Podcasts about suomelle

Eduskunnan pääsihteeri, entinen Supon päällikkö Antti Pelttari on joutunut epäillyksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Epäily on osa jo viime vuonna alkanutta rikostutkintaa, jossa epäillään Kalastaja-salanimeä käyttäneen Supon entisen työntekijän toimintatapoja liittyen Venäjän tiedustelutoimintaan. Miten tutkinta on edennyt? Tiesikö Pelttari tutkinnasta jo hakiessaan eduskuntaan töihin? Miksi Venäjän TV on paljastanut Suomelle vakoilleita julkisesti? Keskustelemassa toimittajat Jarno Liski HS:stä ja Jesse Mäntysalo Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten kiinnostus vesiperhosiin voi muuttaa koko elämän suunnan? Miltä tuntuu tutkia huonosti tunnettua Lapin hyönteislajistoa ja löytää Suomelle ja jopa tieteelle uusia lajeja? Entä miten hyönteistutkija Jukka Salmela törmäsi tänä keväänä elämänsä ihmeellisimpään löytöön, rollonsirvikkääseen, jonka löytymistä hän kuvaa elämänsä lottovoitoksi? Minna Pyykkö vieraili Rovaniemen Arktikumissa Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jukka Salmelan työhuoneessa juttelemassa tästä kaikesta.

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ykkösaamun aluksi yhteys Kiovaan ja Washingtoniin. Kirjeenvaihtajat kertovat kuinka pääkaupungeissa on sulateltu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin eilistä ilmoitusta siitä, että hän ei enää ymmärrä Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Trumpin mukaan Putin on hullu. Sitten keskustellaan Palestiinan tunnustamisesta, miten se käytännössä tapahtuisi ? Lähetyksen puolenvälin jälkeen yhteys Turkuun, siellä on pohjoismaisten johtajien lisäksi myös Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz. Keskustelussa kysytään Suomen ja Saksan suhteiden nykyisestä tilasta. Suomi on kautta historian ollut enemmän tai vähemmän Saksasta riippuvainen, vieläkö Saksalla on antaa Suomelle vetoapua ? Toimittajana on Linda Vettanen.

Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannen kauden viidennessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius. Jaksossa pureudutaan kysymykseen, mikä on kasvuyritysten ja kasvuyritysyhteisön merkitys Suomelle?

Pääomaomistus kuntoon | Sipilä Asmala | #neuvottelija 325Samuli Sipilä ja Tommi Asmala avaavat pääomaomistamista – miksi se on tärkeää Suomelle, miten se toimii ja mitä jo väliriihessä voitaisiin laittaa kuntoon, jotta suomalainen omistus pääsisi kasvamaan.Esimerkkinä mm. Translinkin kätilöimä Profinder–Ilkka-kasvutarina.00:00 Esittely: Samuli Sipilä ja Tommi Asmala00:39 Pääomasijoittaminen käsitteenä ja uusi ehdotus nimeksi: pääomaomistaminen01:13 Arvon luonti ja pääomaomistaminen, omistamisen merkitys01:50 Pääoma taloustieteessä ja villapaitaekonomistien kieli02:22 Pääoma käytännössä – oma ja vieras pääoma. Sijoittajien ajattelu03:24 Tommi Asmala – Porista Vaasan kautta pääomasijoittajaksi04:15 Varhaisvaikutteet ja esikuvat pääomasijoittamisen uralla05:00 Samuli Sipilä – koputtelun ja Pohjolan kautta pääomaomistajaksi05:26 Juuri Partnersin perustaminen, ensimmäinen rahasto ja kasvusijoittamisen idea06:31 Fonectan databisnes ja Lead Cloud Profinderiksi08:00 Rule of 40 ja kannattavuuden merkitys09:55 Translinkin Profinder-transaktio Ilkan kanssa ja onnistumisen juurisyyt Juuson ja Teron kanssa15:03 Projekti Nobel -kokemuksia ja yhteisen kasvun ja liiketoimintasuunnitelman merkitys17:02 Rahapodin paluu ja Neuvottelija-kanava kilpailuasetelma18:58 Portfolioyhtiöiden kansainvälistymisen haasteet ja mahdollisuudet20:22 Ruotsin ja Suomen markkinan eroavaisuudet22:30 Blackstonen tekoälyvetoinen playbook-ajattelu ja toistettavuus24:22 Juuri Partnersin sijoitusmalli vs. perinteinen velkavivutettu LBO27:32 Sijoitusfilosofian riskit ja turvamarginaalit29:31 Keskivaiheen pääomaomistamisen tilanne Suomessa31:29 Ulkomaisen pääoman rooli ja Suomi vs. Ruotsi33:02 Perintöveron vaikutukset ja omistajuus35:06 Rahastojen elinkaari ja family office (perheomistajat) -sijoittaminen37:12 Rahastojen ja LP-sijoittajien välinen vuorovaikutus39:06 Pääomasijoittamisen (pääomaomistamisen) vaikuttavuus taloudessa40:29 Kasvun merkitys ja sen mittaaminen42:20 Suomalaisten varallisuus ja sijoittajakunta44:14 Kansainvälinen rekrytointi ja yhteisintressi45:40 Tiedon jakaminen ja alan kehittäminen47:41 Ulkomainen pääoma rahastoissa ja sen puute49:39 Eläkesijoittajien potentiaali ja resurssien käyttö51:10 Suomen kehitys verrattuna naapurimaihin53:17 Juuri Partnersin nimen tarina ja filosofia55:18 Nordic Capitalin kasvutarina ja Samin missattu mahdollisuus pääomasijoittajanaNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Pääomaomistajarahastojen rahastoista SuomessaKatso Sisäpiirijaksot tästä: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, sitten hän puhui Venäjän painostamisesta neuvotteluihin ja nyt jopa ”venäläisestä Ukrainasta”. Joukko Yhdysvaltain uusia valtiaita ja Euroopan johtajat kohtaavat tällä viikolla. Yllättävätkö amerikkalaiset ajatuksilla Ukrainan rauhansuunnitelmasta? Mitä vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Aiheesta puhuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvoimain entinen komentaja, valiokunnan jäsen Jarmo Lindberg (kok.). Tilannepäivityksen Brysselistä antaa lisäksi Ylen turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Maria Stenroos. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Neuvotteluklubi | Tech Bros Rautio Leivo Omar | #neuvottelija 302. Neuvotteluklubi on Isak Rautio (Futucast), Leevi Leivo (Puheenaihe), Ali Omar ja Sami Miettinen. USA:n alustajättien miljardööriomistajat ovat Elon Musk, Peter Thiel, Mark Zuckerberg, Jeff Bezos, Bill Gates ja Mark Andreessen. Kuinka heidän symbioosinsa Donald Trumpin MAGA-hallinnon kannsa on alkanut ja mikä sen vaikutus on Euroopalle ja Suomelle. Onko Euroopalla heittää peliin muuta kuin regulaatio ja Spotifyn Daniel Ek?#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Samin kirjan alaotsikosta "Et saa mitä ansaitset, saat mitä neuvottelet".

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla. Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin. Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa. EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla. Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suomalaisasiantuntija antaa vinkit, miten suomalaisyritysten kannattaisi tuontitullitilanteessa toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kirjailija ja toimittaja J.P. Pulkkinen on perehtynyt laajasti saksalaisen diplomaatin Hans-Dietrich von Ploetzin uraan ja elämään sekä niiden merkitykseen Suomelle. Kyvykäs ja kielellisesti lahjakas von Ploetz vaikutti Suomessa niin kulttuuriradikalismin kuin nopean länsi-integraation vuosina. Von Ploetzin elämän mukana kulkee valtava määrä murroksia 1900-luvun huimassa vauhdissa. Esiin piirtyy koko Euroopan ja erityisesti täysin mullistuneen Itä-Euroopan vaiheet. J.P. Pulkkinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

✨ YHTEISTYÖ Kuuntele Neuvottelija-podcast Spotifysta Kuinka iso haaste syntyvyyden lasku on Suomelle ja millä keinoilla syntyvyyttä olisi mahdollista nostaa? Studiossa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja perussuomalaisten kandanedustaja Onni Rostila. Jakso on kuvattu 30.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Romahdus" (5:44) Ilmastonmuutos (16:53) Väestöliiton selvitys (23:38) Politiikka (28:56) Hedelmällisyys (34:54) Verotus (49:59) Terveystieto (53:55) Feminismi ja tasa-arvo (59:37) Vanhempainvapaa (1:07:46) Työelämä (1:14:28) Yrittäjät (1:22:55) "Miljardin euron paketti" (1:36:00) Kulttuuri ja arvot (1:42:32) "Tradwife" (1:47:32) Valtion rooli (1:53:41) Sosioekonominen status (2:01:04) Älylaitteet (2:02:43) Deittisovellukset (2:09:10) Hormonaalinen ehkäisy (2:13:23) Miesten syrjäytyminen

USA on ollut viime vuosina Suomen tärkein vientimaa. Miten presidentiksi nousevan Donald Trumpin väläyttelemät jopa 20 prosentin tuontitullit iskisivät Suomeen talouteen? Tullien monitahoisia vaikutuskanavia Suomelle taloudelle analysoivat ekonomistit Kristian Nummelin ja Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Millainen on jäänmurtajahankkeen merkitys Suomelle? Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat keskiviikkona Washingtonissa niin sanotun ICE Pact -aloitteen. Haastateltavana professori Ulla Tapaninen meriliikenteen professori Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja toimitusjohtaja Elina Andersson Meriteollisuus ry:stä. Miten suomalaiset yritykset valmistautuvat Trumpin valtaannousuun? Keskustelemassa pääekonomisti Penna Urrila EK: sta sekä vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen Pankista. Kuinka sujui Kansojen liigan ottelu Ranska- Israel Pariisissa. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Se, että meillä on jatkossakin riittävästi työkykyistä ja osaavaa työvoimaa, on Suomelle elintärkeää. Työelämäprofessori Heidi Furu pohtii luennollaan kannattaako meidän kehittää työntekijää yhä terveemmäksi ja suorituskykyisemmäksi, vai kehittää työtä sellaiseksi, että se tukee työntekijän työkykyä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/heidi-furu

Historiassa on jälleen tapahtunut tällä päivämäärällä jotain suurta: Suomen eduskunta kokoontui valitsemaan Suomelle kuningasta,

Ilmastonmuutos on aikakautemme keskeisiä haasteita, jonka ratkaisuihin tullaan osoittamaan valtavia panostuksia tulevina vuosina. Suomelle vihreän siirtymän investoinnit painavat vaakakupissa paljon, jos aiomme päästä ilmastotavoitteisiimme – mutta ne viitoittavat myös talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin tietä eteenpäin. Mitkä ovat Suomen valttikortit puhtaan energian ja teollisuuden kilpailussa ja kuinka pysymme naapureidemme tahdissa? Huomisen talous -podcastin syyskausi avataan vihreät miljardit tähtäimessä. Pääekonomisti Timo Vesalan vieraina investointi-ilmastoa arvioivat ja keskeisiä eväitä kestävyysmatkalle listaavat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo ja STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen.

Minna listasi TOP-3-osiossa itkettävimmät elokuvat. Tiesitkö, että Uusi-Seelanti on julistanut sodan Suomelle? Danny ja Frederik ovat tukkanuottaisilla, ja etsinnässä on, kenen kaapista oikein löytyy vanhin maustepurkki!

Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin ehdotus komission salkkujaosta on askel kohti uutta EU-komissiota. Onko Suomen komissaariehdokkaalle Henna Virkkuselle (kok.) jyvitetty komission varapuheenjohtajuus aito raskaan sarjan pesti? Pitävätkö rivikomissaarit vallankahvasta tiukemmin kiinni kuin heidän työtään koordinoivat varapuheenjohtajat? Onko Unkarin viisumipäätös Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille vakava turvallisuusuhka Euroopalle? Olisiko Unkarin alkava EU-puheenjohtajakausi pitänyt estää? Strasbourgin radiostudiossa ovat uunituoreet europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus aloittaa tiistaina neuvottelut esityksestä ensi vuoden budjetiksi. Hallitusohjelman kuuden miljardin euron sopeutusten lisäksi keväällä sovittiin kolme miljardin euron lisätoimista. Samalla hyvinvointialueiden talousvaikeudet ovat syventyneet eikä talous osoita nopeita piristymisen merkkejä. Mitä on riihestä on odotettavissa? Studiossa Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Lisäksi otamme yhteyden Vantaa-Keravan hyvinvointialueen johtajaan Timo Aronkytöön. Danske Bank antaa ennusteen Suomen ja Pohjoismaiden talouskehityksestä. Puhelimessa pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Venäjän presidentti Vladimir Putin matkaa Mongoliaan. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n mukaan Mongolialla on velvollisuus pidättää Putin, kun tämä saapuu vierailulle maahan tiistaina. Mongolia on ensimmäinen ICC:n jäsenmaa, jossa Putin vierailee kansainvälisen pidätysmääräyksen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan pidätys on hyvin epätodennäköinen, mutta millaisen viestin vierailu antaa kansainväliselle yhteisölle? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin virkaa toimittava apulaisjohtaja ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Katja Creutz. Hallitus yrittää pysäyttää venäläisten kiinteistökaupat. Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi eilen, että hallitus esittää lakia, joka käytännössä estäisi venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Lakiesityksessä ei mainita Venäjää, vaan puhutaan hyökkäyssotaa käyvästä maasta, joka muodostaa turvallisuusuhan Suomelle. Millaisia työkaluja esitys voisi antaa kunnille, jotka ovat tehneet paljon kiinteistökauppaa venäläisten kanssa ja miten tilanteita ratkotaan tällä hetkellä? Studiossa Kuntaliiton valmius- ja turvallisuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Ari Korhonen ja Etelä-Karjalan liiton elinvoimajohtaja Kirsi Vainio. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Washingtonissa käynnistyy Nato-kokous. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi paikalta. Eteneekö Ukrainan Nato-jäsenyys Washingtonissa, vai onko luvassa vain hyviä lupauksia? Studiossa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Onko Hamas joustamassa vaatimuksistaan tulitauon saavuttamiseksi? Lähi-idän rauhanneuvottelujen tilannetta kommentoi väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Millainen muutos käännytyslaki olisi Suomelle? Haastateltavana kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta sekä toiminnanjohtaja Pia Lindfors Pakolaisneuvonnasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Rasmus Montonen ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Kuinka hyvin yhteensopiva Nato-Suomi on kumppanimaiden kanssa? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä sekä vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa Ulkopoliittisesta instituutista. Britannian käydään kovaa vaalitaistoa. Lontoosta raportoi Kirsi Crowley. Nuorten arvot jakautuvat ääripäihin. Millaisia seurauksia polarisaatiolla voi olla? Keskustelemassa valtio-opin dosentti Niina MeriläinenTampereen yliopistolta sekä yhteisösovittelija Miriam Attias MAP Finland ry:stä. Kuinka varautua helleaaltoon? Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Tiedustelueversti Martti J. Kari vietti vuosia varjoissa, edeten laskuvarjojääkäristä signaalitiedusteluoperaattoriksi, puolustusasiamieheksi ja lopulta apulaistiedustelupäälliköksi ja koko kansan tuntemaksi tiedustelun ja Venäjän tulkitsijaksi. Toimittaja Laura Halminen kirjoitti Maran elämänkerran ja me saatiin kunniaksemme hänet ja kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-aho juttelemaan Marasta meidän kanssa! Millainen kaveri oli kyseessä, ja mikä oli Maran perintö Suomelle? Ville kertoo myös oman kokemuksensa siitä, millaista oli esitellä tiedusteluraportti Maralle!Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukevat upeat yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

Politiikkaradion eurovaalitentissä on perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Perussuomalaiset eivät enää suoraan kirjoita vaaliohjelmassaan, että tavoittelevat Suomen eroamista EU:sta, mutta Purra pitää sitä edelleen mahdollisena, jos EU:n kehitys olisi Suomelle epäsuotuisaa. Purra kertoi myös perussuomalaisten suhtautumisesta laitaoikeistolaiseen ID-ryhmään, josta puolue lähti vuosi sitten laitaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Purra kertoi myös perussuomalaisten maahanmuuttotavoitteista ja näkemyksistä ilmastokriisiin. Purraa tenttasi toimittaja Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa keskustelu järkyttävästä kouluampumisesta Vantaan Viertolassa, tutkimuksesta joka paljasti säännönmukaista syrjintää ylioppilaskokeiden arvostelussa, ja näyttelijätär Emma Thompsonin rakkauskirje Suomelle. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: Sohvin kirjoittama juttu ylioppilaskirjoitus-tutkimuksesta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010317490.html Ja itse tutkimus: https://www.helsinkigse.fi/discussion-papers/discussion-paper-22 Näyttelijätär, dame Emma Thompsonin rakkauskirje Suomelle: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010327541.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Siperilalaisessa vankisiirtolassa kuolleen venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vaimo Julija Navalnaja puhui Euroopan päättäjille Strasbourgissa. Lujittiko puhe Euroopan parlamentin halua laittaa presidentti Vladimir Putinin hallinnolle kovan kovaa vastaan? Päättääkö Euroopan parlamentti uusista Venäjän vastaisista talouspakotteista? Euroopan parlamentti päätti Suomessa kovaa vastustusta herättäneestä ennallistamiasetuksesta. Paljonko metsien ja turvepeltojen ennallistaminen luonnontilaan maksaa Suomelle? Sisältyykö lakiin taloudellisia etuja? Onko ennallistamisasetus hyvä lakipaketti luonnon kannalta, vai huono paketti Suomen kannalta? Vieraina ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk./re), Sirpa Pietikäinen (kok./epp) ja Eero Heinäluoma (sd./s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kutsuimme kartanolle vieraaksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen. Kysyimme häneltä onko hybridivaikuttaminen todellinen uhka Suomelle. Keskustelimme lisäksi hybridisodankäynnistä ja kävimme läpi tapauksia missä EU-maat ovat olleet hybridivaikuttamisen kohteena. Yhtenä esimerkkinä keskustelimme myös vaalivaikuttamisesta.  Äänijulkaisun lähdeluettelo: Vieraana Teija Tiilikainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Teija_Tiilikainen TietoEvry ja Akira -lunnastroijalainen https://www.tietoevry.com/en/newsroom/all-news-and-releases/press-releases/2024/01/tietoevry-solid-progress-with-restoration-of-customer-systems-after-the-ransomware-attack/ Monero ja Vastaamo https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vastaamo-jutussa-iso-paljastus-krp-jaljitti-jaljittamattomana-pidettya-kryptovaluuttaa/8864046#gs.44isl9 Signal on CIA:n rahoittama https://kitklarenberg.substack.com/p/signal-facing-collapse-after-cia Signalin toimitusjohtajan vastaus https://twitter.com/mer__edith/status/1731972111269581017 Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö kyberpuolustuksessa syvenee https://puolustusvoimat.fi/-/suomen-ja-yhdysvaltojen-yhteistyo-kyberpuolustuksessa-syvenee Radioplayer https://www.radioplayer.fi Daniel Suarez: Daemon https://daniel-suarez.com/ Aspen Global Cybersecurity Group: Generative AI, Regulation and Cybersecurity https://www.aspendigital.org/report/generative-ai-regulation-and-cybersecurity/ Saku Tuominen: Ettekö Te Tiedä Kuka Minä Olen https://otava.fi/kirjat/etteko-te-tieda-kuka-mina-olen/

Presidenttitentit ovat takana, vaalikampanjat vetelevät viimeisiään ja kansa käy presidentinvaaleihin. Kuka yhdeksästä presidenttiehdokkaasta on ollut iskulauseensa mittainen presidenttikandidaatti? Onko Haavisto etsinyt yhteistä Suomea? Onko Stubb toiminut yhdistävänä tekijänä? Onko Halla-aho hakeutunut turvalliseen tilaan? Onko Rehn ollut vakaa kuin kallio? Onko Andersson esiintynyt koko kansan presidentinä? Oliko Essayah parasta Suomelle? Johtiko Harkimo, oliko Aaltola rohkea? Jättikö Jutta – jotta ketään ei jätetä – Urpilainen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pitäisikö Suomen ottaa aktiivisempi rooli liittyen Gazan sotaan? Mikä Suomen kannan pitäisi olla ja miten sitä pitäisi edistää? Keskustelemassa kansanedustajat Tytti Tuppurainan (sd.), Pia Kauma (kok.) ja Jussi Saramo (vas.). Tuppurainen on huolissaan siitä, että Gazan tilanne uhkaa "läikkyä yli Suomeen saakka ja Euroopan kaduille osapuoliin jakautumisena". – Käymme tällaista eräänlaista sijaissotaa nyt myös suomen kaduilla ja Euroopan pääkaupunkien kaduilla. Huolestuttaa, millaista asennetta näkyy esimerkiksi juutalaisia kohtaan, Tuppurainen sanoo. Kauman mielestä on oikein, että Suomi äänesti tyhjää YK:n päätöslauselmasta, jossa haluttiin tulitaukoa Gazaan. – Siinä päätöslauselmassa ei suoraan tuomittu terroristijärjestö Hamasia, Kauma perustelee. Saramon mielestä Suomen kanta pitää olla sama kuin YK:n kanta. – Suomi osallistui epäsuorasti siihen puoleen, joka oli tässä Israelin johdon takana. Tästä olen pettynyt, hän sanoo. Mikä merkitys Suomelle on sillä, että Yhdysvallat on Israelin liittolainen? Presidentti Joe Biden on kuitenkin hiljattain muuttanut suhtautumistaan Israeliin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan parlamentti päätti äänestyksessä lisätä monivuotiseen rahoituskehykseen 10 miljardia euroa. Lisärahoitus johtuu ulkoisiin kriiseihin, erityisesti Ukrainan sotaan, vastaamisesta. Parlamentin arvion mukaan päätökset lisärahoituksesta pitää tehdä nopeasti, jotta Ukrainan rahoitusta ei jouduta keskeyttämään. Myös Suomi on joutumassa tulevien kustannusten maksumieheksi. Loppuvatko EU:lta rahat ulkoisten kriisien ja uhkien torjumisessa? Häämöttääkö EU-budjetin pohja jo nyt? EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaketti on etenemässä. Paketti sisältää ajatuksen jäsenmaiden välisestä turvapaikanhakijoiden taakanjaosta, mutta yksityiskohdat ovat auki. Minkälaisen turvapaikkasäännöstön Nato-rajaksi muuttunut Suomen itäraja vaatii? Olisiko taakanjako Suomelle tärkeä muutos? Miksi EU haluaa puuttua yhdyskuntajätevesien kemiallisiin epäpuhtauksiin ja mikrosaasteisiin, kuten mikromuoveihin tai taudinaiheuttajiin? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (RE / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen Pankin mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia. ”Sodasta ja talouspakotteista huolimatta Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua parempaa”, todetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin talousennusteessa. Miksi Venäjän talous ei romahda sodasta, talouspakotteista ja sanktioista huolimatta? Miten on selitettävissä, että Venäjän talous kasvaa? Bofitin mukaan yhä suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään suoraan sodan tarpeisiin. Mitä Venäjän yhteiskunnan käpertymisestä sotatalouteen seuraa? Mitä Venäjän oligarkkitaloudelle tapahtuu? Voiko Venäjän talouskehityksestä ennustaa Putinin hallinnon kaatumista tai pysymistä vallassa? Mitä Venäjän kehitys merkitsee Suomelle? Talouspakotteilla sanktioitua Venäjän taloutta analysoi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pahimmassa tapauksessa Venäjä alkaa propagandassaan leipoa Suomesta fasistivaltiota. Vielä ei kuitenkaan olla siinä pisteessä, rauhoittelee Venäjään erikoistunut toimittaja Erkka Mikkonen. Käänne on kuitenkin tapahtunut. Venäjän silmissä Suomi on menettänyt paikkansa mallinaapurina, ja on nyt mahdollinen vihollinen. Podcastiin paluun tekevä Erkka saa vastata Jennyn hämmentyneisiin kysymyksiin Venäjän aikeista. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttää Venäjän johtoa, ja Suomen sanotaan olevan vihollismielisellä kurssilla. Pitäisikö tästä olla huolissaan? Erkka huomauttaa, että Venäjän johdon liepeillä on monenlaista huutelijaa. Kaikkea ei kannata ottaa liian tosissaan – vaikkapa entisen presidentin Dmitri Medvedevin viestejä, joissa parjataan suomalaisia ja uhataan ydinsodalla. Jenny pohtii, mihin Venäjä Suomen mustamaalaamisella pyrkii. Erkka nostaa esiin uudet historian oppikirjat, joiden mukaan länsi haluaa hajottaa Venäjän. Vaikka Suomen maine Venäjällä on hyvä, aivopesu muuttaa väistämättä tilannetta. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Nato-jäsenyyden myötä Suomelle avautui väylä Nato-maiden asemarkkinoille. Varsinkin korkean teknologian avaruusstartupit aikovat hyötyä siitä maksimaalisesti.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Elina Lappalainen.Tämä podcast julkaistiin 17.5.2023.Lue lisää aiheesta:-> https://www.hs.fi/visio/art-2000009579256.html#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Miksi hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat ajautuneet vaikeuksiin bensan hinnan takia? Onko pumppuhinta tätä nykyä politiikassa isompi juttu kuin ennen? Onko niin sanottu bensapopulismi uusi ilmiö politiikassa? Polttoaineiden ja autoilun vaikutuksia politiikkaan analysoivat Politiikkaradiossa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sekä Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Suomessa polttoaineiden niin sanottu jakeluvelvoite on yksi hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. ”Jakeluvelvoitteen lasku on hallitukselta uhkapeliä”, sanoo Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Politiikkaradiossa. Jakeluvelvoitteen lasku saattaa johtaa mittavaan lisälaskuun liikenteen päästöoikeuksien myötä. ”Tässä näkymässä hallituksen tulisi teettää laskelma siitä, mikä on sopiva jakeluvelvoite Suomelle. Me ei tiedetä mikä tulee olemaan päästöoikeuden hinta” sanoo Kalenoja. Mediatietojen perusteella perussuomalaiset vaativat Säätytalolla jakeluvelvoitteen merkittävää alennusta. Professori Jari Eloranta vertaa nykytilannetta politiikassa 1970-luvun alun öljykriisiin. Tuolloin öljyn maailmanmarkkinahinnan raju kallistuminen ei kuitenkaan johtanut yhtä voimakkaaseen bensapopulismin nousuun kuin mitä 2020-luvulla on nähty. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitusneuvottelut alkavat. Taivas varjele, mikä sieltä tulee? (0:28) Maahanmuuton merkitys Suomelle. (Spoileralert: iso.) (18:43)

Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa? Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.

Kai te haluatte Karjalan takaisin? Tähän kysymykseen Suvi Turtiainen joutuu usein Ukrainassa vastaamaan. Suvin tapaama ukrainalaissotilas ajattelee, että Karjalan vaatiminen takaisin olisi tapa heikentää Venäjää. Häntä ärsyttää Suomen välinpitämättömyys asiassa. Suvin tehtävä on ollut selittää, ettei asia ole Suomelle näin yksinkertainen. Aihe saa Jennyn kysymään, miksi Ukrainan on niin vaikea ajatella luovuttavansa mitään aluetta Venäjälle, vaikka sodan hinta on hirvittävä. Syy on ilmeinen: Venäjä ei tyytyisi maapalaseen vaan se haluaa muuttaa maailmanjärjestystä. Suvin mukaan kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyssota on alkutaistelu isommassa mittelössä. Siinä ovat vastakkain demokratia ja autoritarismi – ja myös Kiinalla on lusikkansa sopassa. Juuri sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan loppu vaikuttaa niin mahdottomalta. Miten länsi voi pärjätä koko ajan röyhkeämmiksi muuttuvaa autoritääristä rintamaan vastaan? Entä mitä Venäjä puuhaa Moldovassa, missä Suvi parhaillaan on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei halua leikata koulutuksesta eikä pienituloisilta lapsiperheiltä. Maataloudessa Ohisalo lisäisi kasvien viljelyä, koska niistä voisi tulla Suomelle hyvä vientituote. Suomeen vihreät ajaa uutta maankäyttömaksua. Maksu perittäisiin metsänomistajilta, jotka raivaavat puita rakentamisen tieltä. Ilmastonmuutosta vihreät lupaa torjua sosiaalisesti kestävästi. Vihreät myös sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2035 mennessä. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tänään keskiviikkona Unkarin parlamentin pitäisi ottaa ensimmäinen konkreettinen askel kohti Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia. Todennäköisesti tänään se samalla paljastaa hyvin paljon siitä tulevaisuudesta mitä Unkari on Suomelle ja Ruotsille suunnitellut.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Teija Sutinen.Tämä podcast julkaistiin 1.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

EU sai sovittua kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Uudet pakotteet kohdistuvat henkilöihin ja yhteisöihin, jotka tukevat sotaa, levittävät propagandaa tai toimittavat Venäjälle sen sodassa käyttämiä lennokkeja. Listalla on yli sata henkilöä tai yhteisöä sekä kolme venäläispankkia. Iskeekö EU:n kymmenes pakotepaketti riittävästi Venäjään? EU-komissio rakentaa esitystä vihreän siirtymän vauhdittamiseen tähtäävästä teollisuusohjelmasta. Pitäisikö teollisuusohjelmassa sallia laajat eurooppalaiset valtiontuet? Rahoittaisiko jokainen EU-maa itse omat valtiontukensa, vai käytettäisiinkö tukiin olemassa olevia EU-rahastoja? Vai rahoitettaisiinko niin sanottu suvereniteettirahasto EU-maiden yhteisellä velalla? Onko suvereniteettirahasto Suomen etujen mukainen, vai Suomelle epäedullinen? Brysselin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Nils Torvalds (r.). Pasilan radiostudiossa on Laura Huhtasaari (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. https://www.palta.fi Tässä yhdessä Paltan kanssa tuotetun neljän jakson ryppään ensimmäisessä jaksossa puhuimme Paltan Tatu Rauhamäen ja näyttelijä Jasmin Hamidin kanssa siitä, mitä palvelualat ovat ja miksi ne ovat niin tärkeitä Suomelle? Tulemme paneutumaan syvemmin moniin tässä jaksossa esitettyihin aiheisiin seuraavissa jaksoissa. Miten Suomesta voi tehdä hyvän maan palvelutalouden kehittämiselle? Miten voimme edistää palveluvientiä ja olla kiinnostava kansainvälinen sijoituskohde? Kuinka iso osaajapula meillä on? Tervetuloa kuuntelemaan. — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Pärjääkö Suomi, jos ulkomailta töihin tulo ei lisäänny huomattavasti? Mitä pitäisi ajatella perussuomalaisten väläytyksestä, että kyse on ”kokoomuslaisten palvelusväestä"? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg. Toimittajana on Antti Pilke.

Peliala on ollut menestystarina, joka on tuonut Suomelle miljardien eurojen verotulot. Mutta sen tulevaisuus on vaakalaudalla, koska yritykset on myyty eikä uusia tekijöitä tahdo löytyä. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Elina Lappalainen. Tämä podcast julkaistiin 21.1.2023. #hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> Uutta tietoa Estonian uppoamisesta Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Kalmarin unionin idea oli kaunis, mutta toteutus ontui pahasti. Unionissa kaksi vanhaa verivihollista, Tanskan ja Ruotsi, yhdistyivät saman majesteetin alle. Tanskan mukana yhteiseen liittoon tulivat Norja ja Islanti, ja Ruotsin mukana suuri osa nykyisen Suomen alueesta. Unionin aikana koettiin kuitenkin lukuisia sisäisiä valtataisteluja, ja lisäksi paineita tuli ulkopuolelta, idästä ja etelästä. Voitettuaan sodan Ruotsin kruunusta Tanskan kuningatar Margareeta I:stä tuli pohjoismaisen liiton ensimmäinen hallitsija. Kalmarin unioni solmittiin vuonna 1397 ja eripurainen liitto päätyi katastrofiin 1520-luvulla. Pian Ruotsin ja samalla siis Suomen hallitsijaksi nousi voimakastahtoinen Kustaa Vaasa, josta kuulemme myöhemmässä Tiedeykkösessä. Mitä tuo unioni tarkoitti jäsenmailleen ja erityisesti Ruotsin Itämaalle eli Suomelle? Mitä jos unionia ei olisi purettu, vaan koko Pohjola olisi edelleen, 500 vuotta myöhemmin, yhden ja saman hallitsijan alaisuudessa? Entä olisiko järkeä perustaa Pohjoismaihin uusi unioni? Haastateltavina ovat professori Marko Lamberg sekä Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Petri Karonen. Toimittajana on Riikka Suikkari.