Podcasts about suomelle

Miksi Suomi lähti arvosteltuun USA-vetoiseen tekoälyliittoumaan? Haastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Puisto arvioi, että uudessa Pax Silica -tekoälyliittoumassa on Suomelle paljon mahdollisuuksia. Hän korostaa, että Pax Silicaan liittyen puhutaan satojen miljardien investoinneista. Hallituksen päätökset näyttävät sotivan vastaan Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteita, joiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä. Puisto näkee, että vaikka maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, työtä tekevät ovat tervetulleita Suomeen, mutta hekin vain tietyin rajoituksin. Suomen taloudessa ja työllisyydessä on ollut pitkään ongelmia. Elinkeinoministeri kertoo, miten Suomen elinkeinoelämä saadaan nousuun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkasopimus astuu voimaan. Sopimuksen tavoitteena on hillitä Eurooppaan tulevaa muuttoliikettä. Muutos on erityisen odotettu Kreikassa, josta raportoi Yle Uutisten Kreikan-toimittaja Sara Saure. Mitä maahanmuuton kiristykset tarkoittavat EU-maille, kuten Suomelle? Entä turvapaikkaa hakeville? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps.), Mika Aaltola (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.). Miljardööri Elon Muskin avaruusteknologiayhtiö SpaceX listautuu pörssiin. Miten mahdollisesti historian suurin pörssilistautuminen vaikuttaa osakemarkkinoihin? Keskustelemassa Inderesin pääanalyytikko Petri Gostowski sekä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa puhuttiin eilen muun muassa globaalista etelästä. Keskustelujen antia analysoivat eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Heitä haastattelee Kultarannassa Yle Uutisten politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontaja Linda Vettanen. Tuottaja Ella Haura. Toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen.

Martin Paasi ja Sami Miettinen purkavat Tampereen sijoitusmessujen esitykset ja niiden jälkipuinnin. Paasi perustelee, miksi nollakuluinen osakeindeksirahasto vie sijoittajan tilastollisesti ylimpään neljännekseen ja miksi viidellä tuhannella eurolla voisi rahoittaa vastasyntyneen koko eläkkeen. Miettinen kertoo tekoälytyöryhmästään, joka perusteli sijoituspäätöksen analyysin ja lukujen kautta, ja avaa Hello Humans -projektin yllättävän havainnon kielimallien poliittisesta vinoumasta. Lopuksi kaksikko väittelee siitä, kannattaako Suomessa omistaa yritystä lainkaan, kun globaalin indeksirahaston saa ilman vaivaa ja siitä miksi tekoälyn megatrendi voi olla Suomelle poikkeuksellinen mahdollisuus. Mukana myös datakeskusten ja sähköntuotannon kytkös sekä Philip Aminoffin oppi kasvollisesta omistajuudesta.00:00 Tampereen reissu ja sijoitusmessut02:00 Suomi Euroopan toiseksi sijoittavin kansa03:30 Kellokäyrä ja sijoittajien tuotot05:00 Kulut vievät tuoton markkinan alle06:00 Nollakulut takaavat ylimmän neljänneksen08:00 Buffett suosittelee indeksirahastoja09:30 Korkoa korolle ja säästäjäprofiilit11:00 Vastasyntyneen säästösopimus12:40 Viidellä tonnilla koko eläke14:30 Missä luvattu miljoona on16:00 YEL-uudistus ja arvioverotuksen poisto18:00 Solidiumista nollakuluinen eläkerahasto19:40 Samin ja Samanthan tekoälyesitys20:50 Tekoäly mean reverting -mallina22:30 Alphabet ja tekoälyinferenssi23:40 Nexans value-ostona25:30 Kiitokset vibe-koodauksesta27:30 Agenttien muistit ja jaetut skillit28:50 Hello Humans ja kielimallien vinouma30:30 Grok-agentti vasta-argumenttina32:00 Akateemisen maailman vaikutus malleihin34:30 Qwen oikeistolaisin malli37:30 Omistamisen tuska ja vaiva39:30 Miksi omistaa Suomessa42:00 Omistajuuden arvo taloudelle45:00 Tekoälyn megatrendi ja Suomen edut47:00 Datakeskukset ja sähkönsiirto48:40 Happotesti: sähköntuotannon tuplaus52:00 Datakeskusten todellinen sähkönkäyttö53:30 Philip Aminoff ja kasvollinen omistajuus57:40 Viiden ihmisen vaikutus ja lopetusKatso Sisäpiirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Virossa on ammuttu alas drooni ensimmäistä kertaa, ja Suomessa drooniuhka näytti johtavan jopa sekoiluun. Millainen käänne Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle puolelle ovat ja millainen riski iskut Suomen ja Baltian lähialueelle ovat meille Ukrainan tukijoille? Venäjälle maan laajuus oli toisessa maailmasodassa etu, mutta miksi se voikin olla nyt haitta? Aiheesta ovat puhumassa sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi sotaa seuraavasta Black Bird -ryhmästä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä jaksossa Anna Karhun vieraana on Taneli Lahti Euroopan Komissiosta. He keskustelevat siitä miten kauppapolitiikka, EU-päätöksenteko ja geopoliittiset jännitteet kytkeytyvät toisiinsa – ja miksi niillä on merkitystä Suomelle ja Euroopalle. Jakson alussa käsitellään, miten tähän geopoliittisesti jännitteiseen tilanteeseen on päädytty. Keskustelu jatkuu käsittelemällä, miten kauppapolitiikka kietoutuu tähän ja miten näistä haasteista mahdollisesti päästään eteenpäin. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Miltä Venäjä näyttää vuonna 2026 ja mihin suuntaan se on menossa? Uusimmassa Maailmanmenoa-podcastin jaksossa Eini Haajan vieraana on professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Jaksossa keskustellaan Venäjän sisäisestä kehityksestä, suhteista Eurooppaan, Kiinaan, Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin, sekä arktisen alueen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Samalla pohditaan, mitä Venäjän nykykehitys tarkoittaa Suomelle ja suomalaisyrityksille tulevaisuudessa – millaisia huolia tilanteeseen liittyy ja voiko muutosten keskellä toisaalta syntyä myös uusia mahdollisuuksia? Kuuntele jakso ja sukella mukaan ajankohtaiseen keskusteluun Venäjän asemasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Miten tekoäly on otettu huomioon Suomen julkisella sektorilla? Millaisia mahdollisuuksia ja riskejä tekoäly luo Suomelle? Studiossa valtiovarainministeriön generatiivisen työryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen. Jakso on kuvattu 19.3.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Digitalisaatio(6:50) Datan omistajuus(12:21) Tekoälyn käyttö ministeriössä(24:59) Jevonsin paradoksi(39:14) Verohallinto(20:56) Suomen eläkejärjestelmä (24:32) Verotus(26:35) Sosiaaliturva(30:16) Euroopan politiikka(35:10) Työttömyys(42:58) Tekoäly ja virheet(53:04) Musta laatikko(1:00:12) Teknologia ja omavaraisuus(1:08:12) Generatiivisen tekoälyn työryhmä(1:12:21) Poliitikot(1:35:35) Työryhmän tulokset

Kanada ja EU hakevat lähempää yhteistyötä, mikä merkitys sillä on Suomelle, arktiselle alueelle ja transatlanttisille suhteille? Tästä keskustelevat Lapin yliopiston Laura Junka-Aikio ja Helsingin yliopiston Tuomas Forsberg. Miksi Yle ja MTV aloittavat yhteisen kampanjan disinformaatiota vastaan? Vastaavat päätoimittajat Panu Pokkinen ja Tomi Einonen kertovat. Lisäksi kuulemme turvallisuusraportit Washingtonista ja Tallinnasta, lentolippujen hintojen vaihtelusta sekä Oulussa aloitetuista punkkirokotuksista. Studiossa Seppo Kivimäki, tuottajana Petri Kejonen ja toimittajina Mikko Hirvonen, Tommy Fränti, Juri von Bonsdorff, Satu Heikkilä, Juha Virranniemi ja Linda Vettanen.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on ensi vaalikauden tärkeimpiä asioita ja Suomi tarvitsee radikaaleja toimia, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto. Millainen kysymys työntekijöiden saaminen ulkomailta on korkean työttömyyden Suomelle? Aiheesta keskustelevat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, kokoomuksen varapuheenjohtaja Karoliina Partanen ja eduskunnan työelämävaliokunnan jäsen Fatim Diarra (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ihmistyön loppu | Juhani Mykkänen | Neuvottelija 374. Tekoäly mullistaa talouden, työn ja politiikan. Mitä se tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille päättäjille, yrityksille ja sijoittajille? Juhani Mykkänen avaa tiensä Jufo Peltomaan singulariteettikeskusteluista GPT-hetkeen vuonna 2022, Woltin grindauksesta totaaliseen hurahdukseen tekoälyyn. Toteutuuko Citrini Researchin doomer-tuho, jossa tekoäly leikkaa yritysten kuluja, kasvattaa voittoja ja romahduttaa palkkatuloihin perustuvan ostovoiman? Vai toteutuuko vaihtoehto, jossa verotus, tulonsiirrot ja uudelleenkoulutus suunnitellaan etukenossa. Toinen osa kattaa agenttijärjestelmät, Agionin governance-kerroksen ja datakeskeisen yritysarkkitehtuurin: miten tuhansia epädeterministisiä agentteja voi käyttää turvallisesti ja suvereenisti ilman, että data karkaa hyperskalereille. Lopuksi ihmisen osa koneistossa: AI-burnout, “vielä yksi parempi prompti” -kulttuuri ja se, miksi CrossFit on Mykkäselle välttämätön vastavoima tekoälygrindille.00:00 Juhani Mykkänen, fokus tekoälyssä, Agionissa eikä Wolt-tarinassa02:07 Zen Robotics, singulariteetti ja “Äly hoi” -jutusta Eric Schmidtin mielenmuutokseen04:17 GPT-hetki 2022, taikalampun metafora ja tuhannet sivut keskusteluja kielimallien kanssa05:50 Citrini Researchin doomer-skenaario: tekoäly leikkaa kuluja, vie palkkatulot ja aiheuttaa kysyntäshokin08:39 Hamilton Lane -tilaisuus ja Juhanin kysymys: tehostuvat yritykset vs. heikkenevä ostovoima11:40 Työ, pääoma ja tekoäly kolmantena pelaajana; foundation-mallien kehityskulut uponneina kustannuksina12:53 Kiinalaiset bottifarmaajat, mallien ominaisuuksien kopiointi ja open source Euroopan pelastajana13:14 Indeksirahastot vs. stock picking tekoälyaikana, Nvidia, Meta ja hyperskalereihin kytkeytyvät yhtiöt15:03 Suomi startup-valtiona. Mykkäsen 60 tapaamista ja havainto: ymmärrys on, mutta resurssit puuttuvat17:31 Inferenssin halpuus, 300 €/kk AI-työkalupakki ja GDPR reunaehtona, ei estona19:08 Mykkäsen AI-käyttö: terapeuttina, oppimiskaverina, lähtötasotestit ja iteratiivinen oppiminen19:54 Mallileirit: Anthropic/Claude, Gemini 3.1, OpenAI-ympäristöt ja kiinalaisten mallien tietoturvariski21:11 Ehdotus: tekoäly Suomen kansalliseksi strategiseksi prioriteetiksi, miljardiluokan panostukset21:39 “Toimari lomalla” -metafora: juustohöyläys vs. isot, motivoivat suuntapäätökset23:30 Agion ja agenttinen governance: urheiluauto-metafora, missiopohjaiset agenttiprosessit ja trust scoring27:21 Datakeskeinen yritys: SaaS-viidakosta yhteen datapohjaan, jossa agentit operoivat suoraan tiedon päällä30:02 Suvereniteetti ja pilvivalinnat: UpCloud-esimerkki, malli- ja pilviagnostinen arkkitehtuuri32:04 Gastown vs. “Ralph Wiggum loop”: monimutkainen orkesteri vs. yksinkertainen sekventiaalinen malli33:10 Johtopäätös: ihmisen ja agenttisen järjestelmän yhteispeli strategia-tasolla on voittava malli37:13 Max Tegmarkin urnateoria, valkoiset ja mustat marmorikuulat, tekoälyn rooli riskien kiihdyttäjänä41:06 Elon Musk, Grok, simulaatiohypoteesi ja “player one” -ajattelu49:19 GTA-vertaus: kun luulee olevansa pääpelaaja, sivuhahmojen kohtelun moraali murenee50:34 Harvard Business Review ja AI-käyttäjien ensimmäinen burnout-aalto53:06 CrossFit, apinalajimetafora ja se, miksi AI-grind vaatii hyvän fyysisen kunnonNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan CrossFitistä ja Juhanin omasta salista SalmisaaressaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/joinNeuvottelija Sami Miettinen

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Suomi tarvitsee yhä enemmän kansainvälisiä osaajia sekä väestönkasvun että osaamisvajeen paikkaamiseen. Uuden työn syntyminen, talouskasvu ja yritysten kehittyminen edellyttävät kehittyviä ja aidosti kansainvälistyviä työyhteisöjä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila sekä Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Milkan tehtävänä on edistää Paltan jäsenorganisaatioiden työvoimansaatavuutta sekä operoida osaamiseen, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä teemoissa. Nina, Milka ja Karina keskustelevat siitä, miksi Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja mitä meistä jokainen voi tehdä edistääkseen kotoutumista ja viihtymistä suomalaisessa työelämässä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mikä merkitys kansainvälisellä maahanmuutolla on Suomelle? - Mitä tutkimus kertoo kansainvälisten osaajien suurimmista haasteista Suomessa? - Mitä johto, HR ja työyhteisöt voivat konkreettisesti tehdä kansainvälisten osaajien kotoutumisen tukemiseksi? - Miten yhteiskunnalliset asenteet ja poliittinen puhe vaikuttavat kansainvälisten osaajien kokemukseen Suomesta?Lisätietoja:Milka Kortet X:ssä: @KortetMilka Milka Kortet LinkedinKarina Jutila X:ssä: @karinajutilaKarina Jutila: LinkedinPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään. Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tällä historiallisella päivämäärällä tiettävästi ensimmäinen suomalainen näki Kap Hornin, ensimmäinen laivue purjehti Sydneyn satamaan perustaakseen Australian ensimmäisen kaupungin. Porkkalan vuokra-alue palautettiin Suomelle.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

USA irtautuu kansanvälisistä organisaatioista. Kuinka luotettava liittolainen Trumpin USA on Euroopalle ja Suomelle? Tätä pohtivat tutkijat Hanna Ojanen ja Iro Särkkä. Iranissa on kuohunut jo jonkin aikaa, kansa on kadulla vaatimassa vallanvaihtoa. Kuinka laajoja vaikutuksia olisi Iranin teokratian kaatumisella? Tästä keskustelemassa tutkijat Joonas Maristo ja Olli Ruohomäki. Lisäksi lähetyksessä kuullaan kuinka rakennustyömailla pitäisi huomioida kireä pakkasjakso ja miten influenssa-aalto kaataa suomalaisia? Ykkösaamun studiossa Markus Liimatainen, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen. Toimittajina Mari Sarolahti, Seppo Kivimäki, Ilkka Lahti ja Juri von Bonsdorff.

Tänään Cityn aamussa pohditaan, miksi Jere on edelleen yksin ja mihin Samuel on kadonnut. Jeren hermoja koettelee mystisestä syystä ärtynyt silmä – aivan kuten Samuelin valitsema lomakohdekin. Lisäksi käydään tiivistä kiekkokeskustelua ja pohditaan, mikä olisi Suomelle realistisin sijoitus. Mukaan mahtuu myös kuulijoiden kanssa tehdyt uuden vuoden lupaukset, ja kirsikkana kakun päällä Jere kävi autokauppaa livenä. Kuuntele aamun jutut tästä!

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Tällä historiallisella päivämäärällä eduskunnalle jätettiin tiedonanto Suomen itsenäistymisestä, Tampereen teknillinen korkeakoulu haki fi-verkkotunnuksen käyttöoikeutta Suomelle. Amerikan ensimmäistä kiitospäivää vietettiin tällä päivämäärällä 1600-luvulla.

Bile-Ilmarina tunnettu Tampereen pormestari laittoi tuulemaan ja näytti mallia koko Suomelle.Mitä jos antaisit tänä vuonna hyvemmän joululahjan? Hanki lahjaksi hyvä käytetty puhelin osoitteesta: https://vaihtokapula.fi/?utm_source=Video&utm_medium=23media&utm_campaign=Syksy25 Vaihtokapula lahjoittaa jokaisesta myydystä puhelimesta 10 euroa SOS-Lapsikylälle vuoden loppuun asti.Kaupallinen yhteistyö Vaihtokapula

Musiikki on makuasia, paitsi kun räpistä puhutaan. Lisäksi tämän viikon Kansanradiossa ideoidaan muodikas heijastinnenärengas ja takuuvarma keino hankkia Suomelle miljardi veroeuroa. Sitten, kun vielä lopetetaan kirjaston lehtien nuoleminen ja saadaan kala vähemmän suolaiseksi, niin meillähän on asiat aika hyvin. Toimittajana Lasse Olkinuora

Jaksossa keskustellaan niin ajankohtaisista markkinakäänteistä kuin suomalaisesta sijoituskulttuurista. Antin ja Lipon vieraana on Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi. Miksi Suomi on ollut yksi pörssien valopilkkuja tänä vuonna, ja miltä Helsingin pörssin ensi vuosi näyttää? Millaisia ovat suomalaiset sijoittajina, ja mikä on sijoittajien tunnelma juuri nyt? Pitäisikö ostaa, myydä vai odottaa? Miksi sijoittamisen pitäisi olla on koko kansan asia? Tulisiko jo kouluissa opettaa sijoittamista ja omistajuutta?Pörssipuhetta on nyt 1-vuotta – kiitos kaikille teille kuuntelijoille menneestä vuodesta!

Studiossa taloussosiologian dosentti ja kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Arto Selkälä. Jakso on kuvattu 4.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Virhe" (2:31) Sosiologia (6:09) Feminismi (8:35) Tasa-arvo (14:54) "Patriarkaatti" (20:10) Opintoalojen sukupuolijakauma (26:48) "Tyhjä taulu" (31:03) Älykkyys (36:12) Miehet ja naiset (43:08) DEI (50:51) Kulttuurimarxismi (53:46) Vapaus (57:38) Focault (59:34) Autismi (1:02:45) Yksilön toimijuus (1:07:11) Naisviha (1:12:32) Ennakkoluulot (1:22:32) Kieli (1:33:14) Humen giljotiini (1:38:40) Ajattelun modaliteetit (1:43:32) Subjektiiviset kokemukset (1:47:37) Väkivallan uhka naisille (1:50:07) Vähemmistöt (1:55:11) Politiikan psykologia (2:02:05) Perhe (2:05:57) Maahanmuutto (2:15:02) Kognitiivinen empatia (2:22:01) Kriittinen teoria (2:30:20) Postmodernismi (2:37:34) Kielellinen käänne (2:43:59) Sukupuoli (2:52:49) Orwell 1984 (2:54:08) Kausaliteetti (3:01:00) Falsifiointi (3:05:29) Tieteen rahoitus

Tällä historiallisella päivämäärällä 1938 Orson Welles esitti H. G. Wellsin romaaniin perustuvan radiokuunnelman Maailmojen sodan, mikä aiheutti paniikkia Yhdysvalloissa, 1961 Noottikriisi alkoi Neuvostoliiton jätettyä Suomelle vaatimuksen puolustuksen turvaamiseksi "Länsi-Saksan ja sen liittolaisten hyökkäyksen uhan johdosta", 1974 Muhammad Alista tuli toistamiseen nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari hänen voitettuaan George Foremanin Kinshasassa käydyssä ottelussa ("The Rumble in the Jungle").

Tällä historiallisella päivämäärällä Suomelle valittiin kuningas, osittainen liikekannallepano käynnistyi Suomessa ja Barack Obamalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Pitääkö Kiinasta tulevasta pakettitulvasta olla huolissaan? Keskustelemassa Tullin pääjohtaja Sami Rakshit ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pääjohtaja Tomi Lounema. Afrikassa nuoret ovat osoittaneet mieltään Marokossa ja Madagaskarilla. Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen kertoo, mistä on kyse. Yhdysvalloissa rokotekriittisyys saa jalansijaa. Mitä seurauksia sillä voi olla muulle maailmalle ja Suomelle? Keskustelemassa THL:n terveysturvajohtaja Otto Helve ja ja akatemiatutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta. Raskaan liikenteen öisin auki olevat taukopaikat ovat vähentyneet. Toimittaja Timo Hytönen raportoi Hirvaskankaalta Keski-Suomesta. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Anssi Väisänen ja Lotta Lautala, tuottajana Annette Blencowe.

Miksi ihmeessä yhdysvaltalaiset kenraalit ja amiraalit kokoontuivat virginialaiseen tukikohtaan? Tätä kysytään Ykkösaamun aluksi, lisäksi kuulemme tuoreet tiedot Kööpenhaminasta. siellä EU-johtajat ovat kokoontuneet epäviralliseen huippukokoukseen. Suomikin osallistuu kokouksen mittaviin turvajärjestelyihin. Toisessa laajassa keskustelussa puhutaan nikkelistä. Eurooppa ostaa nikkeliä Venäjältä.Nikkeliä tarvitaan aseiden ja ammusten valmistuksessa. Niillä ammutaan Ukrainassa venäläisiä hyökkääjiä. Euroopan Unionin on vähennettävä nikkeliriippuvuutta Venäjästä. Mitä se merkitsee Suomelle, jolla on Euroopan suurimmat nikkelivarat? Ykkösaamua toimittaa Markus Liimatainen.

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomeen saapui lokakuussa 1944 pieni upseeriryhmä osaksi Liittoutuneiden valvontakomissiota. Olihan Winston Churchill julistanut Suomelle sodan kolme vuotta aiemmin, vaikka sympatian rajat eivät aina sotien rajoja myötäilleetkään. Britannian ja brittien motiivit ja toiminta olivat hajanaisia. Oli selvää, että Neuvostoliitto vei, kun mentiin sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin, ja niitä brititkin laiskasti tukivat. Iso-Britannia oli menettämässä suurvalta-asemansa, Suomi kenties itsenäisyyttään. Suomi kohdisti toiveita Britanniaan mutta niitä ei useinkaan kyetty lunastamaan. Dos. Ville Jalovaara on tehnyt kirjaansa varten laajasti arkistotutkimusta Lontoossa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Suoraa keskustelua luotsaa puheenjohtaja Maria Pettersson. Sananvapauttaan käyttämässä ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Kaarina Hazard nosti pöydälle kuuman perunan: Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle niin vaikeaa? Kansa vaikuttaa olevan eduskuntaa myöten pääosin asian puolella. Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi kuitenkin maanantaina Kultarannassa, ettei hän ”näe lisäarvoa” Palestiinan tunnustamiselle juuri nyt. Mitä Stubb tällä tarkoitti? Petja Kopperoinen on havainnut provider-kulttuurin nostavan päätään. Tällä tarkoitetaan siis sukupolvien takaista mallia, jossa perinteisesti miehen tehtävänä oli elättää ja naisen tehtävänä olla kaunis. Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi Tiktokissa ovat nuoret miehet alkaneet liputtaa mallin puolesta. Mistä johtuu provider-kulttuurin uudelleennousu? Hilkka Olkinuora kysyy näin juhannusviikon kunniaksi kanssakeskustelijoilta, joko nämä ovat päässeet rantakuntoon. Millainen tämä kysymys ja tavoitteenasettelu on, sekä eettiseltä että esteettiseltä kannalta? Onko rantakuntoon pääseminen sukupuolittunut asia vai onko “velvoite” siihen kaikilla? On hyvä muistaa, että lihavuus itsessään on vaarallista. Miksi suhtaudumme siihen kuitenkin näin ulkonäkökeskeisesti? Pyöreä pöytä palaa kesätauolta keskiviikkona 30.7.

Eduskunnan pääsihteeri, entinen Supon päällikkö Antti Pelttari on joutunut epäillyksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Epäily on osa jo viime vuonna alkanutta rikostutkintaa, jossa epäillään Kalastaja-salanimeä käyttäneen Supon entisen työntekijän toimintatapoja liittyen Venäjän tiedustelutoimintaan. Miten tutkinta on edennyt? Tiesikö Pelttari tutkinnasta jo hakiessaan eduskuntaan töihin? Miksi Venäjän TV on paljastanut Suomelle vakoilleita julkisesti? Keskustelemassa toimittajat Jarno Liski HS:stä ja Jesse Mäntysalo Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten kiinnostus vesiperhosiin voi muuttaa koko elämän suunnan? Miltä tuntuu tutkia huonosti tunnettua Lapin hyönteislajistoa ja löytää Suomelle ja jopa tieteelle uusia lajeja? Entä miten hyönteistutkija Jukka Salmela törmäsi tänä keväänä elämänsä ihmeellisimpään löytöön, rollonsirvikkääseen, jonka löytymistä hän kuvaa elämänsä lottovoitoksi? Minna Pyykkö vieraili Rovaniemen Arktikumissa Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jukka Salmelan työhuoneessa juttelemassa tästä kaikesta.

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ykkösaamun aluksi yhteys Kiovaan ja Washingtoniin. Kirjeenvaihtajat kertovat kuinka pääkaupungeissa on sulateltu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin eilistä ilmoitusta siitä, että hän ei enää ymmärrä Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Trumpin mukaan Putin on hullu. Sitten keskustellaan Palestiinan tunnustamisesta, miten se käytännössä tapahtuisi ? Lähetyksen puolenvälin jälkeen yhteys Turkuun, siellä on pohjoismaisten johtajien lisäksi myös Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz. Keskustelussa kysytään Suomen ja Saksan suhteiden nykyisestä tilasta. Suomi on kautta historian ollut enemmän tai vähemmän Saksasta riippuvainen, vieläkö Saksalla on antaa Suomelle vetoapua ? Toimittajana on Linda Vettanen.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, sitten hän puhui Venäjän painostamisesta neuvotteluihin ja nyt jopa ”venäläisestä Ukrainasta”. Joukko Yhdysvaltain uusia valtiaita ja Euroopan johtajat kohtaavat tällä viikolla. Yllättävätkö amerikkalaiset ajatuksilla Ukrainan rauhansuunnitelmasta? Mitä vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Aiheesta puhuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvoimain entinen komentaja, valiokunnan jäsen Jarmo Lindberg (kok.). Tilannepäivityksen Brysselistä antaa lisäksi Ylen turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Maria Stenroos. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla. Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin. Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa. EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla. Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suomalaisasiantuntija antaa vinkit, miten suomalaisyritysten kannattaisi tuontitullitilanteessa toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Hannele Muilu ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kirjailija ja toimittaja J.P. Pulkkinen on perehtynyt laajasti saksalaisen diplomaatin Hans-Dietrich von Ploetzin uraan ja elämään sekä niiden merkitykseen Suomelle. Kyvykäs ja kielellisesti lahjakas von Ploetz vaikutti Suomessa niin kulttuuriradikalismin kuin nopean länsi-integraation vuosina. Von Ploetzin elämän mukana kulkee valtava määrä murroksia 1900-luvun huimassa vauhdissa. Esiin piirtyy koko Euroopan ja erityisesti täysin mullistuneen Itä-Euroopan vaiheet. J.P. Pulkkinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin ehdotus komission salkkujaosta on askel kohti uutta EU-komissiota. Onko Suomen komissaariehdokkaalle Henna Virkkuselle (kok.) jyvitetty komission varapuheenjohtajuus aito raskaan sarjan pesti? Pitävätkö rivikomissaarit vallankahvasta tiukemmin kiinni kuin heidän työtään koordinoivat varapuheenjohtajat? Onko Unkarin viisumipäätös Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille vakava turvallisuusuhka Euroopalle? Olisiko Unkarin alkava EU-puheenjohtajakausi pitänyt estää? Strasbourgin radiostudiossa ovat uunituoreet europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä seurauksia EU:n laajenemisella voi olla? Keskustelemassa EU-asiantuntija Matti Niemi ja EK:n yhteyspäällikkö Juho Mäki-Lohiluoma. Sorsa-säätiö julkaisi eilen raportin Pöytävaraus yhdeksälle: Neljä skenaariota EU:n laajenemiselle ja uudistumiselle, jossa arvioidaan yhdeksän maan EU-jäsenyyden seurauksia. Onko EU:n laajenemisesta enemmän hyötyä Suomelle, vaikka Suomen EU-jäsenmaksuosuus saattaakin uusien jäsenmaiden myötä nousta? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kesäkuussa 2024 äänestetään Euroopan parlamentin vaaleissa, joissa eurooppalaiset valitsevat parlamentin jäsenet seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mikä on Euroopan unionin merkitys Euroopalle ja Suomelle? Miten EU:n päätöksenteko rakentuu ja mihin europarlamentaarikolla on vaikutusvaltaa? Kuinka Euroopan unioni pystyy tulevaisuudessa vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin ja kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, digitalisaatioon tai globaaliin suurvaltakilpailuun? Keskustelemassa ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta. Juontajana on Ville Kohvakka. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Mistä Eurooppa äänestää? -tapahtumassa 3.5.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun lukioista. Katso podcast tekstitettynä videona: https://youtu.be/cwINRkqOmfQ

Politiikkaradion eurovaalitentissä on perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Perussuomalaiset eivät enää suoraan kirjoita vaaliohjelmassaan, että tavoittelevat Suomen eroamista EU:sta, mutta Purra pitää sitä edelleen mahdollisena, jos EU:n kehitys olisi Suomelle epäsuotuisaa. Purra kertoi myös perussuomalaisten suhtautumisesta laitaoikeistolaiseen ID-ryhmään, josta puolue lähti vuosi sitten laitaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Purra kertoi myös perussuomalaisten maahanmuuttotavoitteista ja näkemyksistä ilmastokriisiin. Purraa tenttasi toimittaja Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa keskustelu järkyttävästä kouluampumisesta Vantaan Viertolassa, tutkimuksesta joka paljasti säännönmukaista syrjintää ylioppilaskokeiden arvostelussa, ja näyttelijätär Emma Thompsonin rakkauskirje Suomelle. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: Sohvin kirjoittama juttu ylioppilaskirjoitus-tutkimuksesta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010317490.html Ja itse tutkimus: https://www.helsinkigse.fi/discussion-papers/discussion-paper-22 Näyttelijätär, dame Emma Thompsonin rakkauskirje Suomelle: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010327541.html. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Siperilalaisessa vankisiirtolassa kuolleen venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin vaimo Julija Navalnaja puhui Euroopan päättäjille Strasbourgissa. Lujittiko puhe Euroopan parlamentin halua laittaa presidentti Vladimir Putinin hallinnolle kovan kovaa vastaan? Päättääkö Euroopan parlamentti uusista Venäjän vastaisista talouspakotteista? Euroopan parlamentti päätti Suomessa kovaa vastustusta herättäneestä ennallistamiasetuksesta. Paljonko metsien ja turvepeltojen ennallistaminen luonnontilaan maksaa Suomelle? Sisältyykö lakiin taloudellisia etuja? Onko ennallistamisasetus hyvä lakipaketti luonnon kannalta, vai huono paketti Suomen kannalta? Vieraina ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk./re), Sirpa Pietikäinen (kok./epp) ja Eero Heinäluoma (sd./s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kutsuimme kartanolle vieraaksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen. Kysyimme häneltä onko hybridivaikuttaminen todellinen uhka Suomelle. Keskustelimme lisäksi hybridisodankäynnistä ja kävimme läpi tapauksia missä EU-maat ovat olleet hybridivaikuttamisen kohteena. Yhtenä esimerkkinä keskustelimme myös vaalivaikuttamisesta.  Äänijulkaisun lähdeluettelo: Vieraana Teija Tiilikainen https://fi.wikipedia.org/wiki/Teija_Tiilikainen TietoEvry ja Akira -lunnastroijalainen https://www.tietoevry.com/en/newsroom/all-news-and-releases/press-releases/2024/01/tietoevry-solid-progress-with-restoration-of-customer-systems-after-the-ransomware-attack/ Monero ja Vastaamo https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vastaamo-jutussa-iso-paljastus-krp-jaljitti-jaljittamattomana-pidettya-kryptovaluuttaa/8864046#gs.44isl9 Signal on CIA:n rahoittama https://kitklarenberg.substack.com/p/signal-facing-collapse-after-cia Signalin toimitusjohtajan vastaus https://twitter.com/mer__edith/status/1731972111269581017 Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö kyberpuolustuksessa syvenee https://puolustusvoimat.fi/-/suomen-ja-yhdysvaltojen-yhteistyo-kyberpuolustuksessa-syvenee Radioplayer https://www.radioplayer.fi Daniel Suarez: Daemon https://daniel-suarez.com/ Aspen Global Cybersecurity Group: Generative AI, Regulation and Cybersecurity https://www.aspendigital.org/report/generative-ai-regulation-and-cybersecurity/ Saku Tuominen: Ettekö Te Tiedä Kuka Minä Olen https://otava.fi/kirjat/etteko-te-tieda-kuka-mina-olen/

Presidenttitentit ovat takana, vaalikampanjat vetelevät viimeisiään ja kansa käy presidentinvaaleihin. Kuka yhdeksästä presidenttiehdokkaasta on ollut iskulauseensa mittainen presidenttikandidaatti? Onko Haavisto etsinyt yhteistä Suomea? Onko Stubb toiminut yhdistävänä tekijänä? Onko Halla-aho hakeutunut turvalliseen tilaan? Onko Rehn ollut vakaa kuin kallio? Onko Andersson esiintynyt koko kansan presidentinä? Oliko Essayah parasta Suomelle? Johtiko Harkimo, oliko Aaltola rohkea? Jättikö Jutta – jotta ketään ei jätetä – Urpilainen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.