Podcasts about ovatko

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa. Saat lunastettua edun kampanjakoodilla mimmit tai osoitteesta www.nextory.fi/mimmit

Britanniassa laitaoikeistolaiselle Reform-puolueelle on povattu kannatusmittauksissa huimaa nousua. Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Lontoosta. Onko maahanmuuttovastaisuudesta tulossa valtavirtaa Euroopassa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijat Niko Pyrhönen ja Emilia Palonen. Euroopan mahtimaan Ranskan hallitus on kaatumassa. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, mitä Ranskassa tapahtuu. Suuri osa työpaikoista ei ole avoimessa haussa, vaan työnhakija saattaa joutua näkemään erityistä vaivaa löytääkseen työpaikan. Ovatko piilotyöpaikat ongelma? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Janette Leino ja Mikko Pesonen, tuottaja Annette Blencowe.

Ei vitsi mikä sotku! Pelimies-syytöksiä satelee ja ihmisten pihat täyttyvät pesukonekaupustelijoita. Suvin hymy aiheuttaa väärinkäsityksiä - flirttailua? Ovatko ovia avaavat herrasmiehet todella katoava luonnonvara? Entä voittaako rakkaus tyhmyyden? - Eskolla on tähän selkeä mielipide. Lisäksi keskustellaan dinosauruksista, omien hautajaisten suunnittelusta ja putkiliukumäistä.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat köyhyyteen kaksi kertaa enemmän lapsiperheitä kuin aiemmin on arvioitu, selviää THL:n uusista laskelmista. Aiheesta keskustelemassa kansanedustajaraati: Mia Laiho (kok.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Eagle S -tankkerin kapteenia ja kahta perämiestä vastaan. Heitä syytetään Suomen ja Viron välillä kulkevan Estlink 2 -sähkökaapelin katkaisemisesta viime vuoden joulupäivänä. Oikeudenkäynnistä raportoi toimittaja Jesse Mäntysalo. Viime päivinä Yhdysvalloissa on seurattu teknologiayhtiöiden kurssilaskua ja povattu tekoälykuplan puhkeamista. Ovatko sijoittaneet innostuneet tekoälystä liikaa? Keskustelemassa Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista. Tekoäly-yhtiöiden tilanteesta Kiinassa kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontaja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monissa pihapiireisissä näkee puisia eläinaiheisia veistoksia. Miten puinen karhu syntyy moottorisahalla? Mistä puusta teokset yleensä tehdään, mitkä eläinlajit ovat suosittuja ja kuinka teokset käsitellään, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään? Luontoretkellä Juha Laaksonen pysähtyy Mäntyharjulla Miekankosken lähettyvillä paikkaan, jossa tien varressa on useita puisia veistoksia. Jussi Aro on jo aamutuimaan työmaallaan ja kertoo, miten suuresta tukista syntyy eläinhahmoja. Ovatko teokset taidetta vai lähinnä rankkaa työtä?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään Koillismaalla itärajan pinnassa. Juha Laaksonen tapaa entisen rajamiehen, Antti Leivon, joka muistelee millainen Liikasenvaaran alue oli hänen palvelleessaan rajavartioasemalla. Minkälaisia luontohavaintoja tuli työaikana tehtyä ja millaisissa maisemissa tuli vuosikausia kuljettua. Ovatko maisemat viime vuosikymmeninä muuttuneet?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesä on tuonut markkinoille myötätuulta vahvojen tulosten ja tullisopujen myötä. Ovatko huolet jo ohi ja kaikki hyvä hinnoissa? Mitä sijoittajan on hyvä tietää tulleista ja talousnäkymistä? Mistä löytyvät parhaat tuottonäkymät? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä aiheista.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija ja opettaja Petri Vartiainen.Vartiainen on toiminut pitkään äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, nykyään yläkoulussa Kuusamossa.Pohdimme koulumaailmaa ja oppimistulosten laskua. Ovatko lukutaito ja kirjoitustaito romahtaneet? Onko syynä puhelin, joka vangitsee koululaisten huomion? Koulu on myös yhä naisvaltaisempi paikka, mitä seurauksia sillä on pojille ja yhteiskunnalle yleensä?Monet Vartiaisen kirjoista sijoittuvat koulumaailmaan. Mikä on kirjailijan elämän ja hänen kirjoittamiensa kirjojen suhde?Lopuksi puhuimme Vartiaisen uusimmasta kirjasta. Runokokoelman päähenkilö on rehtori, joka ongelmissa opetusbyrokratian ja koulumaailman arjen välissä.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Sosiologi Matti Kortteinen sanoi aikanaan suomalaisesta työmoraalista, että palkansaaja vaatii itseltään kolmea asiaa: on oltava kova, työssä on pakko pärjätä ja pitää selvitä, vaikka sitten itseään jollakin tapaa uhraten. Kesän jälkeen työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, jonka mukaan työntekijän alisuoriutuminen voisi jatkossa olla selkeämmin syy työsuhteen päättämiselle. Ovatko työntekijät muuttuneet löysäilijöiksi? Millainen on ammattietiikka nyt? Millainen se on perinteisissä käsityksissämme? Keskustelemassa hoitotieteen professori Mari Kangasniemi, SKS:n arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark sekä työelämätutkija Pasi Pyöriä. Jakke Holvas juontaa.

Emerituspiispa Wille Riekkiseltä julkaistiin keväällä tietokirja Valo ja pimeys. Riekkinen päätyy ajattelemaan, että käsitys Jumalasta hahmona, joka tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Riekkinen ottaa kantaa kristinuskon perusoppeihin ja muistuttaa, että esimerkiksi Jeesuksen jumaluus on vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla häneen liitetty ominaisuus. Ovatko kristinuskon käsitteet ja kieli aikansa eläneitä? Pitääkö sitä muuttaa radikaalisti, jotta se voisi tavoittaa modernin ajan ihmisen maailman? Tälle vastakkaisena ilmiönä on viime vuosina nähty, että konservatiivinen kristillinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan erityisesti nuorten miesten suosiossa. Mitä polkua kirkon pitäisi siis seurata? Aiheesta ovat keskustelemassa Wille Riekkisen lisäksi Uuden testamentin eksegetiikan yliopistolehtori Outi Lehtipuu, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian apulaisprofessori Suvi Saarelainen sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Toimittajana on Ville Talola.

Ovatko nykynuoret pilalla? 17-vuotiailla ajokortit ja AI sulattanut aivot. Pojilla mietinnässä katsooko joku oikeasti vielä lopputekstit? Sivutaan myös Suviseuroja sekä vankiloiden ruoka-aineita.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä Juha Laaksonen yrittää selvittää, Ounasvaaralla millainen on hyvä hyttyskesä ja kuinka eri tavalla ihmiset hyttysiin suhtautuvat. Ovatko jotkut meistä todellisia hyttysmagneetteja vai onko kyse vain sietokyvystä? Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela paljastaa, milloin hyttyskesää hänen mielestään voi mainostaa erinomaiseksi.

Venäjä on uhonnut kostavansa Ukrainan viime viikolla tekemät näyttävät drooni-iskut. Mitä Venäjä suunnittelee? Nizzassa tänään alkavassa YK:n kansainvälisessä valtamerikonferenssissa pyritään edistämään merten suojelemista ja kestävää käyttöä. Toimittajamme Ranskasta kertoo tapaamisen ennakko-odotuksista. Lisäksi poliisi kertoo Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamasta liikennehaitasta Helsingin keskustassa. Lopuksi vielä keskustelu lomailun merkityksestä lapsille ja etenkin vähävaraisille järjestettävästä kesätoiminnasta. Juontajana Seija Vaaherkumpu.

Kulttuuriykkösessä pohditaan autokratioiden nousua. Niissä valta keskittyy yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle ilman merkittäviä rajoituksia. Päätökset tehdään itsenäisesti, ja kansalaisten poliittinen osallistuminen on rajoitettua, sisältäen propagandaa ja sensuuria. Esimerkkejä ovat Kiina ja Venäjä, mutta myös Unkarin ja USA:n murros sekä Suomen demokraattisuuden tulevaisuus ovat esillä. Lähetyksessä kuullaan Anne Applebaumin haastattelu. Keskustelemassa ovat Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen, toimitusjohtaja Kristiina Helenius ja poliittisen historian dosentti, Helsingin yliopiston itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklossy. Anne Applebaum, toimittaja ja historioitsija, keskittyy autoritaarisiin hallintoihin. Hän puolustaa demokratiaa ja kritisoi autoritaarisuutta, ja jakaa näkemyksensä kirjassaan Autokratiat Oy (Siltala, 2025). Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa, Kiina haastaa Yhdysvaltoja. Hentusen ja Heleniuksen kirja Kiinan maailma: Tulevaisuuden supervalta ja se tavoitteet (Tammi, 2025) käsittelee Kiinan pyrkimystä johtajuuteen, ja teknologiayritysten roolia valtataistelussa. Kirja tarkastelee myös Euroopan ja NATO-Suomen asemaa. Katalin Miklóssyn kirja Demokratian rappio: Unkarin tiellä tulevaisuuteen? (Tammi, 2024) kuvaa, miten Unkarin oikeusvaltiota on heikennetty. Viesti on, että demokratiaa voidaan heikentää asteittain missä vain. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lapsen häpeän tunne on vaikea asia - etenkin kun kyse on vanhemman TikTok-kontentti somessa. Suvin tyttärellä on samanlaisia tuntemuksia äitinsä ja Eskon jumppavideoihin liittyen. Ovatko muut keski-ikäiset aikuiset TikTokissa vai onko oikea paikka hamaan loppuun asti Facebook?Kuuntele Suvin ja Heidi Suomen KPK-keskustelu tästä!

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kausi 2, jakso 18.Kirkko on vuosituhansien ajan vetänyt rajoja sille, mikä on kristillistä ja mikä ei. Pietari ja Paavali väänsivät pakanoiden ympärileikkaamisesta. Varhaisessa kirkossa taas väännettiin gnostilaisuuden, donatolaisuuden ja pelagiolaisuuden kanssa. Mutta entä nykyään? Tämän kerran jaksossa otetaan esille kaksi aihetta, joista on väännetty enemmän ja vähemmän: uushenkisyys ja jooga. Ovatko ne kristillisiä vai ei-kristillisiä, tai voiko rajaa vetää miten selkeästi?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Tässä jaksossa Iskelmän aamuklubilla Mikko ja Timo syventyvät luontotunnelmiin ja pohtivat, mitä tehdä, kun rusakonpoikanen alkaa kotiutua pihalle. Lisäksi keskustellaan tulevista tapahtumista ja Mikko haaveilee mahdollisuudesta Paavin rooliin. Ovatko he kenties valmiita nousemaan katolisen maailman johtoon? Liity mukaan naurun täyteiseen aamuun, jossa puhutaan myös harvinaisista tähdistä ja siitä, kuinka avaruuden ilmiöt voivat vaikuttaa meidän elämäämme!

Miten hallituksen päätökset näkyvät tavallisen veronmaksajan kukkarossa? Puhelimessa Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Ovatko hallituksen talousneuvotteluiden päätökset onnistuneita? Asiaa puimassa kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.), Matias Marttinen (kok.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Miko Bergbom (ps.). Lontoon rauhankokous lässähti. Kiovassa olevan toimittaja Justas Stasevskij kertoo, miten Ukrainan rauhaa nyt edistetään. Mitä suomalaiset ajattelevat Natosta nyt? Studiossa professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Pirjo Auvinen ja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Annette Blencowe.

Top Gear on listannut 20 parasta sähköautoa. Sekaan mahtuu paitsi lähes puolen miljoonan euron ökykaaraa, myös arkisempaa tavallisen ihmisen kaupunkiautoa. Kaikista valinnoista autotoimittajamme Arttu Toivonen ja Henri Posa eivät ole aivan samaa mieltä, mutta miltä lista omaan korvaasi kuulostaa?

Kuvitteellinen tilanne: Kävelet kadulla, kun sinua vastaan tulee Vikasietotilasta tuttu Panu Räty, joka alkaa tentata sinua käyttämästäsi tekstieditorista. Miten perustelisit valintaasi? Sanoisitko, että pohdit asiaa pitkään ja huolella vai ettet ole koskaan uhrannut sekuntiakaan moiselle turhuudelle?Mitä valintasi – tai oletusarvoihin tyytyminen – kertoo sinusta ihmisenä? Ovatko ohjelmistomieltymykset samanlaisia distinktion osoituksia kuin vaikkapa vaatteet? Onko teknologiavalinta järkipäätös vai tunneasia? Kaikkea tätä sekä Ollin häpeällinen softapreferenssi selviävät tässä jaksossa.Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on Portmaster Karin lukuvinkki on An AI companion site is hosting sexually charged conversations with underage celebrity botsMateriaalitYou are what you launch: how software became a lifestyle brandChoose Boring TechnologyThe machine's work is good enoughEsimerkki "mitä sulla on repussa" -genrestä, jossa ihan taatusti halutaan välittää myös tietynlaista imagoa itsestä

Mitä kaikkea on luvallista tehdä eläimille, kun tuotetaan ihmisille ruokaa? Koskevatko samat “säännöt” ihmisten lemmikkieläimiäkin? Ovatko kuluttajat - eli sinä - valmiita maksamaan korkeampia hintoja ruuastaan, mikäli tuotantoeläimille sallittaisiin enemmän lajityypillistä käyttäytymistä ja vapauksia? Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joita eläinfilosofiassa pohditaan. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat eläin - ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola sekä kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Laura Gustafsson. Molemmat ovat olleet perustamassa eläinjärjestöä nimeltään Eläinoikeusakatemia ja ovat sen hallituksen jäseniä. Keskustelussa ovat myös MTK:n toinen puheenjohtaja, karjalypsytilallinen Tero Lahti sekä Kennelliiton hallituksen ja Koirien hyvinvointityöryhmän jäsen, kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Molli Nyman. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Teknologia-alan haasteet ja presidentti Trumpin tullit ovat saaneet sijoittajat säikkymään ja painaneet pörssikurssit laskuun Yhdysvaltain johdolla. Mitä sijoittajan pitää tästä kaikesta ajatella? Ovatko näkymät muuttuneet pysyvästi huonommiksi? Miten hermoilun keskellä kannattaa toimia? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ruoditaan kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Vehka Kurjenmiekka, Matti H. Virtanen ja Tiina Raevaara. Yhdysvaltain puolustushallinnon sotasuunnitelmien vuoto eli Signal-gate. Miten toimia, kun törmää näin arkaluonteiseen tietoon ja jymyuutiseen? Mikä on yleisön oikeus tietää vs. kansallinen turvallisuus? Luottamus mediaan: EVA:n raportin mukaan suomalaiset luottavat mediaan enemmän kuin ennen. Mutta mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme? Onko luottamus avain vakauteen – vai kritiikittömyyteen? Miksi oikeisto ei luota Yleen ja Hesariin? Suzanne Collinsin uusi Nälkäpeli-kirja Elokuun sarastus herättää kysymyksiä markkinoinnin ja kirjallisuuden välisestä ristiriidasta. Myykö markkinointi meille kuvaa romantasiasta, jota kirjailija itse kritisoi? Lahottaako fantasia ja scifi aivot? Trumpin muotokuva-gate: Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on närkästynyt Coloradon kongressitalon muotokuvastaan. Mitä ajattelemme tästä kulttuuristen kuvien hallinnasta – ja mitä odottaa Putinin lupaamalta “paremmalta” muotokuvalta? Ovatko millenniaalit petetty sukupolvi? Onko 80- ja 90-luvulla syntyneiltä viety ne edut ja mahdollisuudet, jotka aiemmat sukupolvet saivat? Miten sukupolvien välinen eriarvoisuus vaikuttaa yhteiskuntaamme ja tulevaisuuden ilmapiiriin?

Helga tikkaa täkkejä ja ompelee vaatteita silkistä sarkaan. Maalaistalon vintillä hän toteuttaa pariisilaisen haute couturen inspiroimia vaatteita. Perhe ei hyväksy, että hän ei tee lainkaan kotitöitä tilalla. Miten uskovaiset suhtautuvat hänen ihailemaansa muotiin? Helga elää sodanjälkeisessä Suomessa, Porissa, ja hän päättää jättää perheensä ja aloittaa oman kutsumuksensa toteuttamista muotiliikkeessä. Helga tutustuu naisyhdistykseen ja hän haluaa elää itsenäistä elämää. Helga on romaani muodin ja käsityön lähihistoriasta. Millä tavalla vaatteet viestittävät ihmisen ja maailman suhteesta? Miten suhtautumisemme muotiin on muuttunut historian saatossa? Miksi Suomessa käsityön opiskelijat ovat edelleen naisia? Mikä on käsityön opetuksen asema tänään? Ovatko vaatteet meidän toinen ihomme? Mitä siitä kertoo tekstiilin ja vaatetuksen tutkimus? Ohjelman vieraina ovat kirjailija Eveliina Talvitie ja tekstiilitaiteilija emeritaprofessori Päikki Priha. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ovatko uskonnot eri polkuja samalle vuorelle?

Kahvi on usein mediassa toistuva puheenaihe. Onko kahvipavun viljely eettistä? Onko kahvi terveellistä? Ja miksi pidämme kahvin hintaa kalliina? Juommeko kahvia vain piristyäksemme vai onko kahvin maku se tärkein? Kuulet tässä ohjelmassa kahvin kiehtovasta historiasta ja saat viimeisimmät tiedot kahvitrendeistä. Legendan mukaan kahvipavut löydettiin 800-luvulla, kun etiopialainen paimen nimeltä Kaldi huomasi vuohensa olevan poikkeuksellisen energisiä syötyään tiettyjen pensaiden punaisia marjoja. Uteliaisuudesta Kaldi kokeili marjoja itse ja tunsi saman elinvoimaisuuden. Sana tästä ihmeellisestä hedelmästä levisi nopeasti, ja pian paikalliset munkit alkoivat käyttää sitä valmistaakseen juoman, joka auttoi heitä pysymään hereillä pitkien rukoushetkien aikana. Lari Salomaa on matkustanut kahvin perässä Brasilian viidakkoon ja kirjoittanut teoksen Kahvivallankumous. Se on tarina kahvipavun matkasta tropiikista pohjoismaiseen kahvipannuun. Nykyisenkaltainen kahvinkulutus on tulossa tiensä päähän vuonna 2050. Mistä kahvintuotannon ongelmissa oikein on kyse? Miten kahvia voitaisiin nauttia myös tulevaisuudessa? Helsingin vanhin kahvila on Café Ekberg, joka perustettiin 1852 ja toinen klassikko on Kluuvikadun Fazer, joka on palvellut asiakkaitaan vuodesta 1891. Onko kahviloilla ennen ollut vahva oma identiteetti, joka on houkutellut eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia asiakkaita? Satu Jaatinen on tutkinut suomalaista kahvilakulttuuria. Ovatko tämän päivän kahvilat sitten profiloituneet jollakin muulla kuin yhteiskuntaluokkaa korostavalla tyylillä? Paahtimokahviloissa asiakas näkee kahvin kaikki valmistusvaiheet silmiensä edessä. Ensimmäinen kahvifestari järjestettiin Helsingin Suvilahden Kattilahallilla 2015 ja kävijöitä oli noin 3 500. Nykyään kävijämäärä on yli 10 000 ja tapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla 25.-27.4. Millä tavalla suomalaisten kahvimaku on muuttunut näiden kymmenen vuoden aikana? Ohjelman vieraina ovat kahvin historiasta kirjoittanut tietokirjailija Satu Jaatinen, kahviasiantuntija Lari Salomaa ja 10 vuotta täyttävän Helsinki Coffee Festivalin perustaja Maija Kestilä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Kristallipallo-podcastin viimeinen kausi on vihdoin alkanut! Viidennellä kaudella katsotaan kuusivuotisen hankkeemme taivalta ja teemain tämänhetkistä tilaa. Kauden toisessa jaksossa pohdimme, miten kulutusta voidaan ohjata tiedolla. Ovatko jalanjälkilaskurit yhä muodissa? Mitä opimme syksyn 2022 energiakriisistä? Keskustelemassa kuluttamisesta ovat ORSI-hankkeen Mikko Jalas ja Sini Numminen sekä D-Matin toimitusjohtaja ja ORSI-alumni Michael Lettenmeier. Ohjelman juontaa Syken Erkki Mervaala ja äänituotannosta vastaa Pii Anttonen. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raadin käsittelyssä Ukrainan kohtalo ja moraali: Yhdysvallat ja Venäjä puuhaavat rauhaa Ukrainan pään yli. Jos tärkeimpään liittolaiseen USA:an ei voi luottaa, kun se tekee pään yli diilejä Putinin kanssa, niin mitä sitten, jos/kun Suomi on uhattuna? Savon salametsästäjät ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Whatsapp-ryhmässä nimeltä Veijarit. Poraudumme veijariuden syvimpään olemukseen. Onko veijari aina hyväntahtoinen ja väärinymmärretty, tekeekö veijari pahojaan, mutta saa kuitenkin kaiken hurmaavuuttaan anteeksi, sillä ei hän tosissaan tarkoittanut? Ovatko veijarit aina veijareita ja pojat poikia? Google ja monet muutkin isot jenkkiyritykset ovat viime aikoina ottaneet isoja harppauksia taaksepäin vähemmistöjen ja syrjittyjen ihmisten oikeuksia koskevissa asioissa. Kysymme miksi ja mihin tämä voi johtaa? Eliisa ja Mika Aaltolalle tuli varsin julkinen välirikko Eliisan julkaistua veljeään ankarasti arvostelevan viestin X:ssä. Mitä se kertoo ajan hengestä? Raatilaisina ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri sekä toimittaja/tietokirjailija Matti H. Virtanen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 148. jaksossa puhutaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Mélissa Da Costasta. Hänen esikoiskirjansa on ilmestynyt suomeksi nimellä Kaikki taivaan sini (2024, Tammi) ja toinen suomennettu romaani on Toivoa versovat päivät (2025, Tammi). Vieraanani on romaanien suomentaja Saana Rusi. Mitä ranskalaiskirjailijasta tiedetään? Millainen oli hänen tiensä omakustannekirjailijasta kansainväliseen menestykseen? Miksi De Costasta tuli niin suosittu? Mistä romaanit kertovat? Ovatko teokset feel good -kirjallisuutta? Millaista kieltä Da Costa kirjoittaa ja millaista niitä on ollut suomentaa? Kenelle Saana suosittelee Da Costan romaaneja? Saana lukee myös otteen Kaikki taivaan sini -romaanista!  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Mikä Saksaa vaivaa? Sitä kysymystä Jussi oli selvittämässä viime viikolla paikan päällä.Tässä jaksossa ihmetellään Saksan talouden, yhteiskunnan ja politiikan ongelmia. Ratkaisuja niihin ei juuri ole tarjolla – vai onko?Tässä jaksossa puhutaan myös siitä, kuinka kaikki yhteiskunnalliset keskustelut ympäri maailman tuntuvat käsittelevän samoja aiheita, ilmiöitä, kiistakapuloita ja kulttuurisotia. Ovatko puheenaiheet oikeasti globaaleja vai kopioidaanko vaan läppiä muista maista?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Työtaistelut ja tukilakot alkoivat teollisuudessa ja eläkeuudistus herättää keskustelua. Miten suomalaisten palkankorotuksiin vaikuttaa se, että hallitus rajoitti lakkoilua? Entä miten tuore uudistus vaikuttaa suomalaisten eläkkeisiin? Ovatko suomalalaisten eläkerahat vaarassa pörssissä? Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sekä palkansaajien keskusjärjestö STTK:sta puheenjohtaja Antti Palola ja SAK:sta työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

IMF:n tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on pahasti hyytynyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous näyttää seisahtuneen. Ovatko nykypolitiikan lyhytjänteisyys ja puoluepolitikointi syinä Suomen ankeaan taloustilanteeseen? Heikentävätkö Orpon hallituksen päätökset uuden talouskasvun mahdollisuuksia Suomessa? Politiikkaradion studiossa ovat yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Kaarina Hazard ja Taru Tujunen sekä vierailulla käyvä näyttelijä Mitra Matouf. Kaarina Hazardin aihe kumpuaa viime viikkoisesta Händel-episodista. Kohu nousi kun kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin, sillä tapahtuma sisälsi uskonnollisia viitteitä, eikä koulu ehtinyt tiedottaa sisällöstä huoltajia. Kyseessä oli klassinen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Kaarina haluaa kuulla keskustelijoiden mielipiteen koulujen uskonnonopetuksesta. Pitäisikö uskontoa tai uskontoja opettaa enemmän vai vähemmän, tai ei ollenkaan? Taru Tujunen pohtii yhteiskunnan määrittämiä ikärajoja. Mitä ajattelette siitä, että valtio määrittelee meille joukon erilaisia ikärajoja ja arvioi meidän puolesta, onko yksilö valmis tekemään joitakin asioita, kuten ajamaan autoa tai äänestämään? Onko valtion tehtävä ottaa kantaa, minkä ikäisenä ihminen "saa pilata elämänsä", esimerkiksi 18-vuotiaana vaikkapa tekemällä seksuaalista toimintaa kaupallisesti? Mitä ajattelette ikärajoista? Ovatko ne tällä hetkellä oikein määriteltyjä? Vai onko teknologinen murros tuonut mukanaan tarpeen arvioida, minkä ikäisenä saa tehdä mitäkin? Mitra Matouf kysyy raatilaisilta, seuraako kulttuuri aikaansa vai ei? Suomi on monikulttuuristunut, mutta se mikä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä ei vielä samalla tavalla näy teatterilavoilla tai leffoissa. Yritysmaailma joutuu raportoimaan, mittaamaan, kertomaan ja kehittämään mm. monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Onko liike-elämä pidemmällä kuin kulttuurielämä vastuullisuus teeman ja erityisesti siihen sisältyvän monimuotoisuuden toteuttamisessa käytännössä? Jos on, niin miksi?

Karut uutiset sote-valiokunnan työskentelystä kielivät tulehtuneesta ilmapiiristä eduskunnassa. ”Sairain työyhteisö, missä olen ollut”, kirjoitti kansanedustaja Ville Merinen (sd.) sote-valiokunnan työskentelylmapiiristä Instragramissa. Onko sote-valiokunnan tulehtunut ilmapiiri merkki eduskunnan pelisääntöjen rikkoutumisesta? Ovatko valiokuntatyöhön, salikäyttäytymiseen, tai kansanedustajien välihuutoihin liittyvät säännöt elinehto vai pakkopaita eduskunnan työskentelylle? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mediassa kerrotaan viikottain poliitikkojen mokista. Ovatko median raportoimat mokat poliitikoilta todellisia lapsuksia, vai eivätkö mokia lainkaan? Oliko ministeri Ville Tavion (ps.) päätös, ettei Suomi osallistu Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvoliittoumaan, aito moka, vai harkittu teko? Oliko Antti Rinteen (sd.) pekonipastaresepti virhe vai moka? Miksi Jussi Halla-aho (ps.) otti harteilleen niin sanotun Totuus kiihottaa -mokan? Sorrutaanko eduskunnassa mikkimokiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin suorassa lähetyksessä politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Entisen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) päiväkirjamerkinnät viime vaalikaudelta avaavat valtiojohtamisen arkitodellisuutta kriisien keskellä. Vanhasen mukaan edelliselle vaalikaudelle löytyy historiasta rajumpiakin vastineita, mutta kriisikausien kärkiviisikkoon se yltää. Ensin päälle vyöryi maailmanlaajuinen pandemia; perään Venäjän hyökkäys Kiovaan. Sodan seurauksena iski talouden kriisi. Kaiken keskellä vaikea Nato-jäsenyysprosessi ja ulkopolitiikan täyskäännös. Koko rumba yhden hallituksen – Marinin hallituksen – aikana. Mutta ilman kriisejä, Marinin hallitus olisi kaatunut, kirjoittaa Matti Vanhanen puhemieskauden päiväkirjakirjassaan. Minkälaisen jännitteen Marinin hallituksen kriisivuodet virittivät suomalaiseen politiikkaan? Ovatko kriisivuosien opit unohtuneet? Matti Vanhasta haastattelee Tapio Pajunen.

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Syksyn ensimmäinen Mimmit sijoittaa asuntoihin -podijakso on nyt ulkona! Jakso löytyy tuttuun tyyliin Spotifysta. Tällä kertaa kuulet Suvin kesäkuukausien vuokratuloista sekä asuntomarkkinan tuoreimmat tuulet ja käänteet. Kuinka asuntomarkkinat ovat tänä vuonna kehittyneet? Millaisia innovaatioita ja uusia trendejä asuntomarkkinoilla näkyy? Onko tällä hetkellä ensiasunnon ostajia suosiva markkinatilanne? Suvi kysyy ja Etuoven data-analyytikko Niina Matikainen vastaa. Jos haluat pysyä ajan tasalla asuntomarkkinoista, niin mene, kuuntele ja opi uutta, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Syksyn ensimmäinen Mimmit sijoittaa asuntoihin -podijakso on nyt ulkona! Tällä kertaa kuulet Suvin kesäkuukausien vuokratuloista sekä asuntomarkkinan tuoreimmat tuulet ja käänteet. Kuinka asuntomarkkinat ovat tänä vuonna kehittyneet? Millaisia innovaatioita ja uusia trendejä asuntomarkkinoilla näkyy? Onko tällä hetkellä ensiasunnon ostajia suosiva markkinatilanne? Suvi kysyy ja Etuoven data-analyytikko Niina Matikainen vastaa. Jos haluat pysyä ajan tasalla asuntomarkkinoista, niin mene, kuuntele ja opi uutta, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) kesäloma puhuttaa. Lehdet kertovat Orpon lentäneen helikopterilla Käsivarren Lappiin rautua pyytämään. Ennen Lappiin laskeutumista Orpo ilmiintyi Ranuan hillatorille. Väliin jäi Euroopan poliittisen yhteisön kokous. ”Asetin perheeni edelle”, kertoi pääministeri. Ovatko vaimon syntymäpäivät perhesyy? Olisiko Orpon pitänyt olla töissä? Onko Euroopan poliittisen yhteisön kokous osoitettu vain pääministerille? Myös sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ilmoitti väistyvänsä sisäministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Mistä kaikkialta poliitikot jättäytyvät pois vetoamalla perhesyihin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.