Podcasts about sibelius akatemian

Muusikko, harmonikkataiteilija, Sibelius-Akatemian lehtori, HoivaPelimanni, Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Maria Kalaniemi avaa podcastissa musiikin hoitavaa voimaa. Marian äidin muistisairauden edetessä ja sanallisen kommunikaation sen myötä kadotessa hän löysi musiikista mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja myös omien voimavarojen ylläpitämiseen omaishoitajana. Maria ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelevat näistä aiheista Marian ”Soiva hoiva” lopputyön teemojen siivittämänä. Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Kuopion Musiikkikeskuksella on tänään 03.03.2022 luvassa upea ilta, kun kuopiolaislähtöinen Risto-Matti Marin tulkitsee tämän illan klo 19.00 alkavassa Slaavilaista hehkutusta -konsertissa puolalais-saksalaisen Xaver Scharwenkan pianokonserton nro 1. Konsertto on tyylillisesti kuin silta Chopinista Rahmaninoviin ja se edellyttää solistilta todella leijonamaista virtuoosisuutta. Sitä löytyy Marinilta, joka on ponnistanut Kuopion konservatoriosta Sibelius-Akatemian kautta maamme terävimmän kärjen pianisteihin. Marin on kantaesittänyt lukuisia nykymusiikkiteoksia ja tehnyt palkittuja levytyksiä suomalaisista pianoteoksista. Konsertoinnin ohella hän luennoi ja opettaa pianonsoittoa. Risto-Matti Marin saapui Savon Aalloille studiovieraaksi kertomaan tästä Kuopion Musiikkikeskuksella koettavasta konsertista tarkemmin. Ohessa myös keskusteltiin hänen pitkästä ja monipuolisesta urasta tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Jutta Zilliacus on Suomen kulttuurisen ja poliittisen elämän arvostettu veteraani. Virolaiseen emigranttiperheeseen Helsingissä vuonna 1925 syntynyt Jutta oli teini-ikäinen kokiessaan talvisodan pommitusten kauhut. Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen hän päätyi avioliiton kautta suomenruotsalaiseen kulttuurisukuun ja ryhtyi tekemään toimittajan töitä, 1960-luvulla myös Yleisradiossa. Myöhemmin politiikka vei Zilliacuksen mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi. Kansanedustajana hän vaikutti vuoteen 1987 saakka. Etenkin viime vuosikymmeninä Zilliacus on pyrkinyt pitämään yllä elävää suhdetta Viroon ja virolaisuuteen.

Kulttuuriykkösen Kisastudio kokoaa vakioraatilaiset Helena Rannan, Mirva Saukkolan ja Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Tarkennus #metoo-aiheeseen kohdassa 10:45. Teatterinjohtaja Benny Fredrikssonin mediakohu alkoi Ruotsissa seksuaalisen ahdistelun teemoilla, mutta näiden osalta syytökset osoitettiin paikkansapitämättömiksi. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.

Tie muusikoksi on usein polveileva ja kivinenkin. Huliviliflikkojen neljännessä jaksossa Aurora ja Annika muistelevat musiikkiopisto- ja lukioaikoja sekä kertovat takuuvarman vinkin siihen, miten ei ainakaan kannata valmistautua Sibelius-Akatemian pääsykokeisiin.

Sibelius-Akatemian professori Markus Lehtinen on Aarno Cronvallin vieraana.

Ylipään laulajan ura alkoi yläkouluikäisenä hevimusiikin parissa, mutta vaihtui sittemmin klassiseen lauluun. Nyt Ylipää viimeistelee opintojaan Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa.

Ihmisen alkuperäisin ilmaisumuoto on laulu. Näin ajattelee muusikko Heikki Laitinen, joka elämänsä varrella on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan valokuviensa parissa.

Sibelius-Akatemian dekaanin tehtävät hiljattain jättänyt Tuomas Auvinen on tutkimuksen ja kokemuksen kautta oppinut paljon luovan yhteisön johtamisesta. Taidelaitosten johtamisen opeilla on käyttöä myös yritysmaailmassa, jossa luovuuden merkitys korostuu, hän arvioi siirtyessään vuodenvaihteessa johtamisen konsultiksi. Suomalaisen musiikkielämän ja sen korkeimman oppiahjon Sibelius-Akatemian maine maailmalla on korkealla ja laitos on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosina. Kansainvälisyyttä arvostavan Auvisen kotialbumin kuusi kuvaa sijoittuvat sekä Intiaan, että Lontooseen. Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

Duuri on iloinen ja molli on surullinen, sanotaan. Pieni tutkinta sävellajien ominaisuuksista nostaa esiin tunteen, että sanotaan lähinnä Suomessa. Sanat duuri ja molli tulevat meille Ruotsin ja Saksan kautta latinasta, jossa durus ja mollis tarkoittavat kovaa ja pehmeää. Monissa muissa kielissä sävellajit määritellään asteikon terssin koon mukaan. Duurin terssi on suuri, joten se on major ja mollin terssi taas on pieni, joten se on minor. Sanat duuri ja molli ovat latinaa, mutta eivät muinaiset roomalaiset näitä sävellajeja käyttäneet. Länsimaisessa musiikkiteoriassa luotettiin pitkälle keskiajalle kreikkalaisen matemaatikon Pythagoraan oppeihin. Niinpä keskiajan yksinlauluissa ja alkeellisessa moniäänisessä musiikissa nojauduttiin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua eläneen Pythagoraan periaatteiden mukaan kvintti- ja kvarttiharmonioihin. Yhdysvaltalainen pianisti-kirjailija Stuart Isacoff nostaa kirjassaan Pianon taika esille 1400-luvulla eläneen englantilaisen säveltäjän John Dunstaplen, joka oli aikansa tunnetuimpia ja vaikutusvaltaisimpia säveltäjiä. Dunstaplen elämästä ei tiedetä juuri mitään ja hänen sävellyksensäkin ovat enimmäkseen kadonneet tulipaloissa, mutta koska hän oli niin tunnettu, sävellyksiä on löytynyt eri puolilta Eurooppaa. Ja näissä sävellyksissä on kiehtovia uutuuksia, kuten aivan uutta moniäänisyyttä ja uusia sävelten suhteita kuten terssejä ja sekstejä. Yhdessä maanmiestensä kanssa Dunstaple oli luomassa tyylisuuntaa nimeltään Contenance anglaise, joka hurmasi eurooppalaisia uusilla sävyillä. Siis suomeksi sanottuna duuri- ja mollisävyillä. Meillä ikuisena universaalina totuutena pidetty sääntö ”duuri – iloinen, molli – surullinen” onkin siis ollut edes mahdollinen vasta keskiajan lopulta saakka. Mutta milloin nuottikirjoitus tuli mukaan kuvaan? Onko musiikki universaali kieli ja nuotit sen kirjoitusjärjestelmä? Säveltäjä ja Sibelius-Akatemian lehtori Tapani Länsiö saa kertoa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Romaninaisen on oltava vahva, sanoo Sibelius Akatemian kansanmusiikkilinjalla opiskeleva ja flamencotanssijana ja laulajana esiintyvä Anette Åkerlund. Hän on yksi harvoista suomalaisista toisen polven romaniylioppilaista. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

Kultturikeskustelu Koukku vierailee tällä kertaa Helsingin Musiikkitalolla. Paikalla kolme New Yorkin pois valinutta muusikkoa. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio på söndagarna. Sänds även på onsdag kl 18.05 och lördag kl 10.04. New Yorkin musiikkinäyttämö on edelleen maailman suurin ja tärkein mutta täysipainoista muusikon elämää on tarjolla myös New Yorkin vuosien jälkeen.  "If you can make it there, you´ll make it anywhere."Wade Mikkola palasi Helsinkiin ja toimii Sibelius Akatemian opettajana ja Helsingin Musiikkitalo on nykyään hänen kotinäyttämönsä."Musta musiikki minut sinne ajo", Wade Mikkola.Paula Jaakkola on laulaja ja säveltäjä ja toimii nykyään usein Italiasta käsin."Olin elävä osa taideteosta ja pääsin sitä kautta New Yorkiin," Paula JaakkolaKoukuttajana jatsimuusikko Mika Pohjola, joka palasi New Yorkista Tukholman Musiikkikorkeakouluun sävellysopintojen pariin. "New Yorkia ei näe muutamassa päivässä ja raja on löydettävä itse," Mika Pohjola