Romano mirits

”Ihminen oppii aina jotain, kun kiertää muualla”, toteaa Feija Florin. Hän on käynyt katsomassa jääkiekkoa Moskovassa, nähnyt Espanjan saaret ja risteillyt Karibialla. Myös Suomen Lappi tuli tutuksi jo nuoruudessa. Romanisuku-sarjan kaksiosaisen jakson jälkimmäisessä osassa tarinointia Florinin suvusta ja keskisuomalaisten romanien elämästä jatkavat Feija Florin, hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Toimittaja on Jaakko Laakso

Feija Florin sai nuorena kaksikin kutsumanimeä. ”Kiitolinja” tai ”Karhu”, millä nimellä hänet nykyäänkin tunnetaan, kiersi innokkaasti niin Pohjoiseen kuin Etelään mm. liftaten. Liikkuvainen mies nautti paitsi matkustamisesta, myös metsässä samoilusta ja sienestämisestä. Kalastusta rakastanut mies pelasi myös pitkään pesäpalloa sarjatasolla. Romanisuku-sarjan jaksossa Feija ”Karhu” Florin muistelee elämäänsä, kertoo perheestään ja keskisuomalaisista romaneista. Mukana ovat myös hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Karhun luona Jyväskylässä vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

Savonlinnalaisella Ossi Blomeruksella on pitkä kokemus järjestötoimijana niin työntekijänä kuin vapaaehtoisena. Hän on mukana monien yhdistysten toiminnassa kotikaupungissaan ja tekee laajan joukon kautta yhteistyötä. Yhteiskunnallinen osallisuus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä asioita Ossille. Blomeruksen ajan hermolla pysymiseen liittyy myös Itä-Suomen alueellisen Romaniasiain neuvottelukunnan sekä valtakunnallisen Romaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä oleminen ja asioihin vaikuttaminen niissä. Kunnallispolitiikassa mukana oleminen konkretisoitui joitakin vuosia sitten. Tässä ohjelmassa keskustellaan Ossi Blomeruksen kanssa hänen matkastaan kuntapolitiikoksi. Toimittaja Janette Grönfors.

Vuoden 2025 alusta käynnistyi kaksivuotinen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Euroopan komission osarahoituksella hanke nimeltään 'Puhutaan osallisuudesta', romanikielellä Rakkavaha dielibosta. Suomen Romaniyhdistys on hankkeen kumppanijärjestö ja heidän tehtävänään hankkeessa on romanilähtöinen vaikuttamistyö sekä tehdä tutummaksi antirasistista työtä sekä romanien omaa historiaa romaniväestölle. Ohjelmassa keskustellaan hankkeessa suunnittelijana työskentelevän Ramona Schwartzin sekä kahden opiskelijan, Jessica Schwartzin ja Angelica Anki Frimanin kanssa. He kertovat kokemuksiaan kevään aikana tehdyistä useista maakunta vierailuista, niiden tunnelmista ja niissä käydyistä keskusteluista. Haastateltavien kanssa pohditaan myös osallisuuden merkitystä ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toimittaja on Janette Grönfors.

Heinäkuun ensimmäisenä 1959 Köyliön varavankilassa sattui suomen historian vakavin vankilapalo. 16 ihmistä menehtyi mielenterveysongelmista kärsineen vangin sytytettyä palon, joka levisi nopeasti puurakenteisessa vankilassa. Yksi vainajista oli Orvo Grönforsin isä. Tragedian seurauksena Grönfors varttui isovanhempiensa hoivissa. Erityisesti ukiltaan hän oppi suvun tarinat. Värikkäänä kertojana tunnettu Kalle Grönfors oli kauppamies, joka välitti hevosia ja karjaeläimiä. ”Illalla elukoita saattoi olla vaikka kuinka, mutta aamulla ei yhtään, kun ukki oli myynyt ne yön aikana pois”, Grönfors naurahtaa. Toimittaja on Jaakko Laakso

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Mitä Kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta todella merkitsee? Kuinka hyvin ihmiset oikeasti tuntevat sen taustan ja merkityksen? Dimitri Grönfors selvittää, kuinka romanijärjestöt ja yhteisön jäsenet kokevat tämän päivän – ja miksi se on tärkeä juuri nyt. Romanit ympäri Suomen juhlistavat 8. huhtikuuta eri tavoin, mutta yksi asia on varmaa: tämä päivä ei ole vain kalenterimerkintä. Se on identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta. Onko romanipäivä ennen kaikkea juhla, muisto vai tekojen päivä?

Kun lukion opinto-ohjauksen tunnilla tehtiin sopivien ammattialojen testiä, Robert ”Roope” Åkerlund sai tietää sopivansa erityisen hyvin mm. kukkakauppiaaksi. Kaupan ala ei puhutellut nuorta miestä, mutta tuli testissä toinenkin ehdotus: Åkerlund sopisi hyvin juristiksi. Nykyään hän opiskeleekin oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ensimmäistä vuottaan. Åkerlundin polku korkeakouluopiskelijaksi oli kiinnostava: hän luki avoimessa yliopistossa niin pitkään, että pääsi nk. väylän kautta varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Robert Åkerlundin tapasi Helsingissä toimittaja Jaakko Laakso.

“Minua on lyöty ja kutsuttu neekeriksi, koska olen musta”, sanoo kymmenen vuotias romanityttö Aleksandra Mäki. Aleksandraa alettiin kiusata jo esikoulussa. Kiusaaminen ei loppunut ja se jatkui koulussa, vaikka Aleksandran äiti Vionella Mäki teki kaikkensa kiusaamisen lopettamiseksi. Eniten Mäki pelkää lapsensa puolesta, nyt kun hienosti koulussa pärjäävä tytär on kasvamassa teini-ikäiseksi. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Allan Lindeman opiskeli lähihoitajaksi ja teki töitä lasten suojelussa. Hän sai tehtäväksi hakea poliisilaitokselta nuoren lastensuojelulaitokseen. Koska hälytys tuli illalla, Lindemanilla oli yllään arkivaatteet. Poliisilaitoksella romaniasuun pukeutunut Lindeman kohtasi poliisin, joka pelästyksissään meinasi tarttua aseeseen. Tilanne järkytti Lindemanin. Hän ei osannut tehdä muuta kuin nostaa kädet ylös ja sanoa “työasioilla”. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Romanisuku-sarjan jaksossa jatketaan tarinointia Riihimäkeläisen Robert Bergin kanssa, joka kuuluu tunnettuun Hagertin sukuun. Hänen kanssaan vanhojen valokuvien äärellä pohditaan mm. romanien kansanpuvun muuttumista ja kuullaan tarina liikemies Kalle Hagertista ja presidentti Urho Kekkosesta. Robert Bergin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Robert Berg asuu perheensä kanssa Riihimäellä. Siellä hän on viettänyt suurimman osan elämästään, mutta Suomen kansalaisuuden hän sai kuitenkin vasta hiljattain. Mistä moinen asetelma ja miksi Robert tunnettiin vielä hiljattain ruotsalaisissa asiapapereissa Robert Hagertina? Robert Berg kertoo romanisuku-sarjan ohjelmassa elämästään ja Hagertin suvun historiasta. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kun tietää menneiden sukulaisten nimiä ja asuinpaikkoja, esimerkiksi kirkkoherranvirastosta voi saada tietoa oman suvun menneisyydestä, jalasjärveläinen Mikko Koivisto kertoo. Hän kannustaa muitakin ottamaan selvää omista juuristaan ja toteaa, että olisi kiehtovaa kaivaa edelleen lisää tietoa oman sukunsa menneisyydestä ja selvittää, mihin asti historiassa voisi päästä taaksepäin. Romanisuku-sarjan jaksossa Koiviston suvun vaiheissa päästään tällä kertaa aina 1830-luvulle saakka. Mikko koiviston tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Romanisuku-sarjan tässä jaksossa päästään kiertoajelulle Jalasjärvelle. Hyppäämme Jalasjärveltä kotoisin olevan ja siellä nykyäänkin asuvan Mikko Koiviston matkaan. Autoretki kulkee usean kylän kautta – tutuksi tulevat niin Alavalli, Hirvikylä kuin Jokipiikin. Matkan taittuessa pohditaan muun muassa sitä, miksi monet jalasjärveläiset romanit asettuivat aloilleen ja hankkivat omat talot jo varhain. Mikko Koiviston kyytiin istahti toimittaja Jaakko Laakso.

Jos 2020-luvulla tehtäisiin lasten laulukilpailu Tenavatähteä, siellä esitettäisiin räppiä, arvelee 1990-luvun lapsitähti Leif Lindgren. Seppo Hovin juontama Tenavatähti innosti lapsia laulamaan ja oli suorastaan sukupolvikokemus 1990-luvun taitteen lapsille. Se toi näkyvyyttä myös romaniväestölle. ”Ihmiset pääsivät lähemmäs romanien elämää, kun he näkivät romanilapsia laulamassa Tenavatähdessä”, Leif Lindgren toteaa. Lindgrenin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Mestarilaulaja ja romanilaulujen tulkitsija Hilja Grönfors vihittiin taiteen kunniatohtoriksi. Heti tämän jälkeen hänelle myönnettiin akateemikon arvonimi. Grönfors ei ollut uskoa nimityksiä, vaikka hän on tehnyt mittavan uran romanilaulujen kerääjänä ja tulkitsijana. Romanilaulujen kokoaminen on Grönforssin mukaan tärkeätä, koska kulttuuri muuttuu ja voi olla, että sadan vuoden kuluttua ei ole enää romanikultuurin piirteitä, kieltä ja pukeutumista. Silloin tallella ovat ainakin perinteiset romanilaulut. Suurin osa romanilauluista on suomen kielellä, mutta Grönforssin suunnitelmissa on kääntää ne romanikielelle. Hilja Grönforssia haastatteli Janette Grönfors.

”Kun kulkukauppias ajoi pihaan ja auton ovet avattiin, se oli kuin valintatalo”, Allan Lindberg muistelee kauppareissuja yrittäjävanhempiensa mukana. ” Pikkupoikana hän ihmetteli, miksi isä saattoi jutella politiikasta ja urheilusta kahvikupin ääressä vaikka tunnin, kun lapsen mieli olisi jo palanut varsinaiseen kaupantekoon. Mutta jälkikäteen ajatellen juuri sosiaaliset taidot ja perehtyneisyys moniin asioihin edistivät kaupantekoa, hän pohtii. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kun Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindbergiltä kysytään, mitä sukua hän on, hän kertoo olevansa lintulaisia. Lindbergin sukujuuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Nivalassa ja Sievissä. ”Kotiseudulleni on ominaista se, miten ihmiset kohtaavat toisensa.” Sitä nykyään Helsingin seudulla asuva ja työskentelevä Lindberg kertoo kaipaavansa. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Asseri Åkerlundin suvussa monet miehet ovat palvelleet ratsuväessä. Yksi heistä oli Herman Nyman, Rakuunana tunnettu suvun vanha mies. Romanisuku –sarjan jaksossa jatketaan tutustumista Åkerlundien ja Nymanien suvun historiaan. Siihen johdattelevat varkautelaiset Asseri ja Hulda Åkerlund. Jakson lopussa kuullaan myös hieman romanikieltä ja lopuksi päästään kiertoajelulle Varkauteen. Toimittaja on Jaakko Laakso

Asseri ja Hulda Åkerlund ovat varkautelaisia, pian kahdeksankymppisiä romaneja. Heidän kaukaisemmat sukujuurensa ovat Karjalassa, mm. Sortavalan alueella. Åkerlundit ovat kasvattaneet suuren lapsikatraan ja ovat nykyisin jo isoisovanhempia. Elämään on kuulunut iloa ja aurinkoisia päiviä, mutta myös kovia koettelemuksia. Minun romanisukuni –sarjassa tutustutaan tällä kertaa erityisesti Åkerlundien ja Nymanien sukuihin Asseri ja Hulda Åkerlundin kertomana. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi lokakuussa 2023 kolmivuotinen hanke, jossa pyritään tukemaan romaneita hakeutumaan korkeakouluopintoihin myös Itä-Suomessa, missä se on tähän asti ollut vähäistä. Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituksella Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Projektipäällikkö Tuovi Kokkonen ja asiantuntija Inga Angersaari kertovat, kuinka projektiin pääsee mukaan. Toimittaja on Janette Grönfors.

Vaikka äiti oli romani ja isäpuoliksi romani, Pia Kara oli elänyt vain valtaväestön keskuudessa. Ratkaisun oli tehnyt Karan isä, joka orvoksi jäätyään sijoitettiin valtaväestön perheeseen. Isä katkeroitui, koska kukaan romanisukulainen ei ollut valmis aikoinaan ottamaan orvoksi jäänyttä sukulaispoikaa. Pia Karan tapasi Dimitri Grönfors.

Ulkoasiainneuvos Sini Paukkunen-Mykkänen on ollut ulkoministeriön työntekijä jo parikymmentä vuotta. Hän on ammatiltaan diplomaatti. Paukkunen-Mykkänen tekee työtä ihmisoikeuksien parissa Strasbourgissa Euroopan neuvoston, Suomen pysyvän edustuston päällikkönä. Paukkunen-Mykkänen on ollut myös sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan romaniasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 2008-2009 ja romaniasiat ovat edelleen hänen kiinnostuksensa kohteena myös nykyisessä työssään Euroopan neuvostossa, Euroopan vanhimmassa ihmisoikeusjärjestössä. Toimittaja on Janette Grönfors.

Tänä vuonna vietettiin Euroopan romanien ja sintien kansanmurhan muistopäivää 80. kerran suuressa muistotilaisuudessa 2.8.2024 Auschwitz-Birkenaun muistopaikalla Puolassa. Samanaikaisesti tilaisuudessa oli myös nuorille oma viikon mittainen 'Dikh He Na Bister', Katso, älä unohda, tapahtuma. Nuorisotapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta romanien kansanmurhasta toisen maailmansodan aikana, romanivastaisuudesta ja ihmisoikeuksista ja sen järjestää kansainvälinen romaninuorten verkosto TernYpe. Tänä vuonna siihen osallistuivat eri rooleissa muun muassa Dimitri Lindgren, Sofia Schwartz ja Benjam Valerius. Toimittaja on Janette Grönfors.

Opetusneuvos Henry Hedman on toiminut koko aikuisikänsä romanivaikuttajana edistäen romanien asemaa niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tehtävissä. Monet tuntevat hänet niin teologina, romanikielen kääntäjänä kuin muusikkona. Viimeisten vuosien aikana hän on tutkinut sitä miten romanius, mustalaisuus siirtyy seuraaville sukupolville ja onko sisäisellä ja ulkoisella romaniudella tulevaisuutta. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Hedman väitteli tohtoriksi 6.9.2024 Helsingin yliopistosta kasvatustieteen alueelle sijoittuvalla väitöskirjallaan. Haastattelussa kuullaan Hedmanin väitöskirjan tuloksista ja oivalluksista. Toimittaja on Janette Grönfors.

Suomessa puhuttava kaaleen kieli on yksi Euroopassa puhuttavista romanikielen murteista. Hyvinkään helluntaiseurakunnan romaniyhteyshenkilö Ossi Borgin mukaan Suomessa puhuttava romanikieli on saanut liikaa vaikutteita suomen kielestä, eivätkä Suomen romanit tule aina ymmärretyksi keskustellessaan muista Euroopan maista tulevien romanien kanssa. Nyt Borg aikoo aloittaa Hyvinkäällä romanikielen opetuksen, jonka hän kertoo olevan lähempänä alkuperäistä Suomessa puhuttua romanikielen murretta. Toimittajana Alisa Valta.

Katja Lindgren oli työskennellyt jo vuosia kehitysvammaisten parissa, kun hänen esihenkilönsä tarjosi hänelle oppisopimuspaikkaa ja kannusti opiskelemaan. Aiemmat koulutiellä koetut epävarmuudet saivat väistyä, kun Lindgren löysi opiskelun ilon. Toimittaja on Alisa Valta.

Työssään sosiaali- ja terveysalalla Katja Lindgren on saanut kokea monia merkityksellisiä kohtaamisia, mutta myös romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Uransa alkuvaiheessa Lindgrenin haaveet floristin työstä saivat takaiskun, kun häntä ei hyväksytty romanitaustansa takia työhaastatteluun. Pian tapauksen jälkeen hän löysi kuitenkin oman urapolkunsa, ja aloitti työt kehitysvammaisten parissa. Toimittaja on Alisa Valta.

Ruotsissa asuneita suomalaisromaneja on etenkin viime vuosina palannut  takaisin Suomeen merkittävissä määrin. Jaksossa Lindgrenin sisarukset kertovat syistä paluumuuttonsa taustalla. Juurille paluuseen houkuttelevat niin henkilökohtaiset syyt kuin laajemmat yhteiskunnalliset ilmiöt. Onko Suomi valmis ottamaan koulutetut ja työelämässä kiinni olevat romanipaluumuuttajat vastaan? Entä miten eläkeläisen työinnon voisi vielä kääntää voimavaraksi myös täällä kotimaassa? Toimittaja on Maija Kansanen.

Lindgrenin sisaruksilla on pitkä kokemus työelämästä Ruotsissa aina 1970-luvulta alkaen. Jaksossa sisarukset kertovat työelämästä ja romanien kohtelusta Ruotsissa sekä kokemastaan vastaanotosta romani-paluumuuttajina Suomessa. Hilkka Lindgren kertoo, miten hän rakenteellisen syrjinnän lannistamana löysi oman reittinsä työelämään myös Suomessa. Toimittaja on Maija Kansanen.

Viime viikon Romano miritsissä kuultiin kaskislaisen Soraja Grönforsin ja jalasjärveläisen Mirjam Mäntyniemen ajatuksia ammattiin ja ylioppilaaksi valmistumisesta. Molemmat nuoret naiset ovat päässeet jo myös työelämän makuun. Minkälaista on työskennellä esimerkiksi henkilökohtaisena avustajana tai jäätelökioskin myyjänä? Kuulemme myös, että molemmilla haastateltavilla on yhteinen haave mahdollisesta työurasta. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

Toukokuun lopussa juhlitaan Suomessa niin uusia ylioppilaita kuin ammattiin valmistuvia. Romano miritsissä kuullaan kahta heistä. Jalasjärveläinen Mirjam Mäntyniemi valmistuu ylioppilaaksi Jalasjärven lukiosta ja kaustislainen Soraja Grönfors valmistui hiljattain nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi Etelä-Pohjanmaan opistosta. He kertovat opiskeluajastaan ja - kokemuksistaan. Kaksiosaisen jakson toisessa osassa ensi viikolla kuullaan heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

Pastori Jimmy Huhtala tiktokkaa usein romanien syrjimistä vastaan. Hän toteaa, että yksilöillä on vastuu olla esimerkkinä. ”Romaneihin kohdistuva syrjintä on jotenkin hyväksytympää kuin muihin kohdistuva syrjiminen. Siinä pitäisi tulla tasa-arvo, ettei hyväksytä kehenkään kohdistuen sitä”, Huhtala sanoo. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Jimmy Huhtalan elämä muuttui, kun hän reilut 17 vuotta sitten koki uskonnollisen heräämisen. Nykyään helluntaiseurakunnan pastorina toimiva Huhtala ottaa TikTokissa usein kantaa romaneihin kohdistuvaan syrjintään. Mikä sai pääväestöön kuuluvan eteläpohjalaispastorin tarttumaan aiheeseen? Toimittaja on Jaakko Laakso.

AjEuroopan unionin perinteinen romaniviikko järjestettiin Brysselissä 9.-11.2024. Romaniviikon tarkoituksena on tarjota romaneille foorumi, jossa keskustella meneillään olevista poliittisista-, taloudellisista- ja ihmisoikeusmuutoksista, joita Eurooppa joutuu kohtaamaan. Tänä vuonna romaniviikolla keskusteltiin siitä, miten romanien asiat sopivat laajempaan poliittiseen ja eurooppalaiseen keskusteluun ja painotuksiin, erityisesti kesäkuun eurovaalien yhteydessä. Salon seudun romaniyhdistyksen puheenjohtaja Tino Blomerus osallistui nyt ensimmäiseen kansainväliseen romanitapahtumaansa. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastossa suunnittelijana toimiva Henry Lindgren on ollut mukana romanityössä jo pitkään, mutta hänellekin tämä oli ensimmäinen kerta olla mukana Euroopan unionissa pidettävissä tilaisuuksissa. Toimittaja on Janette Grönfors.

"Turvakodissa työskentelevä ammattilainen ei anna mitään tietoja eteenpäin, minkä perusteella avun hakijan voisi tunnistaa", kertoo Anneli Weiste Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa eikä ei sulje pois mitään sosiaaliluokkia tai kulttuureja. Väkivallan uhri tuntee usein häpeää sekä turvattomuutta, sillä avun hakeminen voi olla vaarallista. Pelko voi olla esimerkiksi lasten menettämisestä. Romano miritsissä pohditaan millaisia paineita väkivallan uhri saattaa kokea, miten ammattilaiset ottavat tarvittaessa kulttuuriset kysymyksen huomioon, ja mistä apua on saatavilla. Toimittaja on Mira Lahti.

Väkivallan kokeminen on Suomessa merkittävä ongelma ja se koskettaa kaikkia väestöryhmiä. Tutkimusten mukaan väkivalta jää kuitenkin romaniyhteisössä helpommin piiloon verrattuna valtaväestöön. Romano miritsin vieraanamme on Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Janette Grönforsin, joka toimii myös romaniasiankunnan pääsihteerinä. Jaksossa keskustellaan siitä, miten kehittää romaniväestön avoimuutta sekä yhteisöllisyyttä, sekä millaista tukea yhteiskunta voisi tarjota lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Toimittaja on Mira Lahti.

Oulussa on toiminut helmikuusta saakka Romanikahvila. Joka toinen tiistai kahden tunnin ajan yleisöllä on mahdollisuus tulla paitsi kahville, kuulemaan muun muassa Suomen romanien tavoista ja historiasta. Romano miritsissä kuullaan kahvilatoiminnasta kahvilan emäntien sekä Aluehallintoviraston suunnittelija Henry Lindgrenin kertomana. Lisäksi ohjelmassa kuullaan Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston alueen romanityöstä.Toimittaja on Jaakko Laakso.

Hevoset ovat kiinteä osa romanien kulttuuria. Romaneilla on pitkä historia myös raviurheilun parissa – romanitaustaisia ohjastajia, valmentajia, kasvattajia, hevosten hoitajia ja hevoskauppiaita on lukuisia. Kuitenkin vasta tänä vuonna järjestetään tiettävästi ensimmäiset suomalaiset ravit, joissa juhlitaan ja esitellään romanikulttuuria. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Oulussa Äimäsuon raviradan toiminnanjohtaja Marja Pahkalan ja Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston suunnittelija Henry Lindgrenin, jotka kertovat poikkeuksellisesta tulevasta tapahtumasta.

"TET-harjoittelu on ensi kokemus työelämästä ja jättää jäljen lapseen”, näin kertoo Jasmin Palm. Palm tekee romaninuorisotyötä monipuolisesti Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa. Haastattelussa hän kertoo miten vanhemmat voivat toimia nuoren tukena ja millaisia haasteita nuori saattaa kohdata harjoittelupaikkaa etsiessään. Ajatuksia jakamassa myös peruskoululainen Sofia Mäntyniemi. Toimittaja on Mira Lahti.

Afrohiuksien laitoon erikoistuneen parturi-kampaaja Ronja Koiviston ura on vaatinut tavallistakin enemmän ponnisteluja. Koivisto on puoliksi romani ja hänellä on harvinainen raajaepämuodostumia aiheuttava kehityshäiriö. Perheen tuki ja luotto omiin kykyihin on luonut vankan pohjan pärjäämiselle. Ronja Koiviston tapasi Dimitri Grönfors.

Hevoskauppaa tehdään silloin, kun tilaisuus aukeaa, kertoo Otto Salojensaari. Joskus raveissa tuli eteen mahdollisuus tarjota kiinnostavasta hevosesta, mutta käteistä rahaa ei sattunut olemaan mukana. Silloin lainattiin tutuilta hevosenomistajilta ja seuraavana päivänä siirrettiin raha lainaajan tilille. Myös tie tuli tutuksi Salojensaaren aktiivisimpina aikoina: matkaa saattoi kertyä 2000 km ilman nukkumista. Ruotsinlaivojen notkuvien noutopöytien äärellä eteläpohjalaismies kaipasi kotia ja kokoperunoita. Hippoksen hopeisella ansiomerkillä viime joulukuussa palkittu legendaarinen hevoskauppias Otto Salojensaari muistelee. Toimittaja on Jaakko Laakso.