axel Björk. Sarjan vastikään ilmestyneessä kymmenennessä osassa Björk selvittelee outoa kuolemantapausta papin perheessä. Hämeen-Anttilan Björk-sarja on saanut suitsutusta historiallisesta tarkkuudesta, ja sarjan yhdeksäs osa, Vapauden vahdit, voitti Vuoden johtolanka -palkinnon. Kulttuuriykkösessä selvitetään, mikä innostaa Hämeen-Anttilaa kirjoittamaan dekkareita ja kuka rikoskirjailija häntä inspiroi. Puhumme myös 1920-luvun Helsingistä ja miten Hämeen-Anttila herättää menneen maailman henkiin. Vieraina ovat Björk-sarjan kirjoittaja Virpi Hämeen-Anttila ja 20-luvun Helsingistä kirjan "Suruton kaupunki" kirjoittanut Helsingin yliopiston dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Ylen esittämä ja osin rahoittama, nuorten naisten seksuaalisuudesta ja sen ongelmista kertova Pillupäiväkirjat-sarja nousi hallitusneuvotteluissa Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen toimesta esimerkiksi turhasta Yle-tuotannosta. Mikä Pillupäiväkirjoissa oikein harmittaa? Viikonloppuna kansakunta on virittynyt seuraamaan ennennäkemättömän jännityksen vallassa Käärijän suoriutumista jokakeväisessä Euroviisu-riehassa. Käärijän juomalauluksikin miellettävä Cha Cha Cha on herättänyt ennakkojännityksen ohella laajasti populaarikulttuurin analysointia kulttuuripiireissä. Mitä raati saa irti Cha cha chasta? Tieteen tuloksia esitellään usein ison otsikoin, joissa esiintyvät sanat kuten läpimurto ja sensaatio. Tosiasiassa tiedeyhteisön työ kuitenkin yleensä etenee hivuttamalla. Otsikot yksinkertaistavat ja oikovat asioita. Klikkijournalismi sopii huonosti tieteen uutisointiin, mutta miten tieteen tuloksia pitäisi uutisoida? Käynnissä olevat hallitusneuvottelut etsivät nipistyskohteita ja julkisten varojen käytön tehostamista. Tämä asettaa taiteentekijät kahden eri tehtävän eteen; sekä puuttumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman työnsä kautta että puolustamaan taiteen asemaa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Perjantaistudion raadissa istuvat toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen. Ville Talola juontaa.

Kulttuuriykkönen tuo taas Perjantaistudionsa pöytään viikon puhuttavimmat kulttuuriaiheet sekä kiinnostavimmat ilmiöt vakiraatilaisten pohdittaviksi. Tässä lähetyksessä keskustellaan siitä, miltä Suomen tulevaisuus näyttää, jos oikeistohallitus muodostuu. Millainen asema on kulttuurilla on kaikki pelkää uhkakuvaa? Nimitt'in puolueilla onkin yllättäävn positiivisia virityksiä ohjelmissaan. Terveysvero tai tuttavallisemmin karkkivero saattaisi johdattaa suomalaiset terveelliseempiin valintoihin. Onko sellainen mahdollista? Laskisiko verojen korotus epäterveellisten tuotteiden kulutusta? Vai olisiko tupakkakieltoa muistuttava rajoitus parempi? Monet ovat saaneet tarpeekseen Twitterin keskustelukulttuurista ja miljardööri Elon Muskin tempoilevista muutoksista. Yhä useampi jättää Twitterin. Myös useat maailman yleisradioyhtiöistä ovat jättäneet viestintäpalvelun. Onko Twitterin alamäki helpotus kaikille, vai jääkö keskustelukulttuuriin tuntuva aukko? Raatilaiset pohtivat myös, miten taidetta pitäisi esitellä. Toimittaja Oskari Onninen kritisoi luetuimmat -listoja. Tässä toimitukset ovat hänen mukaansa alkanneet juosta kiinnostavuuskriteerin perässä, kun pitäisi olla myös kiinnostunut uutisen merkkittävyydestä. Onko mediassa päätöksenteko luisumassa toimituksilta lukijoille. Tietääkö kansa mikä on merkittävää ja oleellista? Mukana keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja ekonomi Heikki Pursiainen. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.

Perjantaistudiossa pähkäillään tekeekö digiähky ihmisistä tyhmempiä ja miksi poliitikot eivät luota tutkittuun tietoon ja tutkijoihin. Valtaosa lukion opiskelijoista on naisia, mitä poikien alisuoriutuminen koulutuksessa tietää yhteiskunnalle ja jopa yhteiskunnan rauhalle? Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke

Kuuluvatko Seta ja herätysliikkeet kouluihin, kysyi Sanna Ukkola Iltalehden kolumnissaan. Tästä ja historiallisista dekkareista, ysärinostalgiasta, latinan ja kreikan opetuksen alasajoista sekä taiteen kerjäläisistä keskustelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Directors' Institute Finlandin kanssa tehdyn hallitustyötä koskevan sarjan viimeinen osa on täällä! Vierainamme ovat hallituskonkari Eeva Ahdekivi sekä Solidiumin sijoitusjohtaja Pauli Anttila. Keskustelemme hallitustyöstä ja siihen liittyvistä eri rooleista. Miten hallituksen puheenjohtaja luovii vaikeiden tilanteiden läpi? Onko käynnissä kehitys jo liiankin monimuotoisiin hallituksiin? Entä uudistuvatko hallitukset riittävästi? Eeva ja Pauli kertovat meille myös omien urapolkujensa käännekohdista sekä haastavimmista hetkistä ja jakavat meille elämänsä motot.

Did you know that you may be entitled to financial compensation that you did not even know about? Or that you can book a free introductory meeting with a lawyer? Getting help from the right jurist as a private person is both difficult and costly. Lawyers Azra Osmancevic and Evelina Anttila got tired of this and started the robot lawyer Justic. We get to hear everything about their start up story, what has been the most difficult and fun. We also get to know what it's like to work with your best friend: is it really that smart? Evelina's and Azra's passion that everyone should have the right to legal advice is contagious! We are also talking about the future of legal tech and whether artificial intelligence will take over the legal profession. EPISODE LINKS Connect with Azra Osmancevic on LinkedIn Connect with Evelina Anttila on LinkedIn Justic Familjens jurist

In this special episode of Masters of Digital Transformation, we are celebrating International Women's Day. Guest host o9's Vice President of Product Management, Stacie Immesberger is highlighting the experiences of three women, Rachael Clark, Meiling Chen, and Nina Anttila, from the Massachusetts Institute of Technology (MIT) Supply Chain and Logistics Excellence (SCALE) Network, who share what brought them into supply chain, what they see as the biggest challenges in the future of supply chain, and what they hope to achieve in their respective careers. This is an inspiring episode where women in supply chain—each at different stages in their career—reflect on their journeys in the industry, discuss their perspectives on the future of supply chain, and share insights on the career moments that continue to resonate with them. Key Takeaways The “aha” moment While pursuing their respective degrees, Rachael, Meiling, and Nina each had that “aha” moment where they understood the power and potential that supply chains have in connecting the dots between technology and innovation. This opened a world of possibility, and each woman pivoted their initial career paths to further explore and pursue their growing interest in supply chain. The future is about resilience, sustainability, and data All three women also share their insights on some of the biggest supply chain challenges that the industry faces in the years to come. Topics that were top-of-mind included continuing to build resilient supply chains that are designed to respond to disruption or market changes, creating a sustainable, circular economy that helps manufacturers close the supply chain loop, and continuing to invest in data-driven systems that will propel the capabilities of business planning. Staying curious on the path forward A common thread throughout the conversation was how each woman cultivated a sense of curiosity and tenacity throughout their careers by exploring hard problems and finding potential solutions, seeking ways to elevate the supply chain function within corporations, and helping teams embrace digital transformation, all while guiding and inspiring others along the way.

Listen to Alexis and Amy talk about grounding as a new parent without the generational support of your own mother.  Amy Madson LMFT - AAMFT-Approved Marriage and Family Therapy Supervisor and clinician. I am especially interested in supporting moms and their families through difficult transitions and in navigating challenging relationships.Alexis Antilla LMFT - Therapist at Minnesota Online Counseling; Owner and Therapist at One Great Life Counseling; Specializing in treating perinatal mental health, couples, and parenting challenges. Insta: @onegreatlifecounseling One Great Life Counseling Support the show (https://www.paypal.com/donate?token=vblZSuHu8pG-N5SwBtRcDUcCaWtwzWJusvEAAnrC7FXTD8re8fsLkKK_PKon5LtwuhiCeeZeXm3j3Szr)

In 2012, Anttila founded Grain & Barrel Spirits, a West Palm Beach-based beverage alcohol company. At home in the Southeast with production and sales partners around the world, Grain & Barrel Spirits is an innovative, emerging company with wholly owned brands including Dixie Southern Vodkawhich Anttila created from scratchand which won of a 2019 “Rising Star” Growth Brands Award from the Beverage Dynamics magazine;pre-Prohibition favorite Chicken Cock Whiskey, which Anttila resurrected; and Endless Summer Rum.  Last year Grain & Barrel launched Dixie WildflowerHoney in partnership with the Savannah Bee Companyand its Charleston-based non-profit, The Bee Cause, which installs observation hives worldwide with the mission to develop future stewards of the planet. On a personal note, Anttila is a board member of Piper's Angels, a foundation which has raised hundreds of thousands of dollars for the cystic fibrosis community. Their annual Father's Day event, Crossing for a Cure, is an 80-mile open-sea paddle board crossing from the Bahamas to Florida; in 2018, Anttila made the crossing solo in 16 hours, and he is looking forward to this year's event.   Anttila's career began in 2001, as an analyst for J.P. Morgan Chase & Co. Four years later, he found himselfin São Paulo, Brazil where he founded Cabana Cachaça, which by 2011 was named one of the top 50 spirits in the world by Wine Enthusiast magazine.From 2015 onward, Anttila straddled the finance and CPG industries, marrying the two through his investment company North End Commerce which holds Anttila's companiesGrain & Barrel Spirits, licensing company Cloudbreak Brands, and food and snack focused Intercoastal Brands.   Anttila attended Amherst College and lives in West Palm Beach, Florida, with his wife and two daughters. In his spare time he enjoys golf and paddle boarding, and is currently brushing up on Finnish, a language he spoke nearly fluently as a child. 0000058A 00000588 00008397 00008397 0016B458 0016B458 0000816A 00008162 000666FA 000666FA