Podcasts about vuodesta

Seitsemättä kertaa järjestettävä Maaliskuun Musta Messu on luvassa 15. maaliskuuta Finlandia-klubilla Lahdessa.   Pääesiintyjäksi saapuu Puolalainen Death Metal jättiläinen Decapitated. Lisäksi mukana ovat Barathrum, T.Jarva & The Dark Place, Where's My Bible, Enemies Everywhere, Pressure Points, Karelian Warcry ja Access Beyond.   – Finlandia-klubi mahdollistaa ikärajattoman tapahtuman, järjestäjä Black March Eventsin Teppo Ristola kertoo Radio Voiman haastattelussa.  Lisäksi lavalle nousee myös vielä Maaliskuun Mustimman Bändikilpailun voittaja.  Bändikilpailuun voi osallistua 31.tammikuuta saakka, jonka jälkeen tuomaristo valitsee neljä bändiä yleisöäänestykseen. Lisäksi voittaja saa studioaikaa Inka Studiolta.  – Kilpailuun osallistutaan toimittamalla linkki sähköpostitse osoitteeseen mustakilpailu@gmail.com joko musiikkivideoon tai vaikka Spotifyssa julkaistuun kappaleeseen, Ristola sanoo.  Tuomaristossa ovat mukana Children Of Bodomin alkuperäiskitaristi Alexander Kuoppala, Swallo The Sun ja Before The Dawn Juho Räihä, Inka studion Pasi Löfgren ja minä.  Tänä vuonna messussa on vahvasti läsnä nuorisotyö ja mielenterveys. Tapahtuma on aloittanut yhteistyön Rock Campin kanssa. Järjestö tekee nuorisotyötä musiikin avulla ja järjestää musiikkikursseja nuorille. Vuodesta 2009 lähtien Rock Camp on järjestänyt musiikkileirejä, huippuvalmentajien pitämiä valmennuksia ja tapahtumia.  Kuuntele podcast, jossa Ristola kertoo, mitä uutta on mahdollisesti luvassa yhteistyön tiimoilta!   

Jaksossa mainitut linkit: Liity Vapauta Supervoimasi Verkkokursseilla -valmennuksen odotuslistalle >>> Jakson muistiinpanot: vapautasupervoimasi.fi/blog/nain-teet-vuodesta-2025-parhaan-ikina

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa perkaamme vuoden 2024 kiinnostavimmat ja kiistanalaisimmat kulttuuriaiheet. Ensimmäisenä käsittelemme "woke" ja MAGA -kulttuurien taistelua USA:n presidentinvaalien yhteydessä. Jussi Turhala pohtii, kumpi kulttuuri on niskan päällä ja miten tämä vaikuttaa globaalisti ja Suomessa. Matti Virtanen tuo esille näkemyksiä siitä, miten Trumpin voitto voi heikentää identiteettipolitiikkaa ja mitä tämä tarkoittaa kulttuurikentällä. Seuraavaksi puhumme Lucia-neidon valinnasta ja siihen liittyvistä rasistisista reaktioista. Puoliksi ghanalaisen Daniela Owusun valinta nostatti esiin ikäviä kommentteja. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo Suomen nykytilanteesta ja miten vastaavat reaktiot voidaan estää. Lähetyksessä käsitellään myös hallituksen kulttuurileikkauksia ja niiden vaikutuksia suomalaiseen taiteeseen. Vastapainoksi puhutaan Taylor Swiftin tuottavasta maailmankiertueesta. Vuodesta 2024 ei voi puhua ilman tekoälyä. Kelpaako sen tuottama sisältö kuluttajille? Viimeisenä aiheena on vuoden asennekysely, joka koskee miesten asenteita naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Tämä metodologisesti ongelmallinen kysely nostatti kysymyksiä median vastuusta. Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Puhetta johtaa Pauliina Grym.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 135. jaksossa puhutaan teoksesta Ranska Helsingissä vuodesta 1890, jonka ovat toimittaneet Outi Merisalo ja Sini Sovijärvi. Julkaisun taustalla on Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys. Mistä Outi ja Sini saivat idean tähän kirjaan? Mistä kirja kertoo? Millainen historia Helsingin Ranskalais-suomalaisen yhdistyksellä on? Millainen vaikuttaja kulttuurisuhteissa oli vuonna 1884 Helsinkiin saapunut 25-vuotias ranskalainen opettaja Marie de Verneuil? Millainen historia on romaanisella filologialla? Miten oopperatähti Aino Ackté vaikutti suomalais-ranskalaisiin kulttuurisuhteisiin? Millaisia olivat ranskalaisen elokuvan kultaiset vuodet 1930–60? Miten ranskalaisvaikutukset näkyivät helsinkiläiseliitin ruokakulttuurissa? Millainen historia on Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Alkavien F-Liigakarsintojen ennakko kuullaan jaksossa 43. Jaksossa käydään ottelusarja läpi kerrallaan vakiokolmikon voimin ja tehdään omat veikkaukset sarjojen lopputuloksista. Sen lisäksi puidaan yleisellä tasolla pudotuspeliaikaa omien kokemuksien pohjalta. Loppuun kuullaan Aten, Niklaksen ja Severin TOP-3 seurattavat seikat keväälle. Kelpaako piste? -podcast on yleisön pyynnöstä alkunsa saanut, Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa Inssi-Divaria käsittelevä podcast. Jo toiselle kaudelle edenneen podcastin vakiojäseninä toimii kolme Inssi-Divarin persoonaa: Severi Hopsu, Atte Silvennoinen sekä Niklas Niemi yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Jakson tuotannosta on vastannut kolmikko itse. Löydät jakson myös Spotifysta ja Itunesista.

Mitä siinä veroilmoituksessa pitikään muistaa? Mitkä ovat tämän vuoden tärkeät päivämäärät? Entä mitä MTK:n veroedunvalvonnalle kuuluu? Studiossa Maaltavastaajien seurassa MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.

Vuodesta 2016 lähtien Savon Sanomien päätoimittajana toiminut Seppo Rönkkö siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Seppo toimi vuonna 1907 perustetun maakuntalehden viidentenätoista päätoimittajana ja ennen kaikkea Sepon merkittävä työura median saralla on pitänyt sisällään paljon. Seppo on luonnollisesti saanut erilaisten työnkuviensa kautta seurata myös maakunnan muutosta ja sen kehitystä aitiopaikalta. Kuopion kaupunki myönsi Sepolle marraskuussa 2023 kultaisen kunniamerkin merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä Kuopion kaupungin ja koko maakunnan uutisoinnissa. Palkinnon perusteluissa mm. todettiin kuinka Sepon pitkäaikainen työ on näkynyt vahvana ja kasvattanut Savon Sanomat yhdeksi Suomen merkittävistä uutiskanavista. Näistä teemoista sekä Sepon tunnelmista uuden elämänvaiheen kynnyksellä saatiin käydä keskustelua tarkemmin, kun Seppo Rönkkö saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Liity mukaan maksuttomaan 7 päivän Mindful Me -hyvinvointihaasteeseen tästä: https://mindful-mama-d381.mykajabi.com/haaste124 Mindful Me -hyvinvointihaaste alkaa 11.1. ja Mindfulnessin lisäksi tulet oppimaan…  ✨manifestoinnin perusteista  ✨tietoisista tavoitteista  ✨ omien ajatusmallien muuttamisesta ✨energian värähtelyn vahvistamisesta ✨kehon ja mielen jaksamisen optimointia biohakkeroinnin avulla  … sekä paljon muuta upeaa, jotka auttaa sinua starttamaan hyvinvointimatkasi vuonna 2024!  -- Tässä jaksossa puhun siitä, miten teet tästä vuodesta parhaan mahdollisen. Miten asetat tavoitteita tietoisuudesta käsin, luot hyvinvointia ja tasapainoa elämääsi sekä keskityt kehon tuntemuksiin, myös unelmaelämääsi toteuttaessasi! Instagram: @adamasofia

Vuodesta toiseen Slush vetää tuhansia ihmisiä Helsinkiin ja räntäsateeseen. Slushin toimitusjohtaja Eerika Savolainen kertoo miksi. Venäjä koettelee rajaamme ja pyrkii luomaan eripuraa, mutta kyselytunnilla oli toimista kuitenkin varsin laaja yksimielisyys. Och inte tänder du väl julljus, Saara-Sofia?

Politiikassa samat asiat toistuvat jatkuvasti. Vuodesta toiseen politiikan vuodenkierto etenee tuttuja latuja. Taas on budjetti eduskunnassa ja oppositio hyökkää hallitusta vastaan. Jälleen kaikki mitä hallitus omasta mielestään tekee, on oikein ja välttämätöntä. Miksi samat tapahtumat, samat politiikan mekanismit, samat lauseet tuntuvat toistuvan politiikassa päivästä toiseen? Miksi poliitikot ja ministerit eivät vastaa kysymyksiin, vaan puhuvat omiaan? Miten politiikkaa piinaavasta luupista pääsisi irti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

SM-viikko on ollut Lahdessa käynnissä torstaista lähtien. Vuodesta 2016 järjestetty SM-viikko kokoaa samalle paikkakunnalle eri lajien SM-kisoja.  – Lahden talviurheilun suorituspaikat soveltuvat erinomaisesti SM-viikon lajeille. Esimerkiksi jousiampujat kehuvat keskeistä sijaintia, tapahtuman vastaava tuottaja Päivi Harri kertoo Radio Voiman haastattelussa.  Tapahtuma on käynnissä sunnuntaihin asti. Esimerkiksi tankotanssin ja pyöräsuunnistuksen kilpailuja ehtii vielä seuraamaan!  Täältä voit lukea kaikki ESS:n uutiset SM-viikosta.  Podcastista kuulet, mitä kisoja on vielä luvassa lauantain ja sunnuntain aikana!  Kisoihin on vapaa pääsy ja suorituspaikkoja on 10. Aikataulut ja suorituspaikat löytyvät tapahtuman verkkosivuilta. Lahdessa kisataan yli 20 lajin mestaruuksista:  Avovesiuinti  Beach Taekwondo  Coastal-soutu  Frisbeegolf  Jousiammunta  Judo  Kahvakuulaurheilu  Kriketti  Lacrosse  Lippupallo  Maratonmelonta  Mölkky  Otevoimailu  Petanque  Puuvenesoutu  Pyöräsuunnistus  Rullaluistelu  Salibandy  Speedgolf  Tankotanssi  Ultimate  Vahvin SM  X-trial  Toimittaja: Eeva Ristkari

Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.

Dementiaa ja afasiaa sairastava toimintaelokuvatähti Bruce Williksen viimeinen elokuva julkaistaan toukokuussa 2023. Action-näyttelijöinä ensisijaisesti tunnetut Sylvester Stallone, Arnold Swarzenegger, Michelle Yeoh, Linda Hamilton, Denzel Washington, Jackie Chan, Tom Cruise, Liam Neeson, Jamie Lee Curtis sekä Sigourney Weaver ovat myös yli 60-vuotiaita, ja edelleen kiinni enemmän tai vähemmän toimintaelokuvarooleissa. Mutta kuinka pitkään se on fyysisesti mahdollista? Ikärasismistaan tunnetun Hollywoodin suhteen ilmiötä voi pitää jopa poikkeuksellisena. Janoaako yleisö vanhoja tähtiä valkokankaille, vai mistä tämä kertoo? Kulttuuriykkönen tutkii toimintaveteraanien viimeistä vuosikymmentä sekä toimintaelokuvien kehitystä ja muuttumista muskelimasojen temmellyskentästä isojen draamanäyttelijöiden fantasiarymistelyiksi. Miten toimintaelokuvien eetos on muuttunut, ja miten actionleffat ovat sopeutuneet muuttuvaan aikaamme? Vieraina elokuvaohjaaja Teemu Nikki, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Liila Jokelin, kirjailija Esa Mäkijärvi sekä elokuvakriitikko Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Keskustelun pohjana Esa Juntusen uusi kirja Viisas sijoittaja – Tunne itsesi ja osakemarkkinat. ”Riskejä, tappioita, huonoja päätöksiä ja rahanmenoa? Suora osakesijoittaminen ei ehkä kuulosta kovin houkuttelevalta. Ja puhtaasti järjen kannalta osakesijoittaminen ei olekaan paras mahdollinen tapa sijoittaa, jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa menestyä sijoittajana. Kuten mainittu, siihen on helpompi ja edullisempi tapa: vähäkuluiset indeksirahastot. Tämä ei kuitenkaan ole kirja rahastosijoittamisesta.” Esa Juntunen kiinnostui taloudesta finanssikriisin aikaan, alkoi sijoittaa ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Vuodesta 2015 alkaen hän on pitänyt suosittua Omavaraisuushaaste-blogia, ja kirjoittanut avoimesti omasta taloudestaan sekä kokemuksistaan osakemarkkinoilla. Juntunen tavoittelee indeksejä kovempaa tuottoa, luottaa osakepoimintaan ja sijoittaa vain suomalaisiin sekä yhdysvaltalaisiin pörssiyhtiöihin. Päästrategiassaan hän on rajannut kohteiden määrän korkeintaan kymmeneen, jotta ehtii kunnolla seuraamaan omistamiensa yhtiöiden kehitystä. Helmikuun lopussa hänen pörssisalkustaan löytyivät Medpace, Talenom, Aallon Group, Revenio Group ja Qt Group. "Tärkein älykkyyden muoto, jota sijoittamisessa tarvitaan, on tunneälykkyys: kyky tunnistaa ihmisten tunteiden merkitys osakemarkkinoilla ja käyttää näitä tietoja hyväksi omissa sijoituspäätöksissään." Mikko Jylhä haastattelee.

Millainen vuosi 2022 oli politiikassa? Studiossa politiikan toimittajat Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä ja Alec Neihum MTV3:sta sekä Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa on leimannut vuotta. Sodan seurauksena Suomessa on kärsitty energian ja ruuan hintojen noususta. Inflaatio laukkaa ja taantuma on edessä. Valtio on tullut kansalaisten avuksi vaikeina aikoina, mutta ovatko tuet kohdentuneet oikeudenmukaisesti? Millaista keskustelu metsistä ja hiilinieluista on ollut tänä vuonna? Kuka on ollut tänä vuonna aikaansaavin politikko? Monia nimiä mainittiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuosi 2022 oli monella tavalla mieliinpainuva eikä vähiten johtuen Ukrainan sodasta. Avainmedia lähetysjärjestön toiminnanjohtaja Marko Selkomaa summaa tapahtumarikkaan vuoden tapahtumia.

Kiitos kaikille tästä vuodesta, hyvää joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta! Palataan vuonna 2023! --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Vuodesta 2015 lähtien Kuopion kaupunginteatterissa näyttelijänä toiminut ja taidoillaan vaikutusta katsojiin tehnyt Mikko Rantaniva on nyt syksyn hetkissä myös uusien innostavien vaiheiden äärellä. Mikko toki kohdataan näyttelijänä lavalla mm. Hiiriä ja ihmisiä klassikkonäytelmässä ja syksyn loistavassa ja katsojat hurmanneessa suurmusikaalissa Huomenna minä lähden, mutta ohessa myös Mikko on toiminut käsikirjoittajana ja ohjaajana näytelmässä nimeltään SISAR, joka saa ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterissa 2.marraskuuta kello 19.15, Maria näyttämöllä. Tarkemmin SISAR-näytelmästä ja sen synnystä sekä näytelmän teemoista ja Mikon monipuolisista teatteritöistä saimme keskustella tarkemmin, kun Mikko Rantaniva saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Rupisista riimeistä syvään päähän. Vuodesta 1984 tähän päivään. Vieraana Martti ja Pantse Syrjä.

Vuodesta 2020 lähtien Tanssiteatteri Minimin taiteellisina- ja tuotannollisina johtajina ovat toimineet Mikko Makkonen ja Iiro Näkki. Yhdistyspohjainen ja ympärivuotista ammattiteatteritoimintaa harjoittava Minimi vietti 30 vuotisjuhlavuottaan vuonna 2021. Tanssitaiteen maisteri Mikko Makkoselle tämä työ tarkoitti myös paluuta Savoon Helsingistä, sillä hän on kotoisin alkujaan Varkaudesta. Siellä hän aloitti jo pikkupoikana tanssijan uransa breakdance-tanssijana. Mikko on kilpaillut eri ryhmissä breakdancen SM-tasolla. Menestystä tuli jo alakouluikäisenä. Makkonen on koulutukseltaan tanssija ja tanssinopettaja, mutta tekee työtä myös koreografina. Hän on esiintynyt lukuisten kotimaisten koreografien teoksissa, tehnyt useita koreografioita ja vieraillut muun muassa Suomen Kansallisbaletissa sekä eri tanssiteattereissa ja -ryhmissä. Mikon monipuolisesta elämänpolusta tanssin parissa sekä Tanssiteatteri Minimin kuulumisista näin syksyllä 2022 keskusteltiin tällä kertaa tarkemmin, kun Mikko saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

ANTI - Contemporary Art Festival on Kuopiossa vuosittain järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen festivaali, joka keskittyy paikka- ja aikasidonnaiseen taiteeseen. Ohjelmisto koostuu kansainvälisten ja kotimaisten taiteilijoiden ajankohtaisista teoksista, joita yleisö pääsee kokemaan 13.-18.9. maksutta ympäri Kuopiota. Taidetta on tarjolla mm. taidemuseossa, kirjastossa, torilla, teatterilla, kaupungintalon juhlasalissa ja VR-konepajalla. Festivaaliviikko huipentuu jälleen ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinnon jakamiseen. Kaikkiin tapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy. Vuodesta 2018 lähtien taiteilijat Gemma Paintin ja James Stenhouse (jotka työskentelevät yhdessä nimellä Action Hero) ovat matkustaneet Euroopan halki ja pyytäneet tuntemattomia laulamaan rakkauslaulun Oh Europa- projektin tiimoilta. Tähän mennessä Gemma & James ovat äänittäneet yli tuhannen ihmisen äänet laulaen rakkaudesta ja sydänsuruista 46 eri kielellä. He ovat matkustaneet yli 50 000 kilometriä, 33 Euroopan maan läpi viettäen yli 300 päivää ja yötä tien päällä asuessaan pakettiautossaan, joka toimii myös liikkuvana äänitysstudiona. Seuraa kaksikon matkaa osoitteessa: www.oheuropa.com Lauantaina 17.09. Gemma ja James saapuivat Kuopioon keräämään savolaisten tulkintoja rakkauslauluista. Kaksikko vieraili täällä myös vuonna 2018 ja tuolloin tallentui mm. oheisessa juttutuokiossa kuultavat Matti Sariolan (Romanssi) ja Kirsi Pehkosen (Minun kultani kaunis on) tulkinnat talteen. Tarkemmin vuoden 2022 ANTI-festivaalin kuulumisista, Action Heron toteuttamasta Oh Europa- teoksesta ja rakkaudesta saimme kuulla ja keskustella yhdessä Allin ja Gemman kanssa. Lisää ANTI-festivaalista löydät täältä: www.antifestival.com Haastattelijana: Sami Turunen

Monella Deep Purple -diggarilla saattoivat lentää Lehmus Roasteryn tuotteet näppikselle, kun uutiset Steve Morsen ja Deep Purplen teiden erkanemisesta tulivat ulos. Vuodesta 1994 brittilegendan riveissä soittanut amerikkalaiskitaristi keskittyy jatkossa sairaan vaimonsa hoitamiseen. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa pohditaan Steve Morsen perintöä, Richie Blackmoren paluun mahdollisuutta ja lopussa esitetään loistava kandidaatti Deep Purplen uudeksi kitaristiksi, kun vieraana on Kristian Huovelin. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast paahdetaan kasaan kaupallisessa yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Richie" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

E.Podin 1. kauden päättävässä erikoisjaksossa pääsevät ääneen tuoreet ex-pelaajat Panu Autio ja Jussi Piha. Pihan hostaamassa jaksossa käsitellään huippu-urheilijan psyykkisiä valmiuksia ja niiden merkitystä Pihan ja Aution omien kokemuksien kautta. Jussi Piha on salibandy maailmanmestari vuodelta 2018 sekä seitsenkertainen lajin Suomen mestari. Hänen uransa oli tarkoitus päättyä tämän kauden jälkeen, mutta loukkaantumiseen takia pelit loppuivat jo kesken F-Liigakauden. Suomalaisen futsalin legendan Panu Aution ura huipentui alkuvuodesta pelattuihin futsalin EM-kisoihin. Vuodesta 2006 Suomen futsalmaajoukkuetta edustaneen Aution ura päättyi lopullisesti muutama viikko sitten kotimaisen futsal-liigan päätyttyä. Jussi Piha ja Panu Autio aloittavat keskustelunsa pihapeleistä ja niiden merkityksestä urheilijana kasvamisessa. Keskustelu etenee juniorivuosista uran päätöshetkiin asti. He pohtivat jaksossa mm. turvallinen ympäristön merkitystä, itsetuntemusta, itseluottamusta ja isoimpia urallaan kohtaamia haasteita. Piha ja Autio käyvät lisäksi läpi, minkälaiset asiat heitä motivoivat, miten he valmistautuivat suoritukseensa ja miten he käsittelivät jännitystä sekä erilaisia painetilanteita.

Pitkän linjan laulaja-lauluntekijä Tuure Kilpeläinen kertoo nauttineensa aina levy-yhtiönsä luottamusta tehdä omanlaistaan musiikkia. Vuodesta 2010 yhtä pitänyt Tuure Kilpeläinen ja Kaihonkaravaani-yhtye ajaa omien sanojensa mukaan kesän jälkeen vankkurit jäihin ja porukan tiet erkanevat. Kilpeläinen kertoo päätöksen tulleen häneltä ja pitkän ajan tuloksena. Uusin kappale ”Kuiskauksia tulevaisuudesta” kehottaa laittamaan sähköiset laitteet kiinni olemaan läsnä.

Vuosi podcastia, vau! Kiitos kaikille kuuntelijoille ja varsinki teille aktiivisille kyselijöille ja kommentoijille! Kulunut vuosi. Miten mennyt? Miksi edelleen? Mitä tulevaisuudessa? + jokajaksoista  harhailua aiheesta aiheesta :)

Tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu poikkeuksellisesti kahdesta osuudesta. Niissä kuullaan ilmavoimien entisen hävittäjälentäjän kapteeni evp. Olli Seppäsen opetus, jonka hän piti Kuopiossa aika pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olli Seppänen on nykyisin Kansan Raamattuseuran kouluttaja ja Mikko Matikaisen työtoveri. Mikon kuultua Ollin opetuksen hän tajusi tämän ajan tarvitsevan juuri tämän opetuksen. Siksi tämä jakso on koottu täysin tuon tärkeän opetuksen ympärille. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Olli Seppänen avaa Ukrainan tilanteen taustoja. Vuodesta 2014 asti on Itä-Ukrainassa eletty sota-aikaa. Venäjä on miehittänyt Krimin ja liittänyt laittomasti itseensä. Olli avaa laajasti geopoliittisia ja psykologisia näkökulmia. Hän puhui Kiovan Venäjästä, joka oli mahtavimmillaan 1100- luvuilla. Tämä on ”venäläinen” alkukoti, josta ovat syntyneet Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Putin ei halua tätä alkukotia. Hän haluaa palauttaa Venäjän suurvalta-aseman suhteessa Natoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti rajusti turvallisuuspoliittista tilannetta Euroopassa. Monia pelottaa, että laajentuuko sota. Olli Seppänen otti esiin Jumalan sanan lupauksia. Niiden varassa voimme kestää myös vaikeita aikoja, jos niitä joudumme kohtaamaan. Niiden varassa kansakuntamme kesti rankat sotavuodet aiemminkin. Ukrainan sodan alussa ja sodassa samankaltaisuuksia Suomen käymän talvisodan kanssa. Olli päättää ensimmäisen osuuden:” Sodan ensimmäinen uhri on totuus, valhe astuu tilalle. Tiedämme, kuka on valheen isä, hän haluaa tehdä kaikkensa, että tuhoa olisi mahdollisimman paljon.” Ohjelman toisessa osuudessa Olli Seppänen avaa mikä on ollut Suomen kansan kestävin tuki ja turva. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, niin Päivän tunnussana -kirjassa oli Raamatusta kohta, jossa Daavid kohtaa Goljatin. Ulkomainen lehdistö käytti tätä vertausta kirjoittaessaan Talvisodasta. Presidentti Kyösti Kallio kehotti kansaa ja sotilaita lukemaan Jumalan sanaa, ammentamaan siitä voimaa ja lohtua. Kaisa Kallio kehotti kansakuntaa rukoilemaan. Kansa rukoili. Sen jälkeen koettiin talvisodan ihmeitä Pelkosenniemellä ja Sallassa. Adolf Ehrnrooth antoi kunnian terveydestään Herralle. Näin hän pystyi antamaan oman testamenttinsa Suomen kansalle. Tosipaikassa rintamalla kaikki rukoilivat. Olli otti esiin Senaatintorilla 26.8.2017 pidetyn suomalaisen messun, jossa rouva Jenni Haukio viittasi psalmiin 91:” Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Puheen aikana valtioneuvoston ylle tuli sateenkaari. Sen alkuperäinen merkitys on, että Jumala ei koskaan hävitä koko maata sen pahuuden tähden. Jatkosodan aikana 1944 presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kansaa hiljentymään ja rukoilemaan Suomen puolesta kun Turun Tuomiokirkon kello lyö 12. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Suomi on valittu jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Vuodesta toiseen huomiota keräävät eniten onnellisuusvertailussa parhaiten pärjäävät maat, mutta millaisia ovat ne maat, jotka ovat vähiten onnellisia? Entä mikä on talouden rooli ihmisten onnellisuudessa ja hyvinvoinnissa?Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vuodesta 2020 Suomen Latu on valinnut hakemusten perusteella ulkoilulähettiläitä. Lahtelainen Miikka Kallio jatkaa nyt toisen vuoden ulkoilulähettiläänä, alun perin Kallio valittiin ulkoilulähettilääksi vuonna 2021. “Tänä vuonna voisin panostaa vielä enemmän turvallisuusasioihin ja sen näyttämiseen, kuinka paljon turvallisuuteen retkiluistelussa panostetaan”, talvisin paljon retkiluisteleva Kallio sanoo Radio Voiman haastattelussa. Hän painottaa, että varsinkin kevätjäiden kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä jää saattaa pettää vaikka sitä olisi useampi sentti! Kallio kehuu Lahden ulkoiluolosuhteita paratiisimaisiksi. “Kaikkea muuta löytyy Lahden seudulta paitsi vuoria ja niitähän ei löydy Suomesta muualtakaan.” Kuuntele podcast, jossa Kallio antaa turvallisuuvinkkejä! Toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Miikka Kallion kotialbumi

Jari Töykkä toimii Suomen urheiluliiton omistaman markkinointiyhtiön Track and Field Finland Oy:n toimitusjohtajana. Tulevat MM kisat, ulkoratojen EM kisat ja Ruotsi-ottelun paluu Helsinkiin tekevät vuodesta 2022 yleisurheilun supervuoden täynnä mahdollisuuksia. Töykän oma urheilu-ura loppui parikymppisenä, mutta miten arkkitehtuuria opiskellut Töykkä päätyi yleisurheilun johtoon? Miltä alkanut yleisurheiluvuosi näyttää?

Vuodesta toiseen kun suomalaisilta kysellään mitkä heidän mielestään ovat ylipäänsä tärkeimpiä asioita politiikassa, he nostavat aina kärkeen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon. Nyt kun näitä kahta asiaa varten on ihan varsinaiset vaalit, ne eivät silti oikein ole sytyttäneet ketään varsinaisesti liekkeihin. Mutta vielä on aikaa.Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Tiina Rajamäki. Tämä podcast julkaistiin 21.1.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lisäksi podcastissa: -> LohkoketjutLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Jakso 78. Rosanna on kuunnellut ja katsellut Adelea, Mandéloz Frank Zappaa, sekä käynyt kuuntelemassa livenä death metalia sekä black metalia Kuopiossa! Tämän lisäksi höpistään vähän kaikenlaista, onhan se kuitenkin vuoden viimeinen jakso. Tervetuloa kuuntelemaan, ja ensi vuonna jälleen palataan! Äänessä teille rakkaat, mutta meille raskaat Rosanna ja Mandéloz.

Vuodesta 2019 lähtien sanat "Free Britney" ovat tulleet hyvin tutuiksi puhuttaessa poplaulaja Britney Spearsista. "Free Britney" on huudahdus, hashtag ja protestiliike. Mutta mistä Britney Spearsille vaaditaan vapautusta? Jaksossa käsittelen holhousta, jonka alaisena Britney on elänyt vuodesta 2008 ja siihen liittyviä uusia käänteitä. Mitä holhous tässä tilanteessa tarkoittaa ja miksi siitä vapautuminen on ihmisoikeuskysymys? * Jaksossa mainittuja linkkejä: Video, "Britney Spears Fights Her Conservatorship" https://www.youtube.com/watch?v=ueuRpZYnkrA Video, "Why #FreeBritney is a Disability Rights Issue" https://www.youtube.com/watch?v=sRUkPZ1Fbqo Britneyn todistus holhouksestaan: https://www.youtube.com/watch?v=iVrhKBhMrEI

Sulttaani Haji Hassanal Bolkiah on yksi maailman rikkaimpia henkilöitä. Business Insider -lehden 2019 julkaiseman artikkelin mukaan sulttaanin varallisuus on n. 20 miljardia dollaria. Hänen harrastuksiinsa kuuluu kerskakulutus, mm. autojen keräily. Niitä onkin lentokonehallin kokoisiin autotalleihin kertynyt lähes 5000 kappaletta. Autojen yhteenlaskettu arvo on nelisen miljardia euroa. Eniten kokoelmassa on Rolls-Royceja, n. 600 kappaletta. Sulttaanin perhe tekikin 1990-luvulla lähes puolet kaikista Rolls-Roycen tilauksista. Asuntona sulttaanilla on 1800 huonetta sisältävä linna, joka on pinta-alaltaan kolme kertaa suurempi kuin Buckinghamin palatsi. Vuodesta 1967 lähtien Bruneita hallinneen sulttaanin valtakunta sijaitse saarella ja on Kuusamoa pienempi pläntti. Asukkaita on n. 460 000. Bolkiahin rietas ja tuhlaileva elämäntyyli tuntuisi olevan ristiriidassa kansaan kohdistuvasta sharia-lain jyrkästä tulkinnasta, joka kieltää mm. joulun. Tonttulakkia käyttävä muslimi voi saada viisi vuotta vankeutta. Elokuvatähti George Clooney sai tarpeekseen ja alkoi boikotoimaan sulttaanin omistamaa maailmanlaajuista luksushotelliketjua. Monet muut julkisuuden henkilöt ovat seuranneet Clooneyn esimerkkiä, kertoo toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Vieraana yksityissijoittaja, sijoituskirjailija, bloggaaja ja valmentaja Jarkko Aho eli Random Walker. Jarkko Aho innostui sijoittamisesta vuosituhannen vaihteessa. Hänen ensimmäiset kohteensa olivat indeksirahastoja, muutama vuosi myöhemmin niiden rinnalle tulivat suorat osakesijoitukset. Aho kertoo olevansa pitkäjänteinen omistaja, jonka arvostrategiassa korostuu yrityksen liiketoiminnan laatu. AP Areena eli Arvopaperin keskustelupalsta oli 2000-luvun alussa netin vilkkain suomenkielinen sijoitusfoorumi. Sieltä alkoi myös nimimerkki Random Walkerin matka kohti taloudellista vapautta. Vuodesta 2008 Aho on pitänyt blogia Random Walker on the $treet. Nimi viittaa Burton G. Malkielin kuuluisaan sijoituskirjaan. Äskettäin Aho täytti 40 vuotta. Iän, perheen ja varallisuuden kasvaessa hän on alkanut miettiä entistä enemmän salkun tasapainoa eri omaisuusluokkien välillä. Kun takana on kaksi vuosikymmentä osakemarkkinoilla, mitä hän tekisi toisin? Mikko Jylhä haastattelee.

Jessikka Aro sanoo lapsettomuutensa alkaneen siitä hetkestä, kun kun hän kolmekymppisenä erosi pitkästä parisuhteestaan ja halusi silti äidiksi. Tulevilla deiteillä ei siis etsitty pelkästään rakkautta tai sopivaa elämänkumppania vaan myös mahdollisuutta saada koko paketti eli kokonainen perhe. Ja tämä siitäkin huolimatta, että Jessikka sai myöhemmin yllättäen tietää kärsivänsä lapsettomuudesta. Nyt Jessikka ja hänen puolisonsa odottavat lasta ja iloitsevat tulevasta vanhemmuudesta, mutta mitä kaikkea prosessi on vaatinut ja kuinka paljon lapsettomuushoitoihin on kulunut rahaa? Kävikö missään vaiheessa mielessä sellaiset vaihtoehdot kuin adoptio tai sijaissynnyttäjä? Toimittaja on Mira Selander. 24.9.2021 Korjaus ohjelmassa esitettyyn tietoon Ohjelmassa kerrottiin, että hedelmöityshoidot olisivat mahdollisia julkisella sektorilla vain nais-miespareille ja että itselliset naiset sekä naisparit olisivat oikeutettuja hoitoihin vain yksityisellä sektorilla. Vuodesta 2019 lähtien nais-miesparit, naisparit ja itselliset naiset ovat kuitenkin saaneet hedelmöityshoitoja lahjoitetuilla sukusoluilla viidessä hedelmöityshoitoja tarjoavassa yliopistosairaalassa: HUS, TAYS, KYS, OYS, TYKS ja KYS. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Ilmastonmuutoskeskustelussa huomio kiinnittyy lähes yksistään hiilidioksidiin, vaikka metaani on 28 kertaa voimakkaampi ilmastonlämmittäjä. Metaania vapautuu ikiroudasta sulavista Siperian tundrista, kaatopaikoilta, lehmistä – sekä koirista ja kissoista. Pelkästään USA:n kissat ja koirat päästelevät metaania 13 miljoonan auton päästöjen verran. Mistä ratkaisu? Kiinasta? Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on 6,5 miljardin velkapiikki ensi vuodeksi. Pitäisikö jo säästää? Ovatko demarit lisäverojen vai lisätyöpaikkojen puolue? Vuodesta 1978 jatkunut sota Afganistanissa on kääntymässä talebanien voitoksi. Oppivatko maasta vetäytyvät amerikkalaiset tästäkään sodasta mitään?

Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä laajoissa tutkimusmetsiköissä ja ainutlaatuisessa metsäpuutarhassa. Mustila on kuuluisa valtavista douglaskuusistaan. Puun kotiseudulla Pohjois-Amerikassa kerrotaan usein tarinaa suuresta intiaanipäälliköstä, joka mietiskeli puun juurella ja jota hiiret siellä häiritsivät. Päällikkö ärähti niille kerran ja sitten vielä voimallisemmin. Hiiret pelästyivät ja piiloutuivat douglaskuusen käpyihin. Siellä ne ovat vieläkin piilossa. Vain hännät ja takajalat näkyvät kävyn muodoissa. Douglaskuusi on sekä kauniin, arvokkaan puutavaransa johdosta että jättimäisenä koristepuuna Mustilan tärkeimpiä havupuita. Parhaimmat puut ovat yli 40 metrin mittaisia eivätkä suinkaan ole vielä lopettaneet kasvuaan. Toiminnanjohtaja Jukka Reinikaisen tapasi toimittaja Asko Hauta-aho.

Heinolan lintuhoitolassa on hoidettu loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Vuosittain hoitoon tulee noin 200-250 lintua, joista 30-40% pystytään palauttamaan luontoon. Ne, joita ei voida syystä tai toisesta vapauttaa, jäävät tarhalle asumaan. Kotimaisten lintujen lisäksi lintutarhalla on nähtävänä erilaisia papukaijoja, jotka tulevat lintutarhalle erilaisten pitovaikeuksien vuoksi. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeamäki vierailivat lintohoitolassa Parasta Päijät-Hämeessä -kiertueella. Haastattelussa lintohoitolan Pekka Niemelä. Kuuntele haastattelu!

BoardTalks-podcastin 10. jakson vieraana on johtamisen kokenut ammattilainen Mika Sutinen, joka toimi pitkään mm. Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana. Vuodesta 2017 alkaen Mika on toiminut Industrial Partnerina Vaaka Partners Oy:ssä ja sen ohella hallituksen puheenjohtajana monissa yhtiössä mm. Reaktor, Framery, Ellun Kanat, Jungle Juice Bar, SGN Group, Luhta sekä hallituksen jäsenenä Stariassa, LähiTapiola Rahoituksessa, Talentreessä. Jaksossa keskustellaan riippumattomien hallitusjäsenten hallitustyöstä erilaisissa yhtiöissä sekä puheenjohtajan roolista hallituksessa. Sutinen paljastaa myös arvokkaan oppinsa, kuinka luottamusta kannattaa rakentaa hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välille. Lisäksi jaksossa kuullaan onnistuneesta strategiaprosessista ja erityisesti milloin se on parhaimmillaan.

Länsimaalainen edustuksellinen demokratia on monen mielestä paras tähän mennessä saavutettu poliittinen systeemi. Mutta kuinka hidas ja byrokraattinen demokratia vastaa ilmastokriisin kaltaiseen hätään? Miten ihmiset tulevat reagoimaan ilmastokriisin torjunnan läpileikkaaviin ja elämään vaikuttaviin päätöksiin? Onko muu kuin demokratia mahdollista? Ville Lähde on suomalainen filosofi ja tietokirjailija. Lähde toimi filosofisen Niin & näin -aikakauslehden päätoimittajanavuodesta 2010 vuoteen 2013. Hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2000, ja tohtoriksi vuonna 2008. Hän on keskittynyt ympäristöfilosofiaan ja tutkinut luonnon käsitettä ja sen historiaa muun muassa Jean-Jacques Rousseaun tuotannossa. Lähde on kirjoittanut myös paljon yhteiskunnallisia kirjoituksia keskittyen erityisesti ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Leo Stranius on suomalainen kansalaisaktivisti ja toimitusjohtaja. Aiemmin Stranius on työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut vuonna 2019 julkaistun omaelämäkerran Ekoistin muistelmat. Vuodesta 2013 Stranius on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän on myös HSY:n hallituksen jäsen, HKL:n johtokunnan jäsen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Otsikko sen kertoo. NHL:n pleijarit ovat käynnissä ja ilo ylimmillään. Tässä jaksossa fiilistellään ensimmäisen kierroksen kamppailuja tilanteessa, jossa kaksi sarjaa on yllättäen jo päättynyt. Millaisia tarinoita on syntynyt, ketkä pelaajat nousevat edukseen ja miksi Kadri aina päähän? 3:33 Panthers on aktiivisempi, Tampa tehokkaampi 19:07 Nashville teki tästä sarjan! 34:27 Bruins dominoi vaisua Capitalsia – kuka tulee vastaan? 48:34 Colorado murskaa vastustajia, Kadri päitä (sananen myös Vegasista) 1:06:28 Oilers miksi munaat aina? #nhl #nhlfi #jääkiekko #hockey #urheilu #sports

Osuuskunta Maitomaa on itsenäinen Suonenjoella toimiva meijeri. Meijeri jalostaa vuosittain 75 miljoonaa litraa lähimaidosta erilaisia tuotteita. Vuodesta 1915 toiminut Maitomaa on mukana aktiivisesti pohjoissavolaisessa ilmastotyössä. Mika Aro haastattelee toimitusjohtaja Markku Iivosta.

Alkuvuoden lisääntynyt aurinko herättää kotipuutarhureiden viherpeukalot talvihorroksesta. Suomen lyhyt kasvukausi ulkona tarkoittaa useille harrastelijoille siementen kasvattelua kotioloissa, vaikka maata peittää vielä lumi pitkän aikaa. Mistään pienestä porukasta ei ole kysymys, sillä puutarha on kasvattanut hurjaa tahtia suosiotaan jo ennen Korona-aikaa. Yhä useampi on kiinnostunut kasvattamaan omaa ruokaa parvekkeella, takapihoilla ja omilla palstoillaan. Radio Voiman Kristoffer Ignatius sai puhelimen päähän Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uskin. Puutarha-ala on hurjan suosittu harrastus, joka toimii myös terapeuttisena - Etenkin nuorille on tullut hyvin tärkeäksi tietää ruoan alkuperä ja mistä se on tullut. Sitä kautta viljely on kasvanut ja laajentunut valtavasti. Viime vuosi oli sellainen hulabaloo koko puutarha-alalle. Se oli ainoita paikkoja ja harrastuksia, mitä pystyi harrastamaan ilman lähikontaktia toisten ihmisten kanssa. - Sellaiset kasvit, jotka vaativat pitkän kasvukauden täytyy saada jo äkkiä multaan, Katja Uski hoputtaa. Tällaisia ovat muun muassa latva-artisokka, erilaiset yrtit, monet kukkivat kasvit, chilit, paprikat ja munakoiso. - Vuodesta toiseen kestosuosikki on tomaatti ja chili, Katja kertoo. Kevätaurinko herättelee kotoa myös viherkasvit. Samalla aurinko voi herätellä mahdollisesti kodin tuholaisia mullistaan, joita Katja Uski kehoittaa tarkkailemaan yllätysten varalta. Kuuntele koko haastattelu! Hyötykasviyhdistys Päijät-Hämeen alueosasto Hyötykasviyhdistys

Ihmismieli ja perusturvallisuus koetuksella 2020. Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaari, filosofian tohtori Pekka Sauri ja entinen keskustavaikuttaja, nykyinen pastori Timo Laaninen. Puhelinkierros Eurooppaan, katse vuoteen 2021. Saksassa toimittaja Anna Saraste, Ranskassa Ismo Nykänen, Kreikkassa Sara Saure ja Venäjällä Erkka Mikkonen. Kolumni. Auli Viitala: Uudenvuoden klassikko Pieni tulitikkutyttö. Juontajana Päivi Neitiniemi. Toimittajina Päivi Dahl ja Atte Uusinoka sekä Marija Skara. Tuottajana Tarja Oinonen.

97-vuotta samassa paikassa toiminut yritys Liha Vuorinen vaihtaa omistaa. Vuodesta 2005 liikettä pyörittänyt kauppias Jarkko Laaksonen vetoaa päättäjiin, että keskustan yrittäjät pystyvät myös jatkossa toimimaan.

Toimittaja / juontaja Heta Hyttinen aloitti uransa jo 11-vuotiaana Yleisradion Yle TV2:n Kasmasiini-ohjelmassa. Sittemmin hän on toiminut televisiossa muun muassa Muuvi-gaalojen (Yle TV2) juontajana 1997–1999, Jyrki-ohjelman (MTV3) toimittajana, juontajana ja toimituspäällikkönä 1999–2000, Lööpin takana -ohjelman (MTV3) toimittajana ja juontajana sekä Demoklubi-yhtyekisan (Yle TV2) toimittajana ja juontajana. Hän on juontanut myös erilaisissa tapahtumissa vuodesta 1999 lähtien, muun muassa Sauna Open Air, Tuska, Ruisrock, Ankkarock, Himos Festival, Rockperry, Rantarock ja Finnish Metal Expo. Vuodesta 2017 asti Hyttinen on pyörittänyt omaa managerointi sekä markkinointiyritystä nimeltä Gingervine Management & PR. KaaosPodin viidennessä jaksossa pureudutaan Hetan värikkääseen uraan musiikkialalla sekä pohditaan hieman alan tulevaisuutta koronaviruksen jäljiltä. Seuraava KaaosPodin jakso julkaistaan torstaina 10. päivä joulukuuta klo 12.00.

Kukkakauppa Kukkapiin kauppias Piia Lindeman kertoo Radio Voiman haastattelussa, että ihmiset ovat ilahduttavasti halunneet piristää toisiaan kukilla tänä vuonna. – Keväällä kukkia lähetettiin ystäville, läheisille ja jopa työkavereille, Piia Lindeman kertoo. Joulu on kukkakaupalla tärkeä sesonki, mutta Lindemanin mukaan on mahdotonta sanoa, miten pandemiatilanne vaikuttaa kukkakauppaan. Vuodesta 2010 lähtien vanhuksille jouluiloa on järjestänyt Kotona Asuen Seniorihoivan Ole Joulupukkina Seniorille -hyväntekeväisyyskampanja. Maanantaina käynnistynyt kampanja jatkuu 17. joulukuuta saakka. Tänä vuonna korona-aika on lisännyt vanhusten kokemaa yksinäisyyttä. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa valitsemalla mieleisensä lahjoituskukan yhteistyöhön osallistuvasta liikkeestä. Korttiin on kirjoitettu valmiiksi vanhuksen etunimi ja ikä, ja lahjan antaja voi kirjoittaa oman tervehdyksensä vastaanottajalle. Kukan lahjoittajat ja vastaanottajat pysyvät toisilleen tuntemattomina. – Viime vuonna kampanjankortit loppuivat kesken, ja hoidimme liikkeestä itse hoivakoteihin kukkalähetyksiä, Lindeman kertoo. Kukkapiin hyväntekeväisyyskampanjan kukkalähetykset maksavat 10 - 20 euroa. Kampanjaan osallistuvien kaupunkien kotihoidot ja vanhuspalvelut ovat valinneet kukkalähetysten saajiksi alueidensa yksinäisiä vanhuksia. Kampanja järjestetään Päijät-Hämeen lisäksi muuallakin Suomessa. Viime vuonna kukkia toimitettiin yli 8000 kappaletta. Hyväntekeväisyyskampanjassa mukana yli 10 kukkakauppaa Lahden seudulta: Hollolan kukka- ja hautauspalvelu, Keskuskatu 8, Hollola Kukka- ja sisustus neilikka, Aleksanterinkatu 25 a B, Lahti Kukka-Karisto, Kauppiaankatu 2, Kauppakeskus Karisma 1 krs. Keijunkehrä, Launeenkatu 61, Lahti Kukkapii, Hämeenkatu 14, Lahti Ruolan kukka, Karjalankatu 45, Lahti Tiia Marian kukka, Ajokatu 53, Lahti Kukkakulma Sa'riina, Lahdenkatu 47, Lahti Kukkakauppa Pinja, Ritaniemenkatu 11, Mukkulan ostoskeskuksen torialueella Kukkaliike Valkoinen Omena, Kauppatori, Aleksanterinkatu Kukkakauppa Villiviini, Koritie 2, Nastola/Villähde Kotona Asuen Seniorihoivan sivuilta voit katsoa verkko-ostospaikat Radio Voiman podcastissa Kukkapiin Piia Lindeman kertoo hyväntekeväisyyskampanjan lisäksi jouluikkunan suunnittelusta sekä joulun kimppujen hittielementeistä.

Vuorotyötä tekevän on huolehdittava virkeydestään epäsäännöllisen työn kuormituksessa, mutta toisinaan virkeyden vastapuoli, väsymyksen hallinta nukkumalla, jää vähemmälle huomiolle. Kofeiini, alkoholi ja päiväunet ohittavat unenhuollon.   Töihin keskellä yötä tai aamuyöllä muutamaksi tunniksi, kuten lehdenjakajat. Töihin tänään aamuvuoroon, huomenna iltavuoroon, sitten taas aamuvuoroon, yövuoroon ja niin edelleen. Vuodesta toiseen. Suomalaisista työllisistä lähes neljännes teki vuorotyötä vuonna … Continue reading "Vuorotyöläisen unen ongelmakohdat"

Merkityksellisyyttä, hyvää itselle ja muille - näin tiivistetään huoltamon tämänkertaisessa jaksossa syitä, miksi hyväntekeväisyysjuoksut ja muut liikunnalliset tempaukset vetävät puoleensa, yhdistämään oman itsensä haastamista ja toisaalta muiden auttamista. Bold Projects rf on nuorten helsinkiläisten hyväntekeväisyyteen keskittyvä yhdistys, joka kerää rahaa extreme-urheilutempauksillaan eri tarkoituksiin. Takana on mm. soutureissu Tukholmasta Helsinkiin Itämeren hyväksi ja viime kesän Bold Offroad viiden yön juoksu Haminan suurlipulta Neitvuoren huipulle Mikkeliin, jolla kerättiin varoja Mieli ry:lle. Boldin Valtteri Ikäheimo ja Linus Lehto kertovat mikä saa nuoret miehet laittamaan itsensä likoon hyvän asian puolesta? Kapua kerää puolestaan varoja kehitysmaiden tukemiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Vuodesta 2006 on Kapuamalla kerätty yli 1 000 000 euroa kehitysmaiden ihmisten ja luonnon hyväksi. Kapua on tarjonnut yli 200 suomalaiselle mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kaksi heistä, Tiina Koutajoki ja Tero Mäkinen, kertovat millaisen jäljen Kapua heihin jätti. Sylva ry:n Fuck Cancer Run järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti syyskuun 12. päivä. Millaisia fiiliksiä on vapaaehtoisella Johanna Pikkaraisella? Miksi hyväntekeminen kannattaa?

Vuodesta 1978 saakka julkaistua Wappulehti Tamppia saatiin tänä vuonna odottaa poikkeuksellisesti syksyyn saakka. Lehden kulttuuritoimittajat Tomi Sirola ja Valtteri Paananen vierailivat FUN Tampereen aamussa kertomassa "Hiilinielu" -Tampista".

Vuodesta 1977 järjestetty neljän vuodenajan ja kuuden kestävyyslajin klassikko Kalevan Kierros tarjoaa elämyksiä monilla tasoilla ja haastaa osallistujat itsensä voittamiseen. Tässä Polkuporinat-jaksossa Kalevan Kiertäjät Anu ja Toni Pikkarainen kertovat omasta matkastaan, johon kuuluu kilpailemisen lisäksi paljon muutakin.

Millaisten mutkien kautta musikaali päätyy Broadwaylta tai West Endistä suomalaisen teatterin ohjelmistoon? Vuodesta 2006 teatterinjohtajana työskennellyt Joachim Thibblin kertoo, mitä kaikkea musikaalia tuottaessa tulee ottaa huomioon – ja paljastaa, millaista on käydä Lontoossa Cameron Macintoshin vieraana! Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Joachim Thibblin. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Tässä jaksossa lainataan Kevin MacLeodin (https://incompetech.com) kappaletta There it is. https://filmmusic.io Licence: CC BY (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) Jakson tarjoaa Jyväskylän kaupunginteatteri.

Kun 15-vuotiaat kaksoset Jeanette ja Danette Millbrook katosivat yllättäen vuonna 1990, paikalliset poliisit pitivät tapausta teinien karkureissuna. Jeanetten ja Danetten äiti ja sisko kuitenkin tiesivät, että tästä ei voinut olla kyse. Vuodesta 1990 asti kaksosten perhe on yrittänyt saada apua katoamisen tutkintaan. Kaksosten katoaminen tuli suuren yleisön tietoon vasta 2010-luvulla, kun tapaukseen liittyen tehtiin sekä podcast-sarja että dokumentti. Molemmat tarjosivat uusia teorioita kaksosten kohtalolle.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodLÄHTEET:"The Disappearence of the Millbrook twins"-dokumenttihttps://www.wrdw.com/content/news/I-TEAM-UPDATE-After-TV-documentary-Sheriff-Richard-Roundtree-seeks-new-leads-in-Millbrook-twins-case-565746392.htmlhttps://www.eonline.com/news/1095861/the-devastating-story-behind-the-disappearance-of-the-millbrook-twinshttps://meaww.com/the-disappearance-of-millbrook-twins-oxygen-shanta-sturgis-opens-up-about-losing-her-twin-sistershttps://www.oxygen.com/the-disappearance-of-the-millbrook-twins/crime-news/disappearance-of-the-millbrook-twins-who-is-0https://www.seattletimes.com/nation-world/missing-twins-family-to-fundraise-for-reward-in-1990-case/https://www.wrdw.com/content/news/I-TEAM-25-years-after-her-disappearance-new-questions-but-still-no-answers-in-the-death-of-Tiffany-Nelson-562445571.htmlhttps://www.oxygen.com/the-disappearance-of-the-millbrook-twins/crime-news/disappearance-of-the-millbrook-twins-richmondhttps://www.oxygen.com/the-disappearance-of-the-millbrook-twins/crime-news/disappearance-of-the-millbrook-twins-who-ishttps://www.oxygen.com/the-disappearance-of-the-millbrook-twins/crime-news/millbrook-twins-why-were-they-removed-from-ahttps://www.oxygen.com/the-disappearance-of-the-millbrook-twins/crime-news/the-disappearance-of-the-millbrook-twins

Mieliala – Helsinki 1939–1945 -näyttely pohjautuu mielialatiedusteluaineistoon. Miksi ja miten siviilit harjoittivat mielialatiedustelua? Mitä salaisesta aineistosta löytyy ja miten se yllättää? Näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo. Näyttelijät: Irina Pulkka, Jukka Pitkänen. Juonto: Sauli Seppälä. Äänitys ja tehosteet: Kimmo Karjunen. HAM Helsingin taidemuseo ja Helsingin kaupunginmuseo esittävät: Mieliala – Helsinki 1939–1945. Tässä podcast-sarjassa näyttelyn kuraattori Anna Kortelainen kertoo näyttelyn mielenkiintoisista taustoista ja teemoista. Mieliala – Helsinki 1939–1945 kertoo sotavuosien Helsingistä, helsinkiläisistä ja taiteesta sodan jaloissa. Ainutlaatuinen näyttelykokonaisuus perustuu arkistoihin siviilien sodanjohdolle laatimista salaisista mielialaraporteista. Näyttely oli avoinna HAMissa 1.3.2020 saakka ja Hakasalmen huvilassa 30.8.2020 saakka.

Mitkä ovat meidän uuden vuoden lupaukset? Miten meni viime vuosikymmen ja mitä odotamme seuraavalta? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

KalloCastin jaksossa numero 37 paketoidaan useita pienempiä aiheita viimeiseltä salibandyviikolta. Sen lisäksi pidemppään puintiin otetaan Kooveen tarina viikonloppuna julkaistun reportaasin perusteella. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Acastista, Spotifysta ja itunesista. --- 1. Erä: Ajankohtaiset aiheet 00.00-31.38 - Salibandyliigan tilanne - Classicin ylivoima - Johanssonin hurja tahti - Kemppaisen kommentit - Kainulaisen loukkaantuminen - SPV:n 9-1-maali Tiikereitä vastaan - Naisten MM-kisat alkavat 2. Erä: Kooveen tarina 32.39-1.02.44 - Mitä Kooveelle tapahtui? - Onko Kooveen tarina seurana tyypillinen? - Mitä asioita meni pieleen? - Mitä Koovee voi tehdä tulevaisuudessa 3. Erä: SaiPa ja Brandytyöryhmä 1.02.45-1.22.20 - Minkälaisia fuusioita lajissa on nähty? - Miten fuusiot ovat onnistuneet? - Brandytyöryhmän fuusioehdotus - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostot Jatkoaika: Veteläinen ja Karvonen 1.22.21-1.25.11 - Viikonloppu värivaloissa

  Tässä jaksossa kerron oman brändäystarinani. Vuodesta 2012 tähän päivään. Mitkä olivat niitä ratkaisevia päätöksiä ja oivalluksia matkan varrella. Listaan kahdeksan tärkeää asiaa, jotka sinunkin brändätessäsi kannattaa ottaa huomioon.   Kuuntele Bisneskoulun podcastin 3. jakso tästä!     Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaariin 21.11. klo 13.30-15.00 >>     Jos mieluummin luet jakson sisällön kuin kuuntelet, lue tästä: Perustin yritykseni vuonna 2008, jolloin aloin tarjota omia palveluitani copywriterina. Ja muitakin mainostoimistopalveluita. Pian tuli lapsia ja yrittäminen oli melko pätkittäistä vuoteen 2012 asti. Silloin keväällä perustin ensimmäisen blogini yrittäjä-äidin elämästä.  No syy miksi mainitsen tästä nyt, on se, että blogi on tärkeä itsensä brändäämisen paikka. Tässä blogissa kuitenkaan mielessäni ollut vielä itseni brändääminen, se asia tuli aika yllättäen mieleen vasta paljon myöhemmin. Tätä ensimmäistä blogiani (Sekuntielämää) kirjoitin salassa nimimerkillä Mamaonbis. Oikeastaan se oli purkautumistie ja tavoitteenani oli myös pitää yllä kirjoittamisen taitoani. Syksyllä 2012 perustin tavoitteellisen blogin yritykseni vapaamarkkinointi-sivustoille. Kirjoitin markkinoinnista tavoitteena päästä esiin verkossa sen avulla. Ja silloin opin jotain tosi isoa. Kirjoitin blogiin markkinoinnista isommille yrityksille. Mutta vaihdellen myös yrittäjille. Tajusin vähitellen, että blogin kirjoittaminen on todella vaikeaa, jos mielessä on ristiriitainen ajatus siitä, kenelle sitä kirjoittaa. Ja sen vuoksi motivaatio blogin kirjoittamiseen putosi koko ajan. En tiennyt kenelle kirjoitan, isommille yrityksille vai yrittäjille. Koska itselleni ei vielä ollut selvää se, mikä kohderyhmäni on, en saanut blogia vauhtiin tai näkyviin. Kirjoitukset olivat yleismaallisia ajatuksia markkinoinnista. Olin mainostoimistoyrittäjä ja minulle kelpasivat asiakkaina niin yrittäjät kuin isommat yritykset. En osannut rajata kohderyhmää koska en halunnut ja koska oikeastaan halusin isompia asiakkaita, joilla olisi varaa ostaa isompia projekteja. Kuitenkin asiakkainani oli enimmäkseen pieniä yrityksiä tai yrittäjiä. 2013 motivaationi oli pudonnut jo niin paljon mainostoimistotyöhön, jota olin siis tehnyt jo vuosia ennen yrittäjäksi lähtemistä. Silloin halusin saada jotain merkitystä elämääni ja löysin intohimoni. Perustin kolmannen blogin, Mamaonbis-sivuston, ja aloin kirjoittaa yrittäjä-äideille markkinoinnista ja ajan hallinnasta. Myin verkkokaupassa suunnittelemaani ajanhallinnan työkalua, planneria, unelmien kalenteria. Sen kautta halusin saada myös oman ajankäyttöni hallintaan, pienten lasten ja yrittämisen keskellä. Samalla auttaa muita samassa tilanteessa olevia yrittäjä-äitejä. Minulla oli siis hyvin tarkasti rajattu kohderyhmä ja missio. Mamaonbis-blogi lähtikin hyvin käyntiin. Sen ympärille alkoi muodostua yhteisö, jonka kanssa järjestin tapahtumia ja tapaamisia. Mamaonbis-blogissa annoin vinkkejä siis nimenomaan yrittäjille markkinointiin. Tein myös 2014 ensimmäisen verkkokurssini digimarkkinoinnista Mamaonbis Bisneskouluun. Se oli 8 viikkoinen kurssi siitä, mitä olin mainostoimistoyrittäjänä konsultoinut yrittäjä-asiakkailleni, ja myös edellisenä vuonna kirjoittamani e-kirjan pohjalta. 2014 loppuvuodesta tein jostain syystä päätöksen lähteä kasvattamaan mainetta isompien yritysten mainostoimistona. Ajattelin että se on tie kasvuun. Isompia projekteja ja isompia rahoja. Tajuamatta sitä, että olin jo Mamaonbis-sivustolla ja verkkokurssillani aloittanut itseni brändäämisen yrittäjien kouluttajana. Aloin kuitenkin saada enemmän yrittäjä-asiakkaita ja minua pyydettiin kouluttamaan yrittäjien tilaisuuksiin. Ja nyt se tuntuu niin mielettömältä opin tieltä. Siis se, että aloin menestyä siinä missä sydämeni oli, en siinä, mitä järki sanoi. Kun halusin kasvattaa bisnestäni raha mielessä, en onnistunut. Mutta kun halusin aidosti auttaa, menestyin. Eli vapaamarkkinointi-sivustolle tekemäni blogi ei koskaan lähtenyt käyntiin. En halunnut tehdä kylmäsoittoja yrityksiin kuten eräs mentori minulle ohjeisti. Ja moni muukin juttu törmäsi seinään isompien asiakkaiden hankinnassa. Kun taas se, mitä olin intohimolla ja sydämellä tehnyt, eli auttanut yrittäjä-äitejä markkinoinnissa Mamaonbis-blogissa, lähti helposti käyntiin. En siis onnistunut hampaat irvessä, vaan sydämellä. En koskaan ole kertonut tätä tarinaa näin, koska en ole nähnyt sitä näin ennen tätä. Olin ajatellut, että tietysti kun valitsin kohderyhmäni Mamaonbis-blogille, niin se lähti hyvin käyntiin. Ja kohderyhmän valinta onkin tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on se, että tekee asioita sydämestään. Että bisnes perustuu auttamisenhaluun, ei rahanhimoon. Mikä nyt on rumasti sanottu, en koe olleeni rahanhimoinen, mutta kyllä, mietin keinoja tienata enemmän, mikä on ihan luonnollista yrittäjälle, pitääkin ajatella kasvua. Mutta mikä tässä on olennainen oppi, on se, että pitää tehdä sitä, missä sydän on mukana. Se näkyy kaikessa, mitä tekee. No 2015 vuoden vaihteessa tajusin viimein, miten olen brändännyt itseni. Ja mitä oikeasti haluan tehdä. Tajusin, että olen brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi ja itse asiassa haluankin tehdä töitä yrittäjien, en isojen yritysten kanssa. Tämä tuli vähä vähältä yhä enemmän ja enemmän selväksi. Isommissa yrityksissä on monta portinvartijaa, siis sellaista ihmistä, joiden läpi pitää päästä ennen kuin edes pääsee antamaan tarjousta. Ja se että pääsisi oikeasti puhumaan asioista päättävän kanssa, vaatisi enemmän, kuin mihin itse olin valmis. Silloin päätin lopettaa mainostoimistotyöt kokonaan ja ryhtyä kouluttamaan yrittäjiä verkossa. Lisäksi muutimme silloin ensimmäisen kerran perheeni kanssa ulkomaille, Puolaan, joten digibisnes sopi kuvaan sitäkin paremmin. 2015 perustin siis Bisneskoulun. Ja tein sinne uuden verkkokurssin. Blogin käynnistin 2015 ja se lähti heti vauhdilla käyntiin. Minulla oli jo kohderyhmä sille, sillä olin markkinoinut uutta e-kirjaani verkossa jo keväästä lähtien. Näin sain ensimmäisen kurssini hyvin lanseerattua ja homma lähti hyvin käyntiin. Syksyllä palasimme myös Suomeen ja minua pyydettiin Helsingin Yrittäjien yhteistyökumppaniksi digiopisto-hankkeeseen. No suostuin tietysti. Olin siis 2015 brändännyt itseni yrittäjien kouluttajaksi, sekä bloggaamisen että e-kirjan että verkkokurssin avulla. Minua haastateltiin mediaan, kutsuttiin kouluttamaan ja sain näkyvyyttä. Ja se on oikeastaan tarinani omasta brändäyksestäni. Se mitä olen oppinut vuosien varrella mitä kaikkea olen tehnyt sen eteen, on 1. säännöllinen ja kohdistettu, tavoitteellinen sisällöntuotanto blogiin, videolle, someen, podcastiin ja e-kirja 2. toimin sydämelläni, en raha silmissä kiiltäen 3. Verkkokurssit, kun teet verkkokurssin, se brändää sinua kurssin aiheen erityisosaajana 4. yleisön rakentaminen sähköpostilistalle, mitä useampi korva sinua kuuntelee, sen laajemmalle maineesi kiirii 5. kuva-aineisto: se että olen järjestänyt ammattikuvauksia alkuun muutaman vuoden välein, sitten vuoden välein, on pitänyt kanavieni visuaalisen ilmeen tuoreena. Kuvista puhun vielä hetken päästä lisää. 6. tyytyväiset kurssilaiset niin ilmaisilla kuin maksullisilla kursseilla ja webinaareissa 7. miten kohtelen ihmisiä, tasavertaisina ja aidosti haluten auttaa 8. elämänkokemukseni, mitä olen oppinut itsestäni ja muista, olen oppinut avoimeksi ja suvaitsevaksi, en odota ihmisiä puskemaan asioita juuri niin kuin sanon, vaan annan aikaa. Monesti olen kuullut kurssilaisilta, miten he viimein vuosien kuluttua ovat huomanneet, että se mitä jo alussa sanoin keskittymisestä omaan ydinosaamiseen, oli totta. Että nyt kun ovat viimein tehneet niin, on ovia avautunut. Mutta jokaisella on se oma kasvupolkunsa, sitä ei voi pakottaa. On iso juttu rajata omaa toimintaansa, menihän itsellänikin siihen noin 7 vuotta yrittäjyyttä, ennen kuin löysin sen, mitä todella haluan tehdä. Ja kaiken ydin on sisältömarkkinointi. Huomaan tänäkin päivänä sen, mitä aktiivisempi itse olen, sitä aktiivisempia myös asiakkaani ja yleisöni ovat. Olen myös huomannut sen, että kun sisältöä on riittävästi verkossa, asiakkaat löytävät luokseni vaikken vähään aikaan tekisikään mitään sisältöä. Kun brändikasvun saa alkuun, sitä ei voi pysäyttää. Brändi kasvaa, vaikkei sille välillä tekisikään mitään. Se, että pysyy nöyränä ja rehellisenä itselleen ja muille, pysyy brändikin tavallaan hallinnassa, eikä se lähde keulimaan liikaa. Mutta kuvista halusin puhua enemmän vielä. Valokuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siitä ihmiset näkevät sinut, silmäsi, asentosi, kaikki sinussa kertoo tarinaa. Lisäksi se, missä olet. Mikä on se ympäristö, missä sinut on kuvattu? Sen pitäisi kertoa jotain arvoistasi, sinusta, tarinastasi. Ilmeesi kertoo myös tarinaa. Vaatteesi, seisotko, käveletkö. Kaikki se mitä kuvassa näkyy, rakentaa brändiäsi. Siksi kannattaa miettiä tarkasti, mikä ympäristö kertoisi sinusta parhaiten, ja olla luonnolisesti kuvissa. Näytä asenteesi ilmeessäsi, ja vaikka kuvaustilanne kuinka jännittäisi, näytä sielusi silmissäsi. Mikään ei ole pahempaa markkinointiin käytetyissä kuvissa, kuin epäaito hymy. Jos silmäsi eivät hymyile suusi mukana, tulee katsojalle epävarma fiilis sinusta. Ja palveluistasi. Ja brändistäsi! Kun 2013 menin ensimmäisiin kuvauksiin ammattilaiselle Mamaonbis-sivustoa varten, minut stailasi ja meikkasi Sohvi Nyman ja kuvasi Niina Stolt studio Onnin tiloissa. Molemmat ovat muuten nykyään hyviä ystäviäni. Sohvi kaivoi minusta esiin naisellisuuden ja Niina neuvoi miten kuvissa seistään ja asetutaan, jota Niina muuten kouluttaa nykyään muillekin. Silloin olin vähän hukannut itseni pikkulapsiarkeen, olin lihonnut raskauksissa enkä pitänyt ulkonäöstäni kummemmin. Silti Sohvi ja Niina taikoivat minusta ihanat kuvat. Seuraavat kuvat otatinkin vasta puolassa 2015, siis kaksi vuotta myöhemmin. Silloinkin stailisti valitsi vaatteeni ja minut meikkasi ammattilainen. Osasin olla kuitenkin jo huomattavasti luontevampi kuvissa. Oma itseni. Kuvissa halusin viestiä yrittäjyyden vapautta, joka on minulle yksi tärkeimmistä asioista. Myös rentoutta ja onnellisuutta. Seuraavat kuvat otin espanjassa asuessamme 2017 eli vähän vajaa kaksi vuotta myöhemmin. Rannalla, uima-altaalla, ihanissa unelmamaisemissa. Näissä kuvissa halusin viestiä erityisesti digiyrittäjyyden vapautta, että töitä voi tehdä missä ja milloin vain verkossa. Silloin minut meikkasi taas ammattilainen, mutta vaatteet valitsin itse. Nyt 2019 uudistin taas brändikuvani. Nyt halusin viestiä aitoutta ja rehellisyyttä. Asun helsingissä meren äärellä, joten kuvat otettiin ihan omissa arkiympyröissäni. Arkivaatteissani. Kuitenkin minut meikkasi ammattilainen ja kävin kampaajalla ennen kuvauksia. Kuvat otti ystäväni ja valokuvaajayrittäjä Satu Mali. Olen aikalailla sinut itseni kanssa, joten en koe, että kuvissa pitäisi esittää jotain muuta kuin mitä olen. Jos yrittäjyyden alussa musta tuntui että mun täytyy pukeutua siististi ja tyylikkäästi, niin mitä enemmän nyt olen taas itseeni tutustunut, sen enemmän palaan siihen tyyliin, joka minulla nuorena oli. Farkut, nahkatakki, rennot vaatteet ja hyvin pieni vaatevalikoima. Kaappini ovat täynnä niin sanottuja siistejä vaatteita, joissa yhä roikkuu hintalappu. En koe tarvetta tehdä vaikutusta vaatteillani vaan olen se mikä olen. Saat olla tästä kanssani eri mieltä. Vaatteet voivat jossain tilanteissa tehdä vaikutuksen, mutta itse en sellaisissa tilanteissa ole työssäni. Tai jos olisinkin, niin se että voin olla oma itseni on minulle todella tärkeää. Mutta. Koska valokuvaus on ihan oma tilanteensa. Ja kuvassa pitää olla vähän enemmän meikkiä kuin normaalisti ja se missä asennossa kuvassa on, vaikuttaa paljon lopputulokseen. Siksi on hienoa että kuvaaja osaa asetella minut. Ja näin ovatkin kaikki 4 kuvaajaa minua ohjeistaneetkin.  Ja muista kertoa kuvaajalle, mitä fiilistä kuvissa haet. Mitkä arvot on ne mitä haluat niissä viestiä. Kuitenkin somessa voit julkaista myös omia kuviasi. Kaikkien ei kannata olla selfieitä, joten kerran kuussa tai muutaman kuukauden välein olisi hyvä sopia jonkun ystävän kanssa somekuvauspäivä. Mikä sen parempaa kuin jos olette molemmat yrittäjiä ja kuvaatte toisianne, et tarvitse edes erityistä budjettia kuvauksiin. Mutta sivustosi pääkuvat kannattaa olla ammattilaisen ottamia. Ja niitä kannattaa uusia muutaman vuoden välein. Kuvat ovat siis tärkeä osa brändäämistä, mutta eivät yksistään riitä. Jos myyt palveluitasi, niin tee töitä sen eteen, että kohderyhmäsi pääsisi tutustumaan sinuun verkossa. Ihmiset ostavat mieluiten tutuilta, sellaisilta ihmisiltä, joihin tuntuu että voi luottaa. Säännöllinen sisällöntuotanto kantaa pitkälle. Vaikka ajattelisit että mainostat palveluitasi somessa tai Googlessa rahalla, niin ne ovat vain hetkellinen apu. Kun tuotat sisältöä verkkoon, se pysyy siellä ikuisesti. Mitä enemmän hyviä otsikoita tuuppaat blogiisi, sen paremmin asiakkaasi ja media löytävät sinut verkossa. Mitä enemmän olet esillä, sen enemmän pääset esiin. Haluaisitko tarkempia ohjeita brändäykseen? Tästä aiheesta jatkan ja annan tarkempia neuvoja torstaina 21.11. Brändää itsesi epätäydelliseksi -webinaarissa. Joka on siis täysin maksuton tilaisuus oppia lisää itsensä esiintuomisesta verkossa. Jos tätä kuunnellessasi tuo päivä on mennyt ohi, käy katsomassa bisneskoulu.fi-sivuilla, milloin seuraava on, tai kysy minulta suoraan sähköpostitse tai somessa. Mutta nyt. Kiitos että kuuntelit bisneskoulun podcastia. Jos tykkäsit, jaa jakso myös somessa. Bisneskoulua voit seurata Instagramissa tai facebookissa tai youtubessa ja liittyä sähköpostilistalle bisneskoulu.fi sivustolla. Tai jos haluat ottaa minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, lähetä viesti anja@bisneskoulu.fi

Kasvu360-podcastin viidennen jakson vieraana on hallitusammattilainen ja sijoittaja Leena Niemistö, joka keskustelee Visman Jukka Holmin kanssa johtamisesta kasvun näkökulmasta. Leena on koulutukseltaan lääkäri, ja hän on työuransa alussa tehnyt kliinikon ja tutkijan uraa. Tämän jälkeen hän siirtyi lääkärikeskusyrittäjäksi. Vuodesta 2013 alkaen Leena on toiminut bisnesenkelinä ja kasvuyrityssijoittajana. Kuuntele millainen johtaminen tukee kasvua, ja mitä johdolta ja hallitukselta vaaditaan, jotta kasvu onnistuu.

Vuodesta 2015 kansanedustajana toiminut Hanna Kosonen (kesk) nimitettiin elokuun alussa äitiyslomalle jääneen Annika Saarikon (kesk) tilalle Rinteen hallituksen uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi. Taidehistorioitsija ja hiihtosuunnistuksen moninkertainen arvokisamitalisti käsittelee ministerinä kulttuuri- ja taidepolitiikan- sekä nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat. Valtioneuvoston laaja liikuntapoliittinen selonteko valmistui viime vuonna edellisellä hallituskaudella, ja Antti Rinteen (SDP) johtama hallitus on ehdottanut talousarvioesityksessään 4,8 miljoonan euron lisäystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen vuonna 2020. Mutta mihin lisämiljoonat halutaan suunnata? Millaista on opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö suomalaista huippu-urheilua johtavan Suomen Olympiakomitean kanssa? Mihin ylipäänsä kansakuntana tarvitsemme huippu-urheilua tai mitaleita arvokisoista? Väittelyissä Dohan suomalaismenestys, Litmasen Qatar-kehut sekä Salazarin tallin doping-epäilyt.

avonlinnan kupeesta lähtöisin oleva Raija ”Raiski” Palosaari tuli Kittilään seurakunnan nuoriso-ohjaajaksi vuonna 1976. Pian elämä vei muutamaksi vuodeksi etelään, mutta 1980-luvun alussa Palosaari palasi Lappiin, ensin Pelloon ja sitten Kolariin. Kittilään hän asettui pysyvästi vuonna 1991. Siellä hän on työskennellyt paitsi seurakunnassa myös kunnan etsivässä nuorisotyössä. Vuodesta 1997 Palosaari on pyörittänyt lisäksi omaa luontomatkailuyritystä. Palosaari on intohimoinen vaeltaja, jonka rakkaimmat retkimaisemat löytyvät Käsivarren suurtuntureilta. Hän käy Käsivarressa ja Haltilla useita kertoja vuodessa, toisinaan yksin, välillä ystävien ja usein asiakkaiden kanssa. Ryhmät liikkuvat omalla lihasvoimalla eli jalan, hiihtäen ja potkureilla. Yhdelle Palosaaren ryhmälle on tehty oma potkukelkkajoiku. Lähivuosiin mahtuu myös toisenlaista seikkailua. Palosaari on istunut Kittilän kunnanvaltuustossa uutena valtuutettuna vuodesta 2017. Vuodet ovat lisänneet arvostusta heitä kohtaan, jotka ovat valmiita käyttämään vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen. Kunnan päätöksenteon sotkuja Palosaari surkuttelee. Hän sanoo, ettei tunnista valtuuskollegoitaan siitä kuvasta, joka heistä julkisuudessa on annettu. Oman ensimmäisen valtuustokautensa Palosaari sanoo jäävän myös viimeiseksi. Tapio Nykänen retkeili Raiski Palosaaren kanssa Kittilän mustikkamailla ja puhui elämyksistä, nuorisosta, politiikasta ja Haltista.

Juuri eläköitynyt sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen jäi suomalaisten sanomalehtien viimeiseksi vakituiseksi sarjakuvatoimittajaksi. Vuodesta 1979 Ilta-Sanomissa työskennellyt Tolvanen on uransa aikana todistanut ja edistänyt suomalaisen sarjakuvan nousua. Hänen mukaansa sarjakuva on parhaita syitä yhä tilata printtilehteä.

Podcastin ensimmäinen jakso julkaistiin tasan vuosi sitten, joten alkuperäinen kokoonpano kokoontui puhumaan edellisestä vuodesta, Emilian häistä ja podcastien, blogien ja muun vähemmän virallisen mediasisällön vastuusta. Mukana myös 13 viikon ikäinen tuhoajaeläin Lyyti, joten pientä rapinaa saattaa kuulua silloin tällöin.

Vuodesta 2014 on jo viisi vuotta, mikä on oikein sopiva aika tarkastella vuoden parhaita pelejä hyötyen ajan kulumisen tuomasta laajemmasta näkökulmasta. Oma top-10-listani on: 1. Fields of Arle 2. La Granja 3. Deus 4. Orléans 5. Istanbul 6. Spyfall 7. Linko! 8. Antike II 9. Splendor 10. Quartermaster General Mitkä olivat sinun suosikkisi vuoden 2014 peleistä? Jakso on nauhoitettu 9.1.2019.

Vuosi 2019 on täynnä uusia mahdollisuuksia

Jolle ja Atso tekivät uudenvuodenlupauksia

Harvan maan nykyhistoria on niin surkea kuin Etiopian, jonka kansalaisia ovat piinanneet pahat nälänhädät ja sanoinkuvaamattomia julmuuksia toteuttanut Mengistu Haile Mariamin marxilainen diktatuuri. Vuodesta 1930 Etiopiaa hallinnut keisari Haile Selassie kukistui vuonna 1974 sotilaskaappauksessa. Eversti Mengistu Haile Mariam osallistui keisari Haile Selassien syrjäyttäneeseen ja kadottamiseen omakätisesti. Valtaan noustuaan diktaattori pisti hihat heilumaan ja Mengistun johtamana juntta käänsi maan ulkopoliittista kurssia 180 astetta hankkimalla taloudellista ja sotilaallista apua mm. Neuvostoliitosta ja Kuubasta. Etiopian salaisen poliisin organisointi annettiin urakaksi poliittisesti samoin ajattelevalle DDR:n Stasille. Mengistu Haile Mariam poikkesi useimmista despooteista siten, että hän halusi johtaa esimerkkiä näyttäen ja riisti hengen omin käsin useilta vastustajiltaan. Vainoharhainen diktaattori lähetti aluksi kuusikymmentä keisari Haile Selassien tärkeintä virkamiestä teloitusryhmien eteen ilman oikeudenkäyntiä. Sitten oli puoluetovereiden vuoro. Mengistu murhautti omat ministerinsä konepistoolilla ja tämän jälkeen muutaman kuukauden kuluttua murhattiin Etiopian ortodoksikirkon patriarkka. Mengistun edessä kaikki olivat yhtä syntisiä, niin rikkaat kuin köyhätkin. Vuonna 1976 Mengistu piti puheen valtavalle väkijoukolle maan pääkaupungissa Addis Abebassa. Hän piteli käsissään suuria lasipulloja, joiden hän väitti olevan täynnä vihollistensa verta. Tästä muodostui sitten Mengistun diktatuurisin ottein johtaman uuden hallinnon tapa toimia. Kaikkialla Etiopiassa perustettiin paikallisia komiteoita tutkimaan ja nimeämään vallankumouksen vihollisia. Naapurit pantiin valvomaan toisiaan, vanhemmat lapsiaan ja lapset vanhempiaan. Epäiltyjen nimet kirjattiin ylös keskushallinnossa ja pian valtion palkkaamat miliisit kävivät noutamassa kyseiset henkilöt. Moni löytyi seuraavana päivänä tai seuraavina viikkoina kuolleena; monia ei löydetty koskaan. Mikäli ruumis palautettiin hautausta varten, komiteat vaativat uhrin perhettä maksamaan ne luodit, joilla heidän omaisensa oli tapettu. Mengistun tuhlasi maan bruttokansantuotteesta sotilasmenoihin yli 60 prosenttia. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi suurelta osin sotilas- ja ylellisyysmenoihin. Koko muun yhteiskunnan rakenteet kärsivät. Vuosina 1984-85 Etiopian kurjuus paljastui koko maailmalle kuivuuden aiheuttaman nälänhädän ajettua miljoonia pakolaisia naapurimaihin. Monille 1980-luvulla eläneelle nuorelle vuosikymmen on jäänyt mieleen siitä, että Länsimaailma lauloi Live Aidia. Live Aid oli usealla paikkakunnalla yhtaikaa 13. heinäkuuta 1985 järjestetty konserttien sarja, jolla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja pidettiin mm. Wembleyllä Lontoossa (72 000 katsojaa paikalla), JFK Stadionilla Philadelphiassa (90 000 katsojaa) sekä pienempiä tapahtumia useissa muissa kaupungeissa, kuten Sydneyssä ja Moskovassa. Televisiosta konsertteja seurasi noin 1,5 miljardia katsojaa sadassa maassa. Konsertin pääjärjestäjinä toimivat Bob Geldof ja Midge Ure. Suurin osa kerätyistä varoista taisi mennä diktattorin omiin taskuihin. Mengistu Haile Mariamin on esimerkki siitä, miten ihminen voi vieraantua omasta kansastaan ja ihmisten hädästä niin täydellisesti, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. 12 diktaattoria sarjaa toimittaa Raimo Tyykiluoto. Kuva: Wikipedia

UPM saavutti viime vuonna liikevoittoa 1,292 miljardia euroa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin 2016. Lisää >> http://ift.tt/2DR3eCT

Valtavat voimat myllertävät parhaillaan uusiksi ilmastoa, työelämää, valtioiden välisiä suhteita ja yhteiskuntaluokkia. Pyysimme asiantuntijoita ke .. Lisää >> http://ift.tt/2EhkQF1

On ollut erittiän vauhdikas ja tapahtumarikas vuosi. Tässä lyhyessä tiivistelmässä kerron päällimmäiset mietteeni. Parasta mahdollista 2018 jo tässä vaiheessa. Jahtaa unelmiasi.

Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 – Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Käymme läpi Finlandia-voittajien lisäksi maailman kirjallisuuspalkintojen kiinnostavimmat voittajat ja pohdimme, saammeko lisää nuoria tekijänaisia, kuten Frankie Shaw ja Issa Rae, Hollywoodin ahdistelijaäijien tilalle. LUKULISTA Elisabeth Åsbrink: 1947. Mistä historiamme alkaa? (Suom. Sanna Manninen, Siltala) Alexander Stubb, Karo Hämäläinen: Alex (Otava) Juha Hurme: Niemi (Teos) Yuval Noah Harari: Homo Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (Bazar) Sanna Mander: Avain hukassa (S&S) Riitta Kylänpää: Linkola (Siltala) Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, ilm. ensi keväänä) Jesmyn Ward: Sing Unburied Sing Masha Gessen, The Future Is History: How Totalitarianism Reclaimed Russia Mika Waltari: Lähdin Istanbuliin + Yksinäisen miehen juna (WSOY)

Ruotsalaisen Elisabeth Åsbrinkin teos 1947 - Mistä historiamme alkaa? (Siltala) kertoo vuodesta, jolloin kaikki tuntui mahdolliselta, koska kaikki oli jo tapahtunut. Nerokas tietokirja lisää tuskaa, mutta opettaa paljon ihmisestä. Meitä puhuttaa myös Finlandia-ehdokkaana ollut, Alexander Stubbin ja Karo Hämäläisen muistelmateos Alex (Otava). Entä millaisia tekijänaisia saadaan Hollywoodiin, kun änkyrä-äijät joutuvat väistymään? Tervetuloa Frankie Shaw ja Issa Rae!

Toven isoisä perusti skutnabbilaisuuden, isovanhemmilta tuli myös luomuajattelu sekä kiinnostus kieliin ja tutkimukseen. Ei siis ihme, että Tovesta tuli kansainvälisesti arvostettu kielitieteilijä. Olimme sisareni kanssa ainoat isossa tyttökoulussa, jotka eivät olleet kristittyjä." Tove Skutnabb-Kangas syntyi 1940 Helsingissä. Hän on kielitieteilijä ja pedagogi. Tove toimi opettajana Steiner-koulussa, erityisluokilla kansakoulussa, ja Espoon ammattikoulussa. Vuodesta 1967 vuoteen 1968 hän työskenteli Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa professori Einar Haugenin tutkimusassistenttina. Sen jälkeen hän palasi Helsinkiin ja toimi opettajana Helsingin yliopistossa. Hän muutti Tanskaan vuonna 1979, missä hän hoiti luomutilaa yhdessä miehensä Robert Philipssonin kanssa.  Tove on toiminut Roskilden ja Kööpenhaminan yliopistoissa. Hän on myös dosenttina Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Vaasassa, alanaan kielelliset ihmisoikeudet. Tätä nykyä Tove Skutnabb-Kangas asuu miehensä kanssa Lundissa ja he kumpikin tekevät edelleen täyttä työpäivää tutkimuksen parissa. He myös kirjoittavat tieteellisiä julkaisuja yhdessä. Tove tutkii ensisijaisesti monikielisyyttä, monikielistä koulutusta ja kielellisiä ihmisoikeuksia. Joskus on ollut suoruudestani haittaa, tosin mieheni Robert on opettanut minulle diplomatiaa." Haastattelija: Soili Huokuna.

Pyöreässä pöydässä on väitelty kymmenettä vuotta ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Vakiokeskustelijoina ovat vuonna 2016 olleet Kaarina Hazard, Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen, Anu Koivunen, Mika Pantzar, Pekka Seppänen, Ruben Stiller, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Koosteeseen on valittu keskustelupätkiä sekä keväältä että syksyltä. Aivan aluksi ollaan maaliskuussa. Ensi keskiviikkona (4.1.2017) Pyöreä pöytä täyttää tasan 10 vuotta, ja parituntinen juhlalähetys alkaa klo 17.30. Laita Pyöreä pöytä keskustelemaan: Anna palautetta tai ehdota aihetta. Kaikki vuoden 2016 keskustelut ovat yä kuunneltavissa Yle Areenassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Viime vuoden tapaan kokoonnuimme itsenäisyyspäivänä 6.12. kulttuuriravintola Ylä-Ruthiin mikrofonin ympärille. Liian melun vuoksi siirryimme kuitenkin pian hiljaisempaan ympäristöön vaihtamaan kuulumisia sekä keskustelemaan ainakin itsenäisyydestä, sosiaalisista kuplista, tissiviikosta, elävästä kuvasta ja eläimestä nimeltä Homo Sapiens. Me olemme höpsöjä. Me olemme vaikeina. Jo vuodesta 1917.

Monessa maassa jalkapallo ja elämä ovat synonyymejä. Jos ne ovat Suomessa lähellekään, pahalta näyttää. En ymmärrä mitään jalkapallosta. Onneksi siitä ei ymmärrä Suomessa kukaan muukaan. Siksi tämmönen taikinaihoinen pitkän linjan harrastajanäyttelijäkin uskaltaa analysoida julkisesti kotimaista jalkapalloa. Se näyttää niin hirveältä, että sitä ei pysty katsomaan. Me, jotka seuraamme urheilua lähinnä teksti-tv:n tulosseurannasta, sen tiedämme: meillä ei mene mitenkään. Kauhea ajatus hiipii mieleen. Mitäs jos nyt on saavutettu monissa asioissa lakipiste? Kehitystä ei ole kerta kaikkiaan enää luvassa. ”Eteenpäin on menty” piti paikkaansa vielä 2000-luvun alussa. Nyt lausahdus naurattaa yhtä paljon kuin Vintiöiden uusintajaksot. Tulee autonominen oksettava olo ja tekee mieli rakennella ajattelematta valtava määrä voileipiä. Jalkapallomenestys on kuin onnellisuus. Mitä kauemmin ja kiihkeämmin sitä odottaa, sitä kauemmaksi se karkaa. Maajoukkueen peli-illat on ladattu mahdottomilla odotuksilla. Syytän television asiantuntijoita. He ovat työssään liian hyviä. Olemme maailman ujoin kansa, mutta kun sanoja alkaa tippua, mannaa sataa. Entiset jalkapalloilijamme osaavat hurmata ja maalata sanoilla, he ovat onnistuneen esileikin raudanlujia ammattilaisia. Uskaltaisin väittää, että lajissaan maailman parhaita. Heidän vaiettuaan peli on aina suuri pettymys. Ei nähdä kunnon puikotusta, harvoin edes säällistä erektiota. Maajoukkueen peli-ilta on mahdottoman paikka. Suunniteltu onnen täyttymys. Se on sama kuin päättäisi, että marraskuun 14. on vuoden onnellisin päiväni. Silloin kaikki on kohdallaan. Mistään ei kolota, hymy työntyy naamaan luontevana, minä sulkeutunut avaudun yht`äkkiä kuin lihansyöjäkasvi. Onni pääsee esteettä sisään ja pystyttää minuuteni camping-alueelle pysyvän leirin, jatkuvalämmitteisellä kiukaalla varustetun. Näinhän ei tietenkään koskaan tapahdu. Tulee se kalenterin päivämäärä. Arki on tehdyt ympäröivässä maastossa tehtävänsä ja kaivanut poteroita pimeään tuttuuteen. Niissä nyrjäyttää pieni ihminen itsensä matkalla kohti hekumansa huippua. Mikään ei onnistu suorituspaikalla. Jo ensimmäinen lause on niin vino, että toinen ei saa siitä koppia. Valot saa sammuttaa. Säästetään energiaa. Ihan hirveitä ajatuksia risteilee mielessäni. Suomen jalkapallo oli odottanut jo jonkin aikaa lopullista kuoliniskuaan ja pyöveliä etsittiin. Eikö pirulauta kuvaan lipunut piilopyylevä ruotsalainen Hans Backe. En ole uskaltanut katsoa, mutta tuloskimaroiden valossa hän on sekoittanut jalkapallostamme loputkin. Haluaako ruotsalainen kostaa kaiken: sen, että meillä Kypärämäessä naureskellaan säännöllisesti Kalle Kustaan harrastuksille ja katsotaan hirnuten joka viikko kovassa kännissä Allsång på Skansenia. En osaa ruotsia, mutta tarkoittaako hans backe suomeksi hänen peräloosterinsa?? Ruotsi on jalkapallon maailmanlistalla noin sijalla 36 ja Suomi puhaltaa armotta niskavilloihin sijalta 61. En yllättyisi, jos länsinaapurissa olisi komitea, joka miettii miten rakoa saadaan vauhdilla isommaksi. Muita murheita Ruotsista on vaikea löytää. Inhottavia ajatuksia suorastaan tulvii päälleni, kuin liian pienestä laskiämpäristä. Jospa jalkapallo onkin meidän maamme kuva. Lakipiste on saavutettu jo aikaa sitten. Kaikki lajit eivät vain istu kaikille. Päätä voi lyödä seinään ja analysoida kauniimmaksi, mutta kannattaako se? Kuinka monta hyvää ghanalaista suurpujottelijaa tunnet? Suomikin on standby -tilassa. Talouskasvumme oli uskomaton tarina, elintasomme kohosi, nyt voidaan sanoa, liian korkealle. Vauraus jaettiin lopulta niin, että muutamat rikastuivat tolkuttomasti ja köyhät köyhdytettiin nälkärajalle. Surkein tilanne on keskituloisilla. Me meinaamme tukehtua kammottavaan keskinkertaisuuteemme. Vuodesta 2008 lähtien meillä on ollut aikaa sopeutua ajatukseen, että siirrymme painimaan alasarjaan. Sielläkin voimme menestyä ja ennen kaikkea nauttia aidosta liikunnan ilosta. Päättäjämme ja taloususkovaisemme eivät vielä ymmärrä mitään. Jääräpäisyys on samaa viskoelastista materiaalia kuin jalkapalloliitossa. Ehkä tarvitaan taas joku ruotsalainen konsultti: Joakim och hans backe?!? Me suomalaiset tykkäämme pienistä jutuista. Meidän pitää opetella se uudestaan. Talot pienenevät, talous pienenee. Lapsi on ihan terve kun se haluaa potkupallotella takapihalla. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kevät ja kesä ovat liputuspäivien juhlaa. Helmikuusta alkaen virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä ovat Runebergin päivä, tasa-arvon päivä, suomen kielen päivä, kansallinen veteraanipäivä, suomalaisen työn päivä, äitienpäivä, Eurooppa-päivä, suomalaisuuden päivä, kaatuneiden muistopäivä, puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Suomen lipun päivä ja runon ja suven päivä 6. heinäkuuta. Kaksitoista liputuspäivää noin viiden kuukauden aikana. Ei ihme, että taannoisen lehtijutun mukaan nykysuomalaisten liputusinto ei ole yhtä korkealla kuin ennen vanhaan. Mistä päästä niitä liputusjuhlia sitten karsisi? Ei ainakaan pian sata vuotta täyttävästä äitienpäivästämme. Yhdysvaltalainen Anna Jarvis sai idean äitien juhlimisesta vuonna 1905 ja Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1918. Vuodesta 1947 se on ollut virallinen liputuspäivä. Mutta mistä lähtien äitejä on Suomessa sanottu äideiksi? Entä mistä tulevat sanat isä, tytär ja poika? Tätä täytyy kysyä professori Kaisa Häkkiseltä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Matariston tila on vuosisatojen ajan ollut Marjatta Tapiolan suvun kotipaikka. Nykyisen kaksiporstuaisen talon vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, tarkkaa ikää ei kukaan kuitenkaan tiedä. Täältä Tapiola lähti aikoinaan Helsinkiin opiskelemaan. Maalaaminen oli hänelle välttämättömyys, joka sai hänet sinnikkäästi uhmaamaan esteitä. Kotona ei taiteilijan uralle rohkaistu, sillä vanhemmat olisivat halunneet hänestä työnsä jatkajan. Sinnikkyys palkittiin, kun hän 18-vuotiaana pääsi Suomen Taideakatemian kouluun. Marjatta Tapiola valmistui taidemaalariksi vuonna 1974 ja piti ensimmäinen yksityisen näyttelynsä Kluuvin galleriassa Helsingissä vuonna 1975. Se oli arvostelumenestys ja vei hänet nopeasti kuvataiteilijoidemme kärkeen. Ensimmäistä näyttelyä seurasi kuitenkin intensiivinen elämänvaihe, jolloin hän ei ehtinyt työstää uutta näyttelyä: hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja erosi – kaikki tämä parin kolmen vuoden sisällä. Vuodesta 1979 eteenpäin Tapiolalla on ollut keskimäärin joka vuosi yksityisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja kymmeniä ryhmänäyttelyitä. Lisäksi hän on maalannut lukemattomia muotokuvia. Maatalon elämä on luonnonläheistä ja tiivistä; elämä ja kuolema ovat läsnä joka päivä. Kissan synnytys, kotipihan eläinten teurastus ja kaikkinainen kova työ olivat Marjatallekin luonnollisia asioita pienestä pitäen. Maalla ovat myös hänen taiteensa juuret. Hänen kuvissaan on eläinten luita, kalloja ja raatoja, eläviä lintuja, koiria, hirmuisia härkiä mutta myös muinaiskreikkalaisen taruston hahmoja kuten minotauros ja toisaalta kalevalaisen taruston Louhi. Niissä on toki myös ihmisiä: alastomia vartaloita, miehen ja naisen välisiä jännitteitä, rakkautta mutta myös raadollista ristiriitaa. Hänen teoksensa ovat hyvin voimakkaita, usein räiskyvän intohimoisen värikkäitä. Niissä on vahva tunnelataus. Helsingin vuosinaan Tapiola vietti paljon aikaa myös ulkomailla, muun muassa New Yorkissa. Sitten vuonna 1987 hänen siskonsa Tarja, joka silloin asui Mataristossa, soitti ja ehdotti, että hän ottaisi talon haltuunsa. Marjatta perui suunnitellun matkansa ja suuntasi saman tien Sysmään. Seurasi viiden vuoden perusteellinen remontti, jossa päärakennus ja kaikki piharakennukset entisöitiin. Samalla rahalla olisi saanut rakennettua pari kolme uutta omakotitaloa, mutta urakka kannatti, sillä nyt Mataristo on upeassa kunnossa ja pelastettu seuraaviksi vuosisadoiksi. Taiteilija teki vielä puimalasta itselleen ateljeen ja palasi lapsuudenkotiinsa vuonna 1993. Paljon on kuitenkin muuttunut: nyt ei pihamaalla ja rakennuksissa ole enää samanlaista hyörinää ja tohinaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Tapiola voi keskittyä työhönsä, joka taiteilijaeläkkeestä huolimatta pitää hänet edelleen kiireisenä. Marjatta Tapiola on saanut kaikki merkittävimmät kansalliset palkinnot, mitkä taiteilija voi saada, muun muassa Pro Finlandia -kunniamerkin ja kuvataiteen valtionpalkinnon.

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena. Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle. Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan. Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään. Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa. Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa. Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa. Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja. Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa. toimittajana Tuovi Putkonen

Lohikoski – Puhetta politiikasta -ohjelman teemana perjantaina elvytyspolitiikka. Vieraana valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja. Kajanoja toimii tällä hetkellä Vasemmistoliiton talous- ja työllisyyspoliittisen työryhmän puheenjohtajana, mutta kokemusta hänelle on kertynyt myös muun muassa työministerinä ja KELA:n yhteiskuntatutkimuksen päällikkönä. Mitä Vasemmisto tarkoittaa, kun se puhuu elvytyspolitiikan puolesta? Miten elvytys kohentaisi työllisyystilannetta ja mitä muita talouspoliittisia seurauksia sillä olisi? Mihin investoinnit kohdistettaisiin ja miten suurina? Työttömyys tulee kalliiksi sekä inhimillisesti ajatellen yksilöille ja perheille, mutta se tulee myös taloudellisesti kalliiksi yhteiskunnalle. Kuinka Vasemmiston ehdottamat pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöt voitaisiin pidemmällä aikavälillä korvata vielä tehokkaammilla välineillä, työtakuulla ja perustulolla? Vasemmiston veromalli haluaa toisaalta sekä tuoda lisää rahaa hyvinvointipalveluista huolehtimiseen, että pienentää verotuksen avulla eriarvoisuutta. Vuodesta 2000 lähtien tehdyt useat veronkevennykset ovat jättäneet valtion kassaan 7 miljardin euron loven. Verotuksen muutokset ovat toimineet suurituloisten hyväksi, joten tulevaisuudessa Vasemmiston mielestä olisi oikein, että isoista pääomatuloista alettaisiin verottaa vähintään saman verran kuin palkkatuloista. Lisäksi tarvitaan huojennusta kaikkein pienitulosimpien verotukseen, sillä tällä hetkellä perusturvaa verotetaan usein suuremmin prosentein kuin todellisuudessa suurempi tuloja. Alle 10.000 euron tuloista ei tulisi maksaa veroja ollenkaan Vasemmistoliiton uuden veromallin mukaan. Varakkaiden yksityishenkilöiden ja suurten yhtiöiden harjoittama kansainvälinen veronkierto on ongelma hyvinvointivaltioiden rahoitukselle. Vasemmisto ajaa veroparatiisien sulkemista ja kansainvälisten verovuotojen tukkimista. Kaikkien omistusten on oltava julkisia ja automaattisten verotietojen vaihdon sujuvaa. On otettava käyttöön maakohtainen kirjanpito ja rahoitusmarkkinavero. Harmaan talouden ja veronkierron torjuntaan on varattava riittävät resurssit. On arvioitu, että verovuotojen takia valtiolta jää saamatta ainakin 5 miljardia euroa verotuloja vuodessa.

Tässä podcastissa käymme läpi vuoden 2014 niin blogin puolelta, kuin hieman muiltakin osin. Alla on hieman muistiinpanoja podcastista ja listaukset suosituimmista asioista ja niistä mitä käytiin podcastissa läpi tällä kertaa. Hyvää uutta vuotta 2015! Suosituimmat kirjoitukset vuonna 2014 (ne jotka julkaistiin tänä vuonna): Kesärenkaat Tallinnasta: Tarjouspyynnöt Polar Loop ensikokemuksia Jolla muutaman päivän jälkeen Kadonneen Android […] 022 Vuosi 2014 ja hieman vuodesta 2015 julkaistiin ensin Marko Kaartinen sivulla.

1970-luvulla hän toimi sihteerinä eri valiokunnissa eduskunnassa. Vuodesta 1978 vuoteen 1990 hän toimi Suomen suojelupoliisin päällikkönä. Sen jälkeen hän on toiminut Arkadianmäen isäntänä eli eduskunnan pääsihteerinä. Hän on Seppo Kalervo Tiitinen, ja hän valottaa Roman Schatzin Maamme-kirjassa supo-aikojaan ja työtään eduskunnassa. Myös niin sanottu Tiitisen lista nousee keskustelussa esille.

Frida Hyvönen gästar Finska pinnar i P4 (SR Sisuradio). Frida Hyvösellä menee hyvin. Dagens Nyheter myönsi hiljattain kulttuuripalkintonsa Hyvöselle ja hänen järjestyksessä kolmas albuminsa Silence Is Wild on nauttinut suurta suosiota sekä kuulijoiden, että kriitikoiden keskuudessa. Vuodesta 2009 ennustetaan myös Frida Hyvösen vuotta; artistilta kun ilmestyy aivan uusi levy, joka on toinen osa sarjasta Frida Hyvönen Gives You: Sanna Posti Sjöman tapasi Fridan Suomessa, Helsingin konsertin yhteydessä. Puhe on niin laulajan suhteesta Suomeen, kuin myös tangoonkin: