Podcasts about syit

Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen Suvi Järvinen on intuitiivinen, ihmisyydestä ja ihmisten tarinoista kiinnostunut FM, taidekasvattaja, kirjallisuudentutkija ja työvalmentaja (kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto), joka valmistuu tuota pikaa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi (Siria, toukokuu 2025). Suvi huomaa usein ajattelevansa toisin ja tahtovansa etsiä useita eri näkökulmia ymmärrystä ja tietoa kartuttaakseen. […] The post Kun kohtaaminen ei onnistu – Syitä ja ratkaisuehdotuksia | Vieraana Suvi Järvinen appeared first on Astetta parempi elämä.

Yhä useampi hakeutuu eräoppaan opintoihin vanhemmalla iällä. Onko kyseessä uran vaihto, elämänmuutos vai vaan välivuosi? Syitä on yhtä monta, kuin on opiskelijaakin. Vantaalainen Kohtasen pariskunta oli pitkään pohtinut irtiottoa arjesta, mutta nopea päätös eräopaskouluun lähtemisestä yllätti ehkä heidät itsensäkin. Eräänä elokuisena päivänä lääkealalla tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Kaisa ja metsätalousinsinöörinä kaupunkiympäristön virkistysmetsänhoidossa toimiva Retu pakkasivat auton ja ajoivat Muonioon. Nyt jo takaisin Etelä-Suomeen palanneen pariskunnan tapasi retkeilytoimittaja Joppe Ranta, joka ensi töikseen kysyi: mikä oli se tuntemus sillä hetkellä, kun auto pysähtyi Olostunturin juurelle ja edessä oli vuoden mittainen hyppy tuntemattomaan?

Nyt on keksitty, kuinka Trumpin valtakauden pystyy välttämään totaalisesti! Tiesitkö, että kavereille on suunnitteltu ihan omanlaisensa Tinder? Onko futispelit tarpeeksi hyvä syy alkaa seurustelemaan? Eskolle annettu ennustus ei ole käynyt toteen - ainakaan vielä. Mikä saa sinut neljässä vuodessa 25 kiloa painavammaksi? Toksiset taloyhtiöt ja pihaharavat... Ne ovat kaikista pahimmat.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset toimittaja Leena Virtasen, kosmologi Kari Enqvistin ja tietokirjailija Matti Virtasen ajankohtaisten kulttuurin ja median ilmiöiden sekä arvokysymysten äärelle. Raati keskustelee rikosjournalismista. Janne Puhakan kuolema on käynnistänyt poikkeuksellisen juttuvyöryn. Syitä on monia, yksi niistä digitaalisuus, joka panee mediat suoltamaan juttua jutun perään tyyliin Coldplayn konsertti, mutta menikö median into mauttomaksi ja sensaatiomaiseksi, Mikä on lukija vastuu klikkailussa ja uteliaisuudessa? Miksi juuri tämä rikos kiinnosti niin paljon? Kari Enqvistiä vaivaa huolestunut keskustelu syntyvyyden romahduksesta. Vauvojen tekemistä perustellaan tulevaisuuden huoltosuhteen vinoutumiselle - onko vauvan arvo siis vain välineellinen? Jos kyse on vain taloudesta, miksei huoltosuhteen takia hankita maahanmuuttajia ja makseta heille rahaa maassa pysymisestä? Hesari teki jutun tyytymättömistä tietokirjailijoista, jotka valittavat kustannustoimittamisen huonoudesta. Matti Virtanen pitää otosta liian pienenä ilmiön todistamiseksi. Raadissa on kolme tietokirjailijaa, joilla on paljon kokemusta alasta. Onko tietokirjatoimittaminen rappiolla? Raati kertoo myös kenen liian varhain kuolleen kuuluisuuden poismeno harmittaa eniten. Liam Payne, Marilyn vai Hendrix? Vai kenties Lennon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Vuosi 2019 oli Nicon tähän astisen elämän raskain. Vakava työuupumus johti lopulta keskivaikeaan masennukseen ja Nico kärsi myös kroonisesta ahdistuneisuushäiriöstä, joka johti pahimmillaan paniikkikohtauksiin. Syitä uupumukseen oli useita, mutta pääasiallisina syinä olivat pitkään jatkunut unettomuus, useat päällekkäiset työtehtävät sekä oma vaativa persoonallisuus ja perfektionismi. Ennen varsinaista burnoutia Niko nukkui vuosia todella huonosti eikä hän nähnyt tätä ongelmana, vaan ajatteli, että hän tarvitsee keskimääräistä vähemmän unta. Loppuvaiheessa hän ei enää kyennyt nukahtamaan ollenkaan. Meni pitkään ennen kuin Nico suostui hakemaan apua. Ex-vaimo ilmoitti hänelle huolestaan jo useita kuukausia aikaisemmin ennen kuin Nico hakeutui työterveyteen. Sieltä hänet passitettiin välittömästi sairaslomalle. Lääkärin mielipide oli, että todennäköisesti Nico ei ole ollut työkykyinen enää pitkään aikaan. Ensimmäisenä sairauslomakuukautena Nicon vointi huononi entisestään ja lääkäri totesi tilani lähentelevän jo vaikeaa masennusta. Hänelle määrättiin masennus- ja unilääkitys ja sen lisäksi alkoivat käynnit työpsykologin vastaanotolla. Tila lähti hitaasti paranemaan ja viimein 3,5kk sairasloman jälkeen Nico pääsi palaamaan töihin. Ensimmäiset kuukaudet olivat todella vaikeita ja jatkuva pelko sekä ahdistus uudesta loppuun palamisesta varjosti työntekoa. Tilanteesta teki erityisen vaikean silloisen esimiehen suhde, joka piti Nicon uupumusta lähinnä osoituksena heikkoudesta tai huonosta työmoraalista. Kaikesta tästä selvittiin lopulta, mutta palautumisprosessi oli todella pitkä ja se pakotti muuttamaan suhtautumista koko elämään. @OkeiOllaRikki  #okeiollarikki #masennus #nicolingman

Nämä eivät ole tavalliset presidentinvaalit, julistaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Syitä on monia: Toisen ehdokkaan kannattajista osa uhkailee väkivallalla. Ehdokas itse on yrittänyt jäädä valtaan hävittyään vaalit. Vastaehdokas on niin vanha, että hänen ajatuksenjuoksunsa pätkii. Asetelma on epänormaali, ja Yhdysvaltain vaalivuosi onkin alkanut latteissa tunnelmissa. Syksyllä on lähes varmasti edessä näytelmä, jonka harva haluaa nähdä: entinen presidentti Donald Trump vastaan istuva presidentti Joe Biden. Miksi pitäisi jaksaa kiinnostua? Jennyä ärsyttää, että asiat jäävät ehdokkaiden jalkoihin. Mitä Yhdysvalloissa asuvat ihmiset miettivät elämästään? Millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat? Mihin asioihin he toivovat presidentin puuttuvan? Maahanmuutto, turvallisuus, abortti, talous, Gaza, Iida listaa kuumia kysymyksiä. Olennaisinta on lopulta se, miten presidenttiehdokas tavoittaa kansan mielialan. Trump on viemässä tämän pelin, ellei Joe Biden paranna viestiään. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miekkavalailla on vaarallinen maine vesillä, mutta todellisuudessa ne uhkaavat ihmisen turvallisuutta luonnossa vain hyvin harvoin. Toisin on kuitenkin todettu olevan vankeudessa, sillä eläintarhoihin ja -puistoihin suljetut miekkavalaat ovat aiheuttaneet lukuisia loukkaantumisia ja neljä kuolemantapausta. Erityisen kiivaana keskustelu on käynyt SeaWorld-vesieläinjärjestön ympärillä, sillä kaikki dokumentoidut kuolemantapaukset ovat liittyneet SeaWorldin omistamiin miekkavalaisiin – suurin osa Tilikum-nimiseen urokseen. Keskustelua kärjisti vuonna 2013 julkaistu dokumenttielokuva Blackfish, joka kritisoi SeaWorldin toimintaa voimakkaasti. Ovatko valaat lopulta vastuussa aiheuttamistaan vaaratilanteista? Syitä ja syyllisiä on kenties sukellettava syvemmältä, kun otetaan huomioon miekkavalaiden vangitsemiseen liittyvät eettiset kiistakysymykset. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) Lähdeluettelo: https://docs.google.com/document/d/1Azg3d_Gr0WDhOruuNqR2G2OCxNJzQ8dE/edit?usp=sharing&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.

Miksi Suomessa on niin paljon lähisuhdeväkivaltaa? Keskustelemassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen. THL:n tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan palveluita tarvitsevat enemmän ne, jotka kokevat väkivaltaa parisuhteessa. Syitä lähisuhdeväkivallalle voi hakea sotatraumoista, alkoholismista, mielenterveysongelmista ja sukupuolittuuneesta valtajärjestelmästä. Mitä poliitikot voisivat tehdä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi? Oksasen mielestä ongelma Suomessa on, että tasa-arvotyössä ei olla osattu puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin. Hänen mielestään kunnissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ennaltaehkäisevää työtä ja resursseja. Hietamäki korostaa viranomaisten kouluttamista paremmin tunnistamaan toimimaan väkivaltatilanteissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

KalloCastin jaksossa numero 119 on vieraana tuore miesten maajoukkueen päävalmentaja Esa Jussila. Jussila toki valittiin pestiinsä jo viime vuonna, mutta virallisesti hän aloitti vuonna 2023. Toisessa erässä pureudutaan vielä viikon kiinnostavimpaan uutiseen eli siihen, että Heikki Luukkonen sai potkut Oilersista. Brandytyöryhmä arvioi lopuksi vielä Säbäkipinä-laulun vetovoimaa. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Spotifysta ja Itunesista. Jakson sisältö 1. Erä: Maajoukkueasiaa Haastattelussa Esa Jussila Hakuprosessi - Miksi juuri Esa Jussilasta tuli päävalmentaja? - Miten tiimi ja sen roolitus rakentui? Muutos - Mitä on Esa Jussilan salibandy? - Mikä muuttuu edeltävään nähden? - Onko pelaajistoon tiedossa muutoksia? Kansainvälinen peli - Mihin suuntaan laji kehittyy? - Onko Suomen taso laskenut vai mahdollisesti muiden noussut? - F-liigan taso vs ulkomaat? Maajoukkuevuosi 2023 - Miten pienempi budjetti vaikuttaa? - Vuosi 2023 pähkinänkuoressa 2. Erä: Potku-uutisia Heikki Luukkoselle potkut - Syitä ja seurauksia - Miksi sekä Rastaalle että Luukkoselle annettiin tällainen "jatkopala", kun seuraaja oli tiedossa? - Viikon posi ja nega KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin ja Tallink Floorball Tournamentin kanssa.

Markkinoinnin tarkoitus on saada aikaan myyntiä – ennemmin tai myöhemmin. Puhutaan siis ihan oikeasta rahasta ja silloin väistämättä tulee mieleen, että eikös tulospalkkion virittely kävisi siihen suht näppärästi. Kuten niin moneen muuhunkin kysymykseen, oikea vastaus on kyllä ja ei. Voittopuolisesti käytetään kuitenkin eitä. Miksi näin? Syitä on liuta ja valtaosa niistää liittyy asiakkaaseen. Tärkein on kuitenkin sama kuin missä tahansa kaupanteossa: luottamus. Tulospohjaisen työn tekijän täytyy luottaa maksajaan, että hän kertoo todelliset lukemat, joihin laskutus perustuu. Asiakkaan täytyy luottaa tekijään, että tämä ei tee mitään typeriä asioita, jotka voisivat vahingoittaa yritystä. Tähän toki pystytään löytämään jonkinlaisia ratkaisuja – vaikkapa nyt kirjalliset sopimukset – mutta eiväthän ne oikeasti mitään luottamusta synnytä. Toimivatpahan vain jonkinlaisena vakuutuksena. Verkkokauppa tietysti mahdollistaa reaaliaikaisten lukujen jakamisen, mutta luottaako kauppias, että markkinointifirma pitää ne omana tietonaan…? Tämän viikon Tuplaturinoissa käymme läpi tämän ja seitsemän muuta syytä, miksi tulospalkkio ei houkuta palveluntarjoajia ja miksi se ei välttämättä ole asiakkaallekaan paras mahdollinen ratkaisu.

Moni meistä voi huonosti nykyään. Syitä on useita, mutta tässä Rakkaudella Karita -jaksossa keskityn sokeriin ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin. Sokeri vaikuttaa mielihyväjärjestelmissä, ja mielihyvää halutaan tuntea heti, ja kipu tai epämiellyttävältä tuntuva tunne turruttaa nopeasti pois. Riippuvuus syntyy nopeasti ja sokerin koukuttava voima alkaa hallita elämää. Tiedän tämän varsin hyvin – olen entinen addikti – nyt ollut noin 13 vuotta kuivilla. Siis elänyt ilman valkoista sokeria. Sokerittomasta ruokavaliostani kysytään paljon, ja siksi tässä jaksossa jaan ajatuksiani sokerin ja makeutusaineiden mahdollisista haittavaikutuksista, oman sokeriaddiktiotarinani sekä työkaluja, joilla voit halutessasi päästä irti sokerista. Oma elämäni muuttui sokerittomuuden myötä paljon paremmaksi, ehkä se tekee sen myös sinulle. Kaikki Rakkaudella Karita -podcastin jaksot löydät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Uusi jakso joka maanantai. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Fortumin seikkailu Saksassa päättyi tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen ja miljardimenetyksiin. Fortumin epäonnistumisista nostetaan Uniper-kauppojen lisäksi usein esiin Caruna-munaus, eli Fortumin sähköverkkojen myynti, mutta lista ei lopu siihen. Politiikkaradio pureutuu siihen, mihin Fortumin sarjaepäonnistumista voi verrata taloushistoriassa. Syitä virheisiin etsitään ohjelmassa 1990-luvulta saakka. Pohdinnassa on myös valtionyhtiöiden rooli. Aiheesta keskustelevat valtionyhtiöihin perehtynyt liiketoimintahistorian tutkija Pasi Nevalainen ja kirjailija, talouden tarkkailija Pekka Seppänen. Toimittajana on Antti Pilke.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa päiviteltiin ja ihailtiin yrittäjän elämän epävarmuutta – näin yrittäjänpäivän kunniaksi. Miten riskiä voisi lieventää ja mikä on avain epävarmuudessa elämiseen. Elokuuksi luvattiin ja heti syyskuuksi toimitettiin Ei koskaan normaalia kenelläkään Mikä edes on normaalia? Varovainen sijoittaja panostaa tasaisesti Hinnoittelulla pelivaraa Samassa vai eri veneessä kilpailijan kanssa? Itse voi vaikuttaa vain reaktioonsa Syitä tai syyllisiä kannattaa etsiä vasta sitten, kun kriisi on ohi Lisätietoa Tredun kuntakiertueesta yrittäjille löydät täältä: https://www.tredu.fi/event/tredun-kuntakiertue-yrittajille-2022/ Pasin koulutustarjontaa taas pääset tutkimaan täällä: https://pasirautio.fi

The Cornered Mouse Dreams of Cheese ja sen jatkopokkari The Carp on the Chopping Block Jumps Twice ovat Setona Mizushiron mustan huumorin sävyttämä pahan mielen parisuhdedraama, jossa kaksi miestä ei pääse toisistaan eroon. Ajankohtaisina aiheina puhumme Japanin vuoden 2021 myydyimmistä mangasarjoista sekä siitä, miten Square Enix laajensi manganlukupalvelunsa Manga Upin maailmanlaajuisille markkinoille ja sai sille yksimielisen tyrmäävän vastaanoton. Kuulijakommenttiosuudessa pohdimme amerikkalaisten näkemysten esilläpitoa. Lukujonossa tutustumme Suehiro Maruon eroguro-kokoelmaan Ultra Gash Inferno, minkä lisäksi Maaret on lukenut danmei-ranobesarjan Grandmaster of Demonic Cultivation toisen osan. --- Kommentoi | Twitter | Instagram --- - Mujin jinbei - Jinbeitä käyttäviä hahmoja: My Love Storyn Takeo ja My Dress-Up Darlingin Gojo   04:37 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: ESITTELY - The Cornered Mouse Dreams of Cheese ja The Carp on the Chopping Block Jumps Twice - Jakso 47, jossa puhuimme Setona Mizushiron toisesta sarjasta Black Rose Alice   07:43 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: YLEISESTI - Imagase ja Kyouichin yliopistoexä Natsuki kisaavat Kyouichista (kuva) - Mizushiron myöhempi sarja Nounai Poison Berry   21:12 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: GENRE - New York New York - Hana to Yume -shoujolehti tunnetaan fantasiasarjoistaan, kuten Yona of the Dawnista - Jakso 41, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa BL-genren uusista kehityssuunnista, kuten leviämisestä BL-lehdistä yleislehtiin - 10 Dance ilmestyy seinenlehti Young Magazinessä - Sasaki & Miyano ilmestyy Pixiv Comic -mangapalvelussa, pokkarit julkaistaan neoshounenlehti Comic Genen brändin alla - My Love Mix-Up! ilmestyy shoujolehti Bessatsu Margaretissa - Jakso 37, jossa vertailimme tyttö- ja poikarakkausgenrejä - Mizushiron tekijäkommentit avaavat tarinaa kiehtovasti (kuva) - Toisen miehen kanssa oleminen tuntuu vähän liiankin helpolta, kun häntä ei tarvitse ottaa huomioon samalla tavalla kuin naista (kuva) - Olen kärpänen, joka jäi loukkuun hämähäkinseittiisi (kuva) - Dakaichi: I'm Being Harassed By the Sexiest Man of the Year   36:40 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: KYOUICHI - Kyouichi on aina ollut passiivinen romanttinen kumppani… (kuva) - …eikä hän koskaan ota vastuuta mistään (kuva) - Aluksi Kyouichi on lähinnä mustasukkainen Imagasesta (kuva) - …mutta jokainen ero Imagasen kanssa tuntuu entistä pahemmalta (kuva)   47:23 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: IMAGASE - Imagasen päivittäiset stalkkausrutiinit (kuva) - Epäterve suhde, jossa molemmat tekevät kamalia asioita (kuva) - Imagase ilahtuu kuin koiranpentu jokaisesta Kyouichin huomion ja kiintymyksen osoituksesta (kuva) - Imagasen passiivisaggressiivisuus (kuva)   53:58 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: VISUAALINEN KERRONTA   55:29 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: JULKAISU - Sarjan kannet: Cornered Mouse (kuva) ja Carp on the Chopping Block (kuva) - Ensimmäisen osan ensimmäisen painoksen eri kansikuva - Sekava käännösratkaisu (kuva)   59:07 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: SPOILERIOSIO - Et ole hyväksi minulle (kuva) - Kahvipöytäkeskustelu (kuva) - Tamaki (kuva)   01:11:36 – THE CORNERED MOUSE DREAMS OF CHEESE: YHTEENVETO - Jakso 38, jossa puhuimme sarjasta Tokyo Tarareba Girls   01:15:28 – JAPANIN ENITEN MYYDYT MANGASARJAT 2021 - Jakso 43, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa Japanin vuoden 2020 myydyimmistä mangasarjoista - TV Fandom Loungen artikkeli Japanin Top 25 -mangamyynneistä - Journal du Japonin artikkeli Japanin Top 10 -mangamyynneistä (ranskaksi) - Ks. erityisesti vuoden 2021 pokkarikohtainen Top 50 -lista ja vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuolikkaan sarjakohtainen Top 20 -lista   01:30:11 – SQUARE ENIXIN MANGANLUKUPALVELU MANGA UP! - Manga Up! - Sarjoja löytyy (kuva) - ANN:n uutinen Manga Upin kansainvälisestä versiosta - ANN:n artikkeli Manga Upin sensuuriratkaisuista - Sensuurit ovat välillä koomisia (kuva) - …Ja välillä taas ne saavat sarjat näyttämään tuhmemmilta kuin ne ovatkaan (kuva) - Varoitus: Sisältää sukupuolta (kuva) - Sekava pistejärjestelmä (kuva) - Marumujun Twitter-ketju Manga Up -käyttökokemuksesta - Asahi Shimbunin uutinen Comic C'moA:n tulevasta laajentumisesta englanninkieliseksi - Witch Hat Atelieria voi lukea nykyisin sarjan kotilehti Morning Two:n nettisivuilla - Renta!-palvelu - Coolmic-palvelu   01:44:42 – HAMPAANKOLOSSA: I THINK I TURNED MY CHILDHOOD FRIEND INTO A GIRL JA SEVEN SEASIN KÄÄNNÖSRATKAISUT - Jakso 68, jossa puhuimme Seven Seas -kustantajan kyseenalaisista käännösratkaisuista tuoreen sarjan I Think I Turned My Childhood Friend Into a Girl parissa - Keskustelunavaus: olisihan se mukavaa, jos kääntäjät voisivat konsultoida tekijöitä kääntäessään - Totuus on ikävä kyllä varsin toisenlainen - Syitä vähän tarkemmin avattuna   01:52:05 – RURIDRAGON JÄI TAUOLLE - Jakso 70, jossa puhuimme RuriDragonista - ANN:n uutinen sarjan ensimmäisestä viikon tauosta - …ja seuraavasta tauosta… - …joka jäi pitemmäksi   01:53:47 – LUCIFER AND THE BISCUIT HAMMERIN TAISTELUT JA ROMANSSI - Jakso 70, jossa puhuimme sarjasta Lucifer and the Biscuit Hammer - Jakso 4, jossa puhuimme lukujonossa sarjasta Samurai 8   02:00:21 – KUULIJAKOMMENTTI: JENKKINÄKÖKULMA - Animaahis-blogi - Jakso 63, jossa puhuimme ajankohtaisosiossa sarjasta Police in a Pod - Ketju siitä, miksi orjuusteemat ovat USA:ssa poliittisesti arka aihe eivätkä vain fantasiakonsepti - Jakso 67, jossa puhuimme Seven Seasin kohuttaneesta sarjalisenssistä My Secret Affection   02:20:55 – LUKUJONOSSA: ULTRA GASH INFERNO - Suehiro Maruo - Ultra Gash Inferno - Jakso 30, jossa puhuimme kauhumangaka Junji Iton tuotannosta - Paul Gravettin tietokirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa - Jakso 57, jossa puhuimme kuulijakommenttiosiossa gekigasta - Usamaru Furuya - Lychee Light Club - Short Cuts - Suicide Circle - Maria-sama ga miteru - Tyyliltään modernimpia ällöilymangan tekijöitä: - Shintaro Kago - Waita Uziga - Hideshi Hino - The Strange Tale of Panorama Island, toinen Suehiro Maruolta englanniksi julkaistu teos - Romaine Slocombe - Made in Abyss ja elokuva Dawn of the Deep Soul - Jakso 55, jossa puhuimme sarjasta Astra - avaruuden haaksirikkoiset - Julkaisun laatu on jopa koomisen kökköä (kuva)   02:47:46 – LUKUJONOSSA: GRANDMASTER OF DEMONIC CULTIVATION 2 - Grandmaster of Demonic Cultivation - Jakso 63, jossa puhuimme sarjan ensimmäisestä osasta   02:57:05 – LOPETUS

Toisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa päästään vihdoin kuulemaan synnyttäjien kokemuksia doulista. Syitä palkata doula on yhtä monia kuin perheitäkin, vaikka jotkut seikat toistuvat useammin kuin toiset. Tässä jaksossa kahden lapsen äiti Mari sekä viidettään odottava Anni kertovat milloin kuulivat ensi kertaa doulista, miksi tulivat hankkineeksi itselleen doulan ja kuinka löysivät itselleen sopivan doulan. He kertovat myös siitä, miten hyötyivät doulasta matkan varrella. Doulapodi jää tauolle ja palaa korvanappeihinne taas syksyllä 2022.

Syitä harrastaa seksiä on yhtä monta kuin seksin harrastajaa. Rosanna ja Piritta puhuvat tällä viikolla seksistä ja nautinnosta. Mikä kaikki lasketaan seksiksi? Kuinka paljon suomalaiset harrastavat seksiä? Millainen muutos seksin harrastamisen määrässä on tapahtunut? Siivousintoilijana tunnettu Rosanna paljastaa jotain yllättävää itsestään.

Miltä helmikuun sijoitusnäkymät näyttävät? 0:00 Alkuvuosi 20220:47 Keskuspankkipolitiikka2:33 Inflaatio ja koronnostot4:25 Osakemarkkinat5:52 Geopolitiikka ja omikron6:45 Talous7:49 Varainhoidon allokaatio 8:35 Tiivistelmä odotuksistaUusi vuosi alkoi osakemarkkinoilla ikävissä merkeissä osakkeiden luisuttua nopeassa tahdissa heikommiksi. Syitä tähän voidaan etsiä keskuspankkipolitiikassa käynnissä olevasta murroksesta, hieman hitaammasta talouskasvusta, tai vaikkapa siitä, että monet osakeindekseissä hyvin merkittävät yhtiöt etenkin Yhdysvalloissa omasivat turhan korkeat arvostustasot, eli olivat liian kalliita näkymiinsä ja muuhun markkinaan nähden. Aivan yhtä hyvä selitys osakkeiden tiputukselle on se, että tasokorjauksia vain tapahtuu säännöllisesti ja nämä tuppaavat olemaan alasuuntaan jyrkempiä. Sanotaankin, että osakkeet menevät ylös portaita, mutta tulevat alas hissillä.

Etäpodcastissa kirjailija Asko Sole keskustelemassa murhia käsittelevästä kirjasta. Murhaajan muotokuva -kirjassa kerrotut henkirikostapaukset ovat traagisia, käsittämättömiä ja tositapahtumiin perustuvia. Syitä teoille voi hakea tekijän taustoista, olosuhteista ja motiiveista. Kyse voi olla päihteistä, persoonallisuushäiriöistä, vakavasta psyykkisestä sairaudesta tai psykoosista. Ihmismielen pimeistä puolista on usein vaikea saada varmaa käsitystä. Motiivit eivät läheskään aina selviä - edes tekijälle itselleen. Millainen on rikollinen mieli?

KalloCastin jakso numero 95 äänitettiin säbäfestareiden tunnelmissa. Jaksoon mahtui asiaa valmentajavaihdoksista, liian nuorten pelaajien peluutuksesta, miesten liigan tilanteesta, koronan aiheuttamasta kurjuudesta, NAFL:sta ja tietysti keveämmistä aiheista brandytyöryhmässä. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Spotifysta, Acastista ja Itunesista. Jakson sisältö: 1. Erä: Ajankohtaisia aiheita 00.00-29:21 Valmentajavaihdoksia naisten liigassa - kahdet potkut putkeen - Laajempi ilmiö viime vuosilta Case alaikäinen pelaaja liigassa - Syitä ja seurauksia Miesten liiga - Pudotuspelitaistelu - Putoamiskamppailu - Mitään uutta liigassa? 2. Erä: Ajankohtaisia asioita 29.22-47:37 HS:n mukaan salibandy kärsinyt eniten koronasta - Onko mitään tehtävissä - Case Karhut ja TPS - Ruotsissa saa ottaa yleisöä jo 500 per katsomolohko NAFL - Viimeisten tietojen mukaan NAFL on tuloillaan ensi kesänä - 5 joukkueen runkosarja 3. Erä: Brandytyöryhmä 47.38-1.07.29 - Brandytyöryhmä - Säbäkarnevaalit - Viikon posi ja nega KalloCast tekee kaupallista yhteistyötä Budget Sportin kanssa.

Cool on punainen varoituskolmio. Jos puhuja on mieluinen, katsomme häntä ylöspäin ja uskomme. Aikuistumisen keskeinen oppi on kuitenkin, että cool ei ole argumentti. Hyvä meno tai rankka asenne ei ole argumentti. Ja että me haksahdamme keskimäärin heikompiin argumentteihin, kun ne esitetään coolisti, sanoo kirjailija Joonas Konstig kolumnissaan.

Minkä mainoksen uhriksi Sini joutui? Miksi plastiikkakirurgiaa pidetään negatiivisena ja turhamaisena hömpötyksenä? Tunnistaako plastiikkakirurgiset toimenpiteet jo kaukaa? Stereotypioille ja ennakkokäsityksille annetaan kyytiä toden teolla, kun Yökylässä-podcastin viidennessä jaksossa tutkivat journalistit Sari ja Sini syventyvät plastiikkakirurgiaan ja omiin ennakko-oletuksiinsa kauneusleikkauksista.

Sähkö- ja hybridiautoja on esimerkiksi Suomen autokannasta vielä vain noin 1,6 prosenttia. Sähköistymisen ennustetaan kuitenkin olevan lähivuosina nopeaa, ja merkittävät autovalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa kokonaan polttomoottorien valmistuksesta jo seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä. Myös moottorikelkkatehtaat ovat pyrkineet aiempaa pienempiin ajonaikaisiin päästöihin, mutta varsinaisia sähkökelkkoja ei juuri ole vielä nähty. Syitä on useita, ja monet niistä liittyvät tekniikkaan. Suurin pullonkaula on nykyisten akkujen pienehkö energiatiheys: kelkkaan mahtuvalla akustolla ei yksinkertaisesti pysty ajamaan kovin pitkää matkaa. Sähkökelkkojen kenties merkittävin edelläkävijä on ollut rovaniemeläinen Aurora Powertrains, jonka eSled-kelkka on ollut ammattimaisessa safarikäytössä jo muutaman vuoden. Tapio Nykänen testasi Peltipailakka-podcastissa sähkökelkkaa yhdessä Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Matti Autioniemen ja ohjelmapalveluyritys Safartican Matti Kurun kanssa. Mitä sähkökelkka on syönyt ja mihin sitä voi oikeasti käyttää?

En usko laiskuuteen, uskon vahvojen unelmien puuttumiseen. Monella voi olla haasteita luoda sellainen visio omasta elämästä ja omasta itsestä, mikä oikeasti tuo intohimoa ja innostusta elämään ja tuntuu itselle juuri oikealta. Syitä on monia. Jokaisella meillä on hyvin yksilöllisiä haluja ja toiveita, mutta yhteiskunta ei kannusta etsimään omaa autenttista polkua ja unelmoimaan isosti. Miten luoda unelmia, jotka ovat niin vahvoja, ettei mikään haaste tunnu enää ylivoimaiselta? Miten uskoa omiin unelmiinsa? Studiossa Linda Anniina. YOUTUBE: Linda Anniina • https://www.youtube.com/channel/UClgEgj5PJB-BoJlezw60Ejw INSTAGRAM: lindaanniina • instagram.com/lindaanniina ///// Credits for the music: You're still the one (Cover) Shania Twain by Runtlalala is licensed under a Creative Commons License.

Johtaminen ja itseohjautuvuuden kulttuuri. Ajoittain tuntuu, että itseohjautuvuus- ja hierarkiakeskusteluissa pompataan veneen toiselta laidalta suoraan toiselle laidalle. Tavallaan ratkaistaan kipukohtia toimimalla vastakohtaisesti, mikä harvoin on kuitenkaan se oikea ratkaisu. Yleisimmin balanssi löytyy jostain keskeltä. Syitä tähän on varmasti monia, lähtien aidosta kokeilun halusta, mahdollisimman toimivan kulttuurin löytämiseen sekä esimerkiksi konkreettiseen vastuun pakoiluun. Ei uskalleta tai haluta ottaa sitä roolia mikä ei aina ole pelkkää piknikkiä ja jossa joutuu tekemään joskus koviakin päätöksiä. Johtamisella ja hierarkialla on kuitenkin tarkoituksensa. Avoimuuden, vapauden ja itseohjautuvuuden lisääminen ei missään nimessä poista niiden tärkeyttä. Itseasiassa monellakin tavoin se mahdollistava ja tukeva johtaminen on entistäkin tärkeämmässä roolissa. Hierarkian taas ei tarvitse merkitä valta-asemaa, valtapeliä, mikromanageerausta tai muuta pönötystä. Mutta hierarkiaan ja johtamiseen liittyy oleellisesti niin sisäiset kuin ulkoisetkin vastuut ja velvoitteet. Kun nämä selkeät vastuut ja velvoitteet ovat olemassa, niin omaan työhön keskittyminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. Tiedetään mitä pitää milloinkin tehdä, mitä oletetaan ja miten toimitaan siinä mahdollisesti hyvin laajassakin itseohjautuvuuden raamissa.

2020-luvulla suomalaiset elävät enemmän yksin kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan myös syntyvyys on laskenut dramaattisesti ja Arkadianmäellä on puitu tulevaisuuden uhkakuvia julkisen talouden ja eläkejärjestelmän kestävyydestä. On totta, että tänä päivänä pariskunnat ja sinkut valitsevat kasvavassa määrin lapsettomuuden. Syitä ovat mm. erilaiset haaveet urasta, suurten kaupunkien korkeat elinkustannukset ja ilmastoahdistus. Samaan aikaan on olemassa ihmisiä ketkä unelmoivat jälkikasvusta, mutta eivät syystä tai toisesta omaksu perinteistä isä-äiti-lapsi -perhemallia omakseen. Yksi edellä mainituista on myös tämän kertainen vieras Jani. Jani haaveili jo ala-asteikäisenä isäksi tulemisesta. Kun Jani teini-iässä tajusi olevansa homoseksuaali, perhe-elämä tuntui lievästi sanottuna kaukaiselta ajatukselta. Tänä päivänä Jani kuitenkin on seitsemän vuotiaan tyttären isä ja yksinhuoltaja. Puhutellaan Janin tytärtä tässä yhteydessä jo vuosia sitten muodostuneella lempinimellä, Pantteri. Kaikki sai alkunsa, kun Pantterin äiti oli lukenut lehtihaastattelun, jossa Jani kertoi haaveilevansa vanhemmuudesta ja pohti erilaisia tapoja, kuinka tulla isäksi. Pantterin äiti oli omassa elämässään samassa tilanteessa, jossa haaveena oli lapsen hankinta romanttisen parisuhteen ulkopuolella. Vuoden 2021 ensimmäinen vieras Jani, saapui Piritorin studiolle kertomaan kumppanuusvanhemmuuden konkretiasta ja käytännöistä sekä näkemyksiään seksuaalivähemmistöjen oikeuksista vanhemmuuteen.

KalloCast etenee kohti pedon lukua 666, mutta nyt ollaan vielä turvallisesti jaksossa 66. Brändiuudistuksen mukaisesti jakso sisältää jälleen useita ajankohtaisia aiheita ja brandytyöryhmän. On mahdollista sarjauudistusta, Steelersin ahdinkoa, Suomen Cupia, maajoukkueita, EräViikinkejä sekä tietysti NAFLia. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Acastista, Spotifysta ja iTunesista. 1. Erä: Ajankohtaiset aiheet 00.00-23.35 Sarjauudistusehdotus - Miltä ehdotus vaikuttaa tällä hetkellä? Steelersin taloudelliset huolet? - Syitä ja seurauksia Suomen Cupin finaalit Riihimäellä - Loppusijoituspaikka? 2. Erä: Ajankohtaiset aiheet 23.36-58.04 EräViikingit mediassa - Miksi seuraa ei pitäisi arvottaa edustusjoukkueen kautta? - Ikäluokka-kommentit Ruotsin päävalmentajaksi Thomas Brottman - Miksi tästä ollaan niin autuaan onnellisia länsinaapurissa? Suomen maajoukkueleiri - Onnistuiko liivileiri? NAFL - Useita suuria uutisia 3. Erä: Brandytyöryhmä 58.05-1.16.43 - F-liigan joukkueiden uudet nimet - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunosto

Tässä jaksossa Klaus käy läpi erilaisia valvottavia tekijöitä suurista globaaleista ongelmista aina mikrotasolle saakka. Hyvää yötä ja Kauniita Unia! :)

Syöminen tuottaa meille mielihyvää ja kun siitä kerta toisensa jälkeen seuraa tuo mielihyvän tunne, se vahvistaa meitä toistamaan samaa käyttäytymistä. Ei olekaan ihme, että syömiseen alkaa pian yhdistymään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä fysiologisen nälän kanssa. Syöminen on myös automaattista. On havaittu, että vain pieni osa syömiseen liittyvistä päätöksistä on tietoisia. Ylipainosilla tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että nälän tunne vaikutti syömispäätökseen vain viidenneksessä syömiskerroista, muissa tapauksissa syöminen johtui ympäristössä olevista yllykkeistä. Tampereen yliopistossa on tutkittu iltanaposteluun johtuvien käyttäytymisen syitä. Syyt on jaettu kymmeneen eri luokkaan, joskus kyse on motivaatiosta, joskus väärästä tiedosta, puutteellisista taidoista, ympäristön houkutuksista ja niin edelleen. Haastateltavana on kliinisen psykologian ja psykoterapeuttikoulutuksen professori Martti Tuomisto. Toimittaja on Pirjo Koskinen. (Kuva: Ismo Pekkarinen / Alla Over Press)

Viides ja ainakin toistaiseksi viimeinen osa opetussarjasta "Syitä puhua kielillä". https://perustietoajumalansanasta.com

Kolmas osa "Syitä puhua kielillä" opetussarjasta. Sarjassa on viisi osaa.

Neljäs osa "Syitä puhua kielillä" opetussarjasta. Sarjassa on viisi osaa.

Toinen osa "Syitä puhua kielillä" opetussarjasta. Opetussarjassa on viisi osaa.

Ensimmäinen osa "Syitä puhua kielillä" opetussarjasta. Opetussarjassa on viisi osaa.

Kedatengan dua tamu cantik nan jelita, @indiranv si Pejuang LDR dan @aldanptpl si Veteran LDR. Kebetulan mereka mau bagi-bagi kiat menjalani percintaan jarak jauh, berguna buat yang lagi karantina nih! — Jangan lupa follow @bebece.pod di Instagram!!

Tasan 75 vuotta sitten tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeija sotilaat vapauttivat Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin eloonjääneet vangit. Maanantaina 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivää. YK:n tilastojen mukaan maailmalla vainotaan tällä hetkellä lähes miljardia ihmistä. Syitä on monenlaisia. Ihmisiä tapetaan, vangitaan, sorretaan ja vaiennetaan etnisen taustan, uskonnon ja ihonvärin takia. Vainon syynä voi olla myös äidinkieli, seksuaalisen suuntautuminen tai poliittiset mielipiteet. Millaista on meidän aikamme vainoaminen ja kuinka vainottuja voi auttaa? Entä millainen on suhteemme holokaustiin ja historian muihin vainoaikoihin? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Oula Silvennoinen ja ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Kyllä. Kahvin uuttamisesta kilpaillaan. On kilpailtu jo 20 vuotta. Ja se on ihan törkeän hauskaa puuhaa! Kahvikilpailukausi on jälleen käsillä! Tälläkin hetkellä baristat ympäri maailmaa hiovat reseptejään ja puheitaan oman maansa kansallisia kisoja varten. Syitä osallistua on monenlaisia; osa kilpailee kilpailemisen ilosta, osa kehittääkseen taitojaan kahviammattilaisena ja osa kerrassaan voittaakseen tittelin vuoden 2020 mestarina ja pääsylipun World Coffee Eventsin maailmanmestaruuskisoihin Melbourneen tai Varsovaan. Jakson ensimmäinen tunti käytetään kisojen esittelemiseen ja kisaamisen syiden pohtimiseen. Loput jaksosta käytetään kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin vastaamiseen! Kannattaako kahvikisoissa kisaaminen? Jos kannattaa, niin miksi? Millä eväillä kisoihin kannattaa lähteä? Jos ei rahkeet riitä ekalla kerralla voittoon, mistä motivaatio? Tässä Cappuzinen jaksossa moninkertaiset kahvin suomenmestarit Jarno ja Samuli käyvät läpi monenmoisten kahvikisojen eri muotoja ja syitä niihin osallistumiseen. Jakson ääniraitaa hioi Suomen ibrik-uuttamisen kiistaton ykkönen, Tuomas Paavola.

Sivumennen palaa perusasioiden ääreen: Atwood, Knausgård ja tyttöjen oikeudet! Käsittelyssä on tapaus Caroline Calloway / Natalie Beach, ja arviomme on: paljon melua tyhjästä. Jonna pohtii, miksi uusi elämäkerta moralisoi Susan Sontagia niin, kun hyvän elämäkerran tehtävä on olla moralisoimatta. Jaksossa mainitaan myös... designreput. Jakso on tehty yhteistyössä Plan International Suomen kanssa.

Sivumennen palaa perusasioiden ääreen: Atwood, Knausgård ja tyttöjen oikeudet! Käsittelyssä on tapaus Caroline Calloway / Natalie Beach, ja arviomme on: paljon melua tyhjästä. Jonna pohtii, miksi uusi elämäkerta moralisoi Susan Sontagia niin, kun hyvän elämäkerran tehtävä on olla moralisoimatta. Jaksossa mainitaan myös... designreput. Jakso on tehty yhteistyössä Plan International Suomen kanssa. LUE: Margaret Atwood: Testamentit (Otava, suom. Hilkka Pekkanen) Karl Ove Kausgård: Inadvertent (Why I Write) Kuva: Alasdair McLellan

Laiha koira on keskustelun aiheena vaarallinen. Siinä on vain kaksi suuntaa. Joko siirrytään ihmettelemään eläinsuojeluilmoitusten hyötyjä tai haittoja. Tai ketju täyttyy omistajista, joiden mielestä koiran laihuudesta huomauttelu on vain kateellisten höpinää ja tietämättömien pöhinää. Kerron uutisen. Laiha koira on laiha. Se ei ole hoikka, kevyt, hento tai keiju. Se on laiha, jonka paino on liian matala. Syitä koiran laihuudelle keksitään useita. Perusselityksiä ovat genetiikka aineenvaihdunta ruuansulatus aktiivisuus rakenne lihaksikkuus ja oma ehdoton suosikki: omistaja on itsekin laiha Podcastissä käsitellään itsepetosta, jossa nähdään mitä halutaan. Jättikoirien kasvun säätelyäkään ei unohdeta. Piipahdetaan myös ihmettelemässä miksi eläinlääkärit eivät sano mitään koiran laihuudesta. Mainitsen myös suhtautumiseni kylkiluiden näkymiseen lihavuuskunnon mittarina - spoileri: inhoan sitä. Aitoja syitä koiran laihuudelle on tasan kaksi: koira syö liian vähän kaloreita koira on sairas Laihuuden syihin puuttumatta, niin vallalla on selvät trendit suhteessa painoon. [list] Hoikkuus on haluttua ja siitä ollaan koiran kohdalla ylpeitä Vieraan koiran lihavuudesta on velvollisuus huomauttaa Oman koiran laihuudesta huomauttaminen kertoo ihmisten typeryydestä [/list]

Liha on koiran ruuan perusta. Se on perusta kuivamuonissa, joissa muistetaan aina mainostaa kuinka paljon sitä niissä on. Se on perusta myös raakaruokinnassa, jota kuuluisikin kutsua lihapohjaiseksi ruokinnaksi - jo pelkästään siksi, että raakuus itsessään ei tuo mitään etua. Vaikka liha on aina koirien ravitsemuksessa mukana, niin sen olemus ja aito rooli on kuitenkin monille epäselvä. Se ehkä johtuu lihan arkipäiväisyydestä, ei ole koskaan joutunut miettimään sitä. Webinaaritallenne esittelee lihan, sen merkityksen ja roolin koiralle. Luennon ensimmäinen osio käsittelee aiheesta liha kysymykset mitä liha on miksi lihaa annetaan haittoja tai etuja lihasta on Podcast-tallenteen kuunneltuasi tai videot katsottuasi sinulle pitäisi olla pääosiltaan selvää mitkä ovat syyt lihan käyttämiseen ja onko se täysipainoista ruokaa. Sinulle selviää myös miksi kysymykseen paljonko lihaa annetaan, ei voida vastata tyhjentävästi (- mutta sitä annetaan noin puolitoista kertaa enemmän kuin kuivamuonaa). Luennon intro: https://www.youtube.com/watch?v=XxQj-RBBl9o Pyramidin perusta https://www.youtube.com/watch?v=rpzX9O6TjZw Kun joku sanoo, että käyttää koiransa ruokinnassa lihaa, niin milloinkaan ei tiedä mitä aidosti käytetään. Useimmat muut asiat selviävät kontekstistä, mutta ei koskaan liha - tiedetään vain, että kyseessä ei ole kasvisruokaa, ei luita eikä elimiä. Liha tarkoittaa kahta eri asiaa: mitä se pitää sisällään raaka-aineena mitä ravintoaineita se sisältää Koostumus raaka-aineena vaikuttaa sulavuuteen, joskus koiran terveyteen, ja sen suhteen erilaiset lihaksi kutsutut tuotteet voivat olla erilaisia. Sulavan osan suhteen sen sijaan kaikki lihat ovat käytännössä samanlaisia. Lihan korvaaminen muilla raaka-aineilla, joka tarkoittaa vegaanista ruokavaliota, on mahdollista. Se on kuitenkin erittäin vaikeaa ja lisää ruuan kokonaismäärää. Ravintopyramidin rakenne ei kerro ryhmien tärkeyttä. Se kuvaa syöntimäärää ja vahvasti lisäksi energiasisällön kautta. Sen takia ihmisellä pyramidi rakentuu kasviksille ja lihat ovat ylhäällä pienenä osuutena. Koiran ravintopyramidi rakentuu aivan toisinpäin, jolloin pohja perustuu lihaan ja siinä kohtaa missä ihmisellä on liha, koiralla on sisäelimet, käytännössä maksa. Pyramidin huipulla, vähäisin tarvittava määrä, rakentuu koiralla kasviusmaailmassa ja käsittää käytännössä vain kuidun. Siksi koiralle syötettävä ruoka koostuu vahvimmin lihasta ja vaadittava annos on se, mikä rasvan kautta laskettuna vaaditaan painon ylläpitämiseksi. Tankki täyteen https://www.youtube.com/watch?v=fqjaDQ6nSCY Koiran ruuassa on aina nähtävä kokonaisuus, mutta huomioiden osien merkitys. Siksi lihan antama energia ei ole sen sisältämä kokonaisenergia, vaan rasvagrammojen antama energia. Hiilihydraattien kanssa on mahdollista kattaa energiavaje, jos rasvaa ei ole riittävästi, mutta vaadittava syöntimäärä on aina tuplat rasvaan verrattuna. Käytännössä ero on vielä suurempi, koska rasvalla ja hiilihydraatilla tarkoitetaan ruoka-aineita, jotka sisältävät jommankumman tai molemmat. Lisäksi eroa kasvattaa sulavuus. Liha ja sen sisältämä rasva on erittäin hyvin sulavaa (poislukien jänteet ja sidekudos, mutta niistäkin rasva sulaa ongelmitta) kun taasen viljat kypsennettynäkin ovat heikommin sulavia. Elimistö pyrkii käyttämään ensisijaisesti sokereita energiaksi. Syitä on kaksi: solut käyttävät käytännössä vain glukoosia energiaksi (kyllä, muutama poikkeus löytyy) hiilihydraatteja ei käytetä mihinkään muualle ja varastointikin tapahtuu muuttamalla ne rasvaksi Rasva on tehokkaampi energian lähde kalorisisältönsä suhteen, mutta hitaammin käytettävissä ja rasvan osia tarvitaan muuallakin; soluihin, hermostoon jne. Jos ihminen ei saa ravinnostaan sokereita, niin ihminen menee ketoosiin, joka on puolustuskeino poikkeustilannetta vastaan. Koira ei käytännössä mene ketoosiin, koska sen maksa tuottaa lihan sisältämistä aminiohapoista sekä rasvahapoista kaiken tarvittavan glukoosin ja erittäin tehokkaasti. Joten koiralle liha tarjoaa kaikean tarvittavan energiatasolla. Riittävä annos lihaa saadaan silloin kun koiran lihavuuskunto on oikein. Suomeksi: koira ei ole laiha. 30 kg koiralla se tarkoittaa rehutason lihaa noin puoli kiloa päivässä, vähintään. Suositus: Ketoosi Nooan arkki https://www.youtube.com/watch?v=bc3cfzFQW8Y Lihojen ero ei ole eläinlajien välillä. Lihojen ero tulee niiden erilaisesta rasvamäärästä. Periaattellinen ero kuitenkin on: valkoinen liha eli linnut (jenkkiläisessä keittiössä myös porsas) punainen liha eli kaikki muut eläimet kala, joka on kuitenkin lähempänä punaista Vaaleassa lihassa on hieman vähemmän vereen liittyviä mineraaleja, eli mm. rautaa ja kuparia. Aidosti erot ovat merkityksettömiä. Hevosessa on muita korkeampi rautapitoisuus, mutta sen heikompi sulavuus tasaa tilanteen. Aito ero tulee rasvan koostumuksesta, joka johtuu hyvin pitkälle niiden syömästä ravinnosta ja hieman teurasiästä. Kalassa omega-3 rasvahapot EPA ja DHA erottaa ne muista, mutta kalatkin saavat ne ravinnostaan. Yleisen ravintomeemin mukaan koiralle olisi annettava 3 - 5 eläimen lihaa. Väite on väärin. On aivan sama mitä lihaa antaa, kunhan antaa lihaa. Jos haluaa tehdä tarkkaa säätöä, niin antaa punaisen tai valkoisen lihan joukossa kalaa sen rasvakoostumuksen takia. Lihojen puutteet tulevat mineraaleissa ja vitamiineissa, jonka takia ne on lisättävä erikseen. Kalsium, magnesium ja osa kaliumista saadaan luista tai purkista. A-vitamiini ja ne B-vitamiinit, jotka jäävät lihasta vajaaksi, otetaan maksasta. D-vitamiini, sinkki ja jodi otetaan purkista. Kun lihaa syytetään siitä, että se ei ole täysipainoista ruokaa, on jotain tietämättömyyden ja halpahintaisen tavoitteellisuuden väliltä. Ei kukaan ole koskaan väittänyt, että liha olisi täysravintoa. Moinen on yhtä päätöntä kuin toteaisi, että kasvisravinto ei sovi ihmiselle, koska kaura ei ole täydellistä ruokaa ihmiselle. Sen sijaan on väitetty, että sulava liha on täydellinen proteiinien ja rasvojen lähde - kaikki muu on saatava muusta ravinnosta. Suositus: Kolmen minuutin raaka Lihallinen terveys https://www.youtube.com/watch?v=Svdj99xWSuQ Liha ei ole ihmelääke. Mutta liha antaa energian pehmytkudosten rakennusaineet Liha ei pysty rakentamaan luustoa. Siihen tarvitaan kalsiumia, vaikka luusta. Liha ei tuo lisää terveyttä. Liha pystyy estämään määrätyistä puutoksista ja sopimattomasta ravinnosta syntyviä sairauksia. Mutta enemmän lihaa ei tarkoita parempaa terveyttä - se tarkoittaa vain lihomista. Kuivamuonissa on omat ongelmansa, jotka johtuvat lihan alhaisesta määrästä. Oikeammin ongelmat saattavat syntyä niistä kuivamuonien raaka-aineista, joilla on paikattu matala määrä lihaa. Välillä kuulee väitettävän, että kun koira on siirretty lihapohjaisella raakaruualle, niin allergiat ovat parantuneet. Se on totaalinen virheväittämä. Allergia ei parane ja kyse onkin ollut kahdesta: allergeenin välttämisestä ruuan sopimattomuuden korjaamisesta Liha on koiralle rotutyypillistä ravintoa. En pidä ilmaisusta, sillä barf- ja huuhaamarkkinat ovat aiheuttaneet termille pahan inflaation. Lajityypillinen tarkoittaa ravintoa, joka sopii eläimen ruuansulatusjärjestelmälle sekä aineenvaihdunnalle. Hevoselle lajityypillinen ravinto on korsirehu, ihmiselle lajityypillinen ravinto on sekaravintoa ja koiralle lajityypillinen ravinto on lihaa ja muuta eläinperäistä. Suositus: Koira on lihansyöjä Kysyttävää? Heräsikö kysymyksiä tai kommentoitavaa? Voit käyttää Katiska Meta-foorumia, pääset myös kommentoinnin linkistä suoraan tämän webinaariin aiheeseen - käytä sitä. Ja jos haluat penkoa aihetta ruokinnan suunnittelu, niin löydät sen täältä. Haluat ehkä tutustua myös e-kirjaan Ravitsemuksen ABC: Koiran raakaruokinta. Jos tarvitset apua koirasi ruokinnan rakentamisessa tai ruokaongelmissa, niin Katiskan puhelinpalvelu on juurikin siihen tarkoitettu!

Growth hackingistä eli kasvuhakkeroinnista pöhistään nyt yritysmaailmassa kovasti. Onko growth hacking uusi markkinointi? Siitä tässä episodissa keskustelemassa Loyalisticin perustajan Antti Pietilän kanssa Growth Triben Suomen maajohtaja Anssi Rantanen. Growth hackingillä tarkoitetaan dataohjattua markkinointia, jota ohjaa nopea kokeilu. Digitaalinen markkinointi ja digitalisoituva asiakaspolku mahdollistavat dataohjatun tekemisen, ja juuri se on avannut ovensa nopealle ja jatkuvalle optimoinnille. Enää markkinointi ei ole vain asiakkaiden sisäänheittoa, vaan sillä tarkoitetaan koko asiakaspolun optimointia. Enää ei myöskään mennä vain uskon varassa, vaan dataan uskoen. Niinpä markkinointibudjetti ei ole enää nykyään tietty prosentti liikevaihdosta, vaan markkinointiin laitetaan niin paljon rahaa kuin mitatusti käytetylle lisäeurolle voidaan tuottoa näyttää. Growth Tribe on Hollannista liikkeelle lähtenyt kasvuhakkeroinnin koulutusyritys, ja Antti osallistui vähän aikaa sitten yrityksen kaksipäiväiselle Growth Hacking Crash Courselle. Podcastin ajastetut muistiinpanot: [00:56] Syitä, miksi yritykset eivät kasva [03:13] Growth Triben tarina [05:53] Onko growth hacking uusi markkinointi? [17:41] Markkinoijan T:n muotoinen osaamisprofiili [25:17] Epäonnistumisen salliminen [36:32] Eksperimenttien suunnittelu. Lue lisää markkinoinnin automaatiojärjestelmä Loyalisticista: https://loyalistic.com/fi/ Tutustu Antti Pietilään LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Tutustu Antti Pietilään Twitterissä: https://www.twitter.com/anttipietila/ Lue lisää Growth Tribesta: https://growthtribe.fi/ Tutustu Growth Triben kaksipäiväiseen Growth Hacking Crash Courseen: https://growthtribe.fi/growth-hacking-academy/2-day-crash-course Katso Growth Triben video "What is Growth Hacking - Data Driven Marketing 2018": https://youtu.be/khycfkmMovQ Katso Growth Triben video "Why your Company Needs Rapid Experimentation": https://youtu.be/XBqM17MKz6U Tutustu Anssi Rantaseen LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/anssirantanen/

Afrikan väestö kaksinkertaistuu. Löytyykö uusille afrikkalaisille töitä ja hidastuuko väestönkasvu vaurastumisen myötä, niin kuin muualla maailmassa on käynyt? Vastaamassa taloustieteen professori Pertti Haaparanta Aalto yliopistosta.

Tähän asti tapahtunutta: Jari Sarasvuosta kertova Valmentaja-elokuva ei kerännyt elokuvateattereihin kuin reilut 10 000 katsojaa. Helsingin Sanomien kriitikko Anton Vanha-Majamaa antoi sille yhden tähden. Temonen hyökkäsi sosiaalisessa mediassa Vanha-Majamaata vastaan kutsumalla tätä muun muassa vellihousuksi. Antti X Antti -podcastissa Temosta kehotettiin tekemään vastaisuudessa parempia elokuvia. JA NYT TEMONEN ON PODCASTIN VIERAANA! Miksi Valmentaja Temosen mukaan floppasi? Miksi sitä markkinoitiin lauseella: "Tule ja närkästy"? Miksi Temonen hyökkäilee julkisuudessa kriitikoidensa kimppuun - eikä heidän kirjoitustensa? Minkä vuoksi Vanha-Majamaa antoi Temosen mukaan elokuvalle yhden tähden - ja miten se liittyy Vanha-Majamaan ja Laura Frimanin ensi vuonna ilmestyvään Mikael Gabriel -kirjaan? Kuuntele, niin tiedät!

Yksi kuva kertoi suomalaisten nuorten miesten osaamisen laskusta. Laskun syitä ei tiedetä, mutta se ei estä ihmisiä spekuloimasta. Lisää >> http://ift.tt/2Gwsj3p

Teitittely alkaa olla Suomessa katoavaa kansanperinnettä. Syitä kohteliaisuutta tai kunnioitusta ilmaisevan puhuttelumuodon vähenemiseen on monia, kuten kielen luonnollinen muuttuminen, tasavertaisuus-ajattelu mutta myös teitittelyn vaikeus. Suomalainen on mestari keksimään kiertoilmauksia vieraampia ihmisiä puhuteltaessa. Äänessä ovat Saako sinutella vai täytyykö teititellä artikkelikokoelman toinen tekijä, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta, lehtori Sirpa Kajarinne Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta sekä virkakieliasiantuntija Ulla Tiililä Kotukselta. Toimittajana Jarmo Laitaneva.

Missä vaiheessa ulkosuomalainen muuttuu ulkomaalaiseksi? Anu on nyt, monien Australian vuosien jälkeen kahden maan kansalainen. Syitä kansalaisuuden hakemiselle oli monia.

Jos olimme unohtaneet, että kuvilla yritetään vaikuttaa meihin ihmisiin, muikkari tuli saman tien. Ansaitulla tupakkatauolla uutta askia tutkiessa voi ihan kohta törmätä kutkuttavaan kuvamateriaaliin. Eikä kuvien tarve tähän lopu. Nyt ne vihdoin tulee: varoituskuvat tupakka-askeihin. Yhteensä kuvia on 42 erilaista. Niistä 19 nauratti ääneen, muiden kohdalla onnistuin pidättelemään. Suomessa meitä tumman huumorin harrastajia on yllättävän paljon. Nyt riskinä on, että uuden tupakkalain, ja uusien kuvien myötä, moni haluaa kerätä koko sarjan ja näin uudet askit aiheuttavat todellisen ryntäyksen tupakkahyllyille. Meitä varoitetaan aika säännöllisesti. NURMIKOLLE ASTUMINEN SAKON UHALLA EHDOTTOMASTI KIELLETTY- tyyppisiä klassikkokylttejä löytyy edelleen joka paikasta. Usko sanojen voimaan on säilynyt. Mitä enemmän ulkomailla tehdään terrori-iskuja, sitä hienosyisempiä varoituksia laaditaan meille mökkiostoksia laativille suomalaisille. Sadevaroituksen kynnys madaltuu koko ajan, kohta sireenit ulvovat hajanaisesta ripottelusta. Tuulivaroitus saa kansalaisemme pitämään lippalakistaan tuimasta kiinni, vaikka haapakaan ei vielä havise. Viranomaisradiosta kumajava jalankulkusää saa orastavaan paniikkiin. Tupakka-askien kuvavaroitukset ovat haastavampia. Me olemme turtuneita kuviin. Uutisten raajanpätkät ja veriset jarrutusjäljet tulevat säännöllisesti iltapalamme yhteyteen. Netissä näkee päivittäin inhottavia kuvia. Voi ennustaa, että askikuvien vaikutus on maltillinen. Uusia tupakka-askikuvia tutkiessani sain ulvoa. Kun olin kuivannut itseni, aloin pohtia taiteentekijöiden, tunnelmatakojien, työtä. Ketä ovat nuo avonaisen arkun äärellä seisovat ihmiset ja miten savuketta hipelöivän pikkupojan naamalle on saatu loihdittua noin monipuolinen ilme. Poitsu on samaan aikaan surullinen tulevasta kohtalostaan ja välinpitämättömän määrätietoinen otteessaan. Hän itkee näkymättömästi sisäänpäin vanhemmilleen tuottamaansa pettymystä ja jotenkin jopa täydellistä epäonnistumistaan ihmisenä. Yhdessä sameassa kuvassa! Kuva, jossa isi on vuoteessa sininen ja muu perhe lepäsi hänen kylkiluillaan, sai ajattelemaan. Tekstinä oli: pysy elossa läheisiäsi varten. Näiden kuvien ympärille saadaan vielä hyviä filosofisia keskusteluja, kun aski putoaa mökkiterassin pöydälle. Jotkut kuvat tuovat mieleen Manaaja-elokuvan vuodelta -73. Muut tunnelmat ovat samalta vuosikymmeneltä. Ajalta jolloin tupakansavu oli vain savua ja sen seasta ei nopeasti laskenut kuinka monta lapsen päätä keittiöstä löytyykään. Syystäkin on kysytty, miksei alkoholijuomiin tule varoituskuvia. Syitä monen mielestä olisi. Pelottaako laatijoita, että vaikutuksen alaisena nuo kuvat naurattaisivat väkisin ja merkitys kääntyisi päälaelleen. Lihavuus ja sen oheissairaudet meitä tappavat. Miksei kukaan varoittanut?! Miten monta vuotta pitää vielä elää vastuuttomasti omien mielitekojensa orjana, ennen kuin elintarvikkeisiin saadaan varoituskuvat? Sipsipussiin mahtuu sarjakuva herkuttelijan kohtalosta. Nutellapurkissa on kylkiasennossa lekottelevan rouvan ja merinorsun yhdistelmä ja kantta ruuvatessa kajahtaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen tunnussävel. Mönkijöihin tarvittaisiin Suomessa myös varoituskuvat. Isoin varoituskuva, se jossa päätön mönkkärikuski kysyy vastaantulijalta tekstiviestillä tietä, liehuisi kolmen metrin korkeudessa ajokin piiskalipussa. Kun meitä varoitetaan, voidaan sanoa, että on varoitettu. Pohjimmiltaan on kyse elämänlaadusta, valinnoista ja siitä miten päivä ja elämä voi yllättäen mennä pilalle, itseltä ja muilta. Siksi haluaisin varoitustekstit myös ihmisiin. Kuvat ovat valmiina. Selässä lukisi monella Sosiaali- ja terveysministeriön vaatimuksesta: VAROITUS. LÄPEENSÄ TÖYKEÄ IHMINEN. Toisella olisi: VAROITUS. MASENTUNUT JA ARVAAMATON. Rikkinäiseenkin nahkatakkiin saa ommeltua: VAROITUS. OMISTAA VÄKIVALTAGEENIN. Ja kävelykadun liepeillä vilisi selkälappuja: YLEENSÄ HUMALASSA. PATOLOGINEN VALEHTELIJA. Moni kiittäisi jälkeenpäin, jos rasvatukkaisen pikkutakkikaverin selässä olisi ollut varoitustarra: NARSISTI. RUOKKIMINEN KIELLETTY. Ja sitten kun kynnys varoitustarroille madaltuu, saattaa nähdä ihmisotuksen selässä jopa varoitustekstin: IRONIAN VILJELIJÄ. Sitten meitä vasta olisi varoitettu ja voisimme aloittaa elämämme suunnittelun puhtaalta pöydältä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Parisuhdetta, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskeva vapaus liitetään usein Skandinavian maihin. Esimerkiksi angloamerikkalaisessa populaarikulttuurissa estottomat ja kokeilunhaluiset skandinaavit muodostavat omanlaisensa stereotypian. Aina näin ei ole ollut ja onkin kieltämättä erikoista, kuinka perin juurin luterilaisista pohjoisista yhteiskunnista on tullut sukupuoliliberalismin tyyssijoja. Syitä tälle kehityskululle on varmasti monia ja yksi kenties yllättävimmistä tulee antropologian suunnalta, 1900-luvun alun etnografisista tutkimuksista melanesialaisten sukupuolielämästä. The post Skandinaavisen vapaan seksin melanesialaiset juuret appeared first on AntroBlogi.

Kuudennessa Flowa-podcast-episodissa aiheena on ohjelmointikielten aateliin kuuluva, Javan virtuaalikoneen päällä toimivat LISP-variantti Clojure. Podcastissä selviää muun muassa, miksi Clojure on kilpailuetu niille yrityksille, jotka sitä käyttävät. Vieraana on tällä kertaa itsenäinen softakehittäjä ja Clojure Cupin pääjärjestäjä Tero Parviainen (@teropa) sekä Flowan Clojure-guru Tero Kadenius (@pisketti). Haastattelemassa Teroja on vasta Clojure-fanboy-asteella oleva funktio-ohjelmointi-intoilija Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat). Tämänkertaisessa episodissa aiemmista episodeista tuttua anti-agile jäärää tuuraa Olli Olioguru, joka epäilee, että funktio-ohjelmointi on aivan liian vaikeaa junnukoodaajille sekä päivittelee sitä, kuinka halpakoodausmaista tuleva Java-koodikin on kuraa eikä siten uskalla edes ajatella offshore-Clojure-koodin kryptisyyttä. Podcast-isäntä Ari-Pekka haastaa myös vieraitaan sillä ikävällä tosiasialla, että Javan virtuaalikonetta on kehitetty pitkälti vain Javan ehdoilla ja muut Javan virtuaalikoneen päällä toimivat kielet kärsivät siitä. Clojure guruilun lisäksi Tero Parviainen on hyvin perillä siitä mitä frontend-kehityspuolelle kuuluu. Hän on kirjoittamassa kirjaa otsikolla ”Build Your Own AngularJS” ja häneltä on julkaistu teos otsikolla ”Real-time Web Application Development using Vert.x 2.0”. Taustalla ennen Clojurea Tero Parviaisella on Java ja Ruby. Podcastissa Tero Parviainen paljastaa, että vielä vuosi sitten hän ei olisi vakavissaan edes harkinnut Clojurea frontissa, mutta nyt tilanne on muuttunut, sillä Clojure-rintamalla on tapahtunut todella paljon erityisesti frontend -kehityksen saralla. Tätä nykyä käyttötapauksia, missä Parviainen ei käyttäisi Clojurea on aina vaan vähemmän ja vähemmän. Lisää tietoa Terosta löytyy osoitteesta http://teropa.info.Tero Kadeniuksen taustat ovat vahvimmin Java-ohjelmoinnissa. Clojureen hän pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa noin neljä vuotta sitten. Vapaa-ajan Clojure-projektien lisäksi taustalla on vuoden mittainen Clojure-työprojekti. Myös Tero on kirjoittamassa kirjaa, mutta aiheena on Agile- ja Lean-sovelluskehitys. Näillä näkyminen kirja on tulossa julki vielä tämän vuoden aikana.