Podcasts about ihmisen

Ensiesitys Radio Deissä 5.4.2023

Voiko kaiken automatisoida? Tai kannattaako edes yrittää? Tässä jaksossa pureudumme automaation mahdollisuuksiin, sudenkuoppiin ja siihen, milloin ihminen on yhä paras integraatio (00:00) Intro (01:00) Aiheeseen (02:38) Prosessien automatisointi ja sen haasteet (09:47) Ihmisen rooli automaatiossa (19:20) Prosessin optimointi (23:17) Yksinkertaisuus ja toistettavuus (32:05) Loppusanat

Ihmisen reaktioaika on noin sekunti. Fort Transitin uuden plugarin kymmenisen sekuntia, jos pitkiä valoja haluaa päälle automaatiolla. Se on pimeällä moottoritiellä pitkä aika, jossa ehtii taittaa satoja metrejä matkaa. Tuoreita autouutuuksien koeajokokemuksia kertovat Arttu Toivonen ja Henri Posa. Ford Transitin plug-in hybridin lisäksi jaksossa kuullaan tunnelmia myös Skoda Enyaqista, Jeep Avenger 4xe:stä ja Dacia Bigsteristä.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kansa on puhunut ja Sotaa ja historiaa podin parivaljakko vastaa! Paljon pyydetty jakso sotakoirista on vihdoin täällä. Tässä jaksossa siis käymme läpi ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä pitkän taipaleen aina historian aamuhämäristä, läpi taistelukenttien ryskeen, aina tähän päivään asti. Jos pidit jaksosta, podcastia voi tukea rahallisesti ostamalla meille kahvikupposet osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

”Ihmisen ei kuulu olla koko ajan aivan saatanan poikki.”Mitä tehdä, jos on jatkuvasti väsynyt ja uupunut ja tunnelin päässä ei näy valoa? Miten omaa tilannetta voi lähteä muuttamaan?Elämme suorittamista ja tehokkuutta ihannoivassa yhteiskunnassa, missä olemme tottuneet siihen, että meitä kannustetaan suorittamaan ja sitten palkitaan siitä. Tämä on niin perustavaa laatua oleva ajatus, että vaikuttaa väistämättä toimintaamme myös vanhempina. Jatkuva suorittaminen ja ympäristön odotukset uuvuttavat. Ja välillä uupumus ei näy päällepäin, jolloin kyseessä voi olla korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus.Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoinen keskustelu, missä vieraana hyvinvointikapinallinen Katri Kilpiäinen. ”Sinun ei tarvitse jaksaa paahtaa.”

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

200IQ Tekoäly ohi ihmisen | Alasaarela | #neuvottelija 307. Tekoälykehitys ohittaa ihmisen ajattelukapasiteetin viimeistään kahden vuoden sisällä, arvioivat Anthropicin Dario Amodei (Claude) ja OpenAI:n Sam Altman (ChatGPT). AI-mallien teho paranee erikoistumisen, paremman päättelyn, mm. Deepseek-mallin tuoman paremman prosessorien käytön sekä muistin ja konteksti-ikkunan laajentumisen myötä.Mikko Alasaarela käytti vuodenvaihteen maanisesti kokeilemalla uusimpia tekoälymalleja. Kokemus sai hänet vakuuttuneeksi miksi ihmistä älykkäämpi tekoäly näyttää lähes varmalta ja pohtimaan miten se vaikuttaa meihin.Yksi hevosvoima ei riitä juuri mihinkään. Mitä käyttöä on yhdellä ihmisälyllä?Sami lisää tekoälyn ohjeistaminen 3D-malliinsa (delete, delegate ja do) retoriikan, johtamisen ja neuvottelun kaltaiseksi kriittiseksi taidoksi.#neuvottelija Sisäpiirissä pohditaan ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä myös nuorten kannalta.Liity kanavalle ja katso Sisäpiiri: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Cityn aamussa tänään Samuel tökkii salassapidon häilyvää rajaa. Ihmisen parhaan ystävän paikkaa pohditaan ja lusikassa ollaan. Japanilainen WC-pönttö kiehtoo monesta eri syystä ja oluen hinnan kipurajakin on alkanut löytymään. Tulevaisuuden Suomessa ollaan viinin edelläkävijöitä.

Ilkka ja Sesse Koiviston kirjoituskokoelma Ihmisen ääni ilmestyi jo vuonna 1978, mutta monet sen havainnot nykyajan elämänmenosta ovat yhä ajankohtaisia. Lukijana on Maaria Holma. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara.

Ilkka ja Sesse Koivisto tunnettiin Korkeasaaren eläintarhan pitkäaikaisina pyörittäjinä ja tietokirjailijoina. Vuonna 1978 heidän kirjoituksiaan julkaistiin WSOY:n sarjassa Ihmisen ääni. Kirjoitukset tulivat luettaviksi sähköisessä muodossa toissa vuonna. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on Maaria Holma.

Tässä jaksossa pureskellaan hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tilanteita, joissa onnistuminen tuntuu vaikealta ja haluaisi kuitenkin onnistua tekemään oikeita valintoja ja saada tuloksia aikaan. Käydään läpi mm. miten päästä yli tilanteista, joissa tekeminen jää kesken koska tuntuu niin vaikealta? Mitä tehdä kun tuntuu, että itsessä on jotain vikaa kun elämäntapamuutos ei meinaa onnistua? Mitä hyvää ja huonoa sosiaalinen media voi antaa treeniin, ravintoon ja palautumiseen? Millaisia ovat turvalliset ja toimivat keinot mennä epämukavuusalueelle? Mitä tarkoittaa itseä toteuttava ennuste ja mielen ylivalta? Millaisia mielen taitoja hyvinvointia varten kannattaisi opetella? Onko nykyään liikaa painotusta onnellisuuden tavoitteluun ja täydelliseen elämään? Voiko liiallinen itsereflektio ja asioiden "kelailu" kääntyä itseään vastaan? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pureskellaan psykologi Heidi Luoman kanssa. Optimal Performance Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Heidi Luoma IG: https://www.instagram.com/psykologi.heidi/ Verkkosivu https://www.aichologist.io/

Automatkalla tai avaruudessa aika kuluu hitaammin kuin paikallaan seisten. Kuulostaako kummalta? Tämä johtuu Einsteinin suhteellisuusteorian mukaisesta aikadilaatiosta eli aikavenymästä. Mutta mitä aika oikein on ja miksi se voi venyä? Mitä käytännön merkitystä ilmiöllä on esimerkiksi kännykkänavigoinnissa? Entä olisiko aikamatkailu mahdollista? Ihmisen kokemus ajasta on hyvin kehollista; ihmisellä on sisäisiä kelloja. Miksi elimistömme mittaa ajan kulumista? Haastateltavina fysiikan professori Kimmo Tuominen ja lääketieteen dosentti Tarja Stenberg. Toimittajana Mari Heikkilä.

Kääntäjä Taru Salminen tuntee korealaisen kulttuurin ja historian ja sitä kautta teosten taustoittamisen. Miten hän kuvailisi sitä historiaa, johon Han Kangin teokset Ihmisen teot ja Älä jätä hyvästejä liittyvät. Häntä kiehtoo se että viimeisimmän teoksensa syntyprosessissa, Han Kang on oikeasti nähnyt samanlaisen unen, jolla Älä jätä hyvästejä-romaani alkaa ja hänen ystävälleen on käynyt samanlainen onnettomuus kuin teoksen Inseonille. Mitä tämä kertoo Han Kangin suhteesta todellisuuteen ja tarinaan? Han Kangin esiintyminen Pariisin kirjamessuilla estettiin vuonna 2016, presidentti kieltäytyi onnittelemasta häntä Man Booker International-palkinnon johdosta. Mistä tämä kertoo? Keskustelemme myös lumen merkityksestä hänen teoksissaan. “Romaani on kauhea. Silti ajattelen: Se on ehkä paras tänä vuonna lukemani romaani. Haluan, että monet muut lukevat sen, eivätkä pidä sitä rangaistuksena, vaan palkintona. Jos joku kysyisi minulta, kenen pitäisi saada Nobelin kirjallisuuspalkinto vastaan ​​Han Kang". Näin Pia Ingström kirjoitti Hufvudstadsbladetissa muutama päivä ennen Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistamista. Vieraina ovat kirjallisuustoimittaja Pia Ingström ja kääntäjä Taru Salminen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Ihmisen iän arvioiminen ei aina ole helppoa, mikä saattaa aiheuttaa kiusallisia ja huvittavia tilanteita niin baarien ovilla kuin kauppojen kassoilla.

Katedraaleja, munkkeja, nuoria laulavia tyttöjä ja pääkalloja. Voimaa ja herkkyyttä. Ihmisen rajallisen elämän tutkimista, Van Goghin, Hugo Simbergin, Marianne Stokesin ja lukuisten kansainvälisten taiteilijoiden kautta. Ateneumin näyttely Gothic Modern – pimeydestä valoon avaa henkisemmän näkökulman moderniin taiteeseen. Kotona viihtyvä Marcel Proust jopa poistui kodistaan kiehtovien taidenäyttelyjen takia. Näyttelyn taiteilijat elivät kiihkeässä maailmassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja hakivat henkisyyttä keskiajan taiteesta. Elettiin dekadenssin ja fin de sièclen aikakautta, jota leimasi yhteiskunnalliset mullistukset, sodat ja uudet keksinnöt, lentoliikenne ja radium. Levottomuus ja teknologian kehitys ajoivat taiteilijat sielun ja ruumiin äärelle. Taiteilijat pohtivat teoksissaan kuolemantanssia, luonnon uudistumiskykyä kukkien muodossa ja luostarielämää. Taiteilijat etsivät keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteesta keinoja ilmaista modernia ja hämmentävää kokemustaan ajastaan, individualismista ja seksuaalisuudesta. Mitä kaikkea he kätkivät näihin teoksiin? Näyttely perustuu kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen, jonka Ateneum käynnisti vuonna 2018 yhdessä professori Juliet Simpsonin kanssa. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, joka on tutkinut aihetta ja kuratoinut näyttelyn sekä Marja Lahelma, joka on ollut mukana kirjoittamassa näyttelyyn liittyvää julkaisua. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Gothic Modern 26.1.2025 asti Ateneumissa.

Ikääntyminen on biologinen fakta, mutta siihen liittyvät stereotypiat saavat aikaan paljon haittaa ihmisten elämässä ja työurilla. Nuoruutta palvova yhteiskunta ja kulttuuri aiheuttaa paineita kaikenikäisille. Nuoruutta ihannoidaan ja ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana heti, kun parinkympin ikä on ohitettu. Se tuntuu ikävälle ja luo jonkinlaista painetta iän karttuessa, kertoo siis kolmekymppinen nimimerkki Nainen Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Työmarkkinoilla minua ei enää noteerata ja TE-palveluistakin vahvistetaan, että ikä on usein este työllistymiselle. Olen päättänyt kouluttautua toisiin tehtäviin, kertoo 60-vuotias nimimerkki Milla. Ihmisen oppimiskyvyllä ei ole parasta ennen päivänmäärää. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Muller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Aapo Laakso ja Leena Mattila Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Kilpi, Eeva (2024) Tähdet ovat alkaneet näkyä – Eeva Kilven muistikirjat. WSOY. Haidt, Jonathan (2024) Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita.

Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle. Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa. Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan. Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. Toimittajana on Ville Talola.

Raamattutunti 07.08.2024: Lauri Lankinen & Petrus Leppänen

Hän tuntee meidät ja tietää meidän alkumme, muistaa, että olemme maan tomua. Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Polvesta polveen ulottuu hänen uskollisuutensa kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan. Psalmi 103: 14-18Seurassasi on Kirsi Jokela

Kaupallinen yhteistyö: Nextory

Kriisivaihe on osa ihmisenä kasvamista – vieraana Katya Maantaika | Tässä Toivon tuoja -sarjan jaksossa vieraanani on Katya Maantaika. Miten Katya aikanaan päätyi psykiatriseen hoitoon? Mikä hoidossa järkytti? Miten hän nyt suhtautuu ihmiselämän kriiseihin? Muun muassa näistä aiheista Katya jakaa ajatuksia tässä jaksossa. Kriisivaihe on osa ihmisenä kasvamista – vieraana Katya Maantaika Katya on yhtenä […] The post Kriisivaihe on osa ihmisenä kasvamista – vieraana Katya Maantaika appeared first on Astetta parempi elämä.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Perinnekouluttaja ja perinnefilosofi Sami Nuora pureutuu jaksossa traumatyöskentelyyn, arkkityyppeihin ja miehen roolin tässä välillä juurettomassa maailmassa. Sivuamme myös psykedeelien vaikutusta hyvinvointiin ja ihmisen henkiseen matkaan. (00:00) Jakso alkaa (00:19) Samin esittely (04:42) Miesten parisuhde- ja tunnetaidot (08:36) Miksi miehet ovat nyt valmiimpia kohtaamaan tunnelukot (10:30) Miksi naiset ovat edellä tunteiden suhteen (14:10) Arkkityypit (32:59) Miten oman arkkityypin voi oivaltaa (35:31) Ihmisen kasvu nykypäivänä (39:56) Kasvilääketiede (41:48) Psykedeelit (46:35) Aikuistuminen (53:12) Kasvatus (56:15) Kenelle psykedeelit ei käy (59:25) Parantuminen (01:02:39) Loppupuhe

Toimittaja Pasi Heikura käy jalostusjohtaja Merja Veteläisen kanssa läpi tuttujen viljojen lajikkeiden eksoottisia nimiä. Ohjelmassa tutkitaan myös käsilaukun soveltumista vaatekaapin kulmakiveksi ja lopuksi kysytään, onko vaikeneminen aina kultaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Perfektionismi ei vie pitkälle. Täydellisyyden vaatimus on kuitenkin läsnä kulttuurissamme valitettavan usein. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että virheiden myöntämisestä on tullut vaikeampaa ja vaikeampaa. Omaa onnellisuuttaan ei kannata sitoa täydellisyyteen – ellei sitten jostain erityisestä syystä halua olla jatkuvasti onneton. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Nina Pyykkönen, erikoispsykologi PsL, yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti, työnohjaaja, jungilainen coach ja ekoterapeutti kiinnostui trauman vaikutuksista tiedostaessaan sen, miten kokonaisvaltaiset seuraukset emotionaalisella traumalla voi olla. –Trauma koskettaa meidän koko olemustamme, ei pelkkää mieltä. Traumatisoituminen ei myöskään tarkoita vain joutumista kaltoinkohtelun kohteeksi tai väkivallan uhriksi. Ehkä tavallisinta traumatisoitumista on se, että lapsena ei tule kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, Nina pohtii. –Traumasensitiivisyys on sen ymmärtämistä, miten ihmisen mieli toimii. Se on yhtäältä kehityksellisen trauman syntymisen ja vaikutusten ymmärtämistä, ja toisaalta kykyä mentalisoida toista: tiedämme, että emme voi tietää mitä toisen mielessä on, mutta silti tämän pohtiminen ja uteliaisuus on arvokasta. Ihmisen kokemukset ja sisäinen maailma eivät useinkaan näy päällepäin, mutta ponnistelu niiden tavoittamiseksi ja toisen (ja itsen) ymmärtämiseksi on ihmisyyden ytimessä, Nina selventää. – Jos työskennellään kipuja kokeneiden ihmisten kanssa, myös ammattilaiset joutuvat trauman vaikutusten kanssa tekemisiin. Siksi on todella tärkeää tunnistaa ja tiedostaa oma historiansa riittävällä tasolla. Teoreettinen koulutus on tietenkin tärkeää, mutta omien asioiden psykoterapeuttinen käsittely on ollut korvaamaton työväline, Nina jatkaa. – Ihmisyyden syvätasot ovat aina kiinnostaneet minua. Minua vaivasi ja aloittelevana kliinikkona ajatus siitä, että ihmisen oireet tai mielenterveysongelmina ilmenevät tilat olisivat “sairauksia” tai “häiriöitä”. Itselleni ne näyttäytyivät aina enemmänkin ratkaisupyrkimyksinä kuin ongelmina. Ihmisen liittäminen laajempaan kokonaisuuteensa, ekosysteemiin ja evoluution ketjuun, on avannut valtavasti ymmärrystä siihen, kuinka traumareaktiot ovat aina selviytymisen palveluksessa - niissä ei siis ole mitään patologista. Olen tullut ymmärtämään, että ihmisen olemisessa on varsin vähän “patologista”, oireetkin ovat hyvin ymmärrettäviä kun niitä tarkastelee yksilön elämänkokemusten kautta, Nina kertoo. – Traumatietoinen työskentely ei ole traumojen hoitamista, vaan trauman vaikutuksien tunnistamista ja arjen vakauttamista. Tärkeintä on, että ymmärrämme, että ihmisen käyttäytymisessä on loppujen lopuksi aika vähän patologista – yleensä lähes kaikki oireet, tuhoisa käyttäytyminen mitä ihmisillä on, juontaa johonkin tilanteeseen, jolloin käytöksestä on ollut hyötyä selviytymisessä. Julkaisuja, joita Nina on ollut kirjoittamassa: Pyykkönen N, Pyykkönen AJ (2023). Mistä on mentalisoivat organisaatiot tehty? Osviitta 2/2023. https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/mista-on-mentalisoivatorganisaatiot-tehty/ Pyykkönen N (2021). Ympäristöahdistus, mentalisaatio ja toivo. Ympäristöahdistus.fi verkkojulkaisu. https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistus-mentalisaatio-ja-toivo/ Kauranen A, Pyykkönen N. (2021). Senioripysäkki®-ryhmänohjaajan käsikirja. Helsinkimissio ry. Keinänen M, Pyykkönen N. (2020). Mentalisaatiokyky tunneyhteyden ilmentäjänä ja ylläpitäjänä. Teoksessa Leskinen ja RIta (toim.) YHTEYS psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä. EFPP Suomen 30-v juhlakirja. Prometheus kustannus. Rehnbäck K, Pyykkönen N (2020). Työnohjaus tarvitsee mentalisaatiota. Osviitta 1/2020. https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/tyonohjaus-tarvitsee-mentalisaatiota/?_gl=1*spenoe*_up*MQ..*_ga*MTg4NjE5OTQ0LjE2OTAzNTM4MTQ.*_ga_X377E05YFY*MTY5MDM1MzgxMy4xLjEuMTY5MDM1NDI3Ny4wLjAuMA.. Pyykkönen N (2019). Lisää psykologista osaamista lastensuojelutyöhön. Psykologi-lehti 17.6.2018, verkkoartikkeli. https://psykologilehti.fi/lisaa-psykologista-osaamista-lastensuojelutyohon/

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.

Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja legendaarinen jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund keskustelevat ihmisläheisestä johtamisesta ja tiimityöstä – yritysmaailman ja urheilun näkökulmasta. Yksilön tarpeiden ymmärtämisellä ja inhimillisyydellä on todistetusti positiivisia vaikutuksia suoritukseen. Mistä Erkka sai itse aikanaan rohkeuden puhua aiheesta auktoritaarisen johtamisen keskellä, jääkiekkoyhteisössä?Ihmisen sisäinen motivaatio vie yksilöä parhaiten eteenpäin, ja saa aikaan oppimista ja kehittymistä. Ilman motivaatiota on vaikea edetä. Juurikin henkiset voimavarat ovat Erkan mukaan suurimmat – ja tärkeimmät – ihmisestä löytyvät resurssit. Hänen kokemuksensa perusteella pienet tiimit ovat parhaimpia paikkoja kehittyä ja luoda pohjaa sekä sydäntä isommille tiimeille. Diversiteettiä on kuitenkin oltava, jotta tiimien ajattelussa on tarpeeksi erilaisuutta. Tämä pätee niin urheiluun kuin liiketoimintaan.Erkka ja Lari keskustelevat myös henkisestä kypsyydestä tiimityössä. Johtajan merkittävin tavoite on luoda luottamusta yhteisistä asioista ja auttaa muita menestymään. Keskustelussa sivutaan myös sitä, miten aloittaa menestyvän tiimin kokoaminen ja miksi yksilön ja tiimin tavoitteet on kriittistä läpikäydä huolella läpi.Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastsarja saa jatkoa. Teemana on ensimmäiseltäkin kaudelta tuttu resilienssi eli organisaatioiden kyky sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Toisella kaudella näkökulma tosin laajenee – miten varmistetaan yhteiskunnallinen toimintakyky maailman muuttuessa nopealla tahdilla. Mitä voimme yhteiskuntana oppia ja ammentaa urheilusta?

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa. 00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä? 03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi? 04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste 06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee 08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle 11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä? 13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti 15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin 17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina 23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna 24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys 28:45 Digitaalinen sivistys 29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona 34:30 Riskit 36:11 Ihmisen muutos 37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä 42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut 45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen 48:50 #neuvottelija Sisäpiiri 38 Trendit Sitran, Rastor-instituutin ja Translinkin työssä

Homo sapiensin sisuskaluissa piilee liuta viruksia eli kudosviromi. Se on meillä kaikilla ja kaikilla elimillä on viruksensa, vaikka podetusta virussairaudesta ei enää olisi tietoakaan. Virusten DNA:ta löytyy ihmispolon aivoista, sydämestä, keuhkoista ynnä muista sisäelimistä, ne pysyvät mukanamme muistona sairastetuista virustaudeista. Vuosia sitten sairastetut lastentaudit jökötävät kuka missäkin määrin eri elimissämme. Immuunipuolustuksen muistisoluissa DNA-virukset voivat säilyä ainakin 50 vuotta. Tämä todettiin, kun havaittiin, että vanhojen ihmisten kudosnäytteissä löytyy muualta hävinneitä vanhoja viruskantoja vuosien takaa. Tiedetään, että herpes- ja vesirokkovirukset pomppivat pintaan rakkuloina, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mitä hyötyjä tai haittoja niistä muista viruksista on. Ihmisen kudosviromista kertovat dosentti Maria Perdomo, emeritusprofessori Klaus Hedman ja tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

Change is inevitable. Some businesses prepare for it, some adapt to it, and others embrace it. Today we speak with Romain Olives, a renowned coach, thought leader, Management 3.0 facilitator, and CEO who has spent his career helping leaders understand the value of change, and build companies that are capable of thriving under any conditions. Learn more about Romain and his company Ihmisen here. Connect with Romain on LinkedIn here.  *** Happiness means different things to each of us. After doing extensive research, Management 3.0 founder Jurgen Appelo discovered a common thread: Happiness is something we create. It is not something to achieve. It is a path you choose, not a destination to arrive at. So many of us spend our lives in pursuit of happiness. Instead of searching for it, we need to find ways to live it, embrace it, and implement it into our daily lives. That's why we created the 12 Steps to Happiness at Management 3.0. You can find more information and even download a free poster of the 12 steps here. *** Find 'Happiness at Work' episode transcripts and browse our entire catalog of episodes here.

Mitä meidän tulisi ymmärtää tunteista? Ihmisen tunne-elämä on saanut viime aikoina kiitettävästi palstatilaa mediassa ja ääniaalloilla. Teema on tärkeä, joten tässä Väkevä elämä -jaksossa otetaan lisää syväsukellusta tunteiden syövereihin. Mitä tunteet ovat ja miten ne syntyvät? Onko meillä kerrallaan yksi vai useampia tunteita? Miksi tunteita on joskus vaikea tunnistaa ja ymmärtää? Voiko ihmisellä olla liikaa tunteita? Onko tunne järjen vastakohta? Onko olemassa tunne- ja järki-ihmisiä? Ilmenevätkö tunteet kaikissa kulttuureissa samalla tavalla? Voiko tunteet laittaa pois päältä? Voiko päättää olla esim. iloinen? Voiko aina olla iloinen? Onko tunteista haittaa? Voiko tunteissa velloa liikaa? Onko erilaisten tunteiden kokeminen haitallista? Mitä ihan tarkalleen ottaen on toksinen positiivisuus? Kannattaako tunteita aina kuunnella? Ovatko ne aina oikeassa? Miten suhtautua muiden tunteisiin? Näitä ja muita tunne-elämän kysymyksiä pohditaan psykologi, väitöskirjatutkija ja vapaa tiedetoimittaja Anne Haikolan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Anne Haikola - Kotisivu ja blogi: https://alateksteja.weebly.com/ - IG: https://www.instagram.com/anne.haikola/

“Äärettömyys on ihmisen äärelliselle älylle käsittämätön”, kerrotaan Galileo Galilein todenneen. Antiikin kreikassa äärettömyyttä jopa pelättiin. Matematiikassa äärettömyys saatiin kesytettyä 1800-luvulla. Georg Cantor ymmärsi, että äärettömyyksiä on eri suuruisia ja hän kehitti menetelmän luokitella niitä. Mutta miten äärettömyys nykyisin käsitetään matematiikassa? Millaisia ovat eri suuruiset äärettömyydet? Ja mitä hyötyä tutkimuksesta on ollut? Äärettömyyteen liittyvät myös fraktaalit, loputtomasti jatkuvat geometriset muodot. Niitä löytyy myös luonnosta, kuten romanesco-kaalista, puista tai rantaviivasta. Mutta miten fraktaalit muodostuvat miksi ne kiinnostavat matemaatikkoja? Mitä hyötyä niiden tutkimisesta on? Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck ja Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Arthur Schopenhauer (1788-1860) voitti Norjan kuninkaallisen seuran palkinnon kirjoituksella siitä, voidaanko tahto todistaa vapaaksi itsetietoisuuden perusteella. Schopenhauerin kanta oli kieltävä. Kirjoituksen kääntäjä Markus Nikkarla valottaa Schopenhauerin paikoin vaikeaa filosofiaa, jossa eletään sekä kausaalilakien maailmassa että moraalin maailmassa. Ihmisellä on vajaa käsitys näistä alueista, mutta ne eivät ole kokonaan tieteen ja moraalin tavoittamattomissa. Markus Nikkarla on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Ruben Stiller pohtii kansallista identiteettiä: Olemme nyt maa, joka on Naton sylissä. Mitä jännitteitä Natosta syntyy? Pekka Seppänen keskustelutta ritareita yhdestä puolueesta: Onnistuuko Sofia Virta kasvattamaan Vihreiden kannatusta? Hilkka Olkinuora haluaisi ahneuden sijaan kunnioitusta. Pula diabeteslääkkeestä saa Hilkan kysymään, missä kulkee ihmisen itsekkyyden raja.  Ensi viikolla kevätkauden viimeinen lähetys!

Ihmisen terveys, hyvinvointi, suorituskyky ja hyvä elämä ovat valtavan monimuotoisia teemoja. Otin päivän vieraan kanssa haasteen vastaan ja ruodimme tunnin verran mistä näissä asioissa on kyse, miksi ne usein menevät huonoon suuntaan ja mitä voi tehdä, jotta kurssi muuttuu hyväksi.  Pohdimme mm. mikä voisi olla hyvä määritelmä terveydelle ja hyvinvoinnille? Jos haluaa tehdä elämäntaparemontin ja pitää itsensä hyvässä kunnossa ympäri vuoden, mikä on mielen rooli tässä kaikessa, mikä menee pieleen, mitä kannattaa tehdä? Joskus hyvinvoinnin vuoksi pitää tehdä isoja ja vaikeita päätöksiä, mistä löytää uskallusta ja vääntöä tehdä ne? Miten keho oireilee modernissa maailmassa kun asiat menevät väärään suuntaan? Mitä ihmisten tulisi tehdä, jotta voi elää modernin maailman melskeessä ja silti voida hyvin? Entä mitä tehdä silloin kun elämä on kuormittavaa eikä siitä pääse lähitulevaisuudessa eroon? Miten muut ihmiset voivat auttaa toisia, jotta hyvinvointi pysyy hyvänä? Miten identiteetti ja oman voiman löytäminen auttavat hyvän elämän löytämisessä?  Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan usealla saralla ihmisten hyvinvointia parantaneen lääkäri Vilho Aholan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Vilho Ahola Terveystalo: https://www.terveystalo.com/fi/asiantuntijat/a/vilho-ahola FB-sivu: https://www.facebook.com/vilhoaholamd Sähköposti: vilho.ahola@terveystalo.com Firstbeat-mittari: https://www.firstbeat.com/fi/

Keskusteluohjelma VLOG 83 – Surevan tukeminen, paras suomisample, lyhyet miehet, ihmisen tietämyksen rajat Discord-serveri: https://discord.gg/wGnM82KV4v Ohjelman yhteistyökumppanit: Pelago Bicycles Harjun Kukka Fujifilm Røde Lundia Kvadrat Artek Alkuanimaatiot Eemil Mäntynen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Tässä Puurojengin jaksossa kerron huonoimmat puoleni. Nälkäkiukku, yliajattelu, optimointi, päteminen ja ylirehellisyys. Mm. näistä on Tomas tehty. Host: Tomas Grekov Palautetta / Ajatuksia: @tomasgrekov (Instagram)

Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Kirsi Pietiläinen. Myös sen valossa meidän on syytä tarkistaa käsityksemme lihavuudesta. Mitä metabolian tutkimus kertoo meille lihomisesta ja miksi painosta puhuminen ei Pietiläisen mukaan ole kovin relevanttia? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.  Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä kestävämpään suuntaan, tehokkain tapa on suunnitella maailma, jossa kynnys muutosten tekemiselle on matala, sanoo kulttuurievoluution tutkijatohtori Roope Kaaronen. Hänen mukaansa ympäristökansalaisuus liittyy niihin keinoihin, joilla maailmasta on mahdollista tehdä kestävämpi paikka. Milloin muutoksen vauhdittajaksi tarvitaan porkkanaa ja milloin keppi toimii paremmin? Entä mitä voimme oppia 1970-luvun Amsterdamin aktivisteilta? Utelias mieli on podcast joka puhuu tieteestä tunteella.

Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Enemmistön mielestä kellojen siirtely on järkyttävän tyhmää, suorastaan perkeleestä. Maija kuitenkin yllättää ilmoittamalla rakastavansa kesä- ja talviajan vaihtelua! Onko sähkötarinassa aukkoja? Tätä pohtii Taru Tujunen. Ukrainan sota peittää energiakeskustelussa ison kuvan, hän sanoo. Hänestä sähkön hinnassa ei ole kyse sotataloudesta eikä neljästä kuukaudesta. Hän uskoo tutkija Simone Tagliapietran tavoin, että sähkön hinta ei tule pitkään aikaan laskemaan. Miljardööri Elon Musk on ostanut Twitteriin itselleen. Maija uskoo, että nyt elämme somen yhtenäisyyskulttuurin aikaa ja että olemme menossa erilaiseen, pirstaleiseen someaikaan.   – Twitter on toksinen läävä, tokaisee Taru. – Ja että siitä tulee maksullinen, on mahtavaa. Sosiaalinen media joutaakin muuttua!   Hilkka Olkinuora sanoo olevansa teknologian suuri ystävä, mutta ... Ihmisen on pakko juosta töpseliltä toiselle, mittaamme itse verenpaineet, odotamme takaisinsoittoja ja kuriireja, hän kuvaa. – Olemme itsepalvelun panttivankeina. Miksi alistumme hallinnoimaan omaa elämäämme sen sijaan että eläisimme sitä? Aika on ainoa, mitä meillä on. Twitterissä #pyöreäpöytä

Ihmisen kyky nähdä valoa, tiettyä sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusaluetta, on perin kapea. Mutta hyperspektrikuvantaminen tuo laajan sähkömagneettisen säteilyn alueen ”näkyville” ja hyödynnettäväksi eri aloilla. Jokaisella molekyylillä on oma ainutlaatuinen spektrin sormenjälkensä, jonka avulla voidaan paljastaa väärennökset ja huumeet, saada selville hedelmien kypsyys, diagnosoida ihosyöpä ja tunnistaa saasteet sekä paljon muuta. Tutkimusta hyperspektrikuvantamisesta tehdään VTT:ssä, jossa on kehitetty muun muassa maailman pienin hyperspektrikamera. Ryhmää vetää erikoistutkija Antti Näsilä. Hän avaa työtä tutkimusryhmässä, jossa fyysikoiden ja insinöörien lisäksi töitä tekevät kellosepät ja mekaniikkasuunnittelijat. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi käymään myös optiikkalaboratoriossa, jossa selvitettiin tuotteiden aitoutta. VTT:n tutkimus hyperspektrikuvantamisessa alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja mukana oli jo silloin Esko Herrala. Hän perusti 1990-luvulla kahden kollegansa kanssa Specim Oy:n, jossa toimii vanhempana asiantuntijana. Yritys keskittyy hyperspektrimenetelmässä viivakuvaukseen. Mitä sillä saadaan aikaan?

Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä? Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia viruksia vastaan. Miten immuunipuolustuksen ominaisuudet voidaan valjastaa tauteja vastaan? Entä voisiko kehomme immuunipuolustuksen toimintatavasta ottaa oppia, jos kehitämme koko maapallon kattavaa varoitusjärjestelmää? Tällainen "planetaarinen immuunipuolustus" seuraavan tappavan viruksen varalta on kehitteillä, myös Suomessa. Haastateltavina ovat Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sekä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Toimittajana on Niina Melanen.

Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana? Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta. Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.

Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta. Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella, esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä. Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.