Ajankohtaista asiaa romaneista. Sisältää romaninkieliset uutiset.

Kyösti Allan on oululainen laulaja, joka on menestynyt viimeisen vuoden aikana useassa laulukilpailussa. Merkittävä etappi laulajanuralla oli Ähtärissä järjestetyn Laila ja Olavi -laulukilpailun voitto. Mutta miten ujosta pojasta, joka sai musiikista kutosen alakoulussa, tuli laulukilpailujen menestyjä ja musiikkia julkaiseva artisti? Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kyösti Allanin hänen kotikaupungissaan Oulussa.

Sosionomi Roni Palmroos kertoo polustaan merkonomista ja autokaupan maailmasta kohti ihmisten auttamista. Haastattelussa nousevat esiin koulutuksen merkitys, vanhempien antama tuki sekä se, miten Roni on päässyt tekemään työtä, joka vastaa hänen omaa kutsumustaan. Keskustelu on elämänmyönteinen ja rohkaiseva esimerkki siitä, että asiat voivat mennä hyvin ja että romaniyhteisössä on monia onnistuneita työelämäpolkuja. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Ennaltaehkäisevän perhetyön merkitys romani-perheille: neljän ryhmätapaamisen aikana on syntynyt aitoja kohtaamisia, avointa keskustelua perheiden arjen haasteista sekä tärkeää vertaistukea. Tässä Romano Mirits-ohjelmassa vieraana on Henry Jauhiainen, PePe-hankkeen (Perustana perhe) projektikoordinaattori.Haastattelu välittää lämpimän ja positiivisen kuvan työstä, jossa perheet ja lapset ovat yhdessä keskiössä – ja jossa päästään tarttumaan asioihin jo juurisyiden tasolla. Toimittajana Dimitri Grönfors

Yhdistyksen työntekijä Roope Hedman kertoo haastattelussa mm. jalkautuvan nuorisotyön sekä päihde- ja mielenterveystyön merkityksestä. Turun seudun Romanit ry. tekee monenlaista työtä. Yhdistys pitää mm. liikuntakerhoa ja järjestää leirejä sekä tekee monimuotoista työtä nuorten romanien parissa. Tavoitteena on tuottaa palveluja turkulaisten romanien tueksi ja luoda siltoja erilaisten toimijoiden välille. Haastattelussa on mukana myös vuoden 2026 alussa yhdistyksen työntekijänä aloittava Roger Lindeman. Yhdistyksen väkeä kävi tapaamassa Turussa toimittaja Jaakko Laakso.

Turun kaupunginkirjastossa on meneillään uraauurtava hanke. Diives! Romanien kirjastopalvelut keskiössä! on ensimmäinen romanivähemmistöön kohdistuva kirjastoalan hanke Suomessa. Sen tavoitteena on mm. tehdä kirjastopalvelut romaniväestölle tutuksi ja tukea yhdenvertaisuutta mm. esittelemällä sekä kirjastoalan ammattilaisille että yleisölle romanien luomaa tai romaneja käsittelevää kirjallisuutta. Hankkeesta, sen tavoitteista ja tuloksista kertovat hanketyöntekijä Melissa Virtanen ja Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Sanna Hernelahti. Heidät tapasi Turussa toimittaja Jaakko Laakso.

14 minuuttia romanikulttuuria sarjan ensimmäisessä osassa kuullaan romanikulttuurin asiantuntija Dimitri Lindgrenin haastattelu teemasta: Romanina Suomessa 2026 - kuka saa kertoa meidän tarinamme. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi viime kesänä hanke, jonka tavoitteena on sujuvoittaa maakunnassa asuvien romanien opiskelu- ja työelämäpolkuja. Prima butti! - Silta työelämään on ensimmäinen ESR+ -rahoitteinen romanihanke, jossa hakijana ja toteuttajana on hyvinvointialue. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi hankkeen työntekijöitä Seinäjoella.

Keskustelimme Fanni Noroilen kanssa muun muassa näyttelemisestä, musiikista, tanssimisesta ja luovuudesta, sillä ne kaikki ovat tärkeitä elementtejä Fannin elämässä. Tärkeitä asioita ovat myös nuorisotyö ja nuoret. Monet tunnistavat Fannin suositusta Rosita-laulusta 'räpistä', joka on hänen itsensä säveltämä ja sanoittama. Rosita musiikkivideon löydät myös Yle Areenasta. Toimittaja Janette Grönfors

Ohjelmassa kuullaan Suomen Mustalaislähetyksen perustajan Oskari Johnssonin eli Oskari Jalkion pakina Mustalaisten joulunvietto vuodelta 1912. Ohjelma on uusinta vuodelta 1978. Sen juontaa toimittaja Juha Virkkunen. Lukijana Raila Halmetoja.

Jo 30 vuotta ilmestyneessä Romano miritsissä on aina pyritty huomioimaan sekä romanikentän ajankohtaisuudet että kalenterivuoden merkittävät tapahtumat. Eräs tällainen tärkeä juhla on ollut joulu. Romano mirits juhlii kolmekymppisiään kaksoisjaksolla, jonka ensimmäinen osa julkaistiin viime viikolla. Tässä toisessa osassa, joka myös päättää ohjelman syyskauden, ollaankin vahvasti joulutunnelmissa. Lisäksi jakson alussa kuullaan ohjelmaa tuottaneen Maarit Lehtosen muistoja Romano miritsin parissa työskentelystä. Juhlaohjelmat on toimittanut Jaakko Laakso.

On juhlan aika! YLEn romaniasiain ohjelma Romano mirits - romanihelmiä - on ilmestynyt kolmenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen jakso kuultiin Yle Suomessa marraskuussa 1995. Kahdessa juhlaohjelmassa tehdään sukellus Romano miritsin menneisiin vuosikymmeniin ja kuullaan useita tuttuja ääniä matkan varrelta. Juhlaohjelman on toimittanut Jaakko Laakso.

Toiminnanjohtaja Päivi Majaniemi kertoo Suomen romaniyhdistyksestä, joka on Suomen kolmanneksi vanhin romanijärjestö. Toimittajana Mertsi Lindgren.

Mitä kaikkea tekeekään romanijärjestöjen kattojärjestö Suomen Romanifoorumi ry? Haastateltavana toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg. Toimittajana Mertsi Lindgren.

Esittelyssä hyviä käyntänteitä toteuttava sosiaali- ja terveysministeriön Romaniasian neuottelukunta. Toimittajana Mertsi Lindgren.

Hevoset ovat olleet osa Henri M. Bollströmin elämää lapsuudesta asti, ja rakkaus lajiin vei lopulta ammattiin saakka. Nyt hän pyörittää omaa valmennustallia Vermossa, jossa arki kuluu hevosten, valmennuksen ja hyvän fiiliksen merkeissä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Malla Laiti on pitkän työhistoriansa aikana ollut monessa mukana. Laitille on aina ollut tärkeätä ihmisten kohtaaminen ja romaniväestön kanssa yhdessä asioiden pohtiminen ja ratkaisujen etsiminen. Nyt on aika siirtyä elämässä uudenlaiseen vaiheeseen, aikaan, jossa ei tarvitse seurata enää kelloa niin tarkasti ja se tuntuu Malla Laitista myös hyvältä. Toim. Janette Grönfors.

Leirimuotoisessa kielenopetuksessa on paljon hyviä puolia, sanoo romanikielen opettaja Armas Hagert. - Tämä on sitä parhainta yhteenkuuluvuutta, mitä ei tänä päivänä ole, ellemme sitä järjestä. Tässä tulee kielen ohella kulttuuri ja läheisyys, joka muistuu pitkän matkaa eteenpäinkin, hän toteaa. Lakeuden Romanit ry sai Suomen Kulttuurirahastolta tukea romanikielen elvyttämiseen Etelä-Pohjanmaalla. Yhdistyksen järjestämässä romanikielen viikonloppukoulussa vieraili toimittaja Jaakko Laakso. Kuulemme leirin opettajien ja oppilaiden ajatuksia romanikielen opettamisesta ja opiskelusta.

Romano mirits - Ajankohtaista asiaa romaneista.

Marita ja Voitto Friman ovat työskennelleet pitkään lastensuojelun alalla. Lastensuojelulaitoksissa työskennellessään he kohtasivat romanilapsia, joiden tilanne huolestutti heitä. – Näimme tarpeen tukea sijoitettujen romanilasten identiteetin kehitystä. Lastensuojelutaustansa vuoksi he eivät välillä tiedä, ovatko he romaneja vai kuuluvatko pääväestöön, Voitto Friman kuvailee. – Halusimme olla osa sitä prosessia, joka voisi auttaa heitä, hän jatkaa. Romano miritsin jaksossa tutustutaan Yhtä matkaa huomiseen –hankkeeseen, jossa Frimanit työskentelevät sekä sitä hallinnoivaan yhdistykseen. Voitto ja Marita Frimanin tapasi Seinäjoella toimittaja Jaakko Laakso.

Vieraana on Mertsi Tamminen, vertaistoiminnan koordinaattori Irti Huumeista ry:stä. Mertsi työskentelee nuorten parissa, tekee rohkaisevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja puhuu avoimesti nuorten tämänhetkisestä tilanteesta – sekä vaikeista haasteista että positiivisista edistysaskelista. Keskustelussa käsitellään vanhempien roolia, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työtä, joka voi muuttaa nuoren elämän suunnan. Rehellinen ja toiveikas jakso täynnä käytännön kokemusta ja sydäntä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Vieraana on Nadja Tamminen, yksi harvoista – ellei ainoa – romanitaustainen hammashoitaja Suomessa. Aiemmin kokkina työskennellyt Nadja päätti seurata pitkäaikaista kiinnostustaan hampaisiin ja kouluttautui lähihoitajaksi erikoistuen hammashoitotyöhön. Keskustelussa avataan alan käytännön työtä, sen tarkkuutta ja merkitystä sekä Natjan matkaa uranvaihdosta uuteen kutsumukseen. Hän haluaa rohkaista erityisesti romaninuoria harkitsemaan terveydenhuollon ammatteja – hammashoitajan työ voi olla sekä vakaa että antoisa tulevaisuuden polku. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Vieraana on kitaristi ja G. G. Caravanin perustaja Tero Roininen, joka on myös supertähti Mirellan isä. Hyväntuulisessa mutta rehellisessä keskustelussa hän avaa, miten yhtye syntyi ja millaista on elää musiikin parissa. Samalla Roininen puhuu suoraan alan raadollisuudesta: musiikkibisnes voi nostaa artistin raketin lailla huipulle – joskus ennen kuin siihen on edes valmis. Ylpeys tyttärestä ja rakkaus musiikkiin kulkevat silti vahvana läpi haastattelun. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Romano Mirits -ohjelmassa vieraana on Allan Bollström, Bahtalo Consulting -järjestön hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys on ensimmäinen laatuaan Suomessa, keskittyen rohkaisemaan romaneja yrittäjyyteen ja tukemaan työllistymistä. Keskustelussa nousevat esiin Allanin omat kokemukset yritysmaailman sudenkuopista, ja käytännön neuvot aloitteleville yrittäjille sekä sosiaalisen median ja verkostoitumisen kasvava merkitys. Positiivinen ja innostava jakso täynnä uskoa siihen, että myös romanit voivat rakentaa menestystarinoita. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

20-vuotias Miska Lundberg on nuori ja määrätietoinen muusikko, joka opiskelee Sibelius-Akatemiassa sekä viulua että klassista laulua. Musiikki on kulkenut hänen mukanaan lapsuudesta saakka – hän on kasvanut musikaalisessa perheessä, ja hänen äitinsä on viulisti Miritza Lundberg. Miskan polku on kulkenut Cantores Minores kuorosta tanssin ja viulun kautta akateemisiin musiikkiopintoihin, joissa vaaditaan kurinalaisuutta, omistautumista ja päivittäistä harjoittelua. Haastattelussa Miska kertoo opintojen haasteista, lapsuuden musiikkimuistoista ja halustaan kehittyä taiteilijana. Hän on valoisa ja monilahjakas nuori mies, jonka intohimo musiikkiin näkyy ja kuuluu. Toimittaja Dimitri Grönfors

"Olemme aika leikkisää porukkaa", naurahtaa Teresa Koivisto-Bollström kertoessaan Nurmijärven Romanit Ry:n toiminnasta. Toteamuksellaan hän viittaa ainakin siihen, että yhdistyksen jäsenet tykkäävät liikunnasta ja kilpailullisuudesta, mutta toimintaa tehdään hymyssä suin ja monen ikäisten osallistujien kesken. Porukalla pelataan lentopalloa, heitetään saapasta tai leikitään kirkonrottaa. Ja viikoittain kokoonnutaan kahvilaan, jossa pelataan Unoa ja vietetään teemailtoja. Yhdistystoiminnalla on kuitenkin taustallaan merkittäviä tavoitteita kuten nurmijärveläisten romanien terveyden ja osallisuuden edistäminen. Toimittaja Jaakko Laakso vieraili Nurmijärvellä tapaamassa romaniyhdistyksen aktiiveja.

Alajärveläinen Kyösti Lindeman on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt jo voittaa Iskelmämestari-laulukilpailun Kiuruvedellä vuonna 2022 ja kilpailla kertaalleen Tangomarkkinoitten semifinaalissa. Tänä vuonna hänet nähdään Tangomarkkinoiden finaalissa heinäkuun puolivälissä. ”Ihmiset toivovat kuulevansa perinteistä tangoa ja iskelmää”, Lindeman toteaa ja kertoo, että niitä hän myös mieluiten laulaa. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Kyösti Lindemanin juhannusaattona Alajärvellä.

Antony Grönstrand ja Melissa Friman ovat vastavalittuja Nurmijärven kunnan nuorisovaltuutettuja. He kertovat haluavansa tuoda kuntapäätöksentekoon nuorten näkökulmaa ja samalla he tehdä romanikulttuuria tutummaksi muille kuntalaisille. Heidän tärkeä viestinsä on, että romanitkin ovat yksilöitä ja tavallisia suomalaisia, vaikka pukeutuvatkin usein hieman pääväestöstä poikkeavalla tavalla. Aikuisille nurmijärveläisille romaneille on ylpeyden aihe, että nuoret ovat lähteneet mukaan vaikuttamistyöhön. Toimittaja Jaakko Laakso tapasi Melissa Frimanin, Anthony Grönstrandin ja Anthonyn äidin Janet Grönstrandin kesäkuun alussa Nurmijärvellä.

”Ihminen oppii aina jotain, kun kiertää muualla”, toteaa Feija Florin. Hän on käynyt katsomassa jääkiekkoa Moskovassa, nähnyt Espanjan saaret ja risteillyt Karibialla. Myös Suomen Lappi tuli tutuksi jo nuoruudessa. Romanisuku-sarjan kaksiosaisen jakson jälkimmäisessä osassa tarinointia Florinin suvusta ja keskisuomalaisten romanien elämästä jatkavat Feija Florin, hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Toimittaja on Jaakko Laakso

Feija Florin sai nuorena kaksikin kutsumanimeä. ”Kiitolinja” tai ”Karhu”, millä nimellä hänet nykyäänkin tunnetaan, kiersi innokkaasti niin Pohjoiseen kuin Etelään mm. liftaten. Liikkuvainen mies nautti paitsi matkustamisesta, myös metsässä samoilusta ja sienestämisestä. Kalastusta rakastanut mies pelasi myös pitkään pesäpalloa sarjatasolla. Romanisuku-sarjan jaksossa Feija ”Karhu” Florin muistelee elämäänsä, kertoo perheestään ja keskisuomalaisista romaneista. Mukana ovat myös hänen kasvattipoikansa Keijo Baltzar ja serkun poika Samuel Florin. Karhun luona Jyväskylässä vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

Savonlinnalaisella Ossi Blomeruksella on pitkä kokemus järjestötoimijana niin työntekijänä kuin vapaaehtoisena. Hän on mukana monien yhdistysten toiminnassa kotikaupungissaan ja tekee laajan joukon kautta yhteistyötä. Yhteiskunnallinen osallisuus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä asioita Ossille. Blomeruksen ajan hermolla pysymiseen liittyy myös Itä-Suomen alueellisen Romaniasiain neuvottelukunnan sekä valtakunnallisen Romaniasiain neuvottelukunnan jäsenenä oleminen ja asioihin vaikuttaminen niissä. Kunnallispolitiikassa mukana oleminen konkretisoitui joitakin vuosia sitten. Tässä ohjelmassa keskustellaan Ossi Blomeruksen kanssa hänen matkastaan kuntapolitiikoksi. Toimittaja Janette Grönfors.

Vuoden 2025 alusta käynnistyi kaksivuotinen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoima Euroopan komission osarahoituksella hanke nimeltään 'Puhutaan osallisuudesta', romanikielellä Rakkavaha dielibosta. Suomen Romaniyhdistys on hankkeen kumppanijärjestö ja heidän tehtävänään hankkeessa on romanilähtöinen vaikuttamistyö sekä tehdä tutummaksi antirasistista työtä sekä romanien omaa historiaa romaniväestölle. Ohjelmassa keskustellaan hankkeessa suunnittelijana työskentelevän Ramona Schwartzin sekä kahden opiskelijan, Jessica Schwartzin ja Angelica Anki Frimanin kanssa. He kertovat kokemuksiaan kevään aikana tehdyistä useista maakunta vierailuista, niiden tunnelmista ja niissä käydyistä keskusteluista. Haastateltavien kanssa pohditaan myös osallisuuden merkitystä ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Toimittaja on Janette Grönfors.

Heinäkuun ensimmäisenä 1959 Köyliön varavankilassa sattui suomen historian vakavin vankilapalo. 16 ihmistä menehtyi mielenterveysongelmista kärsineen vangin sytytettyä palon, joka levisi nopeasti puurakenteisessa vankilassa. Yksi vainajista oli Orvo Grönforsin isä. Tragedian seurauksena Grönfors varttui isovanhempiensa hoivissa. Erityisesti ukiltaan hän oppi suvun tarinat. Värikkäänä kertojana tunnettu Kalle Grönfors oli kauppamies, joka välitti hevosia ja karjaeläimiä. ”Illalla elukoita saattoi olla vaikka kuinka, mutta aamulla ei yhtään, kun ukki oli myynyt ne yön aikana pois”, Grönfors naurahtaa. Toimittaja on Jaakko Laakso

Tukholmalainen Orvo Grönforsin suku on kotoisin Pielavedeltä. Juualla syntynyt aktiivinen mies on asunut kuitenkin jo pian viisikymmentä vuotta Ruotsissa, minne asettui vierailtuaan siellä sukulaistensa luona. Romanisuku-sarjan jaksossa kuullaan Orvo Grönforsin perheestä ja keskustellaan mm. suomalaisten muuttoliikkeestä niin Ruotsiin kuin muualle maailmaan 1960-70 -luvuilla. Ohjelman toimittaja on Jaakko Laakso.

Mitä Kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta todella merkitsee? Kuinka hyvin ihmiset oikeasti tuntevat sen taustan ja merkityksen? Dimitri Grönfors selvittää, kuinka romanijärjestöt ja yhteisön jäsenet kokevat tämän päivän – ja miksi se on tärkeä juuri nyt. Romanit ympäri Suomen juhlistavat 8. huhtikuuta eri tavoin, mutta yksi asia on varmaa: tämä päivä ei ole vain kalenterimerkintä. Se on identiteettiä, historiaa ja tulevaisuutta. Onko romanipäivä ennen kaikkea juhla, muisto vai tekojen päivä?

Kun lukion opinto-ohjauksen tunnilla tehtiin sopivien ammattialojen testiä, Robert ”Roope” Åkerlund sai tietää sopivansa erityisen hyvin mm. kukkakauppiaaksi. Kaupan ala ei puhutellut nuorta miestä, mutta tuli testissä toinenkin ehdotus: Åkerlund sopisi hyvin juristiksi. Nykyään hän opiskeleekin oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ensimmäistä vuottaan. Åkerlundin polku korkeakouluopiskelijaksi oli kiinnostava: hän luki avoimessa yliopistossa niin pitkään, että pääsi nk. väylän kautta varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi. Robert Åkerlundin tapasi Helsingissä toimittaja Jaakko Laakso.

“Minua on lyöty ja kutsuttu neekeriksi, koska olen musta”, sanoo kymmenen vuotias romanityttö Aleksandra Mäki. Aleksandraa alettiin kiusata jo esikoulussa. Kiusaaminen ei loppunut ja se jatkui koulussa, vaikka Aleksandran äiti Vionella Mäki teki kaikkensa kiusaamisen lopettamiseksi. Eniten Mäki pelkää lapsensa puolesta, nyt kun hienosti koulussa pärjäävä tytär on kasvamassa teini-ikäiseksi. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Allan Lindeman opiskeli lähihoitajaksi ja teki töitä lasten suojelussa. Hän sai tehtäväksi hakea poliisilaitokselta nuoren lastensuojelulaitokseen. Koska hälytys tuli illalla, Lindemanilla oli yllään arkivaatteet. Poliisilaitoksella romaniasuun pukeutunut Lindeman kohtasi poliisin, joka pelästyksissään meinasi tarttua aseeseen. Tilanne järkytti Lindemanin. Hän ei osannut tehdä muuta kuin nostaa kädet ylös ja sanoa “työasioilla”. Toimittaja Mertsi Lindgren.

Romanisuku-sarjan jaksossa jatketaan tarinointia Riihimäkeläisen Robert Bergin kanssa, joka kuuluu tunnettuun Hagertin sukuun. Hänen kanssaan vanhojen valokuvien äärellä pohditaan mm. romanien kansanpuvun muuttumista ja kuullaan tarina liikemies Kalle Hagertista ja presidentti Urho Kekkosesta. Robert Bergin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Robert Berg asuu perheensä kanssa Riihimäellä. Siellä hän on viettänyt suurimman osan elämästään, mutta Suomen kansalaisuuden hän sai kuitenkin vasta hiljattain. Mistä moinen asetelma ja miksi Robert tunnettiin vielä hiljattain ruotsalaisissa asiapapereissa Robert Hagertina? Robert Berg kertoo romanisuku-sarjan ohjelmassa elämästään ja Hagertin suvun historiasta. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kun tietää menneiden sukulaisten nimiä ja asuinpaikkoja, esimerkiksi kirkkoherranvirastosta voi saada tietoa oman suvun menneisyydestä, jalasjärveläinen Mikko Koivisto kertoo. Hän kannustaa muitakin ottamaan selvää omista juuristaan ja toteaa, että olisi kiehtovaa kaivaa edelleen lisää tietoa oman sukunsa menneisyydestä ja selvittää, mihin asti historiassa voisi päästä taaksepäin. Romanisuku-sarjan jaksossa Koiviston suvun vaiheissa päästään tällä kertaa aina 1830-luvulle saakka. Mikko koiviston tapasi toimittaja Jaakko Laakso.

Romanisuku-sarjan tässä jaksossa päästään kiertoajelulle Jalasjärvelle. Hyppäämme Jalasjärveltä kotoisin olevan ja siellä nykyäänkin asuvan Mikko Koiviston matkaan. Autoretki kulkee usean kylän kautta – tutuksi tulevat niin Alavalli, Hirvikylä kuin Jokipiikin. Matkan taittuessa pohditaan muun muassa sitä, miksi monet jalasjärveläiset romanit asettuivat aloilleen ja hankkivat omat talot jo varhain. Mikko Koiviston kyytiin istahti toimittaja Jaakko Laakso.

Jos 2020-luvulla tehtäisiin lasten laulukilpailu Tenavatähteä, siellä esitettäisiin räppiä, arvelee 1990-luvun lapsitähti Leif Lindgren. Seppo Hovin juontama Tenavatähti innosti lapsia laulamaan ja oli suorastaan sukupolvikokemus 1990-luvun taitteen lapsille. Se toi näkyvyyttä myös romaniväestölle. ”Ihmiset pääsivät lähemmäs romanien elämää, kun he näkivät romanilapsia laulamassa Tenavatähdessä”, Leif Lindgren toteaa. Lindgrenin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.