Podcasts about Maamme

Jaksossa sukelletaan arkistojen aarteisiin ja pohditaan, minkälainen maailmamme olisi ilman arkistoja ja mitä arkistot elämäämme antavat. Pohdimme jaksossa, minkälainen perinne oli kruunuhäiden järjestäminen ja mitä Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tiedetään. Miksi Runeberg raapusti Maamme-laulun sanat pienelle paperinpalalle ja minkälaisia aineistoja kartanoista löytyy? Pohdimme näiden tarinoiden ohella, minkälainen prosessi käytännössä on vastaanottaa aineistoa arkistoon sekä mitä tarkoittaa arkistopedagogiikka. Jakson vieraina ovat SLS:n arkistonjohtaja Kristina Linnovaara ja arkistonhoitaja Maria Miinalainen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapet i Finland kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #126 Arkiston aarteita ja elävää iäisyyttä →

Tällä historiallisella päivämäärällä Maamme-laulu esitettiin ensimmäisen kerran. Lisäksi kaikkien aikojen ensimmäinen F1-kilpailu ajettiin Iso-Britanniassa sekä Paavi Johannes Paavali II:sta ammuttiin Pietarinaukiolla Roomassa.

Эхо Стокгольма – 7 февраля 2025 года Война – день 1079 Памяти Алексея Навального Антивоенный комитет в Швеции Russians against war проведет в Стокгольме 16 февраля мемориальную акцию в годовщину убийства Алексея Навального в путинском застенке. Акции пройдут также в Гетеборге и Мальме. Украина под огнем агрессора Три человека погибли в Сумской области в результате русского авиаудара. В Харькове российский беспилотник попал в жилой дом. Также нанесен удар по рынку в Харькове. Под Одессой в результате удара погиб человек. Президент Украины Владимир Зеленский подтвердил получение первых истребителей Mirage-2000 от Франции. Азербайджан предоставит Украине гуманитарную помощь еще на 1 млн долларов. Всего Азербайджан оказал Украине поддержку примерно на 40 млн долларов. Спустя полгода после входа в Курскую область ВСУ предпримают новое наступление. – В чем его цель? Россия может угрожать Польше или странам Балтии с территории Беларуси, – заявил президент Украины Владимир Зеленский. США готовы усилить санкции против России, чтобы положить конец войне, – сказал спецпосланник США по Украине и России Кит Келлог. Дания ужесточит проверки танкеров в своих водах. Многие из них перевозят российскую нефть. За взрывами возле зданий территориальных центров комплектования (ТЦК) в Украине стоят российские спецслужбы, – сообщает украинская полиция. Финляндия хочет запретить россиянам покупать недвижимость, как лицам, страна гражданства которых ведет агрессивную войну и может представлять угрозу национальной безопасности. Оккупанты перебрасывают силы ПВО из Крыма вглубь России, – сообщают агенты движения Атеш. Хроника репрессий в России Приговоренный путинским судом к 11 годам строгого режима петербургский музыкант Иван Ладченко признан политзаключенным. Умерла Татьяна Баева, восьмая участница Демонстрации семерых, состоявшейся в полдень 25 августа 1968 года на Красной площади в Москве в знак протеста против ввода войск в Чехословакию для подавления Пражской весны. Бои за историю 6 февраля 1191 года Папа Климент III учредил Тевтонский (Немецкий) орден. Исторический календарь 4 февраля 1804 года родился Йохан Август Рунеберг, день рождения которого отмечается в Финляндии как национальный праздник – день Рунеберга. 6 февраля – международный день саамов. Сможет ли Трамп стать миротворцем? – Стрим на канале Форума свободной России с участием политика, сооснователя Форума свободной России Гарри КАСПАРОВА. Ведущий стрима – политик, сооснователь Форума свободной России Иван Тютрин. Maamme (швед. Vårt land) – национальный гимн Финляндии – песня Фредрика Пациуса на слова Йохана Людвига Рунеберга. Исполняется и на финском языке, и с оригинальными словами Рунеберга на шведском.

Tuore dokumenttielokuva The Life and Deaths of Christopher Lee kertoo brittinäyttelijä Sir Christopher Leen (1922-2015) elämästä sekä hänen lähes 70-vuotisesta taiteilijaurastaan. Majesteettiseksi ja karismaattiseksi luonnehdittu näyttelijä muistetaan parhaiten joko hirviön (mm. Kreivi Dracula) tai pahiksen (mm. Scaramanga, Saruman, Kreivi Dooku) rooleista, vaikka hänen näyttelijärepertoaariin kuului paljon muunlaisiakin hahmoja. Mistä Leelle langennut antagonistin leima johtuu, ja olisiko hän halunnut tai voinut valita toisin? Lee palveli toisen maailmansodan aikaan brittijoukoissa mm. Etelä- ja Pohjois-Afrikassa, minkä jälkeen hän päätyi jäljittämään sotarikoksista syytettyjä natseja. Ohjaaja John Landisin mukaan Lee olisi toiminut mm. vakoojana, sabotöörinä sekä salamurhaajana. Lee käväisi myös Suomessa osallistumassa vapaaehtoisena talvisotaan. Maamme jäi Leen mieleen vahvasti koko loppuelämäksi, ja hän vieraili Suomessa useaan otteeseen vielä 2000-luvullakin. Millainen vaikutus Leellä ja hänen näyttelemillään hahmoilla on ollut populaarikulttuuriin sekä kauhukuvastoon? Millainen henkilö näyttelijän takaa paljastuu, ja millaisiin kokemuksiin hänen uransa näyttelijänä perustuu? Millaisia paljastuksia tuore dokumentti tarjoaa, ja olisiko hänestä voinut tulle vielä isompi ja tunnetumpi näyttelijä, jos asiat olisivat menneet toisin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta elokuvatoimittaja-tietokirjailijoiden Lauri Lehtisen sekä Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Maamme puhutuimmaksi räppikollektiiviksi viime vuosina nousseen KPC:n riveistä ponnistavaa Lyttä ja Tohtori Getto -duoa on odotettu Taakan sohvalle kuin kuuta nousevaa. Nyt, tuoreen Kaks nimee -kakkosalbumin vielä ollessa uudenkarhea, aika vierailulle on viimein kypsä, eikä näiden veijareiden visiitti taatusti jätä kylmäksi.

Эхо Хельсинки — 6 декабря 2023 Война — день 651 6 декабря Финляндия отпраздновала свой 106 День независимости. В правящей коалиции растет число сторонников запрета двойного гражданства с Россией. Финляндия начнет производить боеприпасы для Украины. Таможня заподозрила финские компании в отправке в Россию почти 3500 дронов. Пограничная служба Финляндии впервые обратились к полиции страны за помощью в охране восточной границы. Этоц осенью начато более 600 расследований по факту незаконного пересечения восточной границы. Финляндия, Великобритания и Эстония проведут совместные учения в Балтийском море. Россия планировала помешать вступлению Финляндии и Швеции в НАТО. В прошлом году коронавирус послужил главной причиной роста смертности в Финляндии. От прививки не умер ни один человек. Грядущей зимой в Финляндии ожидается рекордное число иностранных туристов. Tрансляция панели 5 Антивоенной конференции Форума свободной России, состоявшейся в Таллинне 1-2 октября. Резолюцию, принятую на конференции, которая прошла в заголовках крупнейших мировых медиа, можно прочитать и подписать на сайте Форума свободной России. Maamme (Наш край) – национальный гимн Финляндии завершает нашу программу в 106 годовщину независимости нашей страны.

Näin runoili Julius Krohn suomen- ja ruotsinkieleisten suomalaisten suhteesta 1800-luvulla. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto keskustelee neuvottelufilosofiastaan ja kokemuksistaan NATO-neuvotteluissa, politiikassa, Darfurissa ja Venäjän lähialueilla Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. (00:00) Pekka Haavisto – Albertinkadun kasvatti (00:42) Finlandia vai Maamme-laulu? Olli Muuraisen flash mob (01:45) Suomen itsenäistyminen Venäjän-Japanin sodan jälkeen (02:40) Venäjän haavoittuvuus Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Prigozhinin matka Moskovaan. (04:00) Vuoristo-Karabah, Armenia ja Azerbaidžan. Lavrovin pelot. Droonisota ja pakolaisuus (06:01) Sauli Niinistö-Pekka Haavisto-Sanna Marin: hyvä ja paha poliisi roolijaot Erdoganin Turkin kanssa. NATO-prosessin koordinointi Ruotsin kanssa (08:50) NATO-hakemuksen vastustus keväällä 2022. Unkarin ja Turkin roolit. Ruotsin Koraanin polttamiset eriyttivät tiet keväällä 2023 (10:54) Neuvotteluissa Unkarin kanssa. Kansannousu 1956 ja yksin jäämisen kokemukset (12:40) Suomen laki uskonrauhan rikkomisesta, F-16 hävittäjät ja USA. Puolan ja Ukrainan suhde (15:25) Diplomatia on toiminut sodan keskelläkin (16:50) Ydinvoima vs. ilmastoriski. SSAB:n suuri merkitys – Raahe (18:50) Uusi neuvotteluvalta (WSOY) – rauhanneuvotteluteesit Darfurissa (20:15) Haaviston neuvotteluteesi: Tilan antaminen. Myötäkuuntelu (22:08) Haaviston neuvotteluteesi: Suorapuheisuus myös vastapuolelle epämiellyttävistä asioista kuten kansanmurhasta. Radikaali totuudellisuus (23:50) Haaviston neuvotteluteesi: Positiivinen yllättäminen positiivisella totuudellisuudella. Ei taktisia kaksoisviestejä eri osapuolille (24:23) Haaviston neuvotteluteesi: Varoitusten toteuttaminen. Uhkauksilla pitää olla katetta (25:20) Neuvottelun aikarajoitukset. Tunteet ja häpeä (26:35) Afrikka on suuri tuntematon. Kiinalaisten kolmirakenteinen hissipuhe Afrikassa toimii: väestönkasvun, talousongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisu vs. Euroopan moralismi ja demokratia (28:53) Suomen energiapolitiikan mahdollisuudet: tuulivoima, aurinkovoima, turve, siirtokapasiteetti. Rosatomin virheinvestointi (31:00) Teollisuuden ja Haavistonkin edustamien ympäristöaktivistien kummallinen yhteisvoitto voi olla lähellä. Paljon on opittu 1970-luvulta (32:00) Identiteettipolitiikka Suomessa. Erimielisyys vaatii sivistynyttä neuvottelumekanismia (33:07) Sauli Niinistön tolkku-konsepti. Maahanmuuttajanuorten turvallinen tila. Myötäkuuntelun taito (36:20) Agoran puute. Sosiaalinen media huonona korvikkeena. Pekka TikTokissa (37:37) Ei maailmalle kannata oppia viedä, kyllä maailmalla osataan. Riitojenratkaisumenetelmät voivat olla perinteisiä (39:25) Suomen historian parhaat presidentit. Miten Risto Ryti uhrautui Suomen puolesta (41:18) YK:n Kofi Annan oli rohkea toimija suurvaltojen välissä (42:30) Kansanliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle. Ahvenanmaa oli mukana myös NATO-prosessissa (43:36) Mitä odotat presidentinvaalikamppailulta? (44:05) #neuvottelija Sisäpiiri 21 Pekkan Haavisto Reykjavikissa Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Den finlandssvenska lyrikskatten är stor och betydelsefull. Maria Küchen reflekterar över en rik poesi som skrivs på ett ifrågasatt språk. ESSÄ: Detta är en text där skribenten reflekterar över ett ämne eller ett verk. Åsikter som uttrycks är skribentens egna. Ursprungligen publicerad 2018-01-22.2015 debuterade den finlandssvenska poeten Martina Moliis-Mellberg med diktsamlingen ”A”, en prosalyrisk triptyk som skildrar längtan efter överskridande och förvandling.Titanen som bär upp himlen på sina axlar längtar efter att vara något annat än det han är. Dykaren Jacques Costeau vill bli en haj. En älskande vill bli en del av sin älskades kropp.Den älskade har en stjärnas namn, Alfa Cassiopeia. ”Blommorna klöser sig fram över huden” står det i 'A', ”och Alfa Cassiopeia börjar prata i sömnen, hon skriker och vänder sig i förtvivlan medan huden hotar att spricka.”Att försöka tala, kan vara att gå sönder – särskilt om språket som åläggs dig inte är ditt eget.finlandssvensk dikt har central betydelse ­– för Finland generellt, för svenskan i Finland, och för svenska språket och svensk poesi i allmänhet.Hösten 2017 intervjuades Martina Moliis-Mellberg i Sisuradio, Sveriges Radios programavdelning för finskspråkiga och finländare i Sverige. Hon berättade att finskan för henne, hela livet, har varit någonting hon har skämts över att hon inte kan. Först när hon flyttade från Finland till Malmö började hon se finskan som en möjlighet i stället för ett misslyckande.Diktsamlingen ”A” fick strålande kritik just för språkkänslan, men i Martina Moliis-Mellbergs hemland Finland krymper rummet för hennes språk, svenskan.Språk är identitet, och språkets kärnved är dess poesi. Relationen mellan språk, identitet och dikt är intim. Så när finlandssvenska poeter berättar om sin relation till finskan, berättar det också något om läget för svensktalande i Finland generellt.Svensktalande i Finland är inte alltid bra på finska. Det borde de bli, eller också borde de flytta ”hem” till ett Sverige där de inte har några rötter, enligt sannfinländare och röster inom finskhetsförbundet. Finskhetsförbundet är en drygt hundra år gammal sammanslutning, som idag strävar efter att avskaffa den officiella tvåspråkigheten i Finland.Effekten skulle bli förödande – för svenskspråkiga medier, för den svenska modersmålsundervisningen i Finlands skolor, för finlandssvensk poesi.Redan idag är den marginaliserad, inom den i sig alltmer marginaliserade finlandssvenskan. Det är inte främst dikt som de svenskspråkiga i Finland läser.Men finlandssvensk dikt har central betydelse ­– för Finland generellt, för svenskan i Finland, och för svenska språket och svensk poesi i allmänhet.Texten till Finlands nationalsång ”Maamme”, är en översättning från det finlandssvenska originalet ”Vårt land” av Johan Ludvig Runeberg. Dikten är hämtad ur hans massiva diktepos Fänrik Ståls sägner från 1848:”Ej lyfts en höjd mot himlens rand, ej sänks en dal, ej sköljs en strand, mer älskad än vår bygd i nord, än våra fäders jord” – det är långt från Runebergs klassiskt rimmade nationalism, till den kosmiskt himlastormande världsmedborgaren i Edith Södergrans dikter, som chockerade sin omvärld med sin kullkastande modernism ett drygt halvsekel senare.”Mannen har icke kommit, har aldrig varit, skall aldrig bli” skrev Södergran i debutboken 'Dikter' 1916. ”Vi äro alla krigarinnor, hjältinnor, ryttarinnor, 
… vi äro de minst väntade och de djupast röda, 
tigerfläckar, spända strängar, stjärnor utan svindel.”Från Edith Södergran och framåt har dikten i det svensktalande Finland omdefinierat svenska språkets gränser. Finlandssvenskan betraktas ofta som en ”renare” och mer omsorgsfullt bevarande svenska än rikssvenskan, men det betyder inte att finlandssvensk dikt är konservativ, tvärtom.1922, året före Edith Södergrans död, debuterade Gunnar Björling, en av modernismens mest estetiskt radikala poeter. ”Jag blev barn, förrän jag blev vuxen | och som vuxen blev jag barn | jag skrattar alla dar. | Nu blommar luften | och morgonflugan vaknar.” Så skrev Björling i sin tredje diktsamling ”Kiri-Ra!” Från 1930. Hans tidiga dikter utstrålar en livsglädje som går igen hos finlandssvenska Eva-Stina Byggmästar åttio år senare:”Vi såg på soliga platser / de mest förtjusande / palmer i skrattgrönt / lyckogrönt, sagogrönt” – skrev Byggmästar 2010 i ”Vagga liten vagabond”.Björlings och Byggmästars röster blir förväxlingsbara, och det har sagts även om Martina Moliis-Mellberg att hon gör det svåra lätt. Men den finlandssvenska poesin talar självklart inte med en enda entydig röst, eller med ett enda språk.Hos Cia Rinne, i böcker som ”Zarzoum” från 2001 och ”Notes for soloists” som kom åtta år senare, glider dikten mellan engelska, tyska, franska och franska. Rinne är född i en finlandssvensk familj i Göteborg och uppvuxen i Tyskland. Hon kan tyckas befinna sig ljusår från den snävt inringade bildliga och bokstavliga finlandssvenska geografin. Just detta är en likhet mellan Edith Södergran och Cia Rinne.Kanske är det karaktäristiskt för poesi generellt, att poeterna rör sig mellan språk och länder i försök att trotsa konventioner och gränser. Kanske å andra sidan inte. Kanske har överskridandets poetik börjat formuleras på allvar först de senaste hundra åren, när de exkluderades röster har tagit plats i skrift och dikt – de som inte är män, inte är heterosexuella, inte är vita.Perera jämförs med Tikkanen, inte med Farrokhzad, men kärnan i hans dikt är utsatthet på grund av rasism”White monkey” heter den finlandssvenska debutanten Adrian Pereras debutdiktsamling, som hösten 2017 belönades med svenska Yles litteraturpris. Boken har likheter med Athena Farrokhzads uppmärksammade debut ”Vitsvit” från 2013. Både hos Farrokhzad och Perera finns ett röstspel mellan livsöden som benämns på liknande vis – pojken, mamman, pappan, mormodern.Dessa livsöden i Pereras bok, säger Svenska Yles jury, ”skildrar allmängiltiga teman som hudfärg, utanförskap och gemenskap. I Märta Tikkanens anda skriver Perera om något till synes djupt personligt som tvingar läsaren att lyssna och begrunda.”Perera jämförs med Tikkanen, inte med Farrokhzad, men kärnan i hans dikt är utsatthet på grund av rasism, en tematik som Tikkanen aldrig har avsökt. Med kraft skriver Pereira in sig i en internationell samtida vithetskritik:”Min vän säger att vitheten fyller hen med skam.” står det i ”White Monkey”.”'Det är jag som förstör världen. Allt är mitt fel. Allt.' Vi talar inte mer om min mor eller mig. Det är klart att min än behöver trösten mest.”Det handlar om vit bräcklighet och vita tårar – men finlandssvenskan, och den kulturella identitet som inringas av finlandssvenskan, blir i Yles prismotivering primär.Yle är Finlands public service-bolag för radio och teve. Nedskärningar inom Svenska Yles verksamhet de senaste åren oroar de svenskspråkiga i Finland. Finlandssvenska talas av fem procent av Finlands invånare, och dessa fem procent får kontinuerligt sitt språkliga existensberättigande ifrågasatt. Behövs finlandssvenskan?Frågan är försåtlig. Språk är en central bärare av identitet. Att ifrågasätta finlandssvenskan, innebär att även de som talar finlandssvenska ifrågasätts."Suomessa puhutaan suomea" hävdar finskhetsförbundet. I Finland talar vi finska. Och i Sverige, enligt moderaternas partiledare, talar vi svenska.Att säga så, är att ifrågasätta människors existensberättigande. I ett land talas alltid flera språk, och vi är våra språk.Behärskar du inte språket som du förväntas använda för att beskriva dig själv och dina sammanhang, då blir det svårt att överhuvudtaget förstå vem du är.Finlandssvensk poesi behöver ses i det ljuset: som ett sätt att fortsätta existera genom att skapa, upprätthålla och ständigt nyskapa ett språk.Maria Küchen, författare och kritiker Maria Küchen tipsar om 5 favoritdiktsamlingar av finlandssvenska författare:Katarina Gäddnäs: "Venuspassagen" (Schilds & Söderströms 2005)Agneta Enckell: "Inte ett ord (jag är naken)" (Schilds & Söderströms 2014)Edith Södergran: "Dikter" (Schildts 1916)Martina Moliis-Mellberg: "A" ( Schilds & Söderströms 2015, Modernista 2017) "7" (Schilds & Söderströms 2017 )Solveig von Schoultz: "Ett sätt att räkna tiden" (Alba 1989)

"Jos nainen pyrkii olemaan tasa-arvoinen miesten kanssa, häneltä puuttuu kunnianhimo.” Näin kauniisti lausui joskus yhdysvaltalainen psykologi Timothy Leary. Miltä tuntuu olla nainen Suomessa vuonna 2023? Millaisiin lasikattoihin ja betoniseiniin naisena nykyään törmää? Millainen on nykyään naisen euro, naisten koulutustaso, naisten vaikutusvalta? Nykynaiseudesta keskustellaan viimeisessä Maamme-kirjassani, ja kokemusasiantuntijavieraani ovat kirjailija ja terapeutti Anja Snellman sekä toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola.

Päivän mietelauseena on ote Zacharias Topeliuksen Maamme kirjasta, joka kertoo, kuinka maanviljelys sai Kalevalan mukaan alkunsa. Mietteen on valinnut Raili Tuikka. Lukijana on Olli Kari.

Runeberg, Johan Ludvig (1804 – 1877) Mitä uutta hänestä kirjoitan, saanko uuden näkökulman avaramman? Hän syntyi Pietarsaaressa, opiskeli eripuolilla Suomessa. Hän Suomesta ihannekuvan loi, sen kansaa ja luontoa jumaloi. Lähes kaikki suomalaiset suurmiehet olivat ruotsinkielisiä, niin myös Runeberg. Hän pikkuserkkunsa nai, kahdeksan lasta sai, joista kuusi poikaa jäi eloon. Runeberg kirjoitti runoja, toimi professorina ja lehtorina. Hän Maamme laulun kirjoitti ja itsetuntoamme vahvisti. Pitkänä ja komeana, hän herätti huomiota. Tiedetään hänen useastikin rakastuneen, ja ainakin yhden suhteen pitempäänkin jatkuneen. Runeberg ensimmäisenä suurmiehenä mainitaan, ja kyllähän häntä paljosta kiittää saa. Hän kansan itsetuntoa vahvisti, ja lehtorina kansaa valisti. Hänet myös maisterina mainitaan, papiksikin valmistui aikanaan. Opettajana oli ankaravanhan ajan opettaja. Hänen mukaansa nimettyjä katuja ja aukioita on eripuolella, kaukaisin niistä jopa ruotsissa. Hänen runojaan on käännetty usealle kielelle, toi näin iloa myös ulkomaisten mielelle. Saksa, Tanska, Ranska ja Englanti mainitaan, italiaksikin jotain runoa lukea saa. Hän monta virttä valmisti ja korjasi, harrastuksenaan metsästi. Metsällä hän myös aivoinfarktin sai, ja loppuikänsä ihmisiä ikkunasta katsella sai. Hän kuoli Porvoossa, hautajaisissa oli tungosta: Helsingistä tuli kolme junanvaunullista väkeä, koko valtiopäivät kiipesi hautauspaikan mäkeä. Runeberg korkeimmalle kummulle haudattiin, hautajaisreitti pikkukuusilla ja kuusenoksilla koristeltiin. Ulla-Maija Mantere

Politiikot ja asiantuntijat eri maissa varoittavat kansalaisia, että edessä on edelleen vaikeita aikoja. Millainen vuosi mahtaa olla edessä? Mihin pitää varautua? Miten maailmantalous kehittyy ensi vuonna? Entä mitä tapahtuu, kun elintaso laskee? Voisiko taloudellinen taantuma vaikuttaa positiivisesti arvomaailmaamme? Vuoden ensimmäisessä Maamme-kirjassa pohditaan talouden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan vointia ja kehitystä ja yritetään löytää taivaanrannalta hopeareunusta ja muita positiivisia merkkejä. Vieraana on taloustieteilijä ja kirjailija Sixten Korkman.

Jaana Seppänen keskustelee Taru Torikan kanssa romaanistaan Maamme laulu. Kylmään kevääseen 1904 sijoittuvan romaanin keskushenkilö on kirjailijan isoisän isä, virkamies ja mm. Tolstoita suomentanut Robert Seppänen, jonka ristiriitainen persoona ja tehtävä venäläishallinnon virkamiehenä, Moskovan maisterina, ja toisaalta venäläiseen kirjallisuuteen syvästi ihastuneena kulttuurimiehenä on askarruttanut Jaana Seppästä pitkään. Mitä voimme oikeasti tietää edes suvun merkkihenkilöiden ajasta ja ajatuksista? Maamme laulussa eletään epäilyn ja keskinäisen kyräilyn aikaa, Robertia perheineen vakoilee kollega Wennerström, joka uskottelee itselleen olevansa hyvällä, maamme, asialla mahdollista venäläisvakoojaa ja petturina vastaan. Seppästen kotona Tilda-rouva odottaa enimmäkseen toimettomana ja muuttuu vainoharhaisemmaksi ja pelokkaammaksi. Maikki-piika sentään pääsee kaupungille asioille, mutta on jatkuvasti tunkeilevien katseiden kohteena. Kaiken päällä leijuu pahaenteinen ilmapiiri, joka tuntuu henkilöiden ja lukijoiden vatsassa asti. Eletään aikaa, jossa on pakko omaksua eri kieliä ja rekistereitä, kotona ja sen ulkopuolella. ”Historiallinen romaani” imaisee lukijan keskelle pelkojen sävyttämää Helsinkiä, eikä päästä otteita, vaikka lukija tietää, mitä Eugen Schauman kohta tekee. Puhumme myös siitä, mitä yhteistä o Maamme laululla ja James Joycella! Jaana Seppäsen kuva Ari Haimi, Aviador

Kevään 2022 viimeisessä jaksossa otetaan käsittelyyn sydäntemme suomimusikaalit! Juttelemme vakiovieraamme Viljatuuli Ylikosken kanssa siitä, miksi Varissuo-musikaali pitäisi tuoda pikavauhtia takaisin ja siitä, miksi Tom of Finland -musikaali oli harvinaisen onnistunut sateenkaaritarina. Entäpä kenen suuren suomalaisen tarina pitäisi vielä muokata musikaalimuotoon? Kuuntele myös: Hamilton täl pual jokke – Varissuo, Turun Kaupunginteatteri Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Vieraana Viljatuuli Ylikoski. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan kappaleita Maamme (säv. Fredrik Pacius), Porilaisten marssi (säv. C. F. Kress) ja Finlandia (säv. Jean Sibelius)

Roomassa asuvan taiteilija Hannu Palosuon You Live With Me -näyttely Didrichsenin taidemuseossa saa katsojan pohtimaan omia muistikuvia ja muistoja ihmisistä. Maalauksissa kohtaamme ihmishahmoja, joiden kasvojen kohdalla on vain valkoista maalia. Teokset käsittelevät aikaa, muistojen kerrostumista ja muistin epävarmuutta. Muistojen tuntemukset ovat edelleen mielessämme ja tunteissamme. Miksi perheen lapset muistavat eri asioita vanhemmistaan? Millä tavalla historiallisessa Roomassa eläminen vaikuttaa nykyhetken kokemiseen? Palosuo pohtii teoksissaan, mikä on katsojan suhde kuvaan ja sen heijastamaan maailmaan. Palosuon taidetta on esillä myös tämän vuoden Venetsian biennaalissa. Palosuolta nähdään näyttelyssä maalausten lisäksi veistoksia, koruja, astioita ja lasimaalauksia. Ohjelman vieraana on Hannu Palosuo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tällä kertaa Aristoteleen kantapäässä muistellaan Maamme-laulun innostunutta ensiesitystä Kukan päivänä 174 vuotta sitten. Vieraana on musiikin tutkija ja musiikin tohtori Sakari Ylivuori. Mikä Paciuksen säveltämässä laulussa sytytti kuulijat välittömästi isänmaalliseen hurmokseen? Ohjelmassa pohditaan myös, miten töitä tehdään kotoa käsin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksia vietetään keskiviikkona 27.4. Tämän vuoden teemana on Maamme versoo uutta – I vårt land spirar det nya. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa. Veteraanipäivän juhlallisuudet järjestetään tänä vuonna Nastolan kirkossa Ristinkirkon ollessa remontissa. Tapahtumat alkavat kunnianosoituksin Nastolan kirkon sankarihaudoilla kello 9.30. Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos, joka kertoo lisää tapahtumasta. Lahden kaupunki tarjoaa edestakaisen bussikuljetuksen Ristinkirkon edustalta Nastolan kirkolle ja juhlallisuuksien päätyttyä takaisin. Varaathan paikkasi etukäteen p. 044 716 1601 (ark. klo 10–12). Bussien aikataulu: - Lähtö Ristinkirkolta klo 8.50 - Paluu Nastolan seurakuntatalolta tilaisuuksien päätyttyä n. klo 12.00 Lue lisää täältä

Espanjan ja Bahrainin talvitestit on taputeltu, onko testien perusteella lupa odottaa suuria yllätyksiä? Adrian Neweyn mukaan tekniset muutokset kaudelle 2022 on merkittävimmät lajissa sitten vuoden 1983 - mitä konkreettisesti muutokset tarkoittavat? Nouseeko Williams keskipakkaan mukaan? Onko huhut Ferrarin vauhdista pelkkä uutisankka? Satuileeko ja salaileeko Mercedes omaa vauhtiaansa taas julkisuudessa? Kuka nostaa pyttyä kauden jalkeen? Kuullaanko viela Maamme-laulu tällä kaudella podiumilla? Formula 1 kausiennakko 2022 tiukassa alle parin tunnin paketissa!

J. L. Runebergin Maamme laulun säkeet 4-7. Suom. Paavo Cajander. Kuuluttaja Juha Salomaa.

Keihäänheiton olympiakultaa Soulissa vuonna 1988 voittanut Tapio Korjus kertoo miltä tuntui seistä korkeimmalla korokkeella ja kuunnella Maamme-laulua. Hän paljastaa luopuneensa haaveestaan kehittyä uudeksi Juha Miedoksi vasta parikymppisenä, kun hän oli voittanut keihäänheiton Suomen mestaruuden ja kukistanut piirinmestaruuskisoissa oman idolinsa. Korjus tunnustaa olleensa aktiiviuransa aikana harjoittelukaverina melko hankalakin persoona, ja kertoo urheilijan flow-tilan saaneen joskus jopa sellaisia piirteitä, että epäili voivansa vetää halutessaan vaikka taivaalla loistaneen kuun omaan autoonsa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Aiheita: Vähän päivässä tekee paljon vuodessa, tehkää yksinkertaisempia tietokoneohjelmia, hirvittää maahan heitetyt maskit, Espoossa kukkii siniset maskit, nuoret juo koskenkorvaa. käykö Suomi alkoholin voimalla, koronaa ja vaalipolitiikkaa, Valkeakoskella terveyspalvelut pelaa, deja vu tv-ohjelmista, verot kyrsii, miksi Suomeen tulee kausityöntekijöitä, sähköpotkulaudat pelottaa, pitäisikö laittaa sähköpolkupyörä, iskelmät ovat pilattu uusilla sovituksilla ja miksi sanotaan, että akku loppuu. Omat avaukset numeroon 0800 154 64 tai whatsapp ääniviesti 044 55 154 64. Ohjelman toimittajina Petri Rinne ja Airi Saastamoinen.

Roman Schatzin Maamme-illassa kuullaan, miten suomalaiset valmistautuvat tulevaan poikkeuskesään. Vieraana ovat kuuntelijat, joiden seurassa puhutaan mm. kesäkanoista, tandempyöräilystä ja sukkien kutomisesta. Tapaamme myös kolme yllätysvierasta: lavarunoilija Elsa Töllin, kuva- ja sanataiteilija Pekka Vuoren sekä Suomen johtavan ukulelistin Jarmo Julkusen.

Ensi vuonna 20-vuotis -taiteilijajuhliaan viettävä Lord Est on jostain kumman syystä välttynyt Taacan sohvalta, mutta nyt asia korjataan. Mikä kumma ajoi lempääläläis-pojan kohti reggaen/dancehallin kuumia rytmejä, ja miten on mahdollista, että mies pompsahtaa edelleen, yhä uudestaan, uusien hittien myötä aina pinnalle, kuin koho? Maamme bilekansan keinuttajien aatelismies puhuu nyt - kuunnellaan!

Karjalassa ja Pohjanmaalla ei hirveästi anteeksi pyydellä, sillä kattaus on kaikista maakuntakierroksistamme rankin – kevyimmästä päästä löytyy goottirockia ja popmetallia! Mutta niin vain taas tämä nippu bändejä todistaa miten tasokasta, persoonallista ja mieleen jäävää musiikkia tahkotaan suurten rahoittajien hyppysten ulkopuolella. Mikä tahansa näistä bändeistä voi olla se seuraava iso juttu, ja meille on kunnia heidät teille esitellä! 01. Memoremains (Seinäjoki, metalli)© Riku-Pekka Lappalainen Add together catchy pop melodies, headbanging metal riffs, groovy disco beats and a hint of symphonic epicness and you have the recipe for Memoremains.  Mixing the most fertile elements of metal, pop and disco, Memoremains has created a recognizable sound that stands apart from similar artists in the genre. While the influences echo clearly throughout their music, Memoremains brings something new, creative and refreshing to the scene.  The quintet is a fury on the stage and their soldout debut gig at Bar 15 was chosen as "The Best Gig of the Year at the Venue". Since the very first show, the road has already taken the group to a European tour and summer festivals in Finland - including Provinssi, one of the biggest festivals in Finland.  Year 2019 was a rollercoaster and climaxed to gigs and a new single. Always flirting between metal and pop it was probably just a matter of time when this genre bending band would release their first pop cover song. Sorry!  2020 Memoremains wastes no time and is fiercely working on their debut album after COVID-19 cancelled all the spring and summer gigs. A series of singles was released to support the album including Pounding Heart, Bring It On and Eternal Fame! The stage is set for the release of The Cost of Greatness! Keikat:   5.12.2020 Rytmikorjaamo, Seinäjoki w/ Battle Beast  LINKITKotisivuInstagramFacebookTwitterYoutube Spotify    PARASTA KOTIKULMILLASeinäjoella on aika kattavat livemusamahdollisuudet. Monissa paikallisissa baareissa saattaa ihan vahingossakin törmätä johonkin orkesteriin. Keikkoja järjestellään paljon. Myös festareita tietysti löytyy kesällä isoa ja pienempäänkin!  Parhaat keikkapaikathan ovat Seinäjoella tietysti Rytmikorjaamo ja Bar 15! Rytmikorjaamolta löytyy monenmoisia bändejä ja artisteja läpi vuoden. Sitten jos vähän intiimimpää kellaritunnelmaa haluaa, niin kantsii tosiaan suunnata Warttibaariin.  TUE Meillä aukeaa kotisivuillemme Memoremains Shop ihan lähiviikkoina, eli parhaiten tuette bändiä tilailemalla sieltä suoraa Memoremains-merkkareita. Toimintaa pystyy tukemaan tietysti myös keikoilla käymällä ja musaa luukuttamalla!   02. RiESA (Seinäjoki, punkmetal)© Tomi Salminen RiESA sai alkunsa 2018 kun vanhat kaverit perustivat uuden bändin. Yhteistä historiaa ja yhteisiä projekteja on ollut pikkupojista asti. Tyyli muotoutui paljon debyyttialbumin tekoprosessin aikana ja studiosta lähti huomattavasti määrätietoisempi bändi kuin sinne meni. Jo debyytin jälkeen päästiin keikkailemaan hyvin ja samalla taottiin uusia biisejä. Palaset loksahtivat kunnolla kohdilleen kun Pahasta- biisi syntyi. Vahva visio ja into synnytti Paholaisen musiikkia- EP:n, jota bändi pitää ensimmäisenä valmiina versiona bändistä. Hullut hurtat- sinkku striimasi hyvin ja Pahasta- video valittiin kisailemaan Oulun musiikkivideofestivaaleille. Bändi huomioitiin hyvin eri medioissa, yhdessä arviossa ärsyynnyttiin kun genreä ei saatu tarkasti määriteltyä ja toisessa tituleerattiin edelläkävijäksi. Bändi oli molemmista innoissaan. Keikkoja riitti, sana levisi ja biisihanat olivat auki. Toinen pitkäsoitto Olipa kerran Sikakylä on hyvin erikoinen ja härkäinen satu. Konseptialbumi ilmestyy 11.9. ja sitä pohjustaneet sinkut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Myös musiikkivideoihin paljon panostava bändi ylitti itsensä Circus Colosseum- videolla. Levynjulkkareita vietetään Nummijärven Motosoundissa kera Kotiteollisuuden. Loppuvuodesta keikkaillaan niin paljon kuin mahdollista ja suunnitellaan jo ensi vuoden kuvioita.  LINKITSpotifyYoutubeFacebookInstagramLevykauppa X  PARASTA KOTIKULMILLA – Hyvä sijainti, helppo lähteä keikalle minne päin tahansa.  – Kovin oma keikkakokemus on ollut Kultainen Kulaus- ravintolan parkkihallissa järjestetty punk- ilta. Miljöö täydellinen, tupa täynnä ja kaikki toimi. Toivottavasti jatkavat vastaavien iltojen järjestämistä kun tilanne normalisoituu. Rytmikorjaamo on hieno keikkapaikka, Mallaskosken panimoravintolassa kannattaa käydä kesällä kaljalla.   TUE Jos meno maistuu niin kuunnelkaa, se tässä se oleellisin. Toivottavasti nähdään keikoilla!   03. Nameles (Lappeenranta, metal) Nameles on vuonna 2016 perustettu metalliyhtye lappeenrannasta. Riku myllymäki laulajakitaristi, leadkitaristi jesse kojo, basisti joni pakarinen ja rumpalina toimii eetu kamunen. 4 vuotisen uran aikana yhtye on äänittänyt räsynukke nimisen ep.n, omakustanne täyspitkän kohtalo ja kasvu nimisen singlen. Keikka kalenterikin näyttänyt ihan hyvältä siihen nähden että tehdään aivan kaikki itse. Seuraavan kerran meidät näkee lavalla 11.9 mikkelissä ja lokakuussa joensuussa. Ja tietenkin varmistettuna paikka nummirock 2021 lavalla ensi kesänä. Paikka aukesi kaaoszinen bändikilpailusta. Tuska-torstai kilpailuun ollaan osallistuttu 2 kertaa ja 3 kertaa päästiin soittamaan vuosina 2019 ja 2020. Pisin saavutus siinä kilpailussa oli semifinaalit helsingissä. Meillä on single odottamassa että se laitetaa levy-yhtöihin ja toivotaan että nappaa, koska kappale on sen verran kova että ei ole enää järkeä ainakaan tässä vaiheessa julkasta omakustanteisesti. LINKITSpotify FacebookYoutube PARASTA KOTIKULMILLA Lappeenrantalaisen yhtyeenä mukavimmat paikat soittaa ovat totem ja lucky monkeys. Molemmat ovat yhtyeen jäsenten kantapaikkoja. TUE Paras tapa tukea meitä on tulla keikoille, seurata somekanavia ja kuunnella meidän musiikkia.   04. PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)Paleslothin historia kantaa pitkän ajan taakse. Ensimmäinen bändin esiaste lienee ollut olemassa jo silloin, kun veljekset Samuli ja Joonas Myller innostuivat 2000-luvun alkupuolella tarttumaan kitaraan ja rumpukapuloihin osittain oman isänsä musiikillisen harrastuneisuuden ja painostuksen vuoksi. Kaksikko on soittanut keskenään käytännössä aina, ja teoriassa sen visio bändistä on elänyt kauan sen mukana. Alkusysäys varsinaiselle bänditoiminnalle lähti kuitenkin Joonaksen ja Simo Puustisen (nykyisin Decrowned-bändin kitaristi) yhteisistä musisoinneista, joihin liittyi hyvin pian mukaan myös Samuli. Vuosien 2007-2008 aikana Palesloth oli kasvanut sen verran, että veljesten ja Simon lisäksi bassoa hakkasi Arttu Laakkonen. Tuomas Lautanen hyppäsi ensimmäisen kerran bändin vokaaleihin samoihin aikoihin. Tuolloin kaikki bändin jäsenet olivat vielä saman kylän alueelta Kiihtelysvaarasta.  – Käytiin aikaisemmin kaikki samaa peruskoulua, joten sitä kautta tunnettiin toisemme ja musiikilliset mieltymyksemme, joten oli loogista, että ajauduttiin yhdessä saman katon alle fiilistelemään instrumenttien kera. Taisi touhu tuolloin olla vielä enemmänkin covereiden soittamista kuin omien biisien sahaamista. Mahtoi meillä olla kolme omaa biisiä ja muuten soiteltiin Slayer-, Kreator– ja Sepultura-osastoa. Rässipainotteisesti lähdettiin siis liikenteeseen!  Hommat eskaloituivat kuitenkin ajan saatossa sen verran, että porukka alkoi sinkoilla omiin suuntiinsa osittain erimielisyyksien takia mutta myös osaltaan opintokiireiden ja työkiireiden myötä. Myllerin veljekset jäivät jälleen pitkäksi toviksi soittelemaan keskenään, mikä oli varmasti se suurin alkusysäys sille, että rässin sahaaminen sai jäädä, ja he alkoivat keskenään vääntää enemmän sellaista, joka tuntui omalta.  Aikaa vierähti taas vuosia. Vuoden 2017 loppuun mennessä bändi oli saanut taas uutta verta ja lihaa joukkoonsa. Tällä kertaa veljesten lisäksi bassoa työsti Jaakko Saavalainen, ja toiseen kitaraan hyppäsi veljesten isän humppabändissä vaikuttava Jani Pulkkinen. Biisejäkin oli siunaantunut seitsemän kipaletta, jotka olivat kutakuinkin valmista kauraa pientä hieromista lukuun ottamatta. Alkuperäinen visio oli, että Samuli hoitaisi kitaran lisäksi vokaalit, mutta bändi päätyi kuitenkin kysymään, vieläkö Tuomas Lautasta kiinnostaisi lähteä kokeilemaan.  – Tuomasta kiinnosti, ja pitkälti sillä tiellä ollaan, ja samalla poppoolla ollaan yhä jatkamassa toimintaa. Hyvin pian biisien isojen linjojen varmistuttua hypättiin vuoden 2018 alkupuolella Joensuun GURU-studioon äänittämään ensimmäistä täyspitkää. Koko homma tehtiin omakustanteisesti, digitaalijakelussa avitti Samsara Records. Paleslothin ensimmäinen täysipitkä ”The Burden of Existence” julkaistiin 1. päivä kesäkuuta vuonna 2018.  – Pähkinänkuoressa Paleslothin biisit saavat usein alkunsa Samulin ja Joonaksen keskinäisistä ideoinneista. Koko ensimmäinen levy on Samulin ja Joonaksen kädenjälkeä lukuun ottamatta Janin kitarasooloja. ”The Burden of Existence” -rieskan punainen lanka kulkee vahvasti ihmisyydessä. Tietynlaista inhorealismia, ihmisyyden peili, draaman kaari kulkee kutakuinkin siemensyöksystä kohti helvettiä.  – Emme ole kauhean mielellään halunneet määritellä itseämme kovin tiukasti mihinkään genreen. Jäsenten musiikilliset idolit sekä suurimmat vaikuttajat löytyvät kuitenkin vahvasti tuolta stoner/sludge-metallin syvistä syövereistä, ja olemme pyrkineet ammentamaan noista sfääreistä mahdollisimman paljon omaan tekemiseen unohtamatta kuitenkaan sitä halua toteuttaa omaa juttuamme.  – Tavoitteenamme on keikkailun lisäksi saada mahdollisimman tehokkaasti uutta materiaalia pihalle. Istutaan parhaillaankin studiossa tätä haastattelua kirjaillessa. Ensimmäinen albumi oli tietynlainen ”wrap-up” pitkän ajan historiaa, joka oli aika saada yksiin kansiin ja ulos luolastaan. Nyt on hyvä keskittyä tyylimme kehittämiseen uuden materiaalin muodossa. Toistaiseksi ei olla vielä Joensuuta kauemmaksi keikkailtu, mutta tähän mennessä jokainen keikka on ollut hyvä ja ikimuistoinen kokemus. Yleisöltä on tullut ”high fivejä” ja energiastamme on pidetty, mikä on ollut toki iloinen yllätys. Varsinaisia huonoja kokemuksia ei ole vielä vastaan sattunut. – Toivotaan, että sellaisiakin tulee, kaikki on kotiin päin!  Seuraavan kerran Paleslothin möyrintää pääsee kokemaan livenä 23. päivä maaliskuuta Joensuun La Barressa.  Palesloth  Tuomas Lautanen – vokaalit  Joonas Myller – rummut  Jaakko Saavalainen – basso  Jani Pulkkinen – kitara  Samuli Myller – kitara/laulu    Julkaisut  ”The Burden of Existence” (2018) LINKITFacebookYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA    Paikallislehtemme Karjalaisen haluan nostaa pedestaalille kun tekivät mukavan jutun meistä taannoin paperilehteen ja interwebsteriin myös. Juttu löytyy täältä.    Ei maha Kiihtelysvaaraan paljon kummasia lempiseikkoja mahtua :D Vasta poltettu kirkko meiltä löytyy! Tule ja koe! Kuoleva kyläpahainen on sopiva taiteellinen indikaattori tän tyyppisen musiikin tekemiselle. Joensuun ehdoton ykköskeikkapaikka on La Barre ja siellä on tullut useamman kerran PALESLOTH remmin kanssa tanssahdeltua lavalla.   TUE Paras tapa tukea toimintaamme on ostaa EP levykäistä bandcampimme kautta / striimata niin pirusti kapitalismin luomissa striimauspalveluissa. Mielekästä toki myös jos joku joskus keikallekkin eksyy.   05. Killing Attack (Joensuu, metal)Killing Attackin historia alkaa alkuvuodesta 2015 jolloin nykyisen kokoonpanon laulaja/kitaristi ja rumpali muuttivat aikaisemman bändinsä nimen ja musiikkityylin nykyiseen Thrash metallin. Sittemmin bändiin on liittynyt soolokitaristi ja basisti vaihtunut nykyiseen. Nykyinen kokoonpano on ollut kasassa tammikuusta 2016. Bändi on vuosien saatossa keikkaillut Joensuun alueella ja viime vuonna myös ensimmäinen Joensuun ulkopuolinen keikka Helsingin Roihuvuoressa. Julkaisuja on yksi demo-EP ja kaksi sinkkua ennen vuoden 2020 kesäkuussa julkaistua debyyttialbumia Decadence. Tulevaisuuden suunnitelmissa on mahdollisimman ankaraa keikkailua ja myöskin uusien biisien sävellystä.  Killing Attackin kokoonpano:  Atte Heikkilä: Kitara ja laulu  Niko Parviainen: Kitara ja taustalaulut  Arttu Heikkilä: Basso ja taustalaulut  Panu Vuojolainen: Rummut  LINKITKotisivuFacebookSpotifyInstagram: @killingattackofficialYoutubeBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA Joensuussa parasta on metallin soittajien yhteilöllisyys ja paljous  Joensuussa keikkapaikkana ehdottomasti ravintola La Barre  TUE Paras tapa tukea on tietenkin tulla keikoille (seuraava Kuopion Ottopojassa 19.9.), ostaa levyjä Levykauppa Äx:stä, kuunnella musiikkia Spotifysta ja kehottaa kaveria tekemään samoin.    06. MIrroria (Oulu, goottirock) Mirroria on suomalainen goottirocki yhtye joka on perustettu Oulussa 1995. Ensimmäinen demo, joka jäi nimeämättä ja oikeastaan myös julkaisematta, äänitettiin alkuvuodesta 1996. Nauhalla oli vahvoja folk-vaikutteita. Jonkinlaista pienimuotoista mainetta nauha keräsi kasetilta kasetille levitettynä kuitenkin.     Toinen kahden biisin nauha äänitetttiin loppuvuodesta 1996. Se poikkesi hyvin paljon ensimmäisestä, sisälsi kaksi raitaa "The evil dream" ja "The path". Kyseessä oli eräänlainen kokeilu; raakaa industrial saundia ja hulluutta sekoitettuna.       Sen jälkeen seurasi seuraavan vuosituhannen alusta useita CDr-julkaisuja.  Celestial signs (2002) sisälsi aika pitkälle akustiselle kitaralle perustuvia herkkiä goottipop-balladeja. Levyä miksattiin pitkään ja tunteella, ja sen miksaus meni aika lailla pieleen.  Forever dead (2005) oli edeltäjäänsä huomattavasti rokimpi.   The evil dream... The path (2006) oli eräänlainen kokoelma joka sisälsi bändin siihenastisen uran varrella äänitettyjä nauhoja hieman epäloogisesti sekoitettuna.  Canticles of the damned (2008) oli iso harppaus oikeaan suuntaan. Melodista ja synkkää goottirokkia.  So deeply lost (2009) oli hieman raskaampi ja tunnelmaltaan omituinen.  Hidden in this lovely night (2009) oli tupla albumi sisältäen aika pitkälle akustisen, vaikka välillä säröisen rokkaavammankin, melankolisen sinfonian.  Kolme edellistä julkaistiin samaan aikaan CDr muodossa syksyllä 2010.   God's images & Devil's reflections(2011) oli omituinen tunnelmaltaan, ja lisäsi vielä enemmän absurdia meininkiä Mirrorian musiikkiin.  Has anyone heard about liberty..? (2012) Oli aika raskas ja industrial-vaikutteinen, ehkä Killing joke lähinnä kuuluu sieltä.  Adore(2013) oli raastava ja demoninen, psykedeelinen ja kokeileva, päätti yhden aikakauden bändin historiassa.         Bändin ensimmäinen aito painettu cd oli Wind has brought the most beautiful snowflake (2017); jo kypsempään saundiin perustuva levy ja aika massivinen eepos.      Sitten seurasi vielä pari CDr-julkaisua: Moonlight - the silence of the dimensions (2017) oli tupla-CDr joka sisälsi yhtyeen julkaisemattomia nauhoja, ja sekä vanhan että uudelleen miksatun ja soitannoltaan hieman päivitetyn version Celestial signsistä.  The Earth is Not pure oli tahatonta mustaa huumoria sisältävä, hieman jopa Ennio Morriconen tyylisiä sävellyksiä sisältävä CDr-julkaisu.  Yhtyeen tuorein Dreams made flesh, God made God on aito painettu tupla-cd sisältäen paitsi uuden albumin myös yhtyeen edellisen The Earth is not pure-albumin. Tämä on hyvinkin omalaatuinen teos, varsinaista riffittelyä on suhteellisen vähän ja kuultavissa on myös deathrock-vaikutteet. Levyä voisi kutsua myös progressiiviseksi, mutta se on harhaa pääpainon ollessa pikemminkin hallitussa kaaoksessa. Levyn yhdestä biisistä "Night calls me sin" julkaistiin myös video Youtubessa.      Mirrorian tyyli on jatkoa – ja se on saanut vaikutteita sekä old school goottirock, deathrock post-punk bändeistä että uudemmista loistavista bändeistä. Yhtyeen musiikki on melankolista, abstraktia, psykedeelistä, surrealistista ja kokeilevaa. Silti mielestämme sopivampaa leimaa ei ole kuin goottirock vaikka sen rajoja venytetäänkin.       Vaikutteita olemme saaneet bändeiltä kuten Bauhaus, Fields of the nephilim, Siouxsie & the banshees, Joy division, varhainen Christian death, The Cure, Virgin prunes... Lista on pitkä. Myös uudempi goottimeininki on antanut vaikutteita.       Sanoitukset ovat runollista tajunnan virtaa sivuten mystiikkaa, dualismia, surua, rakkautta ja koko ihmisen tunteen kirjoa. Poliittista sanottavaa sieltä on turha etsiä, vaan jos siltä vaikuttaa se on henkilökohtaisella tasolla koettua raivoa yhteiskunnan fasistisia piirteitä kohtaan. Korkeintaan siis anarkismia, jos yhtään mitään poliittista.      Yhtye ei voi tehdä keikkoja kokoonpanon suppeuden vuoksi, mutta toivomme että tutustutte meihin. Ostan itsekkin kaiken musiikkini aitona ja fyysisenä ja toivomme että jos kiinnostutte, ostatte meidän musiikkia cd-muodossa. Iso osa vanhemmista levyistä löytyy netistä mm. Spotifystä.    Yhtye on jäänyt kolmen vuoden levytystauolle, ideoita kypsytellään ja toivutaan yhden yhtyeen jäsenen vakavasta käsivammasta. LINKITDiscogs.comSpotifyApple MusicYoutube   07. Garter Snake (Oulu, rock) Garter Snake on pirteää ja hyväntuulista rock-musiikkia soittava yhtye Oulusta. Yhtyeen soundi nojaa tiukkoihin kitarariffeihin, nokkeliin sanoituksiin sekä naissolistin vahvaan ääneen. Kokoonpanon muodostavat Hannu (kitara), Veikko (basso), Henni (laulu), Ita (rummut) sekä Mikko (kosketinsoittimet).  Garter Snake on julkaissut Penchant for Mischief nimeä kantavan EP:n, jolta on tähän mennessä lohkaistu musiikkivideosingleksi kappale Ménage à Moi. EP on kuunneltavissa kaikissa suurissa suoratoistopalveluissa ja musiikkivideo löytyy YouTubesta (linkit alla).  Korona-pandemiasta johtuneen pakotetun keikkatauon olemme käyttäneet hyödyksemme ja säveltäneet lähestulkoon albumillisen uutta musiikkia, jota olisi tarkoitus lähteä pikapuoliin äänittämään studioon. Uutta Garter Snake -materiaalia siis luvassa, mahdollisesti vielä vuoden 2020 aikana! LINKITSähköposti: gartersnakeband@gmail.comFacebookSpotifyYouTube PARASTA KOTIKULMILLA - Parasta Oulussa on ehdottomasti rakastettu yöllinen olento, joka tunnetaan mystisenä Nakkifakiirina. Joka viikonloppu, tuulessa tai tuiskussa, tämä yön väsymätön ritari tuo hotdog-kärrynsä Rotuaarille ja tarjoilee   sieltä nakkisämpylöitä väsyneelle ja nälkäiselle juhlakansalle. Nakkifakiirin antimet ovat usein tarjonneet sekä unohtumattoman makuelämyksen, että paljon tarvittua energiaa kotiin raahustamiseen.  - Paras menopaikka? 45 Special. Alakerta. Rokkidisco joka viikonloppu, taattua menoa. - Paras ruokapaikka? Kauppuri 5:sen gourmet-burgereita voi suositella varauksetta. - Paras keikkapaikka? Hevimesta tarjoilee hyvät puitteet ja runsaasti eri rock-genrejen ja ala-genrejen keikkoja (sekä edullista tanssijalanvoitelunestettä).   08. lieteAllas (Tyrnävä, rock)Bändi kasattiin osin peukaloiden pyörittämisen, tekemisen puutteen takia ja luonnollisesti myös rakkaudesta musiikkiin TYRÄROKKIIN vuonna 2002, jolloin se muutamien reenien ajaksi toi yhteen perunapitäjä Tyrnävän silloin nuoret ja anarkistiset punkkarit.  Heitä ei siihen aikaan löytynyt pienestä pitäjästä kuin trioksi asti, jollaisena bändi kuultiin ja nähtiin aina lokakuuhun 2011, jolloin se hankki riveihinsä Obelix Mädän. Mörinävoitoinen laulu jäi taustalle ja keulaan alettiin käyttää korkeampia ääniä biisien muuttaessa hieman suuntaa raskaampaan ja jopa suoraviivaiseen heavyyn punkkia unohtamatta.  lieteAllas soittaa aina, kun niin sovitaan ja keikat ovat aina lupaus seikkailusta – tsekkaa TYRÄROKKI-live 2020 (linkki alla!!!)  Aadolf: Basso, laulu  Benito: Kitara, laulu  Kemppainen: Rummut  Obelix Mätä: Laulu  LINKITFacebookYoutubeSpotifyYoutube   PARASTA KOTIKULMILLA Hienoja keikka- ja ruokapaikkoja: https://www.facebook.com/ravintolaranni https://www.facebook.com/Tikankontti   09. Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)Mä olen Sonia Icaros, laulaja-lauluntekijä. Mun suurin missio on voimaannuttaa ihmisiä ja pitää heikompien puolta. Ehkä mä oon yhdenlainen Soturiprinsessa, joka ratsastaa hevosellaan paikalle kun joku tarvii lohdutusta tai tukea. En voi sietää epäoikeudenmukaisuutta tai väärää vallankäyttöä ja tulenkin väliin jos sellaista kohtaan. Siksi mä laulankin. Vaikuttaakseni ympäröivään yhteiskuntaan laulamalla rohkaisua niille, jotka tarvii sitä siinä hetkessä. (Oon tehnyt biisejä myös erilaisissa laitoksissa ja palvelukodeissa niiden ihmisten tarinoista.)  Mun kynästä lähtee koskettavia tarinoita ja kauniita melodioita, teen suurimman osan musiikistani alusta loppuun saakka itse. Mun musiikki on taidevivahteista pop-rockia, jossa yhdistyy symboliikka ja syvälliset tarinat helposti kuunneltaviin sävelkulkuihin. Tanssi ja liiketaide on mulle rakasta ja mun biiseihin onkin tehty myös tanssikoreografioita. Näitä tullaan näkemään esimerkiksi mun tulevassa musavideossa.  Käy kuuntelemassa, voisko mun musa koskettaa tai lohduttaa sua jollain tavalla!  LINKITKotisivuSpotify YouTube Tyttö joka ei tarvitse ystävää  Viimeisimmät hienot jutut ovat olleet esiintyminen Antti Railion kanssa Kuninkuusraveissa 2020, saimme laulaa siellä Maamme-laulun yhdessä. Olen myös säveltänyt Seinäjoen Kuninkuusravien teemabiisin "Oodi hevoselle", joka laulettiin Lahden viime vuoden kuninkuusraveissa Ketolan Oskun kanssa noin 30 000 henkilön yleisölle täältä.  Lisäksi sain nyt heinäkuulle elämäni ensimmäisen taiteilija-apurahan omaan sävellys- ja sanoitustyöhöni Musiikin Edistämissäätiöltä.  PARASTA KOTIKULMILLA Etelä-Pohjanmaalla parasta on upea, puhdas luonto ja peltoaukeat. Täällä on tilaa olla ja hengittää vapaasti. Luoda rauhassa laulujaan lakeusmaisemassa. Kotikylässäni Tiistenjoella parasta on meidän oma levy-yhtiö Luovuuden Lakeus Records ja tietysti pankki, joka on mahdollistanut tämän kaiken. Myös retro-baari Tarina-Tupa on mainitsemisen arvoinen paikka, valtatie 66:sen varrella. TUE Paras tapa tukea toimintaani on käydä kuuntelemassa biisejä ja tilata vaikka albumini osoitteesta yhteys@soniaicaros.com. Myös ainakin Radio Pookista ja Järviradiosta voi toivoa minun musiikkiani soitettavaksi.  Uusia biisejä on tulossa jatkuvasti ja olen myös kirjoittanut muille artisteille viime aikoina. Sitä työtä teen mielelläni oman artistiuteni lisäksi.  Olen saanut kunnian päästä muutama vuosi sitten myös Suomen Musiikintekijät ry:n jäseneksi. Siellä saa olla kovassa seurassa ja sitä arvostan kovasti :).    10. Glass Wipe (Kemi, punk)© Jussi Tuominen/JT17_photography Glass Wipe on:  Mrs. La Dande - Laulu/Kitara  Salvador Juan - Basso/Taustalaulu  Dr. El Marco (Love) - Rummut  -Glass Wipe on Kemistä Tampereelle ja Jyväskylään muuttanut punkbändi, joka jättää harvat kylmäksi livemeiningeillään tai kemiläisellä luonteillaan. Aiempiin vaikutteisiin verraten bändi on nykyään lähemmäs Skeittipunkkia energisyydellään ja tempoillaan, ynnä muilla musiikillisillä pensseleillään.       Glass Wipe on perustettu vuonna 2013 bändin "etuasteen" tullessaan tiensä päähän. Bändiin liittyi Salvador Juan ja Danden pitkäaikainen soittokaveri Dr. El Marco (Love) molemmat aluksi tuuraajina, lopulta muodostaen bändin nykyisen/voimassa olevan kokoonpanon keväällä 2015.       Bändille on aina ollut tärkeintä keikkailu, ja siinä bändi on parhaimmillaan. Kuluneen seitsemän vuoden aikana yhtye on ehtinyt tehdä noin sata keikkaa yli kymmenellä paikkakunnalla. Bändistä onkin tullut yksi tutuimmista nimistä Suomen skeittipunkkiskenessä Suntracen, Teresa Banksin, Kurituksen ynnä muiden rinnalla. Glass Wipen toimintaa tuetkin parhaiten käymällä keikoilla ja kuuntelemalla heidän musaansa!        Seuraavan levyn teko ja äänitys aloitetaan lokakuussa 2020, jolloin uuden Glass Wipen musiikin odotus saa alkaa!  ERITYISET KEIKAT ym. MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT:  -HKI Skepu Fest 2019 (ensimmäinen suomessa), esiintynyt lähes kaikissa kemiläisissä tapahtumissa 2013-17 + kesävisiitit, DANDEFEST (oma festivaali Kemissä), keikat Kannuksen MONARILLA, S.kärt studio-livesessio (Fast Decade Records), lämppäyskeikkoja mm: Tryer, Jaakko & Jay, Flesh Roxon, The Scum Orchestra, Madcraft, Softengine jne. Keikkailu ympäri Suomea aina Kemistä Helsinkiin ja Turusta Kotkaan jo usean vuoden ajan!  -Bändin haastattelu Saundi-lehdessä.  -2 täyspitkää levyä Rabbit Hole (2015), Grateful & Allergic (2018). Kolmas levy 2021.  -1 ep Franklin? (2013)  -1 julkaisematon elokuva ;)  LOPUKSI: Kiitos Tuspe, Mika Puro, Takitsu, Saukin Koriskenttä, Urbanpark ja HapagLoydi, ja äidit ja isät, kaverit ja opettajat, sekä Kemin loistavat open stage jamit. Paras menomesta Kemissä siis Ankkurin ja Sisäsatamat Open Stage -jamit missä ikinä ovatkaan!  LINKITInstagram FacebookBandcamp Spotify Youtube Youtube, vol. 2    Ajastus  0:00:00 Intro  0:01:07 Memoremains (Seinäjoki, metalli)  0:08:16 RiESA (Seinäjoki, punkmetal)  0:13:17 Nameles (Lappeenranta, metal)  0:18:00 PaleSloth (Joensuu, stoner/sludge-metal)  0:23:05 Haastattelussa Petri Varis (vastaava tuottaja, Ilosaarirock)  0:34:37 Killing Attack (Joensuu, metal)  0:39:55 Mirroria (Oulu, goottirock)  0:44:03 Garter Snake (Oulu, rock)  0:48:22 lieteAllas (Tyrnävä, rock)  0:52:56 Sonia Icaros (Tiisteenjoki, rock)  0:59:00 Glass Wipe (Kemi, punk)  1:04:49 Outro  

Youtube : https://www.youtube.com/user/klafmann/channels Instagram : https://www.instagram.com/klafmann/ Twitter : https://twitter.com/Klafmann Facebook : https://www.facebook.com/Klafmann/ Email : klafmannhk@gmail.com Website : http://klafmann.com Patreon : http://www.patreon.com/Klafmann SoundOn/Apple Podcast : Klafmann

"Kyllä hätä keinot keksii, sanoi akka kun kissalla pöydän pyyhki." Roman Schatzin Maamme-illassa ääneen pääsevät Yle Radio 1:n kuuntelijat. Kriisin luovia vaikutuksia voivat olla vaikkapa vanhojen valokuvien perkaaminen, pianon soitto, taideteosten lavastaminen kotioloissa tai perunan viljely. Roman Schatzin juontamassa lähetyksessä ovat mukana myös Pirkko Arstila ja Tommi Korpela.

Suomi ja Ruotsi haluavat yhdessä vastuuta myös sodan aikana. Mitä tämä tarkoittaa? Haastateltavana puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Kaikkonen kirjoitti yhdessä Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa poikkeuksellisen suorasanaisen kirjoituksen, joka julkaistiin samaan aikaan Suomen ja Ruotsin lehdissä. "Maamme haluavat kantaa yhdessä vastuuta rauhan, kriisin ja sodan aikana", puolustusministerit kirjoittivat. Ovatko Suomi ja Ruotsi jo käytännössä sotilasliitossa, vaikka virallista päätöstä siitä ei kuitenkaan ole? Ranskan pääministeri Emmanuel Macron on kuvannut sotilasliitto Natoa aivokuolleeksi. Kaikkonen arvioi, että tämän Macronin kommentin taustalla on tarkoitus saada Euroopan maat toimimaan tietyllä tavalla. Suomi on hankkimassa uusia hävittäjiä. Puolustuspoliittinen selonteko lähtee siitä, että hävittäjien hinta on 7-10 miljardia euroa. Vasemmistoliitto on kritisoinut hävittäjiin käytettävää rahasummaa. Kaikkonen kertoo, että mitään summaa tai hävittäjien määrää ei ole vielä lyöty lukkoon. HX-hävittäjähankkeen alustavat tarjouksen saapuvat tammikuun loppuun mennessä. Kaikkonen kertoo, että hävittäjiä testataan Suomessa alkuvuodesta. Mutta miten puolustusministeri näkee oman puolueensa keskustan tilanteen? Onko Toimittajana Linda Pelkonen.

Tänään alkaa yleisurheilun MM-kisat! Janne ja Pauliina pohtivat, milloin Maamme-laulua on kyseisissä karkeloissa kuultu viimeksi. Janne haastaa Pauliinan myös kinkkiseen tietovisaan ja lisäksi kuulemme hyvän mielen uutisen. Sukupuolten taistelussa Sadut ja Markot alkavat mennä sekaisin, sillä vastakkain jälleen Satu ja Marko! Kuka saadaan haastajaksi?

MÖRKÖ! MÖRKÖ! Mikko ja Pauliina antavat Maamme-laulun raikua, sillä Suomi on jääkiekon maailmanmestari 2019! Otamme yhteyden muun muassa Lempäälän kunnanjohtajaan Heidi Rämöön. Löikö Mörkö sisään? Kuulemme mietteitä myös Karri Kiveltä! Sukupuolten taistelussa vastakkain Teija ja legendaarinen Hara.

Diplomaattipäivällisen keväinen menu puhututtaa. Akin puuttuva koodi aiheuttaa miehelle harmaita hiuksia. Kadonneiden alushousujen mysteeri sen kuin jatkuu.

Microsoft ja Ernst&Young ovat tehneet tutkimuksen tekoälyn tilasta Suomessa. Maamme pieni koko näyttää olevan sekä etu että haaste tekoälyn hyödyntämisessä.

Risto Linturi on tulevaisuudentutkija ja aivan järjettömän asiantunteva mies. Hän on kirjoittanut laajan raportin Eduskunnalle Suomen yhteiskunnan rakenteellisesta teknologisesta muutoksesta tulevaisuudessa. Tässä jaksossa avataan raportin sisältöä, ja ymmärrätte sen kuultuanne varmasti, miksi tämä raportti on niin tärkeä. Yhteistyössä: BMW i3, sähköisen ajamisen iloa. Pivo, kaikkien suomalaisten maksusovellus. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Tervetuloa toistamiseen Marraslahdelle! Tällä kertaa aiheitamme ovat muun muassa: Maamme-laulusta paljastunut ikävä salaisuus Ongelmat Kalmanselän vastarannan jättiläisten kanssa Rantojen tontut Kansakoulun perinnesoitinkilpailu Muusikko Joosua Ramonen Paljastamme kanavamme ensimmäisen kaupallisen sponsorin

Normikodissa keittiön taso on noin 85 senttimetriä korkea, sänky kaksi metriä pitkä ja vessanpytty on 40 senttimetriä korkea. Maailma on suunniteltu, rakennettu ja sisustettu standardikokoiselle ihmiselle. Naisen tulee olla noin 160-175-senttinen, miehen pitäisi olla 170-185 senttiä pitkä. Mutta mitä jos ihminen onkin reilusti pidempi tai lyhyempi kuin keskivertokansalainen? Miltä tuntuu, kun on liian pitkä tai liian lyhyt suomalaiseksi? Mihin ongelmiin törmää ja kuka auttaa? Roman Schatzin vieraina ovat Euroopan Pitkien Unionin entinen varapuheenjohtaja Arja Partanen ja lyhytkasvuiset ry:n aktiivijäsen Niko Norisalo.

Palkansaajilla on säännöllisen palkan lisäksi kesä- ja talvilomat ja heistä huolehtivat työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja työterveyshuolto. Lisäksi he voivat saada virkistyspäiviä, pekkas-päiviä ja liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Sen sijaan kukaan ei valvo yrittäjän työaikoja, työolosuhteita, työturvallisuutta tai työviihtyvyyttä. Arvostetaanko Suomessa yrittäjiä? Millaista on yrittäjän arki ja millainen turvaverkko heillä on ? Kuinka paljon turha byrokratia ja normien viidakko haittaavat yrittämistä? Roman Schatzin vieraina ovat pienyrittäjä ja yrittäjäkouluttaja Petra Pulkkinen ja Yrittäjien tukiverkon perustaja Markku Wuoti.

Noin 30 000 suomalaista sairastuu vuosittain johonkin sukupuolitautiin. Seksitautitartuntojen määrä on taas kasvussa. Varsinkin tippuritartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti, mutta myös kuppa ja klamydia nostavat päätään. Eikä HIV-epidemiakaan ole vielä ohi. Miksi seksitaudit leviävät vaikka niiden ehkäisy on periaatteessa hyvin helppoa? Voiko nykymaailmassa enää antaa vaikuttavaa terveysvalistusta? Roman Schatzin vieraina ovat Sexpo-säätiön seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi ja Väestöliiton lääkäri Miila Halonen.

Suomi on tänä päivänä kansalaisilleen turvallisempi kuin koskaan. Liikenneonnettomuudet vähenevät , väkivalta- ja omaisuusrikokset vähenevät, ja nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut viime vuosina. Ja suomalaisten eliniän odote kasvaa kasvamistaan. Ei ihme että suomi on maailman onnellisin maa. Mitkä tekijät ovat tämän kehityksen takana? Eikö rikos enää todellakaan kannata? Miksi silti niin moni suomalainen elää pelossa? Roman Schatzin vieraina ovat poliisijohtaja Sanna Heikinheimo ja Helsingin yliopiston kriminologi Matti Näsi.

Suomea pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana. Samaan hengenvetoon yleensä todetaan, että tasa-arvon eteen pitää vielä tehdä paljon töitä. Tasa-arvoa määritellään tavallisesti naisten asemasta käsin. Mutta milloin mies on tasa-arvoinen? Onko suomalaisessa yhteiskunnassa rakenteita tai käytäntöjä, jotka sortavat miestä? Missä asioissa miesten asemaa ja hyvinvointia pitäisi vielä parantaa? Roman Schatzin vieraina Miesjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Jyrki Lohi ja Miesten tasa-arvo ry:n varapuheenjohtaja Pasi Vuokko.

Joka vuosi lähes 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Syövän hoito on kehittynyt viime vuosi kovaa vauhtia ja Suomi tällä alalla Euroopan kärkimaita. Toisaalta väestön ikääntyessä myös sairastuvien määrä kasvaa. Miten Suomessa syöpäsairauksia hoidetaan? Miten itse potilaat ja heidän läheisensä suhtautuvat syöpädiagnoosiin? Kuinka suuri vaara uskomushoidot ovat syöpäpotilaille? Roman Schatzin vieraina ovat HYKSin syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson ja Turun yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professori Juhani Knuuti.

Uuden alkoholilain mukaan saamme nyt ostaa lähikaupoista juomia, joiden alkoholipitoisuus on 4,7:n prosentin sijasta tuhdit 5,5 prosenttia. Onko uusi alkoholilaki pelkkää silmälumetta vai aiheuttaako se taas piikin väkivalta- ja kuolintilastossa? Ovatko suomalaisten juomatavat muuttumassa? Roman Schatzin vieraina ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja alkoholipolitiikassakin ansioitunut taiteilija Mato Valtonen.

Vajaassa 30 vuodessa Viro on muuttunut eristyneestä ja köyhästä Neuvostotasavallasta moderniksi ja kansainväliseksi maaksi. Suomalaiset tekevät Viroon kolme miljoona matkaa vuodessa. Suomessa asuu 50 000 virolaista ja useat tuhannet käyvät Suomessa töissä. Suomella ja Virolla on paljon kanssakäymistä, mutta tunnemmeko vieläkään kovin hyvin toistemme historiaa tai mentaliteettia? Millainen maa on sata vuotta täyttävä Viro? Roman Schatzin vieraina ovat politiikan tutkija Iivi Anna Masso ja historian tutkija Seppo Zetterberg.

Terveys, hyvä fyysinen kunto ja treenattu keho ovat nykyään arvostettuja ominaisuuksia sekä työ- että parisuhdemarkkinoilla ja myös sosiaalisessa mediassa. Kuntosaleilla ja liikuntakeskuksissa on tarjolla laaja valikoima valmennusmetodeja, joilla jokainen voi hankkia ihannevartalon. Omasta kehosta on tullut meille tärkein statussymboli, ja sen palvominen on noussut yhteiskuntamme keskeiseksi arvoksi. Millainen estetiikka, filosofia ja ihmiskuva on täydellisiksi treenattujen kroppien ja tiukkojen lihasten taustalla? Roman Schatzin vieraina ovat personal trainer ja näyttelijä Ville Erola ja kulttuuriantropologi Taina Kinnunen.

Runebergille on pystytetty monia muistomerkkejä ja hänen mukaansa on nimetty aukioita ja katuja monessa suomalaisessa kaupungissa ja jopa Tukholmassa Hän on Suomen kansallisrunoilija ja hänen nimeään kantava torttu on Suomen kansallisleivos. Mutta kuinka moni enää muistaa, miksi Runeberg on kansakunnan kaapin päällä? Onko Runebergin teoksilla mitään sanottavaa meidän aikanamme? Roman Schatzin vieraina ovat filosofian tohtori Reijo Solantie ja kirjailija Erik Wahlström.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toivoo ensimmäisen liittovaltion tilaa käsittelevän puheensa yhdistävän Yhdysvaltoja. Trump kommentoi asiaa v .. Lisää >> http://ift.tt/2npbDTC

Maamme-kirjassa arvioidaan tuoreeltaan presidentinvaalien tulosta, vaalitaistelun rintamalinjoja ja kansan ja presidentti-instituution suhdetta. Mihin Suomi tarvitsee presidenttiä? Onko presidentti todellinen vallan käyttäjä, arvojohtaja vai kuninkaallisten korvike? Vieraina ovat kolumnisti ja politiikan kommentaattori Jukka Tarkka ja politiikan tutkija Mari K. Niemi Vaasan yliopistosta.

Työttömyys voi aiheuttaa köyhyyttä, kodittomuutta, sosiaalista syrjintää ja syrjäytymistä. Mutta miten työttömyysongelmaa pitäisi hoitaa? Saako yhteiskunta vaatia työttömältä vastiketta työttömyyskorvauksesta? Onko työtön huonon politiikan uhri vai muiden kustannuksella elävä laiskuri? Näitä kysymyksiä pohditaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa Vieraina ovat työttömyysaktivisti Martin-Eric Racine ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Den finlandssvenska lyrikskatten är stor och betydelsefull. Maria Küchen reflekterar över en rik poesi som skrivs på ett ifrågasatt språk.  ESSÄ: Detta är en text där skribenten reflekterar över ett ämne eller ett verk. Åsikter som uttrycks är skribentens egna. 2015 debuterade den finlandssvenska poeten Martina Moliis-Mellberg med diktsamlingen A, en prosalyrisk triptyk som skildrar längtan efter överskridande och förvandling. Titanen som bär upp himlen på sina axlar längtar efter att vara något annat än det han är. Dykaren Jacques Costeau vill bli en haj. En älskande vill bli en del av sin älskades kropp. Den älskade har en stjärnas namn, Alfa Cassiopeia. Blommorna klöser sig fram över huden står det i A, och Alfa Cassiopeia börjar prata i sömnen, hon skriker och vänder sig i förtvivlan medan huden hotar att spricka. Att försöka tala, kan vara att gå sönder särskilt om språket som åläggs dig inte är ditt eget. finlandssvensk dikt har central betydelse ­ för Finland generellt, för svenskan i Finland, och för svenska språket och svensk poesi i allmänhet. Hösten 2017 intervjuades Martina Moliis-Mellberg i Sisuradio, Sveriges Radios programavdelning för finskspråkiga och finländare i Sverige. Hon berättade att finskan för henne, hela livet, har varit någonting hon har skämts över att hon inte kan. Först när hon flyttade från Finland till Malmö började hon se finskan som en möjlighet i stället för ett misslyckande. Diktsamlingen A fick strålande kritik just för språkkänslan, men i Martina Moliis-Mellbergs hemland Finland krymper rummet för hennes språk, svenskan. Språk är identitet, och språkets kärnved är dess poesi. Relationen mellan språk, identitet och dikt är intim. Så när finlandssvenska poeter berättar om sin relation till finskan, berättar det också något om läget för svensktalande i Finland generellt. Svensktalande i Finland är inte alltid bra på finska. Det borde de bli, eller också borde de flytta hem till ett Sverige där de inte har några rötter, enligt sannfinländare och röster inom finskhetsförbundet. Finskhetsförbundet är en drygt hundra år gammal sammanslutning, som idag strävar efter att avskaffa den officiella tvåspråkigheten i Finland. Effekten skulle bli förödande för svenskspråkiga medier, för den svenska modersmålsundervisningen i Finlands skolor, för finlandssvensk poesi. Redan idag är den marginaliserad, inom den i sig alltmer marginaliserade finlandssvenskan. Det är inte främst dikt som de svenskspråkiga i Finland läser. Men finlandssvensk dikt har central betydelse ­ för Finland generellt, för svenskan i Finland, och för svenska språket och svensk poesi i allmänhet. Texten till Finlands nationalsång Maamme, är en översättning från det finlandssvenska originalet Vårt land av Johan Ludvig Runeberg. Dikten är hämtad ur hans massiva diktepos Fänrik Ståls sägner från 1848: Ej lyfts en höjd mot himlens rand, ej sänks en dal, ej sköljs en strand, mer älskad än vår bygd i nord, än våra fäders jord det är långt från Runebergs klassiskt rimmade nationalism, till den kosmiskt himlastormande världsmedborgaren i Edith Södergrans dikter, som chockerade sin omvärld  med sin kullkastande modernism ett drygt halvsekel senare. Mannen har icke kommit, har aldrig varit, skall aldrig bli skrev Södergran i debutboken Dikter 1916. Vi äro alla krigarinnor, hjältinnor, ryttarinnor, vi äro de minst väntade och de djupast röda, tigerfläckar, spända strängar, stjärnor utan svindel. Från Edith Södergran och framåt har dikten i det svensktalande Finland omdefinierat svenska språkets gränser. Finlandssvenskan betraktas ofta som en renare och mer omsorgsfullt bevarande svenska än rikssvenskan, men det betyder inte att finlandssvensk dikt är konservativ, tvärtom. 1922, året före Edith Södergrans död, debuterade Gunnar Björling, en av modernismens mest estetiskt radikala poeter. Jag blev barn, förrän jag blev vuxen | och som vuxen blev jag barn | jag skrattar alla dar. | Nu blommar luften | och morgonflugan vaknar. Så skrev Björling i sin tredje diktsamling Kiri-Ra! Från 1930. Hans tidiga dikter utstrålar en livsglädje som går igen hos finlandssvenska Eva-Stina Byggmästar åttio år senare: Vi såg på soliga platser / de mest förtjusande / palmer i skrattgrönt / lyckogrönt, sagogrönt skrev Byggmästar 2010 i Vagga liten vagabond. Björlings och Byggmästars röster blir förväxlingsbara, och det har sagts även om Martina Moliis-Mellberg att hon gör det svåra lätt. Men den finlandssvenska poesin talar självklart inte med en enda entydig röst, eller med ett enda språk. Hos Cia Rinne, i böcker som Zarzoum från 2001 och Notes for soloists som kom åtta år senare, glider dikten mellan engelska, tyska, franska och franska. Rinne är född i en finlandssvensk familj i Göteborg och uppvuxen i Tyskland. Hon kan tyckas befinna sig ljusår från den snävt inringade bildliga och bokstavliga finlandssvenska geografin. Just detta är en likhet mellan Edith Södergran och Cia Rinne. Kanske är det karaktäristiskt för poesi generellt, att poeterna rör sig mellan språk och länder i försök att trotsa konventioner och gränser. Kanske å andra sidan inte. Kanske har överskridandets poetik börjat formuleras på allvar först de senaste hundra åren, när de exkluderades röster har tagit plats i skrift och dikt de som inte är män, inte är heterosexuella, inte är vita. Perera jämförs med Tikkanen, inte med Farrokhzad, men kärnan i hans dikt är utsatthet på grund av rasism White monkey heter den finlandssvenska debutanten Adrian Pereras debutdiktsamling, som hösten 2017 belönades med svenska Yles litteraturpris. Boken har likheter med Athena Farrokhzads uppmärksammade debut Vitsvit från 2013. Både hos Farrokhzad och Perera finns ett röstspel mellan livsöden som benämns på liknande vis pojken, mamman, pappan, mormodern. Dessa livsöden i Pereras bok, säger Svenska Yles jury, skildrar allmängiltiga teman som hudfärg, utanförskap och gemenskap. I Märta Tikkanens anda skriver Perera om något till synes djupt personligt som tvingar läsaren att lyssna och begrunda. Perera jämförs med Tikkanen, inte med Farrokhzad, men kärnan i hans dikt är utsatthet på grund av rasism, en tematik som Tikkanen aldrig har avsökt. Med kraft skriver Pereira in sig i en internationell samtida vithetskritik: Min vän säger att vitheten fyller hen med skam. står det i White Monkey. Det är jag som förstör världen. Allt är mitt fel. Allt. Vi talar inte mer om min mor eller mig. Det är klart att min än behöver trösten mest. Det handlar om vit bräcklighet och vita tårar men finlandssvenskan, och den kulturella identitet som inringas av finlandssvenskan, blir i Yles prismotivering primär. Yle är Finlands public service-bolag för radio och teve. Nedskärningar inom Svenska Yles verksamhet de senaste åren oroar de svenskspråkiga i Finland. Finlandssvenska talas av fem procent av Finlands invånare, och dessa fem procent får kontinuerligt sitt språkliga existensberättigande ifrågasatt. Behövs finlandssvenskan? Frågan är försåtlig. Språk är en central bärare av identitet. Att ifrågasätta finlandssvenskan, innebär att även de som talar finlandssvenska ifrågasätts. "Suomessa puhutaan suomea" hävdar finskhetsförbundet. I Finland talar vi finska. Och i Sverige, enligt moderaternas partiledare, talar vi svenska. Att säga så, är att ifrågasätta människors existensberättigande. I ett land talas alltid flera språk, och vi är våra språk. Behärskar du inte språket som du förväntas använda för att beskriva dig själv och dina sammanhang, då blir det svårt att överhuvudtaget förstå vem du är. Finlandssvensk poesi behöver ses i det ljuset: som ett sätt att fortsätta existera genom att skapa, upprätthålla och ständigt nyskapa ett språk. Maria Küchen, författare och kritiker   Maria Küchen tipsar om 5 favoritdiktsamlingar av finlandssvenska författare: Katarina Gäddnäs: "Venuspassagen" (Schilds & Söderströms 2005) Agneta Enckell: "Inte ett ord (jag är naken)"  (Schilds & Söderströms 2014) Edith Södergran: "Dikter" (Schildts 1916) Martina Moliis-Mellberg: "A" ( Schilds & Söderströms 2015, Modernista 2017)  "7" (Schilds & Söderströms 2017 ) Solveig von Schoultz: "Ett sätt att räkna tiden" (Alba 1989)

Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, punakapina, vallankumous. Suomessa tasan sata vuotta sitten riehunut sota on saanut monta eri nimeä. Juuri itsenäistynyt kansakunta ajautui kriisiin, jossa kuoli yli 30 000 suomalaista. Millaisia jälkiä sisällissota on jättänyt suomalaiseen kollektiiviseen muistiin ja yhteiskuntaan? Löytyykö suomalaisesta sielunmaisemasta vielä sodan aiheuttamia arpia vai onko suuri trauma jo parantunut kokonaan? Suomen sisällissodan vaikutuksista ja perinnöstä puhutaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen ja historiantutkija Tuomas Hoppu.