Podcasts about mihin

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitkä ovat Suomen talouskasvun suurimmat esteet? Mihin suuntaan maailmantalous on kehittymässä ja miten Sami Miettinen rakentaa sijoitusstrategiansa?Studiossa investointipankkiiri Sami Miettinen. Jakso on kuvattu 25.8.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Investointipankkiala(4:42) Pääomien puute(8:46) Eläkerahastot(15:51) Suomen taloustilanne(20:33) YEL-katastrofi(27:30) Regressiiviset työeläkemaksut(30:26) Osakemarkkinat(33:10) Korot(40:12) Dollarin asema(52:15) Käteispaino salkussa(56:37) Bitcoin ja kulta(1:01:17) Samin podcast-ura

Mitä on hermostollinen herkkyys?On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä.Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys?Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja.Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustelemme myös seuraavista:- Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute- Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy- Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen- Muiden eläinten erityisherkkyysTässä Ninan siteeraamia materiaaleja:Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity and Common Mental-Health Problems in Adolescents and Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis. Clinical Psychological Science, 0(0).Gowdy JM. Ultrasocial: The Evolution of Human Nature and the Quest for a Sustainable Future. Cambridge University Press; 2021.http://www.jungian-coaching.net/http://www.deep-earth.net/http://www.mentalisaatio.fi/https://www.kosmosjournal.org/kj_article/ecological-mentalizing/Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous alkaa Kööpenhaminassa. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Saksa ja Ranska tiivistävät yhteistyötään. Mihin suuntaan mahtimaat luotsaavat Eurooppaa? Keskustelemassa UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja Ranskan politiikkaan erikoistunut tutkija Laura Parkkinen Jyväskylän Yliopistosta. Gazan humanitaarinen kriisi on järkyttänyt maailmaa. Israelissa parhaillaan oleva Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo, mitä Länsirannalla tapahtuu. Perussuomalaisten puoluejohdon kielenkäyttö on herättänyt keskustelua. Mihin kovalla poliittisella retoriikalla pyritään? Keskustelemassa Turun yliopiston professori Anu Koivunen ja Tampereen yliopiston professori Pekka Isotalus. Lasten ja nuorten puutteellinen uimataito nousi kuluneena kesänä puheenaiheeksi. Mitkä ovat keskeisimmät haasteet uimaopetuksen järjestämiselle? Puhelimessa Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere. Juontajana Markus Liimatainen.

Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio perkaa tuoreet kotimaan politiikan käänteet. Miten hallitus pystyy ratkaisemaan kiistan Riikka Purran budjetti-irtiotosta? Mihin johtaa, että keskustan kannatus lähestyy nykymenolla pääministeripuolue kokoomusta? Miksi Jussi Halla-aho paljasti jo nyt syyn vetäytymiselleen perussuomalaisten johdosta? Käänteitä erittelevät Antti Pilkkeen kanssa politiikan toimittajat Ari Hakahuhta (Yle), Maria Nykänen (MTV) ja Juha Ristamäki (Iltalehti). Suora lähetys.

Cityn aamussa painettiin tänä aamuna taas punaista nappia. Nappia painamalla Jere ja Samuel pääsivät lähemmäksi toisiaan, kuin koskaan ennen. Mitä tämä tässä kontekstissa tarkoitti? Kuuntele tämän aamun sekoilu tästä!

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä tekoälyagenti ovat, ja miten kuka tahansa voi tehostaa omaa työskentelyään niiden avulla? Kuinka paljon agentit voivat korvata työvoimaa julkishallinnossa?Studiossa tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Jakso on kuvattu 4.8.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hakukoneoptimointi(6:08) Työmarkkinat(8:23) Kielimallien kilpailu(13:35) Tekoälyagentit(22:44) Mihin agentit sopivat?(30:34) Metapromptaus(35:10) Vedonlyönti tekoälyllä(42:07) Tekoäly ja geopolitiikka(51:20) Donald Trump(58:25) Suomen julkinen sektori(1:03:10) Sitra(1:07:56) Päätöksenteon automatisointi

Riikka Purran leikkauslista sai hallituskumppanit takajaloilleen. RKP:stä ehdotusta on moitittu perussuomalaisten märäksi uneksi, rumaksi provokaatioksi ja epäisänmaalliseksi. Mihin valtiovarainministerin irtiotto johtaa? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja RKP:n varapuheenjohtaja, ex-ministeri Sandra Bergqvist. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Joskus voi olla paikallaan pysähtyä sen äärelle, mihin sitä omaa aikaansa käyttää. Saattaa vaatia sen, että päivittää myös sen, mikä elämässä on itselle tärkeää. Sen jälkeen voi tutkiskella sitä, onko oma ajankäyttö sellaista, että niille omille tärkeille jutuille jää oikeasti aikaa. Vai meneekö se sellaiseen, mikä ei tunnu ollenkaan merkittävältä. (00:00) Intro (00:40) Oman ajan merkitys (07:34) Ajankäytön optimointi (14:53) Rehellisyys itselle ajankäytössä (19:41) Valintojen vaikeus ja ADHD (25:08) Ajan käyttö ja valinnat (30:31) Ihmissuhteet ja omat tarpeet (35:59) Loppusanat

Tosielämän oikeista rikoksista kertova True Crime-kirjallisuus ja aiheesta tehdyt dokumentit ja podcastit ovat olleet jo pitkään tavattoman suosittuja. Rikokset ovat sinällään aina kiehtoneet lukijoita. Tästä on osoituksena fiktiivisen rikoskirjallisuuden ikiaikainen suosio. Kulttuuriykkösessä on vieraana kolme tosielämän rikoksista kirjoittavaa tietokirjailijaa. Pauli Jokinen on tehnyt tuoreen tietokirjan 65 vuotta sitten tapahtuneesta Bodom-järven kolmoissurmasta. Mikä Suomen rikoshistorian tunnetuimmassa ja ratkaisemattomaksi jääneessä tapauksessa edelleen kiinnostaa yleisöä? Rami Mäkinen on pitkän linjan rikostoimittaja ja hänen tuorein teoksensa Oikeusmurha pohtii Anneli Auerin saamaa tuomiota lasten törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Toimittaja Linda Rantanen on kirjoittanut muun muassa perhe- ja poliisisurmista. Rantanen on myös toimittajana suosituissa podcasteissa. Pauli Jokinen, Rami Mäkinen ja Linda Rantanen pohtivat ohjelmassa lajityypin suosiota, sen suhdetta rikosjournalismiin, siihen liittyviä eettisiä valintoja sekä sitä, mihin True Crime lajityyppinä on matkalla. Toimittajana on Ville Talola.

Ykkösaamu tarttuu Lähi-idän tapahtumiin. Israel laajensi Gazan hyökkäystään uuteen kaupunkiin, ja aluetta koettelee paha ruokapula. Ihmisoikeusjärjestön mukaan Etelä-Syyrian väkivaltaisuuksissa kuoli yli tuhat ihmistä ennen kuin aselepo tuli voimaan. Mihin tilanne on Lähi-idässä johtamassa? Juontajana Linda Vettanen.

Tämän viikon jakso sisältää syventävän monologin kahteen aikaisempaan elämäntapamuutoksen tekeminen -jaksoon. Tällä kertaa pohdin onko terveyden vaaliminen, elämäntaparemontin tekeminen ja hyvinvointi itsestä kiinni vai ympäröivästä maailmasta. Käydään läpi mm. Mitkä asiat näyttäisivät olevan hyvin pitkälti itsestä kiinni? Miten ympäristön muutos vaikuttaa siihen, että moni asia on nykyään omalla vastuulla? Miksi muut ihmiset ja ympäristö ei aina auta onnistumaan hyvinvoinnissa? Millä tavoin hyvinvointi ja onnistunut elämäntapamuutos on asenteesta kiinni? Miksi rehellisyys itselle kannattaa ja mitä se tarkoittaa? Miksi hyvinvointia pitää priorisoida modernissa maailmassa? Miten "delayed gratification" ratkaisee onnistumisen? Miten ympäristö vaikuttaa siihen, että onnistumme pitämään itsemme hyvässä kunnossa? Mihin asioihin ympäristössä voimme vaikuttaa ja mitä kannattaa tehdä? Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJoni Jaakkola- Monologi #1: https://open.spotify.com/episode/6FJCkswyC7MbGHkLOpQiwE?si=25e7f987b4ae495e- Monologi #2: https://open.spotify.com/episode/2PDwZD3zFEXnz8Dp7yG955?si=da849b9da18a4bc4

Mihin tunnut kuuluvasi alueellisesti ja kumpaa käyttäisit mieluummin iskurepliikkinä: Annan sun lentää tätä mattoo vai laita mun gardenia kukkimaan? Minna on saanut aivan hirveän tehtävän ja antaa vinkkejä parhaista juhannuksen kehuista. Lisäksi Kimmo haluaa puhutella kaikkia 13-vuotiaita.

Neljän kauden hallitukset ovat yrittäneet uudistaa saamelaiskäräjälain, ja nyt se on onnistumassa. Osa hallituspuolueiden edustajista vastustaa kuitenkin lakia ja haluaa äänestää sitä vastaan. Miten solmuun hallitus saamelaisasian kanssa menee? Miksi asia on yhä niin vaikea? Aiheesta keskustelevat lakia vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, kokoomuksen varapuheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Karoliina Partanen sekä SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, inarilaislähtöinen saamelainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tässä MarkkinointiRadion jaksossa puhutaan suoraan siitä, mikä markkinoinnin ja myynnin ammattilaisia juuri nyt askarruttaa: palkkaerot ja palkasta puhumisen vaikeus, sukupuolten väliset rakenteet, markkinoinnin ja myynnin arvostus sekä talouden epävarmuus ja sen vaikutukset alalla toimiviin. Vieraat Leena Komulainen (Ivalo Creative) ja Marko Hovinmäki (Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA) avaavat näkemyksiään mm. palkkatasa-arvosta, oman osaamisen ylläpidon tärkeydestä, palkkakeskustelujen välttelykulttuurista ja siitä, miten empatia, tekoäly ja ostamisen kulttuurin muutos muovaavat markkinoinnin ja myynnin tulevaisuutta. Jakso tarjoaa ajankohtaisen, tutkitun ja rehellisen katsauksen markkinoinnin ja myynnin alan rakenteisiin – ja muistuttaa, että muutos alkaa puheesta. Tervetuloa tärkeän – ja tarpeellisen – keskustelun äärelle.

Tällä viikolla Pääkallon podcasteissa julkaistaan tuplapodcast, jossa mukana on KalloCastin jakso 192 ja Kelpaako pisteen? 55. jakso. Jaksossa käsitellään avauserässä eritoten liigasta pudonneen Happeen asioita kuuntelijakysymysten kautta. Toinen erä on pyhitetty varjogaalalle, jossa palkitaan kauden parhaita erinäisissä kategorioissa. Tämän viikon jakso on kuunneltavissa Pääkallon podcastien kautta Spotifysta, Itunesista ja Soundcloudista, kuten Kelpaako pistettä normaalistikin. Voit kuunnella KalloCastia normaalisti joko Patreonista tai Spotifysta. Joka toinen viikko julkaistaan Ylijohtavan aitio -keskusteluohjelmaa samalla tilillä. Tilaa molemmat ohjelmat kuunteluun viiden euron kuukausihinnalla Patreonista, niin et jää paitsi salibandymaailman olennaisimmista puheenaiheista. KalloCast on Pääkallon alaisuudessa toimiva podcast. Kelpaako pistettä tekevät Niklas Niemi, Atte Silvennoinen ja Severi Hopsu. KalloCastia tekevät Toni Lötjönen, Joel Siltanen ja Reeo Tiiainen. Jakson sisältö 1. Erä: Kysymyksiä Happeesta - Miten suhtautua Happeen tilanteeseen? - Menikö prosessi oikein? - Mihin pelaajat siirtyvät? - Miten käy Jyväskylän salibandylle? - Kuoleeko Jyväskylän salibandy? - Palaako Happee joskus? 2. Erä: Varjogaala - Kauden parhaat pelaajat ja valmennus - Vuoden salibandykeskustelu? - Vuoden salibandymaa? - Vuoden salibandytuote? - Vuoden ulosajo/selitys ulosajossa? - Vuoden lausunto?

Vuoden ensimmäisessä kesäjaksossa jahdataan hittireseptiä. Aromipesästä on siirrytty nykyaikaan, grillien lämpötiloja säädellään applikaatioilla. Tukeudutaan Chat GPT:n tukitoimiin. Pekka pelastaa maailmaa, soitetaan Turun Kupittaa Citymarket-kauppiaalle Aaltosen Hannulle hittien perään. Mihin katosi tölkkibroileri?

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mihin stoalaisuus perustuu ja millaisia opetuksia se tarjoaa elämään?Studiossa teologian tohtori ja tietokirjailija Juhana Torkki. Jakso on kuvattu 8.5.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Antiikin Kreikka(6:17) Stoalaisuus(11:50) Hyveet(20:31) Efektiivinen altruismi(24:10) Väkivalta(27:13) Politiikka(39:56) Kirjoitukset(42:19) Marcus Aurelius(45:50) Uskonnot

Lahtelaiset ehdottivat alkuvuodesta yli 900 ideaa kaupungin kehittämiseksi. Kaupungin asiantuntijat ovat arvioineet kaikki ideat ja osaa on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Äänestykseen valikoitui 162 ehdotusta eri puolilta kaupunkia.Nyt on aika äänestää! Äänestys on avoinna kaiken ikäisille lahtelaisille 12.5.–8.6. Sinä päätät, kaupunki toteuttaa. Äänestettävät ideat on jaettu eteläiselle, itäiselle, pohjoiselle ja keskustan alueelle sekä koko kaupunkia koskeviin ideoihin. Yhteensä asukkaiden ideoiden toteuttamiseen on varattu 200 000 euroa. Jokaisella alueella voi äänestää enintään 40 000 euron edestä. Kaupunki toteuttaa äänestyksessä menestyneet ideat vuonna 2026. Radio Voimassa Kristoffer Ignatiuksen vieraana piipahti osallisuuskoordinaattori Sanna Virta Lahden kaupungilta. Kuuntele haastattelu!

Minkälainen on Gazan humanitaarinen tilanne? Puhelimessa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestinnän asiantuntija Linda Nyholm. Israel kiihdyttää sodankäyntiä Hamasia ja hutheja vastaan. Mihin Israel pyrkii? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston tutkija Tiina Hyyppä. Saksan parlamentin eli liittopäivien on määrä äänestää aamupäivällä Friedrich Merz uudeksi liittokansleriksi. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo kertoo, millainen johtaja uusi liittokansleri on. Kirkolliskokous aloittaa avioliittoon vihkimistä koskevan mietinnön käsittelyn. Mistä piispojen esittämässä säännöksessä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on kyse? Puhelimessa arkkipiispa Tapio Luoma. Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa kaivosveroa kymmenillä miljoonilla euroilla. Miltä Suomen kaivosalan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Jaksossa hämmästellään työvälineitä. Mihin katosivat painekeittouunit? Juttu käy paistinpannuissa, asiantuntijaroolissa Rolf Moborg Heirolilta kertoo puhelimessa faktoja paistinpannuista. Vuoden kokkikilpailu ja Bocusen karsinnat ovet kohta ovella, puhelimeen saatiin Vuoden kokki 2019, nyt koutsin rooliin siirtynyt Mikko Kaukonen kertomaan tunnelmia. Valio Aimon toukokuun sesonkikalenterissa syötävät kukat. Luontevasti keskustelu siirtyy joulukinkkuun ja lopuksi muistellaan fanaattista pakastajaa.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskusteli eilen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Washingtonissa. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on vierailulla Washingtonissa. Löytyykö Ukrainan rauhansuunnitelmaan yhteinen suunta tapaamisten tiimoilta? Toimittaja Mika Mäkeläinen raportoi Washingtonista. Hallitus kertoi puoliväliriihensä jälkeen yli miljardin euron verokevennyksistä. Suunnanmuutos oli suuri hallitukselta, joka on tähän saakka painottanut säästöjä. Puoliväliriihen antia analysoivat työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara (vihr.) ja valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.). Paavi Franciscus siunataan viimeiselle matkalleen huomenna Vatikaanissa. Hautajaisten valmisteluista kertoo Roomasta toimittajamme Jenna Vehviläinen. Paavin merkityksestä nykymaailmassa ja uuden paavin valinnasta keskustelevat Helsingin katolisen hiippakunnan kansleri ja piispansihteeri Alpo Penttinen sekä katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen. Korjaus: Paavin hautajaismessu pidetään Pietarinaukiolla, ei Pietarinkirkossa sisällä, kuten Rooman-toimittajamme sanoi. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Varpu Helpinen ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Vaatteen ympäristöjalanjälkeä ajatellen harkittujen hankintojen lisäksi väliä on myös sillä, kuinka monia käyttökertoja vaate saa elinkaarensa aikana. Miten sitä huolletaan? Mihin vaate päätyy käytön jälkeen? Laura Ström ja Linda Turunen kirjoittivat yhdessä kirjan Muodikasta vastuullisuutta, koska olivat molemmat pohtineet muodin ja vaatteiden elinkaarta. Miten viestinnän ammattilainen Laura Ström katsoo vaatemainoksia ja identiteetin ja ryhmään kuulumisen merkitystä kuluttajan valinnoille. Muodin tutkija ja vastuullisuuskonsultti Linda Turunen avaa kirjassa monien vuosien tutkimuksensa tuloksia. Ström ja Turunen ottivat selvää miten kuluttaa kestävästi – ja onko se edes mahdollista? Riittäkö vihreämpien valintojen suosiminen, vai onko ostolakko ainoa keino? Kaksikko antaa neuvoja miten voi pidentää vaatteen käyttöikää tai lisätä käyttökertoja. Kirjassa analysoidaan muodin kuluttamista ja sitä ympäröivien rakennelmien kestävyyttä. Ohjelman vieraina ovat Laura Ström, Linda Turunen ja samalla viikolla vietettävien Fashion Revolution Weekiltä kiertotalouden asiantuntija Ida Urmas. Vaatevallankumous on maailmanlaajuisesti vietettävä muotiteollisuuden ongelmakohtiin pureutuva tapahtumaviikko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Moottoripodilaisten vieraana on Suomen paras autokuvaaja ja automatkailun erikoismies Vesa Eskola. Hän on ajanut autoa 140 maassa, joten kokemusta erilaisista liikennekulttuureista piisaa. Mikä on maailman kammottavin maa ajaa autoa? Entä kaikkein säntillisin? Mihin kannattaa mennä, josta haluaa kokea jotain uutta?

Venäjä ja Yhdysvallat neuvottelevat Saudi-Arabian Riadissa. Saadaanko Ukrainaan osittainen tulitauko? Miten neuvotteluja käydään? Mihin ehtoihin Venäjä voisi suostua? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Saari arvioi, että Venäjän neuvottelijat ovat kovia ja kokeneita verrattuna Yhdysvaltojen neuvottelijoihin. Kangaspuron mukaan sodan loppuminen voi olla vielä kaukana, mutta Venäjä todennäköisesti hyötyisi itsekin osittaisesta tulitauosta Mustallamerellä. Heiskasen mukaan Venäjällä kansan keskuudessa on näkyvissä joitain merkkejä väsymisestä Ukrainan sotaan. Hän kuitenkin arvioi, että Venäjä laskee Ukrainan resurssien heikkenemisen varaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Politiikkaradio pureutuu kuntavaalien kysymyksiin. Leimaavatko kevään vaaleja turvallisuushuolet, jos huomio kiinnittyy Venäjän uhkaan ja liittolaisensa hylkäävään Trumpiin? Miten uudet sukupolvet pidetään menossa mukana? Pitääkö koulujen ryhmäkokoja rajata? Mihin rahat riittävät? Tarvitaanko väestönsuojia lisää? Vaaleista keskustelevat kokoomuksen ohjelmapäällikkö Sini Ruohonen sekä puoluesihteerit Mikkel Näkkäjärvi SDP:stä ja Antti Siika-aho keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeassa tahdissa. Deepfake-teknologiat ja tekoälybotit tekevät vääristellyn ja vahingoittavan tiedon levittämisestä entistä tehokkaampaa ja uskottavampaa. Mitä nykyisellä teknologialla pystytään konkreettisesti tekemään? Entä mitä tapahtuu kansalaisten luottamukselle mediaan, politiikkaan ja toisiin ihmisiin? Onko meillä keinoja vääristellyn tiedon torjumiseen? Disinformaatiosta, tekoälystä ja luottamuksesta yhteiskunnassa ovat keskustelemassa yliopistotutkija Minna Aslama Horowitz, yliopistotutkija Aleksi Knuutila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Juontajana on Jari Hanska. Tapahtumassa näytetyt esimerkit: MTV Uutiset: Puhe ja kasvot voidaan väärentää jopa reaaliajassa – näin deepfake muuttaa maailmaa juuri nyt: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puhe-ja-kasvot-voidaan-vaarentaa-jopa-reaaliajassa-nain-deepfake-muuttaa-maailmaa-juuri-nyt/9038182 Javier Milein jakamat kuvat X:ssä: https://x.com/JMilei/status/1717213624337379680 https://x.com/JMilei/status/1719479197440127330 Kamala Harrisin väärennetty kampanjavideo kokonaisuudessaan X:ssä: https://x.com/MrReaganUSA/status/1816826660089733492 Maailman talousfoorumi, Global Risks Report 2025 (Figure C): https://www.weforum.org/publications/global-risks-report-2025/digest/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Aito vai deepfake – mihin voimme luottaa tekoälyajassa? -tapahtumassa 28.1.2025.

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Julkisuuteen pamahti poikkeuksellinen vaatimus: kymmenen prosentin palkankorotukset kahden vuoden aikana. Politiikkaradio kysyy, mihin johtaa SAK:n jäsenliittojen uusi tyyli, jossa tavoitteet kerrotaan julki. Paraneeko palkansaajien ostovoima vai heikkeneekö työllisyys ja Suomen kilpailukyky? Ketä pitäisi uskoa, kun palkansaajat ja työnantajat puhuvat eri kieltä? Aiheesta keskustelevat toimittaja Antti Pilkkeen kanssa pääekonomistit Ilkka Kaukoranta palkansaajien SAK:sta ja Penna Urrila työnantajien EK:sta.

Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme. Mihin kaikkeen jäätiköiden sulaminen vaikuttaa, hiipuvatko Pohjois-Atlantin merivirrat, virkoaako ikiroudasta muinainen pandemian aiheuttaja ja voidaanko Amazon vielä pelastaa? Tiedekulmassa keskustellaan Jari Hanskan johdolla siitä, mitä meillä on edessämme, jos emme saa ilmastonmuutosta hallintaan – ja miksi jokainen asteen kymmenys on tärkeä. Mukana ovat ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, ilmakehätieteiden apulaisprofessori Anna Lintunen ja hydrosfäärin geofysiikan professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten maapallon käy? -tapahtumassa 13.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/X_5joJKbGX0

Osa julkkiksista katoaa mystisesti valokeilasta. Minne? Minnesotaan? Miks Josh Hartnett ei halunnutkaan olla megatähti? Mihin katosi MySpacen kuningatar Tila Tequila? Miksei Ciara yltänyt maailmanluoman artistiksi mahtavuudesta huolimatta? Miksi Kennedyt oli huumehissa duunissa ympäri maailmaa? Tuplakääk selvittää. Jakso sisältää kaameaa acapella-karaokelaulantaa. You have been warned. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Mitä perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreiden Sofia Virta ja SDP:n Jani Kokko ajattelevat Donald Trumpin uudelleenvalinnasta? Se selviää torstain Politiikkaradiossa, joka keskittyy Yhdysvaltain presidentivaaleihin. Mitä Trumpin uusi nousu merkitsee? Mitä siitä seuraa? Laura Huhtasaari on eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, Sofia Virta vihreiden puheenjohtaja ja Jani Kokko SDP:n kansanedustaja, joka on tutkinut Yhdysvaltain historiaa ja politiikkaa. Suora lähetys. Toimittajana on Antti Pilke.

Mediat Yhdysvalloissa julistivat republikaanien Donald Trumpin presidentinvaalin voittajaksi. Tiukaksi ennustettu kisa vaa'ankieliosavaltioissa kääntyi demokraattien Kamala Harrisin tappioksi. Mihin tekijöihin Trumpin voitto kiteytyy? Miksi Kamala Kamala Harrisin sininen muuri pohjoisissa vaa'ankieliosavaltioissa murtui? Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta analysoivat tutkijat Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista, sekä Niko Heikkilä Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Washingtonista presidentinvaalien kansainvälistä vaalitarkkailua kommentoi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

Hallitus torjuu uudella lailla sitä, että julkisten alojen työntekijät voisivat saada teollisuutta suurempia palkankorotuksia. Mihin perustuvat ministerien vakuuttelut, että työvoimapulasta kärsivien alojen palkankorotuksia ei silti hillitä? Ketkä jäävät nuolemaan näppejään, jos palkkarahat jaetaan uusiksi? Näivettyvätkö julkiset alat? Aiheesta keskustelevat hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja neuvottelujohtaja Anne Kiiski Kunta- ja hyvinvointialuetyöntajat KT:stä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pöydän ääressä keskustelivat Ruben Stillerin johdolla Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Juha Itkonen. Presidentti Stubbin puhe YK:ssa ja ministeri Ville Tavion ojentamien kirvoitti keskustelijat pohtimaan pitkään maassamme vallinnutta ulkopolitiikan konsensusta, onko se murtumassa vai peräti laskeutumassa tavallisten kuolevaisten joukkoon. Vai pysyvätkö kaikki kuitenkin ruodussa kun heilutetaan putinismi-korttia. Maahanmuuttajataustaisten lasten karut Pisa-tulokset saivat Juhan nostamaan pöydälle koulushoppailun. Tosin sana koulushoppailu kiellettiin vaikka studiossa olikin kuin olikin itsekin koulushopanneita vanhempia. Puhuttiin kouluista, joissa on painotettua opetusta. Shoppailu ei lopu niin kauan kuin kauppa on auki todettiin yhteen ääneen mutta samalla Taru sanoi legendaarisen lauseen; meillä on maailman parhaat huonot koulut! Viimeisenä keskustelunaiheena oli mikäs muukaan kuin EU. Nalle Wahlroos oli pitänyt Nordic Business Forumissa voimakkaasti EU:ta kritisoivan puheen ja Taru kysyi, että mihin muuhun me tarvitsemme EU:ta kuin osoittaaksemme olevamme eurooppalaisia. Kaikki studiossa asettuivat kuitenkin EU:n arvopohjan kannalle. Lopuksi puheenjohtaja Ruben tahtoi, että selittäkää hänelle mitä se arvopohjainen realismi ion ja Juhan lakoninen vastaus kuului; se on päivitettyä Paasikiveä.

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Jos sitä oikein pysähtyy ajattelemaan, on uskomatonta, miten helposti ihmissilmää pystyy huijaamaan. Kun kauppakeskus naamioi tyhjenevät liikehuoneistot optisiksi harhoiksi, luotto omiin aisteihin on koetuksella. Mihin voi enää uskoa?

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Mihin oikein uskomme, ja miksi? Tässä jaksossa pulahdimme kesäiseen tapaan Sipoonjoen perinnesaunan paljuun pohtimaan omaa matkaamme uskon ja tiedon poluilla. Keskustelemme, miten usko ja uskonnollisuus liittyvät toisiinsa ja siitä, miten uskosta voi siirtyä kohti tiedon polkua. Löylyosiossa syvennymme siihen, miten yleinen elämänusko voi olla aivan keskeinen motivaatiotekijä tiedon etsijälle. Kysymme, voisiko uskontoja tutkimalla jopa löytyä avain tietoon ja jopa väitämme, että uskon syvin olemus on tiedollisempi kuin luulemmekaan. Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Terve Löyly -saunottajakoulutus: https://saunakoulutus.fi Sauna Healer training: https://saunahealer.com Joogaradio: https://open.spotify.com/show/3RNThDFHjn7O6rTL0sPADx?si=73ab2a1d93b64792 Spirit of Sauna podcast: https://www.youtube.com/@SipoonjokiHeritageSauna Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi