Podcasts about mihin

Mihin katosi pepitat? Kuka pelkää kriitikkoa, puhelimessa Jouni K. Kemppainen kertoo mistä ruokakriitikon arvioinnit koostuvat. Pöytä notkuu Tammisen leikkeleistä, platteri on eri asia kuin patteri, jakson lopussa touhutaan Tammisten kanssa.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tällä kertaa sukellamme globaaleihin trendeihin, jotka voivat muokata taloutta ja sijoitusmarkkinoita pitkälle tulevaisuuteen. Studiossa Susanin kanssa OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen sekä pääekonomisti Reijo Heiskanen.  Mitkä talouden globaalit trendit vaikuttavat sijoittajaan juuri nyt? Onko tekoäly hypeä? Miten erottaa pysyvät trendit ohimenevistä ilmiöistä? Miten geopoliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet talouteen? Jos haluat ymmärtää mistä globaaleista trendeistä kannattaa olla just nyt perillä, tämä jakso kannattaa kuunnella.Ja jos haluat sukeltaa syvemmälle sijoittamiseen sekä tuoreisiin markkinatilanteisiin, ota Pörssipuhetta-podcast kuunteluun Spotifyssa tai YouTubessa. Sijoituskouluun pääset tutustumaan: op.fi/sijoituskoulu Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. 

Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Keskustelemassa Alma Onalin johdolla ovat ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kuolemattomuuden kaipuu -tapahtumassa 27.1.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OVKnoEC5yd8

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar ihmettelee, miksi miehiä ei oikein näe enää missään. Varsinkin vanhenevat miehet näyttävät ajan myötä kadonneen niin katukuvasta, liikuntapaikoilta kuin kulttuuritapahtumistakin. Pitääkö asiasta olla huolissaan? Kaarina Hazard tarttuu Ylen kolumniin, jonka mukaan ideologinen jumi estäisi tosiasioiden tunnustamisen. Tällä viitataan siihen, että valtaapitävät haluavat talouden kiihkeästi kasvavan, vaikka samalla tiedetään ylikulutuksen kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Onko ideologia ajautunut kauas liian todellisuudesta? Taru Tujunen pohtii, miten vanhemmat voisivat olla samaan aikaan sekä töissä että kotona. Yhteiskunta toivoo täyttä työpanosta, mieluummin työpaikalla kuin etänä, mutta samaan aikaan lasten päivähoidossa viettämää aikaa tulisi lyhentää. Miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan?

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Voiman aamussa vieraili Sara Perttusen jututettavana Sanna Kaukonen, hän on MLL:n Hämeen piiri ry:n koordinaattori vastaten perhekummitoiminnasta, lukumummi- ja -vaaritoiminnasta. Perjantaina 23.1.2026 on koulutus vapaaehtoiseksi haluaville ja mukaan mahtuu nyt tai myöhemmin. Mihin oikein pitää sitoutua ja riittääkö aika, ne on ne yleisimmät kysymykset, mutta Sanna kehottaa matalalla kynnyksellä mukaan. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 161. jaksossa vieraanani on huippukokki, ravintoloitsija ja televisiostakin tuttu Hans Välimäki, joka tuntee ranskalaisen keittiön salat. Miten Hans kiinnostui ranskalaisesta keittiöstä? Ketkä ranskalaiset kokit ovat häntä inspiroineet? Mihin ravintolaan Hans palaa aina uudelleen? Millainen on Hansin suhde ranskan kieleen? Millainen on hänen ravintoloidensa makumaailma ja filosofia? Minkä menun Hans kokoaisi itselleen? Miten ranskalainen keittiö muuttuu? Mitä neuvoja Hans antaa ranskalaisesta keittiöstä kiinnostuneille kotikokeille ja ammattilaisiksi haluaville?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Haastattelen Tiina-Maria Syrjämäkeä, joka laulaa Jyväskylän Oopperan oopperakuorossa. Voit nähdä Tiina-Marian Lucia di Lammermoor -oopperassa sunnuntaina 11.1., lauantaina 17.1. ja lauantaina 25.1. https://jyvaskylanooppera.fi/lucia-di-lammermoor/ Kuva: Matias Jämsén Katso video YouTubessa: https://youtu.be/cV_E5C0tnuE?si=Uhf1nGrkdLiUGi1y Videossa on tekstitys. Kysyin Tiina-Marialta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit Jyväskylän oopperakuoroon? 3. Millainen ooppera Lucia di Lammermoor on? 4. Millainen harjoitusprosessi oli? Miten tämä eroaa edellisistä oopperoista, joissa olet ollut mukana? 5. Mitä kaikkea teet lavalla? 6. Mihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun tulee katsomaan oopperaa?

Mihin ovat kadonneet perinteiset kritiikit, ja voiko kulttuurijournalismi vielä uudistua? Studiossa mietitään, miten someilmiöt ja henkilötarinat haastavat perinteisiä taidearvioita. Kulttuuriykkösen studiossa aiheesta puhuvat Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jutta Sarhimaa, toimittaja Sonja Saarikoski ja kriitikko Maaria Ylikangas. Lähetyksen toimittaa Miia Gustafsson.

Mihin simulaatioteoria perustuu ja onko sillä tieteellistä pohjaa? Studiossa astrofyysikko Sissi Enestam. Jakso on kuvattu 14.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nick Boströmin argumentit(9:53) Ihmisen toimijuus(12:00) Vapaa tahto (16:34) Miten simulaatiota voi tutkia?(22:07) Fysiikka(30:11) Argumentit simulaation puolesta(47:54) Avaruus(50:46) Vasta-argumentit simulaatiolle(55:14) Tekoäly(1:15:13) Mustat aukot

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tähän jaksoon sain vieraaksi tuoreen kirjailijan pohtimaan vaativan mielen ihmeellistä maailmaa. Käymme läpi mm. miten pidetään "paketti kasassa" vaativassa ja kiireisessä arjessa? Mihin tarpeeseen Vaativa mieli -kirja haluttiin kirjoittaa? Millaisia väärinymmärryksiä vaativaan mieleen usein liitetään? Mistä syntyy ihmisen tarve vaatia itseltään jotain? Mistä aineksista vaativuus rakentuu? Miten löytää tasapaino vaativuuden ja armollisuuden välille? Miten kohdistaa vaativuus oikeaan suuntaan niin, että saavutetaan omat tavoitteet? Milloin vaativuus on hyvästä ja mitkä ovat kovan vaatimustason edellytykset? Miten käsitellä pettymyksiä jos asetettuja tavoitteita ei saavuta? Miten vaativuus käännetään positiiviseksi asiaksi niin, että se kirittää hyvällä tavalla meitä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja Jaana Blom.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJaana Blom- Kirja: https://atena.fi/kirjat/vaativa-mieli- Kotisivu: https://www.jaanablom.fi/- IG: https://www.instagram.com/jaana_blom/

Miksi Kela osti 600 miljoonalla Salesforcen tietojärjestelmän ja kuinka paljon uusi järjestelmä tehostaa Kelan toimintaa? Mihin suuntaan sosiaaliturvaa tulisi kehittää? Studiossa Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen. Jakso on kuvattu 6.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Etätyö(4:08) Tulospalkkaus(8:30) Käsittelyn automatisointi (20:49) Julkiset hankinnat(26:49) Etuuskäsittelijöiden tuottavuus(34:57) Sosiaaliturvan kehittäminen(44:12) Eläkkeet(45:24) Maahanmuuttajien etuudet(49:14) Teknologinen loikka

Miten politiikan syksy on tähän mennessä sujunut? Haastattelussa tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Vaativan tason huostaanotot ovat kasvaneet merkittävästi mm. Keski-Suomessa. Riittävätkö yhteiskunnan resurssit auttamaan kaikkia apua tarvitsevia perheitä? Keskustelemassa THL:n lastensuojelutiimin päällikkö Johanna Hedman ja perheiden erityispalveluiden johtaja Saana Pukkio Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Maailman maiden päättäjät kokoontuvat ensi viikolla Brasilian Belémiin sopimaan siitä, miten ilmastokriisiä ratkaistaan yhteisvoimin. Mitkä tulevat olemaan kokouksen kinkkisimmät kysymykset? Studiossa Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo. Puhelimessa neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Mihin kaikkeen yllättävään tekoälyä voi käyttää? Asiaa avaa tekoälytutkija, professori Tuomas Sandholm. Juontajana Markus Liimatainen. Tuottajana Rasmus Montonen ja Petri Kejonen. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Firstbeat | Palautuminen | Yksilöllisyys |Miten huomioida harjoittelun yksilöllinen kuormittavuus joukkueurheilussa? Miten optimoida kuormitusta harjoitusvaikutusten saamiseksi? Miten seurata suorituskykyä ja sen muuttumista kauden aikana? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet podcastissa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.Liikuntalabran podcastissa vieraana on liikuntafysiologi Joel Wenning Firstbeatilta, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä kuormituksen seurantaan joukkueurheilussa.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, lajivalmentajana,liikunnanohjaajana, voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää kuormituksen seurannasta joukkueurheilussa, et voi jättää tätä jaksoa väliin.Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠

Pääkallon audiohaastattelussa on tällä viikolla vieraana miesten maajoukkueen päävalmentaja Esa Jussila. Mukana marraskuun EFT-joukkueessa on nyt neljä ensikertalaista, ja muitakin mielenkiintoisia nimiä. Maajoukkue pelaa 7-9.11. Ruotsin Nyköpingin turnauksessa. Jussila kertoo haastattelussa maajoukkueen menneestä vuodesta ja eritoten World Gamesista. Myös tuore maajoukkue on tarkemman perkuun alla varsinkin ensikertalaisten osalta. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Haastattelun sisältö: - Minkälainen on ollut maajoukkueen vuosi päävalmentajan silmin? - World Games pelillisine haasteineen EFT-joukkue - Minkälainen maajoukkue on valittu EFT-turnaukseen? - Perusteluita ensikertalaisten valinnoista - Puolustuspelaajille enemmän vaatimusta kansainväliselle tasolle? - Monipuolisuuden haitat ja edut - Tapaus Kevin Söderling - Sentteriosaston pulmat ja Kainulaisen poissaolot - Mihin pelillisiin asioihin katsojien kannattaa kiinnittää huomiota?

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Minnan ja Kimmon tunnelma on tänä aamuna kuin avosydänleikkauksessa. Minna yrittää metsästää pyrstötähti Lemmonia ja Kimmo paljastaa tehneensä taidevarkauden. Kiina, Timbuktu, se missä pippuri kasvaa, huitsin Nevada, hornantuutti ja Honolulu ovat kaukaisimpia paikkoja. Mihin sahramit ovat kadonneet kaupoista?Radio Novan aamu arkisin kello 6-10!

Mihin ihmisen vaisto todella kykenee? Pystyykö se herättämään syvästä unesta, varoittamaan vaarasta ja vieläpä sellaisella tarkkuudella, jonka voisi käsittää jo yliluonnolliseksi? Ja kuinka radikaalisti ihmisen maailmankuva muuttuu sen jälkeen, kun hän pääsee katsomaan sivusta omaa elvytystään – kun lääkärit ja hoitajat yrittävät epätoivoisesti tuoda häntä takaisin tähän maailmaan? Tai silloin, kun olohuoneeseen ilmestyy vieras toisesta ajasta, jonka kanssa ehtii vaihtaa vain hämmentyneet hymyt, ennen kuin aika korjaa taas virheensä?

Nopeus | Tehoharjoittelu | Voima-nopeusprofiili |Mitkä ovat nopeusvoimaharjoittelun perusperiaatteet? Miten määritetään voima-nopeusprofiili ja miten sitä hyödynnetään harjoittelussa? Milloin ja miksi tehdä tehoalueen nopeusvoimaharjoittelua? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet jaksossa vastaukset. Tarjolla on todella tuhti parhaaseen asiantuntijatietoon perustuva paketti näyttöön pohjautuvasta fysiikkavalmennuksesta kiinnostuneille.Liikuntalabran podcastissa Athletican:n nopeusvalmennuksen huippuasiantuntija ja mm. Porin Pesäkarhujen ja tämän vuoden Beach Volleyn miesten kultamitalistien fysiikkavalmentajana toiminut liikuntatieteiden maisteri Olli Koskinen, jonka kanssa keskustellaan parhaista tavoista soveltaa saatavissa olevaa näyttöä käytännön nopeusvoimaharjoitteluun.Jos työskentelet fysiikkavalmentajana, liikunnanohjaajana,voimavalmentajana, fysioterapeuttina, olet liikunta- tai terveysalan opiskelija tai haluat tietää lisää näyttöön pohjautuvasta nopeusvoimaharjoittelusta, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet⁠ Spotifyssa⁠ ja ⁠ApplePodcastissa⁠

Roni "rolle" Laukkarinen on jo hyvän aikaa kokeillut, millaisiin temppuihin pystyy kielimalli, jota ajetaan omalla tietokoneella. Kyllä, kaikkia tekoälyjä ei ole pakko ajaa OpenAI:n, Googlen tai Microsoftin palvelimilla, vaan pienellä tuunauksella jopa kotikone pystyy nykyään aikamoisiin temppuihin.Vikasietotilan vieraana hän kertoo, millaisissa hommissa oma tekoäly on paras tekoäly, milloin pitää turvautua kaupallisiin tuotteisiin ja miten molempien maailmojen parhaat puolet saa yhdistettyä.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitRolle: DayFlow ja LocallyAIPanu: Cursor Highlighter ProKari: Meta Awash in Deepfake Scam AdsLinkitRollen local AI -postauksia LinkedInissä: 1, 2 ja 3Gemma3n @ Ollama

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Rahastot ovat sijoittamisen näkkileipää – vähän tylsää, mutta juuri se tapa, jolla suurin osa suomalaisista rikastuu. Kolmannes suomalaisista omistaa rahastoja, mutta niistä puhutaan vähemmän kuin osakepoiminnasta.HS Vision studiossa vieraana on sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä, jonka päivitetty rahastokirja paketoi rahastoihin liittyvän tiedon helpoksi tietopaketiksi. Mihin kannattaisi sijoittaa 100 000 euron perintö? Milloin aktiivisesti hoidettu rahasto voi kannattaa ja keitä salkunhoitajia Mähkä jopa fanittaa? Kirjaa päivittäessään Mähkä joutui kirjoittamaan uusiksi luvun vastuullisista ESG-rahastoista, koska maailma niiden ympärillä muuttui. Samoin kävi korkorahastoille, ja nyt ne ovat varteenotettava vaihtoehto.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Elokuvantekijä-muusikko Anna Erikssonin kolmas kokopitkä elokuva E julkaistaan pian. E kertoo skandaaliin joutuneesta Suomen ex-pääministeristä, joka katoaa autiomaahan, jossa hän kohtaa kaksoisolentonsa ja muita alueelle eksyneitä. Erikssonin elokuvatrilogian päättävä teos poikkeaa monilta osin Marilyn Monroen elämästä inspiroituneesta M (2018) sekä Euroopan rappiosta kertovasta W (2022) -elokuvista. Eriksson on julistanut, että kolminäytöksinen, tarinaan pohjautuva elokuvakerronta on tiensä päässä. Hän haluaa tehdä tulevaisuuden elokuvaa, joka on visionääristä, vaarallista ja hypnoottista. Mitä hän tällä tarkoittaa, ja millaista elokuvakerrontaa hän onnistuu tarjoamaan aristoteelisen draaman kaaren tilalle? Millaisen kokonaisuuden trilogia tarjoaa, ja millainen taiteellinen matka ja kasvutarina elokuvien tekeminen on ollut Erikssonille? Mihin kokeellisen elokuvan perinteeseen teokset asettuvat, vai onko Eriksson onnistunut luomaan jotain ainutlaatuista? Miten Erikssonin keinot ja näkemykset vertautuvat Mika Taanilan ja muiden maamme arvostetuimpien kokeellisen elokuvantekijöiden tekotapoihin? Millaista on suomalainen video-, media- ja elokuvataide tänä päivänä, ja millaisista perinteistä ne ponnistavat? Kulttuuriykkönen sukeltaa kokeellisen elokuvan perinteisiin, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen yhdessä Anna Erikssonin, elokuvantekijä Mika Taanilan sekä Espoo Cinén toiminnanjohtaja Tytti Rantasen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Mihin ensimmäisten vuosisatojen kristityt oikein uskoivatkaan, ja mihin asti he olivat valmiina menemään? Vieraana Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen, joka on hyvin kiinnostunut varhaisen kirkon teologiasta ja tutkimuksesta.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.  Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Kyllä kansa tietää! Vai tietääkö? Jaksossa käydään läpi, mitä osakkeita, rahastoja ja ETF:iä suomalaiset ovat tänä vuonna ostaneet eniten – ja onko se kannattanut. Antti ja Lippo analysoivat perusteellisesti tämän vuoden suosituimmat sijoituskohteet ja pohtivat, miltä suosikkien tulevaisuus näyttää. Mukana myös ajankohtaiset markkinakuulumiset.(00:05) - Markkinakuulumiset: Fedin korkokous, Ranskan poliittinen tilanne, Trumpin oikeudenkäynnit (25:53) - Ovatko USA:n osakemarkkinat jo liian kalliit? (29:00) - Mihin suomalaiset ovat alkuvuonna sijoittaneet? (29:17) - Ostetuimmat ulkomaiset osakkeet, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (35:00) - Ostetuimmat kotimaiset osakkeet, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (39:45) - Ostetuimmat ETF-rahastot, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (44:33) - Ostetuimmat rahastot, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (49:23) - HOT or NOT: Novo Nordisk, Neste, eurooppalainen puolustusteollisuus ja globaali indeksirahasto Podissakin mainittu OP Pörssitutka -julkaisu on OP:n Säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaiden luettavissa OP-mobiilissa sekä op.fi-palvelussa. Julkaisusta löydät peräti 15 ammattilaisten laatimaa sijoitusideaa loppuvuoteen

Kaupallinen yhteistyö: Vantaan kaupunki

Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio perkaa tuoreet kotimaan politiikan käänteet. Miten hallitus pystyy ratkaisemaan kiistan Riikka Purran budjetti-irtiotosta? Mihin johtaa, että keskustan kannatus lähestyy nykymenolla pääministeripuolue kokoomusta? Miksi Jussi Halla-aho paljasti jo nyt syyn vetäytymiselleen perussuomalaisten johdosta? Käänteitä erittelevät Antti Pilkkeen kanssa politiikan toimittajat Ari Hakahuhta (Yle), Maria Nykänen (MTV) ja Juha Ristamäki (Iltalehti). Suora lähetys.

Riikka Purran leikkauslista sai hallituskumppanit takajaloilleen. RKP:stä ehdotusta on moitittu perussuomalaisten märäksi uneksi, rumaksi provokaatioksi ja epäisänmaalliseksi. Mihin valtiovarainministerin irtiotto johtaa? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja RKP:n varapuheenjohtaja, ex-ministeri Sandra Bergqvist. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Tämän viikon jakso sisältää syventävän monologin kahteen aikaisempaan elämäntapamuutoksen tekeminen -jaksoon. Tällä kertaa pohdin onko terveyden vaaliminen, elämäntaparemontin tekeminen ja hyvinvointi itsestä kiinni vai ympäröivästä maailmasta. Käydään läpi mm. Mitkä asiat näyttäisivät olevan hyvin pitkälti itsestä kiinni? Miten ympäristön muutos vaikuttaa siihen, että moni asia on nykyään omalla vastuulla? Miksi muut ihmiset ja ympäristö ei aina auta onnistumaan hyvinvoinnissa? Millä tavoin hyvinvointi ja onnistunut elämäntapamuutos on asenteesta kiinni? Miksi rehellisyys itselle kannattaa ja mitä se tarkoittaa? Miksi hyvinvointia pitää priorisoida modernissa maailmassa? Miten "delayed gratification" ratkaisee onnistumisen? Miten ympäristö vaikuttaa siihen, että onnistumme pitämään itsemme hyvässä kunnossa? Mihin asioihin ympäristössä voimme vaikuttaa ja mitä kannattaa tehdä? Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJoni Jaakkola- Monologi #1: https://open.spotify.com/episode/6FJCkswyC7MbGHkLOpQiwE?si=25e7f987b4ae495e- Monologi #2: https://open.spotify.com/episode/2PDwZD3zFEXnz8Dp7yG955?si=da849b9da18a4bc4

Neljän kauden hallitukset ovat yrittäneet uudistaa saamelaiskäräjälain, ja nyt se on onnistumassa. Osa hallituspuolueiden edustajista vastustaa kuitenkin lakia ja haluaa äänestää sitä vastaan. Miten solmuun hallitus saamelaisasian kanssa menee? Miksi asia on yhä niin vaikea? Aiheesta keskustelevat lakia vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, kokoomuksen varapuheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Karoliina Partanen sekä SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, inarilaislähtöinen saamelainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Politiikkaradio pureutuu kuntavaalien kysymyksiin. Leimaavatko kevään vaaleja turvallisuushuolet, jos huomio kiinnittyy Venäjän uhkaan ja liittolaisensa hylkäävään Trumpiin? Miten uudet sukupolvet pidetään menossa mukana? Pitääkö koulujen ryhmäkokoja rajata? Mihin rahat riittävät? Tarvitaanko väestönsuojia lisää? Vaaleista keskustelevat kokoomuksen ohjelmapäällikkö Sini Ruohonen sekä puoluesihteerit Mikkel Näkkäjärvi SDP:stä ja Antti Siika-aho keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa. Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Onko meillä keinoja vääristellyn tiedon torjumiseen? Disinformaatiosta, tekoälystä ja luottamuksesta yhteiskunnassa ovat keskustelemassa yliopistotutkija Minna Aslama Horowitz, yliopistotutkija Aleksi Knuutila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Juontajana on Jari Hanska. Tapahtumassa näytetyt esimerkit: MTV Uutiset: Puhe ja kasvot voidaan väärentää jopa reaaliajassa – näin deepfake muuttaa maailmaa juuri nyt: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puhe-ja-kasvot-voidaan-vaarentaa-jopa-reaaliajassa-nain-deepfake-muuttaa-maailmaa-juuri-nyt/9038182 Javier Milein jakamat kuvat X:ssä: https://x.com/JMilei/status/1717213624337379680 https://x.com/JMilei/status/1719479197440127330 Kamala Harrisin väärennetty kampanjavideo kokonaisuudessaan X:ssä: https://x.com/MrReaganUSA/status/1816826660089733492 Maailman talousfoorumi, Global Risks Report 2025 (Figure C): https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/digest/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa? -tapahtumassa 28.1.2025.

Osa julkkiksista katoaa mystisesti valokeilasta. Minne? Minnesotaan? Miks Josh Hartnett ei halunnutkaan olla megatähti? Mihin katosi MySpacen kuningatar Tila Tequila? Miksei Ciara yltänyt maailmanluoman artistiksi mahtavuudesta huolimatta? Miksi Kennedyt oli huumehissa duunissa ympäri maailmaa? Tuplakääk selvittää. Jakso sisältää kaameaa acapella-karaokelaulantaa. You have been warned. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.