Podcasts about runebergin

Tällä päivämäärällä vietetään Runebergin-päivää, historian saatossa Valitut palat -lehti julkaistiin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa, Sauli Niinistö aloitti presidenttinä ja Lahdessa järjestettiin ensimmäiset Salpausselän kisat.

Kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin sisko Carolina Runeberg sai veljensä ansiosta osallistua Lauantaiseuran kokouksiin, tosin naisosallistujat oleskelivat pääosin toisessa huoneessa kuin miehet. Hän kuului uranuurtajanaisten joukkoon, jotka alkoivat kirjoittaa ja julkaista omia teoksia. Mietelause on ote Anne Helttusen ja Annamari Sauren toimittamasta tuoreesta tietoteoksesta Kynällä raivattu reitti, SKS 2024. Mietteen on valinnut Nina Naakka. Lukija on Maaria Holma.

Tänään pohdittiin puhdistautumista seksin jälkeen, mahdollisuutta tekoälyleikkaukseen ja sitä lähdetäänkö antamaan aseapua Puolangalle, vai meditoimaan muualle. Runebergin runous, tortut ja nyytit aiheuttivat ihmetystä ja kouluruokaa maisteltiin laajalti. Myös Siltalan menneisyys Salatut Elämät TV-sarjassa käsiteltiin ja Mummo Ankan edelläkävijyyttä ihailtiin. Jenni Vantaalta nappasi itselleen liput Himokselle, äänestettyään vuosiäänestyksen toisella kierroksella.

Fredrika Runeberg Fredrika Charlotta Tengsröm syntyi 1807 Pietarsaaressa. Hän oli ruotsinkielinen kirjailija, Hän oli ensimmäisiä suomalaisen historiallisen romaanin kirjoittajia, ja merkittävämpiä naiskirjoittajia. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Turussa, pikkulasten koulussa hänellä ei ollut mitään oppimista. Hän oppi aakkoset jo nelivuotiaana, oppi ranskaa ja saksaa tiedonjanoisena. Myöhemmin kielitaito vielä täydentyi englannilla, ja välttävästi myös suomella. Isän kuolema perheen talouden romahdutti, ja äidin ja tyttären Paraisille karkotti. Fredrika avioitui pikkuserkkunsa Runebergin kanssa, pariskunta asui ensin Helsingissä, ja oli aikoinaan kulttuurielämän ytimessä. Miehensä julkaisemaan lehteen kirjoitti artikkeleita ja proosaa, mutta naisena ei kunnon näkyvyyttä saa. Fredrikan elämä oli vaikeaa, koki itse parin lapsen kuolemaa, oma terveys reistaili, ja mies toisten naisten kanssa hummaili. Fredrika oli mukana perustamassa rouvasväen yhdistystä Porvoossa. Yhdistys sai aikaan myös koulun köyhille tytöille, antoi arvoa naisten sivistykselle. Kuuden lapsen kasvattajana Fredrika oli käytännössä yksinhuoltaja. Hänen miehensä aika kului työhön, runoiluun, matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoitteluun. Fredrika pari romaania kirjoitti, ja ensimmäisen niistä poltti. Fredrikan mies metsällä halvaantui ja vaimonsa luku-apuun turvautui. Vaimon kuulo oli jo heikentynyt, ja näkökin huonommaksi mennyt. Miehensä kuoleman jälkeen muutti takaisin Helsinkiin, ja pari vuotta myöhemmin hänetkin haudattiin. Ulla-Maija Mantere

Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Kansallisena veteraanipäivänä kuulemme, mitä J.L. Runeberg kirjoitti 1800-luvun puolivälissä runossaan Sotavanhus. Suomennos Paavo Cajanderin. Päivän mietelauseen on valinnut Juho-Pekka Rantala. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.

J. L. Runebergin Runoelmia -teoksesta runo Kevätlaulu Suomentanut Edvin Avellan (Kustantaja K. E. Holm, 1874). Kuuluttaja Jari Aula.

J.L. Runebergin runo Aamu kokoelmasta Runoelmia. Suomentanut Edvin Avellan. Kustantaja K. E. Holm 1874. Mietelauseen on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana on Timo Teräsvuori.

Tortturaati kerääntyy pisteyttämään Runebergin tortut. Minna kertoo olleensa erään tv-sarjan kuvauksissa ja Kimmo sai tehtäväkseen listata kolme lempisanontaansa. Menneisyyden paska on tulevaisuuden lannoite!

Eino Leino Armas Einar Leopold Lönnbohm tunnetaan paremmin nimellä Eino Leino. Tuottelias runoilija ja kirjailija, myös Runebergin teosten suomentaja. Hän syntyi suureen perheeseen, ja koki mielikuvitusmaailman omakseen. Jäi orvoksi varsin nuorena, Einolle traaginen oli varsinkin äidin kuolema. Eino oli silloin 16-vuotias. Koulukodit ja asuinpaikat vaihtuivat, ihmissuhteet ja avioliitot ilmaan haihtuivat. Ei osannut juurtua oikein mihinkään, eivät avioliitot kestäneet muutamaa vuotta pidempään. Sai vain yhden tyttären, jonka ”hylkäämisestä” koki syyllisyyden. Paljon tekstiä kirjoitti, niistä valtio hänet kahdeksasti palkitsi. Itsenäisyyttä rauhanomaisin keinoin kannatti, ja siksi sisällissota häntä järkytti. Siitäkään hän ei täysin koskaan toipunut, herkkänä miehenä tilannetta ei ymmärtää voinut. Sai viimein rauhan sielulleen, kun 47-vuotiaana nukkui ikiuneen. Ulla-Maija Mantere

Runebergin päivä Taas muistetaan Johan Ludvig Runebergia, joka oli mukana oikeastaan aika monessa. Hän syntyi Pietarsaaressa, asui opiskellessaan Oulussa, Saarijärven Paavon hän kirjoitti Saarijärvestä, samoin tuttuja olivat maisemat Ruovedestä. Turussa yliopistossa opiskeli, myöhemmin Helsingissä vaikutteli. Perusti perheen Porvooseen, sai sieltä kodin lapsilleen, 1 tytär ja 7 poikaa, joista kuusi aikuiseksi kasvaa saa. Toimi siellä koulun opettajana, myöhemmin myös rehtorina. Kansallisrunoilijana hänet muistetaan, muiden kansalaistensa kanssa osallistui myös politiikkaan. Metsästysmatkalla halvaantui, tuskin siitä enää kuntoutui, koska peilistä katuelämää tarkkaili, ja vielä runsaan vuosikymmenen eli. Luki vaimo hänelle monta tuntia päivittäin, tämän tällä kertaa netistä näin. Ulla-Maija Mantere

J. L. Runebergin Maamme laulun säkeet 4-7. Suom. Paavo Cajander. Kuuluttaja Juha Salomaa.

Otteita J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Suomentanut Paavo Cajander. Gummerus 2014. Mietteet on valinnut Jukka Kuosmanen. Lukijana Timo Teräsvuori.

Voiko Suomen vanhimmassa kotimuseossa oppia jotain uutta Runebergistä? porvoo.fi/runebergin-koti Aleksanterinkatu 3, 06100 Porvoo

THL on kertonut, missä järjestyksessä riskiryhmiä rokotetaan koronaa vastaan. Koronaviruksen muunnokset leviävät maailmalla. Perjantaina on vietetty Runebergin päivää. Viikonloppuna on aurinkoista ja kylmää.

Radio Cityn Aamun alkajaisiksi otettiin edellisen illan futistulokset esille, pakkohan se oli! Samuel taisi astua ansaan, kun otti yhteisen tilin kotona käyttöön ja Jeren pizzantekosuunnitelmat alkavat saada jo aika mittaviakin piirteitä. Pojat tekivät linjauksen laskiaisen ja Runebergin herkkujen syömiseen ja linjasivat myös kuulijoiden kanssa muutenkin viikon menun kuntoon. Radio Cityn virallinen suosikkikilpailija Diilissä on myös valittu, vaikka kisa ei ole vielä edes alkanut! Mukana myös mailavarkaus, Subway-huijaus ja lottosailailua!

Mitä ovat huomisen päivän hyveet Suomessa? Tähän antaa vertailupintaa 190 vuotta vanha Runebergin runo.

1800-luvulla elänyt Julius Krohn, eli kirjailijanimeltään Suonio, oli suomalaisen kansanrunouden voimahahmo, tutkija, professori, lehtimies ja muunmuassa J.L. Runebergin teosten suomentaja. Runo Laiskuuden ylistys löytyy mm. teoksesta Suomen runotar 1, Kirjayhtymä 1990. Päivän mietelauseen on valinnut Nina Naakka. Lukijana on Heikki Puskala.

Novan Aamussa pidetään perjantain jalkapallon jälkipyykkiä. Juhlahumun seurauksena kansan keskuudessa on syntynyt runsaasti uutta meemimateriaalia ja Aki yrittää antaa Minnalle pikakurssia futiksen EM-kisojen lohkojaotteluista. Mikä on Mantan tulevaisuus?

Miesflunssasta kosteaan torttuun! Tiedätkö sinä J.L.Runebergin tarinasta muutakin kuin liputuspäivän ja tortun? Minna tietää ja pian tiedätkin sinäkin! Kuten myös sen, mitä laatikon salaisuuksista paljastui ja millaiset soidinhuudot se studiossa saikaan aikaan..

Thank GOD It´s Tiistai! Tiistain ylistyksen kunniaksi tänään oli mahdollisuus voittaa lippuja loppuunmyytyyn Iskelmä Gaalaan! Sen lisäksi pohdittiin, että kumpaa syödään Runebergin torttua vai whoopia? Mikko ja Pauliina syventyivät myös suuren pikkuhousututkimuksen saloihin

Näyttelijä Noora Dadu innostuu usein niin paljon, että se vie hänen voimansa. Nyt hän on innostunut siitä, että ihmiset uskalletaan lopultakin nähdä lähtökohtaisesti sen kautta, mihin he pystyvät. Miksi turkulaisille autoilijoille pitäisi antaa taikasieniä, tietääkö Ali koska on Runebergin päivä ja mitä on daduismi? Kuuntele kesän kuumin show.

Teoksesta Teokset. III nidos vuodelta 1908. Suom. Juhani Aho. Lukijana kuuluttaja Charlotta Hagfors.

Kevät ja kesä ovat liputuspäivien juhlaa. Helmikuusta alkaen virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat Runebergin päivä, tasa-arvon päivä, suomen kielen päivä, kansallinen veteraanipäivä, suomalaisen työn päivä, äitienpäivä, Eurooppa-päivä, suomalaisuuden päivä, kaatuneiden muistopäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Suomen lipun päivä ja runon ja suven päivä 6. heinäkuuta. Kaksitoista liputuspäivää noin viiden kuukauden aikana. Ei ihme, että taannoisen lehtijutun mukaan nykysuomalaisten liputusinto ei ole yhtä korkealla kuin ennen vanhaan. Mistä päästä niitä liputusjuhlia sitten karsisi? Ei ainakaan pian sata vuotta täyttävästä äitienpäivästämme. Yhdysvaltalainen Anna Jarvis sai idean äitien juhlimisesta vuonna 1905 ja Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1918. Vuodesta 1947 se on ollut virallinen liputuspäivä. Mutta mistä lähtien äitejä on Suomessa sanottu äideiksi? Entä mistä tulevat sanat isä, tytär ja poika? Tätä täytyy kysyä professori Kaisa Häkkiseltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Torta på Runebergen Ehkä ei ollutkaan sattumaa, että Johan Ludwig Runebergistä tuli runoilija. Tuleehan hänen sukunimensä alkuosa rune muinaisten germaanisten kielten sanasta runo, joka kuulostaakin meille aika tutulta, samasta sanasta tulee nimittäin meidän sanamme runo. Se kantagermaanin runo on merkinnyt Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan ”kirjain- tai taikamerkkiä, kirjallisuutta, tietoa tai salaisuutta”. Samaa kantaa on riimuja tarkoittava ruotsin sana runa. Ja tähän kun liitetään vielä Runebergin berg, vuori, niin siinähän alkaa olla runoilijalle sukunimeä! Suomalaisten taikaa ja tietoa merkitsevä runous on jymäkämpää tavaraa kuin muiden kielten sanat poesi, poesie ja poetry ja niin edelleen. Ne kun perustuvat kreikan sanaan poesia, joka merkitsee ”keksittyä, tehtyä”. Kun muualla keksitään, suomessa tiedetään ja taiotaan! Jymäkkää tekoa on myös Runebergin kunniaksi kehitelty Runebergin torttu. Siinä ei ole mitään ballerina Anna Pavlovan mukaan nimetyn hedelmätäytteisen Pavlova-kakun marengin kepeydestä. Eikä australialaisen oopperalaulajan Nellie Melban mukaan nimetyn Peach Melba –leivoksen jäätelön ja persikan raikkaudesta. Miksi näillä ihmisillä ovat nämä leivokset? Olivatko he persoja makealle tai kovia leipomaan? Miksi leivoksia on nimetty lähinnä tietyn aikakauden henkilöiden mukaan? Emeritusprofessori Bo Lönnqvist on tutkinut kaiken muun jännittävän lisäksi leivosten kulttuurihistoriaa, kysytään häneltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Räppäri Tuomas Kauhasen opettajat löivät vetoa, että Tuomas olisi vankilassa tai kuollut ennen kuin täyttää 25. Kovin kaukana ennustus ei ollut - Kauhanen kertoi Ali Show'ssa mm. siitä, miten väkivallasta tuli hänelle lopulta keino puolustautua kiusaamista vastaan ja pahoinpitelystä, jossa oli osallisena tekijänä. Sittemmin elämä on kääntynyt parempaan suuntaan ja nykyään Kauhanen mm. puhuu kouluissa kiusaamista ja väkivaltaa vastaan. Ali Show'ssa mentiin siis todella pintaa syvemmälle - mutta saatiin tunnin aikana aikaiseksi myös visio Porvoolle omistetusta ylistysräpistä, vaikka Ali epäili kovasti, miten uskottavaa olisi räpätä Haikon kartanosta ja Runebergin tortuista. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä. Osallistu lähetykseen: yle.fi/puhe tai #alishow

Frederika Runebergin muistelmia teoksesta Suomen Sana. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto, WSOY 1966. Lukijana kuuluttaja Maaria Seppänen.