Podcasts about yleisradion

Alue- ja kuntavaalien makkaranpaistajat ja selkääntaputtajat ovat liikkeellä vaalikentillä. Sama teema on vahvasti myös Kansanradiossa. Yleisradion säästöt kirvoittavat erilaisia näkemyksiä: yksi haluaa urheilun televisiosta kokonaan pois ja toinen taas puolustaa kovasti radion Jääkiekkokierrosta. Ja muistutetaanpa vielä, että kannattaa hengittää myös ulospäin. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Jarkko Tontti -podcastin vieraana viestintäjohtaja Mikael Jungner.Jungner on tehnyt monipuolisen uran politiikassa, mediassa ja liike-elämässä. Aluksi muistelimme Jungnerin nuoruutta, sukua, 1990-luvun ja lamaa ja siitä nousua. Suomettumisesta ja jälkisuomettumisestakin puhuimme. Opiskeluaikanaan Jungner osallistui Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittaman Maailman rauha -patsaan tervaamiseen Hakaniemessä. Se oli aikanaan iso uutinen.1990-luvun loppupuolella Jungner toimi Paavo Lipposen ja muiden SDP:n kärkipoliitikoiden erityisavustajana. Tästä ura jatkui Microsoftiin ja sen jälkeen Yleisradion toimitusjohtajaksi vuosiksi 2005–2010.Ylestä puhuimme pitempäänkin. Tarvitaanko sellaista sen kokoisena kuin se nyt on?Myöhemmin Mikael Jungner palasi politiikan maailmaan SDP:n kansanedustajaksi ja puoluesihteeriksi. Vuonna 2017 hän erosi puolueesta. Miksi?Viime vuodet Jungner on työskennellyt viestintätoimisto Kreabissa ja ollut Liike Nytin riveissä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2024 hän erosi Liike Nytistä. Mikä tässä oli taustalla?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/ 

Yleisradion linkkitorni Pasilassa sijaitsee paikassa, jonka karttakoordinaatit ovat 60°12'17,1" pohjoiseen päiväntasaajalta ja 24°55'23,3" itään Greenwichistä, Lontoon luona olevalta observatoriolta. Miksi sieltä? Koska lokakuussa 1884 kansainvälinen Meridiaanikonfrenssi päätti laittaa nollan maailmanlaajuiseksi karttojen nollakohdaksi. Pariisin meridiaani on Pariisin observatorion keskipisteen kautta kulkeva pituuspiiri. Se on 2°20'13,82" itään Greenwichin nollameridiaanista. Sen Ranskassa olevaa osuutta on käytetty lähtökohtana, kun Ranskan alueella on suoritettu kolmiomittaukset kartoitusta varten. Tässä roadmovie-henkisessä Tiedeykkösessä Jari Mäkinen matkaa polkupyörällä pitkin Pariisin meridiaania ja selittää meridiaanin ja sen määrittämisen historiaa, kuvailee maisemia sen varrelta ja katsoo myös tulevaan: paikanmäärityksen ja ajan mittaamisen merkitys vain lisääntyy koko ajan. Tarkemmin näistä kertoo ohjelmassa myös tutkimusprofessori emeritus Markku Poutanen.

Verkkoalustat tarjoavat poliittiselle ääriajattelulle tehokkaita leviämiskanavia. Tuoreessa tapauksessa Iso-Britanniassa riehuneita Southportin mellakoita lietsottiin Suomen lisäksi monista maista käsin. Mistä kaikkialta eri maissa vellovaa ääriajattelua johdetaan? Poliittiseen radikalismiin liittyvää verkkovaikuttamista analysoivat Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen sekä Yleisradion tutkivan toimituksen MOT:n toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yleisradio tilasi Ellun Kanoilta tulevaisuutta ennakoivan analyysityön, jossa pureuduttiin niihin ilmiöihin, jotka ajavat suomalaisia erilleen eli aiheuttavat polarisaatioita tulevina vuosina. Suomi 2030 -raportissa pohdittiin myös ilmiöitä, jotka suomalaisia yhdistävät. ”Yleisradio tehtävä on kuvata Suomea sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin se joskus oli. Meidän on tiedettävä, mikä se yhteiskunta on, jotta se voi palvella”, Silja Tenhunen, Yleisradion toimintaympäristöasiantuntija sanoo. Tuloksena oli raportti, jonka Yleisradio päätti julkaista koko kansalle. Siinä käsitellään suuria kansallisia muutosvoimia, mutta myös median tulevaisuutta ja some-alustojen ”paskoontumista”. Lopulta päädytään erittelemään demokratian jatkuvuuden edellytyksiä.

Keitä ovat monille tuntemattomat metsäsaamelaiset? Miksi he kokevat olevansa vaiennettu ryhmä? Mikä on Yleisradion rooli metsäsaamelaisten ohittamisessa? Vieraana metsäsaamelaisia edustava Timo Helaniva. Heikelä ja Koskelo haastattelevat 23 minuuttia.

Viestinnän perillemenosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio selvitti valtamedian eli Yleisradion, MTV3:n ja Helsingin Sanomien metsäuutisointia vuoden 2023 keväällä ja syksyllä. Wiio selvitti mitkä aihealueet painottuivat 572 metsää käsittelevässä uutisjutussa. Millaiseen kokonaisuuteen Juhani Wiio törmäsi? Näin hän kertoo asiasta toimittaja Olli Kosken haastattelussa.

Mitä muut meistä ajattelevat - muun muassa tähän suomalaiseen ikuisuuskysymykseen vastaa osaltaan myös uusi Sibelius-tutkimus, joka keskittyy mediaan ja musiikille annettuihin merkityksiin. Janne Mäkelän tuore tutkimusartikkeli käsittelee varhaisen Yleisradion ja Sibeliuksen läheistä suhdetta, ja osoittaa että Sibeliuksen musiikkia lähetettiin radiolla maailmalle suurella innolla jo 1930-luvulta alkaen, koska kansainvälisyys oli kovin, kovin tärkeää kansallistunteelle. Lasse Lehtonen puolestaan on tutkinut Sibeliuksen varhaista vastaanottoa Japanissa, jossa nationalismi oli vähintään yhtä suuressa arvossa. Miten eksoottinen mutta silti länsimainen luontosäveltäjä sopi siihen projektiin? Näiden tutkijoiden kanssa Kulttuuriykkösessä kelpaa pureutua kansallissäveltäjän kansainvälisyyteen ja siihen, minkä arvojen välittämiseen hänen musiikkiaan on käytetty. Ohjelman toimittaa Kare Eskola.

Nuorena harrastajateatterilaisena Guy Hellström ei osannut aavistaa, että naamiointityö olisi joku päivä hänen ammattinsa. Guy Hellström tuli Yleisradion naamiointiosastolle tutustumiskäynnille vuonna 1979, ja ihastui naamiointityöhön heti pyytäen lupaa saada tulla seuraavanakin päivänä. Pian Guy pääsi taloon kisällioppiin. Hän imi tietoa, ahmi alan kirjallisuutta ja kurssitti itseään. Guy rakensi mm. upeita irtoneniä, irtokorvia ja esimerkiksi koko kasvon peittäviä maskeja lastenohjelmien satu- ja fantasiahahmoille sekä ammottavia haavoja ja näkyviä arpia draamaelokuviin. Yli 40 työvuoden jälkeen Guy Hellström jäi vuonna 2022 eläkkeelle naamiointityöstään. Nyt hän maalaa Kökarin maisemissa saaristonäkymiä. Ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Mitkä linjaukset ohjasivat Yleisradion toimintaa toisen maailmansodan jälkeen? Miten reporadio muodostui ja millaista sen ohjelmapolitiikka oli? Mihin saakka Yleisradiolla oli monopoli suomalaisessa televisio- ja radiotoiminnassa ja miten sitä perusteltiin? Nähdäänkö suomalaisessa mediassa agendajournalismia ja kertovatko poliitikoista valitut kuvat jotain toimittajien poliittisista motiiveista? Studiossa valtiotieteen lisensiaatti Jarmo Viljakainen. Jakso on kuvattu 20.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Vaaran vuodet (7:10) Neuvostovastaisuus (8:03) Television historia (12:03) Liberalismi vs marxismi (20:57) Ulkopolitiikka (24:08) Reporadio (29:13) Ylen ohjelmapolitiikka (37:31) Vallankumouksellisuus (42:09) Vaalitulos 1970 (46:08) Yle reporadion jälkeen (50:55) Yleisradion rooli (58:27) Reporadion opit (1:08:36) Viljakaisen ura (1:11:20) MTV:n vaikeudet

Jarkko Tontti -podcastin vieraana työelämäprofessori Matti Apunen. Onko journalismi politisoitunut? Miten journalistien poliittiset mielipiteet vaikuttavat journalismin sisältöihin – vai vaikuttavatko? Onko perinteisellä journalismilla ylipäätään tulevaisuutta, kun digitalisaatio on kovaa vauhtia disruptoimassa pelikenttää? Maailma on täynnä laadukasta mediasisältöä helposti saatavilla jokaisen ihmisen puhelimeen ja usein ilmaiseksi. Mihin enää tarvitaan Yleisradion ja Helsingin Sanomien kaltaisia kalliita, menneen maailman dinosauruksia? Aluksi pohdimme kuitenkin sitä, miten Matti Apusesta tuli Matti Apunen. Jarkko ja Matti ovat molemmat Tampereen klassillisen lukion kasvatteja. Ikäerosta huolimatta löytyi jopa yhteisiä opettajia. Entä mitä Matti Apunen muistaa 1980-luvun Tampereen yliopistosta ja sen laitavasemmistolaisesta ajan hengestä? Onko se tehnyt paluun 2020-luvulla? Jarkko tenttasi Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Mattia myös siitä, palveleeko YLE tosiaankin kaikkia kansalaisia vaiko vain pääkaupunkiseudun korkeasti koulutettua ja keskiluokkaista punavihreimmistöä? ⁠https://jarkkotontti.net/⁠

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Puhetta Aamulehden päätoimittajan erosta, taktikoiden äänestämisestä eduskuntavaaleissa sekä Yleisradion tulevista sadasta vuodesta. Lisäksi lohduttavia sanoja ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Uusimmat Viki ja Köpi Podcastin jaksot löydät Yle Areenasta!

Mikä teos saa Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon? Tanssiva karhu-runopalkinto on Yleisradion vuodesta 1994 lähtien jakama tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Yle loi palkinnon kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat Tanssiva karhu-runokilpailun raadin puheenjohtaja Johanna Venho, toimittajat Minna Joenniemi ja Vesa Rantama. Ohjelmassa julkistamme ja käymme läpi ehdokasteokset yksityiskohtaisesti ja keskustelemme runouden trendeistä ja koko vuoden sadosta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Tämän viikon jaksossa Anne ja Heikki puhuvat Yleisradion uudesta Suomineidot-realitystä. Sarjan päähenkilöt ovat nuoria naisia – joista kaksi on äärioikeistolaista. Mitä pitää ajatella  arkea ja rakkauselämää kuvaavasta sarjasta? Natsikortti viuhuu myös Venäjällä, jonka propagandakoneisto tuottaa valheita Ukrainasta. Asiaa myös miesten koruista – hankkiiko Heikki helminauhan?

Annastiina Heikkilä on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja. Hän on seurannut Ranskaa kulttuurin, talouden ja politiikan näkökulmista. Vapaus valita kohtalonsa on hänen ensimmäinen romaaninsa, joka kuvaa kolonialismin kaikuja nykyajassa. Ranskalais-algerialainen Anissa selvittää poikaystävänsä väkivaltaista kuolemaa. Suomalais-ranskalainen Lea jättää surevan ystävänsä pärjäämään yksin, sillä opinnot pakottavat hänet palaamaan Pariisiin. Siellä hän ystävystyy vallankumoushenkiseen Raphaëliin. Millä tavalla eliitin vallankäyttö ja unelmien radikalisoituminen näkyy tämän päivän Ranskassa? Annastiina Heikkilän yhteiskunnallinen romaani Vapaus valita kohtalonsa nostaa esille eurooppalaisuuden ydinkysymyksiä. Annastiina Heikkilä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Veikko Somerpuro

Suoratoistopalvelut ovat vain muutamassa vuodessa nousseet suuriksi yrityksiksi, ja ne kilpailevat perinteisten televisiokanavien kanssa. Ne toimivat yli kielirajojen, niillä on ja paljon omia tuotantoja, ja niiden algoritmit suosittelevat meille, mitä seuraavaksi kannattaisi katsoa. Yhdenmukaistuuko tv-sarjojen ja elokuvien tarjonta suoratoistopalvelujen kautta? Mihin suuntaan tv-draama on kehittymässä? Entäs miten me katsojat muutumme? Roman Schatzin vieraina ovat Yleisradion viihde- ja komediaohjelmien tilaaja Arttu Nurmi ja TV-alan moniammattilainen Joonas Nordman.

Radiokuuluttaja, äänikirjanlukija, kääntäjä Jari Aula on tuttu äänikirjan lukija ja radioääni, mutta mies on kääntänyt myös slovakialaista runoutta ja käynyt Naurun saarella ja Pohjois-Koreassa. Yleisradion palveluksessa hän on työskennellyt pian 40 vuotta. Airut-lehden äänijutussa Aulaa haastattelee Näkövammaisten liiton järjestöpäällikkö Markku Möttönen. Kuva: Marika Mäkinen. Lue myös artikkeli Airut-lehdestä 7/2021: airutlehti.fi/2021/airut-7-2021/jari-aula-kielet-ovat-intohimoni. Tämän äänijutun tekstivastine on luettavissa Airut-verkkolehdestä: airutlehti.fi/tekstivastineet/jari-aula-kielet-ovat-intohimoni. Lue lisää: www.airutlehti.fi www.näkövammaistenliitto.fi

Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä oikeastaan sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle. Tämänkertaisen jakson taustamateriaaliksi Juusolle on annettu kaksi fyysistä ja leikillistä tehtävää. Tehtäviä tehdessään hän havainnoi itsestään, että kävelee leveästi kuin vanhojen elokuvien samurait. Kiireessä Juuso todennäköisesti kulkee Yleisradion käytävillä pää edellä, koska haluaa olla fiksu. Juuson vieras Bunny T löytyi kidutusleiriltä. Hän on pieni, lyhyt, pohjoisesta ja joskus kovaääninen. Hänen asiakkaitaan ovat kaikki kaksiviikkoisesta lapsesta 104-vuotiaaseen ikäihmiseen ja yritysjohtajista kaupan kassoihin.

Lindgren & Sihvonen palaa ääneen vielä kerran keskikesän kunniaksi, kun keskustelemaan saapuu uudemman kerran juhannuksen 2019 juhlavieras, urheilutoimittaja Kaj Kunnas. Freelance-toimittajana ja mediapersoonana vaikuttava Kunnas työskenteli Yleisradion suomen- ja ruotsinkielisten urheilutoimitusten palveluksessa vuosina 1989–2017. Tänä kesänä Kunnaksella on edessään jo 15:nnet olympiakisat urheilutoimittajana, ja koronajärjestelyjen takia edessä on myös toimittajalle varsin erilainen kisakokemus. Tokion olympialaisten lisäksi Kunnaksen kanssa perataan mm. uutta suomalaista urheilijasukupolvea sekä käynnissä olevaa miesten jalkapallon EM-lopputurnausta. Ohjelmassa ratkaistaan myös historian ensimmäinen väittelycupin voitto. Aiheina urheilutoimittajien pukeutuminen, tapaus Christian Eriksen sekä yhteistyö urheilussa ja politiikassa. Lindgren & Sihvonen palaa ääneen perjantaina 27.8. 2021

Yleisradion vuoden 2021 Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaat ovat: Tarita Ikonen: Lasinalaiskudos (Kulttuurivihkot) Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke - tutkielma yksinäisyyden väriopista (Sammakko) Tuomas Timonen: Salkku (Teos) Elsa Tölli: Fun Primavera (omakustanne) Virpi Vairinen: Kaikki tapahtuu niin paljon (Poesia) Kaarina Valoaalto: Banana Split (Poesia) Kulttuuriykkösen runouden juhlalähetyksessä ovat vieraina Tanssiva karhu -palkintoraadin puheenjohtaja Laura Ruohonen, Tuli ja savu -runouslehden päätoimittajat Paavo Kässi ja Riikka Simpura, kriitikko Vesa Rantama ja runoilija Elsa Tölli. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kulttuuriykkönen suuntaa katseen kahteen varhain kuolleeseen laulajaan, kauniiseen blondiin, joista on kummastakin paraikaa tekeillä uusia rohkeita tulkintoja. Armi Aavikko on Radio Suomen kesän kuunnelmasarjan päähenkilö, ja Kikasta on tekeillä elokuva - ja Kikasta julkaistiin viime vuonna myös elämäkerta. Millaisina Kikan ja Armin elämä ja ura näyttäytyvät nyt, vuonna 2021? Millainen on heidän perintönsä? Roskaa vai kiinnostavaa roolileikkiä? Olivatko kumpikin rohkean seksisymbolin roolinsa vankeja ja uhreja? Miksi he kuolivat niin nuorina? Miksi heistä kiinnostutaan nyt uudelleen? Lähetyksessä ovat sankareista keskustelemassa Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunnelman käsikirjoittaja Kati Kaartinen. Kikan ystävä ja laulajasta kertovan kirjan Kikka - mä haluun viihdyttää tekijä Raija Pelli, sekä Yleisradion musiikkitoimittaja Tarja Närhi. Tuottaja Kaisla Viitala kommentoi tekeillä olevaa Kikka-elokuvaa. Lähetyksen toimittaa ja juontaa Tuula Viitaniemi.

Mediakonserni Sanoman EU-komissolle tekemä kantelu Yle Areenasta on nostattanut keskustelua julkisen palvelun median laajuudesta ja tulevaisuudesta. Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Yleisradion ja kaupallisen median välisestä konfliktista sekä suomalaisen ja eurooppalaisen viestintäpolitiikan tulevaisuudesta. Yliopistonlehtori Kari Karppinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, pakottaako EU Suomen kaventamaan julkisen palvelun median roolia. Vai voisimmeko päinvastoin vaatia lisää ja kattavampaa julkisen palvelun mediaa? Entä mitä tuoreet mediakiistat kertovat median ja demokratian välisestä suhteesta? Kari Karppinen toimii Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteishankkeessa, joka on antanut lausuntoja esityksestä uudeksi Yle-laiksi: https://cordi.blog/

Erkki Tuomioja on Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Hän toimi kyseisessä tehtävässä yhteensä 4052 päivän ajan vuosina 2000-07 ja 2011-15. Häntä on myös kutsuttu ikuiseksi radikaaliksi. Politiikka kulkee Tuomiojan suvussa, sillä hänen isänsä oli pääministeri ja Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Sakari Tuomioja ja hänen isoäitinsä kirjailija, kansanedustaja ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki. Hänen isovanhemmistaan yhteensä kolme toimivat eri aikoina kansanedustajina. Ei siis ihmekään, että Erkki Tuomioja osoitti poliittista aktiivisuutta jo nuorena. Hän osallistui vuonna 1968 tapahtuneeseen Vanhan valtaukseen, jossa Helsingin yliopiston opiskelijat vaativat muutosta yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön. Näihin tavoitteisiin pyrittiin valloittamalla Vanhan ylioppilastalo päivää ennen ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia. Kaikkien yllätykseksi presidentti Kekkonen antoi tukensa mieltään osoittaneille opiskelijoille, joista useat siirtyivät pian tapauksen jälkeen luontevasti suomalaisen politiikan syövereihin. Erkki Tuomiojakin valittiin jo samana vuonna SDP:n listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon ja kaksi vuotta myöhemmin kansanedustajaksi. Eduskunnassa hän on toiminut vuosina 1970-79 sekä uudestaan vuodesta 1991 lähtien. Tuomiojan ulkoministerikausille mahtui lukuisia maailmanpoliittisesti kiperiä tilanteita, kuten vuoden 2000 pääsiäisenä alkanut Jolon panttivankikriisi. Kriisissä Abu Sayyaf -sissiryhmä kaappasi 21 matkailijaa Etelä-Filippiineillä sijaitsevalle Jolon saarelle. Matkailijoiden joukossa oli kaksi suomalaista. Kriisin aikana Tuomioja matkusti itse Filippiineille neuvottelemaan maan presidentin kanssa, mutta panttivangin saatiin vapaaksi vasta, kun heistä vaaditut lunnaat maksettiin Libyan kassasta. Erkki Tuomioja on poliittisen historian dosentti ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia, uusimpana tänä vuonna julkaistu Tulevaisuuden varjossa: Selviääkö ihmiskunta. Hän on myös vuonna 2015 perustetun Historioitsijat ilman rajoja -järjestön perustajajäsen ja toimii sen hallituksen puheenjohtajana. Jean Mancini haastatteli Erkki Tuomiojaa puhelimitse 21.3.2021. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Paasikivi (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/59/Erkki_Tuomioja_2017_Helsingin_kirjamessut_06.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/. Kuvaa muokattu.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Yleisradion toimittajan, Ralliradion pitkäaikaisen tuottajan Arvo Vuorelan kanssa johtamisesta. Vuorela on toiminut Ralliradion tuotantotiimin johtajana lähes koko sen olemassaolon ajan eli vuodesta 1985 lähtien. Sen kehittymiseen on liittynyt monenlaisia vaiheita siihen, että Ralliradiolla on nyt vankkumaton ja arvostettu paikka radio- ja rallimaailmassa. Radio-median ja sen vaatima tiimityö tekeminen lähtee itsensä johtamisesta. Tiimissä täytyy vallita äärimmäinen tasa-arvoisuus, jotta tekeminen kiireessä ja paineessa mahdollistuu. Nykyisin Ralliradion tuottajatiimissä on pitkänlinjan tekijöitä, jotka ovat hitsaantuneet yhteen. Toki tiimiä tasaisesti myös niin sanotusti rikastetaan uusilla vahvuuksilla. Työ itsessään eli Ralliradion tuottaminen ja tekeminen on erityislaatuista jo aikataulujen vuoksi. Työssä tehdään pitkiä päiviä, suorana lähetyksenä, joten turnauskestävyyttä ja huumoria tarvitaan. Jaksamisesta täytyy toki myös huolehtia hyvin. Kunkin vuoden Ralliradion tekeminen aloitetaan aina kun vuoden Ralliradio on purkissa, joten sitä tehdään pitkäjänteisesti ja siinä usein testataan uusia välineitä ja muutenkin tehdään tuotekehitystä eli pitkästä historiastaan huolimatta ei voi jäädä paikoilleen. Lisäksi nykyisin kuvioihin on tullut sosiaalinen media ja yleisöpalaute ja tiedonsaanti on nopeaa. Johtajuudessa täytyy välillä olla jääräpäinenkin, kun usein joutuu ns. vääntämään eri tahojen kanssa. Johtajan on tärkeä myös pitää hyvää huolta toiminnasta ja tavallaan suojella toimintaa. Tehtävä toki siinä mielessä helpottuu, kun osaaminen vahvistuu ja tuote ns. paranee. Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, sitten tiiminjohtaminen. Johtamisesta tärkeä tehdä jollain tapaa näkymätöntä ja mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen ja kukoistaminen. Tärkeää on, että jokainen tietää paikkansa ja arvonsa. Myös yleisö on radiotyössä ns. johtajia, sillä palaute ja suosio tulee sieltä. Johtajuus on keskiössä ennen aktuaalista tapahtumaa (vt. Ralliradio kerran vuodessa). Asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymistä on myös arvokasta päästä seuraamaan johtamistyössä. Vanhemmilta työntekijöiltä voi myös oppia paljon, joten nuorten kannattaa varmasti tutustua myös vanhempien työntekijöiden kehittymistarinaan. Teksti: Mirva Leppälä

Ippi Arjanne lähti mukaan kokeilemaan jousiammuntaa maastoradalla. Keskustelimme hänen tekemästään metsästysjutusta ja sen aiheuttamista reaktioista. Ja siitä mitä Ippi nyt metsästyksestä kokemuksen laajennuttua ajattelee. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/metsasta/message

Yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Tutkimuksessa neljä viidesosaa vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn. Peräti joka neljäs suomalaisista pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen. Varsinkin sosiaalisessa mediassa rehottaa vihapuhe, muiden mielipiteiden jyrääminen ja tahallinen väärin ymmärtäminen. Mitä keskustelukulttuurillemme on tapahtumassa? Miten oppisimme puhumaan toisillemme taas rakentavasti ja kunnioittavasti? Vieraina ovat Yleisradion yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto ja konsultti Sami Kuusela.

Merja Ylä-Anttila on Yleisradion toimitusjohtaja, joka on tehnyt monipolvisen ja vaikuttavan uran journalismissa ja toiminut aikaisemmin mm. MTV Uutisten vastaavana päätoimittajana. Tässä jaksossa keskustelemme media-alan muutoksesta, kohta 100-vuotiaan Yleisradion roolista sekä valeuutisista. Merja kertoo myös avaintekijöistä hyvän tiimihengen rakentamiseen ja millaista oli siirtyä pois journalismista toimitusjohtajan tehtävään. Lisäksi Merja jakaa erinomaisia vinkkejä esiintymisjännitykseen ja miten ottaa tila haltuun.

Legendaarinen radiotoimittaja Martti Silvennoinen tarjoaa rehevää ajankuvaa Etelä-Afrikkaa käsittelevässä reportaasissaan vuodelta 1959. Päivän mietelauseen on valinnut Simo Sipola. Lukijana kuuluttaja Jalmari Laine.

Yleisradion runoudelle jaettava Tanssiva karhu -palkinto jaetaan jälleen tänä kesänä. Kulttuuriykkösessä julkistetaan tämänvuotiset palkintoehdokkaat torstaina lähetyksessä. Samalla kysytään kuinka runoutta oikein tulisi arvottaa ja miten sitä vertailla? Keskustelemassa vuoden 2020 Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Susinukke Kosola, raadin jäsen, Ylen toimittaja Minna Joenniemi sekä kriitikko, Nuori Voima -lehden päätoimittaja Vesa Rantama. Tuukka Pasanen juontaa.

Me ollaan täällä. Ei enää kysymässä lupaa, vaan ottamassa tila haltuun. Mahadura &Özberkanissa tartutaan Yleisradion suunnitteilla olevaan draamasarjaan, joka kulkee nimellä Ainoa huoneessa. Kyseessä on sarja, joka keskittyy ruskeisiin tyttöihin ja heidän äänensä löytämiseen. Kyseessä olisi ensimmäinen sarja Suomessa, jonka päähenkilöt ovat kaikki ruskeita tyttöjä. Mahadura&Özberkanissa puhutaan representaatiosta ja sen merkityksestä. Ohjelmassa haastateltavina ohjaaja Jani Toivola, elokuvatuottaja Mete Sasioglu, sekä psykologian maisteri ja mielenterveystyön asiantunija Ewan Kunchev.

Mediaan suhtaudutaan yhä useammin politiikan osapuolena. Onko se toimitusten vai lukijoiden syytä? Joko klikkien kalastelu on ehtinyt tuhota viimeisimmätkin journalistiset arvot? @romakka-podcastissa tartutaan tällä kertaa median rooliin 2020-luvulla. Vieraana studiossa on Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Onko Yle enää aidosti kiinnostava yleisölle – tai edes kilpailijoille?

Yleisradion uutistoimittaja Jussi Salokorpi oli iloinen, avulias ja positiivinen työkaveri, ystävä ja luontoharrastaja. Ennen kaikkea hän oli intohimoinen linturetkeilijä. Juha Laaksonen kävi Jussin kanssa retkillä eri puolilla Suomea, mm. Kuusamossa, Espoossa ja Kirkkonummella. Jussi oli erinomaista retkiseuraa. Alkuvuodesta he tallensivat tarinan miten Jussista tuli lintuharrastaja. Yhdessä sovittiin, että juttu julkaistaan kuitenkin myöhemmin, vasta Pääsiäisenä. Moni Jussin sukulainen, ystävä, työtoveri ja linturetkikaveri saivat maaliskuussa musertavan tiedon – Jussi menehtyi yllättäen. Pitkäperjantain Luontoretkellä Jussi Salokorpi kertoo millainen tausta hänellä oli matkalla lintuharrastajaksi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Marco Bjurströmin ohjaama ooppera Carmen sai ensi-iltansa Tampere-talossa ystävänpäivänä. Kesällä legendaarisen oopperan aivan toinen sovitus nähdään Savonlinnan oopperajuhlilla kesällä. Kansallisbaletissakin pyörii oma Carmeninsa. Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämä ooppera perustuu Prosper Mériméen samannimiseen novelliin. Miksi juuri Carmenista on ajan myötä tullut yksi maailman suosituimmista oopperoista? Vieraina ovat ohjaaja Marco Bjurström, Savonlinnassa Moralèsin roolin esittävä baritoni Sampo Haapaniemi ja Taideylipiston Sibelius-Akatemian yliopistotutkija Ulla-Britta Broman-Kananen, joka on tutkinut Carmenin ensimmäisiä esityksiä Pohjoismaissa. Yleisradion musiikkitoimituksen taltioima Carmen-ooppera näkyy suorana lähetyksenä Tampere-talolta Areenassa 19. helmikuuta klo 18.25. Teos on katsottavissa Areenassa kuuden kuukauden ajan. Yle Teemalla ooppera nähdään pääsiäisenä. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Muotisuunnittelija Kisu Korsi on luonut useita juhlapukuja Linnan juhliin. Nyt hänen luomuksiaan esitellään Kansallismuseon näyttelyssä. Päätoimittaja ja Linnan juhlien kommentaattori Sami Sykkö on useita vuosia ollut muotiasiantuntijana Yleisradion tv-lähetyksessä. Minkälaisena suomalainen juhlapukeutuminen näyttäytyy Linnan juhlissa? Kolmantena vieraana on vintage-muodin asiantuntija Arja Könönen. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue teki historiaa varmistamalla EM-lopputurnauspaikan voitolla Liechtensteinista, mutta toisenlaista historiaa nähtiin Kreikka-ottelussa, kun avauskokoonpanossa toppariparina pelasivat 25-vuotias Sauli Väisänen sekä hänen 22-vuotias pikkuveljensä Leo Väisänen. Italiassa ja Hollannissa ammatikseen jalkapalloilevien Väisäsen veljesten pelaajapolkuja maailmalle sekä maajoukkueen keskuspuolustajiksi pohtii lähetyksessä heidän äitinsä, Yleisradion tv-kuuluttaja Anna-Liisa Tilus. Millaista on futisvanhemmuus ja omien lasten futisunelmien mahdollistaminen arjessa? Miltä äidistä tuntui nähdä molemmat pojat samaan aikaan kentällä miesten A-maajoukkueen toppariparina? Ketä muita keskeisiä henkilöitä Tilus nostaa esiin Saulin ja Leon juniorivuosilta? Väittelyissä Töölön pitch invasion, Tottenham-kannattajien Mour-inho sekä maajoukkueuransa päättäneiden pelaajien mahdollinen paluu Huuhkajiin.

Syksyisin ilmojen viiletessä jotkut linnut harhautuvat sisätiloihin: koteihin, virastorakennuksiin, kauppoihin ja ostoskeskuksiin. Useinmiten sisälle päätyneet linnut ovat nuoria ja uteiliaita. Minna Pyykkö törmäsi kuluneella viikolla sattumalta täällä Yleisradion käytävällä lintuharrastaja Tuukka Kupiaiseen, joka oli saanut tehtäväkseen poistaa pari sisälle harhautunutta lintua. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

37. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, jonka uusin kirja on nimeltään Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa? Mitä syitä oli keltaliivikapinan taustalla? Miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota? Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Nakkisalaatin koekeittiössä maistelemme "Korppolaismäen David Brentin" tuliaisia Lontoon liepeiltä. Tämän voimalla pureudumme päivän teemaan eli kansanviisauksiin ja niiden hyödyntämiseen. Raatelemme ohimennen erään Yleisradion internet-sivulta löytämämme kolumnin. Nakkiksen kirjakerhossa on tänään aiheena Duncan J. Wattsin Everything Is Obvious

Superpesiskausi huipentuu paraikaa naisten ja miesten finaalisarjoihin, joissa kohtaavat Porin Pesäkarhut ja Jyväskylän Kirittäret sekä Joensuun Maila ja Sotkamon Jymy. Ennakkoarvionsa ottelusarjoista tarjoilee pitkän linjan pesisvaikuttaja Pekka Arffman, Kiteen Urheilijoiden entinen pelinjohtaja, joka on sittemmin siirtynyt pesisjournalismin puolelle ja toimii nykyään mm. Elmo-lehden pesäpalloasiantuntijana. Miten Arffman näkee lajin nousseen 90-luvun lopun sopupeliskandaalin pohjamudista uuteen kukoistukseen? Entä millä keinolla kansallispeli voisi rantautua toden teolla myös Suomen suurimpiin kaupunkeihin? Väittelyissä TPS:n jonnevirtas-saaga, Palloliiton maajoukkuesopimusten tasa-arvo sekä pesiskommentaattori Puhtimäki. Lisäksi Yleisradion väittelyneuvosto antaa kauan odotetut tuomionsa kausien 2017-2018 sekä 2018-2019 väittelymestaruuksista!

Miltä politiikka näyttää lähes 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen kokoomuslaisen silmin? Miten Suomi on muuttunut? Haastateltavana entinen kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.). Haastattelijana Linda Pelkonen. Hän kuvailee 1970-luvun eduskuntaa surkeaksi ja kokoomuslaiselle ahdistavaksi ajaksi. Salolainen korostaa EU:n merkitystä Suomelle. Hänelle tuli jopa tappouhkauksia ja ikävä postipaketti kun ajoi Suomea EU:hun ulkomaankauppaministerinä 90-luvulla. Salolaisen mielestä on epäisänmaallista puhua Suomen erottamisesta Euroopan unionista. Suomen Britannian suurlähettiläänä toiminut Salolainen pitää Brexitiä fataalina virheenä. Salolainen muistelee myös työtään Yleisradion toimittajana ja Lontoon kirjeenvaihtajana 1960-luvulla.

Yleisradion uutistoiminta viettää tällä viikolla 60-vuotisjuhlia. Ylen radiouutisten ulkomaantoimittajana työskennellyt Hannu Reime pohtii kolumnissaan maailman muuttumista ja muuttumattomuutta kuluneiden vuosikymmenten aikana.

PODpuhetta-sarjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa haastattelussa on Yleisradion audiotoimituksen vastaava tuottaja Aura Lindeberg. Podcastin tekohetkellä hän on opintovapaalla ja tekee tutkimusta Oxfordin yliopistossa. PODpuhetta on osa Elsa Kalervon pro gradua. Keväällä 2019 Jyväskylän yliopistossa valmistunut viestinnän maisterintutkielma luo katsauksen kotimaiseen podcast-alaan ja sen tulevaisuuden näkymiin. Viiden podcastin sarjassa haastatellaan suomalaisia podcast-vaikuttajia, joilla on kaikilla hiukan eri näkökulma alaan. Tutkielman kirjallinen osuus on luettavissa verkossa.

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Yle Puheen Kevyet mullat -ohjelma luo katsauksen menneiden vuosien merkkipaaluihin. Radiomafia oli Yleisradion vastaisku kaupallisille radiokanaville. Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu radiokanava toimi kesäkuusta 1990 tammikuuhun 2003. Radiomafian maailmaan uppoutuvat tutut äänet kanavalta, Olga K ja Jusu Lounela. Haastattelujen lomaan Oona Mattila lukee netin keskustelupalstoilta poimittuja kommentteja. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Aarno Cronvall haastatteli

Kansanradio osallistuu tällä kertaa Yleisradion saunapäiväkampanjaan. Tavoitteena on saada suomalainen saunomiskulttuuri Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Kansanradio pyysi kuuntelijoiltaan saunamuistoja ja -tarinoita, joita tuli paljon. Tässä lähetyksessä niitä lukevat radiosta ja tv:stä tutut äänet. Toimittajina Jaana Selin ja Olli Haapakangas. Voitte soittaa omat kommenttinne Kansanradion puhelinvastaajaan numeroon 0800 154 64.

Kieli on liikettä, ääntä ja muotoa, sanoo Stina Saari, yksi Tanssivan Karhun palkintoehdokas. Kulttuuriykkösessä käydään läpi Yleisradion jakaman 4000 euron arvoisen runouspalkinnon ehdokkaat tämänvuotisen raadin puheenjohtajan Anja Erämajan sekä kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärven toimesta. Taso on korkealla. Kuusi ehdokasta - Silene Lehto, Miira Luhtavaara, Tuukka Pietarinen, Nelli Ruotsalainen, Stina Saari sekä Jere Vartiainen - kisaavat heinäkuussa Kajaanin runoviikoilla julkistettavasta palkinnosta. Kulttuuriykkösessä kuullaan ehdokkaista Vartiaisen sekä Saaren ajatuksia omasta runoudestaan sekä runot heidän itsensä tulkitsemina. Juontajana Tuukka Pasanen.

“Kansa on puhunut – pulinat pois”, totesi väistyvä pääministeri Juha Sipilä, kun eduskuntavaalien tulos selvisi Yleisradion suorassa tv-lähetyksessä. Vaalivalvojaiset on merkittävä mediatapahtuma, jonka puitteissa jännitetään poliittisen vallan vaihtumista sekä rituaali, joka kestonsa ajaksi yhdistää sekä poliittisen eliitin että tavalliset kansalaiset yhtenäiseksi kansakunnaksi.

Vaalit! Vaalit! Vaalit ovat tällä viikolla. Koska ensi viikolla kaikilla on taas 4 vuoden vaalikrapula, me kiirehdimme jaksomme julkaisua, jotta ehditte nauttia vielä sen yhden liikaa, joka vie teidät sen riman yli, josta ei ole enää paluuta. Ei me emme puhu politiikasta, koska sitä kuulee jo joka tuutista vaan vaalikoneista, äänestämisestä ja äänestämättä jättämisestä. Miksi nukkuvien puolue on joka vuosi se suurin? Mikä merkitys vaalikoneilla on nykyajan vaaleille? Miten korjataan demokratia? Nämä ovat aiheita, joita pääset kuuntelemaan Mahdollisen maailman jaksossa Vaalikonevaalit! Jaksossa vieraina tohtorikoulutettava Veikko Isotalo ja Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisältöpäällikkö Ville Seuri.

Kirjastot herättävät tunteita. Minkälainen on unelmien kirjasto ja mitkä kirjastot ovat jääneet sydämeemme muistoiksi. Helsingin uusi kaupunginkirjasto Oodi avaa keskiviikkona ovensa. Mitä Kansalliskirjaston uusi johtaja Cecilia af Forselles, Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen ja kirjoista bloggaava Anna Piiroinen odottaa uudelta kirjastolta. Vieraana myös Yleisradion toimittaja Minna Joenniemi, joka on ollut mukana tekemässä dokumenttielokuvaa Kohti tulevaisuuden kirjastoa. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lapsen katse ja nokkeluus, kuolleiden sielujen kehto, rockin rytmit pikkukaupungissa, uskonnon paino, toiseus, seikkailu, kasvaminen. Muun muassa nämä teemat nousivat esiin kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden kirjoista ja kansista. Teoksista keskustelemassa ovat Finlandia-palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen, Ylen Aamun kirjan toimittaja Anna Tulusto ja Ylen Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Juha Roiha, joka toimi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon valitsijalautakunnan puheenjohtajana vuonna 2016. Tämän vuoden ehdokkaat ovat Olli Jalosen Taivaanpallo, Jari Järvelän Kosken kahta puolta, Katja Ketun Rose on poissa, J. Pekka Mäkelän Hunan, Pauliina Rauhalan Synninkantajat ja Lars Sundin Där musiken började. Suomen kirjasäätiön Finlandia-palkinnon voittaja paljastetaan 28. marraskuuta. Voittajan valitsee Yleisradion pitkäaikainen, eläköitynyt kirjallisuustoimittaja ja Turun Kirjamessujen ohjelmajohtaja Seppo Puttonen ja voittaja paljastetaan 28. marraskuuta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Vieraana Yleisradion uutis-ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen. Jokisen kanssa puhutaan urheilujournalismin tilasta ja asemasta yleensä Suomessa. Lisäksi keskusteluun nousee eri lajien kansainväliset lähetysoikeudet ja niiden hinta.

Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Ensimmäisessä Kielikorva-podcastissa keskustellaan Yleisradion kieliohjelmien historiasta, uudissanoista ja kielenhuollon muutoksista. Puhetta on myös podcastien olemuksesta ja Kielikorvan luonteesta. Vieraina ovat Kotuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg ja pitkän linjan kotuslainen Riitta Eronen. Ohjelman juontavat Kotuksen Lotta Jalava ja Risto Uusikoski.

Kevään viimeisessä Long Playn ohjelmassa lauletaan suvivirsi ja annetaan medialle päättötodistus. Miten media on lukuvuoden aikana onnistunut eri aiheiden käsittelyssä? Kertooko media siitä, mistä pitäisi? Mitä konkreettisia seurauksia on sillä, että uutisoidaan hätiköiden ja korjataan virheitä matkan varrella? Vieraina studiossa vapaa toimittaja Virpi Salmi, Yleisradion toimittaja Janne Zareff sekä politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta.

Tämänkertaisessa Romano miritsissa tutkaillaan romanien ja median välisen suhteen kehittymistä historiasta nykypäivään sekä tulevaisuuden näkymiin. Kotimaisten elokuvien ja viihdeteollisuuden välittämä stereotypinen kuva romaneista istui Yleisradion teettämän tutkimuksen mukaan tiukassa vielä 2000-luvun alkupuolella. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että kuva romaniväestöstä vastasi osin tai täysin todellisuutta. Romano miritsin rooli asiaohjelmien tuottamisessa on nähty tärkeänä, mutta mitä asioita tulisi ottaa huomioon kun kehitetään romanikulttuuriin ja –kieleen liittyvää muuta ohjelmatarjontaa? Haastateltavana on Yleisradion julkaisujohtaja Ismo Silvo. Toimittajana Miriam Schwartz.

”Välitunneilla seisoin yksin pihalla, synttäreille en saanut kutsua, koulun juhlat ja liikuntatunnit olivat ikäviä. Tuntui, että oli väärät vaatteet, vääränlainen laukku ja penaali.” Näin sujui pari vuotta Susannan alakoulusta. Susanna pääsi irti ulkopuolisuudestaan, mutta kokemus kirvelee yhä. Yksinäisyyteen pureutuvan ohjelman asiantuntijana on apulaisprofessori Niina Junttila. Hänen mukaansa lauman ulkopuolelle jättäminen on väkivaltaa. Pitkäkestoinen yksinäisyys vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Yksinäisyydestä voi kuitenkin päästä eroon. Havaintoja ihmisestä -sarja selvittää ihmisyyden mysteerejä. Sarjassa pureudutaan ihmisen käytökseen vaikuttaviin ilmiöihin sekä kokemusten että tutkimustiedon avulla. Kaikki jaksoissa kuultavat kokemukset on aitoja. Vain nimiä on vaihdettu. Toimittajana on Satu Kivelä ja äänisuunnittelijana Mikko Lohenoja. Lisätietoa aiheesta ja yhteistyökumppaneista: Yksinäisyyttä koetaan yhä enemmän ihmisten ympäröimänä – "Näkymätön Ninni voi pahimmillaan jopa radikalisoitua": https://yle.fi/uutiset/3-10041099 "Miten yksinäisyydestä voi itse päästä eroon? – Kehitteillä konkreettisia neuvoja sisältävä oma-apuopas": https://yle.fi/uutiset/3-10076674 Lue HelsinkiMission Näkemys-hankeesta: https://www.helsinkimissio.fi/nakemys Suomalainen Tiedeakatemia yhteistyöhön Yleisradion kanssa: https://www.acadsci.fi/ajankohtaista/528-suomalainen-tiedeakatemia-yhteistyoehoen-yleisradion-kanssa.html

Sisältää sketsejä jotka on tehty vuosina 2015-2017. Jaksossa on käytetty Yleisradion äänitehosteita freesound.org -palvelusta. http://www.freesound.org/people/ylearkisto

Oscar-ennakko: mitkä elokuvat menestyvät, mistä muusta puhutaan. KulttuuriCocktail selvittää, mitä kaikkea on odotettavissa viikonlopun Oscar-gaalassa. Asiantuntijoina ovat elokuvakriitikko ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä sekä Yleisradion toimittaja J.P. Pulkkinen. He toimivat myös varsinaisen Oscar-lähetyksen kommentaattoreina Yle Teemalla maanantainvastaisena yönä. Toimittaja: Teemu Laaksonen Tuotanto: Yle Kulttuuri

Salakirjoitusten maailmaan johdattaa professori emerita Kaisa Nyberg. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. Kuvassa salakirjoituskone Mirri, jonka on suunnitellut Yleisradion tekninen johtaja Paavo Velander 1940-luvulla: Jorma Laiho / Yle.

Yö on mahdollisuus ja uhka. Yöllä kaikki asiat saavat suuremman merkityksen ja yön intiimissä syleilyssä elämänvalinnat mietityttävät ja yksinäisyys korostuu. Aikoinaan Ylen lähetykset päättyivät Maamme-lauluun klo 24 ja radiokuuluttaja saattoi olla jollekin se ainoa ihminen, joka toivotti hyvää yötä. Yöradion myötä kuuntelijasuhde sai jatkoa ja öiset Jukolan viestin selostukset ovat nykyään suorastaan kultti-kamaa. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä. Toimittaja: Pauliina Motturi Tuottaja: Hannu Karisto

Ennen internetiä oli radion kautta tavallisella ihmisellä mahdollisuus päästä kokemaan maailmaa omasta olohuoneesta käsin. Radioselostajat ja toimittajat olivat kuulijan silmät ja korvat maailmalla. Miltä kuulostaa Rion rytmi, millaista on seisoa Kiinan muurilla? Selostuksen traditiosta ja reportaasiohjelmista on syntynyt myös uusia ohjelmagenrejä kuten radiofeature ja radiodokumentti. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittajana Pauliina Motturi. Tuottaja: Hannu Karisto

Suomalaisten luontosuhde on muuttunut ajan myötä hyötysuhteesta harrastamiseen, metsänhoidosta hämähäkkiretkiin. Yksi asia ei tunnu kuitenkaan muuttuvan. Luonto on kokijalleen pyhä. Se on ihmeellinen, inspiroiva ja ajoittain yliluonnollinenkin. Mutta mitä tarkoittaa kun ne muurahaiset on päällekkäin? Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittajana Pauliina Motturi.

Ohjelma tai äänite voi olla merkittävä monesta eri syystä. Toiset ovat oman aikansa ilmiöitä, absurdeja dokumentteja tietyltä aikakaudelta. Materiaalinauha Sibeliuksen ainoasta radiohaastattelusta on taas eri tavalla merkityksellinen. Rajan vetäminen on jokseenkin keinotekoista. Ylen radioarkisto mahdollistaa sukelluksen eri aikakausiin, helmien etsimisen ja löytymisen. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittajana Pauliina Motturi.

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan. Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua. Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan. Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan. Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti. Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän. Mikä tätä selittää? Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan. Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä. Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä. Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Joku siis vie erektiomme. Kuka? Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta. Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä. Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi. Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa. Maallikkosaarnaaja Maasola

Lasten ja nuorten ohjelmissa on kai suurin haaste ollut aina, miten tehdä aidosti kohderyhmää kiinnostavaa ohjelmaa. 50-luvulla lapsiin suhtauduttiin kuin miniatyyriaikuisiin, mutta jokseenkin alentuvasti. Asennoituminen lapsiin ja nuoriin, sekä kuuntelijoihin ylipäätään on kuitenkin muuttunut ajan myötä. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittajana Pauliina Motturi.

Tiedotuksia, salakirjoitussanomia, propagandaa ja raportointia kotoa ja rintamalta. Yleisradion rooli sodan aikana ei ollut mikään neutraali tiedonvälittäjän rooli. Aina ei myöskään ylilyönneiltä säästytty. Toisaalta sota ei ole ihmiselle muutenkaan mikään neutraali tila. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Toimittajana Pauliina Motturi.

Ihan pihalla -lähetyksessä pohdinnassa oli 90-vuotias Yle. Mikä merkitys Ylellä on nyt ja millainen se on ollut menneiden vuosien aikana? Olga Ketosen vieraana oli entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner. Hän oli toimitusjohtajana vuosina 2005-2010. Jungner mainitsee oman toimitusjohtakautensa suurimmaksi saavutukseksi digitaalisuuden. - Omassa päässä oli niin vahva visio, jota juuri kukaan ei jakanut. Oli aika vimmainen juttu kääntää Yleä verkkoon, melkeinpä väkisin. Jälkeenpäin paljastui, että se oli ihan fiksua, syntyivät Yle Areena ja Elävä arkistokin. Tiukkoina aikoina panostettiin 15 miljoonaa vuodessa verkkoon. Tämä työ kaikkineen on määritellyt suomalaista mediamaisemaa. Suomi on ainoa maa pohjoismaissa, jossa Netflix ei ole käytetyin palvelu, vaan Yle Areena. Tämä johtuu siitä että Yle aloitti Areena -julkaisun ajoissa. On mahtavaa, että Ylen rahoituksessa päästiin sopuun ja rahat säilyivät, tuumaa Mikael Jungner. - Samalla kuitenkin tuntuu, että Yle ajaa vähän käsijarru päällä. Kun on sellainen asenne, että meitä vainotaan ja piiritetään, se heijastuu siihen, että otetaan turhankin varovaisesti. Yle on täynnä rohkeita ihmisiä, mutta jostain syysta se ei välity. Ehkä itsesensuuri on liian suuri. Eipä pääse Ylen entinen toimitusjohtaja Jungner Ihan pihalla -lähetyksestä kuin koira veräjästä. Olga Ketonen haastaa hänet pitämään juhlapuheen Ylelle ja toki yllätyksistä pitävä Mikael Jungner tähän haasteeseen tarttuu. - Yle, kun sinä olit nuori, sinä käyttäydyit kuin vanha ja viisas. Talutit suomalaiset kädestä pitäen läpi sotien, läpi teollistumisen, kaupungistumisen - läpi kaiken sen, jossa suomalaiset tarvitsivat viisasta Yleä itseään johdattamaan. - Nyt Yle, kun sinä olet vanha, sinun tulisi käyttäytyä kuin nuori ja intohimoinen. Aivan uudet haasteet pyörivät edessämme - pakolaisaalto ja työpaikatkin katoavat ulkomaille. Kaikki se, mihin on uskottu romahtaa, instituutiot eivät nauti enää arvostusta ja kaiken tämän kaaoksen keskellä Yleisradion ei suinkaan tulisi taluttaa, vaan ottaa suomalaisia kädestä kiinni. - Yleisradion tulee tulevaisuuteen luottaen, intohimosta rinta pahkuen, hypätä huomiseen käsi kädessä yhdessä suomalaisten kanssa. Mikael Jungner oli Olga Ketosen vieraana Ihan pihalla -lähetyksessä tiistaina 8.9.2016.

Miten radiossa kuuluu puhua? Miten radiossa puhutaan? Radiopuhetta on opetettu ja haastateltavia prepattu haastatteluja varten esim. 50-luvulla. Ero lausuntopuheen ja aidon tilannepuheen välillä on valtava. Edelleenkin ihmiselle tuottaa vaikeuksia hyväksyä ja ymmärtää puhetta, jos se ei kuulosta oman viiteryhmän tavalta puhua. Vuonna 2016 Yleisradio on 90-vuotias. Mitä kaikkea vuosikymmenten varrella olemmekaan radiosta kuulleet? Vino sukellus Ylen radioaaltoihin on nimensä enteilemä, vinksahtanut valikoima poimintoja vuosien varrelta. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä, ehkä juuri sinulle. Sarjan toimittajana Pauliina Motturi.

Taide- ja viihdemusiikki, kevyt ja vakavamielinen. Vastakkainasettelun aika ei ole koskaan ohi. Tuskin on sattumaa, että Yleisradion pitkäaikaisin radio-ohjelma, jota edelleen lähetetään on Lauantain toivotut levyt. Se on ollut ohjelmistossa jo yli 80 vuotta. Ja entäs se Lännen lokari sitten…? Toimittaja: Pauliina Motturi Tuottaja: Hannu Karisto

Suhde Ylen ja kuuntelijoiden välillä on elänyt ja kasvanut 1930-luvun radioesitelmistä nykypäivän vuoropuhelunomaiseen suhteeseen kuulijan kanssa. Tunne ja henkilökohtaisuus ovat aina kuitenkin olleet radion vahvuus. Meitä yhdistää tämä radiolähetys, yhteinen kokemus yksilötason tulkinnalla höystettynä. Kymmenen teemaa ja kymmenen jaksoa Yleisradion tarjontaa, ajankuvaa ja kuriositeetteja. Ei mikään kattava historiikki, vaan jotakin erityistä. Toimittaja: Pauliina Motturi Tuottaja: Hannu Karisto

Puheenjohtaja Ruben Stiller pyytää ensin mielipiteitä Suomen MM-jääkiekkomenestyksestä. Anu Koivunen tunnustaa pelkäävänsä, että menestyksen myötä ollaan matkalla "ylettömään nationalistiseen huumaan, mikä on sietämätöntä". Sirkka Hämäläinen ei seuraa urheilua, mutta hänestä menestys sinänsä on aina Suomelle hyväksi. Kaarina Hazard kehuu, että joukkueen ote on miellyttävän kevyt, ja että se muistuttaa häntä takavuosien lumilautalijoista. Elokuviin sukupuolikiintiöt? Mediatutkija Anu Koivunen muistuttaa, että naiset ovat kovia kulttuurin kuluttajia ja sen takia häntä ihmetyttää väite, että naisten tekemät elokuvat eivät kiinnostaisi suomalaisia. Hämäläinen ei katsoisi ohjaajan sukupuolta vaan sisältöä. Hazard kritisoi Elokuvasäätiön puheenjohtajaa kädettömyydestä. Korkeakulttuurin kuluttamisesta tehty vaikeaa ja tylsää Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät vastikään jättänyt Sirkka Hämäläinen on ihmeissään, kuinka vaikeaksi ja tylsäksi korkeakulttuurin kulttuurin kuluttaminen on tehty. Penkit ovat kovia, lippuja luullaan kalliiksi ja kriitikoiden kieli on vaikeaselkoista, hän luettelee. Poikkeuksen kritiikeissä tekee hänen mielestään Minna Lindgrenin kirjoitus Kauppalehdessä. Syvää hulluutta ja tyhmyyttä! Miksi Ylen pitäisi tehdä ajankohtaisohjelmia ollenkaan? Näin on Aamulehden mukaan sanonut nimeämätön Yleisradion tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän jäsen. Ajatus on Kaarina Hazardin mielestä syvää hulluutta ja tyhmyyttä. - Pitäisikö kansanedustajille olla pääsykokeet? hän kysyy. Anu Koivunen ei puuttuisi kansanedustajien valintaan, mutta toivoo, että ehdotus on vain heitto. Muussa tapauksessa ehdottaja ei ymmärrä demokratian luonnetta, hän sanoo. Poliitikot eivät voi hänen mukaansa määrittää tiedonvälityksen sisältöä. Sirkka Hämäläinen varoittaa uskomasta kaikkia uutisia, mutta hänestä on ongelma, jos kansanedustaja luulee voivansa puuttua kaikkeen. - Ylestä on aina suhmuroitu kulisseissa, muistuttaa Koivunen. Twitterissä #pyöreäpöytä

Fantasiakirjailija J. R. R. Tolkien luki parikymppisenä Kalevalan ja ihastui sen outoon mytologiaan ja kieleen. Erityisesti kaltoin kohdellun Kullervon tarina kiehtoi hänen mieltään. Jopa siinä määrin, että Tolkien kirjoitti oman Kullervonsa. Vastajulkaistua The Story of Kullervoa kommentoivat tutkija Joonas Ahola, pastori Petri Tikka ja suomentaja Kersti Juva. Kirjailija Torsti Lehtinen samastuu voimakkaasti Kullervoon, koska hänen oma lapsuutensa oli ankea. Näyttelijä Tanjalotta Räikkä kertoo, millainen on Kullervon äiti. KulttuuriCocktail on Yleisradion uusi kulttuuriohjelma internetissä, radiossa ja televisiossa. Juontajana on Teemu Laaksonen. Kuva: Hannu Lukkarinen.

Maahanmuuttokeskustelussa seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset herättävät pelkoja ja hämmennystä. Asiasta on kuitenkin vaikea puhua rakentavasti. Seksuaalikysymyksistä joko vaietaan tai ne nostetaan tarkoituksenhakuisesti ja provosoivasti esiin. Kotouttamiskoulutuksessa seksuaalikasvatus on jäänyt vähälle huomiolle. Miten ihmisten huolet ja pelot tulevat aidosti kuulluksi? Miten asiasta voi puhua rakentavasti? Asiasta ovat keskustelemassa naapuruussovittelija Miriam Attias Suomen pakolaisavusta, yhteisöpedagogi Abdirahim ”Husu” Hussein, asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitosta sekä toimittaja Marjut Tervola. Nykytaiteen museo Kiasmassa avautuu perjantaina Eri mieltä – nykytaiteen toisinajattelijoita –näyttely. Kulttuuricocktailin haastateltavana on nykytaiteen museo Kiasman intendentti Marja Sakari. Hannes Heikuran Helsinki-trilogian päätösosa We walk alone on esillä parhaillaan helsinkiläisessä Virka-galleriassa. KulttuuriCoctailin haastateltavana on kuraattori Asko Mäkelä. KulttuuriCocktail on Yleisradion uusi kulttuuriohjelma internetissä, radiossa ja televisiossa. Juontajana Anu Heikkinen.

Hyvää nimipäivää Hilla! Nimipäiväänsä tänään viettävät myös Hellevi, Hillevi ja Hille – onneksi olkoon heillekin – mutta tänään keskitymme marjojen satokauden kunniaksi Hillaan. Kuten me kaikki karttakirjojen selailijat tiedämme, Hilla on myös kaupunki keskisessä Irakissa noin sata kilometriä Bagdadista etelään. Hilla perustettiin jo vuonna 1101, siellä sijaitsee Babylonian yliopisto ja muutama vuosi sitten siellä oli asukkaita peräti 425 tuhatta. Hilla on myös suomalainen naisen nimi. Ennen vuotta 1900 nimeä oli annettu miehellekin viisi kertaa, mutta nyt jo 115 vuoden ajan nimi on ollut pelkästään naisten käytössä. Ja se on ollut koko ajan suositumpi: viime vuosisadan kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana Hilla-nimen sai 27 tyttöä ja vuodesta 1940 vuoteen 1959 neljäkymmentä tyttöä, mutta viimeisen viiden vuoden aikana nimi on annettu hiukan yli tuhannelle tyttövauvalle. Wikipedia uumoilee, että nimi on johdettu nimistä Hilda, Hilkka tai Hilja. Kuuluisista Hilla-nimisistä naisista verkkosanakirja mainitsee Yleisradion pitkäaikaisen toimittajan Hilla Blombergin ja suomenmestaruustason kalpamiekkailijan Hilla Hämäläisen. Kansainvälisesti ehkä tunnetuin Hilla on kuitenkin Ghanan presidenttinä kaksi vuotta 1970 ja 80-lukujen taitteessa istunut herra Hilla Limann. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Babini, mutta hän vaihtoi nimensä Limanniksi kunnioittaakseen setäänsä Heli Limannia. Mutta hilla on myös marja. Vaikka ei uskoisi, eihän se muistuta ollenkaan muita marjojemme nimiä kuten mansikka, mustikka, kirsikka ja niin edelleen, koska se ei pääty päätteeseen -ikka. Mistä suomalaisten marjojen nimet on tehty? Sanaston asiantuntija Kirsti Aapala kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Tiistaiaamupäivällä Ytimessä keskustellaan vauhdilla muuttuvasta mediakentästä, käyttötapojen pirstaloitumisesta ja digitalisaation tuomista haasteista. Vieraana on viestintätoimisto Kreabin tuore toimitusjohtaja, entinen Yleisradion toimitusjohtaja ja SDP:n entinen kansanedustaja Mikael Jungner. Samalla pohditaan myös puolueitten nykyasemaa ja tulevaisuutta. Kuinka SDP kykenisi jälleen tavoittamaan äänestäjät? Mitä haasteita muilla puolueilla on edessään? Mikael on myös huolissaan vanhusten hyvinvoinnista ja erityisesti heidän seksielämästään.

Ali Show'n vieraana kävi keskiviikkona Yleisradion työharjoittelija vuosimallia 2001, Aki Linnanahde! Sittemmin mies on tullut tutuksi monista radio- ja tv-ohjelmista. Ali kysyi Akilta mm. siitä, miltä tuntuu työpariutuminen esimerkiksi radion aamuohjelmassa ja miksi aina välillä tekee hyvää vaihtaa työpaikkaa. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä. Osallistu lähetykseen: yle.fi/puhe tai #alishow

Toisen tunnin vieraaksi saapuu vihreitten eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta, toimittaja Marketta Mattila. Kattavan ja tasokkaan peruskoulutuksen tarjoaminen on eräs hyvinvointivaltion tukipilareista. Kuinka se varmistetaan nyt kuin neljänkymmenenkin vuoden päästä? Mutta mikä on Yleisradion rooli nyky-Suomessa, onko se riittävän selkeä vai tulisiko sitä kirkastaa?

Yleisradion pitkän linjan urheilutoimittajan Tapio Suomisen mukaan pelkällä nippelitiedolla ei hänen ammatissaan pärjää. Urheilutoimittajalla pitää olla myös syvää ymmärrystä. Tästä syystä Suominen matkasi aikoinaan varta vasten tapaamaan Petteri Sihvosta Hämeenlinnaan oppiakseen jääkiekosta vielä jotain enemmän. Mutta kuinka Suominen näkee huippu-urheilun nykytilan? Ja mistä hänen intohimonsa esimerkiksi taitoluisteluun on syntynyt? Suomisen vierailun lisäksi Petterillä ja Tommylla on väittelyssä muun muassa HIFK:n seuraidentiteetti, Eero Markkasen twitter-purkaus sekä Veikkasuliigan ulkomaalaishankinnat. Twitter: #LindgrenSihvonen

Ali haastoi Lauria vastaamaan Ylen strategian toteutumisesta, sisältöjen rohkeudesta ja tulevaisuuden visiosta.

Autoja! Miehiä! Pyssyjä! Onko Second Act -troikka kerrankin löytänyt elokuvan, jossa kaikki palaset ovat paikallaan? Edellämainituista syistä Walter Hillin ohjaama The Driver kiinnosti meitä etukäteen suurestikin, mutta mitä tapahtui, kun kuvitelmat kohtasivat todellisuuden? Miksi Ryan O’Neal muistuttaa Yleisradion työntekijää? Minkä … Lue koko merkintä →

Fono.fi-palvelu avaa Yleisradion äänilevystön arkistotiedot kaikelle kansalle. Mutta mikä on tämän palvelun tarkoitus ja hyöty? Ja mikä onkaan Yleisradion suljetun äänilevystön suurempi kansallinen merkitys? Asiasta meille tulee kertomaan äänilevystön arkistointilinjan esimies Petri Home.