Podcasts about itsen

AlabamaSen. Tuberville re-offers The Protection of Women and Girls in Sports ActAG Marshall talks more about DEI and the big corporations pushing itSen. Britt rips into Democrats opposed to exposing Government corruptionA bill passes senate committee that restructures the state VA leadershipNew VA clinic is in the works for the Wiregrass Region of AlabamaNationalTrump signs EO to ends funding of transgender athletes in sportsPam Bondi sworn is as new Attorney General, issues several directivesRaids by ICE conducted in Colorado to arrest Venezuelan gang membersDOGE uncovers USAID payments to media outlets with leftist biasDemocrats in Congress are ranting and raving over Elon Musk and DOGE

Jaksossa tarkastelemme tieteen historiaa itsenäisen Suomen aikana ja eritoten sitä, mikä merkitys tieteellä on ollut yhteiskunnan modernisoitumisessa, kaupungistumisessa ja teollistumisessa. Pohdimme, mikä vaikutus tieteen tekemisellä on ollut suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Minkälaisessa Suomessa eläisimme ilman tiedettä? Onko Suomessa osattu hyödyntää tiedettä? Entä miten itse tieteen tekeminen on muuttunut – ketkä tiedettä tekevät? Tieteen tekemisen yksi tärkeä näkökulma on myös kansainvälisyys, ja keskustelemme Suomen ja muun maailman yhteyksistä tieteen kautta. Onko Suomi ollut jo itsenäisyyden alkuaikoina kansainvälisempi kuin kenties uskommekaan? Jakson vieraiksi olen saanut dosentti Stefan Nygårdin Suomalaisesta Tiedeakatemiasta, joka työskentelee Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen vastuullisena johtajana, sekä Aalto yliopiston laskennallisen tieteen emeritusprofessori Kimmo Kasken, jolla on monenlaisia kokemuksia jaettavanaan omasta urastaan tieteen parissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Itsenäisen Suomen tieteen historia -tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #120 Yhteiskunnan modernisoitumista ja Suomen tieteen historiaa →

Pontuksen kuuluminen: Itsenäisyyspäivänä näki, miten poliisi pystyy halutessaan tehtailemaan kiinniottoja synnyttämällä konflikteja. Esimerkki laajenee yleisemmäksi ajatukseksi instituutioiden kyvystä tuottaa tilanteita, jotka täyttävät itse luodut kriteerit. Veikan kuuluminen: Stockan jouluikkunan tarina on tehty tekoälyllä, samoin murhatun toimitusjohtajan vakuutusalgoritmit. Tekoäly korvaa ainakin työtä, josta ei haluta maksaa ja jota kukaan ei arvosta, mutta viekö se myös arvostettujen ja hyväpalkkaisten luovien ihmisten ammatit? Pontuksen vaivarypäs: 1) Sonicin sotaopissa ajetaan moottoritietä taistelujen ohi suoraan vastustajan haavoittuvaiseen ytimeen. Tämä näyttää toimivan yllättävän usein, vaikka vallan keskusten piti kai nykyään olla tyhjiä ja joka paikassa. 2) Puhelimet saavat ihmiset varomaan liikkeitään, seurauksen kaikesta tulee tylsempää, myös yöelämästä. Elämme puritanismin kaikkinäkevän silmän alla. 3) On olemassa lukemattomia lukutapoja hermeneuttisesta myötäkarvaiseen ja askartelevaan, joka ottaa tekstistä sen mitä tarvitsee. 4) Sisältö eli content on vuosikymmenen sana. Sisällön termein ajatellaan silloin, kun muoto on selkeä ja kyseenalaistamaton. Mutta mitä olisi anti-content? Entä miten hajottaa muodon ja sisällön vastakkaisuus? Veikan vaiva: Terapeutti-Ville on se vasemmistopopulisti, jonka saimme, vaikka emme häntä välttämättä halunneetkaan. Jos politiikkaa tekee, sitä pitää tehdä isosti ja ottaa omat kanavat haltuun. Tämän voi tehdä monella tavalla, Terapeutti-Ville tekee sen luomalla konflikteja neuvotteluhuoneisiin paljastamalla niiden meiningin ulkopuolisille. Suosituksissa ydintuhoa, lahjoituskohteita ja kofeiinitonta kahvia. Jaksossa mainittuja asioita: Annie Jacobsen: Nuclear War: A Scenario War Is a Highway -sotaoppi https://othermeans.io/p/war-is-a-highway Remarkable Sunsets -esitys https://kiasma.fi/esitykset/nenonen-uuttu-et-alia-remarkable-sunsets/ Veikan lahjoituskohteet: Lääkärit ilman rajoja Oikeutta ilman rajoja ry Animalia Patreon-joululahja https://patreon.com/mikameitavaivaa MMV-postiosoite: Mikä meitä vaivaa / Purokuru, Haapaniemenkatu 7-9 B, PL 14, 00530 Helsinki (huom. iso B oleellinen)

Onko meillä yhteistä kansallista tarinaa? Vai kuljemmeko pirstoituneen tarinan raunioilla Linnan juhlia tuijottaen? Itsenäisyyspäivän ohjelmassa keskustellaan Linnan juhlien merkityksestä, suomalaisten historiakäsityksestä ja kansallisen tarinan tulevaisuudesta. Vieraana on professori Laura Kolbe. Kyllästyttääkö teitä naisten iltapukujen arviointi? Hmmm…

Kaikki Uusiksi -podcastissa vietetään tällä viikolla itsenäisyyspäivää. Ennen itsenäisyyden merkityksen pohtimista käydään kuitenkin läpi uusinta Ylen puoluekannatusmittausta.Lisäksi Toivo harmittelee, että kaikki on nykyään tuontitavaraa Ameriikasta, varsinkin itseään isänmaallisina ja kansallismielisten politiikkapuheet.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Linkki kuuntelijakyselyyn: https://forms.gle/NehPfx88wn5YYJMJ9 Kiitos vastauksista! (1:05) Itsenäisyyspäivä ja edustajat 612-marssilla (20:41) Sote-valiokunnan kiireet (27:31) Hedelmöityshoidot

Mitä merkitystä on Suomen itsenäisyydellä ja mitä teemoja se tuo mieleen? Mikä on kristinuskon näkökulma itsenäisyyteen? Tästä aiheesta Daniel Nummelan kanssa keskustelemassa Mika Järvinen ja Asako Palmu. 

Kansanedustajat Teemu Keskisarja (ps.) ja Sheikki Laakso (ps.) kertoivat aikovansa osallistua 612-soihtukulkueeseen itsenäisyyspäivänä. 612-kulkueessa marssii äärioikeiston edustajia, kuten sinimustan liikkeen ja Suomen sisun jäseniä sekä jo lakkautetun Suomen vastarinaliikkeen entisiä jäseniä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) paheksui kulkueeseen osallistumista, mutta valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei näe sitä ongelmallisena. Millainen selkkaus on edessä? Keskustelemassa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen ja Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela. Itsenäisyyspäivän Linnan juhlien hengessä pohditaan myös milloin poliitikon suhde on yhteiskunnallinen asia ja uutinen? Millaista punnintaa toimituksissa tehdään kun poliitikkojen suhteista kirjoitetaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perjantaina seuraamme Suomen suosituinta tv-lähetystä Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa Presidentin linnasta. Minkälainen on suomalaisten juhlapukeutuminen? Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Onko Linnan juhlista tullut suomalaisen muodin näyttämö? Mitä Suzanne Innes-Stubb kertoo pukeutumisellaan? Millaisia juhlapukuja maamme presidentin rouvat ovat suosineet? Keskustelemme juhlamuodin uusista trendeistä meillä ja maailmalla. Teemu Muurimäki on suunnitellut useita juhlapukuja Linnan juhliin ja vaatteita myös kansainvälisille muotitaloille, Giorgio Armanille ja Dolce & Gabbanalle. Millaisia hänen uusimmat juhlapukunsa ovat? Kuulemme vieraiden mielipiteitä klassikoista, kankaista, väreistä ja vintage juhlapuvuista. Kulttuuriykkösen studiossa tapaan kolme muodin kärkinimeä vintagemuodin asiantuntija Arja Könösen, muotisuunnittelija Teemu Muurimäen ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkolan. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Autoilusta kuullaan runsaasti erilaisia näkemyksiä tämän kerran Kansanradiossa. Lapsuus herättää monenlaisia ajatuksia; miksi koulussa syötetään edelleen kumiperunoita? Ajankohtainen kysymys tulee myös eräältä kansalaiselta, mihin ne miinat oikein sijoitetaan, etteivät kissat kuolisi niihin. Itsenäisyyspäivän läheisyys on herkistänyt runoiluun “kaunis oma maa, jonka Suomen kansa omistaa”. Toimittajana Lauri Koivisto. Kansanradio täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Sinä kuuntelijamme, kerro miksi kuuntelet ohjelmaa. Liittyykö kuuntelemiseen jotain erityisiä perinteitä, onko teillä tietty porukka jolla nautitte Kansanradion. Kerro tarinasi meille. Toimituksemme palkitsee muutaman parhaan vastauksen Kansanradion tuotepalkinnoilla. Vastausten pitää olla meillä viimeistään 15. joulukuuta. Kilpailuun voi osallistua joko WhatsApp-ääniviestillä. Numero on 044 551 5464. Tai postikortilla osoitteeseen Kansanradio PL 79 00024 Yleisradio. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Ensin on annettava aikaa selvitä kaaoksesta. Sen jälkeen alkaa itseensä uudelleen tutustumisen aika. Kuka minä olinkaan? Minne hukutin itseni? Deittailu voi tuntua oudolta, mutta sitä kautta pystyy peilaamaan itseään vastapuoleen, ja oppii paljon itsestään. Kun tekee selväksi itselleen ja deittiseuralle, ettei etsi mitään, vaan rauhoittuu tutkimaan itseään, ei ole enää tarvitseva. Syntyy vapauden energia, joka kiehtoo monia.

Sofi Oksanen keskustelee Putinin sodasta naisia vastaan sekä Venäjän kolonialismista, vaikuttamisesta ja Vladimir Putinin perinnöstä kuten stalinismin noususta. 00:00 Sofi Oksanen, Samaan virtaan – Venäjän sota naisia vastaan (Like 2023) 00:39 Kaupallinen yhteistyö, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Mitä ihmettä? -podcast: https://open.spotify.com/show/3eqLR18govs58GOyqFTv18?si=75853a0d92374ff9 01:37 Herakleitos, Nietzsche, Martti J. Karin strateginen kulttuuri – Venäjä on aina ollut imperialistinen öykkäri, Suomi ei tätä ole tunnustanut suomettumisen vuoksi 04:10 Kiovan Rus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjän fiktiivinen menneisyys 04:50 Krimin rooli esim. Elon Muskin rauhansuunnitelmassa. Länsimaiden rankaisemattomuuden kulttuuri. Krim ei ollut Nikita Hruštšov ”lahja”. Tataarien kyyditys 06:54 Venäjän imperialistisen miehityksen peruskaava 08:32 Raiskaus Venäjän armeijassa ja armeijan rakenteissa. Berliinin häväistyksestä Viron traumoihin 09:35 Kotijoukkojen perverssi tuki seksuaaliväkivallalle. Venäläisten naisten ankea rooli on miellyttää vähenevää miespopulaatiota 12:13 Stalinin outo kultti 15:11 Toinen maailmansota pelkistettynä Suuren isämaallisen sodan fasistien vastaiseksi taisteluksi ei jätä sijaa holokaustille tai länsimaiden teoille 16:05 Israel-Gaza-tilanne pelaa Putinin pussiin, huomio siirtyy Ukrainasta 17:33 Keskustelu Venäjän imperialismista ei saa jäähtyä. Venäjän hajoamisen pelko on irrationaalista 19:27 Itä-Eurooppa ja Baltia oli oikeassa, totuus kiellettiin Suomessa viime vuosiin saakka 21:15 Viron pronssisotilas-kiista oli testipallo Venäjän hybridisodassa 22:40 Itsesensuuri ja kansallisen muistin häivyttäminen totalitaristisessa järjestelmässä. Sofin päiväkirjan itsesensuuri. Metsäveljet Virossa 25:50 Venäjän kolonialismin erityispiirteenä on assimilointi, venäläistäminen. Ei merentakaisia alueita vaan lähialueita 28:30 Venäjän gulag-puhdistukset 29:37 Trollistrategian perustuu polarisaatioon myös naisten kesken. Naisten marssi, feministien riitely 31:47 On olennaista että länsi näyttää huonommalta. Nykypropaganda vs. neuvostopropaganda 33:15 Kummalliset termit gayrooppa, fasismi ja natsismi ovat viholliskuvan sanastoa vailla substanssia 34:28 Itsenäistä elämää haluavat naapurikansat ovat ”fasisteja”. Venäläiset feministit määritellään terroristeiksi 38:13 Venäjän suhde islamiin, Kadyrov, tšetšeenit 39:35 Venäjän suhde autoritääriseen globaaliin etelään ja itään 40:55 Kansainvälinen palaute Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan-kirjan käännöksille on vasta alkamassa. https://www.sofioksanen.fi/kirjat/samaan-virtaan 42:42 Vladimir Putinin perintö. Jekaterina Shulman teoria kokonaisen sukupolven indoktrinaatiosta. Onko putinismi ideologia? 45:00 Ivan Krastev. Venäjän vaalit 2024 45:55 Näytelmäkirjailija Sofi Oksanen #neuvottelija Sisäpiiri 35. Liity Sisäpiiriin ja katso lisäosa ja 34 muuta vastaavaa tästä: https://youtu.be/SQOrfzRBsOk

Vuoden viimeinen SunnuntaiSatanisti ei ole ehkä kevyimmällä mahdollisella joulumielellä, sillä itsenäisyyspäivän tapahtumilla on erittäin huolestuttava merkitys. Discord (Perkeleen Temppelin serverillä): https://discord.gg/h8fn5Uj Moderni ateistinen Satanismi on ilmiönä varsin tuore, eikä uskonnosta ole pahemmin tietoa etenkään suomenkielisenä tarjolla. Siksi tämä podcast tuo tietoa modernin Satanismin ihmisoikeusmyönteisestä ja tiedepohjaisesta maailmankatsomuksesta.

Tämän viikon jaksossa aiheena Pisa-tulosten romahdus ja siitä käytävä keskustelu, Ukraina-tuen torppaus shokeeraavalla tavalla USA:n senaatissa, ja itsenäisyyspäivän jälkilämmittelyt. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Salla Vuorikoski. Jakson leikkasi Janne Elkki. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Lue podcastista lisää tästä jutusta: https://www.hs.fi/nyt/art-2000002918658.html Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Itsenäisyyspäivän luontoretkellä pohditaan suomalaista luontosuhdetta. Monet meistä ovat kiinnostuneet luonnosta jo lapsuudesta lähtien ja innostus kantaa läpi elämän. Ulkoilu ja luonnon tarkkailu tarjoavat alati pieniä ja isoja ihmeitä ja ihmettelyä. Luontoretkellä tohtori Jenni Haukio kertoo omasta luontosuhteestaan ja sen syntymisestä. Retkikaverina Mäntyniemessä on Juha Laaksonen.

Itsenäisyyspäivä muistuttaa paitsi edeltävien sukupolvien vaivannäöstä myös Korkeimman huolenpidosta. Miten Jumalan kädenjälki näkyy kansamme historiassa? Varjeleeko hän omiaan aina ja kaikkialla?

Itsenäisyyspäivä on Suomessa harras juhla, johon liittyy vahvasti sodan muisteleminen. Miten itsenäisyyttä juhlistettiin Suomessa ennen toista maailman sotaa, onko itsenäisyyspäivään liittynyt aina tietynlainen harrastunnelma ja mistä tällainen jäyhyys itsenäisyyspäivän vietossa kumpuaa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa podcastissa Anssi Saarelaisen haastattelussa Tampereen yliopisto yliopistotutkija Tuomas Tepora.

Millaisia neuvoja auttavan puhelimen Markulla on itsenäisyyspäivän viettoon liittyen?

Pohjois-Savoon mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. On ollut sekä erityisen kylmiä että erityisen lauhoja itsenäisyyspäiviä. Kylmimmän ja lämpimimmän itsenäisyyspäivän lämpötila ero on yli 40 astetta. Milloin olikaan erityisen kylmä itsenäisyyspäivä, milloin puolestaan mitattiin Pohjois-Savossa lähes + 10 astetta itsenäisyyspäivänä? Se selviää seuraavassa, kun Anssi Saarelainen jututtaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokista. Aivan alkuun kuullaan minkälaisessä säässä tänä vuonna huomista itsenäisyyspäivää vietetään.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Alkuun pikkujoulutunnelmiin pahan mielen kysymyksellä! Kaarina Hazardia mietityttää sisäministeri Mari Rantasen kanta, että Suomi voi laittaa rajansa kiinni sanovat kansainväliset sopimukset mitä tahansa. – Mutta Suomen suvereniteetti on viime kädessä kansainvälinen sopimus. Itsenäisyytemme on olemassa vain muiden maiden hyväksymänä, perustelee Hazard ja kysyy: Meneekö valtoilta mieli? Anu Koivunen kysyy ritareilta: Tiesittekö, että kauaskantoisinta, pitkävaikutteisinta yhteiskuntapolitiikkaa tehdään perustuslakivaliokunnassa? Hän viittaa valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiasen kirjoituksiin Perustuslakiblogissa. Niissä Rautiainen sanoo valiokunnan ryhtyneen muuttamaan tulkintoja sosiaali- ja perusoikeuksista. Kirjailija Juha Itkonen ihmettelee, miksi muutamat oikeussaliin syytettyinä joutuneet ovat kantaneet mukanaan kirjoja, kuten romaania tai runokirjaa. Miksi juuri kirja? Lopuksi ritarit kertovat, minkä kirjan itse ottaisivat kainaloon, jos joutuisivat oikeuteen.

Hallituksen suunnitelmien vaikutus pienituloisiin lapsiperheisiin. Vieraina tutkimusprof Tiina Ristikari, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA ja lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg Pelastakaa Lapset. Puhelimessa johtava asiantuntija Esa Ilvonen, MLL. Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen pitää tänään vuotuisen linjapuheensa. Strasbourgista raportoi Rikhard Husu.  Mitä EU:ssa ehditään vielä saada aikaan ennen ensi kesän parlamenttivaaleja? Vieraina komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar ja johtava asiantuntija Päivi Wood, EK. Miten Suomi voi? Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen tuloksia valottaa puhelimessa tutkimusprofessori Jari Hakanen. Juontaja Mira Stenström, toimittajana Jaakko Parkkinen. Tuottaja Hanna Juuti.

Rahamania-podcastissamme vieraanamme on Marianne Lehikoinen, joka on muuttanut Suomeen valmennusbisneksen alalla. Me keskustelemme siitä, miksi on parempi asettaa isoja tavoitteita kuin pieniä tavoitteita. Isojen tavoitteiden asettaminen yrittäjyydessä on parempi vaihtoehto kuin pienien tavoitteiden, koska se kannustaa yrittäjää haastamaan itsensä ja tavoittelemaan suurempaa menestystä. Pienet tavoitteet voivat rajoittaa yrittäjän potentiaalia ja estää häntä saavuttamasta todellista potentiaaliaan. Isojen tavoitteiden asettaminen motivoi yrittäjää pyrkimään korkealle ja tekemään tarvittavat toimenpiteet menestyksen saavuttamiseksi. Keskustelemme myös miten Marianne on mullistanut valmennusbisneksen lähestymistavan. Marianne jakaa myös ajatuksiaan siitä, miten myydä omaa työtään arvokkaasti ilman suurta myyntiponnistelua. Isot tavoitteet ja rohkea tekeminen ovat keskeisiä teemoja tässä jaksossa. [00:00:20] Isojen tavoitteiden merkitys. [00:04:11] Yrittäjähenkisyys koulutuksessa. [00:06:49] Oma palkanmaksu tappiollisessa yrityksessä. [00:10:05] Myyntitaktiikka premiumin luomiseen. [00:12:18] Nopea kasvu digiaikana. [00:14:39] Tulokset valmennuksista. [00:17:02] Elämien muuttaminen. [00:19:20] Sivutulot ja osaamisen jakaminen. [00:24:19] Tavoitteiden asettaminen. [00:27:00] Fokuksen menetys ja resurssien käyttö [00:30:03] Usko omiin tavoitteisiin. [00:33:13] Helpompaa ilman henkilökohtaista panostusta. [00:37:30] Työurat ovat aika pitkiä. [00:40:27] Itseni kehittäminen ja uran alkuvaihe. [00:45:00] Passiiviset tulot ja sijoitukset. [00:49:15] Negatiivinen palautteen saaminen. [00:51:06] Negatiivisuus ja positiivisuus. [00:55:43] Miten niin toi on mahdollista. [01:00:23] Naiset ja työelämän haasteet. [01:02:01] Rahasta puhuminen ja negatiiviset mielipiteet. [01:03:59] Vaurastuminen ja taloudellinen menestys. [01:07:43] Itsenäinen taloudellinen turva. [01:12:19] Kasvaminen tavoitteisiin ja unelmiin.

Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin on kuollut lentokoneen maahansyöksyssä Venäjällä. Miten tieto on vastaanotettu Venäjällä ja Ukrainassa? Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen ja Kiovasta Antti Kuronen. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on tänään, Ukrainan itsenäisyyspäivänä, käyty jo puolitoista vuotta. Muuttaako Prigožinin kohtalo sodankäyntiä? Studiossa sotatieteiden dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Aleksanteri-instituutti ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti.  Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut käyntiin. Miten tilanne on hallitusohjelman laadinnan ajasta muuttunut? Vieraina pääekonomisti Patrizio Lainá, STTK ja ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät. Ulkomaanlehtikatsaus Lontoosta, toimittajana Kirsi Crowley. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Ilkka Lahti ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Minkälaista elämä Neuvosto-Virossa oli 1980-luvulla? Oliko yhteiskunta tasa-arvoinen ja kuinka paljon yksilöillä oli vapauksia? Minkälaista propagandaa Neuvostoliitto levitti ja miten virolaiset suhtautuivat propagandaan?Millainen perhekäsitys Neuvosto-Virossa oli ja mikä oli suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin? Mikä merkitys musiikilla ja urheilulla oli Neuvosto-Virossa ja miten ne yhdistivät Viroa länteen?Studiossa Neuvosto-Virossa lapsuutensa viettänyt Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Harmaa talous (3:46) Propaganda (7:30) Kaupat (12:22) Perheet (14:31) Koulut (21:57) Itsenäistymispuheet (28:43) Talousjärjestelmä (33:23) Leningrad (36:18) Raha (40:02) Päihteet (44:53) Sukupuoli ja seksuaalisuus (51:51) Kommunismi (58:17) Varastaminen (1:03:12) Turvallisuus (1:11:08) Musiikki (1:18:10) Urheilu

Miltä Valko-Venäjän historia näyttää ennen 1990-lukua? Onko Valko-Venäjä kuulunut historiallisesti itään vai länteen? Mikä rooli eri uskonnoilla ja kirkkokunnilla on ollut Valko-Venäjän historiassa? Studiossa tietokirjailija Toni Stenström. Jakso on nauhoitettu 7.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Minsk (4:06) Kielikysymys (7:05) Polatskin ruhtinaskunta (13:13) Liettua (18:07) Kauppasuhteet keskiajalla (20:55) Kulttuuri ja identiteetti (25:56) Vuosi 1569 (27:59) Ajanjaksot (30:02) Uskonnot ja säädyt (35:04) Valistus (38:34) Liittyminen Venäjään (42:29) 1800-luku (48:02) 1900-luvun alku (55:18) Uskonnot nykypäivänä (58:01) Itsenäisyysjulistus (1:00:00) Stalinin teloitukset (1:03:02) Talouskasvu 1950-luvulla

Minkälaista oli palvella Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla? Millainen ilmapiiri armeijassa oli ja miten varastaminen näkyi armeijassa? Miten Virossa suhtauduttiin suomalaisiin ja ruotsalaisiin 1980-luvulla ja miten itsenäistyminen muutti Viroa 1990-luvulla? Studiossa Neuvostoliiton armeijassa 1980-luvulla palvellut Toomas Eelsoo. Jakso on nauhoitettu 1.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Asevelvollisuus (5:27) Armeijaan lähtö (10:59) 45 astetta pakkasta (15:24) Hierarkia (19:54) Posti Neuvostoliitossa (23:02) Propaganda armeijassa (28:52) Mongolia (37:59) Ystävyyssuhteet (40:06) Ulaanbator (45:22) Varastaminen (50:43) Suhtautuminen valtioon (53:30) Viroon palaaminen (55:51) Neuvostoliiton propaganda (1:08:21) Viron itsenäistyminen (1:15:55) Mafiasodat (1:21:16) Viron kehitys

Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla. Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta. Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä. Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut. Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa. Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Email Us:dbahnsen@thebahnsengroup.comwill@calpolicycenter.orgFollow Us:@DavidBahnsen@WillSwaim@TheRadioFreeCAShow notes:California appeals court reverses most of ruling deeming Prop. 22 invalidLos Angeles teachers, other workers plan three-day strike as labor woes explode“Noise, not substance”: Special Silicon Valley Bank Dividend Cafe (March 13)Gov. Newsom working with White House, Treasury after fall of Silicon Valley BankBiden says taxpayer money won't be used to bail out Silicon Valley Bank after collapseEditorial: Newsom, Bonta and the righteous fight to block Huntington Beach's NIMBYismHuntington Beach sues NewsomGOP bills stall in committee + Former CAGOP chair wants to prevent embarrassing endorsementsEditorial: California lawmakers try again to deceive votersCalifornia bill would compel teachers to out transgender students to their parentsShould Californians have a right to housing? New constitutional amendment could guarantee itSen. Scott Wiener's second attempt to pull the wool over the eyes of tax-weary voters

Itsenäisyyspäivän iltana vuonna 2009 valtaosa suomalaisista oli kokoontumassa TV-ruutujen ääreen seuraamaan presidentinlinnan juhlavastaanottoa. Samaan aikaan noin kilometrin päässä linnasta sijaitsevassa Hotelli Glon sviitissä numero 538 muutama nuori valmistautui Colors-festivaalien päätösbileisiin. Juhlat loppuivat aamuyön tunteina, ja kasvanut juhlaseurue siirtyi jatkoille hotelli Glon sviittiin. Hetken päästä yksi nuori oli kuollut ja toinen kiidätetty sairaalan. Mitä hotellisviitissä oli tapahtunut?

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Anni Keski-Heikkilä keskustelevat loputtomalta tuntuvasta puurosta joksi Suomen politiikka on keskustan temppuilujen vuoksi muuttunut, ja antisemitismistä joka on Kiasma-taiteilijoiden ja Kanye eli Ye Westin vuoksi taas pinnalla, sekä itsenäisyyspäivän juhlista. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Itsenäisyyspäivän juhlista aletaan vihdoin ja viimein olla kokonaan selvitty, ja eriskoisetsivämme päättää lähteä keskustaan partioimaan kidnappaajien varalta.

Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää. Suomesta tuli itsenäinen maa 105 vuotta sitten. Itsenäisyyspäivänä on järjestetty monenlaisia juhlia. Itsenäisyyspäivää on vietetty talvisessa säässä.

On Linnan juhlien aika! Tässä jaksossa tutustumme Linnan juhlien ja Suomen itsenäisyyspäivän historiaan. Mitkä olivat Suomen itsenäistymisen pääpiirteet ja miten itsenäisyyttä päädyttiin juhlistamaan juuri joulukuun 6. päivä? Mitä eri vaihtoehtoja itsenäisyyden juhlistamiselle oli? Ovatko Linnan juhlat koko kansan juhlat vai onko itsenäisyyspäivän juhlinta elitististä? Mikä merkitys itsenäisyyspäivän juhlaperinteellä on nykypäivän Suomessa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #70 Itsenäisyyspäiviä ja Linnan juhlia →

Erikoisetsivä Aisti heräilee Itsenäisyyspäivän juhlinnan jälkeisenä aamuna, ja joutuu ensimmäiseksi työkseen selvittämään tarkan sijainnin josta herää.

Tervetuloa yhteiselle nostalgiatripille perinnereseptien, kuoluruokaklassikoiden ja liikuttavien lapsuusmuistojen matkaan. Itsenäisyyspäivän jaksossa sukelletaan suomalaisen ruoan historiaan ja kuullaan ihania tarinoita ruoan ääreltä. Puhutaan turvaa tuovista klassikoista ja sukujuhlien must-have resepteistä sekä herkistytään ruoan muistoja herättävästä voimasta. Tunnin aikana vuodatetaan parit itkut, muistellaan ysärin helmiä ja fiilistellään nuoruusvuosien bravuureja. Hello: valmisfondue, hunajamarinoitu broisku, sipulikeittolihapullat, raastesalaatit ja muut klassikot. Jaksossa rakennetaan myös unelmien lahjalista kaikille kotikokeille ja kerrataan vuoden lemppareimmat keittovälineet. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä vuosikumppanimme Fiskarsin kanssa.

Natojäsenyys. Muovipullot ja maitotölkit. Nuorten liikennekuolemat. Veronpalautukset. Itsenäisyyspäivä. Sääennuste.

Snl. 14:34. Seurassasi: Iida Hovi

#145 Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Teppo ja Lifu keskustelevat suomalaisurheilijoista ja heidän saavutuksistaan. Maailmanmestaruudet ja muut saavutukset eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niiden eteen on tehty paljon töitä yksilö- ja joukkuetasolla. Asiaa tästä ja muista aiheista sinivalkoisen urheilun ympäriltä. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille kuuntelijoille! Sporttimeisterit somessa: www.twitter.com/sporttimeister1 www.instagram.com/sporttimeisterit

Erikoisetsivämme Itsenäisyyspäivän vastaanotto on normaalisti pidetty ravintola Mestarikillassa, mutta tällä kertaa se estyy tiettyjen asianhaarojen vuoksi.

Maanantain läpät samassa paketissa! Normaalista poiketen Jere oli yksin maanantaiaamuna, mutta se ei suinkaan menoa haitannut. Puhetta riitti mm. mersusta tietenkin kun Jere pääsi olemaan yksinvaltias, ilmastoaktivistit ovat löytäneet taas uuden tavan vaikuttaa, kuunneltiin terkkuja tulevaisuuteen, mietittiin yhtä varmasti monen lapsuuden unelma-ammattia sekä Jere teki kovaa pohjatyötä torstaina edessä olevaa kinkkuliveä varten. -Mestareiden aamu -Mersu -Ilmastoaktivistit -Terveiset tulevaisuuteen -Poliisitestit -Soittoja huippukokeille -Itsenäisyyspäivä

Erikoislähetyksessä kuullaan kuulijoiden väkeviä värssyjä, kuten muunsukupuolisen vetoomus, runoilevan poromiehen protesti ja Alzheimer-tango. Miltä tuntuu, kun tulee irtisanotuksi työstään? Entä millaiseen runoon Paleface tiivistäisi Kansanradion hengen? Näistä aineksista koostuu Kansanradion itsenäisyyspäivän booli. Elämänkokemusta väriseviin riimeihin uppoutuvat Karri Paleface Miettinen ja kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi.

Itsenäisyyspäivänä Linnan kättelytrillerin jälkeen saa siirtyä suoraan Georgian uusintavaalien jännistysnäytelmään. Vaalirankkurit käyvät läpi ennakkoasetelmat ja sen, mistä vaalin tulos kertoo. Republikaanit tutkivat nyt kaikkea – siis ihan kaikkea. Demokraatit taas tuskailevat, jääkö Trump nalkkiin mistään. Lopuksi kysymys: mikä suurseura olisit, Donald Trump? --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Mistä Taiwanin historiankirjoitus alkaa? Kuinka Taiwanista tuli Japanin siirtomaa ja miten Taiwan liittyy Kiinan sisällissotaan? Mitä yhtäläisyyksiä Taiwanin ja Suomen historialla on ja miten suomettuminen näkyy Taiwanissa? Minkälainen suhde Taiwanilla 2020-luvulla on Kiinaan ja miksi Kiina vastustaa Taiwanin itsenäistymistä? Studiossa vieraana väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on nauhoitettu 30.8.2022.

Juhlistaaksemme 5-vuotissynttäreitämme, julkaisemme neljän jakson Löylyosiolliset versiot kaikkien kuunneltavaksi. Jaksot ovat kuunneltavissa elokuun ajan. -- “Kahtahalla on kotipaikka sulla – toinen kehto on, sekä hauta toinen.” Tämä jakso alkaa vierailulla Havuhattu podcastin rakenteilla olevaan kotimökkiin. Vierailun jälkeen Otto ja Joonas istuvat Sipoonjoen varrella sijaitsevalle patiolle keskustelemaan kodin ja kodittomuuden psykomaantieteestä, sekä matkustamisen ja paikallaolon välisistä jännitteistä. Löylyosiossa pohdimme, mitä todellista merkitystä kotimme sijainnilla on. Tutkimme myös sitä, miten oman paikan löytäminen tässä maailmassa, sekä eteläaasialaisen filosofian käsitys karmasta liittyy tähän kokonaisuuteen.

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kolmiloikkaaja suivaantui haarovälistään julkaistuista valokuvista. Tekoäly oppii jo itsekseen. Espoo haluaa asukkaikseen vain kauniita ja rikkaita. Helsingin metro täytti 40 vuotta. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, ekonimisti Heikki Pursiainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Eino Leino Armas Einar Leopold Lönnbohm tunnetaan paremmin nimellä Eino Leino. Tuottelias runoilija ja kirjailija, myös Runebergin teosten suomentaja. Hän syntyi suureen perheeseen, ja koki mielikuvitusmaailman omakseen. Jäi orvoksi varsin nuorena, Einolle traaginen oli varsinkin äidin kuolema. Eino oli silloin 16-vuotias. Koulukodit ja asuinpaikat vaihtuivat, ihmissuhteet ja avioliitot ilmaan haihtuivat. Ei osannut juurtua oikein mihinkään, eivät avioliitot kestäneet muutamaa vuotta pidempään. Sai vain yhden tyttären, jonka ”hylkäämisestä” koki syyllisyyden. Paljon tekstiä kirjoitti, niistä valtio hänet kahdeksasti palkitsi. Itsenäisyyttä rauhanomaisin keinoin kannatti, ja siksi sisällissota häntä järkytti. Siitäkään hän ei täysin koskaan toipunut, herkkänä miehenä tilannetta ei ymmärtää voinut. Sai viimein rauhan sielulleen, kun 47-vuotiaana nukkui ikiuneen. Ulla-Maija Mantere

Jaksossa mainitut linkit: Liity mukaan Ideasta Vaikuttavaksi Verkkokurssiksi >>> Reetta instagramissa >>> Reetta TikTokissa >>> Mimmit koodaa blogi >>> Jakson muistiinpanot: https://www.vapautasupervoimasi.fi/blog/Reetta-Siltasalmi

Jakso 36. Torstaina 24. helmikuuta uutisoitiin, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Sen jälkeen Venäjän sotatoimia on seurattu kauhulla. Tässä tuplajaksossa käsitellään sodan taustoja ja sitä, minkälaisia intressejä Venäjällä Ukrainaa kohtaan on, mitä vaikutuksia sodalla on ja miten Venäjällä asiaan suhtaudutaan. Tässä tuplajakson toisessa osassa käsitellään itsenäisen Ukrainan historiaa, presidenttikausien olennaisia pointteja, Krimin valtausta, nykyistä sotatilaa ja sitä, mitkä Putinin intressit mahdollisesti ovat ja mitä Venäjällä tästä kaikesta ajatellaan. Tuplajakson lähteet: Kirjalähteet: Remy, Johannes: Ukrainan historia, 2015. Gaudeamus. Simon Franklin & Emma Widdis: Национальная идентичность в русской культуре, luku 2: Россия во времени Video- ja audiolähteet: Uhattu Ukraina -sarja, YLE Areena https://areena.yle.fi/1-61648033 Petteri Mikkonen: Ukrainan kriisi - Eurooppa sodan partaalla https://www.youtube.com/watch?v=EpSl5zcJwOA&t=349s Petteri Mikkonen: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan https://youtu.be/pp3VtdVw5cE Tiedeykkönen: Ukrainan historia https://areena.yle.fi/audio/1-61139946 Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti: Panel discussion 4.3.2022: Russia's war against Ukraine – Wider Implications Internetlähteet: https://www.britannica.com/biography/Volodymyr-Zelensky https://www.apu.fi/artikkelit/presidentti-zelenskyi-kasvoi-koomikosta-etulinjan-sotapaallikoksi https://yle.fi/uutiset/3-10713817 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008671765.html https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008623000.html https://www.hs.fi/newsinrussian/art-2000008668548.html https://yle.fi/uutiset/3-12369057 https://meduza.io/feature/2022/03/02/chto-na-samom-dele-proishodilo-v-donbasse-v-poslednie-vosem-let-i-kak-eto-svyazano-s-nyneshney-voynoy https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1b9b844f-d698-4bc9-a3ba-132a75c8dae8 https://www.npr.org/2022/03/20/1087781833/ukraine-deaths-casualties?t=1648033704873 https://en.wikipedia.org/wiki/Casualties_of_the_Russo-Ukrainian_War#Total_deaths

Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen. www.utu.fi/tiedelinja

Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää. Yle on haastatellut presidenttiparia sekä veteraaneja ja lottia. Köyhien itsenäisyyspäivän tapahtumat järjestettiin Helsingissä ja Tampereella. Itsenäisyyspäivänä järjestettiin myös mielenosoituksia. Itsenäisyyspäivänä on ollut kova pakkanen.