Podcasts about uudenmaan

Mikä on eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden merkitys demokratialle? Keskustelemassa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja väitöskirjatutkija Samuli Laine Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämien maakohtaisten tuontitullien on määrä astua voimaan keskiviikkoaamuna. Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo tuoreet käänteet tullikiistassa. Trumpin tullit ovat hermostuttaneet maailman pörssit. Mitä piensijoittajien nyt kannattaa tehdä? Puhelimessa Suomen osakesäästäjien varapuheenjohtaja Matti Hirvonen. Hallitus aikoo leikata vammaispalveluista 20 miljoonaa euroa osana sote-säästöjä. Millä tolalla vammaispalvelut ovat? Keskustelemassa Invalidiliiton neuvontalakimies Petteri Pitkänen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Timo Hokkanen. Juontajana Seija Vaaherkumpu, toimittajina Pirjo Auvinen ja Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Lakot ovat alkaneet. Kuulemme tunnelmia lakkoporteilta Raahesta sekä Turusta. Miksi nyt lakkoillaan? Millaiset ovat työntekijöiden vaatimukset ja miksi? Entä millainen taloustilanne on työnantajien näkökulmasta? Keskustelemassa tutkija Ilkka Kärrylä ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Etlasta. Ruotsin ja Latvian välinen tietoliikennekaapeli vaurioitui sunnuntaina Itämerellä Ruotsin talousvesillä. Ruotsin syyttäjänviraston mukaan yksi alus on nyt takavarikoitu epäiltynä vauriosta ja rikosnimike tutkinnassa on törkeä tuhotyö. Vaurio on jo kuudes putki- tai kaapelivaurio Itämeren alueella reilun kahden vuoden aikana. Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolaisen mukaan vaurio ei ollut yllätys. Hyvinvointialueilla voi löytyä toimivia ratkaisuja vuokralääkärien käyttöön. Keskustelemassa palvelutuotannon johtaja Matias Pälve Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta sekä johtava ylilääkäri Kaisa Rajala Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Käännytyslaki eteni perustuslakivaliokunnasta. Millainen on uusi nk. käännytyslaki? Torjuuko se tehokkaasti Venäjän hybridivaikuttamista? Kuinka se ottaa huomioon kansainvälisen lainsäädännön ja ihmisoikeudet? Keskustelemassa kansanedustjat Heikki Vestman (kok), Johanna Ojala-Niemelä (sdp.) sekä Vilhelm Junnila (ps.) Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Pohjois-Koreassa. Vierailun merkitystä arvioi maailmanpolitiikan emeritusprofessori Pekka Korhonen. Poliisi selvittää somessa tapahtunutta seksuaalirikosten sarjaa. Kuinka yleistä on nettiahdistelu ja miten sitä voisi estää? Keskustelemassa rikoskomisario Maria Hietajärvi Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta ja kehittämispäällikkö Tanja Simola Pelastakaa lapset ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Lotta Lautala ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Tuusulanjärven länsipuolella kohoavalla Sarvikalliolla käytiin piknikillä jo sata vuotta sitten. Alueen taiteilijayhteisö kutsui sitä Pikku-Koliksi ja viimeisteli siellä useita maisemataulujaan. Nyt kaunis kukkula ja sen yhteydessä oleva reitistö vetää alueelle 70 000 kävijää vuodessa. Kun yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Sarvikallion virkistysaluetta pyörittävän Uuvin eli Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen erikoissuunnittelija Silva Sallamaa lähti tarkastuskäynnille, lyöttäytyi retkeilytoimittaja Joppe Ranta seuraan. Reissulla tuli käymälän paperitilanne tarkastettua ja selvisipä toimittajalle pomppuisen ulkoilureitinkin tarkoitus.

Sosiaalityön työvoimapula. Hallitus päätti kehysriihessä 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalialalle ja samalla laskea sosiaalityöntekijöiden sijaisten pätevyysvaatimuksia. Pystytäänkö tällä paikkamaan työvoimapulaa vai kärsivätkö palvelut? Millä muilla tavoilla työvoimapulaa voitaisiin helpottaa? Studiossa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Puhelimessa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. Nordean julkaisee tuoreen talousennusteensa. Mihin suuntaan Suomen talous on menossa? Puhelimessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Ihmisoikeudet Suomessa. Amnesty International julkaisee vuosiraporttinsa keskiviikkona. Suomessa on käyty kiivasta keskustelua perustuslain ja kansainvälisten sopimusten antamasta turvasta ja toisaalta kansallisen turvallisuuden takaamisesta. Miten ihmisoikeudet toteutuvat ja voidaanko niistä joustaa? Studiossa Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vierailee Kiinassa. Suurvallat ovat olleet nihkeissä väleissä ja tätäkin vierailua värittävät jännitteiset suhteet. Pekingistä raportoi kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. ITE-taiteella tarkoitetaan itseoppineiden taitelijoiden tekemää nykykansantaidetta ja termi on lyhenne itse tehdystä elämästä. Viimeisimpänä on juuri tehty Uudenmaan alueen ITE-taiteen kartoitus, joten nyt koko Manner-Suomi on kertaalleen käyty läpi. Mitä tällä tiedolla tehdään ja pitäisikö kierros aloittaa alusta uusien sukupolvien tultua mukaan? Suurten kaupunkien liepeille siirryttäessä myös ITE-taide ympäristöineen on muuttunut urbaanimmaksi. Tämän päivän ITE-taiteessa näkyvätkin esimerkiksi erilaisten alakulttuurien vaikutukset. Kaupungeissa vapaiden tilojen ja joutomaiden määrä on vähentynyt. Missä siis elää tämän päivän ITE-taide ja vieläkö pihapiirien veistospuistoja syntyy? Ensi kesänä Hyvinkäällä avataan uusi Middle of Nowhere -ITE-taidepuisto ja vuoden 2024 ITE-taiteen tunnustus annettiin Vantaan Hakkilan konttikylän yhteisölle. Mikä merkitys tekemisen ja esittämisen tiloilla on? Itse oppineiden taiteentekijöiden teoksia on viime vuosina nähty museonäyttelyissäkin ITE-taiteen brändin suojassa, mutta mitään virallista asemaa nykykansantaiteen tekijöillä ei ole, kuilu virallisen taidemaailman rakenteisiin on selkeä. Pitäisikö ITE-taiteen pysyä jatkossakin villinä ja vapaana vyöhykkeenä? Onko ITE-taide siis murroksessa ja millaisia ovat nykykansantaiteen uudet tuulet? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana taiteilijat Paula Huhtanen ja Greger Grönholm, kultttuurituottaja Raija Kallioinen ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta sekä ITE ry:n puheenjohtaja ja ITE-taidetta pitkään dokumentoinut taiteilija, valokuvaaja Veli Granö. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Jos on tietoa ja on taitoa ja on rohkeutta, ja sitä ei muilla tunnu olevan, sitä näkemystä – niin sitten on vähän niin kuin velvollisuus palata joulutauolta uuden jakson muodossa. Tässä jaksossa Milla, Pilvi ja Jyri taluttavat näytille viimeaikaiset kuumimmat tietosuojauutiset.  Aloitamme Keskon säilytysaikoja koskevasta tapauksesta, jossa kokeiltiin miten pitkälle perinteistä “säilytetään tietoja asiakassuhteen ajan ja vähän päälle” -mallia voidaan venyttää, jota myös S-ryhmä kokeili ottaa käyttöön, ennen Kesko-tapauksen julkistamista.  Käsittelemme myös TietosuojaPod-exclusive-skuuppi rikosasiaa, jossa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi henkilöstöpäällikkönä toimineen henkilön identiteettivarkaudesta, kun käräjäoikeus katsoi tämän tekeytyneen työntekijäksi saadakseen yksityiseltä terveydenhuollon tarjoajalta työntekijän terveystietoja. Mikä yritys oli kyseessä? Kuuntele jakso, niin tiedät! Käymme läpi myös tietosuojalain uudet muutokset ja “roustaamme” kansanedustaja Aura Sallaa hänen viimeaikaisista lausunnoistaan.  Hyppää TietosuojaPodin siivelle ja aloita vuosi 2024 syöksyllä tietosuojan vinkeään maailmaan!   Linkit: Valtioneuvosto: “Tietosuojalakeja muutetaan vastaamaan EU:n tietosuojalainsäädäntöä”  https://valtioneuvosto.fi/-//1410853/tietosuojalakeja-muutetaan-vastaamaan-eu-n-tietosuojalainsaadantoa   Tietosuojavaltuutetun toimisto: “Tietosuojalaki ja rikosasioiden tietosuojalaki muuttuvat 1.1.2024 alkaen” https://tietosuoja.fi/-/tietosuojalaki-ja-rikosasioiden-tietosuojalaki-muuttuvat-1.1.2024-alkaen   HS: “Tiktok pitäisi kieltää EU:ssa, sanoo aiemmin Metalla työskennellyt kansan­edustaja Salla” https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010103586.html   Tietosuojavaltuutetun toimisto: “Tietosuojavaltuutettu: Ostotietojen säilyttämistä koko asiakassuhteen ajan ei voida pitää tarpeellisena” https://tietosuoja.fi/-/tietosuojavaltuutettu-ostotietojen-sailyttamista-koko-asiakassuhteen-ajan-ei-voida-pitaa-tarpeellisena   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Miten hyvinvointialueiden rooli Uudellamaalla poikkeaa muusta maasta? Millaisia erityisvaateita tämä asettaa johtamiselle? Mitä järjestäjäperustainen ohjaus edellyttää hyvinvointialueelta? Vieraina Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja sekä Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja.

Kiovasta raportoi Maxim Fedorov ja Moskovasta Heikki Heiskanen. Moskovan lennokki-iskut ja Ukraina sotatilanne. Vieraina väitöskirjatutkija Eemil Mitikka, Aleksanteri-instituutti, ja Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi. Nato-maiden ulkoministerit koolla, Oslosta raportoi Pirjo Auvinen. Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko laajeni. Miten työntekijöiden lakko vaikuttaa lasten ja nuorten arkeen lastensuojeluyksikössä? Puhelimessa yksikönjohtaja Sanna Mansikkaniemi Matarin nuorisokodista Vantaalta.  Mitä uudelta hallitukselta odotetaan lastensuojelun kriisin ratkaisemiseksi? Vieraina neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala, STM, ja palveluyksikköpäällikkö Janne Alanko, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo ja Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tere Sammallahti ja Onni Rostila valittu Uudenmaan vaalipiiristä kansanedustajiksi! 00:00 Onni Rostila Perussuomalaiset Uusimaa Tere Sammallahti Kokoomus Uusimaa valittu eduskuntaan! 00:30 Eduskunnan saunatilat, kuntosali ja korkea katto 01:01 Onni ja Tere samaan hallitukseen, kok+ps+kesk (51%) #neuvottelija -kanavan suosikkikokoonpanot hallitukselle, sinipunaa ei toivota! kok+ps+kd+rkp toinen vaihtoehto (25%) 03:30 Uudenmaan vaalipiirin mahtitaistelu - Onni Rostila oli 5. perussuomalaisten kannatuskäyrällä ja saletissa jo ennakkoäänillä 05:10 Onni ja Tere -keskittymä, Viikon viisasteluklubin ja #neuvottelija -kanavan vaikutus läpimenoon 06:00 Tere Sammallahti lopulta 10. kokoomuksen kannatuskäyrällä, aluksi taistelua Noora Fagerström, Pia Lohikoski-akselilla 07:50 Kaikkien aikojen kovin kokoomuksen lista ja kohonnut äänikynnys Uudellamaalla 08:40 Perussuomalaisten lista ja markkinaoikeiston nousu, Riikka Purran merkitys 10:40 Ay-liikkeen kyseenalainen kampanja 12:50 Laajat trendit vaaleista: oikeisto voitti selvästi, punavihreän kuplan, keskustan ahdinko 15:50 Neuvotteluvaltaa tarvitaan,

Nakkisalaatti palaa 2023 toisella kvartaalilla ja iskeytyy ajankohtaisiin asioihin kyynisen rauhallisesti. Keskustelemme äänestämisen ja kulutuskäyttäytymisen eroista sekä taktisen äänestämisen käsitteestä ja mielettömyydestä. Kaapo muistelee haikein mielin Uudenmaan piiritystä ja Thomas kertoo mikä on tunneparisto! Mukavia kuunteluhetkiä!

Politiikan puskaradion Jari Hanska kertaa lähes hekumassa politiikan superviikkoa, johon kuului oikeistoblokin voittamat maalit, Sanna Marinin jälkeisen hallituksen spekulointi, NATO:on liittyminen sen perustamispäivänä Jarin perhekunnan kullitetun kynän avulla ja kaikkea muuta. 00:00 Jari Hanska, Jarno Liski, Marko-Oskari Lehtonen ym. muodostavat Politiikan puskaradion 01:12 Sanna Marinin sinimustasta lipusta poliittisen toimittajan unelma-aikaan 03:42 Kullitetun kynän tapaus - Suomi NATO:on 4.4.2023 07:49 Superdramaattiset eduskuntavaalit ja niiden kohokohdat, vaaliennusteiden heittelyt 09:50 Tere Sammallahti, Onni Rostila ja Uudenmaan kuoleman vaalipiiri 12:54 Söikö SDP punavihreän kuplan eväät - Vasemmisto, keskustapuolue ja vihreät romahtivat 14:50 Lin vittuuntuneet eläimet ja Orpon kierrätyspuhe 16:47 Putinistit lensivät pois eduskunnasta. Marinin Hornet-gaten vaikutus? 18:48 Kristillisdemokraatit, RKP pelipaikoilla. Pitkä pohdinta vähemistöhallituksista 25:50 Keskusta taas kerran avainroolissa 30:29 Perussuomaisten pitäisi mennä hallitukseen värjättyään Suomen vaalikartan 34:49 Sanna Marin viestijänä hallituksessa ja nyt sen ulkopuolella 38:37 Presidenttipeli kolmen suuren käsissä. Halla-Aho vs. Purra 41:30 Kansalliskonservativismi vs. woke. Politiikan arvokarttojen aukot. Miksi liberaalit eivät menestyneet. Fasistit-sosialistit-kommunistit 46:08 Politiikan puskaradion kunniaksi viikon vitsi #neuvottelijat #neuvottelija #vaalit #eduskuntavaalit #sannamarin #hallitus #hallitusneuvottelut Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Pekka Toveri, kenraalimajuri evp, entinen Panssariprikaatin komentaja ja nyt ehdokkaana Uudellamaalla vaalinumerolla 79 kolmannen kerran vieraana. Jaksossa analysoidaan uusia länsimaiden taistelupanssarivaunuja, Ukrainan hävittäjäpyyntöjä, Bahmutin rintamaa ja vastahyökkäyksen strategiaa. Mukana myös Toverin vaalijohjelman keskeisiä teemoja. 00:00 Leopard 2:n kyvykyydet, Ukrainan ilma-ase, hallitus ei ole hoitanut kestävyysvajetta 00:44 Pekka Toveri, ehdokkaana Uudenmaan kokoomuksesta vaalinumerolla 79 02:11 Leopard 2, Abrams ja Challenger 2 taistelupanssarivaunujen vertailu 06:25 Ukrainan rintamatilanne, Bahmutin rintama 10:20 Rikolliset Wagnerin tykinruokana 12:02 Ukrainan vastahyökkäyksen haasteet 16:30 Realistinen aikataulu länsimaisille ilma-aseille Ukrainassa 18:07 Venäjän tavoitteet sodassa 22:40 Ukrainan ongelmana on ampumatarvikkeiden puute, Eurooppa ja Nammo 27:45 Miten NATO-prosessi jatkuu uudessa eduskunnassa, ulkoinen turvallisuus 30:50 Sisäinen turvallisuus kuntoon Suomessa, hybridivaikuttaminen, kyber-uhka 33:09 Armeijassa oppi että euro on kova konsultti, 1,2-1,4% puolustusbudjetilla huipputuloksiin 36:05 Valmistelutyön ja kilpailullisen simulaation arvo 37:05 Venäjän rajan hybridiuhka 38:25 Kokoomuksen ohjelma, suomalaisen yhteiskunnan kolme tärkeintä tehtävää 40:40 Miksi hallituksen on vaihduttava 2023 vaaleissa 42:00 Bretoni-koira on paras rotu 42:59 Outro #sota #neuvottelija #neuvottelijat #ukraina #venäjä #NATO #politiikka #kokoomus #turpo #kestävyysvaje Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelij

Varjoviisasteluklubin oikeistokaappaus! Kaappareina Tere Sammallahti ja Onni Rostila, ehdolla eduskuntaan numeroilla 78 ja 341 Uudenmaan vaalipiiristä! 00:00 Ivan Puopolon Viisasteluklubin varjo-oikeistokaappaus 00:45 Onni Rostila 341 Perussuomalaiset Uusimaa Tere Sammallahti 78 Kokoomus Uusimaa. Karaokecornerissa Iron Maiden 03:00 Punavihreä kupla äänestettiin pois Virosta. 21% tuloveroaste vs. 58% Suomessa 11:30 Suomalaiset haluavat oikeistohallituksen 15:20 Ruotsin Tegnell oikeassa?! 16:50 VM:n boss move- leikkauslistakapina 19:20 Antti Rinteen II-tyypin diabetesihme, työllistävien yritysten romahdus jo ennen veronkorotuksia 27:50 Sananvapauscorner! Tasa-arvovaltuutettu ei salli mies-nais-jaon mainintaa kouluissa #woke-papisto 33:50 Aktivistit ulkomaanreissulla veronmaksajien piikkiin 37:00 Karaokecornerissa Käärijä. Päihtynyt setä Mika Lintilän vs. Sanna Marinin kesäradan ilo ja valo 38:10 Kepun jäsentenvälinen selkäänpuukotus ennen vaaleja 41:50 Onko Uudenmaan vaalipiiri helppo vai ns. shark pool? Alhaista vaalisabotaasia 45:30 Samin suositus Tere Sammallahden ja Onni Rostilan äänestämiseksi Ivan Puopolon Viisasteluohjelman perusteella 46:15 Onni Rostila eduskuntaan numerolla 341! 47:00 Tere Sammallahti eduskuntaan numerolla 78! 49:45 Sananvapauscornerin raider-tilasta terkut Ivanille! #neuvottelijat #neuvottelija #politiikka #arvot #konservativismi #liberalismi #kokoomus #perussuomalaiset #viisastelu Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Onko kukaan koskaan kysynyt ehdokkailta, mitä he ajattelevat vapaudesta, Alkon monopolista, Leopard-panssarivaunujen saatavuudesta, tulonsiirroista, veroista, elämästä ja omasta puolueestaan? Ehkä tuhansia kertoa. Tässä ne kysymykset vielä kerran – tällä kertaa liberalismin näkökulmasta ja kevään aina ajankohtaisella twistillä: valtionvelka ja sota Euroopassa. Vaalit 2023 -podcast päätetään Pinja Perholehdon haastattelulla. Pinja on tradenomi, Hyvinkään kaupunginvaltuuston ja Demarinuorten puheenjohtaja sekä eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Opiskelijapolitiikan konkarin suunta on ollut selvä; "Nälkä ja innostus kasvoivat tehdessä: entä jos voisin työskennellä muidenkin kuin nuorten asioiden puolesta? En ole tämän jälkeen katunut koskaan sitä, että lähdin mukaan sekä Demarinuoriin että SDP:hen." kertoo Perholehto. Pitääkö työuupumus kieltää lailla? Vuorossa on keskustelua myös uskottavasta taloudenpidosta, maahanmuutosta, SDP:n NATO-loikasta, nuorisopolitiikasta ja eurooppa-federalismista.

Uusmaalaisten osuus maan opiskeluikäisistä nuorista on kasvanut, mutta korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat maakunnassa muuta maata perässä. Ohjaako aluepolitiikka koulutuspolitiikkaa? Pitäisikö nuorten voida jäädä opiskelemaan kotiseudulleen? Millaista korkeakoulupolitiikkaa puolueet haluavat ensi vaalikaudella? Keskustelemassa ovat tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) sekä eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

Vieraana Johanna Tervanen Voisiko lasten ja perheiden pahoinvoinnin taustalla ollakin se, että vanhemmat eivät itse ole ole aikanaan tulleet hoivatuiksi? Miten voisi kyetä antamaan sellaista, jota itse ei ole saanut? Miten voisimme hoivata läheisiämme, tai itseämme? Hoiva kantaa ja luo toivoa, se auttaa erityisesti lastensuojelun palveluiden piirissä olevia vanhempia luomaan parempaa suhdetta lapsiinsa. On tärkeää myös tiedostaa ja auttaa vanhempia ymmärtämään se, miten heillä voi jokin oma kriisi aktivoitua silloin, kun heidän lapsensa on saman ikäinen kuin milloin oma kipeä trauma on tapahtunut. Ensin täytyy siis kohdata ja hoivata vanhemmat, ja tukea vanhempaa hoivaamaan lasta ja itseään. Myös auttajien oma tausta ja historia ja oman traumataakan kipukohtien tiedostaminen on tärkeää, jotta voi vaikuttavammin auttaa asiakkaita.   Jaksossa keskustellaan lisäksi suhdeperusteisuudesta ja dialogisuudesta sekä johdatellaan traumatietoisuuden pariin yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Tervasen kanssa. Johanna on toiminut pitkään mm. lastensuojelun päällikkönä sekä lastensuojelun johtavana asiantuntijana Uudenmaan eri alueilla.  Kiinnostuitko? Tästä löydät linkit jaksossa esiin nostetuille sivustoille ja aiheille: https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1536666 "Iso osa lastensuojeluongelmista kumpuaa vanhemman omista traumoista" – Nurmijärven lastensuojelu palkittiin Johanna Linner https://johannalinner.fi/  Theraplay  https://theraplay.fi/

Terveysdatasta ja hoidon vaikuttavuudesta puhutaan paljon. Mitä kaikkea terveysdata on ja voisiko se mahdollistaa yksilöllisemmän terveydenhuollon? Entä mitä kaikkea tarkoitetaan toissijaisella terveystietojen käyttämisellä? Mukana ajankohtaisessa jaksossa johtava ylilääkäri, toimialajohtaja ja dosentti Johanna Mattson Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpäkeskuksesta, kliinisen hematologian professori Kimmo Porkka Helsingin yliopistosta sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Sture Fjäder on kokoomuksen Uudenmaan vaalipiirin ehdokas ja Akavan entinen puheenjohtaja. Syksyllä 2022 Helsingin Sanomat kirjoitti poikkeukselliset kolme pääkirjoitusta, joissa kritisoitiin Sturea mm. hillittömäksi mieheksi ja arveltiin hyväksyvästi hänen seuraajansa pysyvän pois kohuista. Sami Miettinen keskustelee Sture Fjäderin kanssa mitä nämä paheksuttavat kohuominaisuudet voisivat olla: markkinaoikeistolaisuus, kokoomuslaisuus ja suorapuheisuus ainakin. Keskustelu pohtii kauppatieteiden maisterien ohutta roolia julkistaloudessa ja sen perkaamisessa, valtion velkaantumista, korkeita ansiotulon veroasteita, vasemmistohallitusta sekä markkinatalouden puuttumista mm. terveydenhoitopalveluista. 00:00-00:44 Sture Fjäder, hillitön mies? 00:45-44:42 Sture Fjäder ja Sami Miettinen keskustelevat Sturen talousoikeistolaisista näkemyksistä #politiikka #kokoomus #velkaantuminen #leikkaukset #sote #vaalit Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Missä ollaan onnellisia? Raumalla, Mikkelissä, Porissa ja Imatralla. Ei suinkaan pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla. Tekeekö työttömyys onnelliseksi? Onko onnellisuuden huippu pankolla makaaminen? Vai onko kiire ja hässäkkä kaukana omasta sukuyhteisöstä oikeasti tavoittelemisen arvoista? Suomalaisilla on aina mustapekka kädessä, jos ryhdymme vaatimaan vanhoja historiallisia rajoja. Joko Moskova tai Tukholma olisi hallitsijamme. Pitäisikö meidän ajaa pohjoismaista valtioliittoa ja edistää suomenkielisten ruotsinopintoja. Kepu pääkaupunkiseudun ykköseksi? Muuttaako Mikko Kärnän lähtö ehdokkaaksi Helsingissä asetelmat? Matkaa huipulle on, olihan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan kannatus oli Helsingin vaalipiirissä 2,9 prosenttia ja Uudenmaan vaalipiirissä 6,5 prosenttia. Kun väestö pakkautuu yhä edelleen pääkaupunkiseudulle, tulevaisuuden puolueilla tulee olla kunnon jalansija.

Deloitten On the Spot -podcastin kahdeksannessatoista jaksossa aiheena on sote-uudistuksen talousvalmistelu. Podcastissamme Deloitten julkissektorin hallinnon ja sisäisten palveluiden kehittämisestä vastaava Minna Tormilainen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousvalmistelujohtaja Ville Rajahalme pohtivat Rami Saarelan kanssa, miten hyvinvointialueiden taloussuunnittelu toteutetaan ja miten varmistetaan, että rahat riittävät ja palvelut toimivat.Länsi-Uudellamaalla sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyy toimintoja yli kymmenestä eri organisaatiosta. Talouden valmistelu on tämän tyyppisessä organisaatiossa moninaista eikä valmista pohjaa ole. Keskeisimmät valmistelukokonaisuudet ovat vuoden 2022 loppuun saakka kestävä transitio- eli muutosvaihe ja sen jälkeinen pysyväisorganisaation kehittäminen. Transitiovaiheessa keskeisimmät tehtävät ovat rahoituksen suunnittelu ja hakeminen sekä neuvottelut valtion kanssa. Pysyväisorganisaation kehittäminen sisältää yleisesti koko talouden organisoinnin ja prosessien määrittelyt. Myös taloushallinnon järjestelmät ovat jälkimmäisessä kriittinen kokonaisuus.Merkittävä tekijä suuren transformaation yhteydessä on muutoksen hallinta. Oleellista on, että henkilökunta tuntee uudet järjestelmät ja osaa käyttää niitä. Yksi suunnittelun ydintehtävistä on myös se, että häiriöriskit tunnistetaan ennalta ja niihin osataan varautua.Kaiken tavoitteena on tuottaa vaikuttavampia sote-palveluja tehokkaammin. Suuri muutos on oiva mahdollisuus uudistaa toimintaa ja ajattelumalleja. Käynnissä on kuitenkin yhtäaikaisesti valtavasti eri projekteja. Lähes kaikella on jonkinlainen talouskulma, joka pitää huomioida. Valmisteluaika on tiukka ja monia projekteja täytyy edistää samanaikaisesti. Tekemistä on siis todella paljon – miten toimintamallit saadaan ajoissa valmiiksi? Mitkä ovat kaikkein kriittisimmät tekijät, joihin täytyy keskittyä nyt ja vuodenvaihteessa?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojärjestelmiä vastaan oon laadittu hyvin poikkeuksellinen valitus, jonka ovat allekirjoittaneet 600 lääkäriä. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Maija Aalto. Tämä podcast julkaistiin 8.9.2022. Lue lisää aiheesta: -> Yli 600 lääkäriä vaatii Apotista luopumista https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009029236.html #hsvisio #hsvisiopodcast #sairaanhoito Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Suomi, Ruotsi, Turkki ja Nato-jäsenyys. Neuvottelut Turkin kanssa jatkuvat. Istanbulista toimittaja Risto Mattila Maailmaa uhkaa ruokakriisi Ukrainan sodan takia. Kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen Nairobista, ja MTK:n vilja-asiamies, EU-alueen maataloustuottajien kattojärjestö Copa Cogecan viljatyöryhmän puheenjohtaja Max Schulman ja yliopistolehtori Risto Marjomaa, Helsingin yliopisto. Texasin kouluampuminen, ainakin 20 kuollutta, toimittaja Juri von Bonsdorff, Washington. Työvoimapula yltää monelle alalle myös kesätyöhön. Mukana alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM, Talonrakennus ry:n Uudenmaan piirin aluejohtaja Diana Råman ja Petri Virolainen, johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Veikko Eränkö, Matti Koivisto ja Tarja Oinonen. Tuottaja Hanna Juuti.

Sote: Nytkö kaikki saadaan toimimaan?! Kun vuoden 2023 alusta uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, kaikki muuttuu. Vai muuttuuko? Saako kaikki jatkossa esimerkiksi psykiatriassa hyvää palkkaa? Podiatrin neljännen kauden toisessa jaksossa vieraana on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelujohtaja ja Espoon kaupungin terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen, joka avaa soten - kerrankin - kivuttomasti ja selkokielellä. Toisaalta, jaksossa voidaan lipsahtaa myös sotemasokismin puolelle…

Miten ja missä doulat voivat verkostoitua ja miksi yhteistyö kannattaa? Mitä tulisi huomioida, kun etsii doularyhmää tai perustaa uutta? Doulat toimivat pääasiassa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja samalla kuitenkin tarvitsevat toisiaan. Jaksovieraana on toinen Uudenmaan doulien perustajista, Anu Murto. Anu alkoi kahden nuorimman lapsensa hoitovapaiden aikana pohtia uutta suuntaa elämäänsä ja kouluttautui doulaksi Doula-akatemiassa. Kurssikaverinsa kanssa hän perusti doularyhmän varautuen myös siihen, että toimisivat vain doulaparina. Jaksossa Anu kertoo kasvaneen doularyhmänsä toimintaperiaatteista. Pohdimme erilaisten doularyhmämallien hyötyjä ja haasteita.

Poliitikot Nato-keskustelusta. Putinin kovat puheet ovat saaneet Nato-keskustelun kiihtymään ja lisäintoa siihen poimittiin presidentti Niinistön Uudenvuoden puheesta siinä määrin, että hän katsoi tarpeelliseksi kirjoittaa asiasta erikseen. Keskustelemassa kansanedustajat Iiris Suomela, vihr, Joonas Könttä, kesk. ja Jukka Kopra, kok. Korona on nyt laukalla, mutta vauhti kiihtyy edelleen, sanoo Asko Järvinen, infektioylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Koulujen alku. Hallitus pohtii etäopetukseen siirtymistä. Miten koronan kiihtyvä leviäminen otetaan huomioon kouluissa? Puheenjohtaja Olli Luukkainen, OAJ ja johtaja Kurt Torsell, Opetushallitus. Kolumni. Roope Lipasti: Kaikille löytyy joku urheilulaji. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Carolus Manninen ja Veera Sinervo. Tuottajana Tarja Oinonen.

7.34 Koronatilanne on vakava, yli 60 potilasta teholla, sairaaloiden tilanne ja mitä merkitsee, että rokotteet eivät alustavien tietojen perusteella kovin hyvin tehoa omikroniin.  Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:sta on haastateltavana. 8.10 EU:n rooli turvallisuuspäätöksissä, puhuvatko Venäjä ja Yhdysvallat EU:n yli. Energian hinta on ennätyskorkealla, mitä keinoja siihen on vaikuttaa, kun hiilestä pitää päästä eroon. Myös EU:n metsäpäätökset hiertävät Suomessa. Keskustelemassa europarlamentaarikot Heidi Hautala vihreät, Eero Heinäluoma sdp ja Mauri Pekkarinen keskusta.   8.34 Afganistanin median tila kutistuu, naisten asema heikkenee ja nälkä ja kurjuus lisääntyvät Taliban-hallinnon alla. Toimittajamme Maija Liuhto on haastatellut afganistanilaisia toimittajia tilanteesta ja on nyt itse haastateltavana. 8.45 Blogistina on ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen, joka toivoo edes ripauksen kiinalaismallista johtajuutta Suomen koronapäätöksentekoon.    Ykkösaamun juontajana Hanna Juuti, mediatoimittajana Janette Leino, ja toimittajina Marija Skara ja Jaana Kangas, tuottajana Marja Ala-Kokko.

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen eli Uuvin Sini Veuro ja Silva Sallamaa saapuvat Retkiradionon. Juttelemme vieraiden kanssa Uudenmaan retkeilyalueista ja niitä pyörittävästä Uuvista. Utelemme mitä Sini ja Silva syövät retkillä ja missä maisemissa he mieluiten liikkuvat. Paneudumme myös uudistettuun upeaan www.uuvi.fi -sivustoon. (kannattaa käydä kurkkaamassa se jo nyt). Tuttuun tyyliin ohjelmaa luotsaavat Aniko Lehtinen ja Joppe Ranta. #retkiradio #uuvi #retkeily

Koronaepidemia helpottuu. Uudenmaan koronarajoitukset lieventyivät. NHL-pelaajat pääsevät olympialaisiin. Sää on enimmäkseen poutainen.

Itäisen Uudenmaan lapset ovat yleisurheilleet jo vuodesta 1972 lähtien Vasakisoissa, eli tällä kertaa oli jo 50:s kerta perinteisen kilpailun merkeissä. Kisojen parhaimmiksi tyttö- ja poikayleisurheilijoiksi valittiin Porvoon Akilleen Venla Repo ja Porvoon Urheilijoiden Anton Myrtenblad. Repo kilpaili Vasakisoissa 13-vuotiaiden tyttöjen 60 metrin juoksussa, pituushypyssä, ja sen lisäksi hän oli Akilleen viestijoukkueessa. Myrtenblad kilpaili vastaavasti 13-vuotiaiden poikien pituudessa, kuulassa sekä viestijuoksussa. Kaksikko on ollut aiemminkin mukana Vasakisoissa, hyvällä menestyksellä.

Itäisen Uudenmaan lapset ovat yleisurheilleet jo vuodesta 1972 lähtien Vasakisoissa, eli tällä kertaa oli jo 50:s kerta perinteisen kilpailun merkeissä. Porvoon Urheilijoiden valmentaja Emmi Tiili oli omiensa suorituksiin erittäin tyytyväinen. Porvoon Urheilijat ja Akilles päättivät yhteistuumin, että tällä kertaa Vasakisojen kiertopalkintoa, Seurapokaalia ei jaeta. Tämä jakoi Keskuskentällä hiukan mielipiteitä, mutta Tiili piti päätöstä järkevänä. – Vaikka tällä kertaa ei laskettu seurapisteitä, niin jäi sellainen fiilis, että pärjäsimme myös seurana erinomaisesti, Tiili kommentoi.

Itäisen Uudenmaan lapset ovat yleisurheilleet jo vuodesta 1972 lähtien Vasakisoissa, eli tällä kertaa oli jo 50:s kerta perinteisen kilpailun merkeissä. Vasakisojen järjestelyistä vastasivat tosiaan perinteiseen tapaan Porvoon Akilles, Porvoon Urheilijat ja Uusimaa sanomalehti. Tällä kertaa säät eivät täysin suosineet, mutta muuten kaikki sujui ongelmitta. – Ihan hyvät fiilikset jäi kuitenkin, ja kaikki meni suunnitelmien mukaan sateesta ja tuulesta huolimatta, Vasakisojen järjestelyissä mukana ollut Porvoon Akilleen Leif Rikberg toteaa.

Täktominlahti on ainutlaatuinen merenlahti Hankoniemellä. Se on nykyään luonnonsuojelualue, ja eteläisen Suomen merkittävimpiä lintualueita. Lahti on matala ja vesi vaihtuu hitaasti. Se on kuin Itämeri pienoiskoossa: noin neliökilometrin laajuista merenlahtea uhkaa rehevöityminen ja umpeenkasvu. Hankolaiselle Ari Heinilälle alue on tuttu. Hän on viettänyt siellä vuosikymmeniä ja päätti ryhtyä toimimaan alueen hyväksi kymmenisen vuotta sitten. Hän sai mukaansa paljon eri tahoja yhteiseen suojeluhankkeeseen: Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoita, Hangon kaupungin, paikallisia asukkaita, maanomistajia ja yrityksiä, Metsähallituksen, luonnonsuojelujärjestö WWF:n. Tärkeänä osana alueen suojelua perustettiin kosteikko keräämään mereen kulkeutuvaa maa-ainesta ja ravinteita. Hankolaiset koululaiset ovat olleet mukana mm. istuttamassa kosteikon reunoille kasveja. Ari Heinilä ja suojeluhanke ovat saaneet hankkeesta mm. Läntisen Uudenmaan ympäristöpalkinnon ja Hangon kaupungin ympäristöpalkinnon. Minna Pyykkö on Hangossa Täktominlahden rantavedessä kahlailemassa Ari Heinilän kanssa ja juttelemassa sen nykytilasta.

Länsimaalainen edustuksellinen demokratia on monen mielestä paras tähän mennessä saavutettu poliittinen systeemi. Mutta kuinka hidas ja byrokraattinen demokratia vastaa ilmastokriisin kaltaiseen hätään? Miten ihmiset tulevat reagoimaan ilmastokriisin torjunnan läpileikkaaviin ja elämään vaikuttaviin päätöksiin? Onko muu kuin demokratia mahdollista? Ville Lähde on suomalainen filosofi ja tietokirjailija. Lähde toimi filosofisen Niin & näin -aikakauslehden päätoimittajanavuodesta 2010 vuoteen 2013. Hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2000, ja tohtoriksi vuonna 2008. Hän on keskittynyt ympäristöfilosofiaan ja tutkinut luonnon käsitettä ja sen historiaa muun muassa Jean-Jacques Rousseaun tuotannossa. Lähde on kirjoittanut myös paljon yhteiskunnallisia kirjoituksia keskittyen erityisesti ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Leo Stranius on suomalainen kansalaisaktivisti ja toimitusjohtaja. Aiemmin Stranius on työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut vuonna 2019 julkaistun omaelämäkerran Ekoistin muistelmat. Vuodesta 2013 Stranius on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän on myös HSY:n hallituksen jäsen, HKL:n johtokunnan jäsen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tuleeko Suomen pahimmille korona-alueille liikkumisrajoituksia ja maskipakko sakon uhalla? Keskustelemassa kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.), kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz. Hallitus on neuvotellut Säätytalolla uusista koronatoimista kaksi iltaa myöhään yöhön, ja neuvottelut jatkuvat tänään. Pöydällä ovat liikkumisrajoitukset ja maskipakko sakon uhalla. Säätytalolla kokoustavat tänään vain kolme hallituspuoluetta: RKP, vihreät ja vasemmistoliitto. SDP ja keskusta ovat Kymäläisen mukaan valmiita asettamaan tiukempia rajoituksia, mutta kolme tänään kokoontuvaa puoluetta vielä muodostavat kantaansa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö STM ovat arvioineet, että tiukemmille rajoituksille on välttämätön tarve. Kuitenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen sanoi Ylelle, että nyt pitäisi huomioida, että viime viikolta on tapahtunut käännettä koronatartuntojen määrässä. Adlercreutz toteaa, että kyse ei ole pelkästään siitä, ovatko tiukemmat toimet tarpeen vaan pitää ottaa huomioon myös lakiin liittyvät juridiset asiat. Mykkänen nostaa esiin, että hallituksen koronatoimissa on useita ongelmallisia kohtia. Lähestyvä pääsiäinen ja eduskunnan istuntotauko lisäävät aikapainetta hallitukselle tehdä asiassa päätös. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Monilla ammattikouluopiskelijoilla on isoja puutteita perustaidoissa. Koronatartuntojen määrä kasvoi taas. Etäopetus Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kouluissa jatkuu. Maskien käyttö on yleistynyt joukkoliikenteessä. Torstain sää.

Minkälaisia ympäristön laatutekijöitä asukkaat arvostavat ja miten ihmiset nykyisen elinympäristönsä kokevat? Miten niitä on mahdollista tutkia? Ajatuksia kaupungista -podcastin vieraana tällä viikolla maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta. Hän valottaa muun muassa urbaanien asujien erilaisia profiileja, sekä paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa, hyvinvoinnin edistämisessä ja kaupungin laajemmassakin kehittämisessä. Lisätietoa Marketan tutkimusaiheista ja -tuloksista muun muassa Uudenmaan liiton blogissa: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluekehitys/tulevaisuuskirja/uusi_urbaani/urbaanit_heimot_kestavat_elamantavat_ja_hyvinvointi.36665.blog Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Tehohoitokapasiteetin riittävyys lomakauden kynnyksellä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä tehohoidon osastonylilääkäri Anna-Maija Korhonen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen. EU:n energiapolitiikan rahoituksen ristiriitaisuudet. Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry. Politiikkaraati. Pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala, Iltalehti, politiikan toimittaja  Hannu Tikkala, Yle Uutiset ja politiikan tuottaja Hanna Vesala, Ilta-Sanomat. Ympäristönsuojelua aitiopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen 1995-2020 johtaja Lea Kauppi. Kolumni Ulla Järvi. Piittaavatko terveysneuvojen antajat oikeasti meistä ihmisistä? Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Helsingin seudun ja Uudenmaan koronarajoitukset. Jyväskylässä rajoituksia. Suomen koronatartunnat. Black Friday. Maradonan hautajaiset. Säätietoja.

Uudenmaan rajoitukset tiukkenivat. Pääministeri sanoo, että rajoituksia pitää lisätä. Viking Grace pääsi Turkuun. Tuomas Gerdt haudataan lauantaina. Monissa firmoissa ei pidetä pikkujouluja.

Porvoon Huntersin miesten edustusjoukkueen taival jääkiekon miesten Suomi-sarjassa sai kovan iskun, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) päätti perjantaina 20. marraskuuta kieltää kaikki yli 20 hengen yleisötilaisuudet sisätiloissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Rajoitukset eivät koske yksilö- ja ryhmälajien maajoukkuetoimintaa, SM-tason ja I-divisioonan tasoista kilpailutoimintaa ja kansainväliselle huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua. Päätös tulee voimaan maanantaina ja on voimassa seuraavat kolme viikkoa. Huntersin miesten edustusjoukkueelle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joukkue ei voi harjoitella yhdessä seuraavaan kolmeen viikkoon, eikä Porvoossa ole siten myöskään mahdollista pelata otteluita. Vierasotteluihin porvoolaiset voisivat toki osallistua, mutta koska joukkue ei voi harjoitella yhdessä, päätti seura, että pelit perutaan ja seuraavan kerran päästään tosi toimiin vasta ensi vuoden puolella. – Tämä Jääkiekkoliiton totaalikielto vaikuttaa erittäin pahasti toimintaamme, Porvoon Huntersin puheenjohtaja Markku Välimäki harmittelee.

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan Marinin hallituksen sote-uudistuksessa piilee julkisen talouteen liittyviä riskejä. Arviointineuvoston mukaan uudistuksen kokonaisvaikutuksista julkiseen talouteen on vaikea saada selkoa. Myös valtion sote-rahoituksen riskit julkisten menojen kasvulle tulisi arvioida tarkemmin. Lisäksi Uudenmaan ja Helsingin eritysratkaisu voi vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Miltä Marinin hallituksen sote-uudistus näyttää hyvän lainsäädännön periaatteiden valossa? Vieraana on lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten pyörätuolilla pääsee metsään? Minna Pyykkö lähti Uudenmaan lihastautiyhdistyksen syysretkelle Sipoonkorpeen esteettömälle reitille, joka johtaa Storträskin lammen rantaan. Mukana retkellä olivat mm. Soile, Raili, Fredrika Ilvonen, Jukka Sariola ja Liisa Rautanen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Koronasta, sen tarttumisesta ja hoidosta tiedetään nyt paljon enemmän kuin keväällä. Haastattelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Korona-testejä tehdään nyt kuusinkertainen määrä verrattuna viime kevään tilanteeseen, Tuominen kertoo. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koronaa löydetään enemmän ja myös oireettomista kantajista tiedetään paljon enemmän. "Kun me testaamme nyt tällä hetkellä kuusi kertaa enemmän kuin toukokuussa, se merkitsee, että emme ole vielä edes samassa tautitilanteessa, kuin silloin oltiin vaikka luvut näyttävät samaa. Mutta se ei poissulje sitä, etteikö tämä (korona) olisi nyt nousussa", Tuominen kertoo. Koronan sairastavuudesta tiedetään yhä enemmän. Erityisesti iäkkäille ja miehille ja tiettyjä perussairauksia sairastaville korona on erityisen vaarallinen. Arvostettu Science-tiedelehti julkaisi kaksi tutkimusta, joissa kerrotaan, että interferonin vasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla sairastuneilla. Kyse on siis puolustuksen häiriöstä. Erityisen paljon tätä todettiin miehillä. "Tämä tutkimus antaa toivoa. Tätä interferonia voidaan antaa lääkkeenä", Tuominen sanoo. Tuominen pitää kasvomaskien käyttöä erityisen tärkeänä. Hän kertoo, että oikein käytettynä kasvomaski suojaa myös käyttäjäänsä, eikä vain muita ihmisiä, kuten julkisuudessa on monesti kerrottu. Koronaan sairastuminen lisää epätasa-arvoa ihmisten keskuudessa. Kaikilla ei ole yhtäläistä pääsyä terveydenhuollon piiriin ja köyhimmillä ihmisillä ei välttämättä ole varaa hoitaa perussairauksiaan. Köyhillä on useammin myös perussairauksia, ylipainoa ja epäterveellisiä elintapoja. Keväällä tiukkoja korona-toimia perusteltiin sillä, että pyritään estämään sairaanhoidon ylikuormittuminen. Nyt resurssit ovat Tuomisen mukaan riittävät, mutta silti rajoituksia tarvitaan. Korona ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat aiheuttaneet ikäviä ilmiöitä. Tilastokeskuksen mukaan avopuolisoiden välinen lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt 67 prosenttia alkuvuodesta verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Avopuolison tekemän väkivallan uhreista hieman alle 80 prosenttia on naisia. Tuominen korostaa, että kaikki keinot pitää löytää, että ihmisiä ei tarvitse eristää koteihinsa. Kahden metrin etäisyys, kasvomaskit ja käsien pesu ovat tärkeitä keinoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten tehtiin Uudenmaan Liitossa strategiaa kokeillen todeksi? ToJo. HeKoToJo.

Afganistan islamistien taistelutantereena. Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate ja ulkoministeriön neuvonantaja Olli Ruohomäki. Lähes 200 000 kotitaloutta hakee jo helpotusta asuntolainoihinsa. Takuusäätiö toimitusjohtaja Juha A. Pantzar. Nuorison velkainen tulevaisuus? Puheenjohtaja Elisa Gebhard, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry. ja vastaava tutkija Tomi  Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto. Koronapandemian jälkeen? Kirjailija Risto Isomäki. Blogi Päivi Happonen. Poliisi hermostui ja kirjoitti vääriä sakkoja Uudenmaan rajavalvonnassa - nyt sakkoja annetaan anteeksi. Viikon luontoääni tundrahanhi. Pertti Koskimies esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Silja Raunio ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Poliisin itse keksimä sakotussysteemi ei kelvannut lainvalvojalle, sanoo Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen blogissaan.

Korona-tilanne on Suomessa hieman helpottunut, mutta tulevaisuudesta ei ole varmuutta. Kuinka paljon hallituksen päätöksissä on asiantuntijoiden ääntä ja kuinka paljon politiikkaa? Vieraana on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen. "Tämä kriisi osoittaa, että eri hallintokoneistossa pitää olla paljon asiantuntemusta eikä päätöksiä tehdä huutoäänestyksellä", Tuominen toteaa. Hän sanoo, että tieteeseen kuuluu epävarmuus, mutta politiikassa se on hankalaa. Julkisessa keskustelussa on ollut Tuomisen mukaan väärää yksinkertaistamista sekä toiveajattelua. Miltä Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimet näyttävät sairaanhoitopiirissä? Missä on onnistuttu koronan-hoidossa ja missä olisi voinut toimia paremmin? Pitääkö kaikilla alueilla Suomessa olla samat korona-toimet käytössä? Tuomisen mielestä Suomessakin voisi olla maa jaettu eri alueisiin, joissa on erilaisia korona-toimia, kuten esimerkiksi Ranskassa on tehty. Hän ei kuitenkaan pidä Uudenmaan eristämistä kovin onnistuneena toimena. Erityisen tärkeää korona-kriisissä on terveydenhuollon resurssien riittävyys. Tuomisen mukaan HUS:n resurssit ovat hyvät vaikka korona-tilanne heikkenisi nopeastikin. Korona-kriisin alussa oli riski, että tehohoitopaikkoja ei ole tarpeeksi, mutta nyt tilanne on parempi. Kiireetön hoito on kuitenkin ollut jumissa. Esimerkiksi syöpäseulontoja ei ole tehty yhtä paljon kuin ennen. "Kaikki pelkäävät, että syntyy hoitovelka. Tätä emme vielä tiedä", Tuominen kertoo. Koronan tukahduttaminen ei ole Tuomisen mielestä realistista, vaan koronan kanssa pitää oppia elämään. Hän kertoo, että koronaa on opittu epidemian aikana myös hoitamaan paremmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Otetaan yhdet -podcastin tarjoaa Kalevalakasino. Herrasmieskaksikko Teemu "Pastori" Potapoff ja Renne Korppila ruotivat jälleen ajankohtaisia ja yleismaailmallisia aiheita ja kysymyksiä. Käsittelyssä mm. karanteenijuopottelu, Uudenmaan auenneet rajat, sukupuolineutraalit sosiaaliturvatunnukset ja blackfishing. Sävy ja tyyli tottakai tuttuun tapaan asiallinen ja aikuismainen. 

Uudenmaan raja on auki: silti hallitus varoittelee kansalaisia turhista mökkireissuista. Ovatko ihmisten ajatukset liikkumisesta muuttumassa, kun rajat ovat olleet kiinni? Entä ovatko presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta pysyneet omilla tonteillaan? Liikkuuko hallituksen ja opposition välillä mikään? Huoltovarmuuskeskuksen pieleen mennyt maskitilausfarssi puhuttaa: riittääkö keskuksen johtajan ero? Onko kasvomaskista kasvamassa kunnon kansalaisen moraalin symboli? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Mukana myös pari politiikan kirjavinkkiä: mitä pilapiirtäjä Kari Suomalainen tai kirjailija ja poliitikko Jörn Donner olisivat ajatelleet koronakriisistä?

Voiko lähteä mökille tai sukulaisia auttamaan nyt, kun Uudenmaan rajat aukesivat? Mikä onkaan turvallisin ja oikea ratkaisu, pohtii Lauri Domnick.

Löytyykö digitaalisista ratkaisuista apua korona-exitiin? Siitä keskustelemme digitalouden moniottelijan Taneli Tikan kanssa. Kyselytunnilla puhututtivat Uudenmaan avaaminen. hengityssuojaimien puuttuminen ja pienten koululaisten tilanne. Och avbokade evenemang tömmer kalendern.

Viikkoa on värittänyt politikointi seuraavista ja jopa korvaavista rajoitustoimista Uudenmaan sulun jälkeen. Hurjat talousvaikutukset aiheuttavat yllättäviä avauksia. Nopea läpikäynti myös VM:n kansliapäällikkönimityksestä ja joitakin kuohuttavasta hetu-uudistuksesta.

Pentti Linkola (1932 - 2020) oli kenties Suomen tunnetuin syväekologi ja luonnonsuojelija. Pitkän elämänsä aikana hänet opittiin tuntemaan ennen muuta intohimoisesta suhtautumisesta luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen. Elantonsa Linkola sai kalastamalla, mutta kaikista rakkainta hänelle olivat linnut ja suomalainen metsä. Syväekologisessa filosofiassaan Linkola oli tinkimätön ja johdonmukainen, ja kirjoituksillaan sekä julkisilla esiintymisillään hän sai lukemattomat ihmiset pohtimaan luonto- ja ihmiskäsitystään. Voikin aivan perustellusti sanoa, että sellaista suomalaista ei olekaan, jolla ei olisi Linkolasta jotain mielipidettä. Tässä Naavaparran tarinat -erikoisjaksossa istumme yhdessä vieraidemme kanssa erätulille pohdiskelemaan Linkolan perintöä. Leiripaikkana toimii Kytäjän Suolijärvi Uudenmaan ja Hämeen rajoilla, aivan Linkolan kalastusseutujen tuntumassa. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Health: https://www.kaapahealth.com/ - Suomen Luonto - Pentti Linkola 1988: Luonnonystävän elämäkerta: https://suomenluonto.fi/artikkelit/pentti-linkola-1988-luonnonystavan-elamankerta/ - Suomen Luonto - Pentti Linkola keräsi korvaamattoman havaintosarjan linnuista: https://suomenluonto.fi/artikkelit/pentti-linkola-kerasi-korvaamattoman-havaintosarjan-linnuista/ - Avohakkuut historiaan! -kansalaisaloite: http://avohakkuuthistoriaan.fi/ - Luonnonperintösäätiö: https://www.luonnonperintosaatio.fi/

Rajoitusten mukaan pakolla vai vapaaehtoisesti ja vastuulisesti? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Euribor-korot nousevat. Swedbank Suomen pääekonomisti Heidi Schauman. Uudenmaan rajat auki - miten onnistuu korona-kontrolli? Kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Aki Linden (sd.) ja Anu Vehviläinen (kesk.). Ulkomaanlehtikatsaus Ayla Albayrak, Istanbul. Hopeaveden paluu - lääketieteellinen huuhaa. Professori Juhani Knuuti, Turun yliopisto. Kolumni Tuukka Tervonen. Korona näytti, että talousjärjestelmämme on sokeaa idiotismia. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Hanna Juuti, Jukka Vanninen ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anna-Sofia Berner keskustelevat hallituksen pitkin hampain tekemästä päätöksestä vapauttaa Uusimaa sulusta, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yllättävästä päätöksestä lakata rahoittamasta WHO:ta maailman pahimman pandemian keskellä, ja koronareaktion aiheuttamasta taloussyöksystä – onko kyse pidemmästä matamisesta vai kertarysäyksestä?, Pitkien, epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko suosittelee Netflix-sarjaa Tiger King (https://www.netflix.com/fi/title/81115994), Tuomas The Atlanticin juttua The Anxious Child and the Crisis of Modern Parenting (https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2020/05/childhood-in-an-anxious-age/609079/), ja Sohvi suosittelee monia hienoja asioita, painavimpana uusi podcast Floodlines (https://www.theatlantic.com/podcasts/floodlines/). Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Tietovisailu jota kukaan ei löydä: Kenen tanskalaisen fyysikon kanssa Albert Einstein kävi kirjeenvaihtoa todellisuuden oikeasta luonteesta? Vastaa Twitterissä julkisesti pingaamalla twiittiisi tili @uutisraportti. Älä paljasta mistä löysit kysymyksen. Ensimmäiselle oikein vastanneelle lähetetään legendaarinen Vahva Marko -t-paita. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Uudenmaan eristys loppuu. Koronatartunnat Suomessa. Tehohoitopaikat riittävät. Maailman terveysjärjestö. Säätietoja.

Suojavarusteet. Uudenmaan eristys. Oppilaitosten valmistujaisjuhlat. Koronarajoitukset eri maissa.

Suomi tilasi vääriä maskeja Virosta kauneuskirurgiaan erikoistuneelta Tiina Jylhältä - miten meni omasta mielestä? Trump tekee samoja virheitä kuin Marin, mutta uutisointi on päinvastaista, mikä mättää? Pitäisikö Uuttamaata avata? Trump sai vihdoin haastajan - USA:n oman Antti Rinteen. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivultani Facebook-sivulta tai Youtubesta.

Suomessa on todettu alle 70 uutta koronatartuntaa. Uudenmaan rajan yli on menty ilman syytä. Paavi haluaa köyhien maiden velat anteeksi. Sää on sateinen.

Koronaviruksen takia eristyksiin ajautunut kolmikko vaihtaa kokemuksiaan ääniviestein ja etäyhteyksien välityksellä. Kunnas on alkanut seurustella urheilusukan kanssa, Lahtinen muistelee kohtaamistaan Närpiön sarvipään kanssa. Malila on katsonut normaalia enemmän elokuvia. Kaiken keskellä on Uudenmaan eristys, etäisyys ja kosketuksen kaipuu. Jakson lopussa kuunnellaan aina biisi ja tällä kertaa biisi on Miloun "Here Is Now", jonka pääset kuulemaan täältä: https://open.spotify.com/album/2b3APDJVotktMbRphjSe0pKoe Lahtinen Malila Kunnas Experience somessa!facebook: www.facebook.com/LahtinenMalilaKunnasExperienceinstagram: @lahtinenmalilakunnasexperienceyoutube: www.youtube.com/channel/UC9HjfsIkDe_iHhbNaz9GpCQ

Lauri Domnick: Miten onnistuu Uudenmaan rajan ylittäminen pääsiäisen alla? Lauri Domnick lähtee tapaamaan tytärtään Joensuuhun ja kertoo Koronapäiväkirjassa mm. oma tekemästään lupalapusta.

Ylen puoluekannatuskysely. Koronavirustilanne Suomessa. Uudenmaan rajalle tehovalvontaa. Valintakokeet pidetään etänä. Valamon luostarilta loppuivat tulot.

Suomalainen maatalous pysähtyy poikkeusoloissa? Maa- ja metästalousministeri Jari Leppä. Uudenmaan rajat kiinni pääsiäisenäkin. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Miten raskas lasti koronatuhoista tulee Suomen talouteen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Puolueiden kannatus. Politiikan toimittaja Hannu Tikkala, Yle. Ulkomaanlehtikatsaus. Pasi Myöhänen, Lontoo. Kolumni Laura Hallamaa. Nauru on poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Hanna Juuti, Jukka Vanninen ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Koronatartuntoja on kolmessa Suomen kunnassa yli 100. Koronarokotetta on testattu vapaaehtoisilla. Uudenmaan rajalla on ollut ruuhkaa. Talvi on ollut vaikea kuuteille.

Mullistaako korona-ajan etätyö työelämän vanhat tavat? Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist ja  Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen. Tottelevatko kansalaiset Uudenmaan liikkumisrajoituksia? Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen, Itä-Uudenmaan poliislaitos. Politiikaaraati. Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja Ylen erikoistoimittaja Tiina Merikanto. Miten Venäjällä selvitään koronviruksesta? Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja  ekonomisti, Venäjän kaupan killan puheenjohtaja Vladimir Miklashevski. Kolumni Reetta Räty. Etäkoulu paljastaa, miksi tavallinen koulu on niin hieno asia. Viikon luontoäänenä varis. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Johanna Östman, Katariina Lahtonen ja Hanna Juuti. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Hallitus rajoitti liikennettä Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Samaan aikaan monet baarit ovat kuitenkin edelleen olleet auki. Miten poliisi valvoo liikennettä ja mitä muita rajoituksia on vielä mahdollisesti tulossa? Miten ennen kokematon tilanne vaikuttaa poliisien työnkuvaan ja -minään? Millaisia terveisiä entisellä sisäministerillä on niille sadoille matkustajille, jotka on käännytetty pois Uudenmaan rajoilta? Lähetyksessä vieraina ylikomisario Jussi Päivänsalo Länsi-Uudenmaan poliisista sekä entinen sisäministeri Paula Risikko, jolla on kokemusta kriisiajan johtamisesta muun muassa sikainfluenssan ajalta. Osallistu keskusteluun! Lähetystä voi kommentoida kokoomuksen Facebook-sivulla tai YouTubessa.

Olo on epätodellinen, toteaa Lauri Domnick, Bauer Median Head of Audio Branding. Koronapäiväkirjamerkintä on tehty 27.3., jolloin Uudenmaan rajat sulkeutuvat.

Kun Marinin hallitus lopulta vapauttaa Uudenmaan koronasaarrosta, niin kansalaiset ympäri maan jatkavat pakkautumistaan Helsinginniemelle. Mutta mikä Helsingin kaupunginosa on paras? Löytyykö paras boogie Ogelista, Skattalta vai Kalliosta? Martin ja Miikka ottavat yhteen aiheesta ja haastavat myös sinut kertomaan mielipiteesi! Kommentoi alle

Tämän viikon jaksossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat edelleen karanteeniolosuhteista, edelleen Marian aivan onnettomien internetyhteyksien rankaisemina, mutta näistä aiheista: pääministeri Sanna Marin ja THL ovat hieroneet Suomen Suurta Suunnitelmaa, jonka avulla koronasta päästään eroon – mikä se on, ja onko se hyvä? Maria on selvittänyt ja kertoo. Lisäksi puhumme hallituksen tiedotustilaisuudesta, jossa marssitettiin peräti neljä ministeriä papukaijan lailla hokemaan samaa asiaa – kenties siksi, että perustuslakivaliokunta professoreineen vakuuttuisi hallituksen toimien lainmukaisuudesta, ja vielä puhumme Uusimaan karanteenista ja siitä mikä on Uusimaa – vai onko se mikään.

Uusimaan artistikattaus ei petä! Maaliskuun jaksostamme löytyy mm. kaksikin uutta Bon Jovia, juontajamme Joonaksen kaikkien aikojen TOP10-listalle menevä kappale jonka soisi soivan jokaisen itseään arvostavan amerikkalaisen indieleffan ja draamasarjan lopputekstien päällä, hulvatonta punkmenoa ja vaikka mitä muuta elintasopakolaisista tyylikästä soundia tuottaviin rap-artisteihin. Eikä siinä tietenkään kaikki, sillä tämän kuun tähtivieraana jututamme legendaarisen Tavastia-klubin kellarissa toimivan Semifinalin klubi-isäntää Tomi "Roudi" Hämäläistä. Ja odottakaahan vaan että hän pääsee ääneen! Tämä mies on nähnyt maamme suurimmat bändit jo silloin kun ne olivat vasta tämän jakson bändien kokoisia. Toivottavasti tästä jaksosta löytyy teille paljon uusia seurattavia suosikkeja! Jakson ajastus löytyy tuttuun tapaan alta. Tomin haastattelu Youtubessa liikkuvan kuvan kera. Tässä Uusimaan artistimme: 01. Shout The Band – Falling Into You (Helsinki, rock) Shout on vuonna 2010 perustettu suomalainen pop-rock yhtye. Lyhyessä ajassa bändi on saavuttanut paljon vakuuttaen kuulijoitaan energisellä ja tiukalla otteellaan sekä tarttuvilla melodioillaan.  Shout osallistui vuonna 2013 maailman suurimpaan Emergenza Festival -livebändikilpailuun ja voitti Tukholmassa käydyssä pohjoismaiden finaalissa ensimmäisen sijan. Finaalia edelsivät alkukarsinnat yli 500 bändin joukosta. Voitto avasi Shoutille tien Emergenza Festival -maailmanfinaaliin, Saksan Taubertal Open Air festivaaleille, josta bändi nappasi itselleen huikean viidennen sijan. Kilpailuun osallistui kyseisenä vuonna yhteensä 4000 bändiä eri puolilta maailmaa. Shout on käynyt esiintymässä Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Unkarissa sekä Venäjällä. Unkarissa Shout esiintyi yksillä Euroopan suurimmista festivaaleista, Szigetissä, missä bändi soitti täyspitkän keikan yhdellä festivaalin isoimmista lavoista. Määrätietoisen ja tavoitteellisen työskentelyn tuloksena Shout on hioutunut etenkin vahvana live-esiintyjänä. Viime aikoina Shout on työstänyt uutta materiaalia ja keikkaillut harvakseltaan panostaen keikoissaan enemmän laatuun, ei niinkään määrään. Kokoonpanoon kuuluvat Hannu Hirvensalo (laulu), Carl Sjöblom (kitara), Ville Sjöblom (rummut) ja Aki Karumaa (basso/laulu). LINKIT:Facebook PARASTA KOTIKULMILLA:Varmaan kesäinen stadi meren rannalla. Paras kahvi löytyy Cargo Coffeelta. TUE!Seuraile Facebookiamme keikkojen ja julkaisujen tiimoilta!   02. The Liar – Flowers & Fists (Helsinki, rock)Helsinkiläinen rock-yhtye The Liar perustettiin vuonna 2009 laulaja-kitaristi Eero Mämmin ja rumpali Timo Halosen toimesta. Bändin muut jäsenet, basisti Ville ”VV” Virtanen liittyi mukaan myöhemmin.  The Liarin ensimmäinen albumi  ”Hard Times, Happy Lives” julkaistiin keväällä 2012. Albumilta julkaistiin kaksi singleä ja videota kappaleista ”Bad Excuse” ja ”Man Over Board”.  Kolmikon etsittyä kauan toista kitaristia, yhtyeen basso-, ja kitarateknikko Mika Kivi liittyi yhtyeen riveihin 2013.  Neljähenkisen miehistön ensimmäinen julkaisu oli video ja single kappaleesta ”Free Ride” keväällä 2014. Saman vuoden kesän aikana Halonen jätti yhtyeen, jonka jälkeen rumpaliksi tuli mm. Collarbonesta tuttu Janne Sivunen.  Uuden kokoonpanon ensi julkaisu oli neljän kappaleen EP, joka julkaistiin syksyllä 2015. EP sisälsi kappaleet: "Suffering", "Sunday", "Rebound for Glory" ja "Half-Way There".  The Liarin toinen albumi “The Final Chapter” julkaistiin 01.03.2019.  LINKIT:Kaikki linkit täältä.   03. Antti Karsee – Kunhan muistelin (Kirkkonummi, rap)Musiikki on ollut koko elämäni tärkeimpiä asioita, ensimmäisen räp-biisini kirjoitin 12-vuotiaana. Luojan kiitos sillon ei ollut youtubea. Sen jälkeen tuli tehtyä biisejä lähinnä omaksi iloksi. Vuonna 2010 tapasin Prossin ja siitä asti ollaan tehty musiikkia tiiviisti yhdessä vakavammalla otteella. Muutama vuosi sen jälkeen ”Läpimurto” tapahtui: kaulaa myöten kyliltä musiikkivideon julkaisun myötä ja tahti jatkuu! Antti Karsee nimellä teen soolona musiikkia ja kuuluin Etelän Vetelät nimiseen kokoonpanoon, joka kuopattiin. Olen myös solistina Rappio Saaga nimisessä bändissä, joka yhdistelee räppiä, punkkia ja metallia. Festareita ja baarikeikkoja on tullut kierrettyä ympäri Suomen useamman vuoden verran. Vaikea eritellä, mikä olisi mieleenpainuvin keikka, mutta kovimpia keikkoja on ne, missä yleisö laulaa mukana ja tukee artistia hyvällä meiningillä. Haastatteluja on ollut muutama ja musiikkimediat uutisoineet.   Tällä hetkellä on työn alla uusi sololevy, toinen julkaisu Rappio Saagan kanssa, sekä kolmen eri artistin kanssa yhteislevyt, ei niistä vielä sen enempää. Stay tuned!  LINKIT:YoutubeSpotifyFacebook PARASTA KOTIKULMILLA:Paras seikka Kirkkonummella on luonto, täällä on paljon upeita järviä ja metsiä, minne voi mennä rauhoittumaan. Täällä ei ole liikaa hulinaa ympärillä. Ruokapaikoista jo vuosia parhaiten on natsannut Pizzeria Angora, keikkapaikoista puitteiltaan paras on Bar Shake, se on myös tilavin.  Parasta menomestaa en osaa sanoa, itselleni mieluisat ovat lopettaneet.    04. Phunky Mr. Olavi – Aluekeskusmatalalento (Espoo, rap)Kuvan ottanut Jari Siili. Aloitin musiikin tekemisen FL Studiolla vuonna 2009, kun halusin saada tehtyä omia räppibiittejä joissa on kunnon syntikkavinkunaa 90-luvun Jenkkien länsirannikon hengessä. Biittien teko jatkui muutaman vuoden satunnaisena ja pääasiassa sämplepohjaisten instrumentaalien merkeissä, kunnes aloin tekemään musiikkia aktiivisemmin kotikaupunkini Espoon räppiskenen innoittamana. Vuonna 2013 aloimme tekemään Kassun kanssa yhteisiä biisejä, mutta ne eivät vielä päätyneet julkiseen jakoon. Varsinaisia diskografiaan kuuluvia julkaisuja ovat Phunky Ant –mixtape Lazy Antin kanssa (2016), Pitää olla phunky –debyyttialbumi (2017) ja Matinkylästä maailmalle (2019). Tein myös biitit Zörz Händel –nimisen kouvolalaisräppärin kasetille 2017. Erityisin tapahtuma on se, kun MCP & Kimbon Kartanovolvo-kappale nousi Suomen Spotifyn viraalilistan kärkeen (biisin sävellys ja talkbox ovat käsialaani). Toinen virstanpylväs on levyjen myyminen Japaniin: eräs levykauppa otti minuun taannoin yhteyttä ja halusi saada tuotantoani cd-formaatissa kaupan hyllyyn. Tällä hetkellä keskityn Matinkylästä maailmalle –albumin fyysisten kopioiden myymiseen. Myös ideoita seuraavaa julkaisua varten on olemassa, mutta en ole vielä päättänyt tarkemmin minkälaista projektia lähden työstämään. Tyyli tulee kuitenkin pysymään G-funkina, se on varmaa!  LINKIT:FacebookInstagramSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Matinkylässä parasta on meren läheisyys. Olen asunut pari vuotta Kilossa ja hetken Helsinginkin puolella, mutta kaipasin aina merta ja Matinkylän rantamaisemia. Lähialueen paras meno- ja keikkapaikka on ehdottomasti sporttibaari Davisto Olarissa, jossa on tullut käytyä jo lähes vuosikymmenen ajan. Siellä törmäilee aina aluekeskuksen räppikollegoihin ja voi juonitella seuraavia musaprojekteja, sekä nauttia lähipanimon mallastuotteita. Davistossa vedin myös ensimmäisen keikkani vuonna 2017. TUE!Paras tapa tukea mun espoolaisia G-funk-unelmia on ostaa levy fyysisessä formaatissa levykaupasta tai suoraan minulta.    05. Juoksukaljat – Ureapää (Vantaa, punk)Juoksukaljat syntyi, kun vuoden verran musiikin tekemisestä lomaa pitänyt Mitja päätti että nyt on pakko tehdä jotain ja ihan täysin puhtaalta pöydältä. Ideana oli perustaa bändi, tehdä EP:n verran biisejä ja tehdä se kaikki yksin. No melkeen tällä kaavalla mentiinkin, paitsi että miksaajaksi pestattiin silloinen tyttöystävä ja jokaiselle biisille tuli joku feattaamaan, joko kitaroinnin tai sitten taustalaulun muodossa. EP valmistui noin parissa kuukaudessa. Äänitysprosessi myös toimi eräänlaisena pariterapiana, sillä miksajaana toimineen tyttöystävän kanssa saatettiin käydä monia riitoja levyn soundeista jne.  Juoksukaljan elämä loppui niin nopeasti kuin alkoikin ja niin kävi myös parisuhteelle. Juoksukaljat (ja se seurustelusuhde) kuopattiin melkeenpä heti sen jälkeen kun EP oli fyysisenä muodossa kätösissä.   Vaikka kyseisen projektin historia oli lyhyt, avasi se paljon uusia ovia. EPllä vierailleen Juhon kanssa perustettiin peräti kaksi bändiä: Kirkkovene ja Ripitori OD jotka elää ja voi oikein hyvin tällä hetkellä.  Ken tietää, ehkä Juoksukaljat julkaisee vielä EP part kakkosen...  LINKIT:YoutubeSoundcloud PARASTA KOTIKULMILLA:Parasta Vantaassa on se, että se on vähän ku landella, mutta silti niin lähellä Helsingin menoa ja hälinää.  Itse Vantaan menomestoista en niin välitä, mutta Helsingin On the rocks ja Lepakkomies nappaa oikein hyvin!  TUE!Jos jollakin tavalla haluaa nimenomaan Juoksukaljoja tukea, niin levyjä löytyy vielä 5e/kpl hintaan. Levytilaukset voi laittaa sähköpostiosoitteeseen: pahaasia@gmail.com   06. Q&A – Left Hook (Espoo, laulaja-lauluntekijä)Q&A alkoi hyvin vaatimattomista lähtökohdista. Aloin tehdä kappaleita ihan omaksi huvikseni ja hyvin pelkistetysti. En silloin ajatellut, että niitä kukaan kuulisi, mutta kun kappale määrä kasvoi, niin ehkä myös ajatus niiden esittämisestä. Suuria tavoitteita ei minulla ollut, mutta halusin silti tehdä levyn. Koska rahaa minulla ei ollut silloinkaan liikaa, niin päätin nauhoittaa levyn itse omassa keittiössäni. Ja niin syntyi levy Regression To The Mean. Keikkoja on tullut soitettua melko monta ja olen niistä nauttinut paljon. Tällä hetkellä, viimeistelen seuraavaa levyäni ja siitä tulee ensimmäinen single ulos 5.6.2020 ja koko levy syksyllä. Kiitos.  LINKIT:FacebookRegression To The Mean-levy (Spotify)Left Hook-lyriikkavideo (Youtube) PARASTA KOTIKULMILLA:Lempiseikkani Saunalahdesta on se, että täällä saa olla hyvin rauhassa. Toki, jos haluaa ihmisten ilmoille niin lähistöltä löytyy kaksi hiekkarantaa, kesällä auki oleva karaoke terassi ja ulkoilma punttisali  Saunalahdessa ei ole kovin montaa, jos yhtään, menopaikkaa, mutta lähistöstä löytyy Gymstone, jossa käyn treenaamassa Thai nyrkkeilyä ja myös Espoon Oma Panimo. Ruokapaikkoja on muutama, mutta kotona loihditut ruokannokset ovat silti parhaita. Bravuurina on itse tekemä Moussaka.  TUE!Paras tuki kuuntelijoilta on se, että he jatkavat kuuntelua ja jos keikkoja on tulossa niin sinne kannattaa tulla.   07. Köysistö – Pohjaan (Järvenpää, suomirock)Romanttisen tabun soundeissa on himottu vahvaa suomirockiskelmää avaruusmaisilla beatlesvivahteilla.  Biisit vaihtelevat tempoiltaan nopeasta badding-rockista gospelmaisiin tunnelmointeihin. Biisintekijänä olen hakenut suoraa ja röyhkeää ilmaisua henkilökohtaista punaista lankaa noudattaen; Omaa mieltä ja sydäntä kalvavat asiat ovat saatava ulos selkeässä paketissa. Biisien aiheet kulkevat parisuhdeongelmien, oman itsen etsimisen ja kuolemisen välimaastossa. Koko levy on avunhuuto , tai vastakohtaisesti sodanjulistus ihmisen eloon nykymaailmassa.  Kävimme Köysistössä Romanttisen tabun äänitysten aikana läpi metamorfoosia.  Nimi muuttui Köysistöön ja sen myötä myös uusien bändin jäsenten luut narahtivat paikoilleen. Suuri kiitos entiselle Et ceteralle menneistä vuosista. Joskus elämän oikkujen ja ryhmän jäsenten erilaisten näkemysten takia tapahtuu tällaisia luonnollisia amputaatioita. Oli hyvä, että ne tapahtuivat nyt ystävyyssuhteet edellä ja niitä arvostaen, eikä jääty löysään hirsiköysistöön roikkumaan. Köysistön kitaristin paikan otti Boneyardista tuttu Joni Ketola. Rumpalin pallille istahti Nätti Antti ja Rattopojista tuttu Teemu Ranta.    LINKIT:KotisivuFacebookYoutubeSpotify PARASTA KOTIKULMILLA:Myllypubi klo 12-16 joka päivä! Kylän suopein tarjoilu, mut sit on tietty Eikan pubi, joka vilpittömänä musaihmisenä ja ratanaamana osaa arvostaa Köysistöläistä toimintaa. Joskus on hyvä lisätä suolaa maistamatta, ja kotikylämme kaikessa pienuudessaan tarjoaa siihen mahtavat puitteet ihan mihin ikinä menemmekin. Tarjonta on tuttua ja turvallista kaikkine vaaratekijöineen. Kamaa apatiaa vastaa laulettiin laulussa, me sanomme elämää apatiaa vastaan!  Zapatan lounassalaattipöytä ja Sauhun peräreikäburgerit! Sen jälkeen onkin jo päivä täys ja on sopivaa ruveta miettimään Myllyyn tai Einoon siirtymistä. Myllyn pilvilinnakaraoket tarjoaa viihdebisneksen nellekarkit, jotka on tasan. Sit ku nallekarkit on vedetty, ni siirrytään Eikan pankkiin tai Eikan pubiin. Mikäli enemmän inde ja ug live-musiikkia mielii, niin kengän kärjet  kohti Fridaa!  TUE!Paras tapa tukea Köysistöä on ostaa vinyylit ja cd:t pois kuleksimasta ja kuunnella musiikkia, käydä aktiivisesti keikoilla seuraamassa nettisivuilta mitä ihmettä Köysistö on taas keksinyt.   08. Päivi Johanna – Valopilkku 7 (Porvoo, instrumentaalinen)Teen musiikkia nimellä PäiviJohanna. Työkseni olen ihan muulla alalla, mutta musiikki on ollut aina jossain muodossa tärkeä osa elämääni.  Lapsena ja nuorena kävin muutamia vuosia pianotunnilla, teoriaopintoja musiikista minulla ei juurikaan ole. Lasten aikuistuessa on jäänyt enemmän aikaa toteuttaa itseään. Luontevin tapa soittamisessani on aina ollut oman luominen, intuitiivisesti soittaminen ja improvisointi, vapaa säestys. Sävellyksiä pianolla vaan tulee, itsestään, miettimättä.   Parisen vuotta sitten olen alkanut äänittää ja tallentaa kappaleitani muistiin.  Intuitiivisia sävellyksiä syntyy myös ollessani silmät täysin kiinni. Tein vuosi sitten CD-albumin "Valopilkkuja", 15 kappaletta, silmieni ollessa soittaessani koko ajan kiinni. Kappaleet syntyivät siinä hetkessä ja niitä en pysty koskaan toistamaan. Podcastissa kuuluva sävellys on syntynyt ja soitettu silmät kiinni.  Musiikkini sopii erityisesti rentoutumiseen ja mediaation taustalle.   Varsinaisia esiintymiskeikkoja PäiviJohanna-nimellä en ole koskaan tehnyt. Olen vuosien varrella joissain tilaisuuksissa soittanut tilanteeseen sopivaa taustamusiikkia.  Säestän mielelläni laulajia. Ystävättäreni kanssa minulla on ollut cover-duo, jossa hän soittaa kitaraa ja laulaa.  Olin taannoin parin vuoden ajan eräässä harjoitus-jazz-bändissä, jossa sain kipinän erityisesti blues-improvisointiin. Niinpä blues-pohjainen improvisointi on jotain, mihin uppoudun huomaamattani joskus pitkäksikin ajaksi.   Musiikin kuuntelijana olen melko kaikkiruokainen.  Musiikin hoitavasta vaikutuksesta olen erityisen kiinnostunut ja tietynlainen ambience-musiikki on paljon esimerkiksi rentoutumisen ja keskittymisen taustalla itselläni käytössä.   Jos pitäisi valita yksi genre, mikä jaksaa vuodesta toiseen koskettaa, se olisi progemusa. Ilmeisesti jonkinlainen proge-reseptori istutettiin minuun nuorena isoveljeni kautta. En voinut välttyä kuulemasta sitä ja se jätti jälkensä hyvällä tavalla. =)  Perheeni ja ystäväni ovat kannustaneet minua tuomaan musiikkiani pöytälaatikosta ulos.  Eräs ystäväni on hiljakkoin innostunut myös tekemään omaa musiikkiaan, ja kokemusten jakaminen myös inspiroi. Hyvin tärkeänä auttajana ja studiotöistä vastanneena julkaisuprosesseissani on ollut ystäväni Mika Kalmi, joka tekee itse myös hienoa intuitiivista musiikkia.   Itselleni on ollut ratkaisevan tärkeää, että yhteistyökumppanini ymmärtää musiikkiani ja sen syntymistä pitkälti samalla tavalla kuin minäkin ja voin olla musiikkini kanssa täysin oma itseni. Sen myötä olen myös alkanut luottamaan huomattavasti enemmän siihen, että voin todellakin tehdä musiikkia juuri sillä tavalla, kuin sisimpäni eniten kutsuu. Välillä vaikka silmät kiinni.   Moni on kokenut musiikkini rentouttavana ja hoitavanakin ja minulta onkin kysytty lisää julkaisuja, mikä on ilahduttanut mieltäni. Joten: lisää on tulossa. :)   LINKIT: YoutubeSoundcloud  PARASTA KOTIKULMILLA:Porvoossa olen asunut reilut 20 vuotta, kotoisin olen Savosta. Porvoon Vanha kaupunki on tutustumisen arvoinen. Omat lempipaikkani Porvoossa ovat pari paikallista luontopolkua.  Paras ruokapaikka Porvoossa on Ani´s Cafe  TUE!  Paras tapa tukea toimintaani on kuunnella pian keväällä ilmestyviä digitaalisia julkaisujani tai minut voi tilata vaikkapa johonkin tilaisuuteen soittamaan rauhallista taustamusiikkia.    09. Lyrae – Bethesda (Sipoo, progrock) Lyrae on yhden miehen musiikkiprojekti Sipoosta. Idea Lyraeen syntyi pienistä pianoaihioista joita olin kirjoitellut viimeisten vuosien aikana. Näitä aihioita sitten yhdistin ja sekoitin läjään käyttämättömäksi jääneitä riffejä sekä harmonioita jotka olivat jääneet homehtumaan kaukaisiin muistini syövereihin ja pöytälaatikoihin. Answers-EP on tulos tällä erää. Jatkoa on luvassa... LINKIT:KotisivuFacebookInstagramYoutubeVimeo   10. Ludowica – Det är tyst (Hanko, roots)Uutta matskua pukkaa ja 2020 elokuussa keikka Le petite-festareilla Hangossa viulukvartetin kanssa.  Koko Kärlek, kärlek-levy löytyy Spotifysta ja YouTubessa on myös musikkivideo nimikkobiisistä. LINKIT:Youtube   11. Ville Paganus – Elintasopakolainen (Back in the U.S.S.R.)Ville Paganus, ei TeeVeestä, vaan puliukoista tuttu, on alkanut vääntämään musaa. Helsingin Kalliosta tähtitaivaalle ponnistava Paganus aloitteli musailut alunperin kotikaupungissaan Joensuussa ysärillä. Kallion jokaisen kadunkulman tullessa kuvatuksi, katosi kuvausinspiraatio. Tilalle tupsahti onnekkaasti musailu taiteentekemisen himoa sekä mielenterveyttä lääkitsemään.  "Soittamisen lopettaminen aikoinaan on kaduttanut niin paljon että 13 vuoden tauon jälkeen otin itseäni niskasta ja aloin taas soittamaan. Asko Keräsen kannustamana aloin myös laulamaan, sanailemaan ja lopulta Altai Studiolle äänittämään. Altailla saatiin purkkiin vanha kipale "Masentunut ameba" uudessa muotissa, jossa Asko näki single potenttiaalia. Kesäkuussa 2015 julkaistiin ensimmäiset singleni Masentunut Ameba ja Orja. Vuoden edetessä tuli paljon uusia biisejä. Levy koostuu myös vanhoista kipaleista uusin sovituksin. Kuten valokuvanikin, myös musiikki on varsin melankoolista mollimongerrusta. Sekä yksinkertaista, mies ja kitara revitystä. Olin onnekas saamaan levylle apureita, bändimenoakin löytyy. Sanoituksissa panostan sanahelinän sijaan sisältöön. Sekakäyttöinen mieleni puuttuu välillä menoon ja levyltä löytyy myös huumoria sekä kreisi menoo. Biisit ovat hyvin aitoja, rehellisiä. Kokonaisuutta voisi kuvata "lihapiirakka kaikilla mausteilla", räkä punkista britti poppiin ja instrumenttaalista folkkiin. Alkuperäinen Potenttiaalia julkaistiin viime vuoden lopulla. Markkinointi ja jakelukanavien silloin puuttuessa on onni että Temmikongi julkaisee levyn uudestaan uusilla biiseillä höystettynä. Rok rok!"  Eka levy julkaistiin kahdesti, 2015 sen julkaisi Bare bone music ja 2016 "deluxe editionin" julkaisi Temmikongi. Sen jälkeiset julkaisut on lähes kaikki omia julkaisuja ja nauhotettu kotona tietokoneella. Ei potenssiaalia levyn pääpointti on instrumentalit joita elävöitin sämpleillä. Levyllä myös remix versioita. Eka levyn mies ja kitara saundi laajeni tällä levyllä. Soittelin nettisyntikalla rumpuja ja koskettimia sun muuta levylle.  2017 muutin Kalliosta elintasopakolaiseks tallinnaan, kun ei ole suomessa varaa asua. Siitä tuli Elintasopakolainen in the u.s.s.r. biisi ja toinenkin uusi biisi. Elintasopakolainen (back) in the u.s.s.r. ep:n täydensi remix versiot vanhoista biiseistä.  Lopuissa julkaisuissa ei paljoa uutta ole, lähinnä biisiparannuksia kappaleista joiden alkuperäsiin versioihin en enää ollu tyytyväinen sekä alternate versioita.  LINKIT:KotisivuYoutubeSpotifyBandcamp PARASTA KOTIKULMILLA:Paras ruokamesta kalliossa oli legendaarinen Mare chiaro pizzeria, paras juomamesta on oikeestaan maren "veli" juomapuolella eli Pub Sirdie. Kumpikin omalaatuisia paikkoja pitkällä historialla joissa aika pysähtynyt paikoilleen.  TUE! Miten voisi tukea niin mulla on aina ollu vaikeuksia löytää kuuntelijoita, koska en tee keikkaa enkä ole somessa enää missään muotoa. Yleisön saantiin tartteisin jeesiä.   Ajastus  0:00:00 Intro & koronatilanteesta johtuvat solidaarisuusalennuksemme  0:02:29 Shout The Band (rock, Helsinki)  0:06:57 The Liar (rock, Helsinki)  0:11:00 Antti Karsee (rap, Kirkkonummi)  0:16:1 5 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 1/4: Tomin & Semin historia  0:19:59 Phunky Mr. Olavi (rap, Espoo)  0:24:36 Juoksukaljat (punk, Vantaa)  0:27:01 Q & A (laulaja-lauluntekijä, Espoo)  0:31:55 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 2/4: Semistä isoksi kasvaneet bändit  0:35:33 Köysistö (suomirock, Järvenpää)  0:39:59 PäiviJohanna (instrumentaalinen, Porvoo)  0:44:02 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 3/4: Onnistuneen keikan anatomia  0:50:45 Lyrae (proge, Sipoo)  0:57:14 Ludowica (roots, Hanko)  0:59:48 Tomi Hämäläinen, Semifinal, osa 4/4: Mikä on toimiva ohjelma?  1:03:49 Ville Paganus (alternative, Helsinki)  1:09:10 Outro

Viikon käyntiin potkii taas NRJ:n Aamu! ATK-asiantuntija Jere hyppäsi suoraan tulevaisuuteen, kun mies koitti viikonloppuna raapia kasaan ryhmävideopuhelua. Janne taas pelkäsi Helsinkiin jäävän liikaa stadilaisia jos Uudenmaan rajat suljetaan! Mielessä myös leikkuulauta statussymbolina, Seinäjoen sudet ja ruokavarkaat!

Helsingin legendaarisen Tavastia-klubin kellarissa toimivan Semifinal-klubin parissa jo sen perustamisesta saakka puuhaillut Tomi "Roudi" Hämäläinen on Uudenmaan jaksomme nk. "tähtivieraanamme". Parhaimmillaan 150 henkeä vetävän klubin lauteilla on nähty Suomen rockhistorian suurimpia nimiä vielä ennen kuin niistä tuli suuria. Mm. HIM, Egotrippi, Ultra Bra, Mokoma ja monet muut ovat esiintyneet vannoutuneille diggareille jo ennen kuin heidän nimensä tulivat tutuiksi radioaalloilta ja listoilta. Tomi on ollut mukana buukkaamassa heitä kaikkia klubilleen, mutta on jotenkin maagisesti onnistunut välttämään antamasta kourallista enempää haastatteluja vuosien saatossa. Joten pakkohan mieheltä oli käydä lypsämässä kaikki pieniä bändiä ja ihan tavallista rockdiggariakin kiinnostava tieto irti! Haastattelu nähtävissä liikkuvan kuvan kera myös Youtubessa.

Radio Kipinäs första svenskspråkiga avsnitt är här! I det tredje avsnittet i tredje säsongen av Radio Kipinä är temat det finsk-svenska försvarssamarbetet på truppförbandsnivå och den gemensamma amfibiska enheten SFATU, som bildas av Nylands brigad och Amfibieregementet. Samarbetet är en del av FISE Naval-samarbetet, som utvecklas under ledning av den finska och svenska marinen. Lyssna på podden för att höra mera om det unika nära samarbetet mellan förbanden och vilken förmågeutveckling som skett under de senaste åren. Radio Kipinän ensimmäinen ruotsinkielinen jakso on täällä! Radio Kipinän kolmannen tuotantokauden kolmannessa jaksossa teemana on Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö joukko-osastotasolla ja yhteinen amfibioyksikkö SFATU, jonka muodostavat Uudenmaan prikaati ja Ruotsin Amfibiorykmentti. Yhteistyö on myös osa FISE Naval -yhteistyötä, jota kehitetään Suomen ja Ruotsin merivoimien johdolla. Kuuntele podcastia, niin saat tietää lisää ainutlaatuisesta joukko-osastojen välisestä tiiviistä yhteistyöstä ja siitä, miten suorituskyky on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Youtube-versiossa on myös suomenkielinen tekstitys!

Miten terveydenhuollossa hyödynnetään teknologian ja digitaalisuuden luomia mahdollisuuksia? Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoo, minkälaisia digitaalisia ratkaisuja on kehitetty potilastyön tehostamiseksi ja miten dataa voisi hyödyntää entistä tehokkaammin ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Tietoa tulevasta -podcastissa liike-elämän kovimmat nimet pureutuvat datan mahdollisuuksiin. Tilaa nyt, niin et missaa yhtään jaksoa!

Eläimistä ihmisiin siirtynyt tuorein koronavirus on hommattu kiinalaisen lihatorin kautta lepakoista. Tätä ennenkin koronavirukset ovat siirtyneet lepakosta, varsinaisesta isännästään, väli-isäntien kautta ihmiseen. SARS levisi aikoinaan kiinalaisesta lepakosta sivettikissan kautta maailmalle Aasiasta ja MERS kamelien kautta Lähi-Idästä. Lajirajan vast'ikään ylittänyt zoonoosi eli eläimistä ihmisiin ja takaisin tarttuva tauti on tuoreeltaan ärhäkkä ja voi tappaa uuden isännän, jolta puuttuu vastustuskyky eläintautia vastaan. Ajan myötä virus ja ihminen sopeutuvat ja mukautuvat toisiinsa ja viruksen aiheuttama tauti lievenee. Miten Suomessa ja pärjätään uuden Wuhanista tulevan koronaviruksen kanssa, siitä kertoo infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan uusi koronavirus ei ollut yllätys, sillä eläinten taudit siirtyvät ihmisiin, kun lajirajan ylitykselle tehdään suotuisat olot. Ihmisille vanhat tutut koronavirukset aiheuttavat tavallisia räkätauteja, mutta Wuhanin koronavirusversio on uusi ja siksi kovempaa sorttia. Mikä tekee uudesta koronaviruksesta ikivanhoja tuttavuuksia pahemman ja miten se suhtautuu aikaisempiin vakaviin koronavirustauteihin SARS:iin ja MERS:iin. Tiedeykkösessä puhutaan vakavista koronaviruksista infektiotautien erikoislääkäri Eeva Ruotsalaisen ja zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden kanssa. Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Kuva: All Over Press aleksej sarifulin / Alamy

Romanien koulutus- ja työllisyystilanteesta on kuluneen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua. Hankkeet ja mediakampanjat ovat tuoneet esille romanien työmarkkinoilla kohtaamia haasteita. Janita Nyman työskentelee te-asiantuntijana ja romaniyhdyshenkilönä Uudenmaan työ- ja elinkeinopalveluissa. Janitan näkemys on, että romaninuoret tarvitsevat tukea omien vahvuuksien löytämisessä, osaamisensa sanottamisessa sekä työelämäpolun rakentamisessa. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Janita Nyman kertoo ajatuksiaan sekä toimenkuvastaan "työkkärin tätinä". Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Lännen jälkeen. Suurlähettiläs Jukka Valtasaari. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo. Lihavuus yleistyy Suomessa - yli 30-vuotiasta vain neljäsosa normaalipainoisia. Erikoistutkija Annamari Lundqvist, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja lihavuustutkija, emeritaprofessori Aila Rissanen. Kiinan elinkauppa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin elinsiirto- ja maksakirurgian osaston ylilääkäri, professori Heikki Mäkisalo. Kolumni Pekka Juntti. Soinen maa ei elättänyt kaikkia. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Hannele Muilu, Johanna Östman ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Työhyvinvointi on monesta tekijästä koostuva kokonaisuus. Sen peruselementtinä on turvallinen ja terveellinen hyvin johdetussa organisaatiossa tehty tuottava työ, jota tekevät ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt.Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta Kaisu Behmin kanssa. Hän on psykologi (PsM) ja organisaatiokonsultti. Kaisu on Terveystalon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan johtava työterveyspsykologi ja Espoon alueen vastaava työterveyspsykologi.Työhyvinvointia voi tarkastella yksittäisen työntekijän, työyhteisön sekä koko organisaation hyvinvoinnin kannalta. Työhyvinvointi ei synny itsestään. Sen rakentamisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki työyhteisön jäsenet: niin johto, esimiehet, kuin yksittäiset työntekijätkin. Jokainen vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla on ja kuinka siellä voidaan.Tässä jaksossa pohdimme Kaisun kanssa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:- Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?- Mistä työhyvinvointi syntyy?- Miksi työhyvinvointia pitää johtaa?- Kuka on vastuussa työhyvinvoinnin johtamisesta?- Millainen johtaminen edistää työhyvinvointia?- Miten työhyvinvointia voi itse johtaa- Miltä työhyvinvointi näyttää tällä hetkellä Suomessa?- Onko työhyvinvointi yhteydessä organisaation kilpailukykyyn?- Mikä on työpahoinvoinnin hinta ja vaikutus organisaatioon?- Mitä vinkkejä Kaisulla on tarjota johdolle ja esimiehille työhyvinvoinnin johtamiseen? Tai työntekijöille itselleen työhyvinvoinnin johtamiseen?Tervetuloa kuulolle!t: Nina LyytinenJakson linkit:Kaisu Behmin esittely TerveystalossaKaisu Behm LinkedIn:ssaPsykopodiaa-linkit:Seuraa Psykopodiaa somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fiNina Lyytinen Twitterissa

Mitä kuuluu lähiruuan suoramyyntiin? Ja mikä ihme on foodhub? Maaltavastaajien tuoreessa jaksossa Heidi Siivosen seurassa tuoreita lähiruokakuulumisia vaihtamassa MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi sekä miehet Uudenmaan ruoka -projektin takana: food hub manager Olli Repo ja viljelijä, SLC:n asiamies, Rikard Korkman.

Miten kirkossa toteutuu vammaisen oikeus kuulua yhteisöön? Sijoitetaanko hänet edelleen omaan muista erilliseen ryhmäänsä? Moni vammainen käy rippikoulunsa muiden vammaisten kanssa. Mitä riparilla opetetaan vammaisuudesta silloin, kun paikalla ei ole yhtään vammaista? Pitäisikö vammaisten erilliskohtelusta luopua? Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen, Uudenmaan kehitysvammaistyön pappi Tiina Peippo ja kasvatustyön sihteeri Mano Laukkarinen Espoon seurakuntayhtymästä. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Porvoon Jump In täytti Uusimaa Areenan. Mukana oli 40 eri urheiluseuraa esittelemässä toimintaansa. Sen lisäksi, että siitä toivotaan yhtä Uudenmaan vetovoimaisinta urheiluteemaan liittyvää tapahtumaa, Jump In korkkasi virallisesti Uusimaa Areenan käyttöön. Areenan toimitusjohtaja Toni Nyström oli tyytyväinen sunnuntain saldoon. – En osannut odottaa etukäteen, että tapahtumasta tulisi näin onnistunut, Nyström riemuitsi. – Koko päivän on käynyt paljon ihmisiä, ja aamusta iltapäivään on ollut mielenkiintoista ohjelmaa.

Tulevana sunnuntaina Uusimaa Areena täyttyy urheilusta ja siitä kiinnostuneista ihmistä. Jump In on kaikenikäisille suunnattu vapaa-ajan tapahtuma, joka kutsuu kokeilemaan ja tutustumaan eri liikuntalajeihin. Uudella Uusimaa Areenalla liikutaan, kisaillaan ja ollaan yhdessä. Mukana on laaja kattaus itäisen Uudenmaan urheiluseuroja sekä urheilu-, liikunta- ja hyvinvointialan yrityksiä. Paikan päältä voi bongata myös tuttuja urheilulegendoja, joista osa on mukana mielenkiintoisissa paneelikeskusteluissa. Kolmessa eri paneelissa pureudutaan niin huippu-urheilun, harrastusliikunnan kuin terveyden teemoihin. – Ensimmäisessä paneelikeskustelussa aiheena on urheilu ja nuoret, toisessa rahoitus ja kolmannessa menestyksen resepti, Uusimaa Areenan toimitusjohtaja Toni Nyström kertoo. – Kaikki paneelit ovat mielenkiintoisia, mutta rahoitusta koskettava paneeli on erityisen tärkeä, Jump In -tapahtuman järjestelyistä vastaava Srba Lukic kommentoi.

Siuntiolainen kuvataiteilija Jenni Tieaho on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan veistoksia, joiden aiheena ovat Suomen luonto, metsät ja myytit. Hänet valittiin muutama vuosi sitten Länsi- Uudenmaan vuoden taiteilijaksi. Minna Pyykkö kävi jututtamassa häntä Lohjalla Tytyrin elämyskaivoksessa, vanhassa kalkkikaivoksessa, jossa on esillä vuoden loppuun asti kolmen taiteilijan yhteisteos Joki. Jenni Tieaho käyttää useinmiten veistoksiinsa luonnon materiaaleja, mutta kaivoksen veistoksen hän on tehnyt kierrätystölkeistä, joita kului veistoksen tekoon yli 1400! Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Sipoolainen Juha Kytö on harrastanut frisbeegolfia vuodesta 2011 lähtien. Hän kilpailee myös kansallisella tasolla Sipoon Discstroyersissa ja on mukana Suomen Frisbeegolfliiton hallituksessa. Itäisen Uudenmaan kenttäkapasiteettiin hän toivoisi parannusta.

Miten todennäköistä on, että EU:n valta terveydenhuollon järjestämisessä jäsenmaissa laajenee ja mitä seuraa. Voiko olla mahdollista, että tulevaisuudessa EU:n kautta maksetaan köyhempien maiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Nyt kun sosiaalisesta EU:sta käydään keskustelua, niin mahdollisuuksia monenlaiseen kehityssuuntaan on olemassa. Jos Suomessa sote toteutuu nyt kaavailulla tavalla, niin mitä enemmän silloin terveydenhoidon järjestämistä markkinaehtoistetaan, niin sitä enemmän EU on määrittelemässä sitä miten se järjestetään. Haastateltavana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Toimittajan on Maija Elonheimo

Pullin penkissä vieraana tiistai-aamuna Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Saija Toropainen ja piirin toiminnanjohtaja Pia Metsähuone. MLL järjestää 7.5. hyväntekeväisyysmuotinäytöksen jossa niin politiikot, näyttelijät, muusikot kuin muutkin julkkikset astelevat pitkin catwalkia. Ohjelmassa keksutellaan tapahtuman lisäksi MLL:n toiminnasta. Millainen on lastensuojelun tilanne nyky-Suomessa?