Doulapodi

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää tauolle ja palaa korvanappeihinne taas syksyllä 2022.

Miten synnytykseen ja synnyttäjään vaikuttaa se missä ja kenen kanssa synnyttää? Minkälainen merkitys on synnytyspaikalla ja sillä, tunteeko paikalla olevia ihmisiä ennestään? Miksi synnytyspaikan valinta tulisi olla tietoinen päätös silloinkin, kun valitsee sen yhteiskunnassa olettaman vaihtoehdon. Jaksovieraana on kätilö, osteopaattiopiskelija ja Spinning Babies® -synnytysvalmentaja Eliisa Karttunen, joka on kätilöinyt niin sairaalassa kuin kotona ja itse synnyttänyt tuttujen kollegoiden läsnä ollessa. Juttelemme Eliisan päätymisestä alalle, hänen omista synnytyskokemuksistaan, kätilöiden mahdollisuuksista auttaa valmistautumattomia synnyttäjiä, kotisynnytyksestä sekä siitä, millaiset mahdollisuudet Suomessa on vaikuttaa synnytysympäristöönsä ja -tiimiinsä.

Mitä on hoiva, miten se eroaa hoidosta ja millainen rooli hoivalla on synnytyskulttuurissamme? Miksi hoiva on feministinen kysymys ja onko feministeillä yhtenäistä käsitystä hoivan tärkeydestä? Miten doula voi lisätä hoivaa? Jaksossa vierailee esikoiskirjailija ja synnytysaktivisti Katri Kiukas, jonka esseekokoelmasta Kohtu on kaunein sana kuulemme myös pienen näytteen ja keskustelemme muun muassa vanhemmuudesta, hoivan poliittisuudesta ja meidän kaikkien mahdollisuudesta yhteisöllisesti tarjota hoivaa.

Moni jo tietää, mitä doula tekee ja miksi doulan tukea kaivataan, mutta mitä doulan työ oikeasti pitää sisällään? Mistä mielikuvat doulan työstä syntyivät 10 vuotta sitten ja mikä tällä hetkellä houkuttelee alaksi? Mistä tietää, sopisiko itse doulaksi ja entä jos doulaksi ryhtymistä katuu? Jaksossa Anna-Riitan kanssa juttelemassa on Greta Rossi, joka on joskus meinannut heittää hanskat tiskiin ja lopettaa alalla. Anna-Riitta on tehnyt radikaaleja rajauksia voidakseen tehdä doulan työtä hyvällä mielellä. Jos pohdit voisiko doulan työ olla oma juttusi, kuuntele tämä jakso.

Mitä vastasynnyttänyt vanhempi kaipaa ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen ja miten terveydenhuoltojärjestelmämme tällä hetkellä vastaa siihen tarpeeseen? Mitä tarkoittaa postpartum ja äidin äitiminen? Jaksossa vierailee kätilö, akupunktioterapeutti ja postpartum-doulien kouluttaja Anu Lampinen. Keskustelemme siirtymästä vanhemmaksi, lapsivuodeajasta ja siitä, millaista tukea doula voi tarjota ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen.

Millaista on synnyttää Suomessa, kun järjestelmä on vieras eikä omalla äidinkielellään välttämättä saa palvelua? Mitä erityistä tukea kansainväliset perheet kaipaavat ja millaisessa erityisroolissa doula on ulkomaalaisille asiakkaille? Ranskasta Suomeen muuttanut Chloé Bernard kertoo omista kokemuksistaan niin synnyttäjänä kuin doulana ja juttelemme millä tavoilla doulat voivat tavoittaa perheitä, joissa joko toinen tai molemmat vanhemmat ovat tulleet Suomeen muualta. Jakso on kaksikielinen suomi-englanti.

Miten ja missä doulat voivat verkostoitua ja miksi yhteistyö kannattaa? Mitä tulisi huomioida, kun etsii doularyhmää tai perustaa uutta? Doulat toimivat pääasiassa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja samalla kuitenkin tarvitsevat toisiaan. Jaksovieraana on toinen Uudenmaan doulien perustajista, Anu Murto. Anu alkoi kahden nuorimman lapsensa hoitovapaiden aikana pohtia uutta suuntaa elämäänsä ja kouluttautui doulaksi Doula-akatemiassa. Kurssikaverinsa kanssa hän perusti doularyhmän varautuen myös siihen, että toimisivat vain doulaparina. Jaksossa Anu kertoo kasvaneen doularyhmänsä toimintaperiaatteista. Pohdimme erilaisten doularyhmämallien hyötyjä ja haasteita.

Miten synnytyskulttuuriin ja äitiyshuoltoon voi vaikuttaa ja millaisia mahdollisuuksia politiikka tuo? Mistä asioista eduskunnassa päätetään ja missä paikallisemmin kunnallispolitiikassa? Mistä on kyse tammikuussa käytävissä aluevaaleissa ja miksi ne ovat tärkeät vaalit juurikin esim. neuvolatoimintaa, synnytysten hoitoa ja perheiden tukea koskien? Vieraana jaksossa on kansanedustaja Sofia Virta (vihr), joka kertoo matkastaan poliitikoksi ja muun muassa kuulumisia eduskuntaan perustetusta ”vauvaryhmästä”. Sofia esittää myös oman ajatuksensa siitä, kuinka doulapalvelut voisivat olla osa julkisesti tarjottavaa tukea. Puhumme alue- eli hyvinvointivaaleista ja kannustamme kaikkia vaikuttamaan siihen, ketkä jatkossa ovat päättämässä siitä, miten alueille jaetut varat käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Miksi tiedettä ja tutkimusta tarvitaan ja mitä sosiologia tutkii? Mihin tarvitsemme lääketieteellistä tutkimusta ja miksi on tärkeää tutkia myös ihmisten kokemuksia? Vuonna 2020 alkanut tutkimushanke Kamppailu synnytyksestä – suomalaisen synnytyskulttuurin murros selvittää usean tutkijan ja opinnäytetutkielman tekijän voimin mitä suomalaiselle synnytyskulttuurille kuuluu. VTT, tutkijatohtori Anna Leppo kertoo HEBI-tutkimusryhmästä, BIRRES-verkostosta sekä siitä, mitä hankkeessa tutkitaan ja kuinka tutkimukseen voi osallistua. Jaksossa keskustellaan myös tutkimuksen merkityksestä yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Milla Laatikainen on opettaja, doula, kantovälineohjaaja ja neljän lapsen äiti, kolmen elävän ja yhden kuolleen. Tämä jakso on kaksiosaisen kokonaisuuden toinen osa, jossa keskustelemme Millan kanssa siitä, miten doula voi tukea suuren surun kohdannutta perhettä. Mitä doulan olisi hyvä huomioida, kun tarjoaa palveluita erityisesti menetystä kohdanneille ja kohtaaville perheille, ja mihin kenen tahansa doulan olisi hyvä varautua? Millainen on doulan rooli ja mistä muualta perhe voi saada apua, ja mistä toisaalta doula voi saada apua oman kokemuksensa käsittelyyn? Jaksossa annamme vinkkejä sekä käytännön toimimiseen kuoleman kohdatessa että yleisesti surun ja kuoleman ymmärtämiseen ja työstämiseen. (Pahoittelut teknisestä ongelmasta johtuvasta äänenlaadusta.)

Milla Laatikainen on opettaja, doula, kantovälineohjaaja ja neljän lapsen äiti, kolmen elävän ja yhden kuolleen. Tämä jakso on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen osa, jossa Milla kertoo omasta kokemuksestaan sydänsairaan vauvan odotuksesta, raskauden jatkamisesta, vauvan saattohoitopäätöksen tekemisestä, lempeästä syntymästä ja oman rakkaan lapsen kuolemasta. Milla kertoo, miten hänen oma kokemuksensa ohjasi hänet doulapolulle, jotta voisi tukea muita menetystä kohtaavia ja kohdanneita perheitä. Seuraavassa jaksossa keskustelemme siitä, miten doula voi tukea suuren surun kohdannutta perhettä. (Pahoittelut teknisestä ongelmasta johtuvasta äänenlaadusta.)

Millainen historia vapaaehtoisdoulatoiminnalla on Suomessa? Miten vapaaehtoiseksi doulaksi hakeudutaan ja miten vapaaehtoisia perehdytetään? Mitä asiakkaan tulisi huomioida pohtiessaan valinta vapaaehtoisdoulan ja ammattidoulan välillä? Tässä jaksossa keskustellaan doulauransa alkupuolella vapaaehtoisena toimineen Eeva Itkosen ja pitkään Folkhälsanin doulatoimintaa Uudellamaalla ohjanneen Petra Turjan kanssa muun muassa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä, yhteisöllisyydestä ja doulauksen realiteeteista sekä jaetaan ajatuksia erilaisista tavoista mahdollistaa doulan tuki perheille, joilla ei ole resursseja palkata doulaa. Annamme myös vinkkejä doulille, jotka harkitsevat siirtymistä vapaaehtoisesta ammattilaiseksi.

Mitä sertifiointi tarkoittaa ja miten sellaisia voi myöntää tai saada? Miten doulien sertifiointijärjestelmä voisi jopa kääntyä doulia ja heidän asiakkaitaan vastaan? Tarvitseeko kokenut doula sertifiointia? Vieraana on Hanna-Mari eli Hami Nieminen, joogaopettaja, doula, Spinning Babies Parent Educator ja tietokirjailia. Hami on ollut alalla jo yli 10 vuotta ja ehtinyt käydä monenlaisia koulutuksia ja olla mukana yli 30 synnytyksessä. Kaikista näistä vuosista hän on myös ammentanut kirjoihinsa Ihme sisälläsi – joogaa raskausaikaan sekä Äitivuosi. Hami ei aikanaan saanut suoritettua doulasertifiointia valmiiksi ja jaksossa keskustellaankin sertifioitumisen tarpeellisuudesta ja siitä, mikä doulana on oikeastaan tärkeintä.

Miten löytää se oma juttu ja erottua muista doulista? Miksi on tärkeää sanoa unelmiaan ääneen ja toisaalta osata myös luopua joistain haaveista? Vieraana tässä jaksossa on Catarina Aminoff, Happymilkmamanakin tunnettu varhaiskasvatuksen opettaja, doula, imetysohjaaja, holistinen uniohjaaja ja kolmen lapsen äiti. Cata kertoo kuinka päätyi vaihtamaan alaa ja miten silti hyötyy myös aiemmasta koulutuksestaan. Urapolku ei aina alkaessaan ole kovin selkeä, mutta omaa ääntään kuuntelemalla voi löytää juuri sen jutun, johon suhtautuu intohimoisesti ja josta innostuminen välittyy muillekin. Jaksossa kerrotaan ei enää niin salaisia haaveita ja päästetään irti unelmista, jotka eivät enää tunnukaan toteuttamisen arvoisilta.

Millaista on gynekologin ja obstetrikon työ synnytyssairaalassa ja mitä kaikkea muuta gynekologi voi tehdä? Miten lääkärin työ eroaa pienessä keskussairaalassa ja isossa yliopistollisessa sairaalassa, ja mitkä ovat synnytyssalityön suurimmat haasteet? 10 vuotta synnytysten parissa työskennelleen, nykyisin Brysselissä asuvan gynekologi Maria Lindenin kanssa jutellaan muun muassa hänen päätymisestään alalle, myötätuntouupumuksesta, rakenteellisten ongelmien vaikutuksesta perheiden ainutlaatuisiin hetkiin sekä hoitohenkilökunnan mahdollisuuksista vaikuttaa oman sairaalan hoitokäytäntöihin. Jaksossa puhutaan myös näyttöön perustuvasta hoidosta, ja vinkkinä Rebecca Dekkerin sivusto evidencebasedbirth.com, jos se ei ole sinulle jo ennestään tuttu.

Mitä eroa on kätilöllä ja doulalla? Mitä yhteistä rajapintaa heillä on? Miksi joka sairaalassa tulisi kätilöiden joukossa olla doulavastaava? Tässä jaksossa jutellaan HUS Lohjan sairaalan synnytys- ja lapsivuodeosaston kätilö Johanna Nyyssölän kanssa doulan ja kätilön yhteistyöstä ja doulan roolista sillanrakentajana asiakkaan ja kätilön välillä. Pohdimme myös sitä, miten tärkeä rooli doulalla voi olla henkilökuntaresursseja leikatessa, vaikka ensisijaisesti meidän kaikkien tulisikin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että synnytyksiin satsattaisiin enemmän.

Miksi doulien on tärkeää järjestäytyä? Miten doulan tutkitusti hyviä vaikutuksia voitaisiin tuoda osaksi julkista terveydenhuoltoa? Millaisia toimia Suomessa on tehty doulapalvelun saavutettavuuden parantamiseksi ja mitä kuka tahansa doula voisi tehdä asian hyväksi samantien? Vieraana Doulapodissa on sertifioitu doula, doulakouluttaja ja synnytysvalmentaja Marjaana Siivola, joka kertoo myös omasta doulapolustaan ja siitä, kuinka on onnistunut yhdistämään kaikkea hankkimaansa koulutusta ja kokemusta ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi ja erilaisiksi työllistymismahdollisuuksiksi.

Tässä jaksossa muistellaan ekaa kertaa. Miltä tuntui etsiä ensimmäistä doula-asiakasta ja entä jos sitä joutuukin odottelemaan? Millaisia tunnelmia ensimmäinen synnytyspäivystys toi tullessaan ja keihin muihinkin se vaikuttaa? Vieraana jaksossa on sertifioitu doula Mira Niemi Tampereelta. Mira ei päässyt koronaepidemian vuoksi ensimmäisen asiakkaansa synnytykseen paikan päälle, mutta myöhemmin selvitti jopa kolmen hyvin lähekkäisen lasketun ajan suman ja pääsi kaikkiin synnytyksiin. Anna-Riitta kertoo miltä tuntui, kun kellekään ei kelvannut kokematon doula ja ensimmäistä doulauskokemusta joutui odottamaan pitkään. Jaksossa jutellaan myös siitä, millaisia yhteydenottoja doulat toivovat asiakkailta.

Millaista on käynnistää ammattimaista doulatoimintaa uudella paikkakunnalla ja olla alueensa ainut doula? Millaisia haasteita siihen liittyy ja toisaalta millaisia etuja on olla alueensa ensimmäinen? Doulapodin vieraana tässä jaksossa on Doula-akatemian toiselta vuosikurssilta sertifioitunut doula Karoliina Kuvaja Kajaanista. Juttelemme siitä, miten Karoliina päätyi opiskelemaan doulaksi, kuinka hän on päässyt käynnistämään doulatoimintaa Kainuussa ja saanut näkyvyyttä, miten hän pystyy yhdistämään doulan työtä esittävän taiteen alaan ja millaisia näkymiä ja toiveita hänellä on tuleville vuosille.

Suomessa vapaaehtoisdoulauksella on jo varsin pitkät perinteet, mutta milloin ja miten ammattimainen doulatoiminta saapui Suomeen? Millaista oli aloittaa uudella toimialalla ensimmäisten joukossa ja kuinka toiminta pääsi leviämään? Millaisia haasteita ja ennakkoluuloja pioneerit kohtasivat matkallaan? Tässä jaksossa keskustellaan Piia Jokela-Nuorasen kanssa ammattidoulatoiminnan 10-vuotisesta historiasta Suomessa, iloitaan tapahtuneesta kehityksestä ja kohdistetaan varovaisesti katsetta myös tulevaan.

Miksi on ongelmallista puhua naisista lisääntymisteemoja käsiteltäessä? Minkä vuoksi on tärkeää, että doulien joukko olisi mahdollisimman moninainen? Millaista on tulla ulos kaapista näin intiimin työn tekijänä? Vieraana jaksossa on Turun seudulla vaikuttava doula ja hypnosynnytysvalmentaja Greta Rossi. Puhumme muun muassa inklusiivisen kielen tärkeydestä raskaus-, synnytys- ja vanhemmuusteemojen ympärilla sekä omien etuoikeuksien tunnistamisesta ja siitä, mitä voimme tehdä marginaalissa olevien ihmisten hyväksi. Jakso on äänitetty syksyllä 2020.

Jaksossa on mukana 21-vuotias Jenni Määttä, joka kirjoitti ylioppilaaksi vuosi sitten ja viettää nyt välivuotta. Hän on vuosien varrella ollut kiinnostunut muun muassa musiikkiteatterialasta, työstä lasten ja perheiden kanssa, kätilöydestä sekä doulan työstä. Keskustelemme yleisesti urapoluista ja työelämästä, siitä mitä koulussa pitäisi opettaa raskaudesta, synnytyksestä ja seksuaalisuudesta. Kuulet myös, kuinka Jenni ensimmäisen kerran tuli tietoiseksi doulista.

Mitä on douluus? Kuinka paljon doulan työ muovaa ihmisen identiteettiä ja millaisia ominaisuuksia ja taitoja ihminen ottaa mukaansa silloinkin, kun lopettaisi doulatyön tekemisen? Aiheesta keskustelemassa on Reeta Lahtinen, joka ei enää tee doulan työtä, mutta kokee doulan identiteetin yhä vahvasti omakseen. Hänelle doulaksi ryhtyminen on ollut eräänlainen vedenjakaja elämässä.

Syyskuussa 2020 järjestettiin Doula-akatemian toinen vuotuinen kick off -päivä. Teemana oli Synnytys on arvokas ja päivässä oli mukana kymmenisen doulatyöstä ja synnytysaktivismista kiinnostunutta ihmistä. Tämä jakso on äänitetty osana kick off -päivän ohjelmaa. Mikä tekee synnytyksestä arvokkaan? Millaisia hyviä kohtaamisia on ollut äitiyshuollossa? Millaiset kohtaamiset ovat vieneet pois arvokkuutta? Mitä koronaepidemia on tuonut näkyväksi synnytyskulttuurissamme? Anna-Riitan kanssa keskustelemassa ovat Mira, Jasmin, Miia, Laura-Kaisa, Danielle ja Päivi. Jakso on osittain englanniksi.

Doulapodin ensimmäisessä jaksossa Anna-Riitta kertoo Doulapodista, siitä kuinka hänestä tuli doula ja miten hän tuli perustaneeksi Doula-akatemian vuonna 2018.