Podcasts about saksan

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Pystyykö Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz lunastamaan lupauksensa ja nostamaan Saksan talouden taantumasta kasvuun? Rahan lapioiminen ei auta jos maa ei samalla uudistu ja digitalisoidu.Velkaelvytys ja Saksan asennemuutos on saanut pääomat virtaamaan Saksan pörssiin ja DAX-indeksi on noussut puolen vuoden aikana peräti 20 prosenttia. Saksan pörssiyhtiöt ovat kuitenkin yleisesti varsin surkeita.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana Helsingin Sanomien Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Minkälainen on Gazan humanitaarinen tilanne? Puhelimessa Lääkärit ilman rajoja -järjestön viestinnän asiantuntija Linda Nyholm. Israel kiihdyttää sodankäyntiä Hamasia ja hutheja vastaan. Mihin Israel pyrkii? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki ja Helsingin yliopiston tutkija Tiina Hyyppä. Saksan parlamentin eli liittopäivien on määrä äänestää aamupäivällä Friedrich Merz uudeksi liittokansleriksi. Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo kertoo, millainen johtaja uusi liittokansleri on. Kirkolliskokous aloittaa avioliittoon vihkimistä koskevan mietinnön käsittelyn. Mistä piispojen esittämässä säännöksessä kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on kyse? Puhelimessa arkkipiispa Tapio Luoma. Hallitus päätti puoliväliriihessä korottaa kaivosveroa kymmenillä miljoonilla euroilla. Miltä Suomen kaivosalan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe.

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Pieni valtio Itävaltalainen kk | Kujanpää Laakso Metelinen | #neuvottelija 324. Neuvotteluklubi on Emmiliina Kujanpää, Mikko Laakso, Sami Metelinen ja Sami Miettinen. Itävaltalainen taloustiede, valtion interventioiden välttäminen, Sveitsin liittovaltiomallin alueellinen verokilpailu ja paikallinen itsehallinto vertutuvat Suomen monikerroksiseen verotukseen ja säätelyyn. Verotus vaikuttaa talouskasvuun, omaisuudensuojaan ja yksilön vastuuseen.00:00 Neuvotteluklubi goes Sysmä: Sami Metelinen ja Teemu Nikin elokuva 100 litraa sahtia00:32 Emmiliina Kujanpää Mikko Laakso: Verotuksen rooli ja omaisuudensuoja01:41 Saksan perustuslakituomioistuimen linja: 50 % verokatto ja omaisuudensuojan rajat02:23 Saksan malli, perustuslakioikeus ja kansalaisten oikeuksien suoja03:04 Kapitalismin ydin, valtion rooli, verotuksen hyvinvointitappiot ja moraalinen näkökulma03:40 Työn verotuksen kireys, hyvinvointitappioiden kasvu ja työnteon kannustimet04:12 Thomas Pikettyn veronäkemykset, sosiaaliturvamaksut04:41 Eläkejärjestelmän haasteet ja perustili05:14 Opintotuen vaikutus tuloeroihin elinkaarimallissa, verotuksellisen oikeudenmukaisuus06:23 Suomalainen verotusjärjestelmä: verokortit, palkasta automaattisesti pidätettävät maksut ja läpinäkyvyys08:35 Omistuskulttuuri, talonpoikaiskulttuuri ja porvarikulttuuri – vanha liberalismi vs. nykyinen kehitys10:40 Makrotalous vs. mikrotalous, yksilöiden preferenssit ja valtiovallan rooli12:51 Vapaiden markkinoiden ennuste Neuvostoliiton romahduksesta, Road to Serfdom14:33 Keynesiläinen synteesi, kansantalous moottorina ja kokonaiskysynnän pelkistäminen16:38 Valtion kulutus, moottorivertaus ja itävaltalaisen taloustieteen kritiikki18:49 Rahapolitiikan rooli, Fiat-raha vs. kultakanta sekä Friedrich von Hayekin free banking20:22 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit, likviditeetti, verotuksen kohdentuminen ja osakesäästötilin vaikutukset22:25 Osakesäästötilin veromalli vs. suora osakeomistus, realisointiverot ja kannustimien vinoumat24:34 Perintöveron ongelmat (lesken asunto, riitaiset kuolinpesät, ajoitus) 26:36 Yrityksiin kohdistuva vero vs. kansalaisille siirtyvä verorasitus, näkökulmia verotuksen lopulliseen maksajaan28:06 Kuntavero, maakuntavero ja monikerroksinen verotus – uudet kerrokset vai vanhojen purkaminen?30:00 Julkinen sektori, turvalliset julkishyödykkeet ja valtion tehtävien supistaminen minimiin32:05 Terveys- ja sairaanhoidon kulut, vakuutusmalli vs. yleisverotus, sote-uudistuksen rahoitus33:41 Hyvinvointivaltion haasteet, perustilin idea ja yksilön vastuu omista kuluista35:46 Retoriset ansat verokeskustelussa (perintövero vs. työn verotus) ja valintaharhat37:53 Valtion velkaantuminen tulevien sukupolvien verotaakkana, nuorison näkökulma41:53 Muiden rahojen tuhlaaminen – Milton Friedmanin neljä tapaa kuluttaa rahaa ja korruption riski44:03 Ronald Reagan -viittaus: The government is not the solution to our problems; the government is the problem46:05 Valtion ja bisnesintressien liittoutumisen riski, oligarkian piirteet47:38 Vastikkeellisuuden puute Suomen sosiaalietuuksissa ja historian vaikutus49:40 Leikkaus vs. anteliaat tuet -keskustelu, diskurssin muuttamisen vaikeus51:59 Arvonlisävero- ja alv-kantojen pyörittely poliittisessa päätöksenteossa54:46 Pohdinta Sysmästä ja sen kulttuuriteoista, paikallisidentiteetti ja leffakokemukset56:44 Sveitsin liittovaltiomalli, Zonderbundin sota ja alueellinen vero- ja kilpailujärjestelmä59:17 USA:n osavaltioiden verokilpailu, sales tax vs. liittovaltion kulutusverot01:01:40 Rakentamattomat investoinnit ja valtion Bridge to Nowhere -ilmiö01:03:44 Marginaaliverojen kireys Suomessa, hyvinvointialueiden rahoitus ja huoli uudesta verokerroksesta01:05:21 Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toteutumattomat periaatteet#neuvottelija Sisäpiiri vertaa Sveitsiä EVA:n maakuntien SuomeenTue Samia ja katso sisäpiirjaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Julkisesta sektorista, erityisesti sote-alasta, puhutaan usein kulujen kautta: miten säästetään, mistä leikataan ja miten niukkuuden kanssa pärjätään. Harvemmin esiin nousee näkökulma, jossa säästöjä syntyy fiksummalla tekemisellä – ja jossa teknologia ei ole kuluerä vaan ratkaisu.Tässä Menestystä Etsimässä -jaksossa vieraana on Jussi Määttä, terveysalan SaaS-yritys Buddy Healthcaren perustaja ja toimitusjohtaja. Buddy Healthcare on digitalisoinut potilaan hoitopolun ennen ja jälkeen sairaalakäynnin – ja onnistunut todistetusti säästämään miljoonia euroja per sairaala.Kyse ei ole hypestä, vaan käytännönläheisestä ratkaisusta, jolla potilas tietää mitä tehdä ja milloin, ja hoitohenkilökunta saa selkeän näkymän tilanteeseen. Tulos? Vähemmän turhia soittoja, vähemmän peruutuksia, parempi hoitotulos ja tyytyväisemmät resurssit.Mutta mistä kaikki alkoi? Jussi kertoo oman yrittäjätarinansa ensimmäisestä kaatuneesta digital health -firmasta nykyiseen kansainvälistyvään SaaS-yritykseen. Samalla kuulemme, miksi yritys ei lähtenyt Pohjoismaihin vaan suuntasi Britanniaan – ja mitä Saksan, Ranskan ja Italian kokemuksista on opittu.Keskustelussa pureudutaan syvälle siihen, miten julkinen sektori toimii ostajana. Miten myydä organisaatiolle, jossa yhden henkilön “ei” riittää pysäyttämään koko hankinnan? Miten syntyy aidosti kansainvälisesti kilpailukykyinen tuote – ja miksi julkisen sektorin rooli innovaation mahdollistajana pitäisi ajatella uudestaan?Jos olet kiinnostunut SaaS-liiketoiminnasta, sote-digitalisaatiosta, julkiselle sektorille myymisestä tai kansainvälistymisestä pieneltä markkinalta, tämä keskustelu on täyttä kultaa.Menestystä Etsimässä podcast tuotetaan yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Miten Eurooppa reagoi Trumpin tulleihin? Keskustelemassa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Wigellin ja Ronkaisen mukaan globalisaation aika on päättymässä, ja Eurooppa alkaa herätä toimimaan. Karismo arvioi, että USA:n tullit vauhdittivat Saksan hallitusneuvotteluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Dietrich Bonhoeffer ja sankaritekojen moraali Esimerkkinä tuore elokuva pastori Dietrich Bonhoefferista, joka ryhtyi vastarintaan Hitleriä ja kansallissosialistista hallintoa kohtaan. Lopulta osallistuminen Hitlerin salamurhayritykseen maksoi Bonhoefferin hengen. Hänet teloitettiin Flossenburgin keskitysleirillä keväällä 1945. Mikä sai Bonhoefferin ottamaan henkilökohtaisen riskin nousemalla paitsi omaa kirkkoaan, myös koko Saksan hallintoa vastaan? Mitä on sankaruus ja voidaanko B:ia pitää sankarina? Mitkä olivat yksilön mahdollisuudet vaikuttaa natsihallinnon politiikkaan? Entä mitä keinoja yksilöllä tänä päivänä on vaikuttaa, jos vaaleilla valittujen johtajien politiikka lähtee laittomuuksien ja epädemokratian tielle? Voidaanko Trumpin virkaanastujaisissa puhunutta piispa Mariann Edgar Buddea verrata Bonhoefferiin? Mikä on kirkon suhde poliittiseen valtaan? Pitäisikö kirkon pitää enemmän ääntä omista arvoistaan ja yhteiskunnallisesta kehityksestä? (Tätä mieltä on esim. Mari Leppänen) Toisaalta meillä on juuri nyt esimerkki siitä, mitä seuraa, kun uskonto ja politiikka sotkeutuvat tiiviisti toisiinsa (USA). Onko kirkossa epäselvyyttä sen omista arvoista? Mikä oli Bonhoefferin rooli Hitlerin murhayrityksessä? Entä millä tavalla Hitlerin murhayritystä voitaisiin moraalisesti perustella? Entä jos ajatuksen siirtää nykyaikaan: Voisiko salamurhaa pitää tietyissä olosuhteissa hyväksyttävänä, jopa sankarillisena tekona? Vieraina ovat TT, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola, TT, sosiaalieetikko Jaana Hallamaa FT, filosofi Jaakko Hirvelä.

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Saksan mittavat investointisuunnitelmat ovat tuoneet uutta toivoa koko euroalueelle. Saksan suurista suunnitelmista ja niiden vaikutuksista Suomen ja euroalueen talouteen sekä korko- ja markkinanäkymiin keskustelemassa ekonomistimme Tuuli Koivu, Juho Kostiainen ja Jan von Gerich. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Missä tunnelmissa lähdettiin Serie A:n osalta maaottelutauolle? Italian maajoukkue kohtaa Nations Leaguen puolivälierissä Saksan.* Giornata 29 (1:11)* Italian maajoukkue (32:58)* Fritto Misto (49:28)Italopodcastin jaksoissa Kimmo Kantolan vakiovieraana on italialaisen jalkapallon ekspertti Mitri Pakkanen.Jakso nauhoitettu ti 18.3.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet hävittivät Saksan kemiallisia aseita ynnä muuta sotakalustoa. Nopein tapa oli mereen upottaminen. 50 000 tonnin kemiallinen asevarasto on jo vuosikymmeniä ruostunut Itämeren syvänteissä, ja osa kemiallisista aseista on jo vuotanut myrkkyjä Itämereen Mereen upotettiin ammuksia, myrkkytynnyreitä, laivoja ja niiden tiedetään osittain vuotavan, ja ne tulevat vuotamaan vielä pitkän aikaa, toteaa dosentti Paula Vanninen. Tiedeykkösessä tavataan myös kemisti Hanna Niemikoski, joka kehitti väitöksessään menetelmiä vuotojen toteamiseen.Ohjelman toimittaa Leena Mattila. Äänisuunnittelu: Juha Hjelm.

Eteneekö perintöveron poisto ja miksi sitä ehdotetaan? (0:29) Laitaoikeiston ja vasemmiston nousu Saksassa (16:39) Eheytyshoitojen kielto läpi lakivaliokunnasta, mitä seuraavaksi? (27:01)

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Saksan vaalituloksesta raportoi Berliinistä toimittaja Hanna Visala. Mitä vallanvaihto Saksassa merkitsee? Keskustelemassa akatemiatutkijaTimo Miettinen Helsingin yliopistosta ja EU-vastuualueen johtaja Lotta Nymann-Lindegren Elinkeinoelämän keskusliitosta. Kolme vuotta sitten Ukrainaan hyökkäsi agressiivisesti naapurivaltio Venäjä. Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Tuoko kolmas sotavuosi Ukrainaan rauhan? Keskustelemassa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista ja sotatieteiden dosentti, tutkijatohtori Helsingin yliopisto Ilmari Käihkö. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara.

Toivo on metsässä, siksi Jussi keskusteli akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa Saksan parlamenttivaaleista. Miettinen kuvaa jaksossa, miten vaalit tekivät Saksasta tietyllä tavalla normaalin eurooppalaisen maan. Se näkyy niin äärioikeiston nousussa kuin vasemmiston loppukirissä.Miettinen kommentoi myös, mitä vaalitulos merkitsee Euroopalle.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Saksassa järjestetään sunnuntaina liittopäivävaalit. Miksi vaalit ovat merkittävät koko Euroopalle? Vieraina vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijatohtori Laura Nordstörm Helsingin yliopistosta. Lähetyksessä kuullaan myös vaalivalmisteluja Berliinissä seuraavan ulkomaantoimittajamme Hanna Visalan raportti. Hallitus on sopinut hakevansa säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta säästöpaketin valmistelussa on otettu aikalisä. Mistä sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi säästää ja kuinka nopeasti säästöt pitäisi toteuttaa? Vieraina kansanedustajat Maaret Castrén (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.) ja Pia Sillanpää (ps.). Arabimaiden johtajat ovat koolla pohtimassa vaihtoehtoisia ratkaisuja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ehdotukselle palestiinalaisten pakkosiirtämisestä pois Gazasta. Mitä kokoukselta voidaan odottaa? Puhelimessa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Juontajana Aki Laine, toimittajina Rasmus Montonen ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU. CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin. Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa. Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä. Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä samoin kuin AfD. Maahanmuuton rajoittaminen on noussut Saksan päävaaliteemaksi useiden maahanmuuttajataustaisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Viimeksi tällä viikolla afganistanilaismies ajoi auton väkijoukkoon Münchenissä. Ohjelmassa pohditaan myös, ryhtyykö Saksa Merzin johdolla vahvistamaan asevoimiaan ja nostamaan puolustusmenoja. Merz kannattaa Ukrainan tukemista, mahdollisesti järeämminkin asein. Suomalaistutkija arvioi ohjelman lopuksi, millaisilta Suomen ja Saksan suhteiden näkymät vaikuttavat, jos CDU voittaa. CDU:n sisarpuolue Suomessa on Kokoomus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Katarina Baer ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Apurahat ovat aina keskiössä, kun keskustellaan taiteilijan toimeentulosta. Nuo hylkyjen tuskat ja myöntöjen euforiat. Kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan kuvataiteilija Markus Jäntin kanssa apurahoista. Jaksossa puidaan Suomen apurahajärjestelmää ja kuullaan Markukselta, millainen on puolestaan Saksan apurahajärjestelmä. Onko apurahanurmi vihreämpää aidan toisella puolella, ja miten ne apurahat saa juoksemaan?  Markuksen taiteeseen voit tutustua: https://markusjaentti.com/ ja IG:ssä: @markusjaentti  Marikan vinkki: Enni Idin taiteilijakoti Padasjoella https://book.visitlahti.fi/fi/tehtava/1333023/enni-idin-taiteilijakoti/showdetails Sini vinkit: Hylkypassi. Englanniksi Rejection loyalty card Ina Mikkolan Tilipäivä, jakso 5: Käännä kateus voitoksi: https://areena.yle.fi/1-50602802 Taiteilijatuutikki - tili Ingstagrammisa: @taiteilijatuutikki Markuksen vinkki: Klaus Maunuksela: Apuraha ja tunteet - näytelmä ja kirja https://sunklo.mycashflow.fi/product/6/klaus-maunuksela-apuraha-ja-tunteet Lähteet  https://www.taike.fi/fi https://koneensaatio.fi/apurahat/ Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio ja Marika Häkkilä Editointi ja äänisuunnittelu: Marika Häkkilä Äänitys: Sulka Productions Kansikuvan teos: Sini Kallio - Sugar, akryyli ja kynät puulle, 2024 Artpodin logo: Pauliina Vuorinen Kiitos Sulka Productions

Mikä Saksaa vaivaa? Sitä kysymystä Jussi oli selvittämässä viime viikolla paikan päällä.Tässä jaksossa ihmetellään Saksan talouden, yhteiskunnan ja politiikan ongelmia. Ratkaisuja niihin ei juuri ole tarjolla – vai onko?Tässä jaksossa puhutaan myös siitä, kuinka kaikki yhteiskunnalliset keskustelut ympäri maailman tuntuvat käsittelevän samoja aiheita, ilmiöitä, kiistakapuloita ja kulttuurisotia. Ovatko puheenaiheet oikeasti globaaleja vai kopioidaanko vaan läppiä muista maista?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutiset

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syyriassa vaihtuu valta. Millaista hallintoa al-Assadin hallinnon kaataneilta kapinallisilta voi odottaa? Studiossa tutkija Mohammed Hadi Ulkopoliittisesta instituutista sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Turkista raportoi toimittaja Maija Liuhto. Ranskan hallitus kaatui ja Saksan hallituksen luottamuksesta äänestetään ensi viikolla. Kuinka vahva EU on? Keskustelemassa Euroopan parlementin jäsenet Mika Aaltola (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Jussi Saramo (vas.). Lähetyksessä kuullaan myös Romanian presidentinvaaleja seuraavan Eurooppa-kirjeenvaihtajan Anna Karismon raportti. Ylen MOT selvitti kuuluisan hedelmöitysklinikan toimintaa. Toimittaja Johanna Mattinen kertoo, mitä selvisi. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä ja Mira Stenström, tuottaja Marija Skara.

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

Suomen ja Saksan välisessä tietoliikennekaapelisse sekä Liettuan ja Ruotsin välisessä merikaapelissa on havaittu vaurioita. Vauriokohtien lähellä o liikkunut kiinalainen rahtialus, mutta viranomaiset eivät ole vahvistaneet laivan mahdollista yhteyttä vaurioihin. Mitä voimme päätellä siitä oliko kyseessä vahinko vai sabotaasi? Miten Suomen pitää nyt reagoida? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.), ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja ulkoasiain valiokunnan jäsen, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kun katseet olivat nauliintuneet Donald Trumpin voittoon, Saksassa kaatui hallituskoalitio. Mikä on Saksan kriisin perimmäinen syy? Kuka korjaa hyödyn ennenaikaisista vaaleista? Onko vallanvaihdos hyvä vai huono uutinen? Miten käy Ukrainan tukemiselle ja Euroopan kilpailukyvylle? Aiheesta keskustelevat Saksan politiikan tutkija Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo. Berliinistä lähetykseen osallistuu Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/115151545 Haluatko kiireetöntä, läpitunkevin kysymyksin maustettua intensiivistä huomiota – yrityksellesi, itsellesi tai vaikka kaveriporukallesi? Osta aikaani. Lue lisää: https://tinyurl.com/syvenny 79. jakson vieraana yhteiskunnallinen tekijä-ajattelija, viljelijä ja omavaraistalouden pioneeri Lasse Nordlund. Jakso taltioitiin 28.8.2024. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/79-lasse-nordlund Videoversio: https://youtu.be/9VUYJ39EFUA Spotify: https://spoti.fi/3YyqZWG Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Lähtökohdat. 00:11:34 Sivarikokemus. 00:14:28 Anarkistit. 00:19:33 Vieraantuminen. 00:24:42 Kriittisyyden sosiaaliset riskit. 00:29:16 Saksan traumatisoitunut poliittinen ilmapiiri. 00:36:59 Kaoottiset järjestelmät ja joukkopsyyke. 00:45:13 Sulautumiskokemukset. 00:54:01 Tunteiden kanavointi, valta, uhriasema ja henkinen väkivalta. 01:01:34 Milloin Lasse tulee järkiinsä? 01:07:44 Intuition ristiriidat. 01:16:31 Lasseksi kasvaminen. 01:20:02 Käytöstavat ovat aikapommi. 01:25:32 Rituaalit. 01:31:52 Tietosuojan nurjat puolet. 01:41:51 Auttaminen, paapominen ja manipulointi. 01:49:22 Lait. 01:54:47 Omavaraisuuden itsenäisen opettelun merkitys. 02:02:50 Valinnat ja uhraukset. 02:12:36 Äärimmäisiä kokeiluja. 02:24:23 Tutkiminen ja riskit. 02:30:34 Energialaskelma. 02:47:29 Fossiilit, resurssitietoisuus ja naftismi. 02:54:28 Kuolemankulttuuri. 03:03:25 Teoriasta käytäntöön. Varajärjestelmät. 03:10:52 Ihmismielen pimeä puoli ja yksin selviäminen. 03:14:41 Yhteisölliset kontrollimekanismit ja puhtauden vaatimus. 03:23:13 Tyrä ja ehdottomuus. 03:33:11 Ankaruus addiktioiden vahvistajana. 03:37:03 Saksanmatka. 03:46:24 Mielenosoitukset – makupaloja koirille? 03:55:34 Omavaraisuuskokeen tulokset. 04:07:16 Riittävä ravinto. 04:14:50 Todistustaakka on niillä, jotka uskovat Sampoon. 04:29:01 Koodaaminen. 04:39:50 Edistykseen luottaminen. 04:47:45 Yllättävät voimavarat ja esimerkin voima. 04:58:49 Omavaraisuuteen sitoutumisen harvinaisuus. 05:06:34 Lassen ja Marian elämän todellisuus. 05:10:40 Energiayltäkylläisyyden vaikutukset. 05:17:52 Leivinuuni. 05:28:38 Sosiaalinen pirstoutuminen. 05:35:22 Kärsivän taiteilijan myytti. 05:44:34 Cave, Keenan ja muut väkeviä voimia kanavoivat muusikot. 05:48:23 Lastenkasvatusfilosofia. 05:52:39 Elon Muskin isot painokset. 05:59:30 Daavid, Goljat ja nykyjärjestelmän hauraus. 06:08:35 Loppulyhyet. Omavaraopisto https://omavaraopisto.fi Antti Salmisen ja Touko Hujasen kirja Lantun henki: Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä https://t.ly/19ZM- Lassen ja Marian kirja Elämämme perusteista https://t.ly/CwKja Lassen teksti Tietosuoja on fossiilikapitalismia https://t.ly/tAgO4 Juha Pentikäisen kirja Suomalaisen lähtö: Kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista https://t.ly/GRAeK Rutger Bregmanin kirja Humankind: A Hopeful History https://t.ly/hlKup Tere Vadén haastattelee Lassea niin&näin-lehdessä https://t.ly/l7DyD Topi Linjaman energialaskelmat Lassen ravinnosta https://t.ly/lH5gD Antti Hyryn kirja Uuni https://t.ly/RH_Qh BIOS-tutkimusyksikkö ja ekologinen jälleenrakennus https://eko.bios.fi/ – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Ukrainan presidentti Zelensky esittelee voitonsuunnitelmaa Naton ulkoministereille. Perjantaina USA:n presidentti Biden tapaa puolestaan Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat ja keskusteluiden kohteena on myös Ukraina. Studiossa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sekä suorissa Kiovasta Justas Stasevskij ja Brysselistä Maria Stenroos. Työperäisten oleskelulupien muutokset. Miten kolmen kuukauden sääntö parantaa työllisyyttä? Keskustelemassa hallitusneuvos Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtava tutkija Merja Kauhanen työn ja talouden tutkimuksesta, Laboresta. Hintojen aleilmoittelu on yhä villiä. Alehankintoja tekeviä kuluttajia hämätään edelleen vajavaisilla tai piilotetuilla hintamerkinnöillä. Puhelimessa johtava asiantuntija Saija Kivimäki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Janette Leino ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

15-vuotias Tanja Mühlinghaus vietti tavallista teinitytön arkea koulunkäynnin ja harrastusten parissa, kunnes lokakuussa 1998 tapahtui jotain, mikä pystytti perustukset yhdelle Saksan arvoituksellisimmista ja hätkähdyttävimmistä katoamistapauksista. Tanja katosi jäljettömiin koulutiensä varrelta, eikä esiin astunut yhtäkään silminnäkijää. Ainoat johtolangat olivat kaksi kirjettä, jotka saapuivat Tanjan perheen kotiin pian katoamisen jälkeen. Kirjeissä Tanja vakuutti olevansa kunnossa, mutta oliko hän todella? Vaikka käsiala ja DNA-jäljet täsmäsivät Tanjaan, poikkeuksellinen kirjoitustyyli kirvoitti kysymyksiä siitä, oliko hän sittenkään kadonnut omasta tahdostaan.Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.comInstagram & TikTok: hiljaisiahuutojaMusiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com)Jakson lähdeluettelo: https://tinyurl.com/57lahteet

Saksassa paljastui huhtikuussa 2016 40-vuotiaan naisen kuolema, jonka tutkinta johdatti viranomaiset yhteensä jopa kahdeksan erillisen rikostapauksen juurille. Vuosien ajan salassa jatkuneet pahoinpitelyt ja kidutus paljastivat lopulta yhden Saksan historian julmimmista rikoskokonaisuuksista, joka tunnetaan yleisesti nimellä ”Höxterin kauhujen talo”.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Sohvi ja kirjavapaalta palannut Marko Junkkari keskustelevat hallituksen budjettiriihestä ja sen ympärillä käydystä keskustelusta kulttuurin rahoittamisesta; SDP:n uudesta voimantunnosta ja sen aiheuttamasta natisemisesta puolueen sisällä; ja Saksassa käydyistä osavaltiovaaleista, joissa melko sus puolueet ponnistivat voittoon.

Millainen tulos Saksan aluevaaleissa? Haastateltavana professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Uudistuksilla lisää töitä? Työttömyyskassat ryhtyvät tarjoamaan töitä, ansiosidonnaisen leikkauksella tavoitellaan nopeaampaa työllistymistä. Miten muutokset purevat, kun talous näyttää heikolta. Haastateltavana erikoistutkija Jeremias Nieminen Laboresta, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien keskusjärjestöstä ja kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta Politiikan syksy on käynnistynyt. Miten hallitus selviää rasismikampajan aiheuttamasta ristivedosta. Pitääkö yhteinen leikkauslinja hallituksen kasassa? Millaisia avauksia odotetaan kun alue- ja kuntavaalit lähestyvät? Keskustelemassa tutkijat Johanna Vuorelma ja Jenni Karimäki sekä Juha Ristamäki. Virossa ajetaan alas venäjänkielistä opetustaToimittaja Rain Kooli raportoi. Juontajana Justus Laitinen. Toimittajana Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Jussilla on tällä viikolla asiaa Saksasta, missä pidetään viikonloppuna osavaltiovaait kahdessa itäisen Saksan osavaltiossa. Mitä on odotettavissa?Lisäksi kommentoidaan pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen Me puhumme teoin -kampanjaa. Loppuiko sen uskottavuus ennen alkuakaan, ja onko sillä kokoomukselle oikeasti mitään väliä?Toivo myös hahmottelee ajatustaan globalisaatiosta, joka saattaa olla nyt tauolla – tai sitten ei.Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kulttuuriykkönen vierailee Euroopan suurimmalla saksankielisellä oopperajuhlilla, Bregenzin Festivaalilla, jonne on valittu uusi suomalainen taiteellinen johtotiimi. Uutena taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä Lilli Paasikivi ja uutena taiteellisen tuotannon johtajana aloitti jo keväällä Jaakko Kortekangas. Bodenseen rannalla, neljän valtion - Itävallan, Sveitsin, Saksan ja Lichtesteinin risteyksessä sijaitseva Bregenz on Bayreuthiakin saksalaisempi festivaali. Sen valtavasta yli 200.000 päisestä yleisöstä 97% on saksankielisiä. Festari tunnetaan suuresta järvessä kelluvasta näyttämöstä, huipputeknisestä äänentoistosta ja valtavasta 7000 hengen ulkoilmakatsomosta. James Bond leffa Quantum of Solace toi vuonna 2008 tämän Wienin Sinfonikkojen jo vuonna 1946 perustuman festivaalin koko maailman tietoisuuteen. Millainen on Bregenzin Festivaali? Mitä siellä esitetään? Millaisia ihmisiä siellä käy? Kuinka festivaali rahoitetaan? Miten valtavan suuren ulkoilmanäyttämön tekniikka ja äänentoisto toimivat? Miksi ja miten sinne valittiin suomalaiset johtoon? Haastattelussa Lilli Paasikivi, Jaakko Kortekangas ja jo 20 vuotta festivaaleilla työskennyt näyttämömestari Sami Kyllönen. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

Onko Eurooppa globaalin talouskilpailun häviäjä? Näkyykö horisontissa nääntyvä EU? Ohjelmassa ei eletä tynnyrissä. Perussuomalaisten häviö asetetaan eurooppalaiseen kontekstiin. Millainen on EU:n tulevaisuus, jos Ranskan ja Saksan laitaoikeiston voittokulku jatkuu? Vieraana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Mitä Li Anderssonin hämmästyttävä vaalitulos ja Riikka Purran tappio kertovat äänestyskäyttäytymisen trendeistä? Onko äänestäminen sukupuolettunut: vaikuttaako sukupuoli entistä voimakkaammin äänestyskäyttäytymiseen? Olemmeko matkalla blokkipolitiikan Suomeen ja mitä se tarkoittaa? Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo on äänestyskäyttäytymisen asiantuntija. Hän kertoo, mihin suuntaan olemme menossa.

Saksa on yksille läpikulkumaa, toisille päämäärä. Saksa on iso maa, jota voi katsoa monenlaisten linssien läpi ja aina se näyttää vähän erilaiselta. Eurovaalien ja Saksassa järjestettävien jalkapallon EM-kisojen kynnyksellä eurooppalaista identiteettiä kannattaa tarkastella saksalaisen prisman lävitse. Anglosaksisten kulttuurivirtausten aikana ei kannata unohtaa, että suomalainen kulttuuri, valtiomuoto ja ajattelu on vakaasti saksalaista juurta. Ja usein konemaiseksi moitittu saksalainen jalkapallo on itse asiassa vanhan mantereen värikkäintä, vauhdikkainta ja viihdyttävintä. Kulttuuriykkösessä J.P. Pulkkisen seurassa on kaksi Saksaan retkahtanutta ja Saksasta kirjoittanutta. Johanna Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa ilmestyi tänä keväänä ja Jukka Koskelaisen Viisi matkaa Saksan sieluun viime vuonna. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Kaikista maailman maista, Saksa on yksi mieltä ravisuttavimmista. Koko minun elämäni, Saksa on ollut yksi maailman taloudellisista mahdeista ja yksi maailman vaikutusvaltaisimmista maista. Se on ollut yksi Euroopan integraation vetureista. Nyt sen tulevaisuuden suhteen on herännyt kysymysmerkkejä. Onko Saksan teollinen mahti enää tarpeeksi kestävä tulevaisuuden haasteiden edessä? Ovatko Saksan sisäiset ristiriidat repaloitumassa? Menettääkö Saksa asemansa maailmalla? Näistä keskustelin UPI:n Minna Ålanderin kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Saksalaisuutta on melko hankala lähestyä, määrittelyistä puhumattakaan. Yhtäältä maalla on raskas historiallinen taakka nationalistisesta ja militantista yhtenäisyyden kirouksesta, toisaalta Saksa on ollut aina myös hajallaan, moninainen mutta kulttuuriltaan aina merkittävä. Kirjailija Jukka Koskelainen on kirjoittanut esseekokoelman saksalaisuudesta ja lähestyy sitä niin maantieteellisesti kuin ennen kaikkea Saksan kulttuurin syvien virtojen kautta. Jukka Koskelainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olevan suoraan kopioitu Saksan kansallissosialistien vuonna 2011 käyttämästä "Gas geben"-vaalilauseesta, joka viittaa juutalaisten joukkomurhaan. — En usko, että tälle Junnilan toiminnalle löytyy ymmärrystä ulkomailta, varsinkaan Saksasta tai esimerkiksi Israelissa. Kyllä tämä vakavasti vaurioittaa Suomen maakuvaa. En usko, että Junnilalla on edellytyksiä täysipainoisesti tehdä työtä vienninedistämistä kaikissa maissa, Sarkkinen sanoo. Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä äänin 95-86. Orpon hallitus on päättänyt tehdä useita muutoksia Suomen maahanmututolinjaan. Heikki Vestman korostaa, että vaikka on tehty tiukennuksia, myös prosesseja sujuvoittavia asioita tehdään. Sarkkisen mukaan on epävarmaa, onko hallituksen ehdottama sosiaaliturvan eriyttäminen maahanmuuttajille perustuslain mukainen. Hän epäilee, että useammat hallitusohjelmassa mainitut maahanmuuttoon liittyvät tiukennukset voivat törmätä perustuslakivaliokunnassa seinään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten sota Ukrainassa on vaikuttanut Itämeren maiden asukkaiden käsityksiin Venäjästä? Miten Itämeren maiden historia selittää eri maiden tapoja reagoida Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Mitä tarkoittaa sinisilmäisyyden ajan päättyminen suhteessa Venäjään? Miten neuvostoperinnön pitkä varjo näkyy Baltian maissa? Minkälainen on itäblokin perintö Puolassa? Jäljittyykö Saksan hidasliikkeisyys kylmän sodan perintöön? Miten tanskalaiset reagoivat kaasuputkiräjähdyksiin? Mitä tarkoittaa entisen merimahdin Ruotsin haavoittuvuus? Mitä venäläiset ajattelevat Putinin propagandasta? Vieraina ovat Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa on pitkään vastustanut panssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Viime aikoina Saksan linja on kuitenkin huojunut. Ransan ja Puolan paineessa Saksa teki päätöksen rynnäkkövaunujen lähettämisestä Ukrainaan. Samaan aikaan Suomessa nousee esiin puheita eurooppalaisista panssarivaunutalkoista, joissa Suomikin voisi olla mukana Suomi-Leopardeillaan. Onko Eurooppa vajoamassa yhä syvemmälle Ukrainan sotaan? Suomen aseavusta Ukrainalle keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palkansaajien keskusjärjestö SAK yllätti työnantajat kertomalla palkkatavoitteensa julki. Politiikkaradio kysyy, seuraavatko suomalaisten palkat nyt Saksan tietä, kun SAK:laiset ammattiliitot tavoittelevat yhdessä Saksan teollisuuteen vertautuvia palkankorotuksia. Tilanteesta keskustelevat Palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, julkisalojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto. Uusi asetelma on se, että kuntien työntekijät saavat keväisen sopimuksen perusteella automaattisesti paremmat palkankorotukset kuin ne, joista teollisuusliitot tänä talvena sopivat. JHL:n jäsenistä valtaosa on kunta-alan palkka-automaatin piirissä, mutta osa ei. Niemi-Laineen mukaan JHL yrittää kuroa yksityissektorilla kunta-alan korotusta kiinni. Voivatko teollisuustyöntekijöiden palkankorotukset jäädä muita pienemmiksi? Toimittajana on Antti Pilke.

Kun Suomessa tutistaan peloissaan velasta, saksalainen talousajattelija Philippa Sigl-Glöckner on tehnyt läpimurron suorastaan syleilemällä julkista velkaa. Hän vaatii voimallisesti, että Saksan ja Euroopan pitää investoida tulevaisuuteen velkarahalla. Hänelle säästämisen tie on näivettymisen tie.Toimittajana Anni Keski-Heikkilä, vieraana Tuomas Niskakangas.Tämä podcast julkaistiin 5.12.2022.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Saksassa järjestäytynyt rikollisuus perustuu osin klaaniyhteiskunnan olemassaoloon. Se on aihe, josta on vuosikymmeniä ollut vaikea puhua. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Hanna Mahlamäki. Tämä podcast julkaistiin 14.11.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

“Meistä kaikista tulee nyt köyhempiä.” Näin totesi hiljattain Saksan uusi talousministeri Robert Habeck. Kukaan hänen edeltäjistään ei ole koskaan sanonut tällaista ääneen. Saksa on ollut lähes täysin riippuvainen Venäjän myymästä energiasta, ja edessä on ennennäkemättömän vaikea talvi. Lisäksi maata vaivaa inflaatio, kuivuus, pakolaisaalto Ukrainasta, työvoimapula ja koronapandemian aikana kasvanut sosiaalinen eripura. Kuinka paljon Euroopan vahvin talous kestää, ja mitä tapahtuu, jos Saksa köyhtyy? Miten se vaikuttaa Saksan rooliin Euroopassa ja maailmalla? Mikä on Saksan suunta nyt Merkelin jälkeen? Vieraina ovat Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander ja poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä.