Podcasts about kieli

Kielet luovat maailmaa ja maailma kieliä.  Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcast jaksossa juttelemme Anssi Bwalyan kanssa siitä, miten kieli ja mieli toimivat yhdessä. Miten kieli muodostaa todellisuuttamme ja miten todellisuutemme muovaa kieltämme.  Kieli on syvällinen heijastus ihmisen olemuksesta ja kokemuksesta. Toiselle kielellinen ilmaisu on tärkeämpää kuin toiselle. Kieli on kuitenkin ehkä se tekijä, joka selkeiten erottaa ihmisen muista eläimistä.  Kun havaitsemme kielen käyttöä muissa eläimissä, tämä kiehtoo meitä suuresti, ehkä koska koemme sillon jonkinlaisen yhteyden.  Lisää jakson aiheita:  - Mitä on sisäinen puhe, miksi sellainen on ja kuinka se toimii?  - Kulttuurit, joissa on enemmän tai vähemmän värisanoja: näkevätkö tällaiset ihmiset maailman eri tavalla?  - Englannin valta-asema tutkimuksessa ja kirjallisuudessa:  Mitä menetämme, kun puheen ja kielen tutkimus tapahtuu usein vain englannin kautta?  - Monikielisyyden psykologia.  - Hahmottaako toinen maailmaa kielellisemmin kuin toinen? Entä miten visuaalisemmat ihmiset toimivat?  - Kielellisen kategorisoinnin psykologia.  Anssi Bwalya on vapaa toimittaja ja psykologian väitöskirjaopiskelija Edinburghin yliopistossa.  Hänen bloginsa löydät osoitteesta virhemarginaali.fi. Käykää kurkkaamassa! Suosittelen.  Anssin kuvan ottaja: Liisa Kallio.  Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fi/väestönsuojien_tarkastaja Miten biologinen sukupuoli on määritelty ja kuinka monta biologista sukupuolta on? Studiossa biologian dosentti Markus J. Rantala. Jakso on kuvattu 20.12.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sukusolujen koko (6:29) Lääketiede (7:49) "Synnyttävä koiras" (9:15) Biologinen sukupuoli (11:25) Sukusolujen tuottaminen (13:05) Sienet (15:24) Luonnonvalinta (16:37) Kivekset ja munasarjat (20:50) Intersukupuolisuus (23:07) Termit (27:22) Mies ja nainen (31:17) Transsukupuolisuus (33:30) Humen giljotiini (35:51) Perimä vs ympäristö (37:50) Woke ja Trump (43:17) Sukupuoli-identiteetti (46:48) Pitkät hiukset (49:58) Kulttuuri (53:58) Kieli (57:27) Yliopistot (59:34) "Miesoletettu" (1:01:23) Yhteenveto

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 142. jaksossa puretaan kieltenopiskeluun liittyviä myyttejä yliopistossa! Puhumme yliopistossa tapahtuvassa kielenopiskelusta, joka johtaa kandin- tai maisterintutkintoon. Emme siis käsittele kielitaito-opetusta, jota annetaan esimerkiksi yliopistojen kielikeskuksissa. Murramme seuraavat yliopistolliseen kieltenopiskeluun liittyvät myytit: Myytti 1 : Opiskelijat tulevat kielikouluun. Myytti 2: Jos puhuu kieltä hyvin – tai jos ei osaa vielä puhua – ei kannata pyrkiä kieltä opiskelemaan. Myytti 3: Kaikki opiskelijat ovat vieraan kielen puhujia. Myytti 4: Opiskelussa pyritään natiivimaiseen kielitaitoon. Myytti 5: Kieli ei voi olla tieteenala. Myytti 6: Kieltenopiskelijat opiskelevat tutkinnossaan pelkkää kieltä. Myytti 7: Kieltenopiskelijat valmistuvat joko opettajiksi tai kääntäjiksi. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 140. jaksossa vieraanani on Mira Kotamäki, joka on saanut valmiiksi ranskan kielen maisterintutkielmansa Helsingin yliopistossa. Mira on tarkastellut ranskan kieltä ja monikielisyyttä suomalaisessa työelämässä. Miten Mira sai kipinän ranskan kieleen? Miksi Mira halusi tarkastella monikielisyyttä maisterintutkielmassaan? Mitä monikielisyys tarkoittaa? Keitä olivat Miran tutkimuksen osallistujat? Millainen kielitaito tutkittavilla oli? Millaisia kokemuksia osallistujilla oli monikielisyydestä suomalaisilla työpaikoilla? Mikä on ranskan kielen asema suomalaisessa työelämässä? Mitä suomalaisessa työelämässä voitaisiin oppia Miran tutkielman tuloksista? Mira antaa myös vinkkejä muille tutkielmantekijöille! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Kielten oppiminen on erilaista eri-ikäisenä: lapsen aivot ovat muovautuvassa tilassa, jolloin uusien taitojen omaksuminen on helpompaa kuin aikuisena. Kuitenkin myös aikuisten aivot voidaan saada lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan vaimentamalla tiettyjen kehittyneiden aivoalueiden toimintaa, kertoo kognitiotieteen professori Riikka Möttönen Helsingin yliopistosta. Haastattelussa puhutaan myös siitä, miten kielten oppimista voisi muuten tehostaa ja ovatko erilaiset kielten oppimiseen liittyvät myytit totta vai tarua. Haastattelijana on Jari Hanska. Katso haastattelu tekstitettynä videona: https://youtu.be/ayAWQ0rbbH0 Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Ymmärrä aivojasi -tapahtumassa 17.4.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Terveys nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/terveys-nyt/terveys-nyt-2024

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Toimittaja Pasi Heikura tarttuu rohkeasti veroilmoitukseen. Sen termien merkitystä ja alkuperää avaa viestintäsuunnittelija ja kielenhuoltaja Reeta Tolonen. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä kaikkea laariin voi sataa ja lopuksi selvitetään, mitä ovat seisovat suosionosoitukset. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Moni jakaa huolen suomen kielen rappeutumisesta. Kielen muuttumista ajan saatossa pohtivat toimittaja Pasi Heikura ja Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava. Lisäksi ohjelmassa kysytään, millainen on synnytyksen jälkeinen kuherruskuukausi, ja voiko Blomberg olla ristimänimi. Ohjelmaa on toimittanut myös Tina Cavén.

Kääntäjä Rauno Sainio tuli keskustemaan Musiikkitalon kahviossa vierailleeseen Takakansi-podcastin mobiilistudioon kääntämisestä, kiinan kielestä, taustatutkimuksesta, kääntäjien näkyvyydesta ja muista tärkeistä aiheista. Kiinnostava keskustelu, joka kasvatti kiinnostusta kääntäjän työtä kohtaan ja myös lisäsi jälleen lukulistalle kirjoja. Kiitos Rauno vierailusta! Seuraa Raunon IG:stä hänen työtään: https://www.instagram.com/rauno_sainio/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Kurnuttavat sammakot, metsäpuron kutsuhuuto ja pelkästään nettiä tuijottavat ihmisapinat. Ihmisyyden haasteet, Käärijän kielennäyttö ja emännän pyllymielenosoitus. Prinssi Charlesin korvat, levottomat jalat ja lippalakin petohyönteisten menevä aukko. Koirankakat, käytetyt paristot ja muovipusseista kudotun maton kokonaishinta.Korvat läpivalaisuun,käytetyt paristot ruokakauppaan ja pienet lahoviat tervalla kuntoon. Huonohampaiset treffikumppanit, itsekudottujen muovimattojen hinta ja ylioppilasjuhlien perimmäinen tarkoitus. Polvet ei toimi, silmät ei näe ja silti pitäisi tienata 3000 euroa. Vanhanpiian vero ja epätasa-arvo taksikyytien sekä kulotuksen suhteen. Annikka Saarikko presidentiksi, rikkinäisten farkunpolvien uudelleenpaikkaus ja puolukkaa kahvin sijaan. Voimasana ilman kiroilua, ihan erityinen ristisanatehtävä ja muutama pätevä elämänohje vastavalmistuville.Paimentytön laulu. Toimittaja Mira Selander.

Nolotilan uudessa jaksossa tutustutaan kesän kynnyksellä erikoisiin mökkivieraisiin ja yritetään selvittää, mikä on hierova pölynimuri. Jaksossa selviää myös, miksi Ylen toimittaja nukahti kesken lähetyksen ja Tomi paljastaa, missä tilanteessa hän on onnistunut nukuttamaan parisuhdekumppaninsa.Noloja juttuja jakamassa Ville, Antti ja Tomi.Insta: @nolotila_podcastTikTok: @nolotilaUusi jakso perjantaisin.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Ekoteologia-aika! Alan guru, Pauliina Kainulainen (TT), vierailee uudestaan Harhaoppia-podcastissa keskustelemassa mm. seuraavista aiheista: - Mihin tarvitaan ei-rationaalisia riittejä? - Pauliinan kokemukset Aimara-intiaanien hengellisyyttä ja kristinuskoa yhdistävistä riiteistä - Jeesus shamaanina - Onko valistuksen jälkeisen ihmisen mahdollista osallistua riitteihin mutkattomasti? - Neitsyt Maria ja Äiti Maa - Mitä ajatella siitä, että Pyhästä Hengestä ei näytä olevan mahdollista puhua ilman viittausta luontoon ja elementtisymboliikkaan? - Riitit uskonnon huonoimpien puolien tiivistyksenä - Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, eläinten oikeuksien ja elottoman luonnon hyvinvoinnin yhteenkietoutuminen Toorassa - Miksi puut ovat niin tärkeä osa eri viisausperinteiden kuvastoa? - Eläinten tehotuotanto vs. muinaisen Israelin uhrit - Jos viiniköynnöksellä ei ole erillistä runkoa ja oksia, mitä Jeesus tarkoitti kutsuessaan itseään viiniköynnökseksi ja meitä oksiksi? Linkit - Tilaa Pauliina Kainulaisen teos Metsämaja - Pauliinan edellinen Harhaoppia-jakso 20. Kristinusko luonnonuskontona Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Suomea tieteen kielenä pitää kehittää kaikilla aloilla – Humanisti vastaa -podcastissa sukelletaan tieteen ja politiikan lisäksi Turun kielimaisemaan Humanisti vastaa -podcastin kolmannessa jaksossa suomen kielen yliopistonlehtori, FT, dosentti Paula Sjöblom haastaa tutkijakollegoitaan kehittämään tieteen suomenkielistä sanastoa. Englannin asema tieteen kielenä vahvistuu, mutta Paula Sjöblomin mielestä englanninkielisistä lähteistä sisältöä ei pidä aina siirtää suorina sitaattilainoina suomeen. Tärkeämpää olisi luoda kaikilla aloilla uutta tieteellistä suomenkielistä sanastoa, kuten tehtiin 1800-luvulla. Poliittisessa kielimaisemassa Sjöblom erottaa politiikan ja poliitikkojen kielen. Hän huomauttaa, että poliitikkojen kieli on usein viestintäasiantuntijoiden hiomaa tai laatimaa. Poliittiseen debattiin Sjöblom kaipaa väittelykumppania arvostavaa asennetta ja pitää vaalien välillä käytävää keskustelua arvokkaampana kuin kiivailua politiikkatenteissä äänestyksen kynnyksellä. Paula Sjöblom arvostaa elävää yleiskieltä, joka avautuu aivan kaikille. Hän ihmettelee julkisten organisaatioiden intoa muuttaa nimensä englanniksi tai ei miksikään kieleksi, vaikka julkishallinnon pitää kiinnittää erityinen huomio ymmärrettävyyteen. Turun yliopiston yliopistonlehtori puhuu myös suomen kieltä huoltavan Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen puolesta. Sjöblom arvostaa Kotusta erinomaisena organisaationa, jolla on kykyä ohjeistaa ja valvoa hyvää yleiskieltä. Pikavalintatehtävässä kielentutkija joutuu ottamaan kantaa, kumpi kelpaisi, jos vuoden nimeksi taannoin valittu Tikkurilan kirkko pitäisi korvata kansalaisten ehdotuksilla: Sagra de Tikkurila vai Jeesuksen tetra. Humanisti vastaa -äänijulkaisussa kiertotalouden kieleen perehtynyt Sjöblom korostaa sanavalintojen merkitystä asenteiden kannalta: onko arvokkaan luonnon vastakohtana keinotekoinen aina arvoton? Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Mytologia on itämerensuomalaisen perinteen sielu ja sydän, mutta mitä oikeastaan tarkoitamme mytologialla? Tässä jaksossa perehdymme viimeisten kahden sadan vuoden aikana kehitettyihin myyttiteorioihin ja lähestymme tuttuun tapaan mytologian aihetta myös tietäjän näkökulmasta. Myyttitutkimuksen pioneeri Max Müller piti mytologiaa kielen sairautena. Tässä jaksossa lähdemme olettamuksesta, että mytologiaa todella voidaan pitää kielenä. Kuuntele koko jakso ja voit itse […]

Miten työperäistä maahanmuuttoa on edistetty kuluneella hallituskaudella ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Tulisiko työperäisille maahanmuuttajille asettaa minimiansioraja ja tulisiko perheenyhdistämistä helpottaa vai vaikeuttaa? Studiossa vieraina perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Joonas Kiviranta ja vihreiden kansanedustaja Noora Koponen. Jakso on nauhoitettu 17.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hallistuskausi (4:26) Minimiraja: 3000 € / kk (10:27) Hoitolan työvoimapula (18:23) Väestön vanheneminen (21:07) Suomen houkuttelevuus (26:26) Suomen kieli (29:58) Ruotsin kieli (32:03) Kieli tekniikan alalla (35:42) Ukrainalaiset (37:16) Perheiden yhdistäminen (42:40) Maahanmuuttajanaiset (44:24) Ruotsin tie (47:20) Ansiotaso (55:48) Saatavuusharkinta (1:02:29) Syrjäytyminen (1:03:51) Julkiset menot (1:08:43) Korkeakoulut

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen pelkää suomen kielen muuttuvan ajattelun kielestä ”kyökkikieleksi” ja vaatii, että muutos estetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin teettämässä laajan selvityksen siitä, uhkaako vieraiden kielten nopea yleistyminen suomen kielen asemaa ja kehitystä. Mitä pitäisi ajatella siitä, että uudelle ostoskeskukselle annetaan englanninkielinen nimi tai että Helsingissä on ravintoloita, joissa ei saa palvelua suomen kielellä? Onko englannin kielen leviäminen joka paikkaan oikeasti kirous vai voisiko se olla myös mahdollisuus? Onko suomen kieli uhanalainen? Entä muut kotimaiset kielet? Vieraina ovat Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi.

Syyriassa syntynyt Aladdin Delli hakeutui muutama vuosi sitten pakolaiseksi Suomeen Syyrian sodan vuoksi. Hän on ehtinyt opiskelemaan suomen kieltä, mutta myös toimimaan suomen kielenopettajan assistenttina. Pasi Heikuran vieraana Aladdin Delli kertoo, millaista on opiskella suomea kuurona ja näkövammaisena aikuisena. Ohjelmassa mietitään myös, miten pipo istuu päähän ja mitä lehmän kääntyminen merkitsee. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Kevätkauden aloituksessa keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Ruben kertoo lämmittävänsä studion penkkiä vielä hetken ennen kuin uusi puheenjohtaja, toimittaja Olli Seuri, astuu suuriin saappaisiin 1.2.2023. Prinssi Harrylle sataa tukea, kun puheenjohtaja kysyy ritareiden mielipiteitä tämän muistelmista. Maija Vilkkumaa miettii, miten vartiointiliikkeiden ongelmat - väkivaltaiset stevarit – ratkaistaisiin. Kaarinan mielestä keskeistä on kysyä, millainen on se "järjestys", jota "valvotaan". Pekka Seppäsen mukaan tykistöammusten nimikointi on ongelmallista. Keskustelussa sitä pidetään mm. sekä aseapuna että tunteiden lietsontana. Kaarina Hazard on valinnut näennäisesti rauhallisemman aiheen - suomen kielen. Onko suomi hapertumassa vai ei?

Mikä on kauneinta, mitä sinulle on sanottu? Entä mikä ruminta? Näitä kahta kysymystä kirjailija Petri Tamminen on tottunut kyselemään kirjoittajakurssiensa osallistujilta. Samojen kysymysten ympärille rakentui myös “Se sano” -kirja (Otava 2021), johon Tamminen keräsi suurelta joukolta ihmisiä niitä lausahduksia, joita kukin oli päätynyt kantamaan mukanaan läpi elämän. Ihmisten jakamien muistojen kautta avautui näkymä niihin sanoihin, jotka vielä vuosikymmenten jälkeenkin polttelevat ihmissielua – hyvässä ja pahassa. Usein kuulee sanottavan, että maailma rakentuu atomeista, mutta löytyvätkö inhimillisen todellisuuden peruspalikat enemmänkin sanoista ja kielestä – kaikista niistä kerrottujen ja todeksi uskottujen tarinoiden sirpaleista, joita mukanamme kannamme ja toisillemme jaamme? Kieli on jotakin millä ajattelemme, yhteisöllisyyden perusta ja toisaalta myös tapa lyödä ihmiseen haavoja, jotka eivät välttämättä parane edes ajan kanssa. “Kieleni rajat ovat maailmani rajat”, totesi aikanaan jo filosofi Ludwig Wittgenstein. Millä tavoin maailma, minuus ja ihmisen yhteys kaikkeuteen rakentuu sanoista? Aiheesta keskustelemassa ovat kirjailija Petri Tamminen ja "Rakkaat sanat" -teoksen (TEOS 2022) kielentutkija Janne Saarikivi. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Inarinsaamelainen Niina koki teini-iässä jotain, joka muutti hänen koko elämänsä. "Päätin, että minun lasteni ei tarvitse käydä samaa läpi."

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 61. jakson vieraana journalisti-kirjailija Iida Sofia Hirvonen. Jakso taltioitiin 14.7.2022. Lataa mp3: https://bit.ly/3f9c6af Videoversio: https://bit.ly/3xTuACp Spotify: https://spoti.fi/3DUDvqJ Apple Podcasts: https://apple.co/3UG6a91 RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Alkuhämärät. Radalla. Lukemaan oppimisen välttäminen. 00:06:58 Kielellisen tuolla puolen. 00:12:39 Biletyksen kognitiiviset ja ritualistiset ulottuvuudet. 00:19:45 Alkoholin henki. 00:24:40 Itsekurin juuret ja rajallisuus. 00:31:14 Vaikeasti sanallistettavien kokemusten sanallistaminen. 00:33:54 Iidan romaani ja muistiinpanot. 00:39:41 Iidan suhde elämään, tuomitseminen, liikaa ymmärtäminen. 00:44:26 Heimoutuminen ja kantaaottavuus. 00:49:45 Kirjoittaminen internetin aikaan. Möläyttelyn seuraukset. 00:53:32 Sisällön tallentumisen ja tuhoutumisen vaikutukset. 00:58:11 Some, netin logiikka ja uutisotsikot. 01:03:22 Filmikamera ja avioliitto kompleksisuuden vähentäjinä. 01:05:34 Polyamoria ja ihmissuhdeanarkia. 01:13:30 Suhdemallien moninaisuus ei uhkaa ydinperhettä tai avioliittoinstituutiota. 01:21:20 Taantumuksellisuus, fasismi, nihlismi ja konservatiivinen trollaus. 01:29:58 Vitaalisuus ja lenkkimakkara. 01:36:26 Yksilö, yhteiskunta, terveys ja totalitarismi. 01:43:27 Oikeistolainen ja vasemmistolainen ihmiskuva. 01:46:31 Yksilön ja yhteiskunnan vastuu? 01:50:17 Perustulo. Yrittäminen ja haahuilu. 01:58:30 Fasismi merkityksen lupaajana. 02:03:07 Onko työn oltava työlästä? Moolok. 02:09:10 Työn määrittelyn ympäripyöreys. 02:18:16 Somejen skrollaaminen työnä. 02:21:24 Softien ja aivojen teknologinen rajoittaminen. 02:27:05 Yön ja päivän energiat. 02:37:01 Max Richterin Sleep ja kaunis kaavoittuvuus. 02:40:04 Päihteiden vaikutusten ja kirjon integrointi. 02:43:55 Miksi psykedeelit kiinnostavat? 02:50:11 Äärioikeistohipit ja elämänmuutokset. 02:59:06 Psykedeelejä on vaikea lokeroida ja tulkita. 03:07:14 Psykedeelit ja yhteiskunnallinen muutos. 03:13:07 Voiko hype vähentää psykedeelien hoitotehoa? 03:23:04 Psykedeelit ja internet rakentaa ja tuhoaa. 03:27:33 Moolok valjastaa kaiken. 03:33:21 Hierarkiattomien tilojen haasteet. 03:41:17 BDSM ja oikeus alistua elokuvaohjaajan valtaan. 03:42:05 5-MeO-DMT, gurut, äärimmäiset psykedeelirituaalit ja suostumus. 03:48:35 Mitä valta on? Syntyykö valtioita vääjäämättä? 03:56:00 Ukraina ja nopeat mielipidemuutokset. 04:05:32 Moniääninen sotapuhe. 04:14:23 Ihmisen ja teknologian sulautuminen ja transhumanismi. 04:18:20 Xenofeministinen manifesti. 04:24:09 Vanheneminen ja iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoäidin kanssa eläminen. 04:27:22 Luonnollisten kategorioiden muovaaminen ja sen ihmiskeskeisyys. 04:33:23 Kieli ja uusien puhetapojen kehittäminen. 04:37:34 Voiko teknologioita yhteisellä päätöksellä pysäyttää? 04:40:28 Missä vaiheessa kapitalismia ei voi enää sanoa kapitalismiksi? 04:45:34 Loppulyhyet. Iidan Instagram https://www.instagram.com/interneiti/ Iidan Twitter https://twitter.com/interneiti ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Kiely Rodni was found in her submerged vehicle by a volunteer group that specializes in solving cold cases and finding missing persons who might be submerged underwater. Adventures With Purpose was able to find Kieli and Her car almost immediately and what they reported about the state of that vehicle was concerning to say the least. Let's take a look. (commercial at 10:20)to contact me:bobbycapucci@protonmail.comsource:https://lawandcrime.com/high-profile/it-looks-suspicious-searchers-who-found-kiely-rodni-say-her-body-was-in-back-seat-windows-were-down-in-her-submerged-upside-down-vehicle/

Kiely Rodni was found in her submerged vehicle by a volunteer group that specializes in solving cold cases and finding missing persons who might be submerged underwater. Adventures With Purpose was able to find Kieli and Her car almost immediately and what they reported about the state of that vehicle was concerning to say the least. Let's take a look. (commercial at 10:20)to contact me:bobbycapucci@protonmail.comsource:https://lawandcrime.com/high-profile/it-looks-suspicious-searchers-who-found-kiely-rodni-say-her-body-was-in-back-seat-windows-were-down-in-her-submerged-upside-down-vehicle/

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Ruotsin ainoa suomen kielen professori kertoo, miten hän on valloittanut kielen toisensa jälkeen myös suomen kielen. Joulukortista se alkoi, polku johti professuuriin ja matkoihin ympäri maailmaa. Jarmoa kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen uudelleen.Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui työn tekoon ja kehitti itselleen työhulluuden taakan vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi."Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista." Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Keskustelimme Marika Koskisen kanssa mm. kielen merkityksestä kirjoissa, lukemisen muuttumisesta elämän varrella sekä merkittävistä kirjoista. Jaksoon tuli siis kuin varkain paljon eri tyylisiä kirjavinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Kiitos Marika vierailusta! --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Kieli ülikooli emeriitprofessor Hain Rebas: "Peetri ajal tuli muidugi see plaan, et valitseda Läänemerd ja et keelata Läänemeri teistele." See mare clausumi printsiip Vana-Rooma õiguses on Hain Rebase sõnul läbiv joon Vene välispoliitikas.

Te kysyitte, me vastasimme! Q&A -jakson ensimmäisessä osassa Loviisa ja Marika vastaavat kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin. Käsittelyssä mm. kieli ja kömmellykset, työ, RAKKAUS ja deittailu (you asked for it!) sekä muoti ja trendit! Kumpi hyppäsi laskuvarjohypyn tokilla treffeillä? Voitaisko me kuvitella perustavamme perhettä Ruotsiin? Mitkä vaatteet ovat tukholmalaisten must have -juttuja vuodesta toiseen? Kenet Ruotsi-influista kutsuismmie podivieraaksi? Nyt mennään! @eisaapeittaapodcast 

Radio Novan Aamussa muisti on koetuksella ja nostetaan erinäisiä eläimiä pöydälle. Millainen runo löytyy Minnan repusta ja mitä mieltä Aki on siitä, sekä molemmille selviää millaisen retken Markus on järkännyt keväälle. Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Muiden eläinten kommunikaatiokyvyt ovat nousseet esiin luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Asiaa voi kuitenkin tutkia myös toiselta kannalta, siitä, miten ihmiset puhuvat muista eläimistä ja millaista kieltä ihmiset käyttävät. Millaisia pronomineja eläimistä käytetään ja kuinka tuotantoeläimiltä riisutaan yksilöllistävät nimet? Muun muassa näitä teemoja Rea Peltola kollegoineen on tutkinut. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mitä merkitystä on sillä miten me puhumme? Voiko kristitty puhua pahaa, kirota, panetella, juoruta, pilata toisen maineen ja silti iloisesti mennä ylistämään Jumalaa? Käsittelemme tässä jaksossa puheen merkitystä ja sitä miten voimme hallita kielemme. Voit antaa palautetta tai tukea työtämme osoitteessa https://www.om.org/fi/podcast

Tässä jaksossa vieraana on kielitietelijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi. Istuimme hänen kanssaan nauhoitustupamme pöydän ääreen keskustelemaan eri- ja samanmielisyyden dynamiikasta sekä siitä, miksi suomalaisen politiikan ja kulttuurin skandaalit ovat Saarikiven mielestä jotain hyvin ”ekstreemiä”. Keskustelukulttuurista ja politiikasta keskustelu versosi siihen, mitä oikeastaan piilee Pohjolassa yleisesti ihannoidun tavallisuuden ja harmauden taustalla. Pohdimme myös sitä, kumpuaako tämä, ja lukuisat muut kulttuurimme ominaispiirteet, jo vuosisatojen, tai kenties vuosituhansien takaa - kulttuureista, joiden kielikin on aikaa sitten vaipunut unholaan. Löylyosiossa käymme läpi kielen vaikutusta mieleen. Muokkaako kieli meitä, me kieltä vai meneekö vaikutus kenties molempiin suuntiin? Kysymme myös, miksi lukuisissa kulttuureissa juuri suullista tapaa välittää tietoa pidetään ylivoimaisena, ja miten kehomme voi olla kielen ja tiedon välittämisen välineenä. Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity/ - Kääpä Forest: https://www.kaapaforest.fi/ - Kääpä Health: http://kaapahealth.fi/ - Overtonin ikkuna: https://fi.wikipedia.org/wiki/Overtonin_ikkuna - Robert H. Nelson - Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: https://www.adlibris.com/fi/kirja/lutheranism-and-the-nordic-spirit-of-social-democracy-9788771842609 - Max Weber: https://en.wikipedia.org/wiki/Max_Weber - Suomalais-ugrilaiset kielet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet - Itämerensuomalaiset kielet: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4merensuomalaiset_kielet - Kantaurali: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kantaurali - Mail on Sunday: Nobel Prize Genius Crick Was High on LSD When He Discovered the Secret of Life: https://maps.org/2004/08/08/nobel-prize-genius-crick-was-high-on-lsd-when-he-discovered-dna/ - Friedrich August Kekulé von Stradonitz: https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_August_Kekul%C3%A9_von_Stradonitz - Ouroboros: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ouroboros Jakson kuva: Jani Laukkanen

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 55. jakson vieraana työterveyshuoltoon ja unilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Vilho Ahola. Jakso taltioitiin 29.9.2021. Videoversio: https://youtu.be/7oaLjnuB8o0 Apple Podcasts: https://apple.co/3EdbpU8 Spotify: https://spoti.fi/3H1Mvsn RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:13 Esittely. Vilhon lähestymistapa lääketieteeseen ja lääkärin työhön. 00:06:09 Nykytyömaailman uudenlaiset kuormitukset ja niiden hallinnointi. 00:16:35 Hyvinvoinnin ja kärsimyksen juuret. 00:20:14 Ken Wilber, integraaliteoria ja integraalinen ajattelu. Armeija ja itsetuntemus. 00:28:10 Moninäkökulmaisuus. Kompleksisuus- ja systeemiajattelu eri tieteenaloilla. Epälineaariset sairaudet. 00:36:21 Mielenterveysongelmien verkostomalli. Miesten seksuaalihäiriöt. 00:45:23 Wilberin kvadranttimalli. 00:54:38 Subjektiivisen ja objektiivisen yhteensovittamisen haasteet. Kieli todellisuuden kehystäjänä. 01:05:22 Tieteen ja kirkon liitto uusplatonismia vastaan. Merkityksellisyyden kriisi. 01:12:29 Meditaatio ja monismi. Vilhon allergia kognitiotiedettä kohtaan. 01:21:13 Pratityasamutpada eli ilmiöiden yhteiskehkeytyminen. Intersubjektiivisuus. 01:26:21 Hyvinvointi sosiaalisena ilmiönä. Auttajan oman hyvinvoinnin merkitys auttamistyössä. 01:33:16 Lääketiede ja itsetutkiskelu. Tieteellinen osaaminen ei takaa soveltuvuutta potilastyöhön. Uomaelämä. 01:44:40 Nykymaailmassa tarvittavat taidot ja niiden opettaminen. Teollisen sivilisaation romahdus. 01:52:28 Kannustimien merkitys yksilöiden ja yritysten valinnoissa. Nahka pelissä ja syntytieto. 02:03:04 Teknologia ja viisaus. Hyveet. Hyvät lenkkarit. 02:15:04 Aikuisten psykologinen kehitys, hierarkiat ja sorto. 02:30:24 Onko parempi auttaa useampaa vähän kuin harvaa paljon? Efektiivinen altruismi ja kärsimyksen vähentäminen. 02:46:46 Wilber ja yhteiskunnalliset kehitysasteet. 03:03:00 Modernismi, postmodernismi, metamodernismi. Arvorelativismi. Näkökulma-absolutismi. 03:16:14 Kehitysasteiden välisten kitkojen ymmärtäminen. Etuoikeudellisuus. 03:29:13 Keskustelu jazzina. 03:32:32 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Kokonaisvaltaisuus Kognitiivinen ergonomia Ajanhallinta Reduktionismi Näkökulmaneljännekset Kartesiolainen dualismi Tekoäly Koulujärjestelmä Resilienssi Kehityspsykologia Valta Välittäminen Esi/jälki-virhepäätelmä Etuoikeudellisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: Podcast Jani Kajanojan kanssa https://youtu.be/4BH9mb8gnzk Vervaeken ja Henriquesin Untangling the Worldknot of Consciousness https://youtu.be/bD6Szbf1cHo Podcast Elisa Aaltolan kanssa https://youtu.be/52tu9reQ9Zk Vilhon Facebook-sivu https://www.facebook.com/vilhoaholamd ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Kielen yhteydestä nationalismiin kertoo Barcelonassa työskentelevä lingvisti ja filosofi David Lobina. Hänen mukaansa kansallisvaltiot ovat yhdenmukaistaneet Euroopan kulttuurista moninaisuutta ja tuhonneet eläviä paikalliskieliä. Uuden Moniääninen Eurooppa -ohjelman on toimittanut Hannu Reime. Ohjelmasarjan tuottaja, lukija ja editoija on Jorma Mattila.

Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo. www.utu.fi/tiedelinja

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin. AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista. Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808

Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien.

Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää? AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti.

Nuori kääntämisen opiskelija ei osannut aavistaa, mikä onnenpotku häntä kohtasi, kun hän sattuman kautta sai käännettäväkseen J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -fantasiaromaanin. Pasi Heikuran tekemässä haastattelussa merkittävän uran englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjänä tehnyt Kersti Juva tunnustaa, että koko hänen uransa seisoo Tolkienin harteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

YleX Aamun Viki ja Köpi suorana Yle Areenassa arkisin 06:30!

Kun koira oppii kielen, se tyhmenee. Silti se on parasta, mitä meillä on sille antaa. Kieli ylläpitää vakautta maailmassa, sanoo Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

4.SANAT - sinun on valta, voima ja kieli.Millainen vastuu meillä on sanoistamme?Millä ehdoin Jumala valtuuttaa, ts. antaa meille valtaa?Mitä on "profetoiminen"?Omaan elämään profetoiminen, mitä se on?Miten paholaista voi vastustaa?Millainen on kaksiteräinen miekka, ja miten se liittyy hengelliseen sodankäyntiin?

Tässä jaksossa puhutaan rakkauden kielestä. Kerrotaan omakohtaisia kokemuksia mitä oivalluksia kirja on tuonut parisuhteeseen. Onko meillä samat rakkauden kielet kumppanien kanssa? Miten rakkauden kieli on auttanut riita tilanteiden selvittämisessä? Linkki rakkauden kieli testiin: https://www.5lovelanguages.com/quizzes/couples-quiz/

Onko sulla rakkauden kieliongelmia? Tiedätkö edes mikä on sun rakkauden kieli? Tässä jaksossa valerakkaustohtorimme avaavat rakkauden kielien salaiset arkut. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Minkälaista on siirtyä suuryrityksestä yrittäjäksi? Jaksossa vieraaksemme saapuu Jenny Jeskanen, joka on Lingua Finnomedican toimitusjohtaja. Käymme Jennyn sekä vierailevien tähtien (kahden kakadun) kanssa läpi parhaat oppitunnit siitä, minkälaista on siirtyä työntekijästä yrittäjäksi ja yrittäjästä työntekijöiden lukumäärän kasvaessa yrityksen toimitusjohtajaksi. Kuunneltuasi jakson saat kuulla muun muassa, mikä on toimitusjohtajan tärkein taito. Jenny kumoaa myös uransa alulla useita askarruttavan näkökulman - Jos lähdet urallasi yhteen suuntaan, se ei sulje toisia suuntia missään nimessä pois. Jakso on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kanssa. Muistathan seurata meitä uudella instatilillämme @milleniaalipodi , jotta päästään keskustelemaan jaksosta sun kanssa!

Miten megalomaanisesta sinkoilusta ja useista kiinnostuksenkohteista päätyy omannäköiselle uralle? Tässä yhteystyöjaksossa Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen kanssa saamme vieraaksi Viivi Käiväräisen. Jaksossa keskustelemme mm. siitä, miten hyvä suomen kielen taito sekä omannäköiset sivuaineet tarjoavat hyvät lähtökohdat lähes mille tahansa uralle. Saamme Viiviltä lisäksi näkökulmia rohkeuteen sekä omien uskomuksien rikkomiseen. Podimme myös, onko itsetutkiskelu avain onnelliseen elämään.

Kielitieteellinen antropologia tutkii ihmisyhteisöjen tapoja kommunikoida kielen välityksellä. Sen erottaa muista kieltä tutkivista tieteenaloista kielten tarkasteleminen ensisijaisesti osana niiden sosiaalista ja kulttuurista kontekstia. Kielen ja maailman välisen suhteen pohtiminen on yksi alan keskeisistä kysymyksistä.

Kauden päätösjaksossa jaetaan kokemuksia elämästä uudella kielialueella, kielikömmähdyksiä sekä ihmetellään oman suomen kielen rappiota. Julia ja Mirka vertailevat millaisia haasteita uusi kotikieli on tuonut vastaan, ja miltä tuntuu muuttaa maahan jonka kieltä osaa yhden alkeiskurssin verran. Miten asiat sujuvat jos osaa kieltä jo teoriassa? Onko tilanteita joissa google translate tai wikipedia ei auta? IG: Mumamupod © Sound effects by dobroide via freesound.org. CC BY 3.0 License: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/legalcode 20190301.moo.wav: https://freesound.org/s/462770/ and 20160529_forest.with.cuckoo.05.wav https://freesound.org/s/346925/

Aku Ankka -lehti täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alussa pelkkänä lasten viihteenä pidetty sarjakuva on myöhemmin nähty myös omana taidemuotonaan ja sillä on ollut vaikutusta kieleemme. Lehden kieli onkin ansainnut palkintoja. Aristoteleen kantapäässä on vieraana Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä, joka on tehnyt tutkimuksen nimeltään Nauran itseni tärviölle, huumorin muodostuminen Aku Ankka -lehdessä. Miksi Aku Ankka on niin hauska? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa avataan näkökulmia siihen, miten henkilökohtaisesti Jumala meille puhuu. Hengellisessä ja kaikessa kasvussa vertaistuki on erittäin tarpeellista. Puhetta on myös siitä, miten kasvamme tai oloudumme omaksi itseksemme. Kristityt elävät huomaamattaan omissa kuplissaan, siksi heidän puheensa saataa olla omituista. Tarvitaan palvelevaa rakkautta, toisen kuuntelemista ja vasta sitten puhetta. Näistä näkökulmista koostuu tämä uskon askeleita ohjelmasarjan jakso. Tämän jakson ensimmäisessä osassa puhutaan siitä, miten Jumala saattaa puhua ihmisille myös unien kautta. Matti Mäkinen kertoo siitä, miten hän välillä näkee unta lentämisestä. Tämä liittyy jotenkin uskon rohkeuteen ja Jeesukseen luottamiseen. Kun emme ole omassa varassamme, niin on helpompaa elää. Matti avaa myös hyvin tärkeän näkökulman viljan kasvamisen kautta. Kasvaessaan pellolla viljan korret kasvavat suunnilleen samaa tahtia. Samalla ne tukevat toisiaan. Yksinäinen korsi voisi tuulessa taittua, mutta kasvaessaan yhdessä ne antavat tukea toisilleen eivätkä taitu tai lakoonnu niin helposti. Ohjelman toisessa osuudessa Rosa Nyman puhuu Virpi Nymanin haastattelussa omaksi itsekseen kasvamisesta tai oloutumisesta. Tämä pohdinta alkoi, kun eräs nuorempi ihminen kysyi Rosalta, että milloin hän on tullut omaksi itsekseen vai onko hän aina ollut oma itsensä. Kasvussa omaksi itsekseen on kysymys siitä, että me vähitellen hyväksymme sen, millaisia olemme. Iloitsemme vahvuuksistamme ja hyväksymme heikkoutemme. Sitten suostumme elämään niiden kanssa. Elämä on matka, joka muuttaa meitä koko ajan. Emme tule koskaan valmiiksi, mutta ehkä hiukan kokonaisemmiksi. Tällä matkalla mokat voivatkin olla lahjoja ja kasvun mahdollistajia. Kuultavissa on todella mielenkiintoinen ja hoitava keskustelu. Ohjelman kolmannessa osuudessa Sari Paavilainen kertoo Kansan Raamattuseuran kouluttaja Kristiina Nordmanin kanssa keskustellessaan siitä, miten me kristityt helposti alamme elää omassa kuplassamme. Sari teki aikanaan vankilatyötä ja toimi evankelistana. Hän luuli osaavansa puhua evankeliumia toisille ymmärrettävällä tavalla. Viimeiset viisi vuotta hän on saanut elää ympäristössä, jossa uskon asiat eivät ole tuttuja. Hän on saanut palauttetta, etteivät ihmiset ymmärrä mistä Sari puhuu. Hän on oivaltanut rakkaudellisten tekojen ja huolenpidon merkityksen. Kun luottamus rakentuu, niin tuolla luottamuksen sillalla voidaan puhua myös Jumalasta ymmärrettävämmällä tavalla. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

In this episode we talk about language - and beer! - mostly language, but also beer! Pseudo-anglicism, the native language of Torne Valley - "Meän Kieli", words that cannot be translated into other languages are some of the topics we cover this week (we also talk about beer). IG: bjosseandlillipodcast Website: bjosseandlillipodcast.com Patreon: patreon.com/bjosseandlilli --- Send in a voice message: https://anchor.fm/bjosseandlilli/message