Podcasts about meill

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Paavo Häikiö.

Ruoalla ei saa leikkia, mutta saako sitä vihata? Meillä kaikilla on jonkilaisia ruokamuistoja koulusta tai muuten vaan 90-luvulta.

Meillä on monia vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat meidän päätöksentekoon. Vireystilan, some, uutiset, mainokset ja kaikki informaatio mitä saamme muokkaa meitä ja päätöksiämme joka päivä. (00:00) Intro (00:30) Päätökset (04:13) Pelko osana päätöksiä (05:25) Ympäristön vaikutus päätöksentekoon (11:38) Miellyttämisen tarve ja päätöksenteko (17:20) Jälkiviisauden voima (20:55) Tunnistatko milloin päätöksiisi vaikutetaan? (37:21) Loppusanat

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Kohotin katseeni tietokoneen ruudulta ikkunaan ja siellä on tyyppi joka ui. Kun juoksimme rantaan huomasin, että sillä on aika pyöreät korvat, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olen ollut joskus ollut makuukojuissa, joissa ei pääse edes polvilleen. Karhut ovat olleet varvikossa ja tulivat metrin päähän syömään mustikoita, kertoo luontovalokuvaaja Hannu Laakso. Meillä on laajalle levinneitä myyttejä siitä, että ihmisellä ja karhulla on yhteinen esi-isä, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Meillä jokaisella on yksilölliset aivot. Olemme monin eri tavoin ainutlaatuisia. Kenelläkään muulla ei ole täysin samanlaisia aivoja kuin sinulla, vaan jokainen meistä on uniikki. Työelämä hyötyisi merkittävästi siitä, että tunnistaisimme yksilölliset erot, sekä ymmärtäisimme erilaisia tarpeita ja vahvuuksia. Lisäksi joustavuuden lisääminen työelämässä auttaisi hyödyntämään erilaisia kykyjä parhaalla mahdollisella tavalla.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori ja tietokirjailija Mona Moisala. Nina ja Mona keskustelevat siitä, miten neuromoninaisuutta ja erilaisia persoonallisuuspiirteitä voidaan huomioida työelämässä paremmin joustavampien työskentelytapojen avulla.Nina ja Mona käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä: - Miten persoonallisuus määritellään? - Miten persoonallisuus vaikuttaa työelämässä? - Käyttäydymmekö aina jotenkin persoonallisuutemme mukaisesti? - Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa? - Miten neuromoninaisuus eri muodoissaan voi näyttäytyä työelämässä? - Miten persoonalllisuuseroja ja neuromoninaisuutta kannattaisi huomioida työelämässä?— Kaupallinen yhteistyö, Suomen tietokirjailijat. Kuuntele Faktahommissa-podcast Spotifyssä.—Lisätietoja:Mona Moisalan nettisivut: https://www.monamoisala.com/Mona Moisala Linkedln ja Instagram. Jaksossa mainittu Fiksu aivotyötesti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Esko ei halua pelotella, mutta 7 vuoden päästä huudetaan SOS! Suvi Hartlinia voi jälleen äänestää numerolla 8! Kaukosäätimet paljastavat todelliset ihmishirviöt. Lisäksi Esko joutui pyytämään siskoltaan anteeksi ja Suvi joutui torumaan Eskoa hölmöstä käyttäytymisestä. The supreme laiskuus ja nextin levelin laiskuus on todellista, usko pois! Eskon kotoa löytyy sellaisia esineitä, joita harvalta löytyy kotoaan. Koosteessa kuullaan myös Eskon tekemää imitaatiota, espanjan kieltä sekä lausahdus: "My way or the high way!" - kuuntele hulvattomat tilanteet täältä!

Miten kapinoida kiirettä vastaan? PSYKOLOGIA-Podcast palaa uuteen vuoteen bangerijakson kanssa!Jaksossa keskustelemme Julia Sangervon kanssa yhteiskunnan ja työelämän jatkuvasta intensifikaatiosta. Siitä, miten yksilöille asettuu kovempia ja kovempia vaatimuksia, vaikka periaatteessa tehokkuutemme on noussut jatkuvasti. Miksi aiemmin perhe tarvitsi vain yhden työssäkävijän, kun nykyään kaksikaan ei aina meinaa riittää? Mitä kiire tekee mielelle, ja mitä voimme tehdä?Julia Sangervo on psykologi ja poliitikko. Hän puhuu empaattisemman ja rauhallisemman yhteiskunnan puolesta, jossa psykologia otettaisiin huomioon kaikilla tasoilla. Lisää käsiteltyjä aiheita:- Onko laiskuutta olemassa?- Kuuluuko empatia hyvään poliittiseen päätöksentekoon?- Pitäisikö ajattelussa pyrkiä laittamaan ensisijaisesti tunteet sivuun ja toimia järjellä?- Mistä arvot tulevat?- Tähtien ja arjen pienien asioiden ihmeellisyys!Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Varsin pian ensimmäiset pöllöt alkavat jo huhuilla talviyössä, ja pöllöjen kevät käynnistyy. Suomi on loistava pöllömaa. Meillä pesii parhaimmillaan 10 eri pöllölajia. Suurin niistä on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka on valittu tämän alkaneen vuoden linnuksi. Minna Pyykkö on Limingassa luontokuvaaja Jari Peltomäen kanssa huuhkajapiilokojussa odottelemassa yön ja pöllön saapumista ja juttelemassa Jarin matkasta pöllöjen maailmaan.

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

Lapsen oikeuksien viikko on käynnissä ja keskiviikkona 20. marraskuuta vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden 2024 teemana on lapsen oikeus ja ilo oppimiseen. Lastensuojelun keskusliiton johtava asiantuntija Ira Custódio muistutti Radio Voimalla tiistaina aikuista kiittämään lasta harjoittelemisesta ja pinnistelemisestä. - Eikä pelkästään niistä hyvistä tuloksista, vaan siitä yrityksestä ja paneutumisesta. Politikoilla on asiantuntijan mukaan parhaillaan käsillään "tuhannen taalaan kysymys" sekä kansallisesti että alueellisesti. - Meillä on paljon alueita, joissa lasten määrä pienenee, mutta näilläkin alueilla lapsilla on yhtäläinen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tästä toivoisin kansallisellakin tasolla enemmän keskustelua. Kuuntele haastattelusta, miten virallinen ja arkioppiminen vaikuttavat Custódion mielestä lapsen elämässä, mitä huolestuttavaa valtion velvollisuuksiin liittyen hän nostaa esille ja minkälaisia hyviä uutisia lasten oppimiseen liittyen on viime aikoina tullut esille.

Kristiina Kukkohovi johtaa Visit Turku Archipelago -markkinointiyhtiötä.  Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Siljalla, Finnairilla ja SASilla sekä Levillä, Rukalla ja Pyhällä, joissa hän seurasi läheltä sitä, kuinka Lappia nostettiin aivan uudelle tasolle kansainvälisenä matkakohteena. Kristiina on podcastissa vieraana siksi, että Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi ei ole enää minkään liikenteen solmukohta, vaan Euroopan pussinperä, jolla pitää olla aivan erityistä annettavaa voidakseen houkutella kansainvälisiä matkailijoita. Meillä on uniikkia annettavaa, mutta nyt puhumme keinoista, joilla saamme kohderyhmäymmärryksen, palvelun, tuotteistuksen ja ennen kaikkea markkinointimme sellaiselle tasolle, että Suomi nousee kuriositeetista kohdemaaksi.

Vuonna 2017, aurinkokuntaamme eksyi odottamaton tähtienvälinen vieras, joka herätti astronomien mielenkiinnon ympäri maailmaa.

Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt. Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa. Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa? ”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin." Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä. ”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa. ”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.” Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta. Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo. S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia? ”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot. Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa. S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet. ”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.” Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin? "Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo. Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä. Yhteistyössä: S-Pankki

Nyt on energiaa ja säpinää Perunateatterissa! Meillä oli vieraana tuhannen tarinan mies, sanoittaja, musiikkituottaja ja laulaja Ilkka Vainio. Ilen kanssa käytiin läpi hänelle tärkeät ruoka-asiat, joita muuten riittää muillekin jaettavaksi. Jaksossa kuulet myös tarinan aikoinaan Vainioiden baarikaapissa asustaneesta Manu-pöllöstä. Mikä on Säästäjän kakku ja mikä biisi soi Ilkan keittiössä? Kuuntele jakso, niin tiedät. Luvassa on vahvaa materiaalia, kuten hän itse sanoo. 

Suomalaisen muotoilun kulta-aika alkoi 1950-luvulla kun suuret nimet voittivat Milanon triennaalien palkintoja. Alvar Aalto, Kaj Franck ja Tapio Wirkkala loivat Suomi-kuvaa selkeän arkkitehtuurin, demokraattisen astiaston ja jäisten Ultima Thule- lasien kautta New Yorkin lennoilla. Myöhemmin Suomi-kuvaa rikastuttivat Timo Sarpaneva, Oiva Toikka, Björn Weckström ja Eero Aarnio. Onko maestrojen aika ohi? Ei ole jos katsotaan muotoilija Antrei Hartikaisen uraa. Hän oli palkittavana Pariisissa Maison&Objet-messuilla syyskuun alussa. Hän saa inspiraationsa Tapio Wirkkalasta ja metsästä. Hän on kysytty muotoilija maailmalla ja valitsee eettiset yhteistyökumppanit. Milla Vaahtera on muotoilija, joka yhdistää värikästä lasia klassiseen messinkiin. Hänen voimavaransa on usko spontaanisuuteen työprosessissa, jossa epäonnistumiset eivät pelota. Milla Vaahteran uniikit lasiesineet ovat löytäneet tiensä kaukaisiin maihin ja sheikkien koteihin. Valokuvaaja Katja Hagelstam on seurannut aitiopaikalta Lokal Galleriastaan suomalaista muotoilua. Millaisia havaintoja hän on tehnyt nykymuotoilijoiden materiaalivalinnoista ja muotokielestä? Mikä on ominaista suomalaiselle muotoilulle nyt? Olemmeko saavuttamassa taas aseman uuden muotoilun maana ulkomailla? Onko kansainvälistyminen myytti? Onko nykymuotoilu tradition muokkailua? Millaisia esineitä maailma ei enää tarvitse? Ohjelman vieraina ovat valokuvaaja Katja Hagelstam, muotoilijat Antrei Hartikainen ja Milla Vaahtera. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! | Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! En tiedä, oletko jo nähnyt esimerkiksi Kelan tutkimus ja tilastot tilillä X:ssä vastaan tullutta tietoa siitä, että masennuslääkkeiden käyttäjiä on Suomessa jo yli 600 000. Minusta meillä on ongelma, josta meidän täytyy puhua. Äsken […] The post Masennuslääkkeiden käyttömäärä – Meillä on ongelma! appeared first on Astetta parempi elämä.

Mikko Alatalo vieraili Radio Voimalla keskiviikkona muistelemassa aikaisempien vuosikymmenten tapahtumia ja kertomassa vielä tämä viikon käynnissä olevasta Coitus Int 50 Revival -kiertueesta, joka saapuu Lahteen Möysän Musaklubille perjantaina. - Se on Coitus Intin paluu. Meillä on kolme alkuperäisjäsentä, eli Harri Rinne, Pena Penninkilampi ja meikäläinen. Tässä on se ohjelmisto, mitä aikoinaan Juicen kanssa tehtiin. Alatalo muistuttaa, että Coitus Int mursi aikoinaan paljon rajoja ja tabuja. - Muun muassa me toimme pitkälti tuon seksuaalisuuden musiikkiin. Aina kun Juice löysi uuden tyttöystävän ja rakasteli, niin hän teki laulun, Alatalo muisteli. Kuuntele haastattelusta myös, miten Lahti liittyy oleellisesti Coitus Intin ja Mikko Alatalon historiaan, minne "maalaispoika" suuntaa seuraavaksi ja mitä hän kertoo esimerkiksi taikanapista, Känkkäränkästä.

Lahden Keskustateko 2024 valittiin perjantaina ylivoimaisella äänimäärällä, kun ykköseksi noussut Lahden seurakuntien Kärsimystie-katunäytelmä keräsi huikeat 46,9 prosenttia annetuista äänistä. Äänestys järjestettiin viidennen kerran Lahti City ry:n toimesta. Kärsimystien ohjaaja, näyttelijä, muusikko Petri Liski kertoi perjantaina Radio Voimalla katunäytelmän työryhmästä. - Meillä oli mukana kaksi ammattinäyttelijää, pääroolissa erinomaisena Jeesuksena, Lahden kantava voima, Tapani Kalliomäki, ja Pietarin roolissa Arto Myllärinen, joka ohjasi minua viime kesänä Lappeenrannassa. Lisäksi mukana oli valtavan suuri määrä antaumuksella mukana olevia harrastajia kaikenlaisista lähtökohdista, Liski kuvaili. Ohjaajan mieleen jäi erityisesti yleisön läsnäolo ja hiljentyminen haastavissa, sekavissa ulkotiloissa. - Siellä liikkui yhtä aikaa tuhansia ihmisiä ja seurasi keskittyneesti eri kohtauksia, jotka olivat iloisia ja myös äärimmäisen julmia. Ehkä se on tarinan syvyys ja monipuolisuus, mikä ihmisiä liikuttaa, pohti Liski. Kuuntele haastattelusta myös millainen Lahden keskusta tapahtumineen ja olemuksineen Liskin mielestä on tällä hetkellä.

Tällä kertaa arvostelussa Illumination studion Itse ilkimys 4.  Meillä lapset ja varsinkin vanhempi tytär on todella iso Itse ilkimys ja Kätyrit leffojen fani. Joten tämä uusin osa piti mennä katsomaan mahdollisimman nopeasti.  Vieläkö nämä leffat jaksaa naurattaa? Tai edes viihdyttää? mm. näihin asioihin pureudutaan arvostelussa.  Oletko nähnyt jo tämän? Mitä mieltä? Entä mitä mieltä muuten näistä leffoista? Mikä on paras osa? 

Tässä jaksossa vieras viime kesältä tekee uusintavisiitin, sillä aiheet ovat vaikeita ja tarvitaan moniulotteista ymmärrystä. Jaksossa käytiin läpi mm. onko meillä ihmisillä vapaa tahto tehdä mitä haluamme vai onko kaikki lähtöisin ulkoisista ärsykkeistä?  Onko motivoituminen yksilöllistä, onko kaikilla ihmisillä jotain yhteisiä tekijöitä siihen minkä eteen jaksamme ponnistella? Mitä ovat vieraan mielestä terveyden tukipilarit ja miten niistä saa pidettyä hyvää huolta?  Mitä tahdonvoima on ihan tarkalleen ottaen ja tarvitaanko sitä tavoitteiden saavuttamiseen? Mitä tehdä silloin kun tietää kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta ei saa itseään liikkeelle? Miten ylläpitää hyviä rutiineja, kun alun kuherruskuukausi on ohi?  Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä pohdin yhdessä aivoterveysalan yrittäjä Teemu Vornasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi Teemu Vornanen - Kotisivu: https://leekki.fi/ - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/teemuvornanen/ - IG: https://www.instagram.com/aivovinkit/ - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/7GWDQSj6TWg5alfsVFwUGF?si=510f9a704baf4265 - Sapolsky: https://youtu.be/RI3JCq9-bbM?si=Et4JwQSh4Dmm3KMQ

Suomenkielistä poppia tekevä IDALIIA julkaisi heinäkuussa (2024) debyyttisinglensä Lähden. Kappaleen sävellyksestä ja sanoituksesta vastaa artisti itse ja kappaleen ovat tuottaneet Joona Karsimus sekä Mikko Aaltio. IDALIIA eli Ida-Maria Tunturipuro asuu Helsingissä, mutta asui ja vietti lapsuuttaan Hämeessä ja Päijät-Hämeen maisemissa. Kouluvuosina syntyi kipinä musiikin tekoon, mistä lähtien haave omasta muusikonurasta on elänyt vahvana. Nyt oli aika julkaista omaa musiikkia! Yläasteella ensimmäiset biisinsä tehneen IDALIIAn musiikki on suomenkielistä poppia, johon sekoittuu elektroniset elementit. - Meillä oli niin ihana musiikinopettaja, joka laittoi meidät yläasteella kirjoittamaan biisejä. Kiitokset Tepolle! - Se laittoi vauhtia biisinkirjoittamiseen, laulaja kiittelee opettajaansa. Radio Voiman Kristoffer Ignatius haastatteli muusikkoa, kuuntele koko haastattelu! IDALIIA INSTAGRAM Kuuntele biisi tästä

Historioitsija ja tietokirjailija Jenni Kirves haastaa uudessa tietokirjassaan He selvisivät sodasta (WSOY, 2024) yleisen käsityksen traumatisoituneista ja väkivaltaisista sotaveteraaneista. Kirves esittää, että valtaosa sodasta palanneista miehistä pystyi jatkamaan elämäänsä ja toimimaan hyvinä isinä ja kunnon kansalaisina, huolimatta kokemistaan kauhuista. He selvisivät sodasta -teos kertoo sodan raakuudesta, mutta myös sen keskellä löytyneestä inhimillisyydestä. Se kuvaa sodan jälkeisiä painajaisia, mutta myös toivoa ja toipumista. Erityisen mielenkiintoista on Kirveen havainto siitä, että jälleenrakennusajan Suomessa osattiin yllättävän hyvin käsitellä sotilaiden traumoja. Kenttärovasti ja Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Janne Aalto kertoo, miten modernin sodankäynnin aiheuttamiin mielenterveyden haasteisiin varaudutaan tänä päivänä. Jenni Kirvestä ja Janne Aaltoa haastattelee Pauliina Grym.

Paneelikeskustelu äänitetty työntekijäseminaarissa keväällä 2024.  Keskustelua vetää Matti Korhonen. Keskustelijoina  Mikko Tiira, Aleksi Soininen ja  Mika Ebeling.

Työtilojen muutokset vaikuttavat ihmisten työntekemiseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Meillä ei ole omia työhuoneita, mutta ei onneksi monitoimitilakaan. Olen ne jo kokenut, enkä pysty niissä työskentelemään, kertoo nimimerkki Sotealan asiantuntija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Virve Peteri on tutkinut viidentoista vuoden ajan monitoimitiloihin siirtymisestä aiheutuneita muutoksia eri työpaikoilla. Olen käynyt useissa eri organisaatioissa, jossa ihmiset ovat kertoneet, etteivät he aamulla töihin tullessa moikkaa kollegaa. Avotilassa et voi tietää, että onko työkaveri juuri tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää, kertoo tutkija Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Luoma-Aho, Veera (2021) R.I.P. toimisto, Helsingin Sanomat Hyvärinen, Hanna (2020) Joka neljäs työntekijä uupuu - onko työuupumus uusi normaali, Tampereen korkeakouluyhteisö Riskinä työyksinäisyys? (2023) Vaasan yliopisto

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista. Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele. Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä. ”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen 'pieniä projektia paljon peräkkäin'”, Nylynd kertoo. Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina. ”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita. ”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!” Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa. ”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa. Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/ Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi Yhteistyössä: Gofore Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Lahden Kisapuiston stadionilla pelataan torstaina 9. toukokuuta kello 15 hyväntekeväisyysottelu, jossa kohtaavat FC Lahden Legendat ja Team Apulanta. Ottelun tuotoilla tuetaan Lahden alueen vähävaraisten perheiden lasten liikuntaharrastuksia Payback Lahti ry:n kautta. Apulannan rumpali Sipe Santapukki, FC Lahdessa pelannut Drilon Shala ja FC Lahden kaupallinen johtaja Markus Mujunen vierailivat Radio Voimassa keskiviikkona kertomassa helatorstain pelistä. - Meillä on kenttä täynnä palloilijoita ja yksi futari. Meillä on sinnikäs ja tinkimätön joukkue, hyvin juoksuvoimainen, kuvaili Santapukki Team Apulantaa. Joukkueessa pelaavat esimerkiksi Kaisa Mäkäräinen, Minna Kauppi, Juha Tapio, Juha Torvinen ja Toni Wirtanen. - Tänään julkistimme viimehetken sensaatiomaisen pelaajakaappauksen. Tämä futari meidän palloilijoiden seassa on kerta kaikkiaan Essi Sainio, Helmarilegenda ja Bundesliigan voittaja. Meillä todellakin on yksi henkilö, joka ihan oikeasti osaa pelata jalkapalloa, Santapukki vahvisti. Shala kiitteli, kuinka hienoa hänestä on kokoontua yhteen vanhojen legendojen kanssa. - Täällä on Luciano Martins, Kalle Eerola, Mikko Hauhia, Heikki Haara, Kari Arkivuo, Jarkko Koskinen ja Jukka Vanninen. Ja Konsta Hietanen tietysti. Hän on meillä onneksi tällä kerralla, Shala tuuletti nauraen. Kuuntele koko haastattelu.

TRAILPODDER jakso 102 vieraana Helsinki City Running Dayn ambassador Jukka Ikkala. Podin pääaiheena on Suomen suurin juoksutapahtuma HCRD*. Treenasimme aurinkoisena Vapunpäivänä Helsingin korkeimmalla mäellä Malminkartanonhuipulla eli Jättärillä. Meillä molemmilla on tavoitteena juosta Kansallisena juoksupäivänä la 11.5.2024 Helsinki City Double: aamulla klo 9.40 starttaava Helsinki City Marathon 42,2 km ja heti perään iltapäivällä 14.20-15.10 Helsinki City Run 21,1 km. Nyt siis kaksi Jukkaa hakee juoksuseuraa ja kannustajia reitille, jonka kierrämme maratonilla kahdesti ja puolikkaalla kolmannen kerran. Jos juokset itse tai tulet katsomaan, moikkaa tai nykäise hihasta. Vielä voit ilmoittautua mukaan! Tsekkaa nettisivut https://helsinkicityrunningday.fi ja lataa puhelimeen HCRD sovellus. Seuraa IG tilejä @ik81kala @trailplodder @trailpodder @helsinkicityrunningday ja kuuntele TRAILPODDER Spotify, Apple tai muilla vastaavilla podcast alustoilla. *Osallistuminen tapahtumaan saatu.

Meillä on tapana aliarvioida yksilön kykyä mukautua haasteisiinsa. Elämää ei kannata viettää onnettomana ja keskinkertaisena, eikä keskinkertaisuus tarkoita sitä, että olet huonompi verrattuna huippuihin, vaan suhteessa omaan mukavuusalueeseesi. Vain pienellä venymisellä voit saada aikaan ihmeitä. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA ja loppuhinnan voit vähentää pääomatuloista verotuksessa. Tilaa tästä. Käytä tämän kerran tiistaiaudiota vain omiin tarkoituksiin pohtien, mitä itse ajattelit ja teit, jos kuulit näitä juttuja 3-4 vuotta sitten. Kuuntele loppuun asti ja varaudu vastaamaan, oliko meillä asuntosijoittajilla kupla. Tämä ei ole tarkoitettu jälkiviisasteluksi. Kuplan määritelmäksi voisi ajatella sellaista tilannetta asuntomarkkinoilla, joissa asuntojen hinnat nousevat nopeasti yli niiden arvojen. Mitä se sitten tarkottaa? No se voisi tarkottaa sitä, että asuntosijoittajat ostaa tänään sijoitusasuntoja vain sillä perusteella, että he uskovat, että huomenna niiden hinta on korkeampi. En tässä pyri mihinkään tieteelliseen tarkasteluun, vaan näitä voi jokainen kuuntelija pohtia itse, kun asiat on vielä tuoreessa muistissa. Asiat saattaa näyttää hyvin erilaisilta eri puolilla Suomea eli joku markkina saattoi siellä operoivan mielestä olla ihan selvässä kuplassa, kun toisen markkinalla ei ollut läheskään niin paljon kuplan merkkejä. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2024 – Blogi #405 Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2023 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #406 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Tässä Joogaradion jaksossa pohditaan, miten traumaa voisi lähestyä joogan näkökulmasta. Trauman teemaan kun on yhtä monta tulkintaa kuin on sen kokijaakin. Meillä on esimerkiksi tapana erottaa kehon ja mielen traumat toisistaan, mutta joogan näkökulmasta tällaisen jaon tekeminen on suorastaan mielivaltaista. Trauman lähteenä pidetään usein myös jotain, mitä meille on tapahtunut. Mutta entäpä jos asetelman kääntääkin toisin päin ja teemaa lähestytään sen kautta, mitä meiltä on jäänyt puuttumaan? Näihin kysymyksiin Otto ja Pete pureutuvat tässä jaksossa filosofin tarmolla ja joogin lempeydellä! Shaktajoogaa Helsingin Kalasatamassa: https://shakta.fi/ensikertalaiselle Shaktajoogaa netissä: https://shakta.fi/online-jooga

Meillä on se, mitä siedämme ja saamme sen, mihin emme enää tyydy. Omia standardeja kannattaa tarkastella ja valita niistä ne, joiden nostamisesta olisi eniten iloa, apua ja hyötyä. Sitten näitä standardeja lähdetään korottamaan kestävällä tavalla – ja tämä tehdään todennäköisyyksistä, ei täydellisyydestä käsin. Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Blog: show notes and links https://finnishfootballshow.com/2024/04/13/ffs-awaydays-vps-sjk/ IN THIS EPISODE... SJK fans Mark W and Julian take us on the bus to watch VPS  take on SJK, on the way explaining why SJK's Klopit supporter group is singing about 'spinach pancakes and minced meat sauce'. Yep, really! The Spinach Pancake song "Ehkä ei oo perinteitä, mut meil on rakkautta. Meillä on pinaattilättyjä, jauhelihakastikkeella" "Maybe we've no traditions, but we've got love. We've got spinach pancakes and minced meat sauce." Hosts: Mark W, Julian Guests: Jukka, Billy, Lady Satu, Thush 00:00:00 Intro 00:00:11 Mark, Jules and Billy - SJK's first game vs Oulu and look forward to VPS 00:04:11 Jukka explains the 'spinach pancake' song 00:06:57 Klopit perform SJK Seinäjoki's Spinach Pancake song on the bus 00:07:55 Mark & Jules' halftime update 00:10:34 Post-match with Lady Satu 00:12:55 Thush's first away trip with Klopit 00:15:04 Mark & Jules' post-match thoughts ------------------------------------------------------------------ FFS MERCH

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy sosiaaliturvan leikkauksista Helsingin kaupunginjohtajan Juhana Vartiaisen somepäivityksen pohjalta. Juha Itkonen puhututtaa ritareita työeläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta. Hilkka Olkinuora pohtii hitaita juttuja. Opiskelijat haluavat katsoa luentostriimejä nopeutetusti. Vain luuserit kuuntelee äänikirjoja ykkösellä. Tunnetteko kiirellistymisilmiön? Mika Pantzar on tutustunut tutkimussuunnitelmaan Ratkaisuja pönötyksen muotoihin utopioiden avulla. Se on saanut apurahan Koneen säätiöltä. Keskustelua siis pönötyksen tai patsastelun muodoista!

Oletko turhautunut sinkkunainen, joka vetää puoleen miehiä, joista et ole itse kiinnostunut? Ja miehet, joilta puolestaan haluaisit huomiota, eivät lähesty sinua missään! Meillä kaikilla on varmasti jonkinlainen mielikuva tai jopa lista meidän unelmapartnerista, tai preferenssi siitä mikä meidän "type" olisi, ja se on tärkeä tietää, mutta olemmeko realistisia halujemme kanssa? Mistä tietää ovatko omat standardit miehen suhteen liian korkeat? Ja miten omaa deittailua voisi helpottaa, jotta löytäisi sen oman unelmapartnerin, oman matchin, nopeammin? Näitä asioita avaan tässä jaksossa auki, with a little taste of tough love! Coaching on tauolla. Instagram: ⁠https://www.instagram.com/dearladiesfinland/⁠ ⁠https://www.instagram.com/iamsaragrady/⁠

Hallitus päätti sulkea neljä rajanylityspaikkaa itärajalla sen jälkeen kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjältä enemmän kuin aiemmin. Onko kyse Venäjän hybridivaikuttamisesta? Keskustelemassa Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki, politiikan toimittajat Terhi Toivonen Yleltä ja Lauri Nurmi Iltalehdestä. Rikkooko Suomi kansainvälisiä velvoitteitaan jos turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään? Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, joka on määritelty YK:n ja EU:n sopimuksissa. Kärki arvioi, että "Venäjä tietää, että tämä on kipukohta länsimaiselle sivistysvaltiolle". – Kun on sivistysvaltio ja kangsterivaltio vierekkäin oikeusperiaatteista kiinni pitäminen on haaste, hän pohtii. Nurmi pitää tärkeänä, että nyt ajatellaan ensisijaisesti kansalaisten turvallisuutta. – Meillä on tiedossa, että hyvinkin helposti Venäjä pystyisi ohjaamaan rajalle 10 000 ihmistä. Suomi on pieni maa ja meillä on vähän rajavartioita ja poliiseja. Jos heidän kaikki resurssit sidotaan ihmisten vastaanottamiseen, se on turvallisuusuhka, Nurmi kertoo. Hän epäilee, että tulijoiden joukossa voi olla esimerkiksi koulutettuja sotilastiedustelijoita. Toivonen pohtii, mitä turvapaikanhakijoille tapahtuu kun pakkanen kovenee ja rajat ovat kiinni. – Jätetäänkö ihmiset pakkaseen kuolemaan? On luvassa 20 asettta pakkasta, hän toteaa, ja arvioi, että tätäkin Venäjä saattaa käyttää propagandassaan. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Marraskuun harmaassa metsässä huomio kiinnittyy vihreinä hohtaviin sammaliin. Kun kumartuu katselemaan niitä tarkemmin, voi hämmästyä niiden pieniä yksityiskohtia ja muotojen runsautta. Suomi on loistava sammalmaa. Meillä elää jopa 900 eri sammallajia, ja ne kaikki on nimetty suomeksi. Sammalia kasvaa soilla, lähteissä, metsissä, puiden rungoilla ja kivien pinnoilla. Linnut käyttävät niitä pesänpehmikkeenä, ja Aleksis Kiven runon oravakin nukkuu sammalvuoteessa. Myös ihmiset ovat osanneet hyödyntää sammalia monin tavoin mm. rakennuksissaan. Mitä sammalet oikein ovat? Miksi niitä on niin monia eri lajeja? Syövätkö jotkut eläimet sammalia? Mitä sammalet kertovat elinympäristöstään? Kysy sammalista tai kerro omia sammaltarinoitasi. Luonto- Suomen sammalillassa ovat asiantuntijoina Suomen Sammalseurasta Antti Kotilainen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Krister Karttunen ja Kimmo Syrjänen. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Meillä on ilo saada vieraaksi Rahamaniaan kokenut asuntosijoittaja Niina Huhtala, joka on menestynyt asuntosijoittamisessa myös Englannin Liverpoolissa.

Traumat koskettavat monia meistä, joko suoraan tai läheistemme kautta. Trauman taustalla voi olla tapahtuma tai tapahtumien sarja, joka ylittää ihmisen sieto- ja käsittelykyvyn. Kaikki vaikeatkaan tapahtumat eivät välttämättä traumatisoi. Meillä on myös paljon voimavaroja ja keinoja käsitellä ja hoitaa traumoja. Tämän jakson aiheena ovat trauma ja traumatisoituminen - ja se miten puhuminen, jakaminen, komiikka ja nauraminen voivat olla apuna traumojen käsittelyssä. Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Traumaterapiakeskuksen johtaja, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Sanna Isosävi, sekä stand up -koomikko Teemu Vesterinen, jonka syyskuussa 2023 käynnistyneen kiertueen aiheena ja nimenä on Trauma.Teemu Vesterinen on tehnyt stand up -komiikka yli 20 vuotta. Teemu on toiminut myös käsikirjoittajana ja esiintyjänä televisiossa mm. Uutisvuodossa ja Noin viikon uutiset -ohjelmassa. Teemua voi kuulla myös Yle Areenassa Hauskaa maailmanloppua -podcastissä. Sivutyönään Teemu tekee myös TRE-ohjaajan töitä. Tässä jaksossa kuulet mm. - Mitä traumalla tarkoitetaan psykologiassa? - Miten trauma ja sen oireet ilmenevät? - Miten ja miksi Teemu tekee komiikkaa juuri traumasta? - Millaisia rooleja nauramisella ja puhumisella voi olla trauman käsittelyssä? - Millainen merkitys yksilön omilla voimavaroilla, läheisillä ja ammattiauttajilla on traumasta toipumisessa? - Milloin kannattaa hakea ammattiapua?Lisätietoja:Jos painit juuri nyt traumaattisten tapahtumista selviämisen kanssa, Mieli ry tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua. Mieli ryn kriisipuhelin päivystää 24h: 09 2525 0111Suomen Punaisen Ristin sivuilta voit lukea henkisestä selviytymisestä kriisitilanteissa. Teemu Vesterisen sivuilta löydät keikkakalenterin ja tavat ostaa liput Teemun Trauma-kiertueen keikoille: https://www.teemuvesterinen.com/Teemun löydät Facebookista ja Instagramista.Viimeisimpään tietoon kriisi- ja traumatyöstä voit perehtyä Traumaterapiakeskuksen ja Psykologiliiton järjestämässä valtakunnallisessa Kriisi- ja traumakonferenssissa Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja etänä 9.-10.11.2023. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita esityksiä esimerkiksi vakavan traumatisoitumisen, hoidon ja psykoterapian, resilienssin, rasismin, lapsien ja perheiden, kriisityön ja pakolaisuuden näkökulmasta.Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.kriisijatraumakonferenssi.fiTraumaterapiakeskus: https://traumaterapiakeskus.com/Jaksossa mainitusta EMDR-terapiasta voit lukea lisää Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta: https://emdr.fi/Kansainvälisen traumatutkimuksen yhdistyksen ISTSS:n sivuilla on hyvä tietopaketti traumoista (englanniksi): https://istss.org/public-resources/trauma-basicsJos traumat ja traumatisoituminen kiinnostavat, kannattaa kuunnella myös seuraava Psykopodiaa-jakso 130. kriisityöstä ja kriisipsykologiasta ja jakso 20. Traumat ja traumatisoituminen.Lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista:59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta.71. KeskenmenoExtra-jakso Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi83. Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna?86. Lähisuhdeväkivalta.96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy.98. Tahaton lapsettomuus.114. Resilienssi120. Suru123. Työssä kohdattu väkivalta127. Miten kohdata vakava sairastuminen?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos Asuntosalkunrakentaja, Peab, Flatco, If, Suomen Vuokranantajat ja Treco. Tulisitko vieraaksi? Oijoi kiitos. Ujostuttaa. Ehkä joskus. Saat kysyä myöhemmiin uudestaan. Odotin siinä 10 minuuttia ja kysyin uudestaan. Riikka Välimäen linna_vuori -tilillä on Instassa yli 11 000 seuraajaa. Hän on 8 lapsen äiti, puoliso ja vaikka mitä muuta. Mistä tämä yrittäjä ammentaa voimaa päivittäiseen tekemiseen? Sen selviäminen alkoi Osassa 1: Miten Riikka on pikku hiljaa oppinut täyttämään puolityhjää lasia puolitäydeksi? Miten porealtaan kaiuttimet ja asuntosijoittamisesta innostuminen liittyvät toisiinsa? Asuntosijoittajia, jotka yrittää, vai yrittäjiä, jotka asuntosijoittaa? 2013 1. sijoitusasunto, 2. 2015, 5 osta ja pidä -kohdetta, flippiä, omakotitaloa, hammaslääkäriaseman muutosta asunnoiksi, CLT-omakotitalo airbnb -kohteena… Joonatan Voltin kirja käsikirjana superhostiksi... Tänään jatkuu hyväntuulisen Riikan kanssa keskustelu ainakin näistä asioista: “Slow life” -elämäntyylin suosion kasvusta pikku hiljaa. Miten huomioida lapset ja tehdä monia omia juttuja? Miten Riikan instatili sai alkunsa? Onnellisuuden löytämistä lähellä olevista pienistä asioista. Kiitollisuuden harjoittamisesta. Korkojen nousun aiheuttamasta ongelmatiikasta. Salaliittoteorioista ja foliohatuista, joista toki yksinpuhuu Harri. Vuokraustoiminnasta. Sisustussuunnittelijaksi opiskelemisesta. Tavoitteiden asettamisesta, kun lapsia on 8. Meillä oli paljon teknisiä ongelmia ja editointi oli aika työlästä. Onneksi tällä kertaa kukaan ei tullut linjoille millään äänenpuurouttajahäiriölaitteella. Visualisointiapua löytyy Riikan Insta-tilin lisäksi nettisivuilta sisustan.fi Paljon suurempi kirja kuin asuntosijoittajan niche-strategiaopas: Joonatan Voltti – Airbnb Ansaitse Asunnollasi – Blogi #226 Tuskien kautta kohti elämää ja asuntosijoittamistakin Rebekka Jaakkola Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #222 Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissätai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sijoitusasunnon ostaminen Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Uudisasuntorakentaminen 2022 -tutkimuksen mukaan Peabin asiakastyytyväisyys on alan korkein - jo viidennen kerran. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: ”Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi.” - Tammikuussa 2023 yli 400 liittyi! Sammakkoja pussaamalla alle markkinahintainen kauppa Sakari Rokkanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #235 Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi Toimitko merkittävän asuntovarallisuuden parissa? Kaipaatko kumppania nostamaan asuntosijoitustoimintasi seuraavalle tasolle? Treco keskittyy ammattimaisten sijoittajien asuntovarallisuuden kehittämis- ja hallintopalveluihin. Mainitsemalla koodin HARRI10 saat 10 %:n alennuksen Trecon palveluista ensimmäisen vuoden osalta. Koodilla kotimatka saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta 

Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos Sijoitusasunnot, Peab, Vuokraovi, If, Suomen Vuokranantajat ja Treco. Tulisitko vieraaksi? Oijoi kiitos. Ujostuttaa. Ehkä joskus. Saat kysyä myöhemmiin uudestaan. Odotin siinä 10 minuuttia ja kysyin uudestaan. Riikka Välimäen linna_vuori -tilillä on Instassa yli 11 000 seuraajaa. Hän on 8 lapsen äiti, puoliso ja vaikka mitä muuta. Mistä tämä yrittäjä ammentaa voimaa päivittäiseen tekemiseen? Sen selviäminen alkaa tänään Osassa 1: Miten Riikka on pikku hiljaa oppinut täyttämään puolityhjää lasia puolitäydeksi? Miten porealtaan kaiuttimet ja asuntosijoittamisesta innostuminen liittyvät toisiinsa? Asuntosijoittajia, jotka yrittää, vai yrittäjiä, jotka asuntosijoittaa? 2013 1. sijoitusasunto, 2. 2015, nyt 5 osta ja pidä -kohdetta, flippiä, omakotitaloa, hammaslääkäriaseman muutosta asunnoiksi, CLT-omakotitalo airbnb -kohteena… Joonatan Voltin kirja käsikirjana superhostiksi... Meillä oli paljon teknisiä ongelmia ja editointi oli aika työlästä. Onneksi tällä kertaa kukaan ei tullut linjoille millään äänenpuurouttajahäiriölaitteella. Visualisointiapua löytyy Riikan Insta-tilin lisäksi nettisivuilta sisustan.fi Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan voi tilata asuntosijoituskirja.fi -sivustolta Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Käy lukemassa Sijoitusasunnot Blogia, 2023 puolella on ilmestynyt 8 uutta kirjoitusta - Asuntoflippausta Diilin malliin – kuinka TV-viihde eroaa oikean elämän asuntoflippaamisesta? Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Uudisasuntorakentaminen 2022 -tutkimuksen mukaan Peabin asiakastyytyväisyys on alan korkein - jo viidennen kerran. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: ”Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi.” - Tammikuussa 2023 yli 400 liittyi! Sammakkoja pussaamalla alle markkinahintainen kauppa Sakari Rokkanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #235 Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Toimitko merkittävän asuntovarallisuuden parissa? Kaipaatko kumppania nostamaan sijoitustoimintasi seuraavalle tasolle? Treco keskittyy ammattimaisuuteen pyrkivien sijoittajien asuntovarallisuuden kehittämis- ja hallintopalveluihin. Mainitsemalla koodin HARRI10 saat 10 %:n alennuksen Trecon palveluista ensimmäisen vuoden osalta. ________________________ Koodilla kotimatka saat 30 % alennusta Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta. Tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta 

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan sotesta puuttuisi rahaa yli miljardi euroa vuositasolla. ”Meillä ei ollut tämä tiedossa", sanoi Orpo Säätytalolla. "Tämä tilanne on suuri pettymys". Lausunto oli suuri yllätys: eikö Petteri Orpo tiennyt mitkä ovat valtion sote-menot? Onko hallitustunnustelijalla ollut tyystin hatarien tietojen varassa valtion budjetin yhdestä merkittävimmästä menoerästä? Vai kävikö Orpolle vain moka sote-menojen vuosilukujen kanssa? Miksi Sanna Marinin (sd.) avioero on niin suuri politiikan uutinen maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kaupallinen yhteistyö: SympaOletko joskus huomannut työelämässä, että joku ei toiminut odottamallasi tavalla? Tai eikö oma toimintasi ole vastannut jonkun toisen odotuksia?Teemme työtä erilaisten ihmisten kanssa organisaation yhteisten tavoitteiden eteen. Meillä on erilaisia tehtäviä, vastuita ja rooleja. Meihin kohdistuu niihin liittyen myös erilaisia odotuksia. Meillä on myös odotuksia johtamiselle sekä esihenkilön ja työnantajan toiminnalle.Työhön kuuluu myös erilaisia vuorovaikutustilanteita. Niissäkin meidän usein odotetaan toimivan tietyllä tavalla.Mutta ovatko odotuksemme ja oletuksemme näistä aina realistisia, oikeutettuja? Vai ovatko ne kenties utopistisia, pilvilinnojen tavoittelua?Tai ovatko ne yhteneviä ja jaettuja työkaveriemme tai esihenkilön kanssa? Olemmehan erilaisia ja inhimillisen erehtyviä - työroolistamme ja asemastamme riippumatta. Tämän jakson aiheena ovat yleiset työelämän erilaiset utopistiset ja realistiset odotukset.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on Anna Aarnisalo. Hän on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolestapuhuja. Nina ja Anna keskustelevat mm. seuraavista teemoista: - Millaisia epärealistisia odotuksia työelämässa on - ja mitkä olisivat realistisempia odotuksia?- Miten voimme niiden avulla rakentaa parempaa työelämää, työyhteisöjä ja toimia paremmin yhteisten tavoitteiden eteen?Lisätietoja:Anna Aarnisalo on henkilöstöjohtaja Sympalla ja intohimoinen paremman johtamisen ja työkulttuurin puolesta puhuja.Anna Aarnisalo LinkedIn:ssa.Sympan esittely:Sympa on kehitetty, jotta ihmiset saisivat loistaa työssään. Järjestelmämme kokoaa yrityksen kaiken HR-tiedon yhteen paikkaan ja auttaa hyödyntämään dataa päätöksenteon tukena sekä ennen kaikkea rajaamaan pakolliset henkilöstöhallinnon rutiinitehtävät minimiin.Asiakastyytyväisyyslukumme ovat Euroopan HR-teknologiayritysten huippua, ja olemme Pohjoismaiden nopeimmin kasvavia HR-taloja. Yli 1000 organisaatiota eri puolilla maailmaa luottaa Sympan turvallisena ja toimivana henkilöstötoimintojen tukipilarina.Vaikka olemme kasvaneet kansainväliseksi yhtiöksi, toimintamme perusta ei ole muuttunut – henkilöstöhallinto tulee aina olemaan työtä, ihmiseltä ihmiselle.Lua lisää Sympan blogista https://www.sympa.com/fi/blogi PS:Jos sattumoisin olet kiinnostunut manipulaation psykologiasta, niin kannattaa kuunnella Nina Lyytisen Ylelle toimittama ja juontama podcast-sarja: Näin minua manipuloidaan.Löydät sen hakemalla Yle Areenasta tai klikkaamalla tästä Yle Areenaan.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Meillä pohjoisessa puut viettävät jopa puolet vuodesta lepotilassa, mutta keväällä puut heräävät eloon. Pitkän talven jälkeen luulisi, että puut kaipaavat ravintoa, mutta sen sijaan ne keskittyvät lisääntymiseen. On jopa sanottu, että kevät on puillakin kiima-aikaa. Puiden herättyä muu luonto seuraa perässä. Hyönteiset saavat mettä, toukat ravintoa ja myös lahottajat pääsevät vauhtiin. Puiden kevät mullistaa koko Suomen luonnon - maastamme jopa kolme neljäsosaa on metsää. Mitä puissa tapahtuu, kun ne heräävät henkiin talven jälkeen? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuulijoiden kysymyksiin vastaavat arboristi Sami Kiema, professori Kurt Fagerstedt ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Juhlimme palmusunnuntaita ja kuninkaamme paluuta. Meillä on kaikilla toiveita, mutta voisiko Jeesus olla toiveidemme todellinen täyttymys?

Mistä mahtaa johtua, että maailman onnellisimmalla kansalla on edelleen maailman murheellisimmat laulut? Meillä kesähitit ja joululaulutkin kertovat kuolemasta, ja olemme ylpeitä siitä, että musiikkimme tavaramerkki on sen ylenpalttinen melankolia. Vuosikymmenestä toiseen suomalaiset iskelmälaulajat jaksavat vuodattaa kyyneleitä, valittaa vuolaasti yksinäisyyttä ja ja itkeä kovaa kohtaloaan. Loppuuko se koskaan? Voisiko Suomesta jonakin päivänä tulla duurivoittoinen? Roman Schatzin Maamme-kirjassa kuljetaan suomalaisen iskelmän surumielisyyden jäljillä. Vieraina ovat laulaja ja sanoittaja Anna Rahikainen eli Mariska ja musiikkituottaja Ilkka Vainio.

Miten kiistelty ja nyt eduskunnassa hyväksytty luonnonsuojelulaki muuttuu ja mitä se tarkoittaa maanomistajille? Keskustelemassa MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen ja Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen. Asikainen korostaa, että laista poistettujen pykälien 64 ja 65 osalta suurin huoli oli epävarmuus siitä, miten ne vaikuttaisivat maanomistajiin. "Meillä ei ole etukäteen lopullista viisautta millaiseksi käytäntö olisi lopulta mudostunut, ja ongelma juuri oli, että lainsäädäntö ei antanut riittävät tarkkoja raameja ja jäi epävarmuus, miten se vaikuttaa", Asikainen toteaa. Julkisuudessa on esitetty eriäviä lukuja siitä, kuinka monta hehtaaria Suomessa on uhanalaisia luontotyyppejä. Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitie kertoi, että Suomessa on uhanalaisia luontotyyppejä 1,5 miljoonaa hehtaaria. Kattainen epäilee, että maanomistajia peloteltiin jo liikaakin lain mahdollisista seurauksista. "On selvää, että tällainen tärkeä laki politisoituu loppuvaiheessa, mutta sanoisin, että tämä ei mennyt ihan taiteen kirjojen mukaan tämä loppu valiokuntakäsittely", hän sanoo. Kattainen arvioi, että tulevaisuudessa luonnonsuojelulakia joudutaan sorvaamaan tiukemmaksi, koska näyttää siltä, että Suomen uhanalainen luonto vähenee vähenemistään. Asikainen luettelee lähetyksessä tilanteita, joissa käytännössä maanomistaja joutuu uuden lain kanssa tekemisiin tulevaisuudessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Alussa käy ilmi, että ritarit ovat valmistautuneet hyvin eri tavoin talven mahdollisiin sähkökatkoihin. Kaarinalla ja Anulla on taskulamppua, vesitonkkaa ja muuta tarviketta sekä lähiluottamusta: naapureiden kanssa sopimusta kakkakuoppien kaivuusta – Maijalla ja Rubenilla ei mitään. Anu Koivunen on hämmentynyt siitä, että hallituskriisistä näyttää tulleen uusi normaali. Meillä on hänen mielestään ymmärrys, että suomalainen poliittinen järjestelmä on vakaa ja että Suomi on laajapohjaisten monipuoluehallitusten maa. Hazard on katsonut A-studiota ja pohtii, onko televisioitujen Eduskunnan kyselytuntien puhe vuotanut muuhunkin puolueiden tapaan puhua. Vilkkumaa kysyy, eikö näin ole aina uhiteltu. Hän sanoo menettäneensä luottamuksensa politiikkaan korona-aikana. – Politiikka on suoraan ihmisille valehtelua kirkkain silmin. Kaarina Hazard miettii, onko kansanedustajuus työ vai arvo. Hän viittaa keskustelua herättäneeseen Helsingin Sanomien juttuun "Voiko kansanedustaja tehdä kaupallista yhteistyötä? Puolueilla ja ehdokkailla edessään hankala päätös". Siinä on haastateltu mm. yrittäjä Natalia Salmelaa, jonka käyttöä melko monissa Hesarin ja Ylen jutuissa Hazard myös ihmettelee. Maija Vilkkumaa kertoo olevansa turhautunut keskusteluun naisten elintilasta. – Apua, taasko ja vieläkinkö? Onko keskustelusta lopulta mitään hyötyä yhteiskunnassa? Turhautumisen on herättänyt toimittaja Tuija Pehkosen podcast-sarja "Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu". Sukupuolentutkimuksen professorina Anu Koivunen huomauttaa, että on eri asia lukea kirjasta epätasa-arvon historiasta kuin itse kohdata epätasa-arvo tai sorto. – Ne tulevat valtavana traumana ja järkytyksenä.