Podcasts about brysseliss

Kotimaan politiikan päivänpolttavat aiheet ovat raatimme ruodittavina, mm. miltä näyttää puolueiden kannatus puoluekokouskauden alkaessa. Ylen mittauksen mukaan SDP jatkaa suosituimpana ja Perussuomalaisia äänestäisi enää 10,8 prosenttia vastaajista. Naton puolustusministerit ovat Brysselissä käsittelemässä mm. puolustusmenojen kasvattamista. Toimittajamme raportti kokouspaikalta. Suomi vältti jälleen täpärästi joutumisen EU:n niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle, vaikka rikomme edelleen taloussääntöjä. Miten kauan tämä vielä onnistuu? Lopuksi uutta tietoa naisten maanpuolustustahdosta. Juontajana Seija Vaaherkumpu.

Ykkösaamussa pohjustetaan tänään iltapäivän kuumaa eduskunnan velkakeskustelua. Opposition mukaan hallitus velkaantuu hallitsemattomasti. Studiossa on kaksi opposition ja kaksi hallituksen kansanedustajaa. Reippaan 20 minuutin keskustelun jälkeen aiheena tänään Brysselissä alkava Nato-maiden puolustusministerikokous. Nato-kirjeenvaihtajamme analyysit suoraan Brysselistä. Toisessa keskustelussa puhutaan Suomen suurpedoista; onko monen kansalaisen arkihavainto oikea - petojen näkeminen ei ole enää mikään Once in a lifetime -kokemus? Toimittajana on Linda Vettanen.

Israel tyhjentää Gazan aluetta täyden haltuunoton tieltä. Samaan aikaan Israel sanoo aikovansa päästää jonkin verran ruoka-apua Gazaan yli kaksi kuukautta kestäneen saarron jälkeen. Tel Avivista raportoi toimittaja Antti Kuronen. Gazan siviilien tilanteesta kertovat anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Henriikka Ollila Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski Suomen Punaisesta rististä. EU:n ulkoministerit päättävät tänään uusista pakotteista Venäjälle, joka jatkaa hyökkäystään Ukrainassa. Miten tehokas paketti on kasassa? Pakote-päätöksenteosta Brysselissä kertoo EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu ja keskustelemassa ovat vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista sekä pakotejuristi Aleksi Pursiainen. Juontajana Markus Liimatainen.

Suomen pitkän YYA-kauden jälkeen käännyttiin länteen, mutta kuin huomaamatta Venäjä säilytti erityismerkityksensä mm. tiedustelun saralla. Kreml hyväksyi EU:n mutta torjui jyrkästi Naton. Suomi toimi eräänlaisena Kremlin äänenä Brysselissä, sillä ajan poliitikoilla oli vanhastaan siteitä Venäjän tiedustelupalveluihin - ne eivät olleet kaikki kadonneet. Siksi voi tulkita, että Suomi teki läntistä politiikkaa mutta oli aina myös varuillaan Venäjän intresseistä. Tätä erityisasemaa Alpo Rusi pääsi tarkkailemaan niin Martti Ahtisaaren kanslian kuin arkistomateriaalinkin kautta.

Nato-maiden ulkoministerit ovat koolla Brysselissä. Mitä Yhdysvallat Natolta oikeastaan haluaa? Vieraana Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Lähetyksessä kuullaan myös Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroosin raportti Brysselin Nato-kokouksesta sekä Ukrainan-toimittajana Maxim Fedorovin raportti Kiovasta. Hallitus valmistelee tiettävästi uusia tiukennuksia työttömien työnhakijoiden rangaistuksiin. Miten hallitus aikoo lisätä niiden avulla työllisyyttä? Vieraana työministeri Arto Satonen (kok.). Lähetyksessä mukana myös Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Miten markkinat ovat reagoineet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin aloittamaan kauppasotaan? Puhelimessa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Markus Liimatainen ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta. Millaisia henkilömiinat nykyisin ovat? Mihin uhkakuvaan ne ovat vastaus? Keskustelemassa eversti Riku Mikkonen Puolustusvoimista sekä kenraali evp., kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.) , toiminnanjohtajaja Laura Lodenius Rauhanliitosta. Trumpin asettamista tulleista raportoi Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorf. Naton uhat ja haasteet. Brysselissä kokoontuvat Nato-maiden ulkoministerit. Naton tulevista haasteista ja uhkakuvista ovat keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä tutkija Heljä Ossa London School of Economisista. Brysselistä raportoi EU-toimittaja Hannele Muilu. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Käytiin taas reissussa! Wille suuntas Tanskaan Blå Negl -kisaan ja Ville Brysseliin Naton päämajaan tutustumaan Natoon ja tapaamaan natin pääsihteeriä. Millainen partiotaitokilpailu oli ja miten silmiä avaava reissu Naton sydämeen oli? Mitä reissuista jäi käteen?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT on aloittanut saarron, jolla se tukee Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja. Toimittaja Vesa Marttisen haastettelussa Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutru ja pääluottamusmies Jape Lovén. EU-johtajat kokoontuvat keskustelemaan Euroopan puolustuksesta epävirallisessa tapaamisessa Brysselissä. Millä keinoilla eurooppalaista puolustusta voitaisiin vahvistaa? Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös huippukokousta seuraavan EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilun raportti Brysselistä. Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina yleisillä paikoilla tapahtuvasta romanien väkivallasta. Miten väkivaltaa käsitellään romaniyhteisöissä? Vieraina Suomen Romanifoorumin väkivalta- ja rikostyönkoordinaattori Miska Nyman sekä Suomen Romaniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Päivi Majaniemi. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Lotta Lautala ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottaja Annette Blencowe.

SDP:n kansanedustajaa Krista Kiurua lyötiin kasvoihin keskellä päivää. Miten tapahtunutta käsitellään eduskunnassa? Siitä kertoo eduskunnan pääsihteeri Antti Pelttari. Minkälaisia pyrkimyksiä eri valtioilla on Syyriassa? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja everstiluutnantti Juha Mäkelä Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta. EU:n ulkoministerit ovat koolla Brysselissä. EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Vaikka kuluttajahintojen nousu on taittunut ja inflaatio hieman hidastunut, ruuan hinta on edelleen korkealla. Millaista taloudellista ahdinkoa lähestyvä joulu aiheuttaa ja miten ihmiset pärjäävät? Keskustelemassa johtava tutkija Anna-Maria Isola THL:stä sekä yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista. Suomessa ollaan ajamassa alas 3G-verkkoa. Verkon purkamisen on pelätty voivan aiheuttaa vaaratilanteita. Mitä vaikutuksia 3g-verkkojen alasajolla on? Puhelimessa ylijohtaja Emil Asp Traficomista. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Anna Lehmuskallio ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Taistelut Syyriassa puhkesivat, mitä siitä seuraa Lähi-idälle? Syyriassa kapinallisten joukot ovat ottaneet haltuunsa suuria osia Aleppon kaupungista ja maan hallinto on vastannut iskuilla yhteistyössä Venäjän kanssa. Keskustelemme studiossa siitä, mitä hyökkäys tarkoittaa Lähi-idän vakaudelle. Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä. Georgiassa hallitusta vastustavat mielenosoitukset ovat levinneet jo pääkaupunki Tbilisin ulkopuolelle. Mielenosoittajat vastustavat hallituksen päätöstä lykätä neuvotteluja EU-jäsenyydestä. Toimittajamme Antti Kuronen raportoi. Naton ulkoministerit kokoontuvat tänään ja huomenna Brysselissä. Kokouksen yksi keskeisistä kysymyksista on Ukrainan tukeminen ja tilanne Yhdysvaltain vallanvaihdoksen jälkeen. Kokousta seuraa paikan päällä Nato-kirjeevaihtajamme Maria Stenroos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee tuoreet tiedot lasten ja nuorten lihavuudesta. Lasten ja nuorten ylipaino on huolestuttanut tutkijoita jo pitkään. Keväällä Suomessa aletaan tehdä systemaattisesti lasten ja nuorten lihavuusleikkauksia osassa Suomen yliopistosairaaloita. MIllainen ongelmat lasten ja nuorten ylipaino on ja millä tavoilla sitä voidaan hoitaa? Keskustelemassa kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL:stä ja Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Paulina Salminen. Teollisuusliiton organisoimat lakot käynnistyvät tiistaina. Ensimmäisenä päivänä lakot koskevat 24 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimittaja Jarmo Nuotio vierailee Kajaanissa Sartorius Biohitin tehtaalla toimipisteellä. Lähetyksen juontaa Atte Uusinoka, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Katkeruutta ja rikkimäistä katkua on ilmassa, kun Brysselin koneesta rannalle jääneet Jyri, Hannes, Pilvi ja Panu käyvät uusimpien tietosuojauutisten kimppuun. Tällä kertaa aloitamme Suomen ennätyssakoista (tai ennätys-hallinnollisesta seuraamusmaksusta *köh köh*), eli Posti-tapauksesta. Mistä siinä oikein oli kyse? Onko elinkeinovapaus hyödyllinen ässä vedettäväksi esiin GDPR-loukkaustapauksissa vai pikemminkin märkä rätti? Entä miten tapauksen käsittelyyn on voinut kulua kuusi (6) vuotta? Entä onko tällaisissa tapauksissa TSV kanssa yhteistyö suositeltavaa vai pikemminkin mahdollisesti seuraamuksia pahentava riski? Lisäksi käsittelemme meille rakkaan Espanjan tietosuojaviranomaisen (AEPD) antamaa 90 000 euron evästesakkoa, Googlen dramaattista päätöstä lopettaa poliittinen mainonta kokonaan vuonna 2025 EU:n uuden sääntelyn myötä sekä uutta CRA-sääntelyä. Mukaan mahtuu myös teaser James Bond -tapauksesta, eli KHO:sta juuri pullahtaneesta Pegasus-vakoiluohjelmaan liittyvästä päätöksestä, jossa tasapainoillaan GDPR ja kansallisen turvallisuuden välisellä suhteella. Entä miksi epäilemme, onko Hannes oikeasti Hannes, kenelle se kuoppa pitikään kaivaa ja kuka on haudattuna kultapiiskujen alla? Tätä ja paljon muuta tässä jaksossa!   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille pumpkin spice latte täältä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!   Linkit: Posti-tapaus: https://tietosuoja.fi/-/postille-seuraamusmaksu-omaposti-palvelun-tietosuojapuutteista   AEPD:n evästetapaus: https://gdprhub.eu/index.php?title=AEPD_(Spain)_-_PS/00524/2023&mtc=today    Google ja poliittinen mainonta: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-ja-youtube-lopettavat-poliittisen-mainonnan-euroopan-unionin-alueella-kokonaan-2025-tassa-selitys/81807fcb-0e71-45ac-b8af-7f6890fa1511   CRA: https://kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/kyberkestavyyssaados-cyber-resilience-act-cra    Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille pumpkin spice latte täältä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Ursula von der Leyenin toinen komissio ottaa ensiaskeliaan tilanteessa, jossa teknologisesta suvereniteetista on tullut uusi iskusana Brysselissä. Suomalaisittain kiinnostavaa on myös Henna Virkkusen nousu digiasioiden kannalta keskeiseen komissaarin tehtävään. Miltä EU:n digialan sääntelyn nykyhetki ja tulevaisuus näyttävät tilanteessa, jossa edellinen komissio ajoi maaliin koko joukon digialan sääntelyä ravistelleita säädöksiä? Keskustelussa vilahtavat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen haaste sekä se, miten teollisuus- ja innovaatiopolitiikka liittyy näihin teemoihin. Näitä kysymyksiä luotaamassa on Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen, joka seuraa työkseen digialan tämän podcastin teemoihin liittyviä kysymyksiä. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota ovat rahoittaneet Helsingin sanomain säätiö ja Suomen akatemia. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Mazzucato, M. (2020). Yrittäjähenkinen valtio : julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen. (Suom. J. Pietiläinen). Terra Cognita. Draghi, M. (2024). The future of European competitiveness. Euroopan komissio. Jakson transkripti omalla sivullaan.

Brysselissä käynnistyivät tiiviit neuvotteluviikot, kun vastavalitut mepit muodostavat Euroopan parlamenttiin uudet poliittiset ryhmät. Samalla EU-maiden johtajat yrittävät päästä yksimielisyyteen komission avainpaikoista. Ollaanko valta jakamassa Bryselissä tyystin uusiksi? Eurovaalien jälkeisiä poliittisia neuvotteluita avaavat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Ville Niinistö (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Illan eurovaalitentissä kohtasivat suurimpien puolueiden puheenjohtajat Antti Lindtman (sd), Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps). Miten tentti meni, sitä arvioimassa politiikan tutkijat Johanna Kantola ja Emilia Palonen. Kärkiehdokkaat Euroopan komission johtoon kohtaavat Brysselissä alkuillasta. Mitä tältä tentiltä voi odottaa, puhelimessa akatemiatutkija Timo Miettinen, Helsingin yliopisto. Venäjän merirajojen siirtämisaie mietityttää: onko kyse hybridivaikuttamisesta vai ei? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti sekä varajohtaja Kristi Raik, Viron kansainvälinen puolustustutkimuskeskus ICDS. Äänessä myös merisotaopin opettaja Perttu Trontti Maanpuolustuskorkeakoulusta. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Ulkomaanlehtikatsaus Ranskasta, toimittajana Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Anssi Väisänen ja Rasmus Montonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Millainen tilanne on Harkovan alueella? Haastateltavana Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi Georgiassa osoitetaan mieltä. Miksi kansa vastustaa "agenttilakia"? Miten käy Georgian EU-pyrkimysten? Keskustelemassa tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta insituutista ja väitöskirjatutkija Eemil Mitikka Aleksanteri-insituutista. Euroopan unionin valtiovarainministerit kokoustavat Brysselissä. Hannele Muilu raportoi. Elämää varten vai monivuotinen pääsykoe yliopistoon? Lukioita uudistetaan, mutta millaista oppia saavat opiskelijat? Keskustelemassa varapuheenjohtaja Vladislava Silkina Suomen lukiolaisten liitosta ja ylijohtaja Petri Lempinen OKM:stä. Juontajana Jaakko Parkkinen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

AjEuroopan unionin perinteinen romaniviikko järjestettiin Brysselissä 9.-11.2024. Romaniviikon tarkoituksena on tarjota romaneille foorumi, jossa keskustella meneillään olevista poliittisista-, taloudellisista- ja ihmisoikeusmuutoksista, joita Eurooppa joutuu kohtaamaan. Tänä vuonna romaniviikolla keskusteltiin siitä, miten romanien asiat sopivat laajempaan poliittiseen ja eurooppalaiseen keskusteluun ja painotuksiin, erityisesti kesäkuun eurovaalien yhteydessä. Salon seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Tino Blomerus osallistui nyt ensimmäiseen kansainväliseen romanitapahtumaansa. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastossa suunnittelijana toimiva Henry Lindgren on ollut mukana romanityössä jo pitkään, mutta hänellekin tämä oli ensimmäinen kerta olla mukana Euroopan unionissa pidettävissä tilaisuuksissa. Toimittaja on Janette Grönfors.

Eurovaalit lähestyvät ja jälleen kerran äänestään Euroopan tulevaisuudesta. Kuuntele uusi The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston yhteistyössä lanseeraama äänikirje tulevien vaalien kynnyskysymyksistä. Neliosainen ohjelma alleviivaa suomalaisen EU-osaamisen korkeaa laatua ja nostaa esiin myös Brysselissä asuvien asiantuntijoiden näkemystä kotimaisessa keskustelussa. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa sukelletaan tulevien eurovaalien lähtöasetelmiin ja pohditaan, minkälainen tarina EU:sta vetoaa äänestäjiin ja kuinka EU:n edistämät arvot ylipäätään pärjäävät kasvavan autoritaarisessa maailmassa. Vieraina Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen ja EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Ohjelman juontaa The Ulkopolitistin Ida-Susanna Pöllänen ja Tuomas Lähteenmäki.

Eläkeläisten talous uhattuna, jos eläkkeitä leikataan?  Eläkkeistä haastateltavana toiminnanjohtaja Maarit Kuikka Kansallisesta senioriliitosta sekä Joonas Rahkola Kevasta.  Presidentti Alexander Stubb vierailee Brysselissä. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi.  Miltä näyttää kotimaanmatkailun kesä? Suomalaiset suuntaavat etelään, kiinnostaako Suomi ulkomaalaisia? Keskustelemassa matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta sekä johtaja Kristiina Heitasaari Visit Finlandista.  Yritystoiminnan vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin julkaistu raportti kertoo Suomen verotuksen aukkokohdista. Haastateltavana veroasiantuntija Saara Hietanen Finnwatchista, Juontajana Aki Laine. Toimittajina Mikko Haapanen, Anna Lehmusvesi, Anssi Väisänen.   Tuottajana Marija Skara. 

Vantaan eilinen kouluampuminen järkyttää. Mitä lasten lisääntyvälle pahoinvoinnille pitäisi tehdä? Keskustelemassa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidosta vastaavasta HUS-yhtymästä. Kouluampumisen jälkeinen kriisiapu ja suomalaisten yleinen mielenterveyden heikentyminen. Haastattelussa johtaja Satu Raappana Mieli ry:stä. Nato-maiden ulkoministerit koolla Brysselissä. Paikalta raportoi Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos. Tällä viikolla tulee kuluneeksi vuosi Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon. Mikä kaikki on muuttunut vuoden aikana? Vieraanamme johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Otamme myös puhelun Brysseliin Suomen Nato-edustustoon, jonka toiminnasta kertoo edustuston päällikkö Piritta Asunmaa. Lähetyksen suunnitteleva tuottaja Anna-Maria Haarala ja valmistelijat Anssi Väisänen, Satu Heikkilä ja Kreeta-Maria Kivioja.

Mikko Kosonen, Levyraadistakin tuttu rokkikitaristi, on itseoikeutettu Perunakeittiön vieras - hän kertoo miettivänsä noin puolet elämästään ruokaa. Mikon ruokarakkaus on syntynyt lapsuudessa Brysselissä ja vienyt hänet muun muassa tuomaroimaan Top Chefiin ja pitämään kolumnia Glorian ruoka ja viini -lehteen. Montako kertaa pitää soittaa Nomaan, jotta saa pöydän, paljonko leipää on liikaa ja mikä on Kirren käännös Mikon alter egon Jacques Boissonin nimestä? Kaikki tämä selviää vain jakson kuuntelemalla. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Suomessa alkaa kohta jälleen vaalikausi, kun eurovaalit lähestyvät. Miksi EU-journalismi ei kiinnosta lukijoita, vaikka Brysselissä päätetään suomalaistenkin arjesta? Työmarkkinataistelut jatkuvat. Lauantaikerhossa pohditaan, kuka istuu nyt kuskin paikalla ja miten lakkolaiset yllätettiin tällä viikolla täysin.Studiossa Emil Elo, Teija Sutinen ja Teemu Muhonen.  Jakson leikkasi Tuukka Lindholm.Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastitHS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit

Tuotantokautensa aikana tämä podcast on tarkastellut digitaalisten alustajättien vallan eri ulottuvuuksia lukuisista näkökulmista aina lainopillisista taloudellisiin, maailmanpoliittisista henkilökohtaisiin. Nyt on aika kuitenkin palata kiinni ensimmäisten jaksojen käsittelemiin Euroopan Unionin alustojen vallan suitsimiseksi kasaamiin säädöspaketteihin. Kauden päätösjakso maalaa isoa kuvaa EU:n uusista aloitteista alustajättien sääntelemiseksi tilanteessa, jossa europarlamentin kausi lähestyy loppuaan ja isot säädöspaketit digimarkkinoiden, datan ja tekoälyn sääntelemiseksi on saatu Brysselissä maaliin. Mitä on saavutettu, mitä jäi uupumaan? Murtuuko amerikkalaisten ja kiinalaisten digijättien valta Euroopassa, vai jäävätkö muutokset näpertelyksi? Miten uudistukset näkyvät tavallisille kansalaisille ja kuluttajille? Näistä kysymyksistä keskustelemassa on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija Miikka Hiltunen, jonka väitöskirja käsittelee EU:n aloitteita sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen sääntelemiseksi.  Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠⁠⁠⁠Kustantajan sivuilla⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠Bookbeatissa⁠⁠⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠Storytelissä⁠⁠⁠⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Alustojen valta -Instagram-tili Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Hiltunen, M. (22.1.2021). Komission esitys asetuksesta digitaalisia palveluja koskevaksi lainsäädännöksi – evoluutio vai vallankumous? [blogikirjoitus]. Perustuslakiblogi. Hiltunen, M. (2022). Social Media Platforms within Internal Market Construcition: Patterns of Reproduction in EU Platform Law. German Law Journal. 23(9), 1226–1245. Miettinen, T. P. A. (2017). Lain valta : ordoliberalismi ja eurooppalaisen talouskonstituution juuret. Oikeuspoliittinen yhdistys - Rättspolitiska föreningen Demla ry, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry (OYY). The Balanced Economy Project -hanke Tekstivastine yliopiston sivustolla --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Lakot pysäyttävät jälleen Suomea. Miltä Suomen taloustilanne näyttää, kun jälleen lakkoillaan?  Kuulemme tunnelmia lakkopaikkakunnilta. Studiossa haastateltavina Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sekä Laboren makrotalouden, ennusteiden ja toimialan taloustieteen tutkimuslohkon tutkimusohjaaja Ilkka Kiema. Brysselissä on maanantaina juhlaliputus Ruotsin Nato-jäsenyyden kunniaksi. Kuinka Ruotsissa Nato-jäsenyyttä juhlistetaan? Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi.  Länsimaat lupaavat humanitaarisen avun satamaa Gazan rannikolle. Joko apua toimitetaan?  Muslimien pyhäkausi Ramadan on alkanut, sen alkamista pidettiin takarajana tulitauolle.  Miltä näyttää sodan tilanne? Millaisia jännitteitä? Haastateltavana Suomen Ramallahin-edustuston päällikkö Päivi Peltokoski,  studiossa haastateltavana vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Viimeisetkin viisikkolaiset jättävät puoluejohtajuuden ja mielivät europarlamenttiin. Onko työ Brysselissä niin kiinnostavaa – vai työ Helsingissä niin kuluttavaa? Lauantaikerho pui myös työmarkkinatilannetta. SAK:laiset liitot kertoivat aloittavansa maanantaina jopa kahden viikon lakon, joka pysäyttää tuonnin ja viennin. Mihin liitot lakoilla pyrkivät – ja voivatko ne saavuttaa mitään, jos hallitus pitää kiinni lupauksestaan olla taipumatta? Studiossa Robert Sundman, Emil Elo ja Teemu Muhonen.  Jakson leikkasi Mikko Peura. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit

Ovatko yritysten vastuut mullistumassa EU:n käskystä? Keskustelemassa ovat yritysvastuujärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér  ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Yritysvastuudirektiiviä on on valmisteltu noin kaksi vuotta. Viime viikolla EU-maiden suurlähettikäät käsittelivät asiaa Brysselissä, ja kokouksessa kävi ilmi, että jäsenmaiden keskuudessa ei löydy riittävää enemmistöä direktiivin hyväksymisen taakse. Puheenjohtajamaa Belgia ei vienyt asiaa äänestykseen vaikka siitä oli jo aiemmin sovittu. Finér ja Romakkaniemi toivovat, että yritysvastuudirektiivi saadaan äänestettyä läpi vielä ennen toukokuun EU-vaaleja. Yritysvastuudirektiivi puuttuisi lapsityövoimaat, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saasteisiin ja luontokatoon. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Miten MTK vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja miksi ylipäätään MTK:n on tärkeää olla vaikuttamassa Brysselissä? Entä miksi metsät ovat nyt niin kuuma aihe? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen tässä jaksossa, kun Maaltavastaajien vieraaksi saapuu Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki sekä kotieläintalouden ja osuustoiminnan EU-asiantuntija Jussi Savander sekä kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala.

Marraskuussa 2023 Brysselissä järjestettiin jo perinteeksi muodostunut tietosuoja-asioiden kansainvälinen konferenssi IAPP-järjestön toimesta. Tekoälyn menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus valtasi tapahtumapaikan ja puhutti osallistujia. Jaksossa reportaasi tilaisuuden keskeisimmästä annista. Voit lähettää palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com. Jakson kuva: Ride Laine.

Suomi saa rajalle apua Frontexilta. Vieraana rajaturvallisuusasiantuntija Ville Joskitt, Rajavartiolaitos. Viimeinenkin rajanylityspaikka sulkeutuu itärajalla. Millainen on Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne tästä eteenpäin? Vieraina tj Pia Lindfors, Suomen Pakolaisneuvonta ja erikoistutkija Erna Bodström, Siirtolaisuusinstituutti. Nato-kokous jatkuu Brysselissä, puhelimessa Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa. Opposition vaihtoehtobudjetit perattavana. Vieraina eduskuntaryhmien puheenjohtajat Jussi Saramo (vas), Antti Kurvinen (kesk) ja kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr). Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaetaan tänään. Vieraana Ylen kirjallisuustoimittaja Anna Tulusto. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Mikko Haapanen ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tulitaukoa pidennetään, Gaza saa jatkoaikaa. CMI:n vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo analysoi. Voiko Suomen itäraja mennä kokonaan kiinni? Kansainvälisen oikeuden näkökulmia valottavat professori Outi Korhonen Turun yliopistosta sekä Hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen. Suomen itärajan ongelmat sekä mm. Ruotsin Nato-jäsenyys puhuttavat Naton ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Studiossa vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti. THL selvitti henkisen väkivallan yleisyyttä. Erikoistutkija Johanna Hietamäki. THL selvitti henkisen väkivallan yleisyyttä. Tuloksista kertoo erikoistutkija Johanna Hietamäki. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Matti Konttinen ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Anne Achté.

Ratkaisevat neuvottelut kiistellystä ennallistamisasetuksesta käynnistyvät EU-komission, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Syntyykö kiistellystä ennallistamisasetuksesta viimein ratkaisu? Minkälainen asetus olisi Suomen kannalta hyväksyttävissä? Onko Suomen varauduttava jopa kaatamaan neuvottelut? Purevatko talouspakotteet lainkaan Venäjään kun maa yhä vain jatkaa sotaa? Mitä EU:n pitäisi tehdä, jotta Venäjä ei kykenisi kiertämään talouspakotteita? Onko Euroopan tuki Ukrainalle horjumassa? Euroopan parlamentin radiostudiossa Brysselissä ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re / r.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ecr / ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Luulajan hiippakunta ei tehe oma tutkimus siittä miksi Hietaniemen kirkko palo. Eu-komisuuni haluaa topata tröminkin eli silakan kalastuksen Itämerelä. Tornionlaaksolainen Ann-Kerstin Myleus ja hänen mies assuu Brysselissä. Pajalan kunta häätyy säästä yli 30 miljoona kruunua. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Timo Löyttynieni, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat VER:in kehityksestä, eläkejärjestelmämuutoksista, pankkien kriisinratkaisumekanismeista sekä viidestä systeemisen kriisin aihiosta viimeisen vuoden aikana. (00:00) Timo Löyttyniemi, Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja, entinen KOP:in Prospectus-investointipankin johtaja. Meri Löyttyniemi #neuvottelija 79 - KY, Aalto ja EU:n vihreä taksonomia (00:40) Väitöskirja Essays on Corporate Capital Structure Decisions. Prospectuksen Jukka Ruuska, Petteri Fagernäs ja Juha Mikkonen – Samin Analyst Intern-työpaikka (01:19) Osakkeiden äänivaltaerot Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa. Timon arvonmääritys-kurssi Kauppakorkeakoulussa oli legendaarinen (03:10) VER:in aloituksen aikaan valtion eläkkeitä ei juuri rahastoitu (8%), Timon aikana nostettu 25% tasolle. Antaa toivoa YEL-rahastointikriisille? (04:43) Nyt rahasto ei kasva, vaan rahastopääomaa palautetaan eläkkeiden maksuun (06:37) VER:in miljardien historialliset tuotot saavutettiin erityisesti osakeriskiä lisäämällä sijoituksissa. 0%-40%-51% nosto. Vähemmän epälikvidejä sijoituksia kuin esim. TyEL-järjestelmässä (08:30) Nollakorkomaailma on ohi. Alkavatko korkomuotoiset annuiteetit toimia taas? Ikääntyminen ei johtanutkaan osakeriskin myymiseen, osin perintövarallisuuden keräämisen vuoksi (10:36) Kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu on monimutkaista. Ruotsin AP-rahastot, Ranskan FRR lähimpänä VER:iä. USA:n rahastointiaste usein yli 100% kun Suomessa noin 25-35% (12:04) Suomen eläkejärjestelmä on korkealle ränkätty mm. hallinnointimallin ja eläkelupauksien uskottavuuden vuoksi (12:48) Tanskan 2022 eläkekriisin tausta. ATP:n -40,9% tappio oli vain riskipääomalle (14:10) Onko Suomen TyEL-järjestelmän vakavaraisuuspääomalle taloustieteellisiä perusteita? Onko se myötäsyklinen? Osapuoliriskin kontrolloimisesta kokonaisjärjestelmäajatteluun (18:05) Timon aika Euroopan kriisinratkaisuneuvostossa Brysselissä 2015-. Baselin FSB:n bail in -järjestelmä pankkikriisin ratkaisumalliksi bail out:in tilalle. EUR 77 miljardia, back stop-rakenne ja kriisinratkaisusuunnitelmat (21:49) Samin euroajattelun kehitys Kreikan EUR 100 miljardin bail out-paketista nykypäivän bail in:iin on muuttunut maltillisemmaksi (23:11) Eurojärjestelmä on muuttunut vähäriskisemmäksi ainakin pankkien osalta. Oman pääoman suhde pankkien taseisiin noussut 3% tasolta 6-7% tasolle, järjestäytymättömät luotot ja Tier1-suhteet parantuneet (24:05) Credit Suissen CoCo (AT1)-lainat ja osakepääoma eivät noudattaneet eurooppalaista bail in-pelikirjaa UBS-yhdistymisessä 2023. Eurojärjestelmän reaktio. Kansalliset ja lainakohtaiset erot (27:00) USA:n pankkikriisi – Silicon Valley Bank ja talletuspaot. Sijoittajien, pankin johtajien ja viranomaisten virheet (29:55) Nousevan korkokäyrän luoma riski pankkijärjestelmään (31:20) Kolme tapaa tehdä järjestelmämuutoksia: 1) arkkitehtuurin muutos kriisin johdosta, 2) markkinamurros sijoittajien ja pankkien asiakkaiden käytöksessä, 3) uusi asia kuten digitaalinen euro (32:45) Samin ränttäys digitaalikeskuspankkirahasta (34:38) Rahamarkkinarahastot talletusten korvikkeena. Pankit eivät ole vieläkään tasalaatuisia talletusriskin osalta (35:25) Timon VER-blogikirjoitukset isoista markkinamuutoksista. Normaali korkotaso. Korkotason nousun vaikutus kiinteistösektoriin. Ruotsi vs. Kiina vs. Suomi. EKP:n ongelmat. (39:23) Maailma on ollut viisi kertaa systeemikriisin partaalla viimeisen vuoden aikana. I Energiakriisi (40:30) II Englannin eläkerahastokriisi (41:52) III Silicon Valley Bank, IV Signature Bank, V Credit Suisse. (43:30) Korkokäyrän invertoituminen lamasignaalina (44:40) Markkinatalosjärjestelmä kestää painetta ja on uudistumiskykyinen (45:58) Yhdysvaltojen innovointikyky on huikea, Euroopan velkatilanne hieman parempi (48:08) Timo Löyttyniemen VER-blogi (48:42) #neuvottelija Sisäpiiri 19 investointipankkien muutos

Millaiset olivat EU-komission puheenjohtajan Eurooppa-päivä terveiset Ukrainaan?  Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta.  Mitä ajattelee Venäjä? Venäjä vietti voitonpäivää riisutuin menoin sodan varjossa. Varjostaako sota jo kansalaisten mieliä? Keskustelemassa tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista sekä  everstiluutnantti evp., tietokirjailija Jarmo Nieminen.  Vieläkö koronasta on huolta? Mikä tilanne koronatartuntojen suhteen ja mitä pandemiasta opittiin? Haastateltavana  terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistolta ja terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.  Naton sotilaskomitea kokoontuu Brysselissä, mukana on myös Suomen puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen. Mitä Naton sotilaallisissa pöydyissä nyt päätetään? Haastateltavana tutkija Iro Särkkä. Juontajana Marjo Näkki. Toimittajana Jaakko Parkkinen. Tuottajana Marija Skara. 

Suomen Nato-jäsenyys sinetöidään tänään Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä Brysselissä. Seremoniat alkavat iltapäivällä. Brysselistä raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Miksi jäsenyys päätettiinkin saattaa voimaan näin? Puhelimessa johtava tutkija Matti Pesu, Ulkopoliittinen instituutti.  Valta vaihtui eduskuntavaalien myötä. Kuinka vaikeat hallitusneuvottelut on edessä? Studiossa yliopistotutkija Jenni Karimäki ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Uuteen eduskuntaan valittiin yli kuusikymmentä uutta kansanedustajaa. Millaista on tulla valituksi ja aloittaa ura Arkadianmäellä? Ykkösaamun studiossa kolme läpimenijää: Joakim Vigelius, (ps), Karoliina Partanen (kok) ja Minja Koskela (vas). Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi, Kreeta-Maria Kivioja ja Atte Uusinoka. Tuottaja Hanna Juuti.

Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysselissä, paikalla Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Ukrainan aseapua on käsitelty Naton puolustusministerien kokouksessa. Miten yhteistyö toimii ja milloin Suomi tekee päätöksiä roolistaan yhteistyöstä Leopard-panssarivaunujen toimittamisessa Ukrainaan? Kuinka pitkään länsi pystyy vastamaan Ukrainan tarpeeseen? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin väitöskirjatutkija Iro Särkkä ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok). Sähkökriisiä povattiin koko talvi, mutta vaikuttaa siltä, että kiertäviltä sähkökatkoilta vältyttiin ja hinnatkin ovat pudonneet roimasti. Studiossa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen. Vastaamo-tietomurrosta epäillyn suomalaisen karkotusoikeudenkäynti käynnistyy Pariisin Versailles'ssa. Paikalla toimittaja Jari Mäkinen.

8.11. Brysselissä odotetaan vieraaksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä. EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi.  8.16 Pelastustyöt jatkuvat Turkin ja Syyrian alueella. Haastateltavana suurlähettiläs Ari Mäki 8.19 Lakko sulkee osan kaupoista. Kuinka houkutteleva kaupan ala on työpaikkana? Keskustelemassa  työelämäprofessori Lasse Mitronen Tampereen yliopistosta. 8.35 Millaisin lupauksin vaaleihin lähdetään? Puoleiden vaaliohjelmista keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta sekä valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta.  8.53 Kenialaisia sanomalehtiä on lukenut Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti puolustusliiton jäsenmaissa. Mutta vauhti on nyt hidastunut Turkin vetkutellessa. Pintaan on noussut huolta, että Turkki ratifioisi Suomen, mutta ei Ruotsin hakemusta. Ohjelmassa kuullaan, mitä Turkin mutkistamasta Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä ajatellaan Naton päämajassa Brysselissä. Nato-diplomaattien ja -asiantuntijoiden lisäksi ohjelmassa kuullaan turkkilaisasiantuntijan tilannearvio. Ohjelman toimittavat Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

8.11. EU-huippukokous alkaa Brysselissä. EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu raportoi. 8.16 Löytävätkö EU-johtajat ratkaisuja energiakriisiin? Professori Pami Aalto, Tampereen yliopisto. 8.30 Viro kaavailee ensimmäistä ydinvoimalaansa. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. 8.34 Miten kansalaisen kriisinsietokykyä tuetaan? Aalto-yliopiston työelämäprofessori Jarno Limnell sekä Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen. 8.50 Älykkäät lennokit ovat osa sodankäyntiä. Työelämäprofessori Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto. Juontajana Aki Laine, toimittajat Marja Juonala ja Juho Tuomisto. Tuottajana Marija Skara.

Sota laajenee, pitäisikö lännen reagoida voimallisemmin? Haastateltavana ulkoministeri Pekka Haavisto. Nato puolustusministerien kokous alkaa Brysselissä, paikalta raportoi Ylen Nato-toimittaja Mika Hentunen. Mitä Nato-puolustusministerien kokoukselta odotettavissa? Kuinka Nato kommentoi Venäjän tekemiä iskuja? Kuinka sota Euroopassa on muuttanut puolustusliitto Natoa? Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta insitutuutista sekä taloiushistorian professori Jari Eloranta. Vieläkö avustustoiminta jatkuu Ukrainassa? Haastateltavana Suomen Punaisen Ristin Kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski. Oikaisu 12.10. lähetykseen. Suorassa, joka käsitteli puolustusministerien Nato-kokousta Brysselissä todettiin, että Suomi osallistuisi kokouksen yhteydessä myös ydinase-suunnittelutyöryhmän kokoukseen. Suomi voi kuitenkin osallistua tähän kokoukseen halutessaan vasta Naton jäsenenä. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Veera Sinervo. Tuottajana Marija Skara. 

Suomi tiukensi keskiyöllä venäläisturistien maahantuloa - miten muutos näkyy tuoreeltaan Vaalimaalla? Kiira Ikävalko raportoi itärajalta. Venäjän on määrä liittää tänään itseensä neljä miehittämäänsä Ukrainan aluetta. Putinin seuraavia liikkeitä arvioimassa johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turun yliopistosta. Antti Kuronen kertoo tunnelmat Harkovasta. Energiaministerit kokoontuvat tänään Brysselissä. Pääsevätkö ministerit sopuun EU-komission ehdottamista hätätoimista sähkön hinnan keventämiseksi? Kokousta arvioi kansainvälisen politiikan Jean Monnet -professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Nord Stream -maakaasuputket vuotavat Ruotsin ja Tanskan talousalueilla. Vuodon ympäristövaikutuksista keskustelemassa Ilmatieteenlaitoksen apulaisprofessori Annalea Lohila ja ympäristöjärjestö Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Marja Ala-Kokko ja Satu Heikkilä, tuottaja Hanna Juuti.

EU-huippukokous alkaa, Brysselistä raportoi EU-erikoistoimittaja Janne Toivonen. Ukrainalaisten odotukset huippukokoukselle, Kiovasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov.   Millaiselta näyttää Ukrainan EU-tie? Vieraana ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti.  Yhdysvaltain senaatissa kuulemiset Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, Washingtonista raportoi Iida Tikka. Nuhteeton käytös eduskunnassa. Vieraana puhemies Matti Vanhanen (kesk). Ulkomaanlehtikatsaus Tallinnasta, Rain Kooli.  Juontaja Atte Uusinoka. Toimittajat Mira Stenström, Anna Nevalainen ja Hanna Juuti. Tuottaja Marija Skara. 

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistuu torstaina Ukrainan sodan takia järjestettyyn Naton ylimääräisen huippukokouksen Brysselissä. Biden on kutsunut Putinia diktaattoriksi ja sotarikolliseksi. Mitä Bidenin Euroopan vierailulta voidaan odottaa? Minkälaista linjaa suhteessa Venäjään Biden rakentaa? Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muuttaa Yhdysvaltojen roolia Euroopassa? Onko Yhdysvallat valmis takaamaan ei Nato-maa Ukrainan turvallisuuden? Minkälaista ulkopoliittista ratkaisua muuttunut tilanne vaatii Suomelta? Kuinka pitkään mahdollisen Nato-ratkaisun aikaikkuna on auki? Presidentti Bidenin vierailua analysoivat tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oletko viettänyt unettomia öitä miettien, millaista viestiä lobbarit vievät Suomen metsistä maailmalle? Onko lobbaus salaperäistä omien etujen ajamista kabineteissa poliitikkojen korviin kuiskien vai arkista paperinmakuista aherrusta? Suomalaisten metsäteollisuusyritysten etuja valvovan Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi valottaa metsäedunvalvojan arkea niin Suomessa kuin Brysselissä tässä Metsä-podcastissa. Podcastin juontavat UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja ympäristöasiantuntija Johanna Haapala.

Millaista on gynekologin ja obstetrikon työ synnytyssairaalassa ja mitä kaikkea muuta gynekologi voi tehdä? Miten lääkärin työ eroaa pienessä keskussairaalassa ja isossa yliopistollisessa sairaalassa, ja mitkä ovat synnytyssalityön suurimmat haasteet? 10 vuotta synnytysten parissa työskennelleen, nykyisin Brysselissä asuvan gynekologi Maria Lindenin kanssa jutellaan muun muassa hänen päätymisestään alalle, myötätuntouupumuksesta, rakenteellisten ongelmien vaikutuksesta perheiden ainutlaatuisiin hetkiin sekä hoitohenkilökunnan mahdollisuuksista vaikuttaa oman sairaalan hoitokäytäntöihin. Jaksossa puhutaan myös näyttöön perustuvasta hoidosta, ja vinkkinä Rebecca Dekkerin sivusto evidencebasedbirth.com, jos se ei ole sinulle jo ennestään tuttu.

Noin 50-60 prosenttia Suomen kunnissa päätettävistä asioista tulee jollain tavalla EU:sta. Mutta minkälaisia asioita Suomen Kuntaliitto loppujen lopuksi ajaa lobatessaan omia näkökulmiaan EU:lle Brysselissä? Ja miksi kunnat haluavat olla mukana vaikuttamassa EU:n päätöksiin, kun valtiot jo tuovat EU:hun valtioiden näkökulmaa? Ainakin Kuntaliitto on huolissaan siitä, määräytyykö niille mahdollisesti uusia velvoitteita EU-säädösten kautta ja jos määräytyy, mistä saadaan rahaa niiden velvoitteiden hoitamiseen. Mutta mitä isoja kuntien talouteen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita EU:ssa on nyt juuri kehitteillä? Haastateltavana on Suomen Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ulla Karvo, ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Karoliina teki positiivisen raskaustestin pari päivää sen jälkeen, kun oli saapunut opiskelukaupunkiinsa Brysseliin suorittamaan toista maisterivuotta. Raskausaikana Karoliina valmistautui aktiivisesti muun muassa raskausjoogassa. Hän oli osittain myös suomalaisen neuvolajärjestelmän asiakkaana, mutta suurin osa raskausseurannasta tehtiin Brysselissä. Synnytys käynnistyi yöaikaan pikkuhiljaa ensin limatulpalla ja kevyillä supistuksilla, ja seuraavana päivänä kunnolla supistuksilla. Puolen yön aikaan supistukset alkoivat olla niin napakoita, että Karoliina lähti uberilla puolisonsa kanssa synnytyssairaalaan. Toiveensa mukaisesti Karoliina pääsi kodinomaiselle luomusynnytysosastolle, jonka synnytyssaleissa ei ollut esimerkiksi monitoreita. Karoliina pääsi ammeeseen, jossa synnytys etenikin jouhevasti. 7-8 sentin kohdalla hänelle tuli kova ponnistamisen tarve, jota hän joutui estämään läähättämällä. Noin yhdeksässä sentissä avautuminen otti tauon, kun kohdunkaulan kieleke oli vauvan pään edessä. He kokeilivat erilaisia asentoja, homeopaattisia lääkkeitä, rentoutusta ja kumppanin kanssa sängyllä makoilua, mutta avautuminen ei edennyt. Lopulta Karoliina päätyi palaamaan normaalille osastolle, jossa hän sai epiduraalin. Kun hän oli kymmenen senttiä auki, hänen piti alkaa ponnistamaan, mutta hän ei tuntenut ponnistamisen tarvetta eikä ponnistusta. Karoliinan toinen jalka oli kokonaan puutunut epiduraalin vaikutuksesta, joten hän joutui makaamaan sängyllä. Vauva syntyi lopulta kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen imukupilla. Istukan irtoamisessa oli ongelmia, ja lopulta Karoliina joutui leikkaussaliin istukan käsin irrotukseen. Karoliina sai käsitellä synnytyskokemusta tuoreeltaan myös sairaalapsykologin kanssa.

OCD eli pakko-oireinen häiriö tarkoittaa eri ihmisillä eri asioita. Se voi olla esimerkiksi jatkuvaa käsien pesemistä, hellanlevyjen tarkistamista tai tunkeilevia ajatuksia, mutta kuinka monta kertaa niitä käsiä neuroosin pahimmassa vaiheessa pestään ja mitä ne tunkeilevat ajatukset oikein ovat?  Entä mitä tehdä, jos nimenomaan ne ei toivotut - ajatukset iskevät päälle vaikkapa pitkällä lennolla tai jos jo aamulla tietää, että tulossa on tavallista neuroottisempi päivä?  33 vuotias Jaakko Karhu sai OCD- diagnoosin jo 11-vuotiaana ja päätti, ettei se saa vaikuttaa liikaa hänen elämäänsä. Hän on matkustellut ja asunut eri maissa, työskennellyt mm television ajankohtaisohjelmissa ja lopettelee parhaillaan viestinnän gradua Brysselissä. Mutta miten ihmiset ovat matkan varrella suhtautuneet ja onko mielenterveysongelma edelleen tabu? Voiko siitä puhua esimerkiksi työhaastattelussa tai treffeillä ja miten siihen suhtauduttiin aikoinaan armeijassa? Mikä on ollut Jaakon tapa löytää tasapaino ja millä tavalla koronaepidemia on hänen oireisiinsa vaikuttanut? Toimittaja on Mira Selander.  Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa". Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla? EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Belgiassa eutanasiatapausten määrä on kymmenkertaistunut viidessätoista vuodessa. Suurin osa eutanasian saaneista on parantumattomasti sairaita, jotka kärsivät kovista kivuista. Toisaalta psykiatristen syiden perusteella myönnettävien eutanasiatapausten määrä on viime vuosina myös lisääntynyt. Lisäksi vuodesta 2014 saakka Belgiassa eutanasia on ollut laillista alaikäisillekin. Pekka Vahvasen vieraana on Brysselissä asuva Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Tomas Hedenborg on Suomen ja Euroopan tärkeimpiä teknologiavaikuttajia, vaikka suuri julkisuus ei häntä tunne. Hän on elämässään uuden alussa, sillä hän on juuri päättänyt työnsä teollisuusautomaatiota tekevän Fastemsin johtajana sekä Euroopan teknologiayritysten kattojärjestön Orgalimin presidenttinä. Jälkimmäinen on muuten mantereemme teollisuuden tärkein ääni Brysselissä ja sen jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yhtä suuri kuin koko Ranskan kansantuote. Puhumme Tomasin kanssa innovaatioiden luonteesta, välttämättömyydestä ja johtamisesta sekä roboteista ja Euroopasta. Vietämme myös hämmentyneen hetken suomalaisen innovaatiojärjestelmän äärellä. Se oli mahdollisesti maailman paras, mutta nyt kuulemma palasina pajan lattialla.

Harva asia on viime vuosina lietsonut yhtä vaikeita vastakkainasetteluja Euroopassa kuin suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuttoon. Pystyvätkö EU-maat jatkossa tekemään yhteisiä päätöksiä Eurooppaan muuttamisen pelisäännöistä? Asiaa studiossa Brysselissä pohtivat europarlamentaarikko Nils Torvalds, Oxfamin EU-asiantuntija Hanna Saarinen ja Kauppalehden Brysselin-kirjeenvaihtaja Soili Semkina. Jakson juontaa Anna Saraste.

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina. Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta. Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi. "Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset? Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena. "Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo. Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta. Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä. "Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo. Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Vallansiirto Euroopan komissiossa ja Euroopan keskuspankissa on käynnissä. EKP:n italialainen pääjohtaja Mario Draghi ja komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker Luxemburgista astuvat syrjään. Heidät korvaa kaksi naista: Ranskan entinen valtiovarainministeri ja IMF:n entinen pääjohtaja Christine Lagarde sekä Brysselissä syntynyt saksalainen Ursula von der Leyen. Mikä Euroopassa muuttuu vallansiirron myötä? Astuuko Eurooppa saksalaisesta komennosta ranskalaiseen? Vieraina ovat kirjeenvaihtaja, toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailman toiseksi suurimmat demokraattiset vaalit eli Euroopan parlamentin vaalit on nyt käyty. Perinteinen vanhojen puolueiden valtakeskittymä heikkeni. Vihreät saivat voimaa. Kansallismielisiä meppejä tulee lisää Ranskasta, Italiasta ja Puolasta. Euroopan parlamenttiin uudelleen valitut Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertovat arvionsa, miksi vanhat valtaryhmät Euroopan parlamentissa menettivät meppipaikkoja, ja miten vallan uudelleenjakautuminen vaikuttaa EU:ssa seuraavat viisi vuotta. Tänään keskiviikkona yhdeksän kansallismielistä puoluetta tapaa Brysselissä. Tapaamisen tarkoituksena on suunnitella yhteisen maahanmuuttokriittisen puolueryhmittymän perustamista Euroopan parlamenttiin. Näihin neuvotteluihin lähtee myös perussuomalaiset Jussi Halla-ahon johdolla. Millainen on tämä tekeillä oleva ryhmä? Onko realistista, että esimerkiksi Venäjään ja talouspolitiikkaan hyvin eritavalla suhtautuvat ryhmät saavat aikaan yhteisymmärryksen? Haastattelijana Linda Pelkonen.

Maaltavastaajat EU -podcastissa vierailee erikoiskasvinviljelijä Tero Sarkala, Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki ja MTK:n johdon erityisavustaja Tiina Perho. Puolen tunnin aikana keskustellaan muun muassa sitä, miksi EU-asiat tuntuvat vaikeilta, vaikka ne loppujen lopuksi ovat aika selkeitä. Euroopan komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki kertoo, että edustuston päätehtäviin kuuluu aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja päätöksiin vaikuttaminen niin Suomessa, kun Brysselissä. Saamme myös kuulla miten komissio, parlamentti ja neuvosto eroavat toisistaan ja miten päätöksenteko Brysselissä tapahtuu. Miten jäsenmaat huomioidaan ja onko Suomella vahva edustusto Euroopassa? Onko EU kilpailukykyinen ja mitä konkreettista on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana? MTK:n pääteemat EU -politiikassa ovat maa- ja metsätalouden toimeentulo ja jatkuvuus, elinkeino- ja infrastruktuuriasiat, kestävä metsäpolitiikka ja sitä kautta järkevät ilmastoratkaisut, joihin vaikutetaan jatkuvasti. Mutta mitkä ovat vaikuttamisen haasteet ja mitä viime ajan onnistumisia on tehty? Mitä EU:ssa tehdään, joka näkyy suoraan tilalla? Miksi EU-vaaleissa äänestäminen on tärkeää? Mitä jäsen toivoo EU:lta sekä valittavilta kansanedustajilta? Suomella on viime kauden aikana ollut aktiivisia, osaavia ja vaikuttamishaluisia kansanedustajia Brysselissä. Nämä asiat nähdään tärkeinä, kun sitä omaa ehdokasta valitaan, jotta positiivinen kehitys jatkuu myös tulevan EU-kauden aikana ja jotta EU pysyy kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmantaloudessa. Tämä ja paljon muuta Maaltavastaajat EU -jaksossa!

EU:n huippukokouksessa Brysselissä on väännetty yömyöhään Brexitin jatkosta. Mitkä ovat viimeisimmät käänteet? Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta selventää. Hallitusneuvottelut jakavat kansaa Virossa. Ulkomaanlehtikatsauksen Tallinnasta toimittaa Risto Vuorinen. Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen. Mitä se ennustaa vaalitulokseksi? Pohtimassa politiikan toimittaja Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä, pääkirjoitustoimittaja Susanna Ginman HBL:stä ja johtaja Karina Jutila tutkijayhteisö e2:sta. Kolumnisti Tuukka Tervonen pitää salaliittoteorioita lohdullisina todellisuuten verrattuna. Ruotsissa uutta puhtia saanut Me too -keskustelu käy nyt kuumna kansallisteatteri Dramatenin liepeillä, kertoo kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen Tukholmasta. Eilinen oli tähtitieteen tutkijoille ja harrastajille suuri päivä. Mitä kuva mustasta aukosta merkitsee? Asiantuntijana tohtorikoulutettava Sissi Enestam Aalto-yliopistosta. Pirjo Auvinen juontaa.

Brysselissä alkaa tänään EU:n ja Kiinan välinen huippukokous. Sen teemoja ovat arvioimassa ekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta ja Kiinan tutkimuksen professori Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisee katsauksensa maailmantalouden tilasta. Näkymät ovat heikentyneet, mutta kuinka paljon? Arvionsa esittää Rahapolitiikan ja kansainvälisen talouden toimiston päällikkö Hanna Freystätter Suomen Pankista. Vaaliviikon näkymistä on keskustelemassa politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Tänään on viimeinen päivä ennakkoäänestää. Mitä vilkas ennakkoäänestäminen tietää? Vastaamassa on hallitussihteeri Laura Peuraniemi oikeusministeriöstä. Kolumnisti Kari Enqvist kehottaa tutkijoita julkisuuteen opettamaan ajattelua ja kriittisyyttä. Japani saa uuden keisarin toukokuun alussa. Keisari Akihito on ensimmäinen keisari 200 vuoteen, joka luopuu vallastaan vielä eläessään. Minkälainen asema keisarilla Japanissa on? Vieraana on filosofian tohtori Lasse Lehtonen Helsingin yliopistosta. Pirjo Auvinen juontaa.

Lait antavat tukea mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli kaksikymmentä vuotta. Työkenttänä romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä. He ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse. Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset. Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään. - Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo. Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia.

Yleisöäänitys Kemistä! Koululaiset ovat menneet ympäri Eurooppaa lakkoon, koska he vaativat tarmokkaita otteita ilmastomuutoksen torjumiseksi. Myös Euroopan unioni haluaa leikata päästöjä, mutta moni jäsenmaa jarruttelee, kertoo Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio. Kemissä opiskelijat kysyivät Petriltä brexitin vaikutuksesta vaihto-opintoihin, harjoitteluista EU:ssa ja arjesta Brysselissä. Petrin elokuvasuositus: Werk ohne Autor - Never Look Away. Toimittajana Simo Ortamo.

Aki joutui kauppakeskuksen parkkihallin armoille täydellä rakolla kun taas Brysselissä annettiin vakoojavaroitus. Jenni ja Katja kokivat myös melkoisen ystävänpäiväyllätyksen suorassa lähetyksessä!

Kuumimmat käytäväkeskustelut Brysselissä käydään nyt tulevista vaaleista ja Brexitistä, kertoo Euroopan komission ilmasto- ja energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen. Itkonen kuvailee brexitiä "historialliseksi omaksi maaliksi". Entä miksi populismiin herättiin Euroopassa vasta niin myöhään? Miten Brysselissä suhtaudutaan vaalivaikuttamiseen? Haastattelijana Linda Pelkonen.

Britannian kulkee kohti maaliskuun lopussa olevaa eroa Euroopan Unionista, vaikka oikein kukaan ei ole ero-prosessiin tyytyväinen. Britannia on ajautunut historiallisen pahaan poliittiseen kriisiin. Ohjelmassa käydään sekä Lontoossa että Brysselissä. Lisäksi pohditaan mitä erohankkeesta tulisi oppia. Ohjelman toimittavat Pasi Myöhänen, Petri Raivio ja Sari Taussi. Kuva: Neil Hall / EPA

EU-maiden ministerit linjaavat tänään ehtoja, jotka EU asettaa brexitin siirtymäajalle. Eurooppaministerit ovat koolla Brysselissä, jossa Suomesta .. Lisää >> http://ift.tt/2DJ5U5b

Mutta miten ja miksi lobbaaminen on voimistunut EU:n eri kehitysvaiheissa, ja miten se on käytännössä päätösten tekoon siellä vaikuttanut? Entä kun lobbaus on jo itsestään selvä osa päätösten tekoprosesseja, niin keiden ääni nykyään kuuluu Brysselissä lobbareiden kautta? Ainakin isojen toimijoiden ääni kuuluu, mutta vaikka lobbaus on kallista ja saattaa maksaa esim. tuhat euroa jo yhdeltä päivältä, niin myös monilla pienillä toimijoilla on mahdollisuus lobata eri järjestöjen kautta. Haastateltavina ovat Eurofacts Oy:n toimitusjohtaja Urho Blom ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala. Toimittajana on Maija Elonheimo.

Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä ajetaan hallitusten ohjeiden mukaisesti Suomen etuja EU:n päätöksenteossa ja välitetään EU-asioista asioista tietoa Suomeen. Tällä hetkellä Brysselin päässä etenkin pakolaistilanne vaatii paljon huomiota, mutta miltä EU:n asiat muuten Brysselissä näyttävät. Haastateltavana on suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros, joka on Suomen pysyvä edustaja EU:ssa. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Eurooppalaiskaupungit ovat yhä selvemmin jakautuneet kahden kerroksen väkeen, eikä rikkaiden ja köyhien asuinalueilla juuri ole kosketuspintaa keskenään. Tällä voi olla syvällisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Käymme Brysselissä ja Tukholmassa. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Juha Nurminen

Onneksi olkoon kaksikymmentävuotias EU-Suomi! Lokakuussa 1994 jännitimme, kuinka EU-kansanäänestyksessä käy. Liki kolme neljästä äänioikeutetusta äänesti, heistä 56,9% sanoi ”kyllä” ja niin vuodenvaihteessa 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa. Jäsenyyskeskustelu jakoi kansaa voimakkaasti. Näistä ajoista muistetaan etenkin Paavo Väyrysen jarrutuspuheet eduskunnassa. Jarrutus ei kuitenkaan koskenut itse jäsenyyttä vaan sitä, pidetäänkö kansanäänestys ennen Ruotsin vastaavaa äänestystä vai sen jälkeen. Kun jarrutuskeskustelua oli käyty neljä ja puoli vuorokautta yhteen menoon, puhemiesneuvosto päätti, että kansanäänestys pidetään viikko Ruotsin äänestyksen jälkeen. Pisintä puhetta keskustelussa ei kuitenkaan pitänyt Väyrynen vaan oman Vaihtoehto Suomelle -ryhmänsä ainoa jäsen Vesa Laukkanen. Hänen jarrutuspuheenvuoronsa on yhäkin pisin eduskunnassa pidetty puhe, se kesti kaikkiaan kuusi ja puoli tuntia. EU-jäsenyys teki meille tutuiksi direktiivit käyrien kurkkujen kieltämisestä ynnä muut ihmetykset. Pian alkoi tuntua siltä, että jos suomalaiset ovat perinteisesti nauttineet nauramisesta virkamiehille, kaukana Brysselissä toimivat virkamiehet ne vasta hauskoja ovat. Niinpä EU:ta pidetään meillä joko koomisena byrokratian pesänä tai kaukaisena elämälle vieraana virkamiesten omana planeettana – eikä moni tiedotusväline tunnu edes haluavan muuttaa näitä ennakkoluuloja. Mutta miten suomen kieli pärjää EU:ssa? Montako ihmistä kääntää EU:ssa papereita suomeksi? Mikä kieli on kingi EU:ssa, jossa germaaniset, romaaniset ja suomalaisugrilaiset kielet kohtaavat joka päivä? Kysytään Euroopan komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osaston kielikoordinaattori ja laatuvastaava Erkka Vuoriselta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

EU:n kehitys ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet. Haastateltavana yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen, joka on toiminut mm. pääministerin valtiosihteerinä ja Copan toiminnanjohtajana Brysselissä. Toimittajana Maija Elonheimo.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras, Dramatenin tuottaja on tehnyt elämänsä työn EU:ssa, hän ohjasi monologinäytelmän Euroopan parlamentin ihmisoikeusgaalassa Brysselissä. Hollywoodin tähdet ja europarlamentin johtomiehet esiintyivät yhdessä Robert Kennedy Centerin aloitteesta tärkeän asian puolesta. Aamun vieras Seppo Laukkanen kertoo mistä kaikki sai alkunsa - Sörmlantilaisessa Strängnäsin kunnassa yritetään pehmittää päättäjiä hakemaan mukaan suomen kielen hallintoalueeseen - Henkilöliikennettä  Luulaja-Oulu välille valmistellaan. Junalla matka kestäisi 3 tuntia sanoo Norrtåg AB:n tekninen johtaja Olle Tiderman. Hän visioi Perämeren pohjukan raideliikenteen tulevaisuutta - Maanantai urheiluannosta - Aamun visa. Aamussa Jorma Ikäheimo.

Suomalainen Markku Haverinen on yksi tuhansista EU:n virkamiehistä. Hän toimii kääntäjänä Euroopan Keskuspankissa Frankfurtissa, mutta on paraikaa tilapäisesti tutustumassa kääntämistyöhön EU:n pääkallonpaikalla Brysselissä. Miten ihmiset selviytyvät pohjoisen hirmupakkasissa? Siitä kertoo Karesuandossa asuva Mats Eliasson. Perinnön saaminen Suomesta Ruotsiin tai päinvastoin voi olla kovin monimutkaista - perintöriidat sekoitavat vyyhteä entisestään. Lähetyksen juontaa Hannu Laitinen Eskilstunasta.

Tiistain aiheita: - EU merkitsee monelle kolossaalista byrokraattista mustaa aukkoa Euroopan sydämessä, Belgian Brysselissä ja Ranskan Strassbourgissa. Keskellä EU-linnaketta, Europarlamentti-rakennuksessa työskentelevät Aamun vieraat: suomalaisen europarlamentaarikon eli mepin, Keskustan Anneli Jäätteenmäen avustaja Suvi Leinonen ja niin ikään saman puolueen toisen mepin, Hannu Takkulan avustaja Vesa Kangaslahti. Avustajia on pelkästään Brysselissä tuhansia, mutta heitä ei julkisuuden valokeilassa näy - Vapaaehtoinen työvoima voi olla vastaus, kun varsinaiset työntekijät eivät pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin. Tämä on ainakin tapaus lundilaisessa vanhustenkodissa, jossa 92-vuotias Maria Viljanen asuu. Melkein 60 vuoden jälkeen Ruotsissa, jonka aikana hän on tehnyt töitä Volvon tehtaalla Göteborgissa, hän kadotti kykynsä puhua ruotsia aivoinfarktin seurauksena - Miten talviolympialaisissa? - Sundsvallilaisessa  asuin- ja työympäristössä esiintyvien kosteus- ja homevaurioiden sekä sisäilman muiden epäpuhtauksien tutkimiseen ja analysointiin erikoistuneessa PK Group-yrityksessä on tapahtunut sukupolvenvaihdos Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

EU:n johtajat pitävät huippukokousta Brysselissä. Presidentti Tarja Halonen on vieraillut Virossa. Tekstiili- ja vaatealan yritys Marimekko avaa uusia myymälöitä Aasiassa. Itä-Euroopassa on kuollut ihmisiä pakkasen takia.