Podcasts about ihmisen

Ihmisen tekemää kokoaa yhteen suomalaisia teknologian, tieteen, kulttuurin, median ja yhteiskunnan vaikuttajia ajattelemaan yhdessä. Hanke pohtii ihmisen merkitystä tekoälyn aikakaudella.Tuottaja Sanna Grav avasi Ihmisen tekemää -hanketta Puolen Suomen iltapäivässä.

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, tänään vieraana on teologi ja vapaa kirjailija Erkki Jokinen, jonka uusin kirja Ihmisen varjo : esseitä pahuudesta ja toivosta toimi podcastin pohjamateriaalina. Mitä pahuus oikeastaan on? Onko se jotain, mikä tapahtuu “jossain muualla” — vai löytyykö sen siemen jokaisesta meistä? Ja jos näin on, mistä toivo voi syntyä maailmassa, jossa kärsimys, epäoikeudenmukaisuus ja ihmisen varjopuolet ovat jatkuvasti läsnä? Tässä syvällisessä keskustelussa Viljami Lehtonen ja Erkki Jokinen sukeltavat ihmisyyden vaikeimpiin ja samalla tärkeimpiin kysymyksiin. Jakso käsittelee pahuutta biologisena, psykologisena, hengellisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä sekä pohtii, miksi oman pimeyden kohtaaminen voi olla välttämätön askel kohti kasvua, vastuuta ja todellista hyvyyttä. Keskustelussa puhutaan myös ilosta, kutsumuksesta, armosta ja siitä, miksi toivo ei ole vain optimistinen ajatus, vaan jotain ihmistä suurempaa. Erkki avaa, kuinka kristillinen ajattelu tarjoaa turvapaikan silloin, kun elämä pakottaa kohtaamaan sekä maailman että oman sisäisen varjon. Tämä jakso haastaa pohtimaan, mitä tarkoittaa olla ihminen maailmassa, jossa hyvä ja paha elävät rinnakkain. Mitä jos todellinen vahvuus ei synny pimeyden kieltämisestä, vaan siitä, että uskaltaa katsoa sitä suoraan silmiin? Jos olet kiinnostunut pahuuden luonteesta, hengellisestä kasvusta, ihmisyyden syvistä ristiriidoista ja toivosta, joka kestää vaikeimmatkin ajat, tämä keskustelu voi jäädä mieleesi pitkäksi aikaa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Ihmisoikeudet ja kehollinen koskemattomuus psykiatriassa | Anssi Leikola ja Jenni Aaltonen | Miksi ihmisoikeuksien, kehollisen koskemattomuuden ja ihmisen rajojen kunnioittaminen psykiatriassa on erityisen tärkeää? Tästä keskustelemme juristi ja TaHo ry:n puheenjohtaja Jenni Aaltosen ja psykiatri Anssi Leikolan kanssa. Mm. näistä aiheista puhuimme: Ihmisen pitäminen turvassa – lyhyellä vai pitkällä aikavälillä? Yksinjäämisen kokemus Valta-asema Miten järjestelmää voisi muuttaa? Ihmisoikeuksien ja kehollisen koskemattomuuden kunnioittaminen psykiatriassa | Anssi Leikola ja Jenni Aaltonen Traumanäkökulmasta ja nykypsykiatrian pulmista – Vieraana psykiatri Anssi Leikola Turvallinen vuorovaikutus, autonominen hermosto ja terveys – Psykiatri Anssi Leikola Pakkohoito ja potilaan oikeusturvakeinot – Vieraana Jenni Aaltonen Sanoilla sairautta? -paneelikeskustelu sairaudentunnottomuuskäsitteestä Joko olet tutustunut maksuttomaan Toivoa toipujan polulle -sähköpostikurssiin? The post Ihmisoikeudet ja kehollinen koskemattomuus psykiatriassa | Anssi Leikola ja Jenni Aaltonen appeared first on Astetta parempi elämä.

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, tällä kertaa vieraana on Teologi ja kirjailija Tommy Hellsten Tässä syvällisessä ja pysäyttävässä keskustelussa sukellamme ihmisen egon, pahuuden, häpeän, syyllisyyden ja armollisuuden äärelle. Mitä ego oikeastaan on – ja miksi se hallitsee niin monen elämää huomaamatta? Voiko kärsimys johtaa todelliseen kasvuun ja autenttisen itsen löytämiseen? Tommy Hellsten avaa näkemyksiään tietoisuudesta, traumoista, hengellisyydestä ja rakkaudesta tavalla, joka haastaa katsomaan itseään rehellisemmin. Keskustelussa käsitellään myös ylisukupolvisia traumoja, uskonnollisuuden ja hengellisyyden eroja sekä sitä, miten ihminen voi vapautua häpeästä ja löytää yhteyden itseensä. Tämä jakso tarjoaa oivalluksia kaikille, jotka pohtivat ihmisyyttä, henkistä kasvua, itsetuntemusta ja elämän syvempiä kysymyksiä. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Mikko Alatalo esiintyy Kuopion kaupunkiorkesterin kanssa konsertissa "Ilta Mikko Alatalon Kanssa" perjantaina 20.03.2026 Kuopion Musiikkikeskuksen Konserttisalissa klo 19.Mikko Alatalo on omien sanojensa mukaan tehnyt uransa lopputyötä: Oulu Sinfonian ja Kuopion kaupunkiorkesterin kanssa tehty levy Se se on rokkii... ja sinfoniaa, joka sisältää klassikoita kuten Ihmisen ikävä toisen luo ja Yhdentoista virran maa. Mukaan on mahtunut myös rokkia, kuten Juice Leskisen kanssa suomeksi käännetty versio kappaleesta Roll Over Beethoven, Electric Light Orchestran tulkintaa jäljitellen.

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Jaakko ja Kalle pureutuvat tekoälyn perimmäisiin kysymyksiin – miksi on ongelma, että tekoäly ei aidosti ymmärrä kontekstia tai merkityksiä. Tarjolla on myös arjen realismia: mitä vibekoodailusta voi oikeasti saada irti.

Nukkuvatko ihmiset nykyään liian vähän ja kuinka paljon unta on riittävästi? Studiossa THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. Jakso on kuvattu 27.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Unen merkitys(2:19) Riittävä uni(5:47) Unettomuus(8:25) Sosiaalinen jetlag(21:38) Unen tarve(28:44) Sisäinen kello(33:24) Unihygienia(43:35) Älylaitteiden vaikutus(45:50) Päiväunet(49:44) Ruokavalio(58:26) Sosiaalisuus(1:03:04) Vuodenaikojen vaikutus(1:10:10) Koulupäivien alku(1:18:00) Aurinkoloma(1:19:15) Kofeiini(1:23:51) Alkoholi(1:26:21) Aivoterveys

Kulttuuriykkönen kysyy, miten kirjallisuus käsittelee valtaa, luokkaeroja ja ihmisen paikkaa yhteiskunnan rattaissa? Miten luokkaerot näytetään kotimaisessa kirjallisuudessa? Evelin Kaskin esikoisromaani Hurmos (Otava, 2026) tarkastelee vallankäytön mekanismeja, yksinäisyyttä ja ihmisen rajallista vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Romaani seuraa kolmen keskenään hyvin erilaisen ihmisen – menestyvän toimitusjohtajan, työttömän Sofian ja Brysselistä palaavan mepin – keskenään risteäviä polkuja. Tarinassa vilistää myös sympaattinen torakka, joka kasvaa kokoaan suuremmaksi. Hanna-Riikka Kuisma on kirjoittanut suomalaisuudesta, joka ei kuulosta eikä näytä lottovoitolta, jo seitsemässä romaanissaan. Hänen uusimmassa trillerimäisessään romaanissaan Maaperä (Like, 2026) hän esittelee räiskyvän jatkuvaa huuruista liveä tuottavan somepersoonan nuhjuisine hoveineen, sekä joukon ihmisiä, jotka ovat aikanaan jakaneet saman peruskoulun käytävät ja päätyneet elämässään erilaisiin elämäntilanteisiin, joissa valtaa omaan elämäänsä tuntuu olevan harvalla. Lähiön vaarallisuus puskee myös maanpinnan alta. Riina Tanskasen Tympeät tytöt -Luokkakipuja (Into, 2025) teoksen sarjakuvat näyttävät kaupallisen feminismin tyhjyyden ja sen, miten luokka, sukupuoli ja talous kietoutuvat toisiinsa etenkin tyttöjen ja naisten elämässä. Sekin kurottaa kotimaisessa kaunossa usein tapahtumapaikkoina käytettyjen jugend-talojen ja trendikkäiden kaupunginosien ulkopuolelle. Ville-Juhani Sutinen kertoo teoksessaan Roskaväen historia (Kustantamo Tarke, 2016) "juntin" ja "roskaväen” historian ja kehityksen Englannista Amerikkaan ja lopulta Suomeen. Etnisten kaupunginosien tarinat -Finntownista Tukholman lähiöön (Docendo, 2025) hän tutkii kaupunginosien historiaa ja sitä, miten niiden maine ja imago rakentuu. Keskustelemassa ovat kirjailijat Evelin Kask, Hanna-Riikka Kuisma, Ville-Juhani Sutinen ja Riina Tanskanen. Lähetyksessä kuullaan myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professoria Juha Saarta, joka kertoo, miten pitkäkestoinen taloudellisessa ahdingossa asuminen vaikuttaa ihmisen päätös- ja suunnittelukykyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kaupallinen yhteistyö: Palvelualojen työnantajat Palta.Helposti ajatellaan, että työkyky olisi joko on tai off. Näin ei kuitenkaan ole, vaan työkyky on jatkumo. Ihmisen työkyky voi vaihdella päivästä toiseen ja jopa saman päivän aikana. Jokaisella meistä on luontaista vaihtelua työkyvyssä. Siihen vaikuttavat ajan lisäksi myös ympäristö, työtehtävät ja yksilön elämäntilanne.Henkilöllä voi olla kykyä tehdä erilaisia tehtäviä, vaikka hän ei olisi enää täysin työkykyinen aiempaan tehtäväänsä. Rajoitteista huolimatta ihminen voi olla täysin tai osittain työkykyinen toisenlaisissa tehtävissä. Työpaikalla ratkaisut eivät aina ole ilmeisiä, mutta niitä kannattaa rohkeasti pohtia ja tutkia.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat toimintaterapeutti ja juristi, Palvelualojen työnantajat Paltan työmarkkina-asiantuntija Mirella Drushinin ja psykologi, Nokia renkaiden ja Vianorin henkilöstöpäällikko Maija Ikonen. Nina, Mirella ja Maija keskustelevat siitä, miten työelämä voi tukea ja parhaimmillaan vahvistaa toimintakykyä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten työkykyä voisi tarkastella jatkumona, jossa on erilaisia vaiheita ja mahdollisuuksia? - Kenen vastuulla työkyky on: yksilön, organisaation, vai yhteiskunnan? - Miten erilaisia esteitä voitaisiin yhdessä purkaa niin, että haasteista huolimatta löydetään toimivia ratkaisuja ja mahdollisimman monelle paikka työelämässä? - Mitä hyötyjä voi olla siitä, että työelämässä olisi mahdollisimman erilaisia/erilaisella toimintakyvyllä työskenteleviä ihmisiä? LISÄTIETOJA:Palvelualojen työnantajat Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Palvelualat ovat Suomen suurin työllistäjä ja siksi meille on tärkeää, miten suomalaisessa työelämässä voidaan ja miten saamme kaikki osaajat innostumaan ja osallistumaan suomalaiseen työelämään.Tavoitteenamme on edistää rakentavampaa työelämäpuhetta ja lisätä ymmärrystä muuttuvan työelämän eri näkökulmista ja niihin liittyvistä ratkaisuista.Paltan verkkosivut: palta.fiInstagram: @Paltary-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Mihin simulaatioteoria perustuu ja onko sillä tieteellistä pohjaa? Studiossa astrofyysikko Sissi Enestam. Jakso on kuvattu 14.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nick Boströmin argumentit(9:53) Ihmisen toimijuus(12:00) Vapaa tahto (16:34) Miten simulaatiota voi tutkia?(22:07) Fysiikka(30:11) Argumentit simulaation puolesta(47:54) Avaruus(50:46) Vasta-argumentit simulaatiolle(55:14) Tekoäly(1:15:13) Mustat aukot

Onko mahdollista, että armeija avasi aikoinaan portin johonkin toiseen todellisuuteen, käyttäen siihen vain yksinkertaisia yökiikareita ja tiettyä kemiallista yhdistettä, nimeltään disyaniini, joka antoi sotilaille kyvyn nähdä näkyvän valon ulkopuolelle?

Vauvoja ei synny, maahanmuuttajia sullotaan häkkeihin ja yhteiskunta romahtaa: ei, vuosi ei ole 2025 vaan 2027 ja elokuva Ihmisen pojat (2006). Jumikemujen jaksosssa Jutta ja Mikko huomaavat, kuinka pöyristyttävän ajankohtainen tämä visionäärinen scifielokuva onkaan. Kuumassa kyssärissä spoilataan surutta tämän syksyn ilahduttavin elokuvateatterikokemus, lähes varma Oscar-voittaja OBAA eli One Battle After Another. Miksi se on saanut fanipojat sekaisin? Lisäksi lopuksi sweet chili dipit, joissa vähän uutta (Tron: Ares) ja vanhaa (RIP Diane Keaton). Tuu mukaan, nää on apokalyptiset kemut!

Minna ja Kimmo kävivät maanantaiseen tapaan läpi Minnan TTK-kuulumiset, mutta myös kuulijoiden messuhankintoja, mitkä eivät aina ole olleet edullisimmasta päästä. Aamulla oltiin myös eläinaiheiden äärellä: onko kaikilla eläimillä napa ja millä eläimellä on yllättävässä ulokkeessa hampaita?Minna ja Kimmo Radio Novan taajuudella arkisin klo 6-10!

Varmaan jokaisella on joskus ns. palanut käämit teknologian takia. Moni on esimerkiksi töissä joutunut käyttämään epäintuitiivisia tietojärjestelmiä. Joskus palvelun, sovelluksen tai käyttöjärjestelmän päivityksen jälkeen tuntuu siltä, että vanhoja toimintoja on vaikea löytää. Ja miksi ihmeessä jokainen mikroaaltouuni toimii eri logiikalla? Ihmisen ja teknologian välisellä toimivalla vuorovaikutuksella on väliä. Kehnot käyttöliittymät turhauttavat, vievät aikaa ja pahimmillaan uhkaavat käyttäjän terveyttä. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa Oulasvirta avaa mm. sitä, miten tekoälyn avulla voidaan suunnitella parempia käyttöliittymiä. Haastateltavana: Antti Oulasvirta Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Matias Puumala

Merikotkan säilyminen Itämerellä oli untuvan varassa. Ympäristömyrkyt, metsästys ja vaino olivat nujertaa merikotkapopulaation, mutta puhdas ruoka ja pesien suojelu saivat merikotkan siivilleen. Ihmisen kemikaalimaniaa ja saaliskateutta valottaa Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila. 

Kirkkoherra Magnus Aasa toivoo intoa Kirkkovaalin äänestyksheen. Oulu ens vuen Euruupan kulttuuripääkaupunki. Ihmisen paras kaveri saattaa antaa uusia töitä Sattajärhveen. Uuet säänöt herätit tuntheita hirvenjahissa vuona 1971. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Mikä aiheuttaa ihmisessä niin paljon pelkoa ja vihaa, että se vainoaa lintulajin paikalliseen sukupuuttoon? Miksi media edelleen ylläpitää tarinaa rantojen merirosvosta? Ihmisen luontosuhdetta tutkinut kulttuurihistorijoitsija Otto Latva avaa vainon syitä ja ihmisen suhdetta merimetsoon läpi vuosisatojen.  

Ihmisen suhde Jumalaan on hänen elämänsä tärkein suhde. Kuinka usein me kuitenkin tyydytään katsomaan Jumalan käsiä Hänen kasvojensa sijaan? Tänään Mukillisella Motivaatiota tarkastellaan mm. Mooseksen ja Jumalan suhdetta ja mitä me siitä tänään voimme oppia. Mikä sai Mooseksen haluamaan ennemmin olemaan erämaassa kuin Luvatussa Maassa?

Ihmisen mukana kasvi- ja eläinlajeja siirtyy paikkoihin, joihin ne eivät pysty luontaisesti leviämään. Millaisista vieraslajeista on haittaa ja miten niitä torjutaan? Entä mitä ovat tulokaslajit ja pitääkö niistä olla huolissaan? Asintuntijoina ovat Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta ja Teemu Niinimäki Maailman luonnonsäätiöstä. Juontajana Anna-Kaisa Brenner. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Pasi Heikura tutkii lääkäriseura Duodecimin lääketieteen sanastolautakunnan jäsen dosentti Veijo Saanon kanssa, mitä eroa on venähdyksellä, revähdyksellä ja nyrjähdyksellä. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä käärme tekee pyssyssä, ja lopuksi selvitetään, voiko jollakulla olla soppansa pelissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Avoin raamattukoulu - 30.9.2008

Miksi kirjailija kirjoittaa? Miten idea jalostuu kirjaksi? Miten tunnistaa oma aihe? Kirjailijat Helmi Kekkonen ja Jani Saxell ovat kumpikin kirjoittaneet kirjan kirjoittamisesta. Kekkosen Näin minä sen kirjoitin kuvaa, kuinka romaani Liv! syntyi, ja päästää lukijan katsomaan läheltä yhden kirjailijan elämää. Jani Saxell on opettanut pitkään luovaa kirjoittamista. Tietokirjassaan Aiheiden kirja - Uusia näkökulmia, teemoja ja tekniikoita luoville kirjoittajille Saxell käy läpi laajan joukon romaaneja, ja analysoi niiden aiheita, näkökulmia ja kerrontaratkaisuita. Kekkonen ja Saxell johdattavat Kulttuuriykkösen kuuntelijat kirjoittamisen haluun, pakkoon, iloon ja vaikeuteen. Ohjelman juontaa Tuula Viitaniemi.

Ensiesitys Radio Deissä 5.4.2023

Voiko kaiken automatisoida? Tai kannattaako edes yrittää? Tässä jaksossa pureudumme automaation mahdollisuuksiin, sudenkuoppiin ja siihen, milloin ihminen on yhä paras integraatio (00:00) Intro (01:00) Aiheeseen (02:38) Prosessien automatisointi ja sen haasteet (09:47) Ihmisen rooli automaatiossa (19:20) Prosessin optimointi (23:17) Yksinkertaisuus ja toistettavuus (32:05) Loppusanat

Ihmisen reaktioaika on noin sekunti. Fort Transitin uuden plugarin kymmenisen sekuntia, jos pitkiä valoja haluaa päälle automaatiolla. Se on pimeällä moottoritiellä pitkä aika, jossa ehtii taittaa satoja metrejä matkaa. Tuoreita autouutuuksien koeajokokemuksia kertovat Arttu Toivonen ja Henri Posa. Ford Transitin plug-in hybridin lisäksi jaksossa kuullaan tunnelmia myös Skoda Enyaqista, Jeep Avenger 4xe:stä ja Dacia Bigsteristä.

Pasi Heikura selvittää historian tutkija Irma Sulkusen kanssa, miten Elias Lönnrotin kansallissankarin maine rakennettiin. Ohjelmassa mitataan myös avannon kokoa, ja lopuksi paljastetaan Kotuksen kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Kansa on puhunut ja Sotaa ja historiaa podin parivaljakko vastaa! Paljon pyydetty jakso sotakoirista on vihdoin täällä. Tässä jaksossa siis käymme läpi ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä pitkän taipaleen aina historian aamuhämäristä, läpi taistelukenttien ryskeen, aina tähän päivään asti. Jos pidit jaksosta, podcastia voi tukea rahallisesti ostamalla meille kahvikupposet osoitteessa https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

”Ihmisen ei kuulu olla koko ajan aivan saatanan poikki.”Mitä tehdä, jos on jatkuvasti väsynyt ja uupunut ja tunnelin päässä ei näy valoa? Miten omaa tilannetta voi lähteä muuttamaan?Elämme suorittamista ja tehokkuutta ihannoivassa yhteiskunnassa, missä olemme tottuneet siihen, että meitä kannustetaan suorittamaan ja sitten palkitaan siitä. Tämä on niin perustavaa laatua oleva ajatus, että vaikuttaa väistämättä toimintaamme myös vanhempina. Jatkuva suorittaminen ja ympäristön odotukset uuvuttavat. Ja välillä uupumus ei näy päällepäin, jolloin kyseessä voi olla korkean toimintakyvyn ahdistuneisuus.Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoinen keskustelu, missä vieraana hyvinvointikapinallinen Katri Kilpiäinen. ”Sinun ei tarvitse jaksaa paahtaa.”

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

200IQ Tekoäly ohi ihmisen | Alasaarela | #neuvottelija 307. Tekoälykehitys ohittaa ihmisen ajattelukapasiteetin viimeistään kahden vuoden sisällä, arvioivat Anthropicin Dario Amodei (Claude) ja OpenAI:n Sam Altman (ChatGPT). AI-mallien teho paranee erikoistumisen, paremman päättelyn, mm. Deepseek-mallin tuoman paremman prosessorien käytön sekä muistin ja konteksti-ikkunan laajentumisen myötä.Mikko Alasaarela käytti vuodenvaihteen maanisesti kokeilemalla uusimpia tekoälymalleja. Kokemus sai hänet vakuuttuneeksi miksi ihmistä älykkäämpi tekoäly näyttää lähes varmalta ja pohtimaan miten se vaikuttaa meihin.Yksi hevosvoima ei riitä juuri mihinkään. Mitä käyttöä on yhdellä ihmisälyllä?Sami lisää tekoälyn ohjeistaminen 3D-malliinsa (delete, delegate ja do) retoriikan, johtamisen ja neuvottelun kaltaiseksi kriittiseksi taidoksi.#neuvottelija Sisäpiirissä pohditaan ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä myös nuorten kannalta.Liity kanavalle ja katso Sisäpiiri: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Cityn aamussa tänään Samuel tökkii salassapidon häilyvää rajaa. Ihmisen parhaan ystävän paikkaa pohditaan ja lusikassa ollaan. Japanilainen WC-pönttö kiehtoo monesta eri syystä ja oluen hinnan kipurajakin on alkanut löytymään. Tulevaisuuden Suomessa ollaan viinin edelläkävijöitä.

Tässä jaksossa pureskellaan hyvinvoinnin ja suorituskyvyn tilanteita, joissa onnistuminen tuntuu vaikealta ja haluaisi kuitenkin onnistua tekemään oikeita valintoja ja saada tuloksia aikaan. Käydään läpi mm. miten päästä yli tilanteista, joissa tekeminen jää kesken koska tuntuu niin vaikealta? Mitä tehdä kun tuntuu, että itsessä on jotain vikaa kun elämäntapamuutos ei meinaa onnistua? Mitä hyvää ja huonoa sosiaalinen media voi antaa treeniin, ravintoon ja palautumiseen? Millaisia ovat turvalliset ja toimivat keinot mennä epämukavuusalueelle? Mitä tarkoittaa itseä toteuttava ennuste ja mielen ylivalta? Millaisia mielen taitoja hyvinvointia varten kannattaisi opetella? Onko nykyään liikaa painotusta onnellisuuden tavoitteluun ja täydelliseen elämään? Voiko liiallinen itsereflektio ja asioiden "kelailu" kääntyä itseään vastaan? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pureskellaan psykologi Heidi Luoman kanssa. Optimal Performance Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Heidi Luoma IG: https://www.instagram.com/psykologi.heidi/ Verkkosivu https://www.aichologist.io/

Automatkalla tai avaruudessa aika kuluu hitaammin kuin paikallaan seisten. Kuulostaako kummalta? Tämä johtuu Einsteinin suhteellisuusteorian mukaisesta aikadilaatiosta eli aikavenymästä. Mutta mitä aika oikein on ja miksi se voi venyä? Mitä käytännön merkitystä ilmiöllä on esimerkiksi kännykkänavigoinnissa? Entä olisiko aikamatkailu mahdollista? Ihmisen kokemus ajasta on hyvin kehollista; ihmisellä on sisäisiä kelloja. Miksi elimistömme mittaa ajan kulumista? Haastateltavina fysiikan professori Kimmo Tuominen ja lääketieteen dosentti Tarja Stenberg. Toimittajana Mari Heikkilä.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Toimittaja Pasi Heikura käy jalostusjohtaja Merja Veteläisen kanssa läpi tuttujen viljojen lajikkeiden eksoottisia nimiä. Ohjelmassa tutkitaan myös käsilaukun soveltumista vaatekaapin kulmakiveksi ja lopuksi kysytään, onko vaikeneminen aina kultaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Perfektionismi ei vie pitkälle. Täydellisyyden vaatimus on kuitenkin läsnä kulttuurissamme valitettavan usein. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että virheiden myöntämisestä on tullut vaikeampaa ja vaikeampaa. Omaa onnellisuuttaan ei kannata sitoa täydellisyyteen – ellei sitten jostain erityisestä syystä halua olla jatkuvasti onneton. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Antroposeeni käsitteellä tarkoitetaan uutta geologista epookkia, jossa ihminen on heikentänyt luonnon toimintaa ja ulosmitannut luonnonvaroja niin, että jälki näkyy geologisissa kerrostumissa. Käsitteen toivat laajaan tietoisuuteen nobelisti, aerosolikemisti Paul Crutzen ja biologi Eugene Stoermer vuonna 2000. Miten tähän vastasivat geologit, jotka juuri etsivät kivistä ja sedimenteistä todisteita muinaisista kausista, epookeista ja vaiheista? Miten muutokset näkyvät ja ovatko havaittavissa ympäri maailmaa niin, että Kansainvälinen stratigrafian komitea hyväksyisi antroposeenin Geologisen aikatauluun. Monialainen tutkijajoukko on selvittänyt asiaa nyt 15 vuotta, ja oleellinen rajapinta asetettiin v:een 1952 tummaan sedimenttikerrokseen, joka löytyi kanadalaisesta Crawford-järvestä. Antroposeenin määrittelyssä hämmensi myös sen tuoreus geologisessa mittakaavassa: on kyse sedimenteistä, jotka kerrostuvat edelleen. Alkuvuodesta 2024 Kansainvälisen stratigrafian alaryhmä äänesti, onko antroposeeni osa virallista geologista aikataulua vai onko se monien tieteenalojen epävirallinen käsite ja geologiassa vain tapahtuma? Toimittaja Teija Peltoniemi keskusteli kahden asiasta äänestäneen geologin kanssa: Helsingin yliopiston apulaisprofessorin Anu Kaakisen ja Cambridgen yliopiston emeritusprofessorin Phil Gibbardin kanssa.

Homo sapiensin sisuskaluissa piilee liuta viruksia eli kudosviromi. Se on meillä kaikilla ja kaikilla elimillä on viruksensa, vaikka podetusta virussairaudesta ei enää olisi tietoakaan. Virusten DNA:ta löytyy ihmispolon aivoista, sydämestä, keuhkoista ynnä muista sisäelimistä, ne pysyvät mukanamme muistona sairastetuista virustaudeista. Vuosia sitten sairastetut lastentaudit jökötävät kuka missäkin määrin eri elimissämme. Immuunipuolustuksen muistisoluissa DNA-virukset voivat säilyä ainakin 50 vuotta. Tämä todettiin, kun havaittiin, että vanhojen ihmisten kudosnäytteissä löytyy muualta hävinneitä vanhoja viruskantoja vuosien takaa. Tiedetään, että herpes- ja vesirokkovirukset pomppivat pintaan rakkuloina, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mitä hyötyjä tai haittoja niistä muista viruksista on. Ihmisen kudosviromista kertovat dosentti Maria Perdomo, emeritusprofessori Klaus Hedman ja tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

Change is inevitable. Some businesses prepare for it, some adapt to it, and others embrace it. Today we speak with Romain Olives, a renowned coach, thought leader, Management 3.0 facilitator, and CEO who has spent his career helping leaders understand the value of change, and build companies that are capable of thriving under any conditions. Learn more about Romain and his company Ihmisen here. Connect with Romain on LinkedIn here.  *** Happiness means different things to each of us. After doing extensive research, Management 3.0 founder Jurgen Appelo discovered a common thread: Happiness is something we create. It is not something to achieve. It is a path you choose, not a destination to arrive at. So many of us spend our lives in pursuit of happiness. Instead of searching for it, we need to find ways to live it, embrace it, and implement it into our daily lives. That's why we created the 12 Steps to Happiness at Management 3.0. You can find more information and even download a free poster of the 12 steps here. *** Find 'Happiness at Work' episode transcripts and browse our entire catalog of episodes here.

Mitä meidän tulisi ymmärtää tunteista? Ihmisen tunne-elämä on saanut viime aikoina kiitettävästi palstatilaa mediassa ja ääniaalloilla. Teema on tärkeä, joten tässä Väkevä elämä -jaksossa otetaan lisää syväsukellusta tunteiden syövereihin. Mitä tunteet ovat ja miten ne syntyvät? Onko meillä kerrallaan yksi vai useampia tunteita? Miksi tunteita on joskus vaikea tunnistaa ja ymmärtää? Voiko ihmisellä olla liikaa tunteita? Onko tunne järjen vastakohta? Onko olemassa tunne- ja järki-ihmisiä? Ilmenevätkö tunteet kaikissa kulttuureissa samalla tavalla? Voiko tunteet laittaa pois päältä? Voiko päättää olla esim. iloinen? Voiko aina olla iloinen? Onko tunteista haittaa? Voiko tunteissa velloa liikaa? Onko erilaisten tunteiden kokeminen haitallista? Mitä ihan tarkalleen ottaen on toksinen positiivisuus? Kannattaako tunteita aina kuunnella? Ovatko ne aina oikeassa? Miten suhtautua muiden tunteisiin? Näitä ja muita tunne-elämän kysymyksiä pohditaan psykologi, väitöskirjatutkija ja vapaa tiedetoimittaja Anne Haikolan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Anne Haikola - Kotisivu ja blogi: https://alateksteja.weebly.com/ - IG: https://www.instagram.com/anne.haikola/

“Äärettömyys on ihmisen äärelliselle älylle käsittämätön”, kerrotaan Galileo Galilein todenneen. Antiikin kreikassa äärettömyyttä jopa pelättiin. Matematiikassa äärettömyys saatiin kesytettyä 1800-luvulla. Georg Cantor ymmärsi, että äärettömyyksiä on eri suuruisia ja hän kehitti menetelmän luokitella niitä. Mutta miten äärettömyys nykyisin käsitetään matematiikassa? Millaisia ovat eri suuruiset äärettömyydet? Ja mitä hyötyä tutkimuksesta on ollut? Äärettömyyteen liittyvät myös fraktaalit, loputtomasti jatkuvat geometriset muodot. Niitä löytyy myös luonnosta, kuten romanesco-kaalista, puista tai rantaviivasta. Mutta miten fraktaalit muodostuvat miksi ne kiinnostavat matemaatikkoja? Mitä hyötyä niiden tutkimisesta on? Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck ja Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Helteellä koira tuupertuu huomattavasti nopeammin lenkillä kuin ihminen. Ihmisellä onkin fysiologisia ominaisuuksia, joiden ansiosta olemme erittäin kestäviä. Istumaan meitä ei ole tarkoitettu, mutta onko ihminen liikkujana maratoonari vai pikajuoksija? Entä olemmeko lihansyöjiä vai kasvissyöjiä? Ihmisen ruokavaliossa on evoluution varrella tapahtunut isoja muutoksia. Mitä kaikkea esi-isämme ovat todennäköisesti syöneet? Pitäisikö meidän tehdä ruokavalion suhteen paluu menneeseen, esimerkiksi kivikaudelle? Millainen ihminen on luonnostaan? Millaiset ominaisuudet liikkumisen ja syömisen suhteen ovat meille luontaisia ihmisen rakenteen, fysiologian sekä arkeologian ja evoluution perusteella? Haastateltavana Helsingin yliopiston paleobiologian dosentti ja anatomian yliopistonlehtori Suvi Viranta sekä Turun yliopiston tutkija, biologi ja lääkäri, dosentti Olli Arjamaa. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Ruben Stiller pohtii kansallista identiteettiä: Olemme nyt maa, joka on Naton sylissä. Mitä jännitteitä Natosta syntyy? Pekka Seppänen keskustelutta ritareita yhdestä puolueesta: Onnistuuko Sofia Virta kasvattamaan Vihreiden kannatusta? Hilkka Olkinuora haluaisi ahneuden sijaan kunnioitusta. Pula diabeteslääkkeestä saa Hilkan kysymään, missä kulkee ihmisen itsekkyyden raja.  Ensi viikolla kevätkauden viimeinen lähetys!

Ihmisen kyky nähdä valoa, tiettyä sähkömagneettisen säteilyn aallonpituusaluetta, on perin kapea. Mutta hyperspektrikuvantaminen tuo laajan sähkömagneettisen säteilyn alueen ”näkyville” ja hyödynnettäväksi eri aloilla. Jokaisella molekyylillä on oma ainutlaatuinen spektrin sormenjälkensä, jonka avulla voidaan paljastaa väärennökset ja huumeet, saada selville hedelmien kypsyys, diagnosoida ihosyöpä ja tunnistaa saasteet sekä paljon muuta. Tutkimusta hyperspektrikuvantamisesta tehdään VTT:ssä, jossa on kehitetty muun muassa maailman pienin hyperspektrikamera. Ryhmää vetää erikoistutkija Antti Näsilä. Hän avaa työtä tutkimusryhmässä, jossa fyysikoiden ja insinöörien lisäksi töitä tekevät kellosepät ja mekaniikkasuunnittelijat. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi käymään myös optiikkalaboratoriossa, jossa selvitettiin tuotteiden aitoutta. VTT:n tutkimus hyperspektrikuvantamisessa alkoi kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja mukana oli jo silloin Esko Herrala. Hän perusti 1990-luvulla kahden kollegansa kanssa Specim Oy:n, jossa toimii vanhempana asiantuntijana. Yritys keskittyy hyperspektrimenetelmässä viivakuvaukseen. Mitä sillä saadaan aikaan?

Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä? Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia viruksia vastaan. Miten immuunipuolustuksen ominaisuudet voidaan valjastaa tauteja vastaan? Entä voisiko kehomme immuunipuolustuksen toimintatavasta ottaa oppia, jos kehitämme koko maapallon kattavaa varoitusjärjestelmää? Tällainen "planetaarinen immuunipuolustus" seuraavan tappavan viruksen varalta on kehitteillä, myös Suomessa. Haastateltavina ovat Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sekä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Toimittajana on Niina Melanen.

Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Vauvat tunnistavat vanhempansa jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan vielä ole aivoissa kasvoihin erikoistuneita alueita, toisin kuin aikuisilla. Miten kasvojen prosessointi aivoissa kehittyy ensimmäisen vuoden aikana? Kuinka ylipäänsä voimme ymmärtää toinen toisiamme? Ihmisen sosiaalisuus on monimutkainen ilmiö tieteelle, varsinkin aivotutkimukselle. Sosiaalisuus on kuitenkin niin keskeinen tekijä aivojen toiminnan kannalta, että sitä on pakko tutkia, jotta aivojen toimintaa voi ylipäänsä ymmärtää. Toisaalta aivojen toiminnasta on löydetty muutama keskeinen periaate, jotka määrittävät myös sosiaalista vuorovaikutusta. Haastateltavina akateemikko, neurotieteilijä Riitta Hari, emeritusprofessori Aalto yliopistosta sekä apulaisprofessori Jukka Leppänen Turun yliopistosta. Toimittaja Pirjo Koskinen.

Jo evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin tajusi, ettei pelkkä luonnonvalinta eli lajin hyvä sopeutuminen elinympäristöönsä riitä selittämään eliölajien kehitystä. Luonnonvalinnan rinnalla toinen vahva evoluutiota ajava tekijä on seksuaalivalinta. Monesti naaraat valitsevat lisääntymiskumppaninsa tiettyjen uroksen piirteiden perusteella, esimerkiksi komean pyrstön tai mahtavan lauluäänen avulla. Joskus näiden mieltymysten vuoksi vallitseviksi saattavat nousta luonnonvalinnan kannalta suorastaan käsittämättömät suuntaukset. Yksi esimerkki on riikinkukon valtava pyrstö. Ihmisen seksuaalivalinnassa on paljon samoja alkukantasia piirteitä kuin muillakin eläimillä. Haastateltavana on Helsingin yliopiston riistaeläintieteen dosentti, tietokirjailija Petri Nummi, joka on kirjoittanut toimittaja Pirjo Koskisen kanssa teoksen Lisääntymisen vimma. Toimittaja on Mari Heikkilä.