Podcasts about keskustelemassa

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Valkoisessa talossa. Mitkä ovat odotukset tapaamista kohtaan? Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskij avaavat asiaa. Onko Yhdysvaltain Ukraina- ja Eurooppa-politiikka muuttunut aiempaa myönteisemmäksi? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta sekä Helsingin Sanomien toimittaja, heinäkuussa Suomeen palannut entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen. Asunnottomuus tai ainakin sen uhka kohdistuu myös työssäkäyviin, jotka eivät saa asumistukea omistus­asuntoon. Turussa asunnottomuutta yritetään kitkeä tosissaan. Toimittaja Minna Rosvall tapaa tutkija Veera Niemen Turun yliopistosta, joka on ollut laskemassa kadulla asunnottomia. Miten monien vuosien jälkeen nousuun lähtenyt asunnottomuus saataisiin jälleen laskuun? Keskustelemassa vertaisohjaaja Suski Kankaanmäki ja palvelupäällikkö Jussi Lehtonen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja nuorten palvelujen päällikkö Päivi Malmivaara Sininauhasäätiöstä. Syksyisin hirvieläinkolarien riski on korkealla. Riistasuunnittelija Reima Laaja neuvoo, miten kolaritilanteessa tulee toimia. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Seppo Kivimäki ja Petra Nykänen. // Korjaus 17.10.2025 klo 9.57: klo 8.08 alkaneen audion juonnossa mainittiin virheellisesti, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi soittanut yllätyspuhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Kremlin mukaan puhelu tehtiin Venäjän aloitteesta.

Kulttuuriykkönen käsittelee maahanmuuttoa, juurettomuutta ja indetiteettiä kahden romaanin kautta. Sara Al Husainin Kenelle maa kuuluu (Like, 2025) on romaani sodasta, pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Zainab on Bagdadin koulutyttö, jonka maailma kutistuu pommin räjähdettyä. Leyla on kasvanut Malmössä, mutta tuntee yhä olevansa ulkopuolinen irakilainen. Mustafa on menettänyt sodassa kaiken ja uhkaa Suomessa kadottaa myös itsensä. Al-Husaini syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja muutti Suomeen vauvana. Useissa tasa-arvojärjestössä toimivan Al-Husainin esikoiskirja Huono tyttö (Like, 2023) voitti BookBeatin Vuoden tulokas -palkinnon. Ivan Manirahon esikoisromaani Auringon syy (Like, 2025) käsittelee identiteetin haurautta ja matkaa kahden todellisuuden, Ruandan ja Pohjois-Haagan, välillä. Kirja pohtii, voiko olla samaan aikaan ruandalainen ja suomalainen, ja tarkastelee erilaisten kulttuurien tapoja. Romaanissa Mooseksen eno Daavid pelastaa tämän Ruandan sisällissodasta ja vie Suomeen, missä Mooseksesta tulee Elias ja he esittävät perhettä. Elias oppii suomea, mutta kaipaa Ruandaan jääneitä äitiään ja siskoaan. Maniraho muutti Ruandasta Suomeen kahdeksanvuotiaana ja työskentelee sosionomina. Mitä sota tekee perheille, entä identiteetille? Voiko kahden maailman välillä löytää tasapainon ja sovun itsensä kanssa? Ja mitä kaksi maahanmuuttajataustaista kirjailijaa ajattelevat Suomessa käytävästä keskustelusta maahanmuutosta? Mitä he itse haluavat aiheesta sanoa? Keskustelemassa ovat Sara Al Husaini ja Ivan Maniraho. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Eduskuntapuolueet pääsivät Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta yhteisymmärrykseen velkajarrusta, jonka on määrä suitsia Suomen velkataakan kasvua. Miten velkajarru käytännössä toimii ja millaiset sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan? Vieraina STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina ja Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti. Aseleposopimuksen myötä Gazaan pyritään nyt pikaisesti toimittamaan humanitaarista apua. Miten avun toimittamista priorisoidaan ja millainen jälleenrakennusprosessi Gazan kaistalla on edessä taistelujen lopullisesti tauottua? Keskustelemassa maajohtaja Sabina Bergholm Kirkon ulkomaanavusta ja toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä. Taloudelliset vaikeudet ovat ajaneet Ranskan poliittiseen umpisolmuun, jota sunnuntaina lähdettiin ratkomaan uuden hallituksen voimin. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen avaa tarkemmin maan tilannetta. Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan Ukrainan tukemisesta ja Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi paikan päältä Brysselistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Seija Vaaherkumpu.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suomi ja Yhdysvallat tekivät mittavan sopimuksen jäänmurtajista. Miten Suomi kaupoista hyötyy? Puhelinhaastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Miten kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajasopimuksessa? Aiheesta keskustelemassa tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Suomen valtionjohdon tapaamisesta raportoi Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff. Israel ja Hamas sopivat eilen rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Mitä kestävän rauhan saavuttaminen nyt vaatii? Keskustelemassa johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä ja ohjelmajohtaja Oskari Eronen rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. Tel Avivista käsin rauhanprosessin tilanteesta raportoi toimittajamme Teemu Juhola. Euroopan digitaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Tanskassa keskustelemaan alaikäisten suojelemisesta verkossa. Tapaamisen antia avaa toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Ella Haura, tuottajina Annette Blencowe ja Rasmus Montonen.

Helsingin käräjäoikeus totesi yllättäen viime perjantaina, ettei se ole Eagle S -tapauksessa toimivaltainen. Mitä seurauksia oikeuden ratkaisulla on? Keskustelemassa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta ja keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Timo Kilpeläinen. Verkkopankkimaksamiseen tulee merkittävä muutos, kun maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Puhelimessa Finanssiala ry:n maksuliikeasiantuntija Miia Zitting. Miten lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastamiseen toteutuvat Suomessa? Vieraina OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari ja Pelastakaa Lapset -järjestön erityisasiantuntija Aino Sarkia. Sosiaali- ja terveysalalla kärsittiin vielä vähän aikaa sitten työntekijäpulasta. Nyt moni hyvinvointialue vähentää väkeä. Kysymme Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opettajalta, miten muuttuneista työllisyysnäkymistä puhutaan opiskelijoille. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Lotta Lautala ja Seija Vaaherkumpu, tuottajana Annette Blencowe.

Ylen kannatusmittauksessa perussuomalaiset kiipesi kolmannelle sijalle, pudottaen keskustan neljänneksi. MItä kannatusnousun taustalla on? Keskustelemassa yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta ja toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta. Iraelilaisjoukot ovat ottaneet kiinni Global Sumud Flotilla -avustuslaivueen aluksilla Gazaan matkalla olleita aktivisteja. Laivueen kulkua Itä-Jerusalemista käsin seurannut ulkomaantoimittaja Vilma Romsi, kertoo mitä laivojen tilanteesta tiedetään nyt. Eurooppa yrittää löytää keinoja turvallisuutensa takaamiseen. Saadanko Kööpenhaminan kokouksessa päätöksiä aikaan? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi Kööpenhaminasta. Päijät-Hämeessä hyvinvointialue on saanut hyviä kokemuksia uudesta kumppanuusmallista, jolla tuotetaan yhteisöllistä asumista iäkkäille. Toimittaja Petri Niemi haastattelee Lahden Onnelanpolun palvelukeskuksessa hyvinvointialueen projektipäällikkö Marko Hiekkasta. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Satu Heikkilä ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Annette Blencowe.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Moldovassa järjestettiin eilen vaalit. Kuinka paljon vaaleihin vaikutettiin? Tästä kuulemme näkemyksiä maassa olevalta ETYJin vaalitarkkalijalta, kansanedustaja Mika Lintilältä, laaja-alaiseen vaikuttamiseen perehtyneeltä, päätoimittaja Markku Mantilalta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspurolta. Toisessa keskustelussa kysytään; kuinka tarkasti pankit tutkivat nykyään lainanottajan elämäntilannetta? Keskustelemassa ovat S-pankin Annemari Airaksinen, Osuuspankin Laura Hakamies ja Nordea-pankin Jussi Pajala. Ykkösaamun juontaa Mari Sarolahti.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa haluaa herättää keskustelua sananvapaudesta. Yhdysvalloissa koomikko Jimmy Kimmelin talk shown peruuttaminen ja palauttaminen sen jälkeen, kun Kimmel kommentoi Charlie Kirkin murhaa ja Trumpin liittolaisia, on herättänyt huolta Yhdysvaltain sananvapaustilanteesta. Voisiko Suomessakin tapahtua jotakin samankaltaista, että poliittinen painostus ja sananvapaus ajautuisivat vastakkain? Vai onko suomalainen media ryhtynyt varomaan sanojaan jo etukäteen? Kaarina Hazard etsii ritareilta vastausta siihen, mistä taantumuksen taideviha oikein kumpuaa. Vaikka kansa rakastaa taiteen tuotoksia, kuten ikonisia maalauksia tai sukupolvesta toiseen rakastettuja musiikkikappaleita, ei niiden synnyttämiseen haluta osallistua. Jos emme pysty tekemään taidetta edes maan sisällä, miten sitten vientituotteeksi asti? Vai onko kaikki tarvittava taide jo tehty? Petja Kopperoinen tuo rohkeasti pöytään oman alansa ja kysyy, onko aika ajanut kirkosta ohi. Evankelisluterilaisen kirkon sisällä kuohuu ja näkemykset ajautuvat törmäyskurssille. Ensin uutisoitiin espoolaispapista, joka sai tuomiokapitulin nuhteet somekirjoittelusta ja sitten helsinkiläisdiakonista, joka on irtisanoutunut virastaan arvoristiriitojen vuoksi. Onko kirkko ajautumassa kohti sisäistä tuhoaan? Ja mihin kirkkoa vielä tarvitaan?

Työttömyysasteen trendi on noussut ennätyskorkealle. Miten työttömyyttä saataisiin vähennettyä? Keskustelemassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.), Olga Oinas-Panuma (kesk.) ja Niina Malm (sd.). Onko metsiä mahdollista hakata kestävästi mutta voitoista tinkimättä? Vieraina Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen ja Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja Markku Ollikainen. Lähetyksessä kysytään myös Metsäkeskuksen asiakkuus- ja viestintäjohtaja Nilla Hietamäeltä, mitkä asiat metsänomistajia erityisesti askarruttavat. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Janette Leino ja Linda Vettanen, tuottajana Annette Blencowe.

Koomikko Jimmy Kimmel hyllytettiin sen jälkeen kun hän oli puhunut Trumpista kriittiseen sävyyn. Trump on uhannut häntä kritisoivia televisioyhtiöitä toimilupien menettämisellä. Keskustelemassa tutkija Maria Lindén ja koomikko Tomi Walamies. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pinja Meretojan Tissilogia kertoo naisten rintojen kulttuurihistoriasta sarjakuvan keinoin. Rintoja on kautta aikain peitetty, korostettu, täytetty ja poistettu. Välillä ihanteena ovat olleet suuret rinnat, välillä pienet. Hollywoodin kulta-aikana suurimmiksi elokuvatähdiksi nousivat povekkaat naiset. Baywatch-sarjan hidastetut juoksukohtaukset muistavat kaikki. Rinnoista on myös luettu vaikka mitä ja niitä ovat hyödyntäneet myös kansallisuuskiihkoilijat. Naisten rintoja on myös vahdittu. Vaikka tänä päivänä vaatteen läpi kuultava naisen nänni ei enää olekaan hirveä kauhistus ja Suomessa voi ottaa aurinkoa julkisillakin rannnoilla yläosattomissa, liittyy rintoihin edelleen paljon sääntöjä, sanattomia ja julkilausuttuja. Monet sosiaalisen median jätit kuten Instagram sensuroivat edelleen kuvia rinnoista ja nänneistä, ja moni nainen käyttää rintaliivejä häveliäisyyssyistä. Kaikissa kulttuureissa rintoja ei pidetä seksuaalisina kehonosina. Pitäisikö rinnat epäerotisoida lännessäkin? Keskustelemassa ovat kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Pinja Meretoja, elokuvatutkija Jari Sedergren ja Suomen valokuvataiteen museon viestintäpäällikkö Jaakko Laasanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Oikeistoaktivisti Charlie Kirkin murha nosti pintaan Yhdysvaltojen poliittisen jakautuneisuuden. Sunnuntaina järjestettäviä Kirkin hautajaisia seurannut Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Kaventaako presidentti Donald Trumpin hallinto median sananvapautta Kirkin murhan jälkimainingeissa? Keskustelemassa tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Vastikään Gazasta palannut SPR:n avustustyöntekijä Kirsi Pääkkö kertoo kokemastaan. Useiden maiden odotetaan tunnustavan Palestiinan valtion alkavalla viikolla YK:n kokouksen yhteydessä New Yorkissa. Kuinka pahasti kiista tunnustamisesta on repinyt Suomen hallitusta? Studiossa kansanedustajat Sofia Vikman (kok.), Sanna Antikainen (ps.) ja Johannes Koskinen (sd.). Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on edelleen heikkoa. Miksei luottamus kohene? Puhelimessa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Ilkka Lahti ja Janette Leino, tuottajana Annette Blencowe.

Hallituksen ilmastostrategia etenee. Miten pelastetaan romahtaneet hiilinielut? Millaista metsäpolitiikkaa nyt tarvitaan? Onko hallitus nielaissut metsäteollisuuden viestin, että metsänkaataminen jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin? Keskustelemassa kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Sara Seppänen (ps.) ja Jenni Pitko (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko Suomi riittävän hyvin varautunut moderniin droonisodankäyntiin? Keskustelemassa drooniyritysten edustajat Sensofusionin tutkimujohtaja Mikko Hyppönen ja Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen. Lähetyksessä kuullaan myös raportti Ukrainan droonituotannosta Kiovassa olevalta Ukraina-toimittaja Justas Stasevskijlta. Ruotsissa yli miljoonan ihmisen henkilötiedot on vuodettu pimeään verkkoon. Olisiko vastaava tietomurto mahdollinen Suomessa? Puhelimessa tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä. Miten väestömme muuttuu tulevaisuudessa? Puhelimessa väestöennusteita tekevän konsulttiyhtiö MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. Keskustelemassa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen ja Laboren johtava tutkija Ohto Kanninen. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Janette Leino ja Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Tietomurtoja koskevassa osiossa mainitaan virheellisesti esimerkkinä Helsingin kaupungin koulujen Wilma-järjestelmään tehty murto. Todellisuudessa keväällä 2024 tapahtunut tietomurto kohdistui Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietoverkkoon, ei Wilma-järjestelmään.

Suomessa pahoinpitelyrikosten käsittelyajat vaihtelevat alueittain. Miten oikeusprosessien kestoa saataisiin lyhennettyä? Keskustelemassa laamanni Sirpa Pakkala Helsingin käräjäoikeudesta, Etelä-Suomen syyttäjäalueen johtava aluesyyttäjä Johanna Hervonen, sekä yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopistosta. Espanjan hallitus on tuominnut kovin sanoin Israelin hyökkäyksen Palestiinaan. Espanjan-toimittaja Maija Salmi raportoi Barcelonasta. Haastattelussa aktivisti ja lääkäri Juho Pirhonen, joka on mukana Välimerellä seilaavalla kymmenien alusten laivueella, joka yrittää murtaa Gazan saarron ja päästä toimittamaan apua hätääkärsiville siviileille. Pystyykö Eurooppa painostamaan Israelia, jotta Gazaan saataisiin rauha? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.). Ylen urheilutoimittaja Emma Hyyppä kertoo, millä mielin Tokiossa valmistaudutaan lauantaina alkaviin yleisurheilun MM-kisoihin. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Rasmus Montonen ja Seppo Kivimäki, tuottaja Annette Blencowe.

Persoonallisuuden piirteet nousevat jatkuvasti esille, kun arvioidaan ihmisen soveltuvuutta työ- ja opiskelupaikkaan tai ihmissuhteeseen. Verkon persoonallisuustesteistä haetaan luokittelua omalle persoonallisuudelle. Miten persoonallisuus vaikuttaa käyttäytymiseemme? Millaisia persoonallisuuden piirteitä arvostamme ja millaisia välttelemme esimerkiksi työelämässä? Entä voiko netin persoonallisuustesteihin luottaa? Keskustelemassa psykologian professori Markus Jokela ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä tilaisuudessa 9.9.2025.

Keskustelemassa tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva Sitrasta ja päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä S-Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Elämme ainakin seuraavat kymmenen vuotta turbulenttia ja yllätyksellisistä aikaa, uskoo Mikko Dufva. Hänen mukaansa ympäristökriisit ja globaali keskinäisriippuvuus tekevät nykytilanteesta poikkeuksellisen aiempaan verrattuna. Markkinoiden mielenkiinto riittää yleensä pariin asiaan kerrallaan, nyt ne ovat Trump ja tekoäly. Ympäristöteemat pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, mutta ne ovat jääneet täysin taka-alalle, jatkaa Tanja Wennonen-Kärnä. MAGA-aate muuttaa USA:ta, ja maailmantalouden painopiste siirtyy kohti Aasiaa. Miltä näyttää Euroopan tulevaisuus? Tämä podcast on Pörssipäivän viimeinen jakso. Kiitos kaikille vieraille ja kuuntelijoille vuosien varrella. Hyviä markkinatuulia! 00:37 Tulevaisuudet matkakohteina 05:29 Postnormaali aika 13:59 Tekoälybotin huomiot 24:56 Velkaantumisesta 30:06 Sitran viisi kehityskulkua 43:08 Euroopan mahdollisuudet 49:40 Trumpista ja MAGA:sta 52:27 Kiina, lisää geopolitiikasta 59:27 Neljä kuvausta tulevaisuudesta 1:06:29 Suomi ja Helsingin pörssi 1:14:32 Sijoittamisesta lopuksi

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Tekeekö meidän aikamme kaikkein huonointa kulttuuria ikinä? Amerikassa keskustellaan nykykulttuurin rappiosta, jota vauhdittavat datavetoinen tuotantomalli, tekoäly, tekijänoikeuksilla rahastaminen, suoratoistopalveluiden toimintalogiikka. Internetin piti saada luovuus kaikkien aikojen lentoon, mutta toisin kävi: amerikkalaisen kyselyn mukaan nyt tuotetaan vain keskimääräistä paskaa elokuvan, musiikin, urheilun, muodin ja television aloilla. Taide ei enää ole yhteiskuntaa uudistava voima, vaan massaviihteen köyhä pikkuserkku. Alkoiko alamäki jo siitä kun 1990-luvulla haluttiin nostaa populaarikulttuuri taiteen rinnalle? Keskustelemassa toimittaja Oskari Onninen, tutkija Riie Heikkilä ja kirjailija Minna Lindgren. Toimittajana Jonni Roos.

Britanniassa laitaoikeistolaiselle Reform-puolueelle on povattu kannatusmittauksissa huimaa nousua. Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Lontoosta. Onko maahanmuuttovastaisuudesta tulossa valtavirtaa Euroopassa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijat Niko Pyrhönen ja Emilia Palonen. Euroopan mahtimaan Ranskan hallitus on kaatumassa. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, mitä Ranskassa tapahtuu. Suuri osa työpaikoista ei ole avoimessa haussa, vaan työnhakija saattaa joutua näkemään erityistä vaivaa löytääkseen työpaikan. Ovatko piilotyöpaikat ongelma? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Janette Leino ja Mikko Pesonen, tuottaja Annette Blencowe.

Ukrainaa tukevien maiden ns. halukkaiden koalitio kokoontui eilen Pariisissa keskustelemaan Ukrainalle tarjottavista turvatakuista. Millainen oli kokouksen lopputulos? Kiovasta raportoi toimittaja Hanna Visala ja aiheesta keskustelevat tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sekä kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Tanskaan perustetaan tänä vuonna ensimmäinen ulkomailla sijaitsevan ukrainalaisen yrityksen puolustusvälinetehdas. Uutisen herättämistä reaktioista kertoo toimittaja Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Verkkohuijausten määrä on kasvanut rajusti ja ne ovat entistä ammattimaisemmin toteutettuja. Yle julkaisee tänään uuden podcast-sarjan, joka paljastaa, ketkä huijauksia tehtailevat ja miten ne toteutetaan. Keskustelemassa tutkiva toimittaja Minna Knus-Galán ja rikosylikomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta. Järvien vedenpinnat ovat suuressa osassa maata laskeneet keskimääräistä alemmaksi. Esimerkiksi Saimaan pinta on yli metrin edelliskesää matalammalla. Vaikutuksista kertoo toimittaja Petri Vironen Juvalta. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittaja Ella Haura.

Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut nopeasti. Pääkaupunkiseudun päivystykset ovat kuormittuneet päihdeyliannostusten vuoksi. Onko päihdepolitiikka epäonnistunut kun huumetilanne on päässyt näin pahaksi? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Aki Lindèn (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.

Keskustelemassa kryptosijoittaja Antti Koskela ja rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Vesa Puttonen osti bitcoinia finanssikriisin jälkeen, mutta luopui myöhemmin omistuksistaan. Hän ei halunnut pitää rahojaan kohteessa, jonka liikkeitä kukaan ei pystynyt selittämään. Bitcoinin hinta perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan, sanoo Antti Koskela. Hän sijoitti kryptovaluuttoihin reilu viisi vuotta sitten kavereidensa innoittamana. Toistaiseksi vain harvat instituutiot edes USA:ssa ovat laittaneet rahojaan bitcoiniin. Trumpin uusi hallinto on kryptomyönteinen, ja tilanne voi muuttua. Jos instituutiot sijoittavat tulevaisuudessa bitcoiniin esimerkiksi kaksi prosenttia, mikään ei estä sitä nousemasta vaikka kuinka paljon, Vesa Puttonen pohtii. 00:35 ”Digitaalista kultaa ja hopeaa” 13:01 Bitcoin tutkimusaiheena 20:06 Bitcoinin valtavirtaistuminen 30:48 Ethereum, teknologia, luottamus 43:12 Tuhansia eri kolikoita 45:34 Instituutioiden ulkopuolella 53:41 Ohituskaista vai riskisijoitus? 56:32 Kesän sijoitushuijaus 59:41 Bitcoinin kieltämisen vaikeus 1:00:53 Lopuksi

Pitkään valmisteltu lakimuutos elokuun alusta toi kouluihin oppitunneille kännykkäkiellon. Kiellon soveltaminen koulun välitunneille vaihtelee koulusta toiseen. Lääkärilehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa kerrottiin lääkärinlausunnon perusteella mobiiliriippuvaisille lapsilleen kännykän käyttöoikeutta koulupäivän ajaksi hakevista aikuisista. Kännykkäkeskustelu nostaa esiin useita avoimia kysymyksiä. Onko mobiililaitteista todellakin tullut laajempi uhka nuorten henkiselle terveydelle? Miten koulut pärjäävät uuden lain kanssa? Miten kategoriset kännykkäkiellot toimivat ja onnistutaanko niiden avulla tavoitteessa ehkäistä riippuvuutta ja epäsosiaalista käytöstä? Vai estääkö uhka ja huoli näkemästä mobiilisovellusten hyviä puolia ja mahdollisuuksia? Keskustelemassa ovat nuorisotutkimuksen tutkijatohtori Jenni Kallio, erityisopettaja Johanna Nuorteva, nuorisopsykiatri Laura Suomalainen sekä sosiaalisen median vaikutuksia nuorten terveyteen tutkinut kliinisen lääketieteen tohtori Silja Kosola. Ville Talola toimittaa.

Mitä hallituksen budjettineuvotteluilta voi odottaa? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi, että budjettiriihi aloitetaan keskustelulla siitä, millainen kielenkäyttö on sopivaa ja millainen ei ole sopivaa. Taustalla on perussuomalaisten kyseenalaiset sanavalinnat maahanmuutosta. Millaisen käsittelyn rasistisiksi arvioidut puheet hallituksessa voivat saada jotta Orpo ei menetä uskottavuuttaan? Entä millaisia leikkauksia hallituksen miljardin euron sopeutustoimien listalta voi löytyä? Keskustelemassa politiikan toimittajat Suvi Hautanen, Simo Alastalo ja Robert Sundman. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelemassa sijoittajat Jarmo Friman ja Tomi Lahti sekä talousasiantuntija Jasmin Hamid Nordnetistä. Toimittajana Mikko Jylhä. Jarmo Friman odottaa USA:n jättiteknojen tulevan alas, ja hänen valitsemiensa kontraosakkeiden lyövän ne merkittävästi. Frimanin sijoitusnäkemyksen keskiössä ovat hyödykkeet, mutta hän hakee tuottoja myös teknologiasta ja kryptoista. Jasmin Hamid hyödynsi huhtikuun romahduksen, ja osti ETF:iä sekä osakkeita. Hamid tapaa työssään taloudesta kiinnostuneita nuoria, ja on huomannut sijoituskulttuurin muutokset. Jaksaako Helsingin pörssi kiinnostaa, kun koko maailma on avoinna? Tomi Lahti kierteli kesällä kotimaan tehdaspaikkakuntia, ja vieraili myös Harvian tehtaalla Saksassa. Lahti on ostanut äskettäin NoHo Partnersia, Tokmannia ja ruotsalaiskonepaja Hexagonia. 00:37 Alkusyksyn pörssinäkymät 17:22 Kiinnostaako Helsinki? 25:37 Commodities-teema 31:25 IREN:in huima nousu 33:51 Bitcoin ja kryptosijoittaminen 50:33 Kannabissektori USA:ssa 54:13 Jarmon salkun tärkeimmät 56:03 Tomin sijoitusvuosi 1:16:05 Mitä sijoittaminen opettaa?

Vuonna 2023 kuollut arkkitehti Juha Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan, mutta hän suunnitteli yhtä lailla myös muita julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Leiviskä toteutti luovuuttaan myös valaisimien suunnittelijana ja pianistina. Leiviskä oli akateemikko, ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehteja, mutta suurelle yleisölle hieman tuntematon. Monet hänen rakennuksistaan ovat kuuluisia arkkitehtuurikohteita, kuten Myyrmäen kirkko tai Oulussa sijaitseva Pyhän Tuomaan kirkko, mutta esimerkiksi Kirkkonummella hänen suunnittelemansa seurakuntatalo on purku-uhan alla. Keskustelemassa arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen, Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja Juha Leiviskän pitkäaikainen työtoveri, arkkitehti Rosemarie Schnitzler sekä Leiviskän pianonsoitonopettaja ja ystävä, pianisti Minna Pöllänen. Toimittajana on Jonni Roos.

Israel on siirtynyt Gazan kaupungin valtaamista koskevan suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen. Asevoimien mukaan Israelilla on jo ote kaupungin laitamista. Seurauksia arvioi vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump koettaa edistää Ukrainan rauhanprosessia kiireellä ja sanoo jo seuraavan vaiheen häämöttävän. Mutta suostuuko Venäjän presidentti todella tapaamaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin - ja millä ehdoilla? Keskustelemassa professorit Katri Pynnöniemi ja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Kansanedustaja Eemeli Peltosen kuolema nosti itsemurhat jälleen suureksi puheenaiheeksi. Median toimintatapoja herkissä aiheissa arvioi viestinnän professori Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta. Itsemurhien määrästä ja ehkäisemisestä keskustelevat päällikkö Marena Kukkonen Mieli ry:stä sekä tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Keskustelemassa seniorianalyytikko Kimmo Stenvall OP:sta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä. Suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdot polkivat kokonaisuutena paikoillaan Q2:lla, ja tulokset laskivat muutaman prosentin. Kimmo Stenvallin mukaan USA:n tullien vaikutus näkyi raporteissa vielä aika vähän, mutta tilanne vaihtelee. Esimerkiksi Nokia alensi kesällä näkymiään tullien ja dollarin heikkenemisen takia. OP odottaa, että Helsingissä päästään tuloskasvuun tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tuloskasvu voi olla varsin tiukassa vuoden jälkipuoliskolla, jos makrokuvassa ei tapahdu muutoksia, arvioi Antti Viljakainen. Viljakaisen mukaan metsäteollisuuden ongelmat näyttävät kroonistuvan, ja esimerkiksi kartonkikapasiteetti on pahassa vajaakäytössä. 00:34 Kesän tuloskausi 11:22 Terästullit laajenevat 14:19 Tuloskasvuodotukset 18:52 Nokia ja Ericsson 34:26 Tekoäly teollisuudessa 35:51 Qt Group 40:46 Bittium ja Revenio Group 46:18 Metsäteollisuus 1:03:22 Finnair 1:10:05 Näkymät Helsingissä

Millaisia askeleita nyt otetaan kohti Ukrainan rauhaa? Mitä Trump ja Putin sopivat tapaamisessaan, ja voiko Putinin sanaan luottaa? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja valiokunnan jäsenet Antti Kaikkonen (kesk.) sekä Veronika Honkasalo (vas.). Kaikkonen arvioi, että Putiniin on vaikea luottaa, ja juuri sen takia ”Ukrainan turvatakuissa on työstämistä”. Honkasalo pohtii, että Putin voi vaatia myös ”omia kieroja turvatakuitaan” vastineeksi rauhasta Ukrainassa. Vikman korostaa, että kestävän rauhan taakse tarvitaan riittävä sotilaallinen voima, ”turvatakuut jossa tiivis transatlanttinen yhteistyö”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.

Eurooppalaiset johtajat sekä Yhdysvaltojen ja Ukrainan presidentit keskustelevat tänään rauhan saamisesta Ukrainaan. Etätapaamiseen osallistuu myös presidentti Alexander Stubb. Tarkoituksena on pohjustaa presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin perjantaista tapaamista. Saako Eurooppa viestinsä läpi Trumpille? Haastattelussa kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto. Donald Trumpin sisäpoliittista asemaa ja suosiota sekä niiden heijastumista ulkopolitiikkaan analysoivat tutkija Maria Lindén ja tutkijatohtori Pekka Kolehmainen. Keskustelemme myös vanhusten hoitovastuusta. Onko jälkeläisten jatkossa otettava suurempi rooli vanhempiensa hoivasta, ja voitaisiinko hoivakustannusten kattamiseen käyttää vanhuksen omaisuutta? Keskustelemassa sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo ja sosiaaligerontologian dosentti Lina Van Aerschot. Kuluneen kesän hellekauden aikana on tehty paljon kyyhavaintoja. Kysymme, onko käärmeiden määrä lisääntynyt. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Hallitus on erimielinen Palestiinan tunnustamisesta. Miten hallitus linjaa asiasta? Ja miten Palestiina-kiista vaikuttaa pian alkaviin budjettineuvotteluihin? Keskustelemassa politiikan toimittajat, Jaakko Loikkanen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen. Täsmennys: Purra on esittänyt opetushallituksen lopettamista, ei opetusministeriön lakkauttamista, kuten lähetyksessä virheellisesti sanottiin.

Ilmastonmuutos on saanut tutkijat pohtimaan kauneuskäsitysten kestävyyttä. Maisema kertoo siitä, miten sitä käytetään, ja millaista toimintaa, esimerkiksi ruuantuotantoa sen lähellä harjoitetaan. Millaista on kestävä kauneus maalaismaisemassa? Millaisia arvoja maisemassa voi nähdä, ja millaisia merkityksiä esimerkiksi puilla on nähty olevan. Keskustelemassa ovat esteettisestä kestävyydestä kirjoittanut tutkija Sanna Lehtinen, puiden kulttuurihistoriasta kirjoittanut Reetta Ranta ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Hallitus valmistautuu syksyn budjettiriiheen. Sitä pohjustaakseen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi viime viikolla, että julkiseen talouteen tarvitaan vielä noin miljardin euron lisäsopeutukset tällä vaalikaudella. Niemelä kehotti "perkaamaan" vielä mm. yritystuet. Ajatus ei ole uusi, mutta onko nyt toimien aika. Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Tuomas Kettunen (kesk.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toimittaja Rain Kooli Tallinnasta kertoo, miten afrikkalainen sikarutto leviää taas Viron sikaloissa. Lisäksi keskustelemme yleistyvien pitkien hellejaksojen vaikutuksesta Suomen luontoon ja ruoantuotantoon. Vierainamme ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Sosiologi Matti Kortteinen sanoi aikanaan suomalaisesta työmoraalista, että palkansaaja vaatii itseltään kolmea asiaa: on oltava kova, työssä on pakko pärjätä ja pitää selvitä, vaikka sitten itseään jollakin tapaa uhraten. Kesän jälkeen työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, jonka mukaan työntekijän alisuoriutuminen voisi jatkossa olla selkeämmin syy työsuhteen päättämiselle. Ovatko työntekijät muuttuneet löysäilijöiksi? Millainen on ammattietiikka nyt? Millainen se on perinteisissä käsityksissämme? Keskustelemassa hoitotieteen professori Mari Kangasniemi, SKS:n arkiston kehittämispäällikkö Eija Stark sekä työelämätutkija Pasi Pyöriä. Jakke Holvas juontaa.

Nato-maat ovat päättäneet roimasta puolustusmenojen kasvattamisesta. Päätös syntyi huippukokouksessa, jota on on sanottu jopa nöyryytykseksi. Politiikkaradio pureutuu paisuviin puolustusmehoihin suorassa lähetyksessä, joka tulee Suomi Areenasta Porin torilta. Millainen asetelma syntyy, kun armeijoille virtaa miljarditolkulla lisää rahaa? Miten lisämeno on mahdollista hoitaa? Keskustelemassa on kolme kansanedustajaa: Entinen ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä SDP:n varapuheenjohtaja, talousvaliokunnan jäsen Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvallat iski Iraniin viikonloppuna. Miten Iran saattaa vastata iskuihin? Tekeekö USA nyt saman virheen kuin vuonna 2003, jolloin preseidentti Bushin päätöksellä iskettiin Irakiin tekaistuilla joukkotuhoaseväitteillä? Keskustelemassa professori Hannu Juusola ja johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnan pääsihteeri, entinen Supon päällikkö Antti Pelttari on joutunut epäillyksi turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Epäily on osa jo viime vuonna alkanutta rikostutkintaa, jossa epäillään Kalastaja-salanimeä käyttäneen Supon entisen työntekijän toimintatapoja liittyen Venäjän tiedustelutoimintaan. Miten tutkinta on edennyt? Tiesikö Pelttari tutkinnasta jo hakiessaan eduskuntaan töihin? Miksi Venäjän TV on paljastanut Suomelle vakoilleita julkisesti? Keskustelemassa toimittajat Jarno Liski HS:stä ja Jesse Mäntysalo Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ylen uusia audiodraama kuvaa Jussi Halla-ahon (ps.) kissapaitaisena, polkupyöräilevänä, akateemisena perheen isänä. Miten draamasarja muuttaa käsitystä Halla-ahosta? Keskustelemassa sarjan käsikirjoittaja Miira Karhula ja toimittaja, tietokirjailija Lauri Nurmi. Toisin kuin lähetyksessä todetaan Suomen kulttuurirahasto on säätiö, jonka avutukset tietelle, taiteelle ja kultuurille eivät ole verorahaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi perussuomalaisten kannatus laskee? Keskustelemassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Hannu Tikkala Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pisa-tulosten käyrät osoittavat alaspäin ja julkisen keskustelun perusteella suomalainen koulu on syvässä kriisissä. Vastauksia koulun tilaan ja osaamistason laskuun haetaan esimerkiksi älylaitteiden käytöstä, inkluusiosta, poikien pärjäämisestä, koulujen eriytymisestä ja oppilaiden hyvinvoinnista. Mitä suomalaisissa kouluissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut, kun oppimistulokset ovat jatkuvasti laskussa? Miten heikentynyt lukutaito vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen? Millainen on koulu, jossa eri taustoista tulevat oppilaat oppisivat tarvittavat taidot ja voisivat hyvin? Keskustelemassa yliopistonlehtori Lauri Hietajärvi ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta sekä yliopistonlehtori Leea Lakka Turun yliopistosta. Juontajana on MTV Uutisten toimittaja Katariina Kähkönen. Keskustelun aikana näytetyt materiaalit: Video: ”Kuudesluokkalaiset kertovat, mitä muuttaisivat koulussa” https://www.mtv.fi/lyhyet/5b75e0abc5d1313ab764/video-kuudesluokkalaiset-kertovat-mita-muuttaisivat-koulussa Suomen Pisa-tulosten keskiarvot vuosina 2000–2022 (OECD): https://oecdch.art/a40de1dbaf/C096 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 2002–2023 (Tilastokeskus): https://stat.fi/julkaisu/cln0eg9gfoaai0cut0zyvjce5#ingress-cm06d3mf55q0s07vumv5e1pnx Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten järjestämässä Mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu? -tilaisuudessa 6.5.2025.

Hallitus päätti lopettaa ay-maksujen verovähennysoikeuden. Miten päätös vaikuttaa palkansaajien ostovoimaan? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.), Antti Kangas (ps.) ja Joona Räsänen (sd.). Hallitus esitteli viime viikolla paketin, jossa päätettiin ammattiyhdistysmaksujen lisäksi muun muassa ansiotuloverojen kevennyksistä, yhteisöveron laskusta ja leikkauksista korkeakoulujen rahoitukseen. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan hallituksen tarkoituksena on, että ihmisille jää enemmän rahaa käteen. Hallitus painotti ansiotuloverojen keventämisen suurituloisiin niin, että 10 000 euroa kuukaudessa tienaava saa 2380 euroa vuodessa verokevennystä, ja 2400 euroa kuukaudessa tienaava saa 270 euroa verokevennystä vuodessa. Valtiovarainministeriön Ilta-Sanomille tekemien laskelmien mukaan ammattiliittoon kuuluvilla pienituloisilla ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto syö ansiotuloverotuksen kevennyksen vaikutuksen nettotuloihin lähes kokonaan. Vestman ja Kangas toistavat pääministerin viestiä, että palkansaajalle jää enemmän käteen. He pitävät jokaisen omana päätöksenä käyttävätkö veronalennuksesta saavansa rahat ay-maksuihin vai eivät. Räsänen pitää hallituksen päätöksiä epäreiluina pieni- ja keskituloisia kohtaan. Johtaako hallituksen päätös siihen, että yhä harvempi haluaa enää kuulua liittoon? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitus on kokoontunut puoliväliriiheen, jossa lehtitietojen mukaan lasketaan veroja ja tehdään leikkauksia. Hallituspuolueet puhuvat kasvuriihestä, koska aikovat tehdä kasvua vauhdittavia toimia. Keskustelemassa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Matias Marttinen (kok.), Otto Andersson (rkp) ja Tytti Tuppurainen (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.