Podcasts about haluaa

Miten iso ongelma laajeneminen on EU:lle jos se ei pysty muuttamaan päätöksentekomenetelmiään? Miltä vaikuttaa nyt tilanne sisäpoliittisesti EU-maissa? Mitä hyötyä voitiin euron perustamisen aikoihin olettaa olevan euron jätetyistä valuvioista? Ja mihin muusta kuin energiariippuvaisuuteen on perustunut Saksan lämmin suhde Venäjään? Haastateltavana ohjelmassa on vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista parisuhdeviikkoa. Vuoden 2023 teemana on parisuhde ja turvallisuus. Hollolalainen erityistason seksuaali- ja parisuhdeterapeutti Susanna Syld muistutti Radio Voimalla keskiviikkona, että turvattomuuden tunteesta puhuminen kumppanille voi olla hankalaa. - Vaikka puhuminen on vaikeaa, meillä kaikilla on mahdollisuus sitä opetella, pienin askelin ja uskaltaen enemmän ja enemmän. Syld vinkkasi, että myös esimerkiksi WhatsApp -sovelluksessa voi kirjoittamalla aloittaa keskustelun. - Kirjoittaa sinne auki, että "musta tuntuu tältä, kun pohdin turvallisuutta". Terapeutti painotti myös että pitkässä parisuhteessa vältytään harvoin haavoilta, jotka ainakin vähän vaurioittaisi turvallisuudentunnetta. - Tulee loukattua tai riideltyä niin, että sanotaan liikaa. Se voi olla niin, että riidan aikana kumppani sanoo, että "en jaksa tällaista suhdetta, haluan lähteä menemään". Tällainen jää Syldin mukaan helposti kaihertamaan. - Meidän pitää pystyä palaamaan näihin ja sanoa, että "se oli reaktio riidan aikana ja totta kai haluan olla kanssasi." Jokaiselle on tärkeää kuulla, että toinen haluaa olla suhteessa. Kuuntele koko haastattelu.

Vielä Yhdysvallat haluaa olla maailman poliisi? Kuinka tarpeellista on Yhdysvaltain sotilaallinen tuki Ukrainalle ja Israelille? Millaisia riskejä Yhdysvaltain joukoilla on lähi-idässä? keskustelemassa professori Tommi Koivula MPKK sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka pian Unkari etenee Ruotsin Nato-ratiointiin? Haastateltavana valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Yhä useampi ottaa kulutusluottoja. Haastateltavana Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä. Kuinka jaksaa sotauutisten varjossa? Resilienssistä ja rankkojen uutisten jaksamisesta ovat keskustelemassa aivotutkija Minna Huotilainen sekä johtava psykologi Frans Horneman Mieli ry:stä.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Janette Leino sekä Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Lahden uusi kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen pitää itsestäänselvänä, että kaupunginjohtaja asuu ja maksaa veronsa kaupunkiin missä hän työskentelee. Kyynäräisen sydän sykkii Launeen alueelle, mutta vielä ei ole löytynyt uutta osoitetta Lahdesta.

Inka Valima ja Taika Mannila kirjoittivat Bimbofikaatio-kirjan )Into, 2023), jossa tutkitaan bimbo-ilmiötä. Tyhmä ja kaunis bimbo on pinnallinen ja hölmö, naurunaihe. Bimbo on myös tyrkky ja yliseksuaalinen. Miksi bimbot ärsyttävät ja ehkä myös pelottavat meitä? Lopulta kysymys on siitä, millainen nainen saa julkisesti olla. Naiskuvasta ja bimboudesta ovat keskustelemassa koomikko Inka Valima ja dj-taiteilija-kuvittaja Taika Mannila. Pauliina Grym toimittaa.

Yli 20 vuoden kokemus valmennusalalla on tuonut tämän jakson vieraalle vankan näkemyksen siitä, että mikä on monen jarruna onnistuneessa elintapamuutoksessa ja mitä kannattaa tehdä, jotta onnistuu. Pohdimme mm. miksi juuri tapojen muuttamiseen keskittyminen on onnistumisen ytimessä? Mistä löytää motivaatio muutoksen tekemiseen silloin kun se tuntuu vaikealta? Mistä johtuu se, että niin moni on niin huonossa kunnossa modernin maailman keskellä? Mitkä ovat yleisimpiä ongelmia, joita ihmiset kohtaa tehdessään muutosta ja miten niistä pääsee yli? Miten ympäristö, kuten perhe, ystävät ja työyhteisö, vaikuttavat tapojemme muodostumiseen ja muuttamiseen? Monella tapojen muuttaminen alkaa aina hyvin (3-4 viikkoa) mutta sitten homma lässähtää. Mistä tämä usein johtuu ja mitä kannattaa tehdä, jotta onnistuisi? Montako tapaa kannattaa yhdellä kertaa muuttaa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan työhyvinvointialan yrittäjä Topi Valtakosken kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Topi Valtakoski - Kotisivu: https://prevenia.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/topivaltakoski/

Nikotiinipussien suosio kasvaa, sääntely tulee jälkijunassa. Viranomaiset ovat aiheuttaneet ”villin lännen meiningin”, kauppiaat sanovat.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen kertoo, miten entisestä autourheiluharrastajasta tuli Tapiolan puheenjohtaja. Tapiola muistetaan muun muassa siitä, että se teki yli sata valitusta karhun kaatoluvista vuonna 2022. Iivonen kertoo, että Tapiolan missio on valittaa metsästysluvista, jotta lupamyöntöjen perusteluihin saataisiin selkeä oikeuden tulkinta.

Timo Parvela tunnetaan muun muassa Ella-kirjasarjan, Maukan ja Väykän, seikkailevan Paten ja avaruuteen sijoittuvien Kepler-seikkailujen luojana. Parvela on julkaissut 35 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana yli 100 teosta, joita on käännetty liki 40 kielelle. Myytyjä kirjoja eri formaatit yhteen laskettuna on yli 10 miljoonaa kappaletta, joka tekee hänestä yhden menestyneimmistä suomalaiskirjailijoista. Useiden Parvelalle myönnettyjen tunnustusten joukossa on voitettu Finlandia junior-palkinto vuodelta 2006 sekä Pro Finlandia -mitali vuodelta 2019. Suurmenestys on seurannut Timo Parvelaa lähes huomaamatta. Vaikka yleensä suomalaiset juhlivat maailmalla mainetta niittäneitä kulttuuri- ja urheilusankareitaan, harvinaiseen miljoonamyyntiin yltänyt Parvela ei juuri paistattele valokeilassa. Miten Parvelan kirjat syntyvät ja miltä menestys tuntuu? Ja mitä kirjailija ajattelee yleisesti lastenkulttuurin arvostuksesta ja asemasta? Miten kirjoissa näkyy Parvelan tausta opettajana? Timo Parvela vastaa näihin kysymyksiin Kulttuuriykkösen haastattelussa itse. Toimittajana on Ville Talola.

Suoraa puhetta Olli Seurin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailu Helsingissä on menossa, ja toisissa vierailu on herättänyt suuria tunteita, toisissa ei. Anu Koivunen on innostunut, sillä Säätytalolla alkoivat hallitusneuvottelut eilen. Hän pohtii, mikä on suurin neuvotteluiden skandaali. Ehkä se, että neuvottelujen työryhmissä on vähän naisia? Kommenteillaan Kaarina Hazard saa kaikki muut kuvaannollisesti tippumaan tuoleiltaan.  – Tällä tavalla Suomessa tästä lähin käyttäydytään, hän sanoo.  Omaksi aiheekseen Kaarina Hazard on valinnut valtiovarainministeriön ehdotuksen, jonka mukaan valtion säästämistavoitteet pitäisi kirjata laiksi. – Virkamiehet haluavat poliitikot ruotuun, suomentaa Anu Koivunen. Ehdotus osoittaa hänestä epäluottamusta poliittiseen järjestelmään, mutta vastuun pitäisi olla poliitikoilla. Lehdistönvapausvertailussa Suomen tilanne on vuosien myötä huonontunut. Toimittajien turvallisuutta kuvaavassa mittarissa Suomi putosi kymmenenneltä sijalta sijalle 23. Maija Vilkkumaa haluaa tietää, mistä on kyse.

Menetkö puuhommiin ”akkaa pakoon”, Markus Savolainen kysyi Facebookissa heinäkuussa 2018. Sitten uuteen someryhmään liittyi satoja iäkkäitä naisia.

Tervetuloa taas uuden jakson pariin, joka on tällä kertaa poikkeuksellisesti englanniksi. Jatkan siis jaksokuvausta englanniksi. In this episode I interviewed Neil Woods, a former British undercover police officer who spent 14 years infiltrating violent drug gangs across the UK. Throughout the years he has collected stories of gang violence, criminal exploitation, police corruption and illegal drug trading. His career led him to see drug prohibition as a systemically dysfunctional way to deal with the drug problem. He now works for LEAD UK, an organization of law enforcement officials campaigning to end drug prohibition. What are some of Neil's most dangerous undercover operations? Why is the drug war a losing battle? Why is corruption so prevalent in drug policing? Is prohibition connected to the immense gang violence we are seeing in Sweden? Why does Neil think legalization is a better path than decriminalization? ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kirjailija Juha Itkonen haluaa yhteiskuntaan puhetta siitä, että perhe-elämään sisältyy onnea. Lapsiperheen arki ei ole vain korvatulehduskierrettä, unettomuutta ja seksittömyyttä. Teksti Tommi Me…

Noora oppi uuden asian: ihmiset ei, ei edes kaikista läheisimmät, osaa lukea ajatuksia.

Kansainvälinen olympiakomitea haluaisi päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat takaisin olympialaisiin Ukrainassa jatkuvasta Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. KOK perustelee muuttunutta kantaansa ihmisoikeuksilla ja syrjimättömyyden periaatteella. Ohjelmassa haastateltavan olympiatutkijan mukaan KOK käyttää ihmisoikeusargumenttia oman etunsa vuoksi. Lisäksi kuullaan, mitä Ukrainassa ja ensi vuoden olympiaisäntäkaupungissa Pariisissa KOK:n aikomuksista ajatellaan. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Ajatus on vanha: Eurooppa haluaa turvapaikanhakijat pois silmistä. Mutta keino on nyt uusi. Näin sanoo Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen, joka on parhaillaan Itä-Afrikassa Ruandassa. Ruanda muistetaan 1990-luvun kansanmurhasta. Nyt maa on ollut uutisissa, koska Britannia aikoo lennättää sinne turvapaikanhakijoita. Myös muun muassa Tanskassa on kiinnostusta vastaavaan. Euroopassa moni vastustaa suunnitelmia. Vastustusta perustellaan ihmisoikeussopimuksilla ja myös sillä, että Ruanda ei olisi hyvä kohdemaa, koska se kohtelee huonosti monia omia kansalaisiaan. Jenna kertoo siitä, mitä harvemmin kysytään – eli mitä tästä ajatellaan Ruandassa, jonne turvapaikanhakijoita on määrä viedä. Näistä ihmisistä tulee varmasti täällä VIP-pakolaisia, totesi Jennalle ruandalainen keskustelukumppani. Ruandalla on Jennan mukaan kova halu osoittaa, että se pystyy tekemään diilejä lännen kanssa. "Afrikan menestyjä" myy itsestään mielikuvaa pätevänä kumppanina. Mutta miksi toimittajien on vaikea tehdä Ruandassa aiheesta juttuja? Millainen maa Ruanda oikein on? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Astrologi Johanna Karpov pohti Radio Voimalla perjantaina, että jokaisen olisi hyvä tutkia elämästään niitä ajanjaksoja, joiden aikana on ollut tyytyväinen. - Meillä jokaisella on erilainen tarve onnelliseen elämään. Täytyisi olla joku kiintopiste siihen, mitä haluaa ja sitten voi ruveta miettimään sitä, miten sen saa. Tinanvalannan korvikkeeksi uuden vuoden vastaanottajille Karpov ehdottaa henkilökohtaisen aarrekartan tekemistä. Aarrekartan voi kuvittaa vanhoilla lehdistä leikatuilla kuvilla niistä asioista, mitä tahtoisi elämäänsä. Kuvia voisi leikata esimerkiksi matkustukseen tai sisustukseen liittyvistä, ja kaikista niistä asioista, jotka tekevät ihmisen tyytyväiseksi ja mitä tahtoo elämältä. - Kaikista tärkein juttu on siinä, että ajattelee ensin omaa menneisyyttä ja sitä, missä kohdassa on ollut tosi tyytyväinen. Silloin tietää, että juuri niistä asioista tulee onnelliseksi. Karpov muistuttaa myös, että ensin täytyisi olla jotain, mitä haluaa. - Täytyy olla joku päämäärä. Jos päämäärää ei ole, on silloin hirveän vaikeaa tehdä suunnitelmaa. Kuuntele haastattelu.

Kuka tahansa voi ajatua elämän turbulensseihin, joissa tarvitaan matalan kynnyksen tukea. Liuku päihdepolulle ja pois yhteiskunnasta saattaa alkaa post doc -tutkija Keiju Vihreäsalon mukaan tilanteista, joissa lapsi ja nuori tai heidän perheensä ei saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. On olemassa risteyskohdissa olevia lapsia ja nuoria tai heidän perheitään, jotka tarvitsevat tukea. Köyhyys, perheen päihdeongelmat, neuropsykiatriset ilmiöt ja erilaiset elämäntapahtumat voivat altistaa sille, että lapsi tai hänen vanhempansa ajatuvat turbulenssiin, jossa matalan kynnyksen tuen tarjoaminen voisi ehkäistä ongelman syvenemistä, sanoo Vihreäsalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksiaan kertoo 31-vuotias nimimerkki JA. Hän haki yhdeksännellä luokalla apua nuorisopoliklinikalta. ”Olin jo niin vakavasti masentunut etten pystynyt käymään koulua. Ilman terkkaria ja hyvin toimivaa ja koppia ottanutta poliklinikkaa olisin ehkä syrjäytynyt”, sanoo nimimerkki JA. Lähteet: Autio, Antti (2022) Hukkasin sut Ehkäisevän Päihdetyön järjestöverkosto (2022) Päihdejärjestöt ovat huolissaan huumekuolemista - jokaisen luvun takana on jollekin tärkeä ihminen Juntunen, Laura (2022) Subutex-kaupungin kasvatit -kirja Kare Johanna ja Irti Huumeista ry:n TUSKASSA-näyttely (2022). Näyttely on osa Kareen KATSO IHMINEN® -näyttelykonseptia. Toinen Podcast (2022) Nuorten syrjäytyminen - Miika Mehmet ja Muttaqi Khan. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2017) Vanhemman päihdeongelma vaarantaa lapsen kehityksen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2022) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Vihreäsalo, Keiju Läpinäkyvät lapset ja nuoret. Palvelujärjestelmien syrjäyttävät käytännöt -artikkeli teoksessa teoksessa Johanna Linner Matikka & Tiia Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. Helsinki, PS-kustannus, ilmestyy 1/2023. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola ja Jenniina Järvi. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

YK:n alainen UN Women kampanjoi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja tämä näkyy maailmalla ja myös eri puolilla Lahtea tästä perjantaista aina 10. joulukuuta vietettävään kansainväliseen ihmisoikeuksien päivään asti. Kansainvälisesti ja paikallisesti alueellamme toimivat Soroptimistit ja Zontat kehottavat ihmisiä pukeutumaan kampanjan aikana oranssiin väriin merkiksi siitä, että vastustavat väkivaltaa lähisuhteissa. Radio Voiman iltapäivässä rovasti ja Lahden Soroptimistien presidentti, eli puheenjohtaja Elina Lehdeskoski muistutti Minni Salmista ja kuuntelijoita siitä, että ystävän kannattaisi merkkejä nähdessään ottaa asian puheeksi. - Voi kysyä, miten teillä menee ja voinko jotenkin auttaa. Voi myös sanoa, että ei ole normaalia, että puoliso haluaa lukea kännykkäsi viestejä, se ei ole asialista. Ihan tällaisia yksinkertaisia asioita, mitä ei tule ehkä ajatelleeksi. Lehdeskoski muistutti myös Lahden ensi- ja turvakodin ansiokkaasta työstä ja nosti esille nollalinja.fi -verkkopalvelun. - Sieltä löytää paljon tietoa ja yhteydenottomahdollisuuksia monella tavalla. Siellä on myös nappi, josta voi painaa, jos pitää äkkiä poistua sivustolta. Sekin voi aiheuttaa vaikean tilanteen, jos tekijä huomaa, että uhri on etsinytkin apua. Kuuntele koko haastattelu.

Nalle saa silittää naapurin koiraa ja vahtia sitä sillä aikaan kun naapuri käy kaupassa. Mikä onni! Nalle får klappa grannens nya hund. Och passa hunden medan grannen handlar. Vilken tur! Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet: Rakastaa koiria - Älskar hundar Iloinen - Glad Silittää, taputtaa - Klappa Mikä sen nimi on? - Vad heter den? Mennyt hyvin - Gått braSarjasta / Om SerienRandiga sagor, "raidalliset sadut", ovat kahdella kielellä kerrottuja tarinoita, joiden pääosassa seikkailee 5-vuotias Nalle Karlsson. Näitä tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka päiväkotiryhmän kanssa, joka ei osaa suomea, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Randiga sagor är tvåspråkiga berättelser för barn från tre år och deras vuxna. Berättelserna riktar sig till både den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken och till den som bara förstår svenska. Tekijät / Medverkande:Text: Kristina Pérez och Regina Veräjä Översättning: Tuomas Ojala Uppläsare: Elina Härmä Musik: Micaela Gustafsson Sång: Micaela Gustafsson, Milja Siikaluoma och Elina Härmä Ljudläggning: Kristina Pérez Producent: Tuomas Ojala Teknik och slutmix: Josef Reinhold och Emilia Martin Illustration: Lotta Geffenblad

Yli puolet kansanedustajista kannattaa lisäydinvoimaa, kertoo Ylen tuore kysely. Miltä uusi ydin-Suomi näyttäisi? Kuinka lähelle asutusta pienydinvoimaloita voisi nousta? Ydinvoimasta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi. Voisiko vihreät olla hallituksessa, joka päättäisi luvasta yhdelle tai jopa useammalle uudelle ydinvoimalalle? Luvittaisiko keskusta pienydinvoimaloita joka niemeen? Haluaako kokoomus ydinvoiman norminpurkutalkoot? Ukrainassa venäläiset näyttävät käyttävän ydinvoimaloita miehitysjoukkojen suojakilpenä. Pitäisikö voimaloiden eri riskit ottaa Suomessa paremmin huomioon? Toimittajana on Antti Pilke.

Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Hockey Time is back! Kauden ensimmäisessä jaksossa on vieraana lahtelaisyleisön suosikki, vastustajan fanien inhokki - voimahyökkääjä Antti Tyrväinen. Puheenaiheina tänään: Uusi kausi, uudet kuviot. Studion isäntäväki on vähentynyt, mutta konsepti ei vaihdu monologiksi. Vieraat pääsevät suureen rooliin. (00:08) Mitä kuuluu "Tyrskylle"? Mies on ollut tutkan ulkopuolella keväästä lähtien, mutta peliura ei suinkaan ole päättymässä. "Henkisesti ja fyysisesti on ollut kovia vuosia, joten tuntui, että pitää ottaa vähän happea." (02:50) Tyrsky ottaa kontaktia niin vastustajiin kuin kannattajiin. Otsikoissakin on oltu. "Sen verran kova kuori on kasvanut, etten hirveästi välitä, mitä kirjoitetaan. Nuorempana sitä oli haavoittuvaisempi." Kiekkokouluissa nassikat kyselevät: "Kuinka kovaa sä taklaat?" (07:48) Petri Matikainen muistelee "Anakondaa". Karskin kuoren alta löytyy pelaaja, joka tarvitsee välillä valmentajalta taputtelua. "Kun satakiloinen jätkä pääsee täyteen vauhtiin, voi käydä kalpaten ja näyttää rujolta. Ei Antti halua ketään laittaa lasarettiin." (14:04) Pelikiellot kevensivät lompakkoa kymppitonneilla ja muuttivat ajattelua. Pelin luonteen muuttuminen mietityttää ja huolettaa, kun nuoret pelaajat eivät ole tottuneet taklauspeliin. "Viime vuosilta muistan monta tilannetta, kun olisin voinut satuttaa ja vetää ihan yli." (30:25) Menestys ja voittaminen toimivat polttoaineena. Pelicansissa mitalit jäivät saavuttamatta, vaikka keväällä 2019 oli aineksia vaikka mihin: "Uran suurin pettymys. Tuntui, että oli Pelicans-historian paras joukkue." Mutta oliko tänä kesänä neuvotteluja kasvattajaseuran kanssa? (39:14) Katsaus Pelicansin alkukauteen ja keskiviikon avojääpommiin. Syksy on ylittänyt odotukset, onnistujia löytyy niin nimimiehistä kuin nuorista taustajoukoista. (48:02)

Nokialainen Tino Keväänranta on varttunut perheessä, jossa raviurheilua on harrastettu sukupolvien ajan. Nuorena ohjastajana hänen tavoitteenaan on saada ajaa paljon lähtöjä ja kehittyä jatkuvasti. Keväänrannalla on kovat tavoitteet myös toisessa lajissaan jalkapallossa. Miesten kolmosdivaria pelaavassa TPV:ssä palloileva hyökkääjä toteaa, että jos ammattilaisura aukeaa, se kiinnostaa ilman muuta. Tino Keväänrannan tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Karaokepiireissä kaikille Lahdessa tuttu Humppa-Harri aikoo jälleen tarttua mikkiin maraton-mielessä. Luvassa on nimittäin jälleen karaokemaraton, jonka pituus on tällä kertaa 15 tuntia. Ossi Arvelan vieraana pyörähtänyt Harri kertoo olevansa valmis lopettamaan karaokemaratonit tämän koitoksen jälkeen, vaikka jättääkin vielä hieman takaoven raolleen.

Miten Suomen talous selviää kriiseistä? Ensi vuoden budjettilinjauksia ruotimassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja Mikael Collan. Mitä energiahinnoille voi vielä tehdä? Myös hallituksen sähkötukipaketti syynissä. Vieraana elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Miksi kunnat ostavat potilas- ja palkanmaksutietojärjestelmiä, jotka eivät näytä toimivan, mutta joihin uppoaa jopa satoja miljoonia verorahaa? Haastattelussa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta. Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Lähetystä ovat valmistelleet Atte Uusinoka, Veera Sinervo ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Lahtelaisen Anu Nummelan valokuvia Lahdesta on facebookissa tykätty yli miljoona kertaa. Anu rakastaa Lahtea ja haluaisi nähdä elinvoimaisen kaupungin keskustan. Anu oli Voiman aamuvieraana 25.8.

Kulttuurirahaston teetti jättimäisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Mitä kulttuuria kulutetaan eniten? Mikä on taiteen tehtävä? Millainen kulttuurijournalismi koskettaa? Selvityksen tuloksia kommentoimassa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:stä pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä kirjallisuusalan ammattilainen, kriitikko Aleksis Salusjärvi. Jakke Holvas juontaa.

Tässä jaksossa on luvassa yhtiötapahtumien ABC. Miksi yritys ylipäätään haluaa pörssiin? Mitä tarkoittavat merkintäosakeanti ja splittaus? Koska osakesijoittajan kannattaa olla mukana merkitsemässä osakkeita ja milloin on hyvä hetki myydä? Jasminin ja Kaisan vieraana on Suomen osakeanalyysin vetäjä Panu Laitinmäki Danske Bankista.

Tällä kerralla Tuplaturinoissa kuljettiin myynnin pelottavilla poluilla. Kun asiakkaan ostoikkuna avautuu, usein myyjän myynti-ikkuna sulkeutuu. Kun näin käy, asiakas ja tulos kärsivät. Myynti on tyrkyttämistä, lisämyynti karmeaa tuputtamista? Lisämyynti auttaa ASIAKASTA ja sitten sinua Raudoittaja ilman korokkeita Ostoikkunaa ei saa hyväksikäyttää Myyjä tarvitsee prosessin muistaakseen myydä Herne nenuun lisämyynnistä? Joskus riittää, että kertoo mitä on tarjolla Asiakkaan hankkimiselle on aina hinta Jaksossa mainittua: Laske kuinka lisämyynti näkyy viivasi alla

Suomen Romanifoorumin jäsenjärjestöt äänestivät huhtikuun lopussa pidetyssä liittokokouksessa mikkeliläisen Janne Blomeruksen Foorumin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Blomerus kertoo, että hänen tärkeä tavoitteensa Romanifoorumin puheenjohtajana on olla tukemassa suomalaisia romaniyhdistyksiä toiminnan aktivoimisessa koronavuosien jälkeen. Korona-aikana monen yhdistyksen toiminta on hiljentynyt. Blomerus kuitenkin uskoo, että paikallisyhdistyksillä voi olla merkittävä rooli eri alueitten romaniyhteisöjen arjessa ja kannustaa ihmisiä mukaan niiden toimintaan. Lähetyksessä on Rmankieliset uutiset. Toimittaja on Jaakko Laakso

Laiska ja piereskelevä Piko - hevonen sekä muut älykkäät eläimet. Kaasuhousut, koiralääkärit ja kannabiksen laillistaminen. Sotajuorut ahdistaa, kodinhoitaja on uupunut, sorsat saa hoitajien rahat ja joku oli käynyt varastamassa Lassin kurpitsat kasvimaalta. Käsillä tekemisen tärkeys, alkoholin haitat ja loputon Nato- keskustelu. Vieläkö vainajaa kunnioitetaan liikenteessä, onko serkkujen järkevää avioitua keskenään ja kuka korvaa - tai korvaako kukaan - pilalle menneen permanentin? Toimittaja on Mira Selander. Myös sinä voit osallistua kansanradion tekemiseen: puh: 0800 154 64, WhatsApp: 044 5515464, sähköposti: kansan.radio@yle.fi, kirjeposti: Kansanradio PL 79 00024 Yleisradio

Pääsiäissunnuntai 17.4.2022. Jenna Savukoski puhuu päivän tekstin Luuk. 24:1–12 pohjalta.

Radio Novan Aamussa Markus kertoo tarinan Akille ja Minnalle miehestä, joka tarvitsi donatiittia, mutta mitä edes on donatiitti. Esillä on myös kysymys - voisiko urheilukaupasta saada yhden teltan ja samaan laskuun kevyen kertasingon? Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Maaliskuun puolivälissä käynnistynyt kansalaisaloite toivoo presidentti Niinistön toimikauden jatkamista poikkeuslailla neljällä vuodella, vuoteen 2028 asti. Lahtelaislähtöinen aloite on kerännyt noin kolmessa viikossa yli 8000 allekirjoitusta. Aloitteen vastuuhenkilöt Mikael Nováky ja Seppo Juurinen kävivät Voiman iltapäivässä kertomassa tarkemmin aloitteen taustoista.

Helene Auramo on yksi harvoista alle nelikymppisistä naisista joka istuu pörssiyhtiön hallituksessa. Jaksossa Helene kertoo, miltä sukupuolijakauma pörssiyhtiöiden hallituksissa näyttää tällä hetkellä ja miten pörssiyhtiön hallitukseen voi päästä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Susi Nousiainen on sateenkaarifaija, tutkija ja runoilija, joka elää tavallista elämää Tampereella.

Senja Jaloluoman kanssa keskustellaan siitä, millaista on vihdoinkin tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa.

Mihin perustuu se, että Ranska on usein niin aloitteellinen EU:ssa? Miksi Ranska aikoinaan ei halunnut Britanniaa EU:n jäseneksi, vaikka Britannia oli kuitenkin aiemmin tukenut Ranskaa taistellen Saksaa vastaan? Miksi Ranska suhtautuu Venäjään usein aika myönteisesti verrattuna muihin EU-maihin? Ja miksi pakolaisuus on nykyään niin iso keskustelunaihe Ranskassa? Haastateltavana on eläkkeellä oleva suurlähettiläs Risto Veltheim, ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten EU:n perustajahahmojen katolisuus näkyi siinä, minkälaiseksi EU kehittyi? Mihin poliittisiin kiistoihin katolinen kirkko on osallistunut ja osallistuu? Ja miksi paavi ei toisen maailmansodan aikaan aikoinaan tuominnut natsismia, vaikka paavi on tuominnut riistokapitalismin ja ehkäisynkin? Ja miksi paavi kannatti aikoinaan vahvasti EU:n itälaajenemista? Haastateltavana on dosentti Mikko Ketola Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Euroopan unionin vaikutusvalta on arvojen, kaupan ja vapaan liikkuvuuden valtaa. Se on voimakasta, mutta pehmeää ja hidasta. Maailma on muuttunut ja nyt on oltava tahtoa ja kykyä myös nopeaan kovakätisyyteen, sanoo Rysky Riiheläinen kolumnissaan.

Lahden tuore Kaupunki- ja ympäristölupalautakunta aikoo ensi töisekseen laittaa jo vuosia kiusanneen hanhiongelman kuriin. Lautakunnan puheenjohtaja Jani Wallenius kok. varapuheenjohtajat Niko Liukkonen pro, sekä Juha Viljamaa ps vierailivat aiheen tiimoilta Voiman aamussa.

Mukkulan kartano on toiminut viime vuosina vain tilauksesta juhla- ja kokousvieraille. Nyt tilanne on toinen, sillä kahvila- ja hotellitoiminta on taas auki kaikelle kansalle. Kartanon uusina yrittäjinä toimivat Tiina Aalto ja Anne Tuomainen, jotka allekirjoittavat sopimuksen Mukkulan kartanon ravintola- ja hotellitoimintavastuusta. Mukkulan kartano on nyt avattu kaikille asiakkaille. Palveluihin kuuluvat muun muassa aamupala, kahvila sekä hotelli. Näiden lisäksi suunnittelilla on erilaisia tapahtumia rapujuhlista pikkujouluihin ja teemabileisiin. - Aika mukavaa ja ihanaa. Vieraita on ollut tosi paljon, uusi yrittäjä Tiina Aalto kiittelee runsasta kiinnostusta alueella vain muutama viikko avaamisen jälkeen. Hän muistuttaa, että paikalla voi edelleen järjestää juhlia ja tilaisuuksia. - Kartanolla pystyy edelleen järjestämään hienoja juhlia - isompia tai pienempiä. Rennompia pirskeitä voi järjetää meidän rantasaunoilla. Miltä kartanon tulevaisuus näyttää? Mitä kaikkea on luvassa? - Hissukseen aloitellaan. Kyllä tosi innoissaan ollaan kaikista mahdollisuuksista. Piha-alueet ovat valtavat ja rakennuksissa on paljon tilaa. Kyllä täällä tullaan varmaan monia kivoja tilaisuuksia järjestämään. Tarkoitus on järjestää sellaisia tilaisuuksia, minne kaikki pääsee osallistumaan, Aalto muistuttaa. Kuuntele koko haastattelu!

Tässä jaksossa Coach Palotie ja Shawn Huff kelaavat läpi Olympiaturnauksen välieräottelut ja ennakoivat tulevaa finaalia. Sen lisäksi loppuun nopea analyysi pronssiottelusta ja sen merkityksestä sekä Lauri Markkasen tilanteesta. Markkanen haluaa lähteä Chicagosta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa hankkia itselleen sijoitusasunnon? Mistä asunto kannattaa hankkia? Entä mitkä ovat vuokranantajan oikeudet? Jasminin ja Kaisan kanssa sijoitusasuntojen maailmaa avaa Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen.

Neljännessä jaksossa Pauliinan vieraana on kouluratsastaja ja valmentaja Stella Hagelstam. Hänellä on lukuisia arvokilpailumitaleja ja hienoja tuloksia kansainvälisistä kilpailuista, unohtamatta hänen edustustaan MM-kilpailussa. Hän myös kouluttaa nuoria hevosia ja kasvattaa Hagels- hevosia äitinsä jalanjäljissä. Jaksossa puhumme mm. siitä miten Stella pääsi tähän pisteeseen, sekä kilpahevosten arkirutiineista. Kuinka paljon Stella ratsastaa päivässä? Milloin hän pitää vapaata? Mitkä opit maailmalta on lähtenyt mukaan? Lisää Stellasta löydät myös @ohjissa Instagram sivuilta.

101 Aarretta Raamatusta -Lasten Raamatusta osa 49

Erikoisjaksossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohtii suomalaisten ulkopoliittisen osaamisen nykytilaa ja kykyämme selvitä koronaepidemian yli sekä nostaa esiin jäljellä olevan presidenttikautensa keskeisiä tavoitteita. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari.