Ihminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti

Tässä lämminhenkisessä keskustelussa koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten haastattelee kasvuohjelmaa käyvää Eva Haapalaa. He käyvät syvällistä dialogia itsetunnon ja identiteetin rakentumisesta.Eva jakaa avoimesti kokemuksiaan siitä, miten hän on oppinut arvostamaan itseään ilman ulkoisia määritteitä ja löytänyt rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Evan elämäntarina avaa näkymiä siihen, miten lapsuuden kokemukset, sukudynamiikka ja kulttuuriset odotukset ovat muovanneet hänen käsitystään itsestään.Matkan varrella Eva on kehittänyt uudenlaista suhdetta itseensä ja oppinut puhumaan itselleen lempeästi. Hän jakaa käytännöllisiä vinkkejä itsensä hyväksymiseen, kuten oman äänen nauhoittamisen ilta- ja aamutarinoiksi. Evan kokemukset kertovat siitä, miten uusille alueille uskaltautuminen on avannut hänelle mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja vahvempaan luottamukseen elämää kohtaan.Eva HaapalaKasvuohjelman opiskelijaMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Johtaminen ei ole vain taitoa ohjata muita, vaan se on matka kohti itsetuntemusta ja nöyryyttä. Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki ja Tommy Hellsten pureutuvat tietoisuuteen johtamisen ytimenä ja siihen, miten oman itsensä kohtaaminen avaa väylän toisten näkemiselle ja tukemiselle. Tietoinen johtaja uskaltaa astua haavoittuvuuteen ja löytää voimansa ihmisyydestä, ei täydellisyydestä. Keskustelu avaa myös modernin työelämän haasteita, kuten ulkoista ohjautuvuutta ja prosessien ylikorostumista. Lopulta muistutetaan, että todellinen johtaminen syntyy ihmisten välisestä yhteydestä, läsnäolosta ja rohkeudesta olla aito. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Koulutusohjelmamme kouluttaja Leena Tåg ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki pohtivat, mitä syömisen mieli tarkoittaa ja miten suhdettamme ruokaan muovataan elämän eri vaiheissa. Syömiseen liittyy syviä tunteita, kulttuuria ja merkityksiä, jotka kulkevat mukana varhaislapsuudesta saakka. Keskustelussa tarkastellaan sekä ääripäitä – kontrollia että hallitsemattomuutta – ja niiden vaikutusta hyvinvointiimme. Syöminen ei ole vain fysiologinen tarve, vaan tapa olla yhteydessä itseemme ja toisiimme. Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja

Tässä keskustelussa pureudutaan syyllisyyden tunteeseen, sen juurisyihin ja vaikutuksiin elämässä. Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Laura Laakkonen ja Tommy Hellsten jakavat henkilökohtaisia oivalluksiaan siitä, kuinka syyllisyys voi olla vääränlaista ja kuinka se usein kulkee mukana varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen. Keskustelussa tarkastellaan syyllisyyden yhteyttä ihmissuhteisiin, omaan riittämättömyyden tunteeseen ja tarpeeseen miellyttää muita, sekä pohditaan keinoja vapautua tästä taakasta. Syyllisyys nähdään ilmiönä, joka syö omaa olemassaolon oikeutusta ja vie tilaa aidolta itseilmaisulta. Laura Laakkonen, Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja

Parisuhde on aikuiselämän vaativin suhde. Sirkku ja Teuvo Timisjärven keskustelu pureutuu siihen, kuinka menneisyyden kipukohdat ja selviytymismekanismit tuodaan usein tiedostamatta osaksi parisuhdetta. Sirkku ja Teuvo keskustelevat odotuksista, pettymyksistä ja siitä, miksi rakkaus voi kukoistaa vain vapaudessa, ei vaatimuksissa. Keskustelu tuo esiin rehellisiä oivalluksia siitä, kuinka vaikeaa mutta palkitsevaa on ottaa vastuu omista tunteistaan. Parisuhde on peili, joka näyttää meille itsemme, ja sen kautta avautuu mahdollisuus kasvuun ja yhteyteen, jos siihen uskaltaa katsoa. Sirkku Timisjärvi, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️, taideterapeutti ja psykodraamaohjaaja Teuvo Timisjärvi, terapeutti, valmentaja ja kouluttaja

Muutoksen matka on kaikkea muuta kuin helppo. Tässä keskustelussa Ihminen tavattavissa -terapeutti Veli-Matti Anttila ja Tommy Hellsten pohtivat, miksi henkinen kasvu ja muutos ovat niin haastavia ja miksi turvattomuuden kohtaaminen on usein välttämätöntä kehityksessä. Haastattelussa käsitellään lapsuuden turvarakenteita, primitiivisten selviytymiskeinojen vaikutuksia aikuisuudessa ja sitä, kuinka syvälle juurtunut turvattomuus voi estää aitoa muutosta.Keskustelu tarjoaa inhimillisen näkymän siihen, kuinka kasvu vaatii rohkeutta kohdata kipu ja antaa samalla ymmärrystä muutosprosessin hitaudesta ja vaikeudesta. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Veli-Matti Anttila, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Irene Etäsalo ja Mira Oikarainen jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan riippuvuuksista ja niistä vapautumisesta. He käyvät syvällistä, empaattista keskustelua siitä miten riippuvuudet voivat ohjata elämää ja miten niistä on mahdollista päästä irti. Keskustelussa pohditaan avoimesti erilaisia addiktioita, kuten nikotiinia ja sokeria, sekä niiden vaikutuksia itsetuntoon ja tunne-elämään. He korostavat, kuinka tärkeää on löytää omat voimavarat ja saada tukea ympäröiviltä ihmisiltä.Riippuvuuden ydin on usein pakeneminen omista tunteista, mutta se on myös mahdollisuus kasvuun ja vapauteen, kun uskaltaa kohdata itsensä. Irene Etäsalo, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Mira Oikarainen, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija

Tässä jaksossa sukellamme kehotietoisuuden maailmaan ja siihen, kuinka kehomme viestit voivat ohjata meitä kohti syvempää ymmärrystä itsestämme. Ihminen tavattavissa terapeutit Markku Litmanen ja Ilari Laine, keskustelevat kehotuntemuksista, niiden merkityksestä elämän eri osa-alueilla sekä siitä, miten kehon kuuntelu ja kunnioittaminen voivat auttaa meitä tasapainon löytämisessä. Keskustelussa käsitellään kehollisuuden ja mielen yhteyttä terapeuttisesta näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisten kokemusten kautta, jolloin aiheet saavat pehmeitä ja oivaltavia sävyjä. Markku Litmanen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ lari LaineIhminen, tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ihminen tavattavissa -terapeutit Minka Mannerla ja Sanna Suokko jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan läheisen kuolemasta. He pohtivat avoimesti surua, luopumista ja kuoleman tuomia kysymyksiä, jotka liittyvät elämän rajallisuuteen ja merkityksellisyyteen. Keskustelu on lämmin ja rehellinen muistutus siitä, kuinka tärkeää on antaa tilaa tunteille ja kohtaamisille, kun menetämme läheisen. Keskustelussa käsitellään myös sitä, kuinka suru muuttaa muotoaan ajan myötä ja kuinka läheisen läsnäolo säilyy sydämessä, vaikka hän ei enää fyysisesti olekaan paikalla. Keskustelu tarjoaa lohdutusta kaikille, jotka ovat kokeneet menetyksen ja etsivät tapoja käsitellä sitä. Minka Mannerla, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Sanna Suokko, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Leena Tåg, Annika Vilkki ja Marjo Juutilainen pohtivat syömishäiriöiden monimuotoisuutta, ihmismielen herkkyyttä ja kehonkuvan merkitystä. He käsittelevät omakohtaisia kokemuksiaan sekä ammatillista tietämystään siitä, miten syöminen, tunteet ja trauma usein kietoutuvat toisiinsa. Keskustelu avaa koskettavalla tavalla, miten tärkeää on itsemyötätunto ja vertaistuki matkalla kohti paranemista. Mitä syömishäiriöt todella ovat ja miten voimme kohdata omat kipumme lempeydellä ja rakkaudella? Tämä keskustelu tarjoaa oivalluksia ja tukea kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmismielen ja kehon vuorovaikutuksesta. Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Marjo Juutilainen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Marjo Nukari ja hänen poikansa Aslak kohtaavat aikuisina, käyden läpi menneisyyden haasteita ja tunteita. Syvällinen ja lämmin keskustelu käsittelee elämän vaikeita hetkiä, kipuja sekä niistä selviytymistä. Molemmat osapuolet peilaavat toistensa näkemyksiä aikuisuudesta, kasvusta ja siitä, miten suhde voi kehittyä tasavertaiseksi ajan myötä. Marjo ja Aslak avaavat rehellisesti, miten lapsuus, nuoruus ja aikuisuus voivat kietoutua toisiinsa, ja miten tärkeää on kohdata toisensa avoimin sydämin. Keskustelu tuo esiin perheen keskinäisen rakkauden, vaikeuksien hyväksymisen ja yhdessä kasvamisen. Marjo Nukari, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija Aslak Goncalves, Traumakeskeinen keho-mieliterapeutti

Sukellamme syvälle työuupumuksen ja yleisen uupumuksen maailmaan. Ihminen tavattavissa -terapiaharjoittelija Kaisa Kimari ja Miia Roihas jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka nämä vaikeat hetket voivat vaikuttaa elämään monella eri tasolla. Keskustelussa pohditaan myös, kuinka uupumus ei synny vain yhdestä syystä, vaan se on monen asian summa, joka vaatii usein tukea ja ymmärrystä ympäristöltä. Tämä lämmin ja rehellinen keskustelu tarjoaa näkökulmia siihen, miten uupumuksesta voi toipua ja löytää tien takaisin tasapainoisempaan elämään.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Ilari Laine ja Leeni Minkkinen jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan elämänsä merkityksellisistä matkoista kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. He pohtivat terveyden, itsetuntemuksen ja mielen sekä kehon yhteyden merkitystä sekä sitä miten nämä elementit voivat muovata elämäämme. Keskustelu avaa ikkunoita siihen, miten voimme paremmin ymmärtää itseämme ja kasvaa ihmisenä – myötätunnon, nöyryyden ja rakkauden kautta.

Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.

Tässä keskustelussa syvennytään henkilökohtaisten rajojen merkitykseen ja niiden vaikutukseen yksilön hyvinvointiin. Ihminen tavattavissa -terapeutit Irene Etäsalo ja Ilari Laine pohtivat, kuinka rajojen tunnistaminen ja asettaminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, itsensä hyväksymiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään tunteiden, kuten vihan, häpeän ja pelon, rooliin itsetuntemuksen kehittämisessä sekä siihen, miten näiden tunteiden terve käsittely voi johtaa suurempaan sisäiseen tasapainoon ja elämäniloon. Keskustelu käsittelee myös luovuuden ja innostuksen suhdetta rajattomuuteen sekä tapoja, joilla yksilö voi löytää oman voimansa ja oppia olemaan läsnä hetkessä.

Tässä keskustelussa kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä kohtaa aidossa ja syvällisessä keskustelussa, jossa he jakavat kokemuksiaan läheisriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteista ja itsensä hyväksymisestä. Keskustelu avautuu hetki hetkeltä, ja molemmat rohkaistuvat olemaan aitoja ja läsnä toistensa seurassa. Läheisriippuvuuden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Jenna Takatalo ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Jarkko Tiiro pohtivat, kuinka haastavaa voi olla kohdata itsensä ja toisen ihmisen ilman rooleja tai odotuksia, mutta samalla myös miten vapauttavaa ja kasvattavaa se voi olla. Tämä video tarjoaa lämpimän ja rehellisen katsauksen ihmisten väliseen aitouteen ja itsensä hyväksymisen tärkeyteen.

Ihminen tavattavissa -filosofian ydin on prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen. Jotta prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen on mahdollinen, on turva välttämätön elementti. Turvan syntymiseen edellytyksenä on kunnioitus: jokaisen opiskelijan ainutlaatuisen elämän ja kokemusten kunnioittaminen. Samaan aikaan koulutusohjelman rakenteiden ja sisällön kunnioittaminen luo turvaa, selkeyttä ja jatkuvuutta opiskelijoiden omaan ja ryhmän prosesseihin. Koulutusohjelmamme kouluttajien keskinäinen kunnioitus ja koko organisaation rakenteiden kunnioitus luo turvan ryhmälle, kouluttajille ja muille organisaatiossa työskenteleville. Kun kouluttajat ovat itse turvassa sekä itsessään, että keskinäisessä vuorovaikutuksessaan, luo se ryhmään tilan jossa on mahdollista olla keskeneräinen ja haavoittuva. Kouluttajat johtavat omalla esimerkillään. Ohjelmamme kouluttajien tehtävänä on kannatella ryhmää, jotta tämä on mahdollista, on sitouduttava pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Ohjenuoranamme on: koskaan ei ole liian aikaista pyytää apua. Kasvuohjelman ryhmissä on aina kaksi kouluttajaa, ja jotta kouluttajat pystyvät kannattelemaan yhdessä ryhmää, on opeteltava myös kannattelemaan toinen toistaan. Kouluttajamme toimivat koko ryhmän yhteistä prosessia palvelevana resurssina. Kouluttajana ohjelmassamme on tiedostettava vastuu tehtävässä terveen kasvun tukemiseen.

Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Ilari laine ja stressinhallintavalmentaja ja uutta luova yrittäjä Päivikki Leinonen keskustelevat podcastissamme rönsyilevät improvisoiden ja luovasti keskustelussaan sisäisessä maailmassamme toisiaan kunnioittavassa vuorovaikutuksessa.Jännitys, innostus, pettymys, pelko… kaikki hyvin stimuloivia, aktivoivia, energisoivia tunteita. Kuinka voin rauhoittaa itsensä aktivoivien tunteiden humussa tai käyttää noita tunteita hyväkseen silloin, kun esimerkiksi esiintyessä nuo tunteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia suoritumisessa?Pyrimme käsikirjoittamaan elämää. Mutta voimmeko todellisuudessa käsikirjoittaa tilanteita tai tapahtumia? Ehkä, mutta entä tilanteiden ja tapahtumien väistämättä herättävien tunteiden käsikirjoittaminen? Tunteemme voivat saman tien romuttaa koko käsikirjoituksemme ja haastaa meidät omien tunteiden kohtaamisessa.Levollisuus syntyy ilman käsikirjoitusta, luovassa tilassa, johon mahtuu koko elämä tunteineen tai ainakin se, mikä tässä hetkessä tuntuu tärkeältä. Tunteidemme tärkeä viesti onkin kysymys siitä kykenemmekö luomaan käsikirjoituksetonta tilaa ja antamaan elämällemme mahdollisuuden?

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.

Voiko sydämellä tekeminen ja toisten auttaminen olla liiketoimintaa? Siitä keskustelevat tässä jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Pertti Ratilainen ja terapiakoulutuksemme opiskelija Mia Metsäranta. Sekä terapiatyö, että moni muu hyvinvointialan työ tapahtuu yksinyrittäjien kentässä. Terapeutin yrityksen ainoa työntekijä on terapeutti itse ja hänen tulisi hoitaa palvelunsa markkinointi, asiakastyö ja talouden johtaminen itsenäisesti. Varsinaisen oman osaamisen lisäksi tulisi osata suuri määrä eri ammattilaisten taitoja ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta.Osa asiakkaista maksaa terapiansa itse ja on vapaa valitsemaan haluamansa terapiamuodon. Osa saa terapeuttista hoitoa osittain yhteiskunnan tukemana joko Kelan tai hyvinvointialueiden toimesta korvauksina tai palveluseteleinä. Yhteiskunnan tuki on kohdennettu vain tiettyjen terapiasuuntausten valinneille asiakkaille tai hyvinvointialuekohtaisesti linjattujen terapiasuuntausten edustajille.Tällä hetkellä vaikeasti sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta ymmärrettävä terapiasuuntausten ja korvausmenetelmien kenttä aiheuttaa myös huolta, vaikeuttaa avun saantia ja jättää sekä yrittäjät, että asiakkaat helposti yksin.On todella hienoa, että esimerkiksi Väestöliiton terapiapalvelut kokoavat useiden eri terapiasuuntausten edustajia toimimaan yhdessä. Myös useat Ihminen tavattavissa -terapeuttien yhteiset yritykset pyrkivät madaltamaan palvelujen saatavuutta ja helpottamaan toimintaa yrittäjänä. Ihminen tavattavissa -yhteisömme on kasvanut jo niin suureksi, että aloittelemme parhaillaan alueellista toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota yhteisömme jäsenille arjen yhteisöllisyyttä ja apua ammatilliseen yksinäisyyteen.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT, sielunhoitoterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sirkku Timisjärvi on kutsunut puolisonsa Teuvo Timisjärven keskustelemaan kanssaan yhteisestä elämästä ja yhdessä kasvamisesta. Teuvo on myös Tommy Hellsten -instituutin opiskelija. Sirkku ja Teuvo puhuvat siitä, mitä tuomme jokainen omista sukupolviemme ketjuista mukanamme parisuhteeseenja miten lapsuuden kokemuksemme näyttelevät parisuhteissamme. Sirkku ja Teuvo kuvaavat osuvasti miten liittyvivät parisuhteessa toisiinsa omista, täysin samoista haavoistaan. Terapia auttoi lopulta aviopuolisot näkemään itsensä toisen sijaan ja antoi lähtölaukauksen tahdolle voida paremmin sekä henkilökohtaisesti että parisuhteessa. Keskustelu on aivan ihana ja totuudellinen vuoropuhelu aikuisesta parisuhteesta ja aidosta tahdosta kasvaa ja pysyä yhdessä!

Minulta puuttuu äitiys. Minä en ole kenenkään äiti. Miltä tämä kuulostaa ja mitä tunteita lapsettomuus herättää itse lapsettomassa ihmisessä tai muissa? Tuire kuvaa lapsettomuuden tunnetta koskettavasti: ”kohdun sisällä on kyynel”. Tästä kipeästä asiasta keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Christa Porander ja Tuire Rossi. Kuuntele podcastistamme mitä Christa ja Tuire kertovat lapsettomuuden kohtaamisesta sekä itsessään, että lapsettomien läheisten kohtaamisessa.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme. Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme. ”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.”  Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut. Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!

Intuitiomme näyttää tietä, järki jarruttaa, mutta mikä lopulta johtaa siihen, että suostummme muutokseen? Entä mihin tässä prosessissa tarvitaan rohkeutta? Ja onko valintojemme seuraukset kuitenkaan millään tavalla ennakoitavissa, vaikka se kuuluisa ”järki kädessä” pääsisikin johtamaan valintojamme? Ja onko se kuitenkaan järki, joka jarruttaa vai ne ikävät tunteet, jotka kumpuavat varhaisista kiintymyssuhteistamme: pelko, syyllisyys, häpeä tai riittämättömyys? Ihminen tavattavissa -terapeuttimme, psykodraamaohjaaja Teemu Tuuli ja Ihminen tavattavissa -terapiakouluksemme- ja psykodraamaohjaajakouluttaja Päivi Rahmel keskustelevat podcastissamme, mihin kaikkeen elämä meidät voi viedä tahtomattamme tai valintojemme myötä.

Läheisohjaaja Mira Oikaraiselle tuttuja ja leheisimpiä riippuvuuden muotoja ovat läheisriippuvuus ja päihderiippuvuus. Riippuvuudessa eletään epätodellisuudessa. Riippuvuuspersoona manipuloi, valehtelee, peittelee, selittää ja kieltää. Älä puhu, älä tunne, älä luota! Nämä lainalaisuudet kuuluvat riippuvuusyhteisöön. Olipa yhteisö työyhteisö tai perhe. Riippuvuusyhteisöt ovat toimintahäiriöisiä eikä yhteisössä toimiminen tai yhteisön toiminta perustu totuuteen. Toimintahäiriön syntymiseen riittää, että yhteisössä on yksi jäsen: lapsi, työntekijä tai muu perheen- tai työyhteisön jäsen, jolla on riippuvuus johonkin aineeseen tai kokemukseen. Päihteet edustavat kemiallista riippuvuutta. Toiminnalinenkin riippuvuus on Tommy Hellstenin mukaan sairauden kaltainen tila. Toiminnallinen riippuvuus ja usein sarja erilaisia toiminnallisia haitallisia malleja. Riippuvuudelle ilmeistä on, että se peittää alleen henkilön varsinaisen identiteetin. Identiteetti voi peittyä useiden eri roolien alle. Riippuva aiheuttaa jatkuvalla roolien vaihdolla tai asettumalla vuorovaikutuksessa joko toisten ylä- tai alapuolelle epäluottamusta ja jatkuvaa hämmennystä. Mira ja Mathias kuvaavat tällä videolla selkeästi, mistä riippuvuus syntyy ja kuinka riippuvuudesta voi toipua. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ilkka kuvaa videollamme keskustelussaan terapeuttimme Vesa Sorsan kanssa miten puiden kaataminenkin on herkkyyttä vaativaa asiakaspalvelutyötä. Onko fyysiseti voimakkaan miehisyyden mahdollista edustaa myös hyvin feminiiseksi tulkitsemaamme herkkyyttä? Ilkka kuvaa videolla oman elämäntiensä vanhoillislestadiolaisperheen viidennestä lapsesta metsäkoulun kautta perheen isäksi, yrittäjäksi ja konkurssin kiemuroiden jälkeen ammatinharjoittajaksi ja itsensä etsijäksi. Seitsemän vuoden tie miehisen herkkyyden äärelle alkoi Vesalla ja Ilkalla yhtä aikaa kasvuohjelmamme myötä. Kasvuohjelma riisui häpeän kohtaamisten tieltä. Ammatillisten kohtaamisten, puolison ja lasten kohtaamisten sekä kaikkien läheisten kohtaamisten tieltä. Terapeuttimme Vesa näkee ja kuulee, näkee Ilkan valtavan potentiaalin ja kasvun omaksi riittäväksi itsekseen. Haavoittuvuuden ja herkkyyden myötä myös terapeutin tuoliin istuvalla on mahdollisuus itse nähdä oma potentiaalinsa. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana. Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin. Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen? Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Nina aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elämänsä päätepisteessä. Mitä ihmettä? 23-vuotiaana täysin uupuneena ilman näkymää tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitä se käytännössä tarkoitti ja miltä tuntui olla kadoksissa itseltään. Entä mitä Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jälkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elämää sisäisestä maailmastaan käsin hymy huulilla - hän on löytänyt näiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tärkeää. Elämän ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttä kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienstä saakka. Väkivaltaisessa ja uhkaavassa ympäristössä kasvaessaan hän jostain syystä löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessä läsnäolon kautta. Tänä päivänä Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitä itseään, heidän sisäistä maailmaansa, löytämään lahjansa  kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmärtämisen kautta. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Kaksi pitkän linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tärkeydestä työyhteisöissä. ”Johtajuus on isompi asia kuin johtaja itse” Tuomas kiteyttää näkemyksensä johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka näkee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskään voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista. Hyväntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistä tahtoa mennä eteenpäin. Annika valottaa mitä se käytännössä tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestä ja kuuntelun merkityksestä vuorovaikutuksesta. ”Puhutko asiakasta” kysyy Annika. Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Entä jos kaikki onkin hyvin? Tommy ja Anne käyvät tärkeää keskustelua siitä kuinka trauma voi estää meiltä yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon välillä - vai voiko? Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikä on traumaa, mikä on aikuista itseä, miltä pelko tuntuu ja mitä muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittävän suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitä olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista päästä kosketukseen rakkauden kanssa. Ensin on löydettävä ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytää oma sisäinen turva. Oma sisäinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden. Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tätä elämämme ehkä olennaisinta prosessia. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvältä. Vanhemmuuteen sisältyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... Entä kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidän vanhempiensa... Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikä ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." Tiedämmekö todella mitä kannamme ja mitä Teemun sanoin vyörytämme eteenpäin omille lapsillemme? Siitä on puhuttava mistä tekisi mieli vaieta! Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nämä kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? Entä missä tämän epärehellisyydenjuuristo lymilee? Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka näyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidät asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitä emme ehkä enää tahtoisi edustaa. Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekä aito tahto tukea toista on valtava yhdistävä, luottamusta syventävä ja eteenpäinvievä voima heidän liitossaan. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Meidän perhe vai meidän suku? Aikuisina meillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko näin? Lähisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron äidilleni, etten kaipaa hänen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, että tarvitsen häntä? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lähisuhteessa niin, että tulee kuulluksi? Vaikeudet lähisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttä ja häpeää ja raskaat tunteet vievät voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan näitä tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

"Isoäidin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT®️ Ami Tuomarilan kanssa. Miehet pyrkivät keskustelussaan selvittämään ja sanoittamaan, mitä hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epämääräiseltä toisin kuin Tommyn isoäidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitä, kuinka tärkeää hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetäksemme ottamaan vastaan hyvää. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ajattelemmeko, että itsetuntemuksen lisääntyminen poistaisi meiltä ikävät tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene Etäsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, että näin ei käy. No mitä iloa siitä itsetuntemuksesta sitten on? Ja millä tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elämää? Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitä henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikäviä tunteita. Ehkä elämä on myös muuttunut pään sisäisestä järkeilystä kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elämään vaikuttaneista menetelmistä ja tavoista muutoksen tukena. Varmaa on, että hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikä voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytää itseäsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elämään. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia

Ihminen tavattavissa -terapeutillemme ITT® ja psykodraamaohjaaja Irene Etäsalolle yksinäisyyden tunne ja kokemus on tuttu. Olotila, joka on kulkenut mukana koko elämän ajan pienestä tytöstä saakka. Yksinäisyys herättää yksinäisyyden tunteen lisäksi muitakin tunteita: arvottomuutta, häpeää, pelkoa liittyä muihin ihmisiin, riittämättömyyttä tai vääränlaisuuden kokemusta. Yhteisön ulkopuolelle jääminen on surullista ja voi merkitä myös fyysistä kipua, stressiä tai sisäistä kuolemaa. Irene kertoo monologissaan miten yhteydettömyys aina vain syventää yksinäisyyden olotilaa ja häpeän tunnetta. Irene kuvaa kuinka voimme olla yksin myös ihmisten ympäröiminä. Irene nostaa puheessaan esille myös yksinhuoltajan yksinäisyyden. Entä jos ei ole ketään, jolle olla totta? Entä jos ei ole ketään, joka kuuntelee minun ajatuksiani?

Sanat eivät riitä kuvaamaan tämän podcast-keskustelun herkkyyttä ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymästä kuolemaan. Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hänen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekä lapsen kuoleman kohtaamisessa. Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistä, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistä poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissä. Johtajan paikka oli vakava ja yksinäinen. Tänään johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. Mitä me johtajana valitsemme, ryhdymmekö täyttämään ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistä omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöä kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin? Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tämä päivänä. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? Entä uskaltavatko nämä miehet nostaa niin sanotusti johtajina ”kissan pöydälle”. Kuuntele podcastistamme miten on! Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT® Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitä, mikä johti heidät psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme. Kutsu kasvaa sisäisesti syntyy usein jonkun pysäyttävän kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enää jaksa auttaa itseään autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus käy sietämättömäksi, kun ulkopuolisuuden ja ”vääränlaisuuden” tunne vie yksinäisyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielä omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun järki ei enää kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa. Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa näitä merkkejä omien kokemustensa kautta. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistään ja rooleistaan. Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. Bonusäitiyden tai äitipuolen rooli voi herättää itse viritettyjä ajatuksia omasta roolista yhtä lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista. Onko äitipuoli vain puoliksi kelvollinen? Äitipuolen oikeudet tai vastuu ei päde yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on väkevä. Reeta ja Pauliina käsittelevät keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tärkeistä näkökulmista. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistä jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkä akti. Siksi seksistä on tärkeä puhua. Ja jotta seksistä voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistä. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistä sisältyy paljon tulkintaa. Ennalta määriteltyjä rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta. On tärkeä tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitä myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja täyttää niitä sen sijaan, että sanoittasi mitä itse seksuaalisesti tarvitsee. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Terapiakoulutusopiskelijamme Nanna Lehtiniemi ja Ilari Laine keskustelevat mahdollisuuksista löytää itsensä, oma elämänhalu, -liekki ja intohimo toteuttaa itseään. He pohtivat myös sitä mihin tuo halu joskus katoaa, miksi liekki voi hiipua tai sammua ja kuinka intohimo tuntuu toisinaan tukehtuvan? Nanna ja Ilari valottavat keskustelussaan, kuinka voimme kehittää ja ylläpitää omaa voimaamme ja voimavarojamme. Entä kykenemmekö tähän kaikkeen yksin vai tarvitsemmeko toistemme tukea nähdäksemme oman potentiaalimme? Elämän tiellämme on kenties kaikista tärkeintä kasvaa yhä enemmän omaksi itsekseen! Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

3 vuotta sitten Johanna ja Sini aloittivat koulutuksessamme oman ja yhteisen matkansa psykologisen kasvun ja eheytymisen tiellä. Mitä kaikkea se tarkoittaakaan, että on totta, että on yhteydessä omaan sisimpäänsä? Johanna ja Sini kuvaavat upeasti keskustelussaan millä tavalla ja mistä syistä alamme hyvin varhaisessa vaiheessa rakentaa suojaa oman aidoimman itsemme, sisimpämme suojaksi. Rakennamme itsemme omien ja ulkoisten toiveiden mukaiseksi niin, että voimme lopulta kadottaa yhteyden siihen keitä me todellisuudessa olemme. Kuuntele naisten kokemus siitä, kuinka nuo vankkumattomiksi rakennetut suojamuurit on mahdollista purkaa ja miltä elämä sitten tuntuu kun rakennelmat ovat sortuneet. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Irtipäästäminen on sana, joka kaikuu usein teksteissä, jotka käsittelevät psykologista tai henkistä kasvua. Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Marjut Räty keskustelevat siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Marjutin luottamus elämään on syntynyt suurten, hallitsemattomien, henkistä ja fyysistä terveyttä koettelevien tapahtumien kautta. Tapahtumien, joiden kontrolloiminen on ollut täysin mahdotonta. Silloin ainoa mahdollisuus on ollut luottaa, että ihmeitä tapahtuu ja jokin itseä suurempi kantaa, vaikka omat voimat eivät riitä ja lopulta aina tapahtuu juuri se, minkä kuuluukin tapahtua. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Onko riitely parisuhteessa merkki suhteen huonoudesta vai voiko riitely olla rakentavaa ja siten hyväksi suhteelle? Saako vanhoihin riitoihin palata? Oletko mieluummin oikeassa vai onnellinen? Pitääkö jokaisesta pikkuasiasta riidellä vai kannattaako mieluummin valita riitansa?  Voisivatko riidat olla rakentavampia jos niille olisi laadittu säännöt, joiden mukaan riidellään? Miten pitää säännöistä kiinni ison tunnekuohun vallassa? Entä miten erilaiset kiintymyssuhdetyylit vaikuttavat tapoihin riidellä?  Riidoista ja parisuhdetaidoista keskustelevat terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine yhdessä puolisonsa terapeutti Tuovi Katteluksen kanssa. Tutustu lisää osoitteessa: ⁠www.ihminentavattavissa.fi ⁠

Kun olemme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, väliimme saattaa asettua monenlaisia asioita. Ammattirooli, tunteita tai vaikkapa trauma. Ihminen tavattavissa -koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Sami Kangas keskustelevat podcastissamme siitä, mikä yhteydessä pätkii tai miksi sitä ei vuorovaikutuksessa tunnu olevan. Yhteydettömyydestä syntyy helposti pelkoa tai jopa hätä, jos vuorovaikutuksessa ei tule nähdyksi tai kuulluksi. Ja voi vain kuvitella mitä sitten tapahtuu, jos vuorovaikutuksen molemmissa osapuolissa herää yhtäaikainen pelko. Mitä asialle voi tehdä, mikä on vuorovaikutuksessa omaa osuutta ja mikä toisen ja voiko tai kuinka toisen osuuteen vuorovaikutustilanteessa voi vaikuttaa. Tutustu lisää osoitteessa: ⁠www.ihminentavattavissa.fi ⁠

Mitä sitten, kun kahden rakastuneen aikuisen suhteeseen liittyvät myös molempien tai vain toisen puolison lapset? Miten pitää pakka kasassa ilman että kukaan aikuisista tai lapsista ei kokisi ulkopuolisuutta? Miten onnistua arjessa kaikkien toiveet huomioiden ja ylläpitää myös parisuhdetta? Ja ennenkaikkea, miten säilyttää aikuisuus itsessään hyvin vaihtelevassa tunneilmastossa? Kasvuohjelmamme opiskelija Reeta Ahola ja terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine keskustelevat podcastissamme kokemusasiantuntijoina uusperhedynamiikasta ja tunteista uusperheen vanhempina. Sekä Reetan, että Ilarin kodissa asuvat puolison lapset. Reetalla ei ole omia lapsia, Ilarin lapset asuvat pääsääntöisesti äitinsä luona. Reetan ja Ilarin keskustelu avaa todella oivallisesti uusperheiden rakenteiden ja käytännön elämän moninaisuutta iloineineen, vastuineen, pelkoineen ja kompastuskohtineen. Tutustu lisää osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi

Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja terapiakoulutuksessamme opintonsa aloittava Kaisa Kimari keskustelevat tässä podcastissamme tietoisuudesta ja tiedostamattomuudesta. Ilman kokemusta tietoisuudesta ja kosketusta omaan itseensä on vaikea edes ymmärtää olevansa ja elävänsä suoritusten maailmassa. Maailmassa, jota värittää tiedostamattamme aiemmat kokemuksemme vuorovaikutuksestamme. Kaisa ja Mathias keskustelevat hyvin olennaisesta teemasta tietoisuuden suhteen: mitä sijoitamme toisiimme ilman tietoisuutta ja miten tiedostamattomuus erottaa meitä todellisuudesta ja värittää kokemuksiamme tässä ja nyt. Keskustelu kirkastaa myös sen, kuinka tiedostamattomuus voi johtaa uupumukseen ja mitä siirtyminen tietoisuuteen käytännössä tarkoittaa. Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi