Podcasts about mihin

Kuuntele pinkkiä kohinaa! Tämä rentouttava äänimaisema peittää taustamelun ja sopii taustamusiikiksi nukkumiseen, keskittymiseen, opiskeluun, rentoutumiseen ja stressin vähentämiseen. Musta näyttö tekee videosta ihanteellisen kuunneltavaksi koko yön yli.

Mistä tietää, milloin terveysväite on totta, milloin otsikko ampuu yli ja milloin oma pää vain haluaa uskoa johonkin, koska se tuntuu hyvältä? Ja miksi kriittinen ajattelu ei tarkoita kyynisyyttä, vaan yritystä kysyä: onko minulla hyviä syitä pitää tätä totena?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme terveestä skeptisyydestä, kriittisestä ajattelusta ja siitä, miten tiedettä kannattaa tulkita etenkin terveyden, hyvinvoinnin ja ravitsemuksen maailmassa.Jaksossa pohditaan, miksi tiede on paras (tai ainakin vähiten huono) tapa selvittää, miten asiat todellisuudessa toimivat. Puhumme myös siitä, miksi yksittäinen tutkimus, raflaava otsikko tai oma kokemus ei vielä välttämättä kerro koko totuutta.Keskustelussa sukelletaan muun muassa kausaliteettiin, kolesterolitutkimuksen historiaan, terveysriskien todennäköisyyksiin, tutkimusten tulkintaan ja ajattelun vinoumiin. Miksi liian hyvältä tai liian pelottavalta kuulostava terveysväite kannattaa usein ottaa rauhassa tarkasteluun ennen kuin sitä lähtee jakamaan kahvipöydässä absoluuttisena totuutena?Jaksossa vieraana keskustelemassa Pauli ”Tervettä skeptisyyttä” Ohukainen. Pauli on tehnyt yli kymmenen vuoden akateemisen uran sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisen terveyden tutkimuksessa, ja hänet tunnetaan myös suositusta Tervettä skeptisyyttä -somesisällöstään.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiPauli Ohukainen- Tervettä skeptisyyttä: https://www.tervettaskeptisyytta.fi- Tervettä skeptisyyttä -podcast: https://open.spotify.com/show/0TZSAMHRPbjcwVYza2CfvJ- Instagram: https://www.instagram.com/tervettaskeptisyytta/

Työttömien määrä on Suomessa yhä kasvussa. Miten työllisyyspalveluita voitaisiin kehittää tilanteen parantamiseksi? Keskustelemassa yksikön päällikkö Santtu Sundvall Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskuksesta (KEHA-keskus) sekä Työttömien keskusjärjestön jäsen, kokemusasiantuntija Markku Ruusuvirta. Israel on iskenyt viime päivinä useita kertoja Libanoniin tulitauosta huolimatta. Konfliktin tilannetta avaa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Eduskunta käsittelee torstaina Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Lisäksi ministeriöiden kanslipäällikköt antavat tuleville hallituksille omia ohjeistuksiaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi. Mihin suuntaan Suomen kannattaa jatkossa ilmasto- ja luontopolitiikkaansa viedä? Aiheesta keskustelemassa kansliapäällikkö Juhani Damski ympäristöministeriöstä, johtava asiantuntija Hanna Aho Suomen Luonnonsuojeluliitosta sekä Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, professori Lassi Linnanen LUT-yliopistosta. Tällä viikolla odotetaan tietoa siitä, valittaako valtakunnansyyttäjä Anneli Auerin ja Jens Ihlen saamasta vapauttavasta seksuaalirikostuomiosta hovioikeuteen. Rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen ennakoi valtakunnansyyttäjän päätöstä. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Ella Haura.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailu Kuubaa kohtaan kiihtyy. Mihin hän pyrkii? Vieraina projektitutkija Nadia Nava Contreras Turun yliopistosta ja vapaa toimittaja Anna Heikkinen. Miten vanhusten hoivaa valvotaan ja onko valvonta riittävää? Keskustelemassa yksikön päällikkö Nina Oresmaa Lupa- ja valvontavirastosta ja ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Irtisanoako ihmisiä, lopettaa palveluja vai heikentää laatua? Politiikkaradiossa on vieraana kaksi viraston pääjohtajaa, joista tuli leimallisesti säästäjiä, kun valtionhallinnon leikkaukset kasvavat tällä hallituskaudella peräti 700 miljoonaan euroon. Säästämisen vähemmän jalosta taidosta ovat puhumassa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. Valtiovarainministeri, puoluejohtaja Riikka Purra on perustellut leikkaamista sillä, että julkinen sektori on osin hyvin paisunut ja tehoton. Oliko valtionhallinnossa löysää? Mihin säästölinja johtaa? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Mihin vuoteen kaksikko palaisi jos olisi mahdollisuus? Lintubongaus ja appi, joka tunnistaa lintujen ääniä, puhuttaa, sillä se on välillä tunnistanut myös muita ääniä kuin lintujen. Tästä päästään Radio Cityn Illan Jeten tarinaan lehtokurpasta. Studiossa sivutaan myös syntyvyyttä ja 14 laudaturin Aleksia. Mikon lapsena tekemä kilpikonnataideteos ja Ilen näkemä mielikuvitushyppynaruilija. Lopuksi pohditaan urheilusuorituksen jälkeistä suihkua.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa pohtii missä menee vaikuttamisen ja propagandan raja. Nato kutsuu elokuvantekijöitä salaisiin tapaamisiin ja Suomen Puolustusvoimat pitää Maanpuolustuskursseja tärkeille ihmisille, jotka jakavat innoissaan sieltä tunnelmia someen. Mihin vedetään vaikuttamisen rajat, vedetäänkö mihinkään? Äskettäin saimme lukea uutisen siitä, että Amsterdam kieltää lihan, kaukomatkojen, lentolippujen ja bensiiniautojen mainostamisen kadulla. Millä tavoin ja missä ilmastokatastrofin pitäisi nousta kaiken politiikan tekemisen keskiöön niin, että myös suomalaiset alkaisivat matkia? Kysyy Kaarina Hazard. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti 9. toukokuuta 1950 historiallisen puheen, jossa hän esitti suunnitelman yhteistyön syventämiseksi Euroopassa. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena. Nyt tulevana lauantaina 9.5 juhlitaan taas Eurooppa-päivää. Taru Tujunen pohtii mitä konkreettista ehdotuksia olisi, jotta rauha, yhdentyminen ja yhteistyö Euroopassa edistyisi?

Onko tulitauko Yhdysvaltojen ja Iranin välillä päättynyt? Mitä Hormuzinsalmella tapahtuu? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Maailmalla riehuu useita hankalia konflikteja. Mikä on Suomen rooli kriisinhallinnassa maailmalla? Keskustelemassa EU:n Ukrainan siviilikriisinhallintaoperaation varapäällikkö Mia Rahunen, rauhanturvaaja, reserviläinen Jyri Haimakainen ja ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Anu Konttinen. Juontajana Linda Vettanen, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Politiikkaradio pureutuu hallituksen viimeisen kehysriihen päätöksiin. Miten perusteltuja päätöksiä hallitus teki? Syntyykö hallituksen keinoilla talouskasvua? Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Sinuhe Wallinheimo kokoomuksesta ja Seppo Eskelinen SDP:stä sekä keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar pohtii, onko nykynuorison alkoholin välttäminen johtanut sosiaalisten suhteiden köyhtymiseen ja nuorten eristäytymiseen toisistaan. Ajatuksen on alunperin esittänyt amerikkalainen markkinoinnin professori Scott Gallaway. Pantzar kysyykin, voisiko uudenlainen alkoholipolitiikka rohkaista nuoria sosiaalisiin suhteisiin? Juha Itkonen tarttuu lähetyksen aikana vielä meneillään olevaan kehysriiheen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin järjestökentällä. Hallitus uhkaa nipistää rahaa jälleen järjestöiltä, joissa uskoo olevan otettavaa. Itkonen kysyy, ymmärretäänkö järjestöjen merkitys yhteiskunnassa ja mitä konkreettisia seurauksia järjestöiltä leikkaamisessa voi olla? Taru Tujunen listaa erilaisia visioita, joita maamme sanotaan tarvitsevan. On hyvinvointivisiota, maankäytön visiota, kokonaisturvallisuuden visiota jne. Mihin tarvitsemme kaikkia näitä visioita ja mistä puhumme, kun puhumme Suomen tarpeesta saada aina uusi visio?

Tässä Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan purposen ”katoamisesta” (1:40), liiketoiminnan merkityksellisyyden mittaamisesta (14:56), sekä Legon tuoreesta futiksen MM-kisamainoksesta (29:04). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina brändirakastaja Jussi Ylävaara Diamonds Helsingistä sekä kehitysjohtaja Jukka Veteläinen S-ryhmän kaupan media Smart Marketingilta. Linkit jaksossa mainittuihin uutisiin:
 1)https://www.thedrum.com/opinion/you-ll-need-much-better-evidence-if-you-want-me-to-bin-brand-purpose
 2)https://www.marketingweek.com/business-performance-beyond-shareholder-returns/ 
 3)https://www.beinsports.com/en-us/soccer/fifa-world-cup-2026/articles/which-player-earned-the-most-in-the-lego-commercial-2026-04-04 ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on vakiopanelistien joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä:
www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan kaupallisessa yhteistyössä luova toimisto Diamonds Helsingin, markkinointitoimisto Julkee x Lempeen, S-ryhmän kaupan media Smart Marketingin sekä markkinointitoimisto Dagmarin kanssa.

Maailman suurimmaksi humanitaariseksi kriisiksi kuvailtu Sudanin sisällissota on jatkunut nyt tasan kolme vuotta. Kyseessä on Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välinen konflikti. Berliinissä alkaa tänään kansainvälinen konferenssi, jonka tarkoituksena on saada hätäapua Sudaniin. Haastattelussamme on konferenssiin osallistuva Pekka Haavisto, joka toimii YK:n pääsihteerin edustajana Sudanissa. Lisäksi Sudanin sisällissodasta keskustelevat Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen ja vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista. Suomeen harhautuneiden ukrainalaisten droonien epäillään päätyneen väärään paikkaan Venäjän harjoittaman voimakkaan elektronisen häirinnän vuoksi. Mihin kaikkeen ja millä tavalla häirintä vaikuttaa, ja onko meillä keinoja sitä vastaan? Keskustelemasssa tutkija Ville Widgren Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksesta sekä osastopäällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen Traficomista. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Satu Heikkilä ja Anna Nevalainen.

Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin?Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia.Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU

Investors Housen Petri Roininen oli mun vieraana joulukuussa 2023 ja joulukuusa 2024. Taisi olle hyvä asia, ettei joulukuussa 2025 juteltu, vaan se siirtyi tänne maaliskuulle 2026. Meillä on tammi-helmikuun 8 % pienemmät vanhojen asuntojen kauppamäärät tiedossa. Kyselin ainakin seuraavista asioista: Uudesta normaalista 2020-luvun loppupuoliskolle Maksukyvyn tai sen puutteen merkityksestä Kaupunkien ja postinumeroalueiden tuntemuksen korostumisesta Maahanmuuttajien työllistymisen elintärkeydestä Pääkaupunkiseudun nopeasta muutoksesta Velkajarrusta ja kasvun tärkeydestä Tekoälyn käytöstä ja työn tuottavuudesta Uudistuotannon kustannusten noususta Asuntoflippauksen tuottopotentiaalista Rahoituksen saatavuudesta ja Handelsbankenin vaikutuksesta Varma-Kojamo -kaupan vuokrausasteesta ARA-asuntotilanteesta Helsingissä Japanilaisesta pitkän aikajänteen kulttuurista Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen Petri Roininen – näkymiä asuntosijoittamisen kannattavuuden elementteihin – Ostan Asuntoja Podcast #339 Lue Ostan Asuntoja Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Asuntosalkunrakentaja on asuntosijoittajalle arvoa tuottava kumppani.  Asuntosalkunrakentajan kriteeristön läpäisevien tukkuhintaan ostettujen kerrostalojen turhat kulut karsitaan, tarpeelliset remontit toteutetaan ja asunnot vuokrataan. Asunnot tarjotaan ostettavaksi alle markkinahintatason. Sisäpiiriläisenä saat kohteista tarkat tiedot ostopäätöksen tueksi. Liity tekemään sujuvia sijoitusasuntokauppoja - Asuntosalkunrakentaja.fi. Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, X:ssä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTu Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava "avaimet käteen" -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook- Marko Kaarton Blogi Marko Kaarto – Ostan Asuntoja Podcast #362 Jyväskylässä 250 asuntoa vuodessa Kim Kähkönen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #381 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat.  Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista.  Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 29 – Ostan Asuntoja Podcast #397 Lue Suomen Vuokranantajat blogia   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283   Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi   Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com   "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa.    Valvo on kotimainen pilvipalvelu, joka kokoaa kiinteistösi vedenkulutuksen, energian, sisäilman ja paloturvallisuuden tiedot yhteen helppokäyttöiseen näkymään. Valvo mittaa huoneistokohtaisen vedenkulutuksen etänä, automatisoi vesilaskutuksen ja havaitsee vuodot ajoissa. Anna valvon valvoa puolestasi. Valvo.fi" Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: •⁠ ⁠Mihin sanoihin tai teemoihin sinä kiinnität huomion päivän evankeliumissa? •⁠ ⁠Millaisten asioiden eteen sinä ponnistelet elämässäsi? •⁠ ⁠Miksi ihmisille on niin vaikeaa luottaa Jumalan huolenpitoon "tänään", vaikka olisimme nähneet hänen apunsa "eilen"? •⁠ ⁠Jos kääntäisimme Maslow'n pyramidin ylösalaisin – eli laittaisimme hengellisen yhteyden (elämän leivän) perustaksi – miten se muuttaisi suhtautumistamme arkisiin huoliin (ruoka, raha, turva)? •⁠ ⁠Mitä ehtoollinen ja sen konkreettisuus merkitsee sinulle? •⁠ ⁠Ihmiset halusivat Jeesukselta jotakin (leipää), mutta Jeesus tarjosi itseään. Mikä ero on sillä, että rukoilemme Jumalalta "asioita" versus se, että etsimme Hänen läsnäoloaan? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

VPK voi kuulostaa tutulta, mutta mitä toiminta käytännössä tarkoittaa? Mihin pitää sitoutua ja kuka voi tulla toimintaan mukaan?Voiman aamussa Sara Perttusen vieraana kävi Ahtialan VPK:n päällikkö Riku Horelli. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Miten voi välttää toistamasta itseään, vai onko oma, tunnistettava liikekieli se juttu, kysytään päivän Kulttuuriykkösessä. Tero Saarinen Company on harvinaisuus tanssin kentällä. Omalla nimellä 30 vuotta - kansainvälisesti ja menestyksekkäästi toiminut company on alansa harvinaisuus. Mihin menestys perustuu? Ohjelmassa puhutaan näistä 30 vuodesta, käydään läpi tunnetuimpia teoksia ja niiden syntyprosessia. Entä millainen on uusi, Kaija Saariahon musiikkiin tehty Study for life? Ja millaisena 60 vuotta täyttänyt Saarinen näkee ryhmänsä tulevaisuuden? Kulttuuriykkösen vieraana on tanssija-koreografi Tero Saarinen. Ohjelman juontaa Liisa Vihmanen.

Mikä on Suomen kanta Iranin sotaan? Keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.), Jarmo Lindberg (kok.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antaa eduskunnalle ilmoituksen sotesta ja hyvinvointialueista. Mihin hallitus vie sote-palveluita? Keskustelemassa tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen ja politiikan toimittaja Teija Sutinen Helsingin Sanomista. Miten palavasta talosta tulisi pelastautua? Puhelimessa Suomen pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntja Ilpo Leino Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mari Sarolahti ja Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Erikoisjoukot-sarjasta starttasi toinen kausi viikko sitten ja realityssa nähdään paikallista verta. Mäkihyppääjä Julia Kykkänen sekä sisällöntuottaja ja kouluttaja Tuomo Kasanen. Mitä he kertovat kokemuksesta, kun vierailivat Voiman aamussa Sara Perttusen jututettavana?

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Sillä, miten puhumme työelämästä, on paljon merkitystä. Nostammeko puheessamme esiin vain kuormittavia ja negatiivisia puolia vai tuommeko näkyväksi myös sen, mikä toimii ja kannattelee? Työelämän voimavaratekijät ovat arjen tukipilareita: ne innostavat, antavat virtaa ja vahvistavat merkityksellisyyden kokemusta. Kun opimme tunnistamaan ja sanoittamaan myös näitä myönteisiä tekijöitä, voimme vahvistaa niitä omassa työssämme.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Palvelualojen työnantajat Paltan viestinnän ja vastuullisuuden johtaja, entinen toimittaja Minna Sirkka sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen. Nina, Minna ja Jari keskustelevat siitä, miksi työelämästä puhutaan usein kielteiseen sävyyn ja miten puheen suuntaa voisi tietoisesti kääntää myönteisemmäksi niin, että myös työelämän voimavaratekijät tulevat näkyviksi.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:Miksi työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta?Mihin kaikkeen negatiivinen työelämäpuhe liittyy?Pitäisikö työelämän hyviä puolia nostaa tietoisesti enemmän esiin ja mitä ne hyvät puolet ovat?Miten myönteisempi työelämäpuhe vaikuttaa jaksamiseen, motivaatioon ja siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan työhönsä?Lisätietoja Minna Sirkka LinkdedlnissäJari Hakanen LinkedInissäJari Hakanen viestipalvelu X:ssäPaltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @PaltaryPalvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. Iran on tehnyt vastaiskuja eri puolille Lähi-itää. Mihin väkivallan kierre johtaa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Lähetyksessä myös raportit Washingtonissa olevalta Yhdysvaltain toimittajalta Juri von Bonsdorffilta ja Jordaniassa olevalta ulkomaantoimittajalta Antti Kuroselta. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner kertoo, mitä Lähi-idän alueella olevista suomalaista tiedetään. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin odotetaan päivittävän maan ydinasedoktriinia. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Miten Suomen huumepolitiikkaa pitäisi muuttaa, jotta huumekuolemat saadaan laskuun? Keskustelemassa Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki sekä päihdelääketieteen professori Solja Niemelä Turun yliopistosta. Haastattelussa myös UMK-laulukilpailun voittajat Linda Lampenius ja Pete Parkkonen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anssi Väisänen ja Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Ruber Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard palaa vielä urheilutunnelmiin. Milanon talviolympialaisten päättymisestä on nyt kulunut kolme yötä. Mitä kisoista jäi käteen: teille, meille ja maailmalle? Pekka Seppänen haluaa summata Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Ovatko neljä vuotta kestäneen viimeisimmän vaiheen ennakko-odotukset toteutuneet? Mikä sodassa on ollut yllätyksellisintä? Mika Pantzar pohtii eläkesijoitusten kohtaloa. Hän haluaakin kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin Työeläkelaitosten jättiläismäiset eläkesijoitukset kannattaisi panna.

Jaksossa keskustellaan nuorten tulevaisuuskuvista ja työurahaaveista. Mihin nuoret toivovat työllistyvänsä ja miksi? Miten ympäristö vaikuttaa koulutusvalintoihimme? Mitä suomalaiset nuoret haluavat tienata ja mistä he haaveilevat? Jaksossa vieraana väitöskirjatutkija Pasi Keski-Pukkila. Hän kertoo esimerkiksi, miten media, koulut ja vanhempien odotukset vaikuttavat haavekuviin. Miten nuorille voidaan kertoa laajemmin eri vaihtoehdoista ja miksi on tärkeää antaa tilaa pohdinnalle? Entä miten sukupuoli ja yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat mahdollisuuksiin? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Mihin katosi pepitat? Kuka pelkää kriitikkoa, puhelimessa Jouni K. Kemppainen kertoo mistä ruokakriitikon arvioinnit koostuvat. Pöytä notkuu Tammisen leikkeleistä, platteri on eri asia kuin patteri, jakson lopussa touhutaan Tammisten kanssa.

Elokuvateattereihin on saapunut jälleen uusi katastrofielokuva Greenland 2: Migration, joka maalaa komeetantörmäyksen jälkeistä todellisuutta, kun ihmiset yrittävät selviytyä pitkälti tuhoutuneessa maailmassa. Loppuvuodesta 2025 julkaistiin suoratoistopalvelu Netflixissä myös ydinsodan uhkasta kertova A House of Dynamite. Maailmanlopun maalausta on harjoitettu myös taannoin todellisuudessa, kun tieteilijät siirsivät niin kutsuttua Tuomiopäivän kelloa lähemmäs puoltayötä,eli peruuttamattoman tuhon tapahtumista kuin koskaan aikaisemmin. Heidän arvioissaan lisääntynyt ydinsodan uhka, ilmastonmuutos sekä erilaiset tekoälyn aiheuttamat uhkakuvat ovat suoria ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavia tekijöitä ajassamme. Kuinka lähellä todellisuudessa olemme maailmanloppua? Mitkä ovat keskeisimmät uhkat, ja mitä niille voitaisiin mahdollisesti tehdä? Mitä luonnonkatastrofeista kertovat elokuvat haluavat viestittää? Miten ne voivat vaikuttaa ajatteluumme? Millaisia vertauksia asteroidiuhka, tulivuorenpurkaukset ja muut mahdolliset koko ihmiskuntaa ja sen tulevaisuutta vaarantavat uhkat oikein tarjoavat? Kuinka uskottavia nämä maailmanlopun maalaukset todellisuudessa ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne meidät voi johtaa? Vieraina tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, geologian apulaisprofessori Jussi Heinonen sekä fiktio- ja tietokirjailija Tiina Raevaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tämän jakson vieras saapui toistamiseen jutulle yleisön pyynnöstä ja edellisenkin vierailun oltua supersuosittu. Jaksossa käydään läpi mm. mitkä asiat ovat ärsyttäneet hyvinvointialalla viime aikoina eniten? Entä mikä on ollut hyvinvointialalla hyvää kehitystä? Armollisuuden, itsemyötätunnon ja elämääkin pitää elää -kortin sudenkuopat? Miksi kultaisella keskitiellä pysyminen on niin vaikeaa? Millainen on sopiva aloitus elintaparemonttiin? Mikä saa ihmisen sisuuntumaan ja laittamaan itsensä hyvään kuntoon? Mihin kolmeen asiaan keskittyä, jotta elintapamuutos onnistuu? Mitkä muut asiat vaikuttavat hyvinvointiin kuin treeni, ravinto ja palautuminen? Miten löytyy tasapaino itsekurin, joustavuuden ja rutiinien välimaastosta? Näitä ja muita aiheen teemoja käydään läpi yhdessä hyvinvointialan ammattilaisen Bettina Gräsbeckin kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiBettina Gräsbeck- Kotisivu: https://bettinagrasbeck.com/- Verkkosivu: https://alku.fi/- IG: https://www.instagram.com/bettinagrasbeck/- Edellinen vierailu: https://open.spotify.com/episode/5iIqoM7hsCJWA4VSCcZ6sR?si=5aecabb04c0b4429- Pahoinvointiradio: https://open.spotify.com/show/3y3c8J4xvDXeMMtYX0EnGV?si=8188c2468667427d

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tällä kertaa sukellamme globaaleihin trendeihin, jotka voivat muokata taloutta ja sijoitusmarkkinoita pitkälle tulevaisuuteen. Studiossa Susanin kanssa OP Pohjolan päästrategi Lippo Suominen sekä pääekonomisti Reijo Heiskanen.  Mitkä talouden globaalit trendit vaikuttavat sijoittajaan juuri nyt? Onko tekoäly hypeä? Miten erottaa pysyvät trendit ohimenevistä ilmiöistä? Miten geopoliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet talouteen? Jos haluat ymmärtää mistä globaaleista trendeistä kannattaa olla just nyt perillä, tämä jakso kannattaa kuunnella.Ja jos haluat sukeltaa syvemmälle sijoittamiseen sekä tuoreisiin markkinatilanteisiin, ota Pörssipuhetta-podcast kuunteluun Spotifyssa tai YouTubessa. Sijoituskouluun pääset tutustumaan: op.fi/sijoituskoulu Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. 

Odotettavissa oleva elinikämme on pidentynyt dramaattisesti viimeisen vuosisadan aikana. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tuonut oman terveydentilan tarkkailun ja optimoinnin yhä useampien ulottuville. Superrikkaat puolestaan yrittävät ostaa ikuista nuoruutta palkkaamalla tutkijoita ja turvautumalla kyseenalaisiin menetelmiin. Mitä nuoruuden ja kuolemattomuuden tavoittelu kertoo ajastamme? Mikä kaikki oikeasti vaikuttaa vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä nykytiedon mukaan voi hidastaa? Mihin rajaan asti ihmiselämän pidentäminen on mahdollista? Keskustelemassa Alma Onalin johdolla ovat ikääntymisbiologian professori Pekka Katajisto ja tutkijatohtori Antti Lindfors Helsingin yliopistosta sekä kirjailija ja filosofian tohtori Tiina Raevaara. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Kuolemattomuuden kaipuu -tapahtumassa 27.1.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/OVKnoEC5yd8

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar ihmettelee, miksi miehiä ei oikein näe enää missään. Varsinkin vanhenevat miehet näyttävät ajan myötä kadonneen niin katukuvasta, liikuntapaikoilta kuin kulttuuritapahtumistakin. Pitääkö asiasta olla huolissaan? Kaarina Hazard tarttuu Ylen kolumniin, jonka mukaan ideologinen jumi estäisi tosiasioiden tunnustamisen. Tällä viitataan siihen, että valtaapitävät haluavat talouden kiihkeästi kasvavan, vaikka samalla tiedetään ylikulutuksen kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Onko ideologia ajautunut kauas liian todellisuudesta? Taru Tujunen pohtii, miten vanhemmat voisivat olla samaan aikaan sekä töissä että kotona. Yhteiskunta toivoo täyttä työpanosta, mieluummin työpaikalla kuin etänä, mutta samaan aikaan lasten päivähoidossa viettämää aikaa tulisi lyhentää. Miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan?

Supersuositun Breaking Bad ja Better Call Saul -tv-sarjojen tekijän Vince Gilliganin uusi Pluribus on yksi vuodenvaihteen puhutuimpia ja ylistetympiä scifitapauksia. Pluribuksessa ulkoavaruudesta saapuva virus tekee ihmisistä rauhanomaisia ja onnellisia kollektiivisesti yhteistä hyvää ajattelevia yhteisen parviälyn omaavia olentoja, jotka toimivat kuin muurahaiset. Kirjailija Carol Sturka on yksi harvoista, joka on immuuni virukselle. Hän näkee ilmiön dystooppisena ongelmana, jonka hän haluaa kumota. Carolin näyttelijä Rea Seehorn sai roolistaan Golden Globe -palkinnon, ja Pluribus oli ehdolla parhaan draamasarjan palkinnon saajaksi. Mihin sarjan viehätys perustuu? Mitä se kertoo meidän ajastamme? Ja miten mustasta huumorista ja kyynisen realistisesta Amerikka-kuvauksistaan tunnettu Gilligan onnistuu tieteissarjan luojana? Invaasioscifin perinne voi muutenkin hyvin. Genren klassikkoteoksesta, Jack Finneyn Invasion of the Body Snatchers -romaanista on tehty useita eri elokuvaversioita: 1956 Ruumiinryöstäjät, 1978 Ihmispaholaiset, 1993 Ruumiinsieppaajat sekä 2007 Tunkeutujat. Viime vuonna suosittu Invasion-sarja saatiin päätökseen, ja kesällä 2026 julkaistaan Steven Spielbergin uusi elokuva Disclosure Day. Spielberg on ohjannut vuonna 2005 myös elokuvaversion H.G. Wellsin Maailmojen sodasta, joka on myös invaasioscifin klassikkoteos. Vuoden 1996 Independence Day oli aikansa suurin elokuvatapaus, ja kertoo myös ulkoavaruuden valloittajien ja ihmiskunnan välisestä taistelusta. Mikä tämän tyylisissä tarinoissa meitä viehättää tai kauhistuttaa? Mitä ilmiöitä invaasioscifin taustalla on, ja miten genren tuoreemmat versiot vertautuvat myöhäisempiin? Millaisia reaalimaailman analogioita ja pelkoja ne peilaavat? Vieraina väitöskirjan invaasioscifistä tehnyt Tampereen yliopiston projektipäällikkö Kimmo Ahonen, fantasiakirjailija-roolipelisuunnittelija-pappi Vehka Kurjenmiekka sekä elokuviin erikoistunut toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Voiman aamussa vieraili Sara Perttusen jututettavana Sanna Kaukonen, hän on MLL:n Hämeen piiri ry:n koordinaattori vastaten perhekummitoiminnasta, lukumummi- ja -vaaritoiminnasta. Perjantaina 23.1.2026 on koulutus vapaaehtoiseksi haluaville ja mukaan mahtuu nyt tai myöhemmin. Mihin oikein pitää sitoutua ja riittääkö aika, ne on ne yleisimmät kysymykset, mutta Sanna kehottaa matalalla kynnyksellä mukaan. Kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 161. jaksossa vieraanani on huippukokki, ravintoloitsija ja televisiostakin tuttu Hans Välimäki, joka tuntee ranskalaisen keittiön salat. Miten Hans kiinnostui ranskalaisesta keittiöstä? Ketkä ranskalaiset kokit ovat häntä inspiroineet? Mihin ravintolaan Hans palaa aina uudelleen? Millainen on Hansin suhde ranskan kieleen? Millainen on hänen ravintoloidensa makumaailma ja filosofia? Minkä menun Hans kokoaisi itselleen? Miten ranskalainen keittiö muuttuu? Mitä neuvoja Hans antaa ranskalaisesta keittiöstä kiinnostuneille kotikokeille ja ammattilaisiksi haluaville?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Haastattelen Tiina-Maria Syrjämäkeä, joka laulaa Jyväskylän Oopperan oopperakuorossa. Voit nähdä Tiina-Marian Lucia di Lammermoor -oopperassa sunnuntaina 11.1., lauantaina 17.1. ja lauantaina 25.1. https://jyvaskylanooppera.fi/lucia-di-lammermoor/ Kuva: Matias Jämsén Katso video YouTubessa: https://youtu.be/cV_E5C0tnuE?si=Uhf1nGrkdLiUGi1y Videossa on tekstitys. Kysyin Tiina-Marialta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten päädyit Jyväskylän oopperakuoroon? 3. Millainen ooppera Lucia di Lammermoor on? 4. Millainen harjoitusprosessi oli? Miten tämä eroaa edellisistä oopperoista, joissa olet ollut mukana? 5. Mitä kaikkea teet lavalla? 6. Mihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun tulee katsomaan oopperaa?

Tähän jaksoon sain vieraaksi tuoreen kirjailijan pohtimaan vaativan mielen ihmeellistä maailmaa. Käymme läpi mm. miten pidetään "paketti kasassa" vaativassa ja kiireisessä arjessa? Mihin tarpeeseen Vaativa mieli -kirja haluttiin kirjoittaa? Millaisia väärinymmärryksiä vaativaan mieleen usein liitetään? Mistä syntyy ihmisen tarve vaatia itseltään jotain? Mistä aineksista vaativuus rakentuu? Miten löytää tasapaino vaativuuden ja armollisuuden välille? Miten kohdistaa vaativuus oikeaan suuntaan niin, että saavutetaan omat tavoitteet? Milloin vaativuus on hyvästä ja mitkä ovat kovan vaatimustason edellytykset? Miten käsitellä pettymyksiä jos asetettuja tavoitteita ei saavuta? Miten vaativuus käännetään positiiviseksi asiaksi niin, että se kirittää hyvällä tavalla meitä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja Jaana Blom.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJaana Blom- Kirja: https://atena.fi/kirjat/vaativa-mieli- Kotisivu: https://www.jaanablom.fi/- IG: https://www.instagram.com/jaana_blom/

Sienistä voi löytyä ratkaisu tulevaisuuden kestävämpään rakentamiseen ja syömiseen. Sienirihmastoa voidaan kasvattaa muun teollisuuden sivuvirtoina syntyvässä jätteessä, kuten jätepaperissa tai kauran akanoissa. Jo nyt rihmaston avulla valmistetaan erilaisia rakennus- ja pakkausmateriaaleja, ja samasta rihmastosadosta voisi korjata osan ruuantuotantoon. Mihin kaikkeen sienimateriaaleja voidaan käyttää ja millaiset tulevaisuudennäkymät rihmastoviljelyllä on? Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tuula Jyske ja laboratoriomestari Jutta Varis keskustelevat Jari Hanskan kanssa siitä, kuinka sieniä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Korjaus podcastiin: Kohdassa 12:42 puhutaan, että sienirihmastoa pystytään tuottamaan navettaan mahtuvassa kerrosviljelmässä 10 000 kg vuodessa ja 10 lehmää lypsää vuodessa saman määrän maitoa. Oikea luku on 100 000 kg rihmastoa ja 100 000 litraa maitoa vuodessa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Salaperäiset sienet -tapahtumassa 21.10.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/kLrS0S9IISg Tutustu myös sieniaiheiseen Asumia-näyttelyyn Tiedekulmassa 5.12.2025 asti: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/nayttelyt/asumia-nayttely

Julkisen keskustelun ja uutisotsikoiden perusteella suomalainen rikollisuus on usein rajuja väkivallantekoja, jengirikollisuutta ja alamaailman verkostoja. Mutta millaisia suomalaisten tekemät rikokset ovat rikollisuuden kokonaiskuvaan perehtyneen kriminologin näkökulmasta? Mihin suuntaan rikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Ja mitä ihmettä on piilorikollisuus? Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsiä haastattelee Alma Onali. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025

Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Rahastot ovat sijoittamisen näkkileipää – vähän tylsää, mutta juuri se tapa, jolla suurin osa suomalaisista rikastuu. Kolmannes suomalaisista omistaa rahastoja, mutta niistä puhutaan vähemmän kuin osakepoiminnasta.HS Vision studiossa vieraana on sijoittaja ja tietokirjailija Merja Mähkä, jonka päivitetty rahastokirja paketoi rahastoihin liittyvän tiedon helpoksi tietopaketiksi. Mihin kannattaisi sijoittaa 100 000 euron perintö? Milloin aktiivisesti hoidettu rahasto voi kannattaa ja keitä salkunhoitajia Mähkä jopa fanittaa? Kirjaa päivittäessään Mähkä joutui kirjoittamaan uusiksi luvun vastuullisista ESG-rahastoista, koska maailma niiden ympärillä muuttui. Samoin kävi korkorahastoille, ja nyt ne ovat varteenotettava vaihtoehto.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Kaupallinen yhteistyö: Vantaan kaupunki

Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio perkaa tuoreet kotimaan politiikan käänteet. Miten hallitus pystyy ratkaisemaan kiistan Riikka Purran budjetti-irtiotosta? Mihin johtaa, että keskustan kannatus lähestyy nykymenolla pääministeripuolue kokoomusta? Miksi Jussi Halla-aho paljasti jo nyt syyn vetäytymiselleen perussuomalaisten johdosta? Käänteitä erittelevät Antti Pilkkeen kanssa politiikan toimittajat Ari Hakahuhta (Yle), Maria Nykänen (MTV) ja Juha Ristamäki (Iltalehti). Suora lähetys.

Riikka Purran leikkauslista sai hallituskumppanit takajaloilleen. RKP:stä ehdotusta on moitittu perussuomalaisten märäksi uneksi, rumaksi provokaatioksi ja epäisänmaalliseksi. Mihin valtiovarainministerin irtiotto johtaa? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja RKP:n varapuheenjohtaja, ex-ministeri Sandra Bergqvist. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Jo varhaiset matemaatikot törmäsivät siihen, että tilavuuden laskemiseen liittyvissä kolmannen asteen yhtälöissä tuloksena oli toisinaan negatiivinen neliöjuuri. Tämä kaihersi, sillä tulos oli mahdoton. Kuten monet muistavat kouluajoilta, negatiivisia neliöjuuria ei ole: mikään luku kerrottuna itsellään ei anna negatiivista tulosta. 1500-luvulla Gerolamo Cardano toi ongelmaan ratkaisuksi kompleksiluvut. Niiden avulla saatiin negatiivisia neliöjuuria sisältävät laskut ratkaistua. Hän kuitenkin kuvaili kompleksilukujen käyttöä kidutukseksi. Nykyisin kompleksiluvut ovat korvaamattoman tärkeä osa matematiikkaa ja fysiikkaa ja ne ovat avainasemassa monissa tekniikan alan keksinnöissä. Mutta miksi ne ovat niin tärkeitä? Mihin niitä käytetään? Haastateltavina ovat matematiikan ja tilastotieteen laitoksen apulaisprofessori Sylvester Eriksson-Bique sekä teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari J. Eskola Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Marjat ovat suomalaismetsien herkullisia aarteita. Ne ovat myös trendikkäitä raaka-aineita esimerkiksi elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa. Mihin kaikkeen luonnonmarjamme kelpaavat, vieläkö Suomessa kasvaa mesimarjaa ja mikä mahtaa olla Suomen terveellisin marja? Luonto-Suomen marjaillan asiantuntijoina ovat biologi Jaakko Junikka ja biologi, tiimipäällikkö Kaisu Riihinen VTT:stä. Lähetyksen toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Matti Ylönen. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Julia Sieppi / Yle

Tämän viikon jakso sisältää syventävän monologin kahteen aikaisempaan elämäntapamuutoksen tekeminen -jaksoon. Tällä kertaa pohdin onko terveyden vaaliminen, elämäntaparemontin tekeminen ja hyvinvointi itsestä kiinni vai ympäröivästä maailmasta. Käydään läpi mm. Mitkä asiat näyttäisivät olevan hyvin pitkälti itsestä kiinni? Miten ympäristön muutos vaikuttaa siihen, että moni asia on nykyään omalla vastuulla? Miksi muut ihmiset ja ympäristö ei aina auta onnistumaan hyvinvoinnissa? Millä tavoin hyvinvointi ja onnistunut elämäntapamuutos on asenteesta kiinni? Miksi rehellisyys itselle kannattaa ja mitä se tarkoittaa? Miksi hyvinvointia pitää priorisoida modernissa maailmassa? Miten "delayed gratification" ratkaisee onnistumisen? Miten ympäristö vaikuttaa siihen, että onnistumme pitämään itsemme hyvässä kunnossa? Mihin asioihin ympäristössä voimme vaikuttaa ja mitä kannattaa tehdä? Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJoni Jaakkola- Monologi #1: https://open.spotify.com/episode/6FJCkswyC7MbGHkLOpQiwE?si=25e7f987b4ae495e- Monologi #2: https://open.spotify.com/episode/2PDwZD3zFEXnz8Dp7yG955?si=da849b9da18a4bc4

Neljän kauden hallitukset ovat yrittäneet uudistaa saamelaiskäräjälain, ja nyt se on onnistumassa. Osa hallituspuolueiden edustajista vastustaa kuitenkin lakia ja haluaa äänestää sitä vastaan. Miten solmuun hallitus saamelaisasian kanssa menee? Miksi asia on yhä niin vaikea? Aiheesta keskustelevat lakia vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, kokoomuksen varapuheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Karoliina Partanen sekä SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, inarilaislähtöinen saamelainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.