Podcasts about etel amerikassa

Brasiliassa väkijoukot hyökkäsivät kongressiin, Donald Trumpin tukijoiden tyyliin. Perussa mielenosoitukset kaappausyrityksestä syytetyn, erotetun presidentin tukemiseksi muuttuivat väkivaltaisiksi. Miksi demokratiaa haastetaan yhä useammassa Etelä-Amerikan maassa? Aiheesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Venäjän liikekannallepano: Ukot ruotuun, jos he löytyvät. Suomalaisten ei kannata hirveästi nyt lällätellä, vaikka sikäläisen armeijan meininki vaikuttaa hieman sekavalta. Ei ole sattumaa, että Afrikassa ja Etelä-Amerikassa ollaan haluttomia tuomitsemaan Venäjää Ukrainan-hyökkäyksen takia. Venäläisten espanjan-, portugalin-, arabian- ja ranskankieliset propagandatelkkarikanavat ovat todella suosittuja. Italian pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, oikeistopopulistisen Italian veljien Giorgia Meloni. Mitä se tarkoittaa Italialle, mitä se tarkoittaa Euroopalle? Esko Aho vertasi 1990-luvun taloustilannetta nykyiseen. Osuuko hänen vertauksensa maaliin? Fortumin hallitus häpeäpaaluun vai kaljaa kansalle? Kansanedustaja Mikko Kärnä laski vaihtoehtoisia tapoja polttaa Fortumin Uniper-retken rahat. Jos ostaisi halpaa olutta seitsemällä miljardilla eurolla hintaan 1,15e tölkki, saisi 6,087 miljardia tölkkiä olutta. Jos sen jakaisi suomalaisille, jokainen saisi 1106 tölkkiä eli noin 46 laatikkoa, Kärnä summaa. Kun nämä tölkit vielä palauttaisi kauppaan, saisi vielä reilut 913 miljoonaa euroa takaisin.

Majuri Powers palaa Dmitrin kanssa tutkimusasemalle. Myös Etelä-Amerikassa tapahtuu jotain, mutta miten tämä liittyy tutkimuskeskukseen?

Perinnehameet hulmuavat, kun aimara-kansan naiset astuvat vapaapainikehään Boliviassa. Paraguayssa paikallisen pikkukylän elämänmeno viehättää - ja samalla herää huoli uhatusta Atlantin metsäalueesta Gran Chacosta, Etelä-Amerikan toiseksi suurimmasta ekosysteemistä, jonka kohtalo on jäänyt suurelta yleisöltä pimentoon. Muraalit ja katutaide ottavat kantaa ympäristöön ja naisten asemaan, ja bolivialainen Knorke Leaf on feministisen katutaiteen suurnimi. Kun Latinalaiseen Amerikkaan tutustuu kuukausien tai vuosien ajan polkupyörän selässä tai bussin kyydissä, millainen maailma ja arki avautuu? Miten siihen tutustutaan ilman tirkistelyä? Mitä matkustaminen ylipäätään tarkoittaa, kun matkan kesto mitataan kuukausissa tai vuosissa? Sissi Korhonen on pyöräillyt Argentiinan eteläkärjestä Meksikoon vuosina 2015-2018 ja kirjoittanut matkastaan Strangerless-blogissaan. Heidi Nummi on työskennellyt vapaaehtoisena ja matkustanut Brasiliassa, Boliviassa ja Paraguayssa vuonna 2019 ja kirjoittanut matkasta kertovan kirjan Etelän ääniä - vastarinnan ja toivon jäjillä Etelä-Amerikassa. Vieraina ovat toimittajat Sissi Korhonen ja Heidi Nummi. Katutaidetta kommentoi feministinen katutaiteilija, kuvataiteilija Knorke Leaf La Pazissa Boliviassa. Lähetyksen juontaa Hannamari Hoikkala.

Keskustelemassa director Ville Henttonen Fastmarkets RISI:stä ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Vuoden alussa pörsseissä nähtiin vahvaa tuloskasvua, ja myös metsäsektori pärjäsi varsin hyvin. Samaan aikaan alalla on käynnissä monia mielenkiintoisia investointeja, kuten Metsä Groupin biotuotetehdas Kemissä, UPM:n ja Suzanon valtavat sellutehdashankkeet Etelä-Amerikassa sekä Spinnovan ja Suzanon tekstiilitehtaan rakentaminen Jyväskylään. Puupohjaisten tekstiilien kohdalla ollaan isojen juttujen äärellä, arvioi Antti Viljakainen. Tekstiilimarkkinoilla on valtava kysyntä ympäristöystävällisille materiaaleille, mutta Viljakaisen mukaan on liian aikaista tietää, minne merkittävän mittakaavan tuotantolaitokset jatkossa rakennetaan, ja kenen toimesta. Spinnovan prosessissa hyödynnetään mikrofibrilloitua selluloosaa eli MFC:tä, kertoo Ville Henttonen. MFC:n avulla on myös mahdollista korvata havusellu kokonaan lehtisellulla esimerkiksi pehmopapereissa, hän sanoo, ja viittaa aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Mikko Jylhä haastattelee.

Sami Miettinen haastattelee porvoolaisen Lamorin toimitusjohtajaa, Mika Pirneskoskea. Jakso on jatkumoa aiemmalle Unikie-jaksolle siten että tässäkin haastatellaan Business Finlandin kasvumoottoriprojektin kärkiyhtiötä. Lamorin tavoite on rakentaa Suomeen miljardin euron eoksysteemin muovijätteen hyödyntämiselle erityisesti jokien ja merien saastumisen näkökulmasta. Yhtiön on tarkoitus pilotoida kehitettävää alustaliiketoimintamallia muovijätteen hyödyntämisen ekosysteemissä, mutta tarkoituksena on luoda myös muita ekosysteemejä Lamorin kolmelle pääasialliselle liiketoiminta-alueelle, joita ovat öljyntorjunta, jätteenkäsittely ja vedenkäsittely. Mika käy läpi uraansa investointipankkiirista Lamorin Etelä-Amerikan johtajaksi ja hän ja Sami vaihtelevat näkemyksiä brasilialaisista neuvotteluista sekä mm. Lähi-Idän projektineuvotteluista. Jakso myös kuvaa massiivista skaalaa jolla Lamor, ympäristöviranomaiset sekä paikallisasiantuntijat kuten katkarapukalastajat yhdessä ratkoivat Meksikonlahden Deepwater Horizon öljyturmaa. 0:00 Intro - Deepwater Horizonin puhdistustoimien skaala, suomalaiset siiloissa maailmalla, Samin saa lempinimen investointipankkitoimialan Andrei Koivumäki 1:29 Mika Pireneskoski ja Sami Miettinen keskustelevat megaprojekteista Etelä-Amerikassa ja Lähi-Idässä, Lamorista ja inflaation luonteesta #ekonomistit #politiikka #yritykset #yhteiskunta #neuvottelijat #ESG

Maailman valtiot yrittävät padota koronaviruspandemiaa, mutta epätasa-arvo altistaa ihmisiä taudille. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, millaisia yhteiskunnallisia jakolinjoja kriisi nostaa pintaan. Kuulemme tilanteesta Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Baltiassa. Ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Pia Heikkilä, Johanna Pohjola, Markus Kuokkanen ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila. Kuva: EPA / All Over Press

Maailman suurimmat hiilinielut ovat tulessa Etelä-Amerikassa ja Keski-Afrikassa. Metsien suojelu on yksi tämän hetken suurimmista ilmastokysymyksistä. Mahadura ＆ Özberkanissa selvitetään, mistä metsäpaloissa on kyse ja minkälaisia vaikutuksia niillä on maapallollemme. Mikä on päättäjien tehtävä metsien suojelussa ja mitä tavallinen kansalainen voi tehdä? Studiossa otetaan myös selvää, millä tavalla metsäpalot polkevat alkuperäiskansojen oikeuksia. Vieraana kansanedustaja Mai Kivelä, Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki sekä saamelaisaktivisti Petra Laiti.

Kausi 2, 3/10. Sri Lankassa syntynyt, 30 vuotta Etelä-Amerikassa ja 20 vuotta Afrikassa asunut Anne Joensuu toimii Fidalla itäisen Afrikan psykososiaalisen tuen neuvonantajana. Jaksossa Joensuu kertoo elämästään ja perheväkivallan vastaisesta työstä sekä lasten oikeuksien toteutumisesta maailmalla.

Millaisia uskomuksia ja mystiikkaa liittyy elämään ja kuolemaan ympäri maailman? Miksi esimerkiksi tiistait ovat noitien työpäiviä Latinalaisessa Amerikassa? Onko paha silmä universaali? Miksi vainajan silmät pitää peittää ja tuonelan lautturi lahjoa? Vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Eija Pulkkinen. Hän on tutustunut lähes neljännesvuosisadan ajan Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikassa eri heimojen ja kansojen kuolema- ja syntymäriitteihin. Tavat ja uskomukset ovat yllättävän samanlaisia ympäri maailman. - Kaikkialla maailmassa uskotaan, ettei vainaja koskaan täysin jätä meitä. Meidän tosin täytyy saattaa ihminen hautaan ja tehdä seremoniat oikein, etteivät vainajat palaa takaisin kummittelemaan. Lisäksi jututamme tietokirjailija Heikki Lehikoista. Hän on tutkinut kuoleman kulttuurihistoriaa Suomessa. Näkyykö kuolemaan liittyvä magia vielä meillä, rationaalis-sekulaarissa yhteiskunnassa? Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Jos EU-maille haetaan yhtenäistä perusajatusta, niin se voi löytyä jollain tavoin esimerkiksi vanhasta roomalaisesta oikeudesta, jonka idea on edelleen pohjana eri EU-maidenkin oikeudessa. Kulttuurisesti se on ollut tosin hyvin menestyksekäs vientituote ja sen perusteisiin pohjataan myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Mutta jos oman oikeudenkäytön idea on tärkeä eri maiden kansalaisille, niin mitä se tarkoittaa EU:lle, joka on monin tavoin säädellyt EU-kansalaisten elämään vaikuttavia lakeja. Haastateltavan on akatemiatutkija Kaius Tuori Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

Jos EU-maille haetaan yhtenäistä perusajatusta, niin se voi löytyä jollain tavoin esimerkiksi vanhasta roomalaisesta oikeudesta, jonka idea on edelleen pohjana eri EU-maidenkin oikeudessa. Kulttuurisesti se on ollut tosin hyvin menestyksekäs vientituote ja sen perusteisiin pohjataan myös esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Mutta jos oman oikeudenkäytön idea on tärkeä eri maiden kansalaisille, niin mitä se tarkoittaa EU:lle, joka on monin tavoin säädellyt EU-kansalaisten elämään vaikuttavia lakeja. Haastateltavan on akatemiatutkija Kaius Tuori Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo