Podcasts about muusikko

Muusikko ja kirjoittaja Mariska sanoo kadottaneensa sellaisen ylenpalttisen tarpeen provokaatioon, ja pitäneensä muinoin "tarinaa" vain markkinamiesten hölynpölykeksintönä. Hän kertoo kokeneensa itsensä aiemmin puutteelliseksi ja rumaksi, ja ettei ole mikään laulaja, vaan henkilö, joka kirjoittaa biisejä ja lyriikoita ja esittää niitä. Nyt hän paljastaa mitä tapahtui, ettei enää koe niin. Mariska puhuu jaksossa myös punkista elämänsä suuntaviittana, sekä rumuuden estetiikasta, jonka hän sanoo kiehtovan itseään tosi paljon. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä.

Jakso 160. Maailmanpolitiikassa kuohuaa, ja tilanne on vakava esimerkiksi Ukrainassa ja Lähi-Idässä. Moni maailmankuulu muusikko kokeekin halua ottaa kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin. Kysymys kuuluukin: kun artisti tai yhtye avaa sanallisen arkkunsa, onko sillä vaikutusta globaalissa mittakaavassa? Rosannan ja Mandélozin vieraina aiheesta keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja vanhempi tutkija Iro Särkkä.

Joakim Berghäll tietää, että omat kokemukset ovat säveltämiseen mitä parhainta materiaalia. Hän on mm. tehnyt sävellyssarjan kouluaikaisista kiusatuksi tulemisen kokemuksistaan. Toisaalta säveltäessä pitää päästä pois omista musiikillisista päähänpinttymistään. Siksi hän on hakenut säveltämiseen materiaalia myös oman kokemuspiirinsä ulkopuolelta – esimerkiksi äänittämällä Nötö-saarella olevaa soivaa kiveä. Berghälliä kiehtoo mahdollisuus löytää uudenlaisia ääniä, tai ainakin sellaisia ääniä, joita ei ole musiikissa aikaisemmin hyödynnetty. Kuusi kuvaa -ohjelmassa ollaan mm. baritonisaksofonina ja sellistinä tunnetun Joakim Berghällin kotialbumin äärellä. Toimittajana on Jonni Roos.

Huippumuusikko Elina Mustonen uskalsi ryhtyä uudelleen aloittelijaksi lapsuuden rakkaan harrastuksen parissa. Vaikka hän suhtautui aluksi näyttelemiseen vain harrastuksena, pian osoittautui, että hänen oli mahdollista yhdistää cembalonsoitto ja rakkaus Shakespearea näytelmiin tavalla, joka on vienyt hänet Broadwaylle asti. Toimittajana on Jonni Roos.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on muusikko ja laulaja Marko Hietala. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Euroopan sosiaalirahaston tukeman Mieliteko-ohjelman ja Savon Aaltojen yhteistyössä toteuttamassa Pienet Teot-ohjelmasarjassa aina viikoittain käydään mielenkiintoisten vieraiden kanssa keskustelua, jossa käymme läpi heidän kokemuksiaan arjen hyvistä pienistä teoista sekä myös heidän omista vinkeistä aihealueen tiimoilta. Pienet teot lisäävät tunnetusti mielen hyvinvointia. Ne ovat arkisia hyviä tekoja, jotka eivät maksa sinulle mitään. Se voi olla roskien poimimista metsästä, vastaantulijan tervehtimistä tai vanhuksen auttamista tien yli - mitä tahansa, mistä tulee hyvä mieli itselle ja toiselle. Mieliteko-ohjelman tavoite on saada aikaan kymmenen miljoonaa pientä hyvän mielen tekoa Pohjois-Savossa kymmenen vuoden aikana. Tarkoituksena on synnyttää yhdessä maakunnan peittävä hyvien tekojen vyöry ja muuttaa ennen kaikkea asenneilmapiiriä myönteisemmäksi, yksi hyvä teko kerrallaan! Ja tässä työssä on myös Savon Aallot nyt mukana. Ohjelmasarjan tämänkertaisena vieraana on laulaja-lauluntekijä, muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen. Haastattelijana: Sami Turunen Mukana ohjelmassa: Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 & Euroopan sosiaalirahaston tukema Mieliteko-ohjelma.

Näyttelijänä ja muusikkona tutuksi tullut ja täten myös suomalaisten sydämiin tiensä löytänyt Markus Petsalo julkaisi uutta musiikkia 14.02. "Toivoa on" niminen kappale on rauhallinen, vähäeleinen, melankolinen ja ennen kaikkea suurta lohtua antava kaunis laulu. Tuon uuden kappaleen synnystä ja sen merkityksestä, musiikin tekemisestä yleensäkin sekä vuoden 2023 tunnelmista saapui Markus kertomaan itse tarkemmin, Savon Aaltojen studiovieraana. Haastattelijana: Sami Turunen

Muusikko Iiro Rantala on kokenut pianistina “kaiken”, myös sen, miten oma lapsi oppi puhumaan ja kävelemään sillä aikaa, kun isä oli maailman toisella puolen keikkailemassa. Vaikka pitkää ja komeaa uraa huipentaa jo pari oopperaakin, omia poikiaan hän pitää elämänsä suurimpana saavutuksena. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Muusikko Jarkko Martikainen oli nelivuotias, kun Itäsaksalainen pikkukaupunki Itämeren rannalla vaihtui Pohjois-Suomen maisemiin. Suomeen muuto 1970-luvulla oli ankeaa. Martikaisen oli aluksi vaikea löytää leikkikavereita, koska hän puhui vain saksaa. Kun muut lapset eivät ymmärtäneet Jarkon puhetta, hänet suljettiin liekkien ulkopuolelle. Yksinäisyyden kokemus kulki kuitenkin Martikaisen matkassa, kun perhe muutti vanhempien töiden takia alinomaa. Hän kyllästyi tekemään tuttavuutta aina uusien ihmisten kanssa. Tilalle tuli lapsuudessa syttynyt rakkaus lukemiseen. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Muusikko, harmonikkataiteilija, Sibelius-Akatemian lehtori, HoivaPelimanni, Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Maria Kalaniemi avaa podcastissa musiikin hoitavaa voimaa. Marian äidin muistisairauden edetessä ja sanallisen kommunikaation sen myötä kadotessa hän löysi musiikista mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja myös omien voimavarojen ylläpitämiseen omaishoitajana. Maria ja Ihminen tavattavissa -ohjelmamme koulutusjohtaja Mathias Hellsten keskustelevat näistä aiheista Marian ”Soiva hoiva” lopputyön teemojen siivittämänä. Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Tänään julkaistussa jaksossa keskustelemme musiikki- ja tanssivideoista sekä artistien kanssa työskentelystä. Vieraana studiossa on Sebastian Visa! Sebastian Visa on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja-koreografia sekä muusikko. Miten Sebastian kuvailisi itseään tanssijana? Sebastian julkaisee musiikkia taiteilijanimellä Visa Venus ja lokakuun lopussa hän julkaisi uuden biisin nimeltä Illuusio. Miten Sebastianin musiikkiura sai alkunsa? Entä, mitä musiikkivideoissa tulee ottaa huomioon esimerkiksi koreografian kohdalla? Muun muassa näistä keskustellaan tämän päivän jaksossa. Kuulokkeet korville ja jaksoa playlle!

Annika Eklund on tehnyt pitkän uran laulajana ja ammattiesiintyjänä. Vuosien varralle mahtuu paljon musiikkia, teatteria, hittejä mutta myös laulukilpailuja. Annika Eklund on julkaissut solistina kuusi pitkäsoittoalbumia ja useita erillisiä singlejulkaisuja. Laulaja on vieraillut myös muiden artistien levyillä, kuten Yö, Pettävällä jäällä, (Kuolematon 2004) , Mikael Konttinen, Marraskuu, (Ota kiinni 2009), Juha Metsäperä Kaikista kaunein, (Hyvä sydän 2012). Tuoreimmat julkaisut laulajalta ovat Suora lähetys -kappale, millä Annika Eklund osallistui Syksyn Sävel 2022 -kilpailuun. Aiemmin vuonna 2022 Annika julkaisi kappaleen Taitekohta. Jouluksi 2022 Annika Eklund julkaisee uutta musiikkia, joka on nauhoitettu laulajan oman bändin kanssa. Annika Eklund Spotifyssa

Henry Soinnunmaa on erittäin kiinnostava ihminen. Muusikko, podcastaaja, amatöörigeneralisti, ja ehkä myös filosofi. Olimme suunnitelleet jaksoa aika kauan, ja päädyimme viimein puhumaan metamodernismista. Mitä se on? Metamodernismi on kokoelma ideoita, jotka pyrkivät kuvaamaan nykyisen ajan henkeä tieteessä, yhteiskunnassa ja taiteessa. Modernismin aikoina ihmiskunta hylkäsi jumalat ja pyhyyden, ja alkoi ihmisen rationaalisuuden ja edistyksen aika. Siitä kehkeytyi ns. postmoderni aika, jossa yksisuuntaisia käsityksiä edistyksestä alettiin kyseenalaistamaan, ja suurten tarinoiden pohja pudotettiin relativismilla ja ironialla. Me ymmärrämme nykyään paremmin sen, ettei edistys ole aina kaikille sama asia, mutta sellaisesta maailmasta on vaikea löytää jotain itseään suurempaa merkitystä. Tämän kokemuksen jättämän tyhjiön täyttymistä kuvaa metamodernismi. Tervetuloa ottamaan selvää, mistä on kyse. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kuuden kuvan vieras Mikko Alatalo tunnetaan ennen kaikkea laulajana ja lauluntekijänä, mutta myös lukuisista muista töistään. ”Maalaispoika” Alatalo on tullut suomalaisille tutuksi niin toimittajana, alppihiihdonopettajana kuin kansanedustajana. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Suomalainen ykkösbändi 1970-luvulla oli Hurriganes. Sen energinen musiikki on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaisten mieliin. Hurriganesilla oli lava-aktia ja karismaa vaikka muille jakaa ja sama koskee bändin nokkamiestä - Remu Aaltosen periksiantamaton asenne vaikutti sekä Hurriganesin tyylilajiin ja ulkoasuun. Toimittaja Rita Trötschkes.

Hyperfiksaatio tarkoittaa kiinnostuksen intensiivistä kohdistumista tiettyyn asiaan ja on tyypillinen ADHD:hen kuuluva oire. Muusikko ja kirjailija Linda-Maria Ranisen eli Mercedeksen elämässä hyperfiksaatiolla on ollut iso vaikutus siihen, millaisia identiteettejä hän on elämässään omaksunut. Hänen tiensä on kulkenut esimerkiksi romanikulttuurin, helluntailaisuuden ja muiden uskonnollisten piirien sekä poliittisten ideologioiden läpi. Markus keskustelee Linda-Marian kanssa tämän hengellisistä identiteeteistä, joita hänellä on ollut elämänsä varrella. Keskustelussa käsitellään esimerkiksi seuraavia aiheita: - Linda-Marian tie helluntaiseurakuntaan ja sieltä ulos - Seksuaalivähemmistöön kuuluminen helluntaiseurakunnassa - ADHD:n, epävakaan persoonallisuuden ja hyperfiksaation vaikutus hengelliseen identiteettiin - Romanien asema helluntaiseurakunnassa verrattuna muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan - Luterilaisen kirkon jumalafobia - Linda-Marian hedelmäkoriteoria - Mercedes Bentson biisien väkivaltaiset sanoitukset vs. armo - Mistä syystä Linda-Maria on luterilainen, eikä ihan vain kristitty - Luterilaisuudesta ei saa kiksejä - Miksi anteeksianto joskus tarkoittaa välien katkaisemista väärin tehneeseen Linkit - Mercedes Spotifyssa - Linda-Maria-podcast - Linda-Maria Ranisen kolumnit Kirkko ja kaupunki -lehden sivuilla Kirjallisuus - Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso - Ei koira muttei mieskään - Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso - Totuus ja tunnustus Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Muusikko Kie von Hertzen on retkeillyt luonnossa jo lapsena- merellä ja metsissä. Mitkä ovat hänen lempilajejaan Suomen luonnossa?

Muusikko & tangoprinsessa Mervi Koverolle Seinäjoen Tangomarkkinat ovat tuttu paikka, sillä laulaja kisasi tangokruunusta muutamaan otteeseen. Vaikka kirkkainta kruunua ei tullut, avasi tangokisa laulajalle haluttuja ovia muusikon työhön, joka jatkuu edelleen. Tangomarkkinoiden uudistamisesta Koverolla on vain hyvää sanottavaa. Samalla hän muistuttaa, että laulukisa toimii hienona paikkana monen uran alulle, joka voi yltää minne tahansa. Mitä laulajalle kuuluu, entä mitä vinkkejä Mervi Kovero antaa tangoyleisölle? Kuuntele haastattelu. Mervo Kovero - Elämäntaika

KESÄKAMUT KESÄKEITAALLA OHJELMASSA VIERAANA TURMION KÄTILÖISTÄ TUTTU MUUSIKKO PETJA TURUNEN. HANNA HAHL HAASTATTELEE. KESÄKAMUT KESÄKEITAALLA OHJELMAA TEHDÄÄN YHTEISTYÖSSÄ KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKAN KANSSA.

Tällä viikolla studioon asteli MUSAMUSAn historian kolmas – ja Radio Helsinki-aikakauden ensimmäinen – vieras. Muusikko, musiikintekijä ja säveltäjä Atte Nikku-Peltomäen kanssa keskustelemme muusikkoperheessä kasvamisesta, muusikkoidentiteetin rakentumisesta ja omasta suhteesta musiikkiin – onko minua olemassa ilman musiikkia? Lataavatko vanhemmat odotuksia, vai tuleeko paineet jostain muualta? Miten rakentaa omaa identiteettiä poissa vanhemman varjosta? Äänessä jälleen Rosanna ja Mandéloz.

Harva tulee ajatelleeksi, millaiset henkilöt häärivät erilaisten tuotantojen taustalla – ja siksipä nyt, kun Omapaja podcastia on tehty 100 jaksoa, on erinomainen tilaisuus tähyillä kulisseihin ja tutustua yhteen tärkeimmistä tekijöistämme! Tämä jakso on kurkistusikkuna kasassa olevien sadan jakson sisältöihin ja tämän podcast-sarjan tekemiseen – mutta myös mahdollisuus tutustuttaa sinut tähän huikeaan kulttuurin moniosaajaan! Luvassa on puhetta muun muassa kulttuurista, ihmisenä olemisesta ja kohtaamisista. Vieraani on lauluntekijä ja teatterimies eli ohjaaja, käsikirjoittaja, Omapaja Podcastien editoija ja uskomattoman upea muusikko Juhani Valkama. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Muusikko Olivera on julkaissut uutta musiikkia. Päijät-Hämeläiset juuret omaava laulaja nousi Suomessa ison yleisön tietoisuuteen viimeistään osallistuessaan UMK22 -kilpailuun biisillään Thank God I'm an Atheist. Kansainvälisesti Olivera on tehnyt uraa jo vuosien ajan. Miljoonia kuuntelukertoja kerännyt laulaja julkaisee itse oman musiikkinsa. Uusi kappale Repeat This Song julkaistiin 23.4. Kappale on toinen single muusikon tulevalta debyyttialbumilta, joka julkaistaan myöhemmin syksyllä. Kevät ja kesä menee levyä viimeistellessä, sekä keikoilla. Kuuntele koko haastattelu!

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt. Gör lista på allt lustfullt du gillar att göra som kan hjälpa dig mot målet. Fundera också på varför du tycker det är kul. Kom ihåg att i strävan mot dina mål är det oerhört viktigt att fokusera på processen, vara i nuet och inte fastna i när, var och hur ska jag nå målet. När du är i nuet kan du påverka dina tankar och styra båten åt rätt riktning, säger livscoachen Aicha Gaye. Resan ska vara rolig, kom ihåg det.Musikern, konstnären och Florence Valentin-bandets frontman och sångare Love Antell gästar programmet Coachen Aicha kohti onnistumista och berättar hur den finlandssvenska och den sverigefinska kulturen påverkat honom och varför han blev både musiker och konstnär. Han berättar också om sin skapandeprocess och sina knep för att bryta idétorkan.Love Antell har under coronapandemin skapat en hel del som han håller på att slutföra. Snart kommer ut hans soloskiva samt ett nytt album med bandet Florence Valentin. Love Antell är också aktuell med projektet Bottenviken som är ett samarbete med musikerna Thella Johnsson och Mattias Björkas. Trion har tolkat och översatt finska låtar till svenska och ett gemensamt album släpps under 2022.Programledare är livscoachen Aicha Gaye. Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiinSarjassa Coachen Aicha kohti onnistumista on edetty viimeiseen etappiin ennen maalilinjaa. Matka aloitettiin pohtimalla kysymystä miksi teet sitä mitä teet? Sen jälkeen on tunnistettu sisäiset esteet ja päästy niistä eroon, puhuttu itsetunnosta sekä sisäisestä kriitikosta. Aiheena ovat olleet myös vastoinkäymiset, joihin saattaa törmätä juuri ennen kuin on pääsemässä tavoitteisiinsa. Nyt on aika löytää ilo ja riemu, jotka vievät tavoitteet päämäärään.Muusikko, taiteilija sekä Florence Valentin -bändin nokkamies ja laulaja Love Antell on vieraana sarjan viimeisessä osassa. Hän kertoo, miten hänen suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset juurensa ovat vaikuttaneet hänen luomistyöhönsä. Love Antell kertoo myös, miten hän pääsee työssään eteenpäin, kun prosessi alkaa surrata paikoillaan.Love Antell on koronapandemian aikana työstänyt omaa soololevyään kuin myös uutta albumia Florence Valentin -yhtyeensä kanssa. Molemmat teokset ovat loppusuoralla. Antell on myös ajankohtainen Bottenviken-projektin tiimoilta. Se on yhteistyö Thella Johnssonin ja Mattias Björkasin kanssa. Kolmikko on kääntänyt suomalaisia lauluja ruotsiksi ja tulkinnut kääntämiään kappaleita eri tilaisuuksissa. Yhteinen levy ilmestyy vuoden 2022 aikana.Coachen Aicha kohti onnistumista on kaksikielinen poddsarja motivaation ylläpitämisestä ja pelkojen voittamisesta. Ohjelman juontaja on elämänvalmentaja Aicha Gaye.Coachen Aicha kohti onnistumista är en tvåspråkig poddserie som produceras av Sveriges Radio Finska. Livscoachen Aicha Gaye möter spännande gäster med rötter i Finland och pratar om livets hinder och resan till ens mål. Varje avsnitt har ett eget tema och lyssnaren får ta del av Aicha's tre tips.Gäster i programserien: del 1: Jukka Korpi, dansare, koreograf, teaterchef del 2: Suvi Järvelin, printdesigner del 3: Mark Levengood, programledare, författare del 4: Angela Ahola, psykolog, författare del 5: Kirsi Vikman, manusförfattare del 6: Näääk, hip hop artist del 7: Love Antell, musiker, konstnärTuottaja, producent: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

Muusikko Jonne von Hertzen on ollut kiinnostunut linnuista aina siitä lähtien, kun sai lintukurssin 16- vuotislahjaksi. Hän on viettänyt pitkiä aikoja Hangon lintusemalla ja innostunut viime vuosina myös kuvaamaan luontoa. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan linturetkellä kevätaamuna juttelemassa lintujen kevätmuutosta ja Hertzenin veljesten käynnistämästä metsänsuojeluhankkeesta.

Keskustelijoina Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Venäjä moukaroi Ukrainaa. Aktiivisesti sotaa seuraavat ritarit kertoivat säätelevänsä uutissumua mm. uppoutumalla töihin, pitämällä off-line-päiviä ja hoitamalla arjen rutiineja. Mediatutkija Anu Koivunen pohtii mediaa ja sanoo, että keskellä kriisiä on halu luoda mustavalkoista selkeyttä. – Harmaata aluetta tulee olemaan tulevaisuudessa ja paljon. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta kysyy, mikä on Venäjän logiikka eli onko mielekästä vain nimittää Vladimir Putinia hulluksi ja psykopaatiksi. Viestintätoimiston johtaja Taru Tujunen listaa viikon aikana tapahtuneita suuria muutoksia: "Sveitsi on luopunut puolueettomuudesta, Ruotsi vie aseita, saksalaiset uudelleenarvioivat ydinvoimaa ja suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä. Lisäksi perussuomalaiset kannattavat vihreää siirtymää ja kokoomus vastustaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista." – EU:n yhtenäisyys yllätti, kyky tuottaa järeitä päätöksiä nopeasti yksimielisesti, Tujunen sanoo. – Takin kääntäminen on kauneinta, mitä ihminen voi housut jalassa tehdä, ilakoi Uusivirta. – Se on oppimista, suomentaa puheenjohtaja.

Maanantaikappaleessa pohditaan, miltä tuntuu tehdä musiikkia eri nimillä. Vieraana muusikko Laura Sippola, joka tekee musiikkia nykyään myös AURAL:na.

Savon Aalloilla aina perjantaisin nostetaan esiin paikallisia musiikintekijöitä ja heidän musiikkiosaamistaan. Tämänkertaiseksi Treenikämppä- vieraaksi on saapunut muusikko Ilkka Esselström. Kuopioon muutama vuosi sitten perheineen muuttanut Ilkka on pitkän linjan musiikin ammattilainen. Ilkka on toiminut keikkamuusikkona ja bändijohtajana sekä musiikin säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, tuottajana, harjoituttajana, opettajana teattereille, ryhmille, artisteille, bändeille ja yksityisesti. Koulutukseltaan Ilkka on puolestaan voimavarakeskeinen valmentaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Ilkka saapui Savon Aaltojen studioon kertomaan tarkemmin musiikistaan ja sen tekemisestä. Haastattelijana: Sami Turunen

Suuresti arvostettu pitkän linjan muusikko, säveltäjä sekä sanoittaja Pauli Hanhiniemi on vaikuttanut lukuisissa yhtyeissä vuosien saatossa. Pauli Hanhiniemi muodostaa yhdessä Ville Rauhalan (kontrabasso) kanssa myös duokokoonpanon, jonka nimi on M.A.D. (melko akustinen duo). Tämän akustisen kitaran ja kontrabasson säestämä duo esittää mm. lukuisia tuttuja kappaleita Kolmannen naisen, Perunateatterin sekä Hehkumon ohjelmistosta. Pauli Hanhiniemi ja Ville Rauhala ovat keikalla Kuopiossa ja Ravintola Ullan Groovyssa lauantaina 25.09. Pauli muisteli Savon Aaltojen haastattelussa mm. kuinka hän itse on asunut Kuopiossa 1980-luvun alkupuolella. Tästä syystä Kuopioon saapuminen aiheuttaakin hänelle edelleen iloisia nostalgiaviisarin värähdyksiä. Haastattelijana: Sami Turunen

Varkaudesta kotoisin oleva, kuopiolainen Markus Petsalo on varsinainen multitalentti. Hänet tunnetaan muusikkona, näyttelijänä sekä entisenä sairaalalaklovnina. Markus on monille tuttu kasvo myös Voice of Finlandista, jossa hän kilvoitteli mukana vuonna 2020. Markus julkaisi uuden biisinsä 18.08.2021 ja se on nimeltään: ”Tänäänkin on juhlapäivä”. Samalla myös biisiin tehty musiikkivideo on julkaistiin. Markus saapui Savon Aaltojen aamuvieraaksi ja kertoi lähetyksessä tarkemmin uusista musiikillisista kuulumisistaan. Samalla käyntiin läpi tarkemmin Markuksen uran moninaisia hetkiä ja vaiheita. Haastattelijana: Sami Turunen

Ensimmäisessä Sunnuntaisaarnassa Arno pohtii esikuviensa merkitystä omassa elämässään. Puhelimen päässä pyörähtää humaltunut Jussi.

Nyt isketään kiinni itsensäjohtamisen taitojen ytimeen! Miten voisi oppia puhumaan itselleen lempeämmin ja kannustavammin? Miten päänsisällä kaikuva kertojanääni liittyy vaikkapa työnhakuun tai yrittäjyyteen? Ja mistä sisäisessä puheessa on oikein kyse? Tässä jaksossa puhutaan päänsisäisestä kommenttiraidasta ja sen kesyttämisestä, editoimisesta ja oman ajattelun johtamisesta. Vieraanani on työelämävalmentaja, muusikko, yrittäjä, ja toinen jo mainitun Pirjo ja Tyyne -kirjan kirjoittajista eli Sanna Salovuori. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Muusikko ja musiikkialan vaikuttaja Gugi Kokljuschkin oli Katja Ståhlin Viikon Vieraana. Jaksossa Gugi kertoo uskomattoman hienoja tarinoita levy-yhtiö maailmasta ja jaksossa muistellaan myös Pave Maijasta nostalgisella tarinalla.

Mikko Perkoila innostui nuorena suomalaiselta laulelmasta ja kansanmusiikista, sekä amerikkalaisesta työväenlauluperinteestä. Pian hän saikin jo olla lavalla suurimman idolinsa, lauluntekijä Pete Seegerin kanssa. Perustettuaan perheen hän innostui myös soitinrakentamisesta ja muutti Petäjävedelle ja Leppävirralle. Hän alkoi rakentaa kanteleita, jouhikoita ja kokeellisia soittimia, joissa materiaaleina saattoivat olla mehupillit, polkupyörän pinnat tai laudanpätkät. Mikko Perkoilan kanssa hänen elämänsä tärkeimpien kuvien äärellä on Jonni Roos. Linkki ohjelman kuviin löytyy alempaa.

Muusikko, näyttelijä ja entinen jalkapalloilija Konsta Hietanen sanoo, ettei pelkää kuolemaa niin paljon, kun onnistuu jättämään jälkiä maailmaan. Hän kertoo jaksossa miksi lopetti jalkapallon, mistä syystä hän tajuaa joitain aiemmin kirjoittamiaan englanninkielisiä tekstejä vasta nyt, ja että vaikka toisin voisi kuvitella, löytää hän luovuutensa hiljaista ympäristöä todennäköisemmin hässäkän keskellä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Jakso 26. Muusikon palkoista Suomessa. Mitä muusikko tienaa keskiarvolta Suomessa? Onko muusikon leipä tiukassa ja polku mammonan ääreen kivinen? Kuinka paljon Kanye West tienaa Spotifyn kuuntelukerroilla? Miksi Spotify maksaa niin vähän artisteilleen? Kuinka paljon täytyy maksaa häissäsi soittavalle yhtyeelle? Jälleen tiukkoja kysymyksiä ja huonoja vastauksia Mandéloksen ja Rosannan kanssa.

Fyysikko, itseoppinut muusikko ja Sodankylän jamien puuhamies Antti Keron kanssa ihmetellään korona-ajan kuulumisia ja Sodankylän etäelokuvafestareita. Kuulemme kuinka Kero löysi musisoinnin ilon ja muusikon itsestään parikymppisenä. Kurkistamme Sodankylän jami- ja musiikkiskeneen. Miten on mahdollista, että Sodankylän kokoisessa kunnassa on niin aktiivinen jamielämä? Sukellamme jamien filosofiaan sekä kuulemme etäjami-innovaatioista. PopuLappi-podcast on syväluotaus lappilaiseen populaarimusiikkiin vaihtuvin vierain. Haastattelijana toimii Rovaniemen Musiikkikirjaston vs. erikoiskirjastonhoitaja Jaakko Laitinen, ääniteknikkona Ville Kanabro, jinglen on säveltänyt Harri Kuusijärvi. Podcast on valmistettu yhteistyössä Rovaniemen Musiikkikirjaston kanssa ja Aluehallintoviraston avustuksella.

Muusikko Aija Puurtisen laulu- ja soittotyyliä ei voi niputtaa yhden genren alle. Parhaiten hän viihtyy sekä esiintyjänä että laulajana omien sävellyksiensä musiikillisessa maailmassa. Aijan musiikissa elävät monenlaiset tyylit niin, että välillä siitä tunnistaa suomalaisen kansanmusiikin, folkin, puuvillapeltojen bluesin, soulin, gospelin, rockin tai jopa tangon vivahteita. Aija Puurtisen elämän tärkeiden kuvien äärellä on hänen kanssaan toimittaja Rita Trötschkes.

Sam Cooke oli 50- ja 60-luvuilla yksi suosituimmista artisteista ja ajan hengestä poiketen suosittu sekä mustien että valkoisten keskuudessa. Miltä mustan artistin elämä näytti rasistisessa Jim Craw -lakien aikaisessa Yhdysvalloissa ja mikä johti tähden kuolemaan hänen ollessaan uransa huipulla?Muista seurata Hollywood Crimecastia Instagramissa ja Facebookissa @hollywoodcrimecastSound mix ja edit: Eemeli SiekkinenMusiikki:"Leaving Home" Kevin MacLeod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 Licensehttp://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Muusikko ja todellinen multi-instrumentalisti Mikko Heikinpoika saapui podcastiin keskustelemaan musiikin flow'sta ja paljon muustakin. Keskustelun aikana käytiin läpi lukuisia käytännön kulmia musikaaliseen flow'hun niin esiintyjän kuin yleisönkin kannalta. Jutun juurta löytyi runsaasti myös näyttelemisestä, yhteisöistä, kulttuurista, rituaalien merkityksestä, inspiraatiosta ja ilmaisusta yleisesti.‍ Jakson linkki ja shownotesit: www.flow-akatemia.fi/podcast/mikko-heikinpoika-musiikin-ylisukupolvinen-flow [00:55] Milloin olit viimeksi flow'ssa ja muutama sana dialogista [04:39] Miten hahmotat flow'n? [08:55] Näyttelemisestä [15:52] Miten vedetään reset? [19:11] Näyttelemisestä musiikkiin [26:26] Miltä flow tuntuu? [29:25] Miten kuvaisit musiikkiasi? [43:26] Mitä uutta olet oppinut flow-tilasta? [53:52] Proggressio keikalla ja Ecstatic Dance [57:01] Yleisön flow'n rakentaminen ja 5Rhythms [67:00] Puhumisen vaikutus flow'hun [75:00] Laulun merkitys ilmaisun laajentamisessa [88:00] Myytit, lorut ja runot [92:00] Ylisukupolvisuus ja itseoppineisuuden myytti [103:00] Inspiraatio, raaka-data ja flow [106:00] Miten luovat kanavat pidetään auki? [127:00] Kenen kanssa haluaisit kokea flow'ta ja loppuwräpit

Tie muusikoksi on usein polveileva ja kivinenkin. Huliviliflikkojen neljännessä jaksossa Aurora ja Annika muistelevat musiikkiopisto- ja lukioaikoja sekä kertovat takuuvarman vinkin siihen, miten ei ainakaan kannata valmistautua Sibelius-Akatemian pääsykokeisiin.

Muusikko ja poliitikko Mikki Kauste lausahti twitterissä taannoin "mä oonkin aika yksioikoisesti metsästystä vastaan" https://twitter.com/Inka_Maarja/status/1199727261844422660 Sen sijaan, että olisimme alkaneet riidellä aiheesta somessa, sovimme että tapaamme podcastin merkeissä ja käymme näkemyksiä läpi henkilökohtaisen keskustelun kautta. Ja henkilökohtaista keskustelu olikin. Lähtökohtana oli Mikin epäilys, joka liittyi metsästyskokemukseen olennaisesti kuuluvaan tappamiseen. Yleensä tällaiset kyseenalaistukset menevät metsästäjällä ihon alle, koska oma prosessi tappamisen suhteen on hyvin eri paikassa. Tämä muodostuu usein hyvän keskustelun käymisen esteeksi. Niin ei tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt ja hyvä niin. Mikki istui keskustelemaan nimenomaan halusta oppia metsästyksestä uutta ja koska keskustelua ei viety väittelyksi heti ensi metreiltä, ymmärrys todella lisääntyi. Keskustelun lopputuloksena lähetin Mikille Metsästä-kirjan luettavaksi, nimmareilla varustettuna. Minusta on valtavan hienoa, että juuri Mikin kaltaiset ihmiset tuntuvat kiinnostuvan kirjasta kunhan he jotain kautta löytävät sen ääreen. Sen parempaa lääkettä luontokeskustelun polarisoitumiselle en ole vielä itse onnistunut löytämään.

Laulaja-lauluntekijä, sanoittaja, runoilija ja kansantaiteilija antoi haastattelun Jari Arfmannille 9.5.2003

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautetaan mieliin edellisen ohjelman sisältöä. Siinä Irma kertoi, miten Berliinin metrossa salasiunaaminen sai aikaan kirkkohetken. Lauritsalan seurakunnan nuorisotyöntekijä Matti ”Masa” Anttila toi esiin sen, miten tuon seurakunnan työntekijät soveltavat L10T elämäntapaa työssään ja toimintansa suunnittelussa. Masa kertoi myös, miten ihmiset innostuivat L10T viikonlopusta ja mitä se sai hänessä aikaan. Muusikko duo Eve ja Ossi kertoivat reissutyöstä sekä matkastaan Jeesuksen kanssa. Ohjelman ensimmäisessä osassa Pasi Malkasilta kertoi, Matti Mäkisen haastattelussa, miten hän oli nähnyt vaikeassa hetkessään näyn linnasta ja tuulesta. Tuuli oli polottanut kylmässä linnassa kyyhöttänyttä Pasia. Tuuli repäisi kiven irti linnan muurista ja osoittautui hoitavaksi ja vapauttavaksi. Vähitellen Pasi kutsuttiin tästä suojaksi luulemastaan vankilasta vapauteen ja vääristyneestä Jumalakuvastaan aidompaan. Ohjelman toisessa osuudessa Mikko Matikainen kävi keskustelun kirjailija, terapeutti ja luennoitsija Salme Blomsterin kanssa Jumalakuvasta. Siitä miten se muodostuu ja vaikuttaa ihmisen elämään. Salme avasi kuulijoille siitä, miten voimme saada elämäämme korvaavia ja hoitavia kokemuksia, jotka korjaavat vääriä käsityksiämme taivaallisesta Isästä. Kolmannessa osuudessa Mauri Tuominen kertoi eturauhassyövästään, jonka puolesta on paljon rukoiltu ja jota on hoidettu lääketieteen keinoin. Kaikesta huolimatta vastaus ei näytä olevan toivottu, eikä sairaus ole pysähtynyt. Tämän keskellä Mauri sanoi, ettei elämässä kannata katkeroitua, vaan luottaa Jumalaan ja jäädä hänen käsiinsä tapahtuu mitä tapahtuu. Sekä Pasi että Mauri ovat olleet Vivamon evankelistakurssilla. Tästä on myös hieman puhetta tässä ohjelman jaksossa. Mikko Matikainen nosti esiin, että joskus pitää ajatella loppua, jotta osaa arjen tilanteissa tehdä oikeita ratkaisuja. Jeesus on voittanut ristillä synnin, kuoleman ja pahan vallan. Hän on avannut meille tien armosta taivaaseen. Tätä kautta meidän on hyvä ajatella asioita ja tehdä niitä asioita, joita meidät kutsutaan tekemään. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Haastattelin Kaisa Halmemiestä, joka on monipuolinen ja taitava muusikko. Kuva: Meritta Pyykkönen Lisää Kaisasta: https://www.facebook.com/kaisamusic/ https://www.kipinatkuoro.fi/kaisa-halmemies/ Kaisa ja Kipinät keikalla: https://www.facebook.com/kenkaforum/videos/563146447848230/ Tinakenkätyttö: https://www.youtube.com/watch?v=dPM83ExiATY Singing in a choir in Finland: http://randomfinnishlesson.blogspot.com/2016/10/singing-in-choir-in-finland.html

” Puhu nuoren kanssa avoimesti, että säilyy luottamus. Pelottelu on väärä lähtökohta. Ei kaksinaismoralismia. Jos skidi tulee kysymään kannabiksesta, eikä itsellä ole tietoa, otetaan siitä selvää” näyttelijä, muusikko, kirjailija Antti Reini Miten Antin nuoruudessa näkyi kannabis ja miten siitä puhuttiin silloin. Miten aiheen käsittely on muuttunut vuosien saatossa ja millaisia asioita pitää tänä päivänä ottaa huomioon aiheen käsittelyssä. Antti Reini, näyttelijä, muusikko ja kirjailija keskustelee aiheesta kannabishankkeen Kim Kannussaaren kanssa. Podcast-sarja on osa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hanketta (ESR 2018 - 2020). Hanke on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Youth Against Drugs eli YAD ry:n yhteishanke.

Basisti Antti Lötjönen on jo jonkin aikaa ollut yksi halutuimmista muusikoista suomalaisissa jazzyhtyeissä. Minkälaista työtä rivimuusikko tekee, ja miten niitä töitä saadaan? Onko bändiliiderin ja rivimuusikon välillä valta-asetelmia? Panu Savolainen haastattelee.

Monessa kodissa kannabis on aihe, josta ei puhuta, koska aihe ei kosketa vanhempien elämää. Nuorien maailmassa on usein toisin ja siksi kannabiksesta pitäisi puhua, vaikkei ongelmia olisikaan. ”Tietyn ikäiset nuoret ovat kaikki potentiaalisia käyttäjiä, mutta aiheesta keskustelu vähentää siihen liittyvää mystisyyttä. Vaikka oma esimerkki on kasvatuksessa tärkeä, ei kaikkea voi hallita ja siksi kotona on tärkeää puhua kaikesta siitä, mitä nuoret elämässään kohtaavat.” Mikki Kauste, kaupunginvaltuutettu, muusikko ja isä keskustelee aiheesta kannabishankkeen Kim Kannussaaren kanssa. Podcast-sarja on osa Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille -hanketta (ESR 2018 - 2020). Hanke on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Youth Against Drugs eli YAD ry:n yhteishanke.

Jakso #11 sisältö:Kuinka laulaja Vicky Rosti pitää huolen kovasta keikkakunnostaan? Kuinka hänen äänensä kestää ilta toisensa jälkeen ja miten hän suhtautuu julkisuuteen? Kuulet myös mikä on Vickyn erittäin hieno mutta haastava suosikkilaji ja miten hän suhtautuu tähän lajiin, joka saattaa saada pelaajan repimään tukan päästä?Tykkäsitkö Podcastistamme? Näytä se meille ja tilaa kanavamme! Kiitos

Muusikko-kirjailija Jouni Hynynen on kirjoittanut useita kappaleita suomalaisen miehen ahdistuksesta. Häive-podcastissa Hynynen kertoo, mistä ahdistus kumpuaa ja miten puhumattomuus johtaa kappaleiden kirjoittamiseen.

Suomen eturivin artistit kertovat ennenkuulemattomia tarinoita ajalta ennen julkisuutta.

Mikko Kuustonen kertoo suhteestaan mereen, sukeltamisesta sekä siitä, miksi meri on aina kiehtonut taiteilijoita. Podcastin juontaa Annamari Arrakoski-Engardt.

Juice Leskisestä, ujosta juankoskelaisesta rillipäästä kasvoi suomalaisen rockin kantaisä. Silti tai juuri siksi Juice, kuten niin moni muukin suomalainen nero, sortui viinaan.

Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa. Keijo syntyi Haminassa 1961. Ruotsiin hän muutti 80-luvun alussa. Sieltä järjestyi sekä töitä että myöhemmin myös koulutus. Keijo on ollut kuorma-autonkuljettaja, nuoriso- ja päihdetyöntekijä, muusikko ja nykyään hän on myös pastori. "Kun menin kouluun, olin ainoa tummahipiäinen. Huomasin, että minua katsottiin, ja mietin: miksi? Tajusin ensimmäisen kerran, että olin erilainen." Haastattelija: Soili Huokuna. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Muusikko ja näyttelijä Elias Gould kertoo minkä reaktion oman biisin kuuleminen Stockmannilla synnytti. Hän sanoo jaksossa myös tehneensä parempia kappaleita kostona moitteista ja että lavalla esiintymisessä on hiukan samaa fiilistä kuin yläasteen liikuntatunnilla, jos tulee valituksi jalkapallossa kapteeniksi. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Muusikko Gian Majidi rakastui lapsena Pavarottin lauluun ja klassiseen musiikkiin Iranin televisiossa esitettävien luonto-ohjelmien myötä. Hän ryhtyi myös opiskelemaan Teheranissa klassista laulua. Kurditaustainen Gian halusi kuitnekin Eurooppaan ja löysi Dubain, Saksan, Norjan ja Ruotsin jälkeen pysyvämmän kodin veljensä luota Suomesta. Sibelius Akatemian Global Music-ohjelmassa parhaillaan opintojaan viimeistelevä Gian perusti joitakin vuosia sitten muusikkoveljensä Maroufin kanssa yhtyeen nimeltään BaranBand, joka soittaa omia ja uuden ja vanhan perinteen persialaisia sävellyksiä. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Ihmisen alkuperäisin ilmaisumuoto on laulu. Näin ajattelee muusikko Heikki Laitinen, joka elämänsä varrella on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan valokuviensa parissa.

Tero Roinisen isä on valtaväestöä ja äitikin on romanikulttuurin ulkopuolella elänyt romani. Nykyään Tero omaa vahvan romani-identiteetin josta on ylpeä. Kiitollisuus etnisestä taustasta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Kahden kulttuurin välissä eläminen ja oman paikkansa löytäminen molemmista kulttuureista on vaatinut pitkän ja kirvelevän matkan. Eikä se aivan kivutonta ole vieläkään. Musiikilla perheensä elättävä Tero Roininen toimii vakituisena kitaristina mm. GG Caravan, Deep Insight sekä Sara Forsberg -bändeissä, mutta tekee lisäksi yhteistyötä monien kotimaisten eturivin artistien riveissä. Soittamisen lisäksi hän säveltää, sovittaa sekä toimii ääninäyttelijänä useissa tunnetuissa piirrossarjoissa ja -elokuvissa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Seppo Karmitsa on luonut omin käsin itselleen ja perheelleen hyvän elämän, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Sota, köyhyys ja isän alkoholismi vei ilon lapsuusvuosista. Seppo on selviytynyt sisulla. "19-vuotiaana laskeskelin, että olin siihen mennessä muuttanut 20 kertaa." Seppo Karmitsa syntyi Pohjois-Savossa Rautavaaralla 1964. Viisi vuotta myöhemmin perhe lähti köyhyyttä pakoon Ruotsiin. Isän alkoholismin ja äidin uupumuksen takia Seposta tuli tavallaan perheen pää jo ennen kouluikää. Hän huolehti pikkusisaruksistaan, myi kukkia ja naapurinrouvien virkkaamia mattoja, ja hankki näin muutaman kruunun taskurahaa. "Suomen-laivat ovat kolmas kotimaani. Juureni ovat siellä, minne hattuni laitan." Musisoiminen on Sepolle ollut ilo ja lohtu vaikeuksien keskellä. Hän on käynyt Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun ja soittaa nykyään jatsia. Päätyönä Sepolla on hoitoalan firman pyörittäminen ja kestävän kulutuksen puolesta toimiminen. Ajattelutapa maapallon resurssien säästäväisestä käyttämisestä on peräisin lapsuuden niukista oloista. "Ennen kaikkea olen neljän lapsen isä", pohtii Seppo elämänsä arvojärjestystä. Sodanjälkeinen lastenkasvatus perustui Sepon kotona perustui sekä henkiseen että fyysiseen väkivaltaan, ja ankeat ajat ovat jättäneet jälkensä Sepon mieleen. Psykodynaaminen terapia on auttanut Seppoa työstämään lapsuuden traumoja. "Mummon sanoin pitkän elämän salaisuus on kova työ ja huono ruoka."  Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Bändisimulaattorissa jokainen voi olla muusikko by

Suoraa puhetta ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Olavi Uusivirta. Puheenjohtaja ja Olavi ovat käyneet Tom of Finland -elokuvan ensi-illassa ja pohtivat sen aiheuttamaa innostusta. Taru Tujunen arvioi ilmiötä ja kysyy, onko Tom of Finland uusi muumit. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirran mielestä presidentinvaalit ovat parasta, mitä voi tehdä vaatteet päällä. Pyöreä pöytä veikkaa vielä nimeämättömiä ehdokkaita. Varmana pidetään, että Jutta Urpilainen on SDP:n ehdokas. Sen sijaan Perussuomalaisten ehdokkaaksi veikkaukset jakautuvat: Jussi Niinistö, Jussi Halla-aho tai Sampo Terho. Istuvan presidentin aikeita ei haluta arvailla. Yrittäjä Pekka Seppänen ällistelee, että hallitus on luopunut pitkään valmistelluista vene- ja moottoripyöräverosta. - Mitä voi ajatella hallituksesta, joka poukkoilee tällä tavalla? - Mahtavaa, että osaa korjata virheensä! Toimitusjohtaja Taru Tujunen miettii, pitäisikö kaikki kansalaisaloitteet päästää eduskunnan suureen saliin, eikä vai niitä, jotka lakivaliokunta valitsee. Ritarit päätyvät ehdottamaan erilaisia muutoksia koko järjestelmään. Suorassa lähetyksessä vilkkaan väittelyn kuuntelua säesti hiljainen, korkeataajuinen vinkuna. Vikaa ei saatu korjattua lähetyksen aikana, ja ääni kuuluu tietysti myös tässä Areena-tallenteessa. Pahoittelut :( Kommentoi Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa lähettää myös tuottajalle: inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK

Muusikko, musiikkipedagogi Klaus Järvinen täytti 24.12.2016 80 vuotta. Nokialla syntynyt Järvinen jäi isättömäksi vain vuoden vanhana ja kasvoi naisjoukon ympäröimänä. Muutto Lappeenrantaan kymmenen ikäisenä oli kauhistus, mutta oljenkorreksi löytyi musiikki. Ja oljenkorsi se on myös tänä päivänä. Suomalaisille Järvinen on tullut tutuksi television Levyraadin Klasuna ja Oulunkylän Pop & Jazz Opiston perustajana. Oulunkylässä eläkepäiviään viettävä Klaus Järvinen kertoilee ohjelmassa vanhenemisesta, lapsuutensa jouluista, soittamisen voimasta ja elämästään Seijan kanssa. Toimittajana on Paula Jokimies.

Jo vaatteista näkee, mitä musiikkityyliä edustat. Jotkut tyylit antavat tilaa elvistelylle, mutta esimerkiksi kapellimestarin puku on musta, koska siitä erottuu hyvin valkea tahtipuikko. Sisuradion Koukkupaneelissa keskustelijoina Kaapo Ijas ja Saara Rauvala. Viikon koukuttajana Silja Levander.Vaatteilla on erilaisia merkityksiä riippuen musiikkityyleistä. Klassisella puolella muusikko usein valitsee asun, joka ei vie huomioita musiikilta, kun taas viihdepuolella vaatteet ovat enemmän osa kulttuurituotepakettia. Näin arvioivat viikon panelistit, joilla on kokemusta useammista musiikkityyleistä.Kaapo Ijas on kapellimestari, joka käyttäisi mielellään punaisia housuja, jos niitä nykymuodin puitteissa tehtäisiin oikean kokoisia. Kaapo harrastaa myös nahkatöitä ja kapellimestarin laukku on itse tehty ja -suunniteltu.Saara Rauvala on sopraano. Hän esiintyy useimmiten mekossa mutta on tänään pukeentunut hilehousuihin. Ehkä näemme hänen laulamassa pianon vieressä sinisessä mekossa  Suomen juhlavuoden kunniaksi.Silja Lenvader on paitsi konserttipianisti myös vaatesuunnitelija. Pianoa soittaessaan hän peittää käsivarsiensa tatuoinnit pitkillä hihoilla, mutta punkbändissä soittaessa vaatetus paljastaa hänen kuvamaailmansa.Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.Ohjelmassa myösKoukussa vieraana myös tutkija/toimittaja Johanna Koljonen, joka on valittu Ruotsin filmi-instituutin hallitukseen. Jukka Painilainen haastattelee.Kuulemme myös otteen suomalainen elokuvuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Visa Koiso-Kanttilan haastattelusta Iltapäivä-ohjelmassa. Hänen uusi elokuvansa, Kaiken se kestää, viimeisteltiin hiljattain Tukholmassa. Jorma Ikäheimo haastattelee.kulttuuri@sverigesradio.seSänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Muusikko ja tuottaja Nopsajalka haluaa miettiä jokaisen fraasin ja sanan sävyn todella tarkkaan, koska ei pidä itseään hirvittävän hyvänä laulajana. Musiikin luomisessa Nopsajalan perusajatuksena on, ettei ideoita pitäisi tuomita liian aikaisin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

"Pääni oli täynnä politiikkaa nuorempana ja olin valmis taisteluun. Nyt teen runollisempaa räppiä, sillä ymmärrän, että todelliset taistelut käydään rauhassa", sanoi Asa Ali Show'ssa. Ali ja Asa muistelivat lähetyksessä nuoruusvuosiaan. Asa kertoi käyneensä Stockmannilla suihkuttelemassa näytepullot tyhjiksi miesten tuoksuja ja käyttäneensä pelkästään Fila-merkkisiä vaatteita. Alin ja Asan nostalgisointi päättyi kaksikon pohdiskeluun siitä, oliko ennen kaikki paremmin. Lähetyksessä myös mietittiin uskonnon asemaa nyky-yhteiskunnassa. "Tieteen pitäisi korvata uskonto ja tiedemiesten pitäisi tehdä kaikki poliittiset päätökset. Timo Soini ei voi ratkaista meidän ongelmia", sanoi Asa. Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Muusikko ja toimittaja Perttu Häkkinen vertaa itseään usein Aku Ankkaan, sillä molemmilla on ollut monia ammatteja. Perttu on ollut mm. tuntiopettaja, hampurilaisten paistaja, kolumnisti, tiskijukka, esiintyvä taiteilija, muuttomies, radiojuontaja ja tietokirjailija. "En ymmärrä. Mikä sinä oikein olet Perttu? Oletko noita?", kysyy Ali Pertulta näin juhannuksen alla. Ali ja Perttu keskustelivat Pertun mystisestä olemuksesta, Helsingin Itäkeskuksen ghettolukiosta ja Pertun Graalin maljan tutkimusmatkasta. Miksi Perttu Häkkinen ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin? Onko olemassa jotain aihetta, johon Perttu ei haluaisi toimittajana tarttua? Millaista on Perttu Häkkisen tekemä somalialainen tekno? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Muusikko-näyttelijä Reino Nordin tiesi jo 6-vuotiaana, että hänestä tulee artisti. 33-vuotias Reino sanoo olevansa tavallinen jamppa, jota ohjailee poikkeuksellinen voima. Intohimo musiikkia ja luovaa-alaa kohtaan ei ole hävinnyt mihinkään vuosien puurtamisen jälkeen. Ali ja Reino keskustelivat mm. siitä, voiko popmusiikki olla syvällistä, miksi ylläpidämme mielikuvaa yrmyistä suomalaisista ja siitä, miten media luo vääriä mielikuvia julkisuuden henkilöistä. Miksi Ali uhkasi lopettaa Ali Show'n tekemisen kesken lähetyksen? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne suosittelee, että lapsen lukemaan oppimista tuetaan niillä kielillä, joita tälle muutenkin puhutaan, mikäli lapsi haluaa opetella lukemaan jo ennen kouluikää. - Tutkimus ei anna selkeää suositusta siitä, olisiko lukemaan opettelemisen tapahduttava yhdellä kielellä ensin. Ruotsinsuomalaisissa kouluissa lukemaan opetteleminen tapahtuu suomeksi, ruotsalaisissa ruotsiksi. Didaktiikan tutkija Annaliina Gynne kuitenkin arvioi, että jos lapsi haluaa opetella lukemaan ennen koulua, vanhemmat voivat tukea häntä kumpikin omalla kielellään, jos he muutenkin puhuvat lapselle esimerkiksi kukin omaa äidinkieltään.- Västeråsissa nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet opettelemaan suomea. Heidän kielitaitonsa ovat ruostuneet tai jääneet kokonaan oppimatta. H ja tuplavokaalit ovat vaikeita, sai Västeråsin toimittajamme Jukka Painilainen kuulla, kun tapasi kurssilaisia. - Muusikko/taiteilija Mirelle Hautala käyttää sitä suomen kieltä, jota osaa. Hänen bändinsä NEJ julkaisee uuden albumin, jossa kuuluu myös suomea - Mirellen tapaan. - Esa Rautiainen käy läpi laulelmaan tarvittavat kirjaimet ja sanat. - Vasikoida voi tarkoittaa muutakin kuin vasikan synnyttämistä, selittävät kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä. - Manja Lehto pakinoi äitienpäivästä ja säästeliäisyydestä. - Juontajana Merja Laitinen.kielipuoli@sverigesradio.se

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. - Kaukokaipuu ja ahtauden tunne ajavat ulkomaille. - Miksi Suomen takseilla ei ole ollut yhtä hyvää applikaatiota kuin Uberilla? - Vihreiden Ville Niinistö ymmärsi Bernerin tahallaan väärin? Keskustelun aluksi mainitaan mm. Anders Breivik, murhaaja, kosto, oikeuslaitos ja kuolemantuomio. Kirjailija Juha Itkosen valitseman keskusteluaiheen avainsanoja ovat mm. superlahjakas Antti Holma, Lontoo, Terhi Kiemunki, (mutta miksi mummot?), ahtaus, umpimielisyys, New York, Timo Soini, Karkkila, päiväkoti. Muusikko Maija Vilkkumaan synnyttämässä keskustelussa käytettiin mm. sanoja nuoriso, jakamistalous, riisto, Uber, Airbnb, eläke ja kolme sointua. Muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirran valitseman aiheen käsittelyn aikana mainittiin mm. Anne Berner, väyläyhtiö, Ville Niinistö, yksityistäminen, yhtiöittäminen ja pyöräilykypärä. Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, tuottaja

Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän. Jorma Suominen syntyi 1940 sodan melskeen keskellä pieneen torppaan Ylöjärvellä Tampereen lähellä. Hän syntyi savusaunaan, ja Jorma sanookin leikkisästi, että hän on kestänyt lapsuuden ja nuoruuden koettelemukset ja kurjuuden koska hänet savustettiin vahvaksi jo syntymässä.Se oli itkua ja hammasten kiristystä kun ei me lapset palatessamme osattu suomea, me puhuimme skoonea. Äiti ei ymmärtänyt mitään ja kun oli joku hätä niin sitä itkettiin vaan.Jorma lähetettiin ensimmäistä kertaa sotalapsena Ruotsiin alle 1-vuotiaana vauvana. Tuskin kolmea vuotta täyttänyt isosisko piti hänestä huolta matkan aikana. Välirauhan aikana Suomisen lapset palasivat kotiin, mutta jatkosodan syttyessä heidät passitettiin uudestaan Ruotsiin, falkenbergiläiseen lastenkotiin. Ruotsin lastenkotia Jorma kuvailee paratiisiksi maan päällä: oli ruokaa, oli huolenpitoa. Paluu kuusivuotiaana takaisin Ylöjärven torppaan oli rankka. Äiti ei osannut ruotsia, lapset eivät osanneet suomea. Koulussa kiusattiin ruotsalaisuudesta. Isä kuoli sodassa saamiinsa vammoihin ja äiti lyöttäytyi yhteen torpalle saapuneen kulkurin kanssa. Mies ei piitannut perheen lapsista ja heidät lähetettiin paikalliseen lastenkotiin, jossa ei orpolapsia hellyydellä kohdeltu. Olimme niin köyhiä, että talvipakkasella vuorotellen käytimme aluspaitaa.Lastenkodista tuli Jorman koti yhdeksäksi vuodeksi kunnes hän täytti 16 ja lähti rakentamaan itselleen tulevaisuutta opiskelun, partion, musiikin, yritteliäisyyden ja sammumattoman sisun avulla. Vaimo Helena on ollut tukena ja auttanut Jormaa selviytymään lapsuuden traumoista. Hän keksi, että jos Jorma kirjoittaa kokemuksensa kirjaksi, ei tarvitse kantaa raskasta menneisyyden selkäreppua taakkanaan. Jorma teki näin, syntyi omakustanneteos "Elämäni blues" ja kauna ja katkeruus menneitä kohtaan jättivät Jorman rauhaan. Hän on luonut uran menestyvänä insinöörinä, tilintarkastajana ja muusikkona. Jorma on lunastanut itselleen kotitorpan Ylöjärveltä, eikä siinä kaikki, hän on myös ostanut läheisen niemenkärjen jossa sijaitsee upea pitsihuvila Näsirinne. Hänellä on niin oikea kuin henkinenkin koti sekä Ruotsissa ja Suomessa. Small talk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Aiheita iloon etsitään savusaunasta, auringosta ja luonnosta. - Meidän pitäisi ottaa mallia talitiaisista, ahmoista ja karhuista, maalailee Olavi. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta koki Brysselin-iskun kuin kohtauksena Päivänä murmelina -elokuvasta, jossa asiat toistuvat. Nyt vain aiempien kaupunkien nimen tilalla oli Bryssel. - Tälläisen voisi kuitata mahdollisimman vähällä, kärjistää Pekka, koska hänen mielestään iso uutisointi pelaa terroristien hyväksi. Julkisuus on hänen mukaansa aikamoinen arvon korotus Isikselle. Mediatutkija Anu Koivunen huomasi heti Brysseliin tehdyn tiistaisen iskun jälkeen, että siitä ruvettiin keräämään poliittisia pisteitä. Hän nostaa esimerkiksi hälyn, jonka Kokoomuksen rasisminvastainen kampanja nosti Brysselin-iskun päivänä. - Miksi pitää valita, kritisoimmeko terrori-iskua vai rasismia? Yrittäjä Pekka Seppänen on ilahtunut, että Matti Vanhanen on avannut presidenttipelin ja pohtii, kuka voisi voittaa Sauli Niinistön. - Poikkeuslailla Niinistö jatkokaudelle, maalailee Anu, jonka mielestä tällaiset 1970-luvun merkit ovat ilmassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

"Kaikkien sanat sakovat, jokahisen juonet käypi". - Ammoiset kalevalaisvivahteiset sanat mäkimade ja pötkylähukka eivät kuulu kovin monen sanavarastoon enää. Niistä tuskin arvaa edes että kyseessä on kyykäärme. Juha Jyrkäs on käyttänyt kirjassaan Unen aika suuren joukon matelijoita tarkoittavia sanoja. Ehkä jonkin näistä voisi ottaa käyttöön uudelleen.- Norrtäljen ja Tukholman Kalevais-seurat ovat tutustuneet vasta ilmestyneeseen loitsukirjaan ja löytäneet sieltä hyviä sanoja uusiokäyttöön. - Kielipuolen pakinoijan Markku Huovilan kekseliäät kielipiirrokset Kieliviesti-lehdestä vuosilta 2001-14 on kerätty kirjaksi. Huovila kertoo miten oivallukset syntyvät. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muunmuassa pillata/pillattaa-sanan merkitystä. - Muusikko ja suomen opettaja Pentti Salmenrannan pakina on ruokaisa piirakoineen ja munavoineen. Juontajana Merja Laitinen.

Aamun vieraana on muusikko, kanteleensoittaja Stäni Steinbock. Huomenta Ruotsissa maanantaina: - Lampaankasvattajat ovat tuskaantuneet lisääntyneeseen susikantaan Frändeforsissa - Suomen lentopallo- ja koripallofanit ovat herättäneet huomiota Euroopassa - Suomi voitti Färsaaret 3-1 eilen illalla pelatussa jalkapallon EM-karsintojen avausottelussa. Malmö FF:n Markus Halsti kertoo, miksi hän ei lähtenyt mukaan jalkapallon EM-karsintojen Suomen joukkueeseen - Trollhättanista Turkuun opiskelemaan lähtenyt Hilda Kahra pohtii ruotsinsuomalaisuuttaan - Sisuradion Vaaliperheet -sarjassa tapaamme Koivisto-Nymanin perheen, joka on valinnut puolueensa kunnallis-ja maakäräjävaaleissa - Samuel Haanpää on Borås Basketin suomalaisvahvistua tulevalla kaudella. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Vajaa vuosi sitten Yhdysvalloista Etelä-Ranskaan perheensä kanssa muuttanut Irina ja Ali puhuivat muun muassa muuttamisen haasteista, musiikista sekä yllättävän pitkään ruusuvedestä.

Muusikko ja näyttelijä Jonte Ramsten puhuu kesäpuheessaan elämästään, urastaan ja matkustamisesta, joka vie suuren osan hänen ajastaan. Ohjelmassa kuullaan myös musiikkia hänen uransa varrelta. Jonte Ramstenin elämä on yhtä reissaamista. Hän asuu Tukholmassa ja työskentelee helsinkiläisyhtye Forkin riveissä. Olo, että pitäisi olla useassa paikassa samaan aikaan, onkin pienen lapsen isälle arkipäivää. Yhtyeen keikkaillessa ympäri maailmaa on osattava päästää kontrolli ja luotettava, että asiat tulevat hoitumaan parhain päin.   Jonte Ramstenin kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: 1. Som En Gummiboll Kommer Jag Tillbaks Till Dej - M.A. Numminen 2. Keep On Swinging: Rival Sons 3. En lektion i fakta - Flygande finländare 4. Fix You - Fork Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa.   Tuottaja: Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Kuka sinä olet? Oletko miettinyt tätä kysymystä? Sisuradion tämän kesän ensimmäinen kesäpuhuja Viktor Fors Mäntyranta miettii juuri näitä kysymyksiä ohjelmassaan. Muusikko, Surunmaa-yhtyeen laulaja Viktor Fors Mäntyranta puhuu kesäpuheessaan identiteetistä. Mistäs tämä ihmisten suuri kiinnostus identiteethiin tullee? Mie en ole vain toisen sukupolven suomalainen, mie olen Pohjois-Suomalaista syntyperrää, tarkemmin sanottuna Tornionlaaksosta, Pellon kunnasta ja Lankojärven kylästä. Viktor Fors Mäntyranta Mitä tämä tausta merkitsee hänelle, ja kuinka monta palaa palapelistä voi poistaa, ennen kuin identiteetti katoaa? Musiikki Viktorin kesäpuheessa: 1. Kotimaani Ompi Suomi, Margareta Haverinen (soprano) & Jyväskylä Symphony Orchestra & Jorma Panula (conductor) 2. Kruuvamies, Fagervall Björkenvall 3. Loista Laakso, Laakso 4. Ramblin man, Hank Williams 5. Dementorer, Mattias Alkberg Tuottaja: Pekka Kenttälä pekka.kenttala@sverigesradio.se  Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

Muusikko ja taiteilija Mirella Hautala on Finska Pinnarin vieraana. Hän kertoo osuudestaan Laulu koti-ikävästä-dokumentissa, suomalais-marokkolaisista juuristaan, NEJ-yhtyeestä ja siitä kun hän oli mukana kiinalaisissa uutisissa. PÅ SVENSKA: Finska Pinnar besöks av musikern och konstnären Mirella Hautala, bl.a. känd från dokumentären Ingen Riktig Finne. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvioidaan jos Suomen uusi lätkäbiisi Ny Rillataan Viimeiseen Asti toimii, jos Alankomaiden uuden kuninkaan Willem-Alexanderin kruunaus on pettymys, jos Lisebergin "itkevät lapset"-kampanja toimii, jos tuleva Almodovár-elokuva Matkarakastajat vaikuttaa hyvältä, jos yksityishenkilöiden nimiä saa käyttää teatterinäytelmässä ilman henkilöiden lupaa ja jos Montenegron Euroviisukappale on mauton. Paneelissa mukana Heidi Herrmann, Anni Heikka ja Kaya Pakaslahti. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Muusikko/säveltäjä/ohjaaja Tuomo Haapala tekee parhaillaan kuoroteosta vanhusten hoidosta Katrineholmin kamarikuorolle. Samalla hän koostaa kuuluisia kaupunkiesityksiään kirjaksi ja suunnitteilla on monta muuta hanketta. Musiikki syntyy joko hetken impulssista tai ahkerasta pakertamisesta, kertoo jo virallisen eläkeiän sivuuttanut Tuomo Haapala. Merja Laitinen haastattelee.

Viimeisten vuosien aikana suomalainen jazz on astunut viriiliin kehitysvaiheeseen. Nuoremman polven soittajat niittävät kiitosta kansainvälisesti, ja improvisoidulle rytmimusiikille on siunaantunut myös uutta yleisöä. Saksofonisti Timo Lassy kuuluu 2000-luvun jazzboomin tärkeisiin soittajiin. Lassy on ollut sekä suositun Five Corners Quintetin jäsenenä että solistina tuomassa tuoretta energiaa suomijazziin ryppyotsaisuuden rinnalle.