Podcasts about ovatko

Brexit säästää 350 miljoonaa puntaa viikossa. Venäjä ei hyökkää Ukrainaan – miljoonat kuolleet saivat Yhdysvalloissa eläkettä. Tietokirjailija Hannu Sokalan teos Maailman 50 vaarallisinta valhetta listaa tunnettuja politiikan valheita. Suomen osalta kirja väittää etenkin perussuomalaisten sotkeutuneen misinformaatioon. Onko nykypolitiikka täynnä verkossa rehottavaa strategista valehtelua? Hyödyttääkö misinformaatio erityisesti poliitikkoja ja puolueita? Saavutetaanko valehtelulla valtaa? Ovatko suuret ja pienet valheet aina olleet osa politiikkaa? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Podcastimme on tehnyt vakavaa tutkivaa journalismia ja selvittänyt mitä autot maksoivat ennen ja mitä ne maksavat nyt. Ovatko uudet autot kalliimpia kuin koskaan, vai tuntuuko meistä vain siltä?

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Kausi 3, jakso 12. Timo ja Lasse saavat vieraakseen "Suomen kirkon eksorkistin", teologian tohtori Eero Junkkaalan. Nyt puhutaan pahoista hengistä, mutta myös niistä hyvistä. Ovatko leffojen kuvaukset lähelläkään todellisuutta? Mitä se tarkoittaa, että näistä asioista ei pitäisi kiinnostua?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.  Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/ 

Mikä Naton puolustusministereitä puhuttaa? Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi Naton puolustusministerikokouksesta Brysselistä. Mitä Suomi odottaa loppuviikon turvallisuuspoliittisilta huipputapaamisilta? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Atte Harjanne (vihr.). Presidentti Alar Karisin Venäjän-mieliset lausunnot ovat kuohuttaneet Virossa. Toimittaja Rain Kooli raportoi Tallinnasta. Uusi kyytipalvelu Club Wowo tarjoaa kyytejä vain naisille ja lapsille. Taksialan turvallisuudesta ja uudistuksista ovat keskustelemassa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson ja Traficomin ylijohtaja Kimmo Pylväs. Keskusteluun osallistuu myös Club Wowon hallituksen jäsen Anni Uittamo. Erilaisia vierailevia ryhmiä olisi menossa Kaakkois-Suomen rajalle nyt enemmän kuin rajavartiosto voi heitä vastaanottaa. Toimittaja Ville Toijosen haastattelussa on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Antti Virta. Juontaja Linda Vettanen, toimittajina Petra Nykänen ja Tuulianna Tola, tuottajana Annette Blencowe.

Suomalaiset pitävät tunnetusti osingoista. Miksi näin on? Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat osinkosijoittamisen kipupisteisiin ja mahdollisuuksiin sekä siihen, miten yhtiön osinkopolitiikkaa pitäisi tulkita sijoittajan näkökulmasta.(00:00) - Intro (00:45) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset (21:30) - Suomalaiset tykkää osingoista – miksi näin on? (23:33) - Ovatko osingot aina hyvä juttu? (25:50) - Takaisinostot (27:16) - Mikä on hyvä osinkoyhtiö? Kasvava vai suuri osinko? Entä, jos yhtiö jakaa osinkoa yli tuloksen? (30:05) - Onko osinkohurma laskenut? (32:10) - Esimerkki: Sammon muuttunut osinkopolitiikka (33:40) - Onko parempi maksaa osinko kerralla vai osissa? (36:50) - Investoidaanko Suomessa liian vähän kasvuun? (40:55) - HOT or NOT: iso osinkotuotto ja olympialaiset Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tekoälykoodaus huipputasolla | Markus Hav | 371 Neuvottelija. Markus Hav kuvaa tekoälykoodauksen terävintä kärkeä ja intensiteettiä. Tekoälyagentit muokkaavat ajattelua, työtä ja oppimista kiihtyvällä vauhdilla. Hav korostaa kontekstia, muistia ja intentioita sekä "codumentantaatiota" koodauksessa.2026 on tekoälykoodauksen käännekohta varsinkin Anthropicin ja Googlen vyöryttäessä huipputyökaluja.00:00 Anthropicin Claude Code pyyhkii tekoälypöydän00:19 Markdown pyörittää AI:ta mutta missä on hyvä editori?00:30 Claude Code Max tokenilompakot Markus €400/kk vs Sami €100/kk00:57 Lex Friedmanin tylsä tekoälyjakso?01:45 Me ei olla hei hulluja, vaan maailma syöksyy tekoälyyn02:06 Tekoälyn eksponentiaalinen kehitys 2026 vs seesteinen 202502:34 Claude Coden tokenit tekevät paljon todellista työtä03:24 Ennuste Googlen ja Geminin noususta ja miksi se oli loogista jo vuosi sitten04:09 Googlen data, piirit ja mallit yhdistyvät ylivoimaiseksi kokonaisuudeksi05:04 Asennetaan Open Claw Samin Mac Miniin!05:42 Ihmisriskin merkitys ja miksi first mover ei aina voita07:01 Tietoturvan meni uusiksi07:21 Samantha-bot auttaa Samia ja palkitaan HoxHunt koululla09:08 Ovatko agentit lojaaleja tai reagoivat kannustimiin?10:44 Agentti ei ole enää sama keskustelusta toiseen11:26 Kontekstiikkuna muistina ja sen tyhjentäminen11:57 Miljoonan tokenin aikakausi ja sen rajat13:51 Second Brain ja rajattoman kontekstin haave14:19 Muistihaku tekee agentista ihmistä tehokkaamman15:00 Ralph Wiggum malli eli tyhmä mutta sinnikäs agentti15:45 Orkestroinnin sijaan yksinkertainen tehtävälista17:31 Valmiit skill md:t ja työkalujen kypsyminen18:12 Kaikkea ei ehdi kokeilla ja se on ok20:19 Uudet työntekijät saavat AI työkaluista eniten irti21:34 Vasaraongelma ja vanhoihin teknologioihin jämähtäminen22:12 Myös kivikautiset järjestelmät kuten Cobol avautuvat tekoälylle23:30 Gemni vs Claude Code vs Codex vs xAI24:39 One shot koodaus vs oppiminen virheiden kautta26:12 Itsereflektio uutena mallikyvykkyytenä27:15 Agentti tunnistaa itsensä ja parantaa itseään28:07 Resilienssi virheisiin koodauksessa29:20 Käyttöliittymä ratkaisee oppimiskokemuksen30:12 Mallien erilaiset virheprofiilit31:24 Google Antigravity ja käytännön työnkulut32:17 Frontend backend ja tietokantarealismi33:15 Demoefekti ja turhautuminen uusissa työkaluissa34:26 Firestore vs Supabase35:26 Lovable apupyörinä ja nopean alun mahdollistajana36:25 Dokumentaation ja speksin ero37:48 Hyvä speksi on jo puoliksi tehty työ39:19 Intentioiden rajaaminen agenttien hallintaan40:05 Ajatus intentiotietokannasta GitHubin sijaan41:24 Ymmärrä miksi rakennat et vain miten42:13 Markdown ja Obsidian Second Brainin perustana43:11 Microsoftin hapuilu ja Anthropicin MS Excel PowerPoint CoWork44:16 Anthropic kaikissa pilvissä strategisena voittajana45:31 OpenAI ei kuole mutta suunta hämärtyy46:00 Elon Musk SpaceX ja xAI:n inferenssi avaruudessa50:35 Neurolink ja suora yhteys tekoälyyn52:40 Epämiellyttävät ihmiset joilla on valtava vaikutus54:41 Kiinalaiset mallit ja agenttinen rynnäkkö56:39 Satojen miljoonien tokenien orkestrointi57:36 Halvat mallit mahdollistavat massiiviset agenttijoukot58:31 2026 käännekohtana ihmiskunnan historiassa59:12 Käytännön ensiaskel agenttiseen tekemiseen1:00:04 Agenttiset selaimet ja varovaisuuden tarve1:01:23 Lovable ja Firebase matalan kynnyksen alkuun1:02:13 Oivallus että kuka tahansa voi rakentaa1:03:35 Yhdessä tekeminen oppimisen katalyyttinä1:04:07 Käyttöliittymien kuolema - UX is dead?#neuvottelija Sisäpiirissä kekustellaan onko käyttöliittymä ihmisille turhaa koodia,Katso Sisäpirijaksot ja tue Samia#neuvottelija Sami Miettinen

Takavuosien suosikkiautot Škoda Kodiaq ja Octavia tekevät uutta paluuta, mutta melkoisilla hintalapuilla. Ovatko autot hintansa arvoisia, vai käykö kilpailu liian kuumana? Testasimme myös "omakotitalon kokoisen" Hyundai Ioniq 9:n Suomen karkeilla teillä, ja puolivalmisteena asiakkaille päästetyn Toyota bZ4X:n. Suoraa puhetta uutuuksista tarjoilevat autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Suomen tavoite tänä vuonna on rauha, linjasi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan. Stubbin puhuessa rauhasta vaatii Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Grönlantia itselleen. Ovatko Stubbin ajatukset rauhasta eri maailmasta kuin mistä uutiset kertovat? Miksi Trump-kuiskaajana tunnettu Stubb verhoaa Trump-kritiikkinsä epäsuoraksi vihjailuksi? Uskaltaako Stubb mainita arveluttavaa presidenttiä nimeltä? Mistä löytyvät Stubbin Suomen todelliset ystävät? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ovatko kansanedustajat havainneet eduskunnassa seksuaalista häirintää? Tästä keskustelevat Tytti Tuppurainen (sd.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Jukka Kopra (kok.). Toisessa keskustelussa kysytään; kuinka Suomen Lappi on onnistunut saamaan hyvän otteen ultraluksusta haluavista matkailijoista? Studiossa kaksi lappilaista yrittäjää Kenneth Tuomi ja Rauno Posio, jotka tarjoavat huippuluokan palveluja muun muassa maailman urheilu- ja viihdemaailman tähdille. Lähetyksessä myös tunnelmia pakkasen puremasta Kiovasta, rauhaan pyrkivästä Ruandasta sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulusta. Juontajana ja toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Petri Kejonen. Lähetyksen toimittajina ovat Kreeta-Maria Kivioja ja Anssi Väisänen.

Nyt puhutaan Porschesta! Mikä autossa maksaa, miksi kaikkia niitä kutsutaan urheiluautoiksi ja onko jonkinlainen hintakatto näkyvissä? Autotoimittaja Arttu Toivonen on saanut studioon Porsche Finlandin liiketoimintajohtaja Aarne Töllisen, joka joutuu piinapenkissä vastaamaan kysymyksiin.Autoradio Youtubessa - Autoradion voit halutessasi nyt myös katsoa videon kerta Iltalehden Youtube-kanavalta.

Meillä kaikilla on mieleen ja käyttäytymiseen liittyviä harhakäsityksiä. Niiden tunnistaminen ei ole uhka, vaan se avaa mahdollisuuden tarkastella avoimesti vaihtoehtoisia näkökulmia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Minna Miao. Minna on kirjoittanut tietokirjan Harhakäsitykset mielestä: Vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma, 2025). Nina ja Minna keskustelevat uskomuksista, jotka kuulostavat helposti uskottavilta, mutta eivät aina kestä tieteellistä tarkastelua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Viehättävätkö vastakohdat todella toisiaan? - Ovatko “miesten ja naisten aivot” täysin eri planeetoilta? - Voiko minkä tahansa taidon oppia harjoittelemalla 10 000 tuntia? - Syntyvätkö parhaat ideat ryhmässä vai sittenkin yksin?Lisätietoja:Minna Miao kotisivut.Minna Miao Instagramissa. Minnan kirjat löydät täältä: Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa. (Tuuma 2025)Prokrastinaatio - Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan (SKS 2023)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Kaarina Hazard haluaa kuulla ritarien ennustuksia siitä, mihin silmienvenyttelykuvista alkanut kohu lopulta johtaa. Jos tämä joulunalus jostain muistetaan, niin siitä, että maailma tuntee Suomen nyt valtiona, jossa toimitaan rasistisesti aasialaisia kohtaan. Pyöreän pöydän lähetystä seuraavana päivänä perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee asiaa sisäisesti. Rankaisevatko perussuomalaiset lopulta omiaan? Ja jos ei, niin saammeko hallituskriisin vielä ennen joulua? Juha Itkonen pohtii hyvinvointivaltion ympäristövaikutusta. Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti Helsingin Sanomissa, että hyvinvointivaltio olisi lähestymässä loppuaan ja törmäämässä ekologisiin rajoihin. Itkosen mielestä ylikulutus on kuitenkin vielä enemmän voimissaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. Onko hyvinvointivaltio siis jotenkin erityisellä tavalla ekokriisiä kiihdyttävää ja pitäisikö sitä sen vuoksi alkaa purkamaan? Mika Pantzar pohtii saarnan asemaa nykypäivänä, vaikka kumpikaan Pyöreän pöydän pastorijäsenistä ei ole paikalla. Joulusaarnalla halutaan yleensä nostaa esiin yhteiskunnallinen ongelma tai muu asia, johon toivotaan muutosta. Ovatko nykyihmiset johdateltavissa toisenlaiseen käytökseen? Millaisen joulusaarnan kanssakeskustelijat haluaisivat kuulla tänä vuonna?

Ovatko hallituksen uudet ilmastolinjaukset riittäviä? Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Hallituksen tavoite on yhä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Mikkonen ja Kosonen pitävät hallituksen ilmastosuunnitelmia riittämättöminä tavoitteeseen nähden. Samoin on lausunut myös Valtiontalouden tarkasvusvirasto VTV viime viikolla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti liikenteen päästöt ja metsien hakkuut. Aalto-Setälä kertoo, että hallitusohjelman kirjaukset hakkuista vaikutti siihen, miteb kunnianhimoisia kirjauksia hakkuista voitiin uusiin papereihin kirjata. Aalto-Setälän mukaan ilmastokriisiin vastaaminen on useamman hallituksen työ, eikä tämä hallitus yksin pääse tavoitteiseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suuntaamme katseemme suomalaiseen juhlapukeutumiseen. Millä tavalla Linnan juhlat ovat kriisissä olevan suomalaisen muodin näyttäytymispaikka? Millaisia neuvoja asiantuntijat antavat miesten juhlapukeutumiseen? Ovatko säännöt muuttuneet ja miten etiketti sanelee tyylin? Millaisia historiallisia viittauksia löytyy modernien vaatteiden takaa? Mitkä korutrendit näkyvät nyt juhlapukujen rinnalla? Miten timantit, rubiinit, safiirit ja smaragdit ovat syntyneet ja millaisia uskomuksia niihin liittyy? Ohjelman vieraina ovat Pariisissa 30 vuotta asunut muotisuunnittelija Jasmin Santanen, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen ja diplomigemmologi Niina-Jasmin Korpi Tillanderilta. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Mitkä asiat meitä kuluttavat ja rasittavat? Ovatko ne vain tavanomaisia syntejä, vai sittenkin asioita joita emme edes itse osaa selittää?

Britannian yleisradioyhtiö BBC on ajautunut historialliseen kriisiin. Trump uhkaa yhtiötä oikeusjutulla. Britannian konservatiivit väittävät yhtiön journalismin suosivan vasemmistoliberaaleja näkemyksiä. Mistä tämä kriisi kertoo? Mikä nakertaa perinteisen median uskottavuutta? Suomessa perussuomalaiset väittävät, että toimittajat edustavat punavihreää eliittiä. Onko väite täysin perätön? Ohjelmassa puhutaan toimittajien puolueettomuudesta ja suomalaisen median tulevaisuudesta. Vieraina ovat professori, mediatutkija Anu Koivunen ja median murroksesta väitöskirjan kirjoittanut viestintäyrittäjä Pasi Kivioja.

Miten hyönteisten runsautta voidaan arvioida? Ovatko niiden määrät vähenemässä? ja miksi sen tietäminen on tärkeää? Minna Pyykkö kävi Viikissä metsäretkellä terrestrisen ekosysteemiekologian professori Tomas Roslinin ja tilastotieteen professori Jarno Vanhatalon kanssa.

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Jaksossa keskustellaan niin ajankohtaisista markkinakäänteistä kuin suomalaisesta sijoituskulttuurista. Antin ja Lipon vieraana on Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi. Miksi Suomi on ollut yksi pörssien valopilkkuja tänä vuonna, ja miltä Helsingin pörssin ensi vuosi näyttää? Millaisia ovat suomalaiset sijoittajina, ja mikä on sijoittajien tunnelma juuri nyt? Pitäisikö ostaa, myydä vai odottaa? Miksi sijoittamisen pitäisi olla on koko kansan asia? Tulisiko jo kouluissa opettaa sijoittamista ja omistajuutta?Pörssipuhetta on nyt 1-vuotta – kiitos kaikille teille kuuntelijoille menneestä vuodesta!

Viisi yhtiötä muodostaa 19 prosenttia koko maailman listatun osakemarkkinan arvosta. Kymmenen suurinta yhtiötä kattaa koko maailman osakemarkkinoiden kehitystä mittaavasta MSCI ACWI -indeksistä neljänneksen.Kun noiden yhtiöiden kurssit vavahtelevat, ”maailman osakemarkkinoiden” tuottoluvut menevät uusiksi.Monet merkit antavat aihetta verrata tekoälyhypeä vuosituhannenvaihteen teknologiabuumiin ja – kuten jälkikäteen huomattiin – teknologiakuplaan. Erojakin kuitenkin on.Reissu-Grillissä käsittelen osakeindeksien keskittymistä ja mahdollista AI-kuplaa. Pohjan tarkastelulle antaa kasvuyhtiöihin erikoistuneen Baillie Gifford -varainhoitoyhtiön toimittajaseminaari, jonka aihetta käsitteleviä havaintoja esittelen jaksossa. Kohdasta 20.06 alkaen on Baillie Giffordin partnerin Stuart Dunbarin neliminuuttinen pikahaastattelu.Stuart Dunbarin haastattelu syyskuussa 2024: https://open.spotify.com/episode/6bUWqLbTPfcCInE0y2Zki3?si=QoCxb4wCTpqz7fJWtE51tAPeter Singlehurstin haastattelu syyskuussa 2025: https://open.spotify.com/episode/7phXSRZuJR6bjorYSGgrdH?si=i-DySGorQAus9rbNC6CbNQ#kasvusijoittaminen #bailliegifford #tekoälykupla #nvidia

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vaihtoi omaksi eduskunta-avustakseen oman poikansa. Eivätkö eduskunnan säännöt kiellä lähisukulaisen palkkaamista avustajaksi? Miksi ministerin perheenjäsenen suosiminen avustajaimityksessä oli mahdollista? Onko eduskunta erityinen vai tavallinen työpaikka? Miksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kuvaa eduskuntaa ”vähätöiseksi” paikaksi? Ovatko tosi tv -kuvaukset tai some-päivitykset kansanedustajan työtä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Halloween on nurkan takana, joten on hyvä hetki tarkastella markkinoiden pimeää puolta

Salibandyn MM-kisojen muutokset ovat puhuttaneet viime viikkoina. Tällä tietoa salibandyn MM-kisoja tullaan pelaamaan 2030-luvulla joka neljäs vuosi. Oheissa yli tunnin pituisessa haastattelussa Kansainvälisen salibandyliiton suomalainen pääsihteeri Pi Liljelund avaa asiaa seikkaperäisesti. Haastattelu on tuotettu audiomuotoon sen aiheen laajan kokonaisuuden vuoksi. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen salibandykalenterin muutokset ovat hyvin laaja-alaisia. Haastattelu löytyy Pääkallon podcastien alta, joka operoi Soundcloudissa, Itunesissa ja Spotifyssa. Sisältö: MM-kisat: - Kuinka todennäköisesti MM-kisat pelataan jatkossa neljän vuoden välein? - Miksi MM-kisoja ei voida muokata kevyempään muotoon? - Ovatko heikomman tason maat kehittyneet 25 vuodessa? - Jatkossa 20 maan kisat? - Onko mietitty, että neljän vuoden sykli näivettää salibandymaita? - Kuinka paljon asiaa on kartoitettu pelaajilta/valmentajilta/maksavilta asiakkailta? Talous: - MM-kisat eivät ole pelkkää tappiota. Miksi voitollisiin miesten kisoihin kosketaan? - Voidaanko muokata muita kisoja kuin miesten MM-kisoja? - Mikä on EM-kisojen bisneslogiikka? - Jos tulee tappioita alkuun, löytyykö enää järjestäjiä? - World Games maille pelkkä kuluerä. Onko siihen osallistumiseen suhtauduttu yhtä kriittisesti? - Miten salibandyn kärkimailla ja IFF:llä menee taloudellisesti? EM-kisat ja World Games: - Milloin EM-kisojen pitäisi onnistua, että niillä on jonkinlaista tulevaisuutta? - Miten EM-kisat ja karsinnat suhteutuvat kulujen osalta? - Salibandy oli Kiinassa esillä. Kuinka paljon pohdittiin sitä, että Kiina on kansainvälisesti epäreilu toimija? Väitteitä: - Kisakalenteria muokataan, että 3v3-muodon MM-kisat tulevat mukaan perinteisemmän salibandyn kisakalenteriin 2030-luvulla? - Onko World Games-paikan ideana, että 3v3-pelimuoto ottaa sen paikan jossain vaiheessa? - Onko eläkeläinen Liljelund tyytyväinen 2030-luvulla, kun pääsee seuraamaan kisoja neljän vuoden välein?

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuunottamatta sopivat parlamentaarisesti niin kutsutusta velkajarrusta: Suomen velkasuhdetta supistetaan 2031 alkaen kunnes EU:n vaatima 60 prosentin velkasuhde saavutetaan. Tämän jälkeen tavoite kiristyy 40 prosenttiin. Onko eduskunta oma-aloitteisesti rajaamassa päätösvaltaa Suomen talouspolitiikasta? Sidotiinko myös tulevien hallitusten kädet leikkauksiin? Miksi EU:ta vastustavat perussuomalaiset vaativat eturintamassa EU-sääntöihin nojaavaa velkajarrua? Vääntyykö Timo Soinin kuuluisa EU-fraasi jatkossa muotoon: Missä EU, siellä ratkaisu? Ovatko väitteet EU-säännöistä käyrien kurkkujen kaltaisia myyttejä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri aikoina? Miten oikeudenkäynteihin on pukeuduttu ja missä eri rooleissa ihmiset siellä toimivat? Samassa tutustumme erityisesti käräjien historiaan ja siihen, millä tavoin 1990-luvun muutokset ovat vaikuttaneet oikeuskäytäntöihin. Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo ja oikeusneuvos Mika Ilveskero. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä →

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomea vaivaa korkea työttömyys ja nihkeä talouskasvu. Oppositio syyttää hallitusta, hallitus taas suhdanteita ja liehittelee varovaisia kuluttajia. Tulilinjalla ovat myös yritykset. Onko syyllisten etsintä hakoteillä? Ovatko merkit hyviä vai huonoja? Studiossa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Toimittajana Antti Pilke. Suora lähetys.

Kenelle Suomessa voi valittaa, jos viranomaiset astuvat kansalaisten varpaille? Mille taholle voi kannella, jos kansanedustajat tai ministerit tötöilevät? Kuka auttaa jos poliitikkojen päätökset sorsivat? Oikeuskansleri vai oikeusasiamies? Potilasasiamies vai tasa-arvovaltuutettu? Mikä avuksi jos politiikka muutoin vain tökkii? Ovatko ainoat auttavat tahot työnohjaus, terapia, kansanradio, tai avautuminen somessa? Kuka ottaisi kopin kansalaisten murheista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa. Saat lunastettua edun kampanjakoodilla mimmit tai osoitteesta www.nextory.fi/mimmit

Britanniassa laitaoikeistolaiselle Reform-puolueelle on povattu kannatusmittauksissa huimaa nousua. Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Lontoosta. Onko maahanmuuttovastaisuudesta tulossa valtavirtaa Euroopassa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijat Niko Pyrhönen ja Emilia Palonen. Euroopan mahtimaan Ranskan hallitus on kaatumassa. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, mitä Ranskassa tapahtuu. Suuri osa työpaikoista ei ole avoimessa haussa, vaan työnhakija saattaa joutua näkemään erityistä vaivaa löytääkseen työpaikan. Ovatko piilotyöpaikat ongelma? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Janette Leino ja Mikko Pesonen, tuottaja Annette Blencowe.

Ei vitsi mikä sotku! Pelimies-syytöksiä satelee ja ihmisten pihat täyttyvät pesukonekaupustelijoita. Suvin hymy aiheuttaa väärinkäsityksiä - flirttailua? Ovatko ovia avaavat herrasmiehet todella katoava luonnonvara? Entä voittaako rakkaus tyhmyyden? - Eskolla on tähän selkeä mielipide. Lisäksi keskustellaan dinosauruksista, omien hautajaisten suunnittelusta ja putkiliukumäistä.Radio Novan Iltapäivän kapellimestarit Esko Eerikäinen ja Suvi Hartlin tuovat naurua ja hersyvää viihdettä aina maanantaista torstaihin klo 14-18! Lähetyksen jälkitallenteen voi kuunnella heti seuraavana aamuna Podplaysta.

Sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat köyhyyteen kaksi kertaa enemmän lapsiperheitä kuin aiemmin on arvioitu, selviää THL:n uusista laskelmista. Aiheesta keskustelemassa kansanedustajaraati: Mia Laiho (kok.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Helsingin käräjäoikeudessa alkaa tänään oikeudenkäynti Eagle S -tankkerin kapteenia ja kahta perämiestä vastaan. Heitä syytetään Suomen ja Viron välillä kulkevan Estlink 2 -sähkökaapelin katkaisemisesta viime vuoden joulupäivänä. Oikeudenkäynnistä raportoi toimittaja Jesse Mäntysalo. Viime päivinä Yhdysvalloissa on seurattu teknologiayhtiöiden kurssilaskua ja povattu tekoälykuplan puhkeamista. Ovatko sijoittaneet innostuneet tekoälystä liikaa? Keskustelemassa Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin ja vanhempi ekonomisti Aino Silvo Suomen Pankista. Tekoäly-yhtiöiden tilanteesta Kiinassa kertoo Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Juontaja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monissa pihapiireisissä näkee puisia eläinaiheisia veistoksia. Miten puinen karhu syntyy moottorisahalla? Mistä puusta teokset yleensä tehdään, mitkä eläinlajit ovat suosittuja ja kuinka teokset käsitellään, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään? Luontoretkellä Juha Laaksonen pysähtyy Mäntyharjulla Miekankosken lähettyvillä paikkaan, jossa tien varressa on useita puisia veistoksia. Jussi Aro on jo aamutuimaan työmaallaan ja kertoo, miten suuresta tukista syntyy eläinhahmoja. Ovatko teokset taidetta vai lähinnä rankkaa työtä?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään Koillismaalla itärajan pinnassa. Juha Laaksonen tapaa entisen rajamiehen, Antti Leivon, joka muistelee millainen Liikasenvaaran alue oli hänen palvelleessaan rajavartioasemalla. Minkälaisia luontohavaintoja tuli työaikana tehtyä ja millaisissa maisemissa tuli vuosikausia kuljettua. Ovatko maisemat viime vuosikymmeninä muuttuneet?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan median, kulttuurin ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita sekä ajankuvaa vakiraatilaisista koostuvan kolmikon kanssa. Mukana päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä elokuvien erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Edistävätkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ehdottamat burka- ja niqab-kiellot tasa-arvoa ja yhteiskuntamme arvoja vai ovatko ne populistista huomionhakua? Lisäksi tarkastellaan Gazan journalistien ennätysmäistä kuolleisuutta ja kansainvälisen uutisoinnin haasteita sekä sitä, miten tiedonsaanti sodan keskeltä on lähes mahdotonta. Studiossa ruoditaan myös Helsingin keskustan kulttuurielämän muutosta Rosebud-kirjakauppa Sivullisen joutuessa väistymään uuden halpaketjun tieltä. Ovatko yliopiston sivistysarvot hukassa? Musiikin poliittisuutta pohditaan Napalm Deathin ja äärimetallin esimerkein: voiko taiteilijan ja taiteen arvomaailmat erottaa toisistaan? Pitääkö ymmärtää äärilaitoja? Kuuluvatko Mein Kampf ja Linkolan fasistiset ajatukset yleisivistykseen? Lopuksi arvioidaan Sinkkuelämää-sarjan ja sen jatko-osan merkitystä naiseuden, kulutushysterian ja feminismin kuvastajana. Onko sarja kestänyt aikaa myös metoon ja woken jälkeen? Mikä sarja voisi nykyisessä ajassa yltää samanlaiseen kulttuurilliseen vaikutusvaltaan?

Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.

Suomenkielisiä tai suomalaistaustaisia asuu tällä hetkellä Ruotsissa arviolta 700 000, ja ruotsinsuomalaiset muodostavat täten Ruotsin suurimman kielivähemmistön. Suurin osa ruotsinsuomalaisista muutti Suomesta Ruotsiin siirtotyöläisinä 1960- ja 1980 -luvun välisenä aikana. Tuolloin suomalaisista maahanmuuttajista piirtyi stereotyyppinen kuva sisäänpäinkääntyneistä ahkerista puurtajista, joita vaivasi väkivaltaisuus ja alkoholismi. Kuva suomenkielisistä on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi, mutta ennakkoluulot ja -asenteet ovat edelleen syvällä kantaruotsalaisten takaraivoissa. Millaisessa murroksessa suomalaistausta tai suomenkielisyys on ollut Ruotsissa, ja miten suhtautuminen suomalaisuuteen tai vaikkapa "moominsvenskan" puhumiseen on muuttunut? Miksi suomalaisuus ja suomenkielisyys on tänä päivänä hyväksyttävämpää kuin vaikka vuosikymmeniä sitten, kun siihen liittyi häpeää ja stigmaa? Miten se näkyy vaikkapa ruotsalaisissa elokuvissa, musiikissa tai muussa taiteessa tai populaarikulttuurista? Ovatko suomalaistaustaiset viimein integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mikä on siihen vaikuttanut vai mistä oikein on kyse? Kuinka syvällä Ruotsissa epäluulo suomalaistaustaisia kohtaan on, ja mistä syystä suomalaisuutta vielä kenties piilotellaan? Keskustelussa mukana Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Tuire Liimatainen sekä Ruotsissa vuosikymmeniä asunut kulttuurialan yrittäjä Kai Kangassalo ja suomenkielistä musiikkia Ruotsissa tekevä viestintäalan ammattilainen Hanna Kangassalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija ja opettaja Petri Vartiainen.Vartiainen on toiminut pitkään äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, nykyään yläkoulussa Kuusamossa.Pohdimme koulumaailmaa ja oppimistulosten laskua. Ovatko lukutaito ja kirjoitustaito romahtaneet? Onko syynä puhelin, joka vangitsee koululaisten huomion? Koulu on myös yhä naisvaltaisempi paikka, mitä seurauksia sillä on pojille ja yhteiskunnalle yleensä?Monet Vartiaisen kirjoista sijoittuvat koulumaailmaan. Mikä on kirjailijan elämän ja hänen kirjoittamiensa kirjojen suhde?Lopuksi puhuimme Vartiaisen uusimmasta kirjasta. Runokokoelman päähenkilö on rehtori, joka ongelmissa opetusbyrokratian ja koulumaailman arjen välissä.Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastissa, YouTubessa ja muissa podcast-alustoissa.https://jarkkotontti.net/

Kesä on tuonut markkinoille myötätuulta vahvojen tulosten ja tullisopujen myötä. Ovatko huolet jo ohi ja kaikki hyvä hinnoissa? Mitä sijoittajan on hyvä tietää tulleista ja talousnäkymistä? Mistä löytyvät parhaat tuottonäkymät? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä aiheista.

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Työtaistelut ja tukilakot alkoivat teollisuudessa ja eläkeuudistus herättää keskustelua. Miten suomalaisten palkankorotuksiin vaikuttaa se, että hallitus rajoitti lakkoilua? Entä miten tuore uudistus vaikuttaa suomalaisten eläkkeisiin? Ovatko suomalalaisten eläkerahat vaarassa pörssissä? Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sekä palkansaajien keskusjärjestö STTK:sta puheenjohtaja Antti Palola ja SAK:sta työmarkkinapäällikkö Jaana Ylitalo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

IMF:n tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on pahasti hyytynyt. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talous näyttää seisahtuneen. Ovatko nykypolitiikan lyhytjänteisyys ja puoluepolitikointi syinä Suomen ankeaan taloustilanteeseen? Heikentävätkö Orpon hallituksen päätökset uuden talouskasvun mahdollisuuksia Suomessa? Politiikkaradion studiossa ovat yrittäjä, startup-sijoittaja Kim Väisänen ja Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.