Podcasts about ovatko

Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli Podcastia. Tänään vieraana on perinnetietäjä Sami Nuora. Mistä suomalainen identiteetti oikeastaan syntyy? Mitä tapahtuu, jos ihminen menettää yhteyden omiin kulttuurisiin ja henkisiin juuriinsa? Tässä jaksossa lähdemme tutkimaan suomalaisen sielunmaiseman syvimpiä kerroksia. Keskustelemme muinaisuskosta, kansanperinteestä, kansanparannuksesta ja siitä, millaista maailmankuvaa suomalaiset elivät ennen kristinuskon saapumista – ja mitä näistä perinteistä on edelleen jäljellä. Samalla tarkastelemme kristinuskon ja suomalaisen kansanuskon kohtaamista. Ovatko nämä kaksi maailmaa toistensa vastakohtia, vai syntyikö niiden välille vuosisatojen aikana ainutlaatuinen kulttuurinen synteesi? Keskustelu kulkee myös syvemmälle: Mitä on henkisyys ilman dogmia? Mitä unet voivat kertoa ihmiselle ja kulttuurille? Miksi mystikot ovat kautta aikojen etsineet todellisuutta uskon rajojen takaa? Entä voisiko suomalainen kansanperinne tarjota jotakin olennaista nykyajan ihmiselle, joka kokee olevansa juureton? Puhumme myös initiaatiosta, ihmisen sisäisestä muuttumisesta, kontemplaatiosta, kansanrunojen filosofiasta ja etiikasta sekä siitä, miten yksilön oma henkinen työ voi liittyä laajempaan kulttuuriseen muutokseen. Lopulta kysymys ei ole vain menneisyydestä. Voisimmeko löytää kadotettuja juuriamme ilman, että meidän tarvitsee palata menneisyyteen? Ja mitä suomalainen sielu voisi tarkoittaa tässä ajassa? Tämä on matka suomalaisen identiteetin, muinaisuuden, uskon ja juurettomuuden äärelle. Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Saksassa on nyt suuri kysymys, voiko yhden osavaltion johtoon nousta äärioikeistolainen puolue ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Demokratian tilaa niin Saksassa kuin Suomessa luotaa toimittaja, tietokirjailija Matti Mörttinen, joka on toinen tuoreen Jäähyväiset demokratialle -kirjan tekijöistä. Kirja nostaa keskeiseksi kysymykseksi sen onko demokratialla oikeus tuhota itsensä. Entä millaisia virheitä maltillinen vasemmisto ja oikeisto ovat tehneet, kun laitaoikeisto valtaa alaa? Ovatko puolueet sivuuttaneet historian opetukset? Saksan osavaltiovaaleista raportoi Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

(00:00) - Intro, LANitus, Marvel Rivals, Liiga(09:00) - NIP muutokset(21:30) - Monten sekoilut(27:00) - Envy palaamassa?(30:40) - Aurora(39:00) - NAVI(47:00) - r1nkle ja G2(51:30) - Falcons(55:00) - Vitality(59:00) - FURIA(01:00:00) - Spirit ja MOUZ(01:04:00) - Ovatko pelaajat tylsempiä kuin ennen?

Tapio Nissilä kirjoittaa yhdessä Niklas Nordlingin kanssa kirjaa HAR-ajattelusta eli Human Agent Relationshipista. Sen lähtökohta on että ihminen pysyy järjestelmän ankkurina silloinkin kun agentteja on organisaatiossa enemmän kuin työntekijöitä. Keskustelu alkaa kysymyksestä kuinka montaa agenttia yksi ihminen voi johtaa ja päätyy siihen että lukumäärä on seuraus hyvästä rooliarkkitehtuurista eikä tavoite sinänsä. Matkalla puretaan human in the loop naiivina ratkaisuna, sillä ihminen on tutkitusti surkea pitkäkestoisissa valvontatehtävissä, ja avataan päätöskompressiota jossa rutiinityön katoaminen kasaa saman määrän päätöksiä pienempään aikaan. Sami ja Tapio vertaavat omia second brain rakennelmiaan, kanavariippuvuutta ja sitä miksi toimivakaan työkalu ei siirry toisen ihmisen käteen. Loppupuolella käydään läpi SaaS-mallin murtuminen agenttisessa maailmassa, hallitusten governance-vastuu, EU-sääntelyn ongelmat sekä ammatillinen identiteettikriisi joka koskee yhtä lailla koodareita kuin lääkäreitä.00:00 Mitä HAR-ajattelu tarkoittaa käytännössä01:34 Tapio Nissilän tausta ja Lean Sales04:24 Ihmisen ja agentin suhde(luku)05:00 Kuinka montaa agenttia ihminen johtaa05:24 Tutkimustausta neurotieteestä systeemiajatteluun05:54 Kirja organisaatiosuunnittelun menetelmänä06:36 Human in the loop naiivina ratkaisuna07:17 Ihminen on surkea valvontatehtävissä08:03 Työ suunnitellaan ihmiselle mielekkääksi08:43 Hukkaa vai promptattavia ihmisiä09:31 Tehtävät katoavat, ammatit harvemmin11:09 Optimisti vastaan realisti agenttimatriisissa12:03 Vapautuva kapasiteetti ja Jevonsin paradoksi12:55 Myyntitiimin kokoonpano muuttuu käytännössä13:37 Rutiinien kaipuu ja kognitiivinen kuorma14:48 Aivot tarvitsevat rutiinityön palautumiseen15:37 Päätöskompressio ja väsymys16:11 Miksi valmis työkalu ei siirry toiselle17:45 Standardointi, dokumentointi ja viidakkorumpu18:29 Human scraping ja pelko oman korvaamisesta19:14 Kiintymyssuhdeteoria muutosvastarinnan sijaan20:50 Antropomorfismi ja luottamuksen rakentuminen22:20 Second brain, consiglieri ja muistikirjasto23:36 Kanavariippuvuutta agenttien verkostossa25:24 Muistin ulkoistaminen ja stressin väheneminen26:39 Kaksi tapaa lähestyä agenttisuutta27:12 Tapio in the loop pois loopista29:00 Isoille organisaatioille pieniä askelia29:37 Token maxing ja kapasiteetin maksimointi31:15 Lean-koulukunta haluaa löysää käyttöasteeseen32:52 Miten myyntisuppiloon rakennettaisiin HAR33:55 Deterministinen prosessi kielimallin ympärillä35:17 Expansion revenue ja churnin tunnistaminen36:17 SaaS-apokalypsi ja käyttäjäkohtainen hinnoittelu37:41 Ovatko käyttäjät agentteja vai ihmisiä38:43 Agenttiyhteensopivuus valintakriteerinä39:08 System of record kestää, hötkökerros ei40:14 Freemium-mallin väärinkäyttö ja inferenssikulut42:38 Miksi omaa softaa ei kannata koodata44:39 Ihminen on vastuun ankkuri45:28 Tietävätkö hallitukset agenteistaan47:45 Valvonnan luonne mallin kolmantena ulottuvuutena47:59 Cynefin ja kompleksin työn tunnistaminen49:18 Adminin poistaminen romahduttaa systeemin50:34 SaaS-utopia ja mallin kuoleman ironia51:29 Span of control ja span of agency52:53 Agentin tagattavuus omassa kanavassa54:23 Kenellä on valta hiljentää agentti55:22 Itsenäinen toimijuus ja sen riskit56:06 Autonomia on suunnittelukysymys57:17 Agentin identiteetti ja audit trail58:03 Tietosuoja, palvelimet ja rekisterit58:41 Sääntely ilman ymmärrystä aiheesta59:36 Chat control ja perusoikeudet01:00:47 Kyberturvan näkökulma tietomassoihin01:01:37 Avoin lähdekoodi puolustuksena01:02:29 Eristetyt putket ja social engineering01:03:59 Ammatillinen identiteettikriisi01:05:11 Lääkärit ja auktoriteetin murtuminen01:06:01 Koodaamisesta työn koodaamiseen01:06:40 Lopetus ja jatko sisäpiirissäNeuvottelija Sisäpiirissä Lean-ajattelun yhdistäminen tekoälyyn

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taloustieteen professori Niku Määttänen.Suomen talous ei ole juuri kasvanut pariin kymmeneen vuoteen ja julkinen talous on erittäin heikossa tilassa. Mitä pitäisi tehdä?Määttänen on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Sen tehtävä on arvioida talouden tilaa ja talouspolitiikkaa riippumattomasti. Onko se mahdollista?Voiko taloutta ja politiikkaa kommentoida puolueettomasta tutkijapositiosta?Määttänen aloitti uransa tutkimalla asumista. Hän on todennut, ettei asuntolainaa välttämättä kannattaisi maksaa pois kokonaan. Miksi ihmeessä? Onko omistusasuminen järkevää kansantalouden kannalta vai olisiko vuokralla asuminen parempi ratkaisu?Puhuimme myös tuloeroista. Ovatko suuret tai pienet tuloerot kansantalouden kannalta hyviä vai huonoja asioita?Tarvitsemmeko lisää miljonäärejä Suomeen? Entä miksi Yhdysvallat ohittaa Euroopan vuodesta toiseen talouskasvussa?Lopuksi pääsimme myös taloustieteen ja talouden filosofiaan. Mitä talous oikeastaan on?  Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Ministeri Wille Rydmanin (ps.) käynnistämä Stea-jupakka ja kesän Garden-Helsinki -kohu ovat johtaneet kannatuskilpailun kiristymiseen kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä. Kokoomuksen kannatus on ollut laskussa erityisesti naisäänestäjien keskuudessa. Sen sijaan miesten tukeen pitkälti nojaava perussuomalaiset on nostanut kannatustaan. Ovatko naisäänestäjät hylkäämässä Orpon hallituksen? Kertooko kannatuskehitys politiikan miehistymisestä? Edustaako kansanedustaja Mauri Peltokankaan (ps.) somekirjoitus ”afkaani-muslimimeista” niin sanotun äijäpolitiikan paluuta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ovatko veronkorotukset haitallisempia julkisen talouden vahvistamisessa kuin leikkaukset? Joutuuko seuraava hallitus kiristämään työn verotusta, kuten valtiovarainministeriön ylin verokarhu ennakoi? Politiikkaradiossa ovat aiheena verot. Keskustelemassa ovat valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, verotutkija Lauri Finér sekä johtaja ja pääekonomisti Päivi Puonti Suomen Yrittäjistä. Toimittajana on Antti Pilke.

Eläinaiheita on tarjolla tämän viikon Kansanradiossa useasta näkökulmasta. Yksi kansalainen ehdottaa, että eduskunnasta löytyy ratkaisu aasipulaan. Ja miten on mahdollista, ettei Turussa saa nukkua rauhassa omassa pihassa. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Alkoholilainsäädäntö on viime vuosina muuttunut saatavuutta ja tarjontaa vapauttavaan suuntaan. Tänä kesänä Alkon aukioloaikoja väljennettiin, ja eduskunta hyväksyi alkoholin kotiinkuljetuksen sallivan lain. Samaan aikaan alkoholin kulutus on laskenut, erityisen selvästi nuoremmissa sukupolvissa. Ovatko suomalaiset siis oppineet juomatavoille ja kypsyneet vastuullisiksi alkoholinkäyttäjiksi? Mitä tilastojen taakse kätkeytyy, kuinka suuri ongelma alkoholi Suomessa yhä on – ja ovatko järki ja kohtuus vähitellen voittamassa haitat ja uhkakuvat? Aiheesta keskustelevat yhteiskuntatieteilijä Antti Maunu, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki, tulevaisuustutkija Ilkka Halava sekä viininviljelijä ja viiniharrastaja Kari Latvus. Ville Talola toimittaa.

Taantuma, osittainen lama vai lama? Tiedeykkönen avaa talouskriisien olemusta makrotaloustieteen näkökulmasta! Talouden isoja linjoja tutkiva makrotaloustiede otti isoja kehitysaskelia 1930-luvun laman myötä. Nykyään kansantalouden tilinpito toimii pohjana talouden skenaariota ennakoiville ennustemalleille. Empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti on ollut mukana kehittämässä Suomen pankin käyttämää talousennustemallia. Laman anatomian lisäksi jaksossa luodataan ennustemallien sisältämien olettamien suhteesta todellisuuteen. Ovatko ihmiset ja yritykset oikeassa elämässä niin rationaalisia, kuin mitä ennustemalli olettaa? Jaksossa on mukana myös teoreettisen mikrotaloustieteen tutkija Julia Salmi, joka kertoo mm. miten peliteoriaa voidaan soveltaa laman ilmiöiden tarkasteluun. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston empiirisen makrotaloustieteen professori Antti Ripatti ja Hankenin taloustieteen apulaisprofessori Julia Salmi. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Juha Sarkkinen

Tässä kesäextrassa tarjolla ne kevään parhaat palat, joita et kuullut radiosta! Ovatko kädet selän takana varma merkki siitä, että ikää alkaa kertyä? Novan Aamu tunnustaa myös nuoruuden fanituksen asteensa. Keräsivätkö Minna, Kimmo ja Suvi nimmareita? Kimmo avaa suuttumisen asteikon: mistä ärsytys alkaa ja missä kohtaa palaa lopullisesti käämi? Lisäksi studiossa pohditaan, kannattaako lääkärin vastaanotolle meikata vai vaikuttaako huoliteltu ulkonäkö jopa diagnoosin saamiseen. Lisäksi käydään läpi kaikkien aikojen legendaarisimpia p*rsesanontoja.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Sara Al Husaini.Irakilaistaustainen Al Husaini tunnetaan kunniaväkivaltaa ja pakkoavioliittoa käsittelevästä omaelämäkerrallisesta romaanistaan Huono tyttö (2023). Hän on myös islamin jättänyt entinen muslimi.Mitä tapahtuu, kun musliminainen hylkää uskontonsa katkeavatko ystävyys- ja perhesuhteet? Entä kuinka yleisiä ovat pakkoavioliitot, jollaiseen Al Husaini itse joutui?Euroopan muslimiväestö on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Uhkaako tämä demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja? Ovatko seksuaalivähemmistöt ja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo sen myötä uhattuina? Vai voiko islam uskontona uudistua ja muuttua?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä, arvokysymyksiä sekä ajankuvaamme. Tällä kertaa raatilaisina ovat tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo, tietokirjailija Ville Hänninen ja toimittaja Matti H Virtanen. Perjantaistudion agendalla oli taideteos Riikka Purraan kohdistuvana tappouhkauksena. Keskustelu sai alkunsa, kun toimittaja Mikko Välimaa, Purran puoliso, arvioi maanantaina viestipalvelu X:ssä Turun Taidehallissa esillä olevan teoksen "verhottuna tappouhkauksena". Ovatko suositut poliittiset oikeisto-podcastit journalismia vai viihdettä? Metan älylasien uhat ja mahdollisuudet. Kotimaisten marjojen hinnat nousevat, koska poimijoita ei päästetä Suomeen, mennäkö metsään? Paavi haluaa kaikissa tapauksissa varmistaa, että ihmisyys pysyy keskiössä kun tekoäly valtaa maailman. Miten raatilaiset suhtautuvat yhteiskunnan pakkodigitalisaatioon ja -tekoälyttämiseen? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Venezuelassa keskiviikkoiltana sattuneet maanjäristykset ovat aiheuttaneet suurta tuhoa. Maahan on julistettu hätätila ja kuolonuhrien määrän arvioidaan nousevan korkeaksi. Miten maanjäristyksen uhreja autetaan? Haastattelussa Suomen Punaisen Ristin tuki- ja koordinaatioyksikön päällikkö Toni Jokinen. Lomista huolimatta monen koulukiusatun piina ei lopu kesälläkään. Miten vakavaan kiusaamiseen voidaan puuttua? Studiossa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n juristi Noora Pikkuluoto sekä Mieli ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntija Marja Snellman-Aittola. Tšekissä laitaoikeistohallituksen politiikka kirvoittaa protesteja. Millaista poliittista muutosta miljardööripääministeri Andrej Babiš ajaa? Prahasta raportoi Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Lauantaina vietetään seksuaali -ja sukupuolivähemmistöjen Helsinki Pride -mielenilmausta johon odotetaan yli 100 000 osallistujaa. Sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setan mukaan asenteet sateenkaariväkeä kohtaan ovat koventuneet, mistä muutos kertoo? Studiossa Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Jussi Aaltonen. Suviseurat alkaa tänään Kauhavalla, millaisia järjestelyjä Pohjoismaiden suurin hengellinen tapahtuma vaatii? Haastattelussa Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Kyösti Marjanen. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Veera Nikkilä ja Ilkka Lahti.

Tunne juuresi - vapauta potentiaalisi Perhekonstellaatio-kasvuryhmä alkaa 19.9.26. Lisätietoja alta : https://www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio-kasvuryhma Tuleva perhekonstellaatiotyöpajat ja 1on1 sessiot: www.viljamilehtonen.fi/perhekonstellaatio Hoitola Kuntoutus Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi/hoitola ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tervetuloa kuuntelemaan Miehen mieli podcastia, tänään vieraana on tutkija, tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli. Aleksi uusin kirja Psykonautti - Psykedeelinen käsitekirja mielen manifestiin toimi podcastin pohjamateriaalina. https://www.suomalainen.com/products/psykonautti?srsltid=AfmBOorvBlygqyWQMiOGOAGmeZNfhVPMbQeK9f3C4sLCAa3WS1HfPs2k https://www.instagram.com/drug_ventures/ Miksi psykedeelit herättävät niin paljon kiinnostusta juuri nyt? Ovatko ne tulevaisuuden mielenterveyshoitoa, vai liittyykö niiden ympärille enemmän lupauksia kuin todellisuutta? Tässä jaksossa Viljami Lehtonen ja Aleksi Hupli sukeltavat yhteen aikamme kiistanalaisimmista ja kiehtovimmista aiheista: psykedeeleihin. Keskustelussa käydään läpi uusinta tutkimusta, psykedeeliterapian mahdollisuuksia sekä sitä, miksi nämä aineet ovat nousseet takaisin tieteen, kulttuurin ja politiikan keskusteluihin vuosikymmenten hiljaisuuden jälkeen. Jakso käsittelee muun muassa masennusta, PTSD:tä, riippuvuuksia, MDMA-avusteista terapiaa sekä ibogaiinin käyttöä traumojen ja opioidiriippuvuuden hoidossa. Keskustelu avaa myös psykedeelien yhteyttä mystisiin kokemuksiin, neurotieteeseen ja ihmisen syvään tarpeeseen tutkia tietoisuuttaan. Voiko yksi kokemus muuttaa ihmisen elämän suunnan? Miksi jotkut kuvaavat psykedeelisiä kokemuksia elämänsä merkittävimmiksi hetkiksi? Ja miten yhteiskunta suhtautuu ilmiöön, joka haastaa käsityksemme mielestä, terveydestä ja todellisuudesta? Keskustelussa tarkastellaan myös psykedeelien riskejä, sääntelyä ja tulevaisuutta Suomessa. Mitä tutkimus oikeasti kertoo, ja mitä ihmiset usein ymmärtävät väärin? Jos olet kiinnostunut tietoisuudesta, mielenterveydestä, ihmismielen tutkimisesta tai siitä, mihin suuntaan psykologian ja terapian tulevaisuus on mahdollisesti kehittymässä, tämä jakso tarjoaa ajatuksia herättävän katsauksen aiheeseen, joka ei jätä kylmäksi. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Podcastin sponsorit www.paleokauppa.fi Koodilla MIEHENMIELI -10% alennusta yllä olevasta verkkokaupasta Viljami Lehtonen www.viljamilehtonen.fi Instagram www.instagram.com/jaakkoviljamilehtonen Facebook www.facebook.com/KuntoutusViljamiLehtonen Spotify open.spotify.com/show/3sOBMlAcqfwWT6rT3T2Nbv

Mistä muurahaiset tietävät, että on kevät ja mitä ne tekevät horroksesta herättyään? Muistavatko ne jotain edelliskesästä? Ovatko kaikki muurahaiset ahkeria vai löytyykö porukasta laiskottelijoita? Entä onko lähelläsi muurahaiskeko, jonka elämästä haluat tietää enemmän? Kysy muurahaisista tai kerro omia muurahaismuistojasi. Studiossa asiantuntijoina muurahaistutkijat Heikki Helanterä ja Jouni Sorvari. Toimittajina Markku Sipi ja Hanna Kataja-Rahko. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Olli Koski / Yle

Onko ruokakauppojen sovellusten käyttäminen vain fiksua arjen säästöä, vai voiko niihin myös koukuttua niin, että homma menee jossain vaiheessa yli? Ovatko tarjoukset lopulta enemmän hyödyksi vai haitaksi? Onks tässä mitään järkeä -osiossa pohditaan päivän kuuminta ja askarruttavinta aihetta. Kuulet keskustelua herättävän aiheen myös livenä Radio Novan Iltapäivässä aina maanantaista torstaihin klo 14 jälkeen. Koko lähetyksen parhaat palat löydät kootusti täältä – Verho & Eerikäinen podcastista!

Euroviisut kertovat Euroopasta paljon: ne ovat musiikkitapahtuma, kulttuurisen vaihdon hetki, poliittinen tapahtuma ja naiivin yhteenkuuluvuuden sekamelska. Runoilija Satu Erran tuore esseeromaani purkaa muun muassa hänen vakavan-hauskaa suhtautumistaan Euroviisuihin. Eurooppalainen yhdessä oleminen on vaikeaa, mutta auttavatko Viisut siihen vaivaan? Keskustelemassa on myös taiteilija Mia Wennerstrand, joka on ollut jo pitkään kiinnostunut eurooppalaisen politiikan monista kasvoista, sekä Euroviisu-tutkija Mari Pajala Turun yliopistosta. Juontajana Pietari Kylmälä.

Eduskunnan suullinen kyselytunti täytti 60 vuotta. Politiikan tositelevisioksi kutsuttu kyselytunti edustaa monille sitä miten eduskunta toimii. Antaako eläkeikää lähestyvä eduskuntatyön lippulaiva oikean vai väärän käsityksen politiikasta? Ovatko kyselytunnit viikosta toiseen jatkuvaa jankutusta, pilkunviilaamista, älämölöä ja väärinymmärtämistä? Voiko nopeatahtisella kyselytunnilla puhua oikeuskanslerinkin linjausten perusteella vähän miten sattuu? Esitetäänkö kyselytunneilla aitoja kysymyksiä, joihin halutaan vilpittömiä vastauksia? Joutuvatko hallitukset perumaan päätöksiään siksi, että oppositio jankkaa niistä kyselytunneilla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Käsittelyssä useita ajankohtaisia teemoja, jotka puhututtavat markkinoilla ja pohdituttavat sijoittajia. Miksi Iranin sota ei ole painanut osakkeita laskuun? Voiko öljyn hinnan nousu ajaa talouden taantumaan? Miten tuloskausi on sujunut? Ovatko sijoittajat liian luottavaisia pitkän nousun jälkeen?(00:00) - Intro ja markkinakatsaus (06:54) - Miksi Iranin sota ei ole painanut kursseja laskuun? (09:18) - Voiko sota loppua nopeasti? (14:34) - Voiko öljyn hinnannousu ajaa talouden taantumaan? (17:00) - Nostaako keskuspankit korkoja? (24:20) - Miten tuloskausi Yhdysvalloissa mennyt? (28:17) - Vieläkö tekoäly ja MAG7 on kova sana? (31:51) - Onko Helsingin pörssi noussut jo liikaa? (35:04) - Kertooko Helsingin pörssin kasvavat tulokset nousevasta talouskasvusta? (39:48) - Ovatko sijoittajat liian luottavaisia pitkän nousun jälkeen? (43:18) - Kannattaako vielä ostaa osakkeita? (44:19) - HOT or NOT: Nokia ja Sell In May and Go Away Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

HBO:n Euphoria on esteettinen mutta myös ahdistava sukellus nykynuorten elämään, jossa ei säästetä katsojaa. Sarjan keskiössä on Zendayan näyttelemä Rue Bennett, narkomaani, joka tasapainoilee riippuvuuden, mielenterveyden ja toipumisen kuilun reunalla. Ohjaaja Sam Levinsonin luomus ei ole perinteinen teini-draama. Taiteellinen ja synkkä tv-sarja käsittelee päihderiippuvuutta, seksuaalisuutta, traumaa ja identiteettiä. Sarjan vahvuus on sen rehellisyydessä – se ei moralisoi vaan näyttää. Jokainen hahmo kantaa omia haavojaan: Cassie etsii hyväksyntää väärissä paikoissa, Jules navigoi transnuoren identiteettiään, Nate kamppailee myrkyllisen maskuliinisuuden kanssa. Euphoria on jakanut mielipiteitä – toisille se on tärkeä, validoiva teos, toisille liian graafinen. Miten sarja sijoittuu televisiohistoriaan ja millä tavalla se on avannut uudenlaisen keskustelun nuorten haavoittuvuudesta ja meidän kaikkien vastuusta? Ohjelman vieraina ovat elokuvatoimittajat Tero Kartastenpää, Leena Virtanen ja Svenska Ylen toimittaja Jenny Jägerhorn. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Ovatko meidän lapsuusvuosiemme satukirjat enää soveliasta luettavaa nykypäivän pilteille?www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiLaadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenTam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi!Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Pasi Heikura perehtyy suomen kielen onomatopoeettisiin sanoihin oppaanaan tietokirjailija Jeongdo Kim. Ohjelmassa tutustutaan myös uusiin keittoihin ja luodaan lopuksi katsaus siihen, mitä kaikkea voidaan laittaa jalkaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen nostaa esiin runsasta keskustelua kirvoittaneen kansanedustaja Päivi Räsäsen tuomion, jonka Korkein oikeus langetti hänelle kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa kansanedustajista ja kansalaisista on ollut sitä mieltä, että päätös vaarantaa sanan- ja uskonnonvapauden. Ovatko ne nyt mennyttä? Pekka Seppänen tarttuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 70 % sekä ruotsalaisista, norjalaisista että tanskalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, suomalaisista vain puolet. Suomalaiset lahjoittavat mieluusti kotimaahan, muut pohjoismaalaiset hädänalaisiin maihin. Lisäksi miehet ovat lahjoittajina ohittaneet naiset. Miten tämän selitetään? Kaarina Hazard pohtii aprillipäivän hengessä nykyistä meininkiä, jossa poliitikot valehtelevat julkisesti ja tavikset suvereenisti somessa. Samaan aikaan videomanipulaatio on normi ja tekoäly otsikoi uutiset. Hazard kysyykin ritareilta ketä tai mitä he uskovat sekä ketä tai mitä pitäisi uskoa?

Jaksossa pohditaan sodankäyntiä ja sitä, minkälaisia sotakokemuksia välittyy 1940-luvun päiväkirjojen sivuilta. Tutustumme juutalaisvainojen aikaan eläneiden naisten kirjoittamiin päiväkirjoihin, jotka toimivat naisten selviytymiskeinona järkyttävien tapahtumien aikaan. Mietimme jaksossa, mikä merkitys päiväkirjojen kirjoittamisella on poikkeusaikoina. Onko olemassa jaettuja tunteita ja kokemuksia, jotka liittyvät sotiin ja miehityksen alla elämiseen? Entä minkälaista on tutkia sotaa nimenomaan päiväkirjojen välityksellä? Jakson keskiössä on yleisesti miettiä, minkälaista on niin sanottu uusi sotahistoria, jota voi lähestyä myös kulttuurihistorian näkökulmasta. Ovatko kansakunnat ja ihmiset lopulta oppineet mitään 1940-luvun historiasta? Jakson vieraana on tutkijatohtori Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #144 Päiväkirjoja ja 1940-luvun kulttuurista sotahistoriaa →

Tila-sukkulat katosivat automarkkinoilta kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt vaikuttaa siltä, että paluu olisi mahdollinen. Ovatko tila-autot edelleen ratkaisu perheiden kuljetushaasteisiin, vai onko korvaajaksi löytynyt lopullisesti isot katumaasturit?Tuomas ja Aake fiilistelevät tila-autojen ihanuutta ja kauheutta ensimmäistä kertaa myös videomuodossa.

Minna, Kimmo ja Suvi pohtivat, mitä yllätyksiä aikuisten pääsiäismunista voisikaan löytyä. Suvi ei ole löytänyt työpaikan kaapeista kahvikuppeja. Ovatko miehet vai naiset parempia kuskeja, tutkimus sen kertoo! Miksi ihmisille kasvaa parta?Minna, Kimmo ja Suvi Radio Novan Aamussa arkisin klo 6-10!

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset tutkija Jori Grymin, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Lähetys alkaa keskustelulla sotakulttuurin ja militarismin kasvavasta suosiosta tosi-tv-viihteessä. Aiheina ovat muun muassa erikoisjoukkojen ja sotilasarvojen esilläolo mediassa, sodan vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä arvojen muutokset. Raati pohtii, onko kiinnostus sotaan seurausta Euroopan turvallisuustilanteesta ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen esimerkiksi rauhanaatteeseen. Toinen aihe käsittelee Hannu Sokalan kirjaa "Maailman 50 vaarallisinta valhetta". Keskustelu syventyy valheellisen tiedon, disinformaation ja misinformaation leviämiseen, poliitikkojen rooliin tiedon muokkaajina sekä faktapohjaisen todellisuuskäsityksen haasteisiin. Lisäksi tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa tiedon luotettavuuteen ja millaisia keinoja median ja kansalaisten olisi mahdollista käyttää väärän tiedon torjumiseksi. Perjantaistudiossa käsitellään myös Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusvisiota peruskoulusta, joka näyttää unohtavan käytännön kirjoitus- ja matikan taidot. Keskustelijat arvioivat perustaitojen opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painotuksia, digitaalisuuden vaikutuksia nuorten oppimiseen sekä keinoja parantaa nuorten itsekuria ja motivaatiota. Ovatko taideaineet tärkeitä lasten kehitykselle? Ohjelmassa keskustellaan myös kiroilun yleistymisestä julkisessa puheessa ja mediassa. Tourette-henkilö pääsi yllättämään Bafta-gaalassa rasistisilla huudoilla. Miten erilaisuuteen ja esim. Touretten oireyhtymään pitäisi suhtautua julkisissa tilanteissa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Suoraa puhetta johtaa Ruber Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard palaa vielä urheilutunnelmiin. Milanon talviolympialaisten päättymisestä on nyt kulunut kolme yötä. Mitä kisoista jäi käteen: teille, meille ja maailmalle? Pekka Seppänen haluaa summata Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Ovatko neljä vuotta kestäneen viimeisimmän vaiheen ennakko-odotukset toteutuneet? Mikä sodassa on ollut yllätyksellisintä? Mika Pantzar pohtii eläkesijoitusten kohtaloa. Hän haluaakin kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin Työeläkelaitosten jättiläismäiset eläkesijoitukset kannattaisi panna.

Myytti yksisarvisesta elää edelleen. Tästä aluksi rakkauden ja siveellisyyden symbolista on tullut menestyvän startupin symboli. Millä tavalla myytit ja mytologia eroavat toisistaan? Miten myytit muuttuvat ajan saatossa? Kuinka moni myytti perustuu uskonnollisiin teksteihin? Ovatko myytit osa universaalia kuvastoa, eräänlaisia arkkityyppejä? Millä tavalla myytit elävät kuvataiteessa ja kirjallisuudessa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Tiina Mahlamäki, Otto Latva ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Brexit säästää 350 miljoonaa puntaa viikossa. Venäjä ei hyökkää Ukrainaan – miljoonat kuolleet saivat Yhdysvalloissa eläkettä. Tietokirjailija Hannu Sokalan teos Maailman 50 vaarallisinta valhetta listaa tunnettuja politiikan valheita. Suomen osalta kirja väittää etenkin perussuomalaisten sotkeutuneen misinformaatioon. Onko nykypolitiikka täynnä verkossa rehottavaa strategista valehtelua? Hyödyttääkö misinformaatio erityisesti poliitikkoja ja puolueita? Saavutetaanko valehtelulla valtaa? Ovatko suuret ja pienet valheet aina olleet osa politiikkaa? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Podcastimme on tehnyt vakavaa tutkivaa journalismia ja selvittänyt mitä autot maksoivat ennen ja mitä ne maksavat nyt. Ovatko uudet autot kalliimpia kuin koskaan, vai tuntuuko meistä vain siltä?

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Kausi 3, jakso 12. Timo ja Lasse saavat vieraakseen "Suomen kirkon eksorkistin", teologian tohtori Eero Junkkaalan. Nyt puhutaan pahoista hengistä, mutta myös niistä hyvistä. Ovatko leffojen kuvaukset lähelläkään todellisuutta? Mitä se tarkoittaa, että näistä asioista ei pitäisi kiinnostua?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.  Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/ 

Mikä Naton puolustusministereitä puhuttaa? Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi Naton puolustusministerikokouksesta Brysselistä. Mitä Suomi odottaa loppuviikon turvallisuuspoliittisilta huipputapaamisilta? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Atte Harjanne (vihr.). Presidentti Alar Karisin Venäjän-mieliset lausunnot ovat kuohuttaneet Virossa. Toimittaja Rain Kooli raportoi Tallinnasta. Uusi kyytipalvelu Club Wowo tarjoaa kyytejä vain naisille ja lapsille. Taksialan turvallisuudesta ja uudistuksista ovat keskustelemassa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson ja Traficomin ylijohtaja Kimmo Pylväs. Keskusteluun osallistuu myös Club Wowon hallituksen jäsen Anni Uittamo. Erilaisia vierailevia ryhmiä olisi menossa Kaakkois-Suomen rajalle nyt enemmän kuin rajavartiosto voi heitä vastaanottaa. Toimittaja Ville Toijosen haastattelussa on Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Antti Virta. Juontaja Linda Vettanen, toimittajina Petra Nykänen ja Tuulianna Tola, tuottajana Annette Blencowe.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Suomen tavoite tänä vuonna on rauha, linjasi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan. Stubbin puhuessa rauhasta vaatii Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Grönlantia itselleen. Ovatko Stubbin ajatukset rauhasta eri maailmasta kuin mistä uutiset kertovat? Miksi Trump-kuiskaajana tunnettu Stubb verhoaa Trump-kritiikkinsä epäsuoraksi vihjailuksi? Uskaltaako Stubb mainita arveluttavaa presidenttiä nimeltä? Mistä löytyvät Stubbin Suomen todelliset ystävät? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Meillä kaikilla on mieleen ja käyttäytymiseen liittyviä harhakäsityksiä. Niiden tunnistaminen ei ole uhka, vaan se avaa mahdollisuuden tarkastella avoimesti vaihtoehtoisia näkökulmia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja Minna Miao. Minna on kirjoittanut tietokirjan Harhakäsitykset mielestä: Vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma, 2025). Nina ja Minna keskustelevat uskomuksista, jotka kuulostavat helposti uskottavilta, mutta eivät aina kestä tieteellistä tarkastelua.Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Viehättävätkö vastakohdat todella toisiaan? - Ovatko “miesten ja naisten aivot” täysin eri planeetoilta? - Voiko minkä tahansa taidon oppia harjoittelemalla 10 000 tuntia? - Syntyvätkö parhaat ideat ryhmässä vai sittenkin yksin?Lisätietoja:Minna Miao kotisivut.Minna Miao Instagramissa. Minnan kirjat löydät täältä: Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa. (Tuuma 2025)Prokrastinaatio - Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan (SKS 2023)-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Kaarina Hazard haluaa kuulla ritarien ennustuksia siitä, mihin silmienvenyttelykuvista alkanut kohu lopulta johtaa. Jos tämä joulunalus jostain muistetaan, niin siitä, että maailma tuntee Suomen nyt valtiona, jossa toimitaan rasistisesti aasialaisia kohtaan. Pyöreän pöydän lähetystä seuraavana päivänä perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee asiaa sisäisesti. Rankaisevatko perussuomalaiset lopulta omiaan? Ja jos ei, niin saammeko hallituskriisin vielä ennen joulua? Juha Itkonen pohtii hyvinvointivaltion ympäristövaikutusta. Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti Helsingin Sanomissa, että hyvinvointivaltio olisi lähestymässä loppuaan ja törmäämässä ekologisiin rajoihin. Itkosen mielestä ylikulutus on kuitenkin vielä enemmän voimissaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. Onko hyvinvointivaltio siis jotenkin erityisellä tavalla ekokriisiä kiihdyttävää ja pitäisikö sitä sen vuoksi alkaa purkamaan? Mika Pantzar pohtii saarnan asemaa nykypäivänä, vaikka kumpikaan Pyöreän pöydän pastorijäsenistä ei ole paikalla. Joulusaarnalla halutaan yleensä nostaa esiin yhteiskunnallinen ongelma tai muu asia, johon toivotaan muutosta. Ovatko nykyihmiset johdateltavissa toisenlaiseen käytökseen? Millaisen joulusaarnan kanssakeskustelijat haluaisivat kuulla tänä vuonna?

Ovatko hallituksen uudet ilmastolinjaukset riittäviä? Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Hallituksen tavoite on yhä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Mikkonen ja Kosonen pitävät hallituksen ilmastosuunnitelmia riittämättöminä tavoitteeseen nähden. Samoin on lausunut myös Valtiontalouden tarkasvusvirasto VTV viime viikolla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti liikenteen päästöt ja metsien hakkuut. Aalto-Setälä kertoo, että hallitusohjelman kirjaukset hakkuista vaikutti siihen, miteb kunnianhimoisia kirjauksia hakkuista voitiin uusiin papereihin kirjata. Aalto-Setälän mukaan ilmastokriisiin vastaaminen on useamman hallituksen työ, eikä tämä hallitus yksin pääse tavoitteiseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtajana Maria Pettersson. Maija Vilkkumaa haluaa keskustella ulkonäön muokkauksesta: miksi sitä nykyisin tehdään jopa oman hengen uhalla? Samalla kauneuskirurgia tuntuu jotenkin suojatulta aiheelta, jota ei voisi kritisoida, jotta ei leimautuisi antifeministiksi. Ihan arkinenkin ulkonäöstä huolehtiminen vie kuitenkin monilta naisilta ja osalta miehistäkin tuhottomasti aikaa ja varoja, joten asiasta pitäisi voida puhua. Onko Pyöreän pöydän ritareilla ulkonäköpaineita? Uskovatko he, että ulkonäön muokkaus voisi tuottaa paremman elämän? Hilkka Olkinuora jatkaa kauneudesta terveyteen ja haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia mediassa läjäpäin esiintyvistä terveys- ja omahoitojutuista. Miksi niitä ilmestyy kuin sieniä sateella ja miksi myös eittämättä luetaan? Mitä terveysinfon tulva kertoo maailmastamme: liittyykö se kurjaan sotetilanteeseen, vanhenemiseen vaiko kenties siihen, että muun kontrollin puutteessa huomio kiinnittyy entistä enemmän omaan kroppaan? Petja Kopperoinen tuo pöytään lukufiilistelyn. Tuoreella termillä tarkoitetaan sitä, että ihminen esittää olevansa lukenut ja sivistynyt: kulttuurin äärellä poseerataan mainemielessä, ei niinkään sivistymisen takia. Kirjahyllykin voi pursuta teoksia, joihin ei ole koskaan koskettu. Ovatko ritarit huomanneet ilmiötä tai kenties löytäneet siitä merkkejä itsessään? Ja onko sillä lopulta väliä, millä tausta-ajatuksella kulttuuria kuluttaa?

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vaihtoi omaksi eduskunta-avustakseen oman poikansa. Eivätkö eduskunnan säännöt kiellä lähisukulaisen palkkaamista avustajaksi? Miksi ministerin perheenjäsenen suosiminen avustajaimityksessä oli mahdollista? Onko eduskunta erityinen vai tavallinen työpaikka? Miksi kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kuvaa eduskuntaa ”vähätöiseksi” paikaksi? Ovatko tosi tv -kuvaukset tai some-päivitykset kansanedustajan työtä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuunottamatta sopivat parlamentaarisesti niin kutsutusta velkajarrusta: Suomen velkasuhdetta supistetaan 2031 alkaen kunnes EU:n vaatima 60 prosentin velkasuhde saavutetaan. Tämän jälkeen tavoite kiristyy 40 prosenttiin. Onko eduskunta oma-aloitteisesti rajaamassa päätösvaltaa Suomen talouspolitiikasta? Sidotiinko myös tulevien hallitusten kädet leikkauksiin? Miksi EU:ta vastustavat perussuomalaiset vaativat eturintamassa EU-sääntöihin nojaavaa velkajarrua? Vääntyykö Timo Soinin kuuluisa EU-fraasi jatkossa muotoon: Missä EU, siellä ratkaisu? Ovatko väitteet EU-säännöistä käyrien kurkkujen kaltaisia myyttejä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema, kasvitutkija ja yli-intendentti Henry Väre sekä emeritusprofessori Kurt Fagerstedt. Juontajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Suomea vaivaa korkea työttömyys ja nihkeä talouskasvu. Oppositio syyttää hallitusta, hallitus taas suhdanteita ja liehittelee varovaisia kuluttajia. Tulilinjalla ovat myös yritykset. Onko syyllisten etsintä hakoteillä? Ovatko merkit hyviä vai huonoja? Studiossa ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Toimittajana Antti Pilke. Suora lähetys.

Kenelle Suomessa voi valittaa, jos viranomaiset astuvat kansalaisten varpaille? Mille taholle voi kannella, jos kansanedustajat tai ministerit tötöilevät? Kuka auttaa jos poliitikkojen päätökset sorsivat? Oikeuskansleri vai oikeusasiamies? Potilasasiamies vai tasa-arvovaltuutettu? Mikä avuksi jos politiikka muutoin vain tökkii? Ovatko ainoat auttavat tahot työnohjaus, terapia, kansanradio, tai avautuminen somessa? Kuka ottaisi kopin kansalaisten murheista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso sisältää mainossisältöä yhdessä Nextoryn kanssa. Saat lunastettua edun kampanjakoodilla mimmit tai osoitteesta www.nextory.fi/mimmit

Palestiinan valtion tunnustaminen uhkaa ajaa Suomea hallituskriisiin. Kristillisdemokraatit eivät voi jatkaa hallituksessa, joka tunnustaisi Palestiinan valtion. Samoin valtiovarainministeri Riikka Purra on tehnyt selväksi, etteivät perussuomalaiset tue Palestiinan tunnustamista. Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle sisäpoliittisesti vaikea kysymys? Ovatko tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo Palestiina-asiassa törmäyskurssilla? Miksi Espanja on tunnustanut Palestiinan, mutta ei Kosovoa? Miksi Taiwanin tunnustaa vain tusina pikkuvaltiota? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.