Podcasts about samaan

Juhannusviikolla politiikassa on ollut täysi höyry päällä. Erikoisjoukkojen kuvauksissa piipahtaneen vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran poissaolo eduskunnasta sai pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaatimaan pelisääntöjä kansanedustajien osallistumiselle tositelkkariin. Samaan aikaan Orpolla meni napit vastakkain sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) kanssa sote-järjestöjen avustusten kriteereistä. Ehtivätkö poliitikot lainkaan hiljentymään keskikesän juhlaan? Missä tunnelmissa kansanedustajat kirmaavat kokon polttoon? Löytyykö juhannustaioista apua hallituskumppania etsivälle puoluejohtajalle? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Maailmansotien jälkeen niin Itämeren valtioissa kuin muuallakin haluttiin päästä eroon kemiallisista aseista. Poissa silmistä on poissa mielestä, joten ongelma ratkaistiin upottamalla aseet mereen. Nyt ne vuotavat pohjassa. Kemiallisten aseiden tutkija Paula Vanninen raottaa toisen maailmansodan synkkää varjoa pinnan alla.  Samaan aikaan kemikaalit uhkaavat meriluontoa pinnan päältä käsin: niitä pääsee mereen varjolaivaston tankkerista ja kemikaalialuksen pesuvesistä. Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusasiantuntija Petteri Salli havainnollistaa sitä, mitä tapahtuu, kun öljyä pääsee mereen. Oli kyseessä sitten styreeni, sinappikaasu tai raakaöljy, aikapommi tikittää. 

Voiko sama ihminen kasvattaa lihasta, nostaa isoja rautoja ja olla vielä hyvässä aerobisessa kunnossa? Entä mitä treenissä pitää oikeasti tehdä, jotta voimaa tulee lisää ja pihvi kasvaa eikä homma jää vain salilla pyörimiseksi?Tässä Väkevä Elämä -jaksossa puhumme voimaharjoittelusta, lihasmassan kasvattamisesta, treenitekniikasta ja hybridiharjoittelusta. Eli siitä, miten kannattaa treenata, jos tavoitteena on olla vahva, lihaksikas ja hyvässä kunnossa järkevästi ohjelmoiden ja niin, että kokonaiskuormitus pysyy hallinnassa.Jaksossa pureudutaan siihen, miten lihasmassatreeni ja maksimivoimatreeni eroavat toisistaan, miksi moni treenaa paljon mutta liian kevyesti, ja miksi nousujohteisuus on edelleen kehityksen kannalta aivan keskeinen juttu.Puhumme myös sarjapainoista, sarjatauosta, uupumukseen viemisestä, treenifrekvenssistä ja siitä, milloin perusliikkeet riittävät ja milloin yksilöllisempi hifistely alkaa oikeasti olla tarpeen.Keskustelussa käydään läpi myös tekniikkakeskustelun ikuisuuskysymyksiä. Pitääkö liikkeen olla millintarkkaa suorittamista, vai saako treenissä näkyä vähän elämää? Entä miten yhdistetään voima- ja kestävyysharjoittelu niin, ettei lenkkipolku syö kaikkea salilla hankittua, mutta kroppa ei myöskään hajoa kokonaiskuormituksen alle?Jaksossa vieraana kanssani keskustelemassa oululainen voima- ja fysiikkavalmentaja ja tavoitteellisesti treenaava harrasteurheilija Juho Kuusisaari. Juho valmentaa Oulussa ja etänä ympäri Suomea sekä kouluttaa liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaisia treeniasioissa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiJuho Kuusisaari- Kuusisaari Performance: https://www.kuusisaariperformance.fi- Instagram: https://www.instagram.com/juhokuu/

Ile ja Mikko eivät voi käsittää, ettei Tuottaja-Nepperi ole vieläkään nähnyt yhtä kaikkien tuntemaa klassikkoelokuvasaagaa. Samaan aikaan Jesse Puljujärven kadonnut mitali herättää kysymyksiä. Lisäksi kaksikko pohtii, millaisilla bonuksilla syntyvyys saataisiin kääntymään nousuun. Onko rikos jo vanhentunut -osiossa Ile paljastaa tarinan Janne Katajan erikoisesta tuoksusta, joka ei lopulta ollutkaan sitä, miltä ensin vaikutti. Mikko testaa myös uutta tuoksua ja kertoo, miksi yksi hajuvesi on pysynyt hänen suosikkinaan – kiitos erään Miss Suomen. Lisäksi selviää, mikä on koko universumin harvinaisin aine.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Vähillä yöunilla, mutta sitäkin kovemmassa juhlahengessä! Novan Aamussa fiilistellään Suomen MM-jääkiekon mestaruutta ja muistellaan, mihin kaikkialle suomalaiset ympäri maan kerääntyivät juhlimaan voittoa. Pitäisikö jokaisessa kunnassa olla oma juhlapatsas tätä varten? Ja onko mestaruusyö ainoa hetki, jolloin saa töötätä sydämensä kyllyydestä vai onko se edes laillista? Samaan aikaan Minnan arkea ravistelee koiradraama, kun puolison suorittaman trimmauksen jälkeen lemmikille ilmestyi yllättäen housut. Lisäksi selviää, että oma käsitys nukutun yön laadusta voi vaikuttaa vireystilaan enemmän kuin itse unen määrä.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Minnalla riittää kysymyksiä: Miten miesten toriparlamentti muodostuu, mitä eroa on keimailulla ja kekkuloinnilla ja miksi tellingit pystytetään aina reilusti ennen koko remontin alkua? Samaan aikaan Kimmon maine epäurheilullisena, mutta legendaarisena tupaantuliaislahjojen antajana vahvistuu jälleen. Tyttären uuteen kotiin nimittäin päätyi sodasta selviytymisboksi. Studiossa on myös toivuttu eilisen paineistetusta tilanteesta, mutta yksi kysymys jää ilmaan: jatkuiko Minnan röökikierre sittenkin? Lisäksi puhetta pepusta! Milloin siitä tuli trendi-ilmiö ja kuinka monta sanontaa takapuolesta löytyykään?Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Kesän ensimmäiset ukkoset ovat täällä, mutta mikä ihme on salamakyykky? Onko rikos jo vanhentunut -osiossa Linda kertoo kiusallisesta tilanteesta kaupassa. Mikkoa ja Ileä ärsyttävät suunnattomasti julkisten vessojen mahdottomat ovikoodit. Samaan aikaan kaksikolla riittää myös suuria haaveita: Ile uskoo pystyvänsä lentämään lentokonetta yhden ohjeistuksen jälkeen, ja Mikolla on vahva fiilis tulevasta Eurojackpot-voitosta. Lopuksi räntätään Linkedinistä ja erikoisesta uimiseen liittyvästä postauksesta.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

It's Wednesday, April 29th, A.D. 2026. This is The Worldview in 5 Minutes heard on 140 radio stations and at www.TheWorldview.com.  I'm Adam McManus. (Adam@TheWorldview.com) By Jonathan Clark and Timothy Reed Egyptian Christian YouTuber faces 5 years hard labor A Christian YouTuber in Egypt is facing five years of imprisonment and hard labor simply for sharing his faith online. Augustinos Samaan regularly posts Christian videos to his channel which has over 100,000 subscribers. Officials charged him under the country's blasphemy provision. The law criminalizes speech that is deemed offensive to Islam.  Samaan appealed his sentence last week with the help of Alliance Defending Freedom International. Since August last year, authorities in Egypt have arrested dozens of people for online religious content.  In Matthew 10:32, Jesus said, “Whoever confesses Me before men, him I will also confess before My Father who is in Heaven.” Global military spending up Global military spending reached a record $2.9 trillion dollars last year. That's according to a new report from the Stockholm International Peace Research Institute. Military spending rose 14 percent in Europe and eight percent in Asia and Oceania. Meanwhile, the United States spent 7.5 percent less on military expenditures. The U.S. remains one of the top three military spenders along with China and Russia.  Experts note that many U.S. allies are spending more on their militaries following pressure from the Trump administration.  Former FBI Director James Comey indicted over photo that threatened Trump On April 28th, the Justice Department secured an indictment charging former FBI Director James Comey with threatening the life of President Donald Trump by posting a photo of sea shells on Instagram that featured the numbers “86-47”, reports NBC News. The two-count indictment alleges that a reasonable person would interpret the image of the shells, arranged to spell out “86 47,” as “a serious expression of an intent to do harm to the President of the United States."  "Eighty-six" is a term used to mean "cancel" or "get rid of." And, of course, “47” refers to the 47th president of the United States. While Comey deleted the post, saying it never occurred to him that it would be interpreted as being violent. In a subsequent Instagram post last May, Comey said that he assumed the shells he saw on a beach walk were "a political message" and comically claimed that he "didn't realize some folks associate those numbers with violence," adding that he opposed violence "of any kind." Todd Blanche, the acting U.S. Attorney General, spoke at a press conference yesterday. BLANCHE: “The defendant, James Comey, knowingly and willfully transmitting in interstate commerce, a communication that contained a threat to kill the president of the United States. Both of these counts carry a maximum term of imprisonment of 10 years.” War Department will no longer require flu shot War Secretary Pete Hegseth announced that the military will no longer require the flu shot.  Listen to Hegseth's comment on the change of policy. HEGSETH: “We're seizing this moment to discard any absurd, overreaching mandates that only weaken our war-fighting capabilities. In this case, this includes the universal flu vaccine and the mandate behind it. The notion that a flu vaccine must be mandatory for every service member, everywhere, in every circumstance, at all times, is just overly broad and not rational. “Our new policy is simple. If you, an American warrior, entrusted to defend this nation, believe that the flu vaccine is in your best interest, then you are free to take it. You should. But we will not force you, because your body, your faith, and your convictions are not negotiable.”  Proposed bill: No pension for Congressmen convicted of sex crimes Republican Senator Josh Hawley of Missouri introduced a bill that would strip the federal pensions of Congress members who are convicted of a sex crime.  Hawley's bill, the “No Pensions for Congressional Predators Act,” comes on the heels of two high profile Congressional resignations over sexual allegations including Democrat Eric Swalwell and Republican Tony Gonzales of Texas. Speaking on FOX News, Hawley referred to Swalwell as a driving reason behind his legislation. HAWLEY: “This is why Congress needs to pass legislation. I'm introducing it today that would deny pensions to every member of Congress who is convicted of a sex offense. Right now, you could be convicted and still get your pension. The only thing the government ought to be paying for for people like Eric Swalwell is a jail cell.” Two Louisiana bills threaten pro-life work A pair of Louisiana bills are threatening pro-life work in the state.  One bill, the Pregnancy Help Center Healthcare Licensing Act, seeks to require pregnancy centers to become licensed, a bill that may force these centers to have doctors or nurses, on site, at all times.  A second bill could restrict the freedom of religion for pregnancy centers.  Erica Inzina of Louisiana Right to Life is concerned about the bill. She said, “Some of the language and the tactics that we're seeing are the same types of tactics that have been used in other ways to villainize pregnancy centers elsewhere in the country.” Church attendance rising And finally, church attendance is rising for the first time in decades, according to a new report from the Hartford Institute for Religion Research. The median in-person weekly attendance at a house of worship is now 70 adults. That's down from 137 adults in 2000. However, it's significantly up from 45 adults during the COVID-19 pandemic.   The study noted, “For the first time in decades, more congregations are stabilizing or growing rather than shrinking.” Hebrews 10:24-25 says, “And let us consider one another in order to stir up love and good works, not forsaking the assembling of ourselves together, as is the manner of some, but exhorting one another, and so much the more as you see the Day approaching.” Close And that's The Worldview on this Wednesday, April 29th, in the year of our Lord 2026. Follow us on X or subscribe for free by Spotify, Amazon Music, or by iTunes or email to our unique Christian newscast at www.TheWorldview.com.  Plus, you can get the Generations app through Google Play or The App Store. I'm Adam McManus (Adam@TheWorldview.com). Seize the day for Jesus Christ.

BBC:n mukaan Trumpin Iran-lausuntoja edesi maaliskuussa poikkeuksellinen kaupankäyntipiikki. Miljoonatilejä tuottaneita kauppoja tehtiin minuutteja ennen Trumpin lausuntoja. Samaan aikaan senaatissa esitetään epäilyitä Lähi-idän rauhanneuvotteluja johtavan Trumpin vävypojan sijoituskytköksistä alueen maihin. Kertovatko toistuvat epäilyt sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä Trumpin hallinnon taloudellisesta korruptiosta? Minkälaiselle sylttytehtaalle markkinajäljet Trumpin hallinnon ympärillä johtavat? Trumpin hallinnon taloudellisia kytköksiä arvioivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Adolf Erik Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Koillisväylän läpi. Samaan aikaan historiassa nähtiin myös maailman ensimmäinen panssarivaunutaistelu ja Tukholman edustalta merenpohjasta nostettiin legendaarinen Vasa-laiva.

Erikoinen tutkimus paljastaa, miten kahvikupin kanssa pitäisi oikeasti kävellä ilman läikyttämistä. Samaan aikaan yhdysvaltalaismies on hämmästellyt suomalaisessa kaupassa puolisonsa tapaa repiä sixpackista yksi tölkki. Tapa, joka jakaa mielipiteitä. Suomalaiset kaipaavat myös tissiä takaisin voipaketteihin ja studiossa pohditaan, millä kaikilla nimillä irtokarkkeja oikein kutsutaan. Osa näistä aiheuttaa Minnalle suoraan kylmiä väreitä. Kimmon pitkään odottama hetki koittaa, kun hirvilive starttaa virallisen hirvivaellustukihenkilön johdolla. Lisäksi käydään läpi kehon oudoimpia reaktioita: takahampaisiin säteilevä päänsärky ja chilin aiheuttama kutitus takaraivossa.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudelta arkisin klo 6 alkaen!

Mielenterveyspuhe kuuluu kaikkialla, ja yhä useampi määrittelee itseään diagnoosien kautta. Pahoinvointia ja vaikeita tunteita sanoitetaan psykiatrisella kielellä. Samaan aikaan esimerkiksi nuorten kokema ahdistus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Onko käynnissä mielenterveyskriisi? Etsimmekö nykyään lääketieteellistä selitystä myös tavalliseen elämään kuuluville vastoinkäymisille ja epävarmuudelle? Miten mielenterveyskysymykset ja diagnoosit heijastelevat kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta? Hukkuuko keskustelussa vakavasti sairaiden ääni? Keskustelemassa yliopistotutkija Mona Mannevuo, historiantutkija Mia Pohtola sekä nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori. Juontajana on Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä tilaisuudessa 14.4.2026.

Supersankarisarja The Boys on räävitön ja yliampuva. Silti se tuntuu tekevän osuvaa satiiria amerikkalaisen politiikan nykytodellisuudesta. Suositun The Boysin viimeinen kausi on juuri alkanut. Toisinajattelijat suljetaan leireille ja ihmisiä pidätetään sen perusteella, mitä he ovat jakaneet somessa. Valtaa pitää megalomaalinen, narsistisen harhainen versio Supermanista. Sarja on kausi kaudelta muuttunut yhä selkeämmin kuvaukseksi Donald Trumpista ja tämän Amerikasta. Mitä tämä laadukas sekä törkeä sarja onnistuu kertomaan politiikasta, mediasta ja vallasta? Samaan aikaan juuri käynnissä oleva Marvelin Daredevil: Born Again -sarja käsittelee poliittista korruptiota ja ICE:n tapaisten iskujoukkojen väkivaltaa. Pari vuotta sitten Tähtien sota -sarja Andor kuvasi fasistisen diktatuurin nousua täsmällisen hyvin. Onko poliittinen todellisuus Yhdysvalloissa jo niin hurjaa, että sen kommentointi edellyttää supersankareita ja avaruustarinoita? Olisiko West Wingin kaltainen maltillinen poliittinen draama enää edes mahdollinen? Supersankarit ovat aina olleet jossain määrin poliittisia, selvimpänä esimerkkinä Kapteeni Amerikka. Minkälaista maailmankuvaa tarjoavat esimerkiksi Marvelin kymmeniä miljardeja tuottaneet supersankarielokuvat? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö, tuottaja-podcastaaja Johannes “Xmies” Naumanen, populaarikulttuurin harrastaja Edina Putsela. Toimittajana on Jussi Ahlroth.

Tällä historiallisella päivämäärällä Laurel and Hardy voittivat uransa ainoan Oscarin. Samaan aikaan sveitsiläinen kemisti Albert Hofmann lähti kehittämään migreenilääkettä ja päätyi löytämään jotain aivan muuta, joka johti melkoisiin itsetesteihin. Lisäksi historiankirjoihin kirjattiin ensimmäistä kertaa termi “kylmä sota”.

Mossadin agentti. Iranin vallankumouskaarti. Ydinohjelma. Salamurhat. Israelilainen Tehran-sarja kertoo tarinan, joka tuntuu liian todelliselta ollakseen fiktiota. Ja ehkä se onkin. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet sotaa Irania vastaan – paljon pidempään kuin kukaan uskoi. Kulttuuriykkösessä sukelletaan sarjan ja todellisuuden rajapintaan: Miten Mossad toimii? Millainen sortokoneisto Iranissa vallitsee? Miltä tuntuu olla iranilaistaustainen Suomessa, kun Iranin hallinto vakoilee ja uhkailee? Ja miksi Trump laskelmoi niin pieleen? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, palkittu ohjaaja ja käsikirjoittaja Hamy Ramezan ja kriitikko Timo Peltonen. Ohjelman juontaa NIcklas Wancke.

Không thể xuất khẩu dầu hỏa và khí đốt qua eo biển Hormuz, một số cơ sở hạ tầng năng lượng của các quốc gia tại Vịnh Ba Tư bị thiệt hại, đầu tư nước ngoài và ngành hàng không, du lịch bị điêu đứng : Trong hơn một tháng chiến tranh Iran, mô hình kinh tế tại các nước trong khu vực bị đe dọa. Kịch bản tai hại hơn nữa là Hoa Kỳ « chóng chán và phủi tay » kéo dài bất ổn tại Trung Đông.   Nhà nghiên cứu về Trung Đông Jean-Loup Samaan, Đại Học Quốc Gia Singapore trả lời phỏng vấn RFI Việt ngữ hôm 03/04/2026 nói đến một sự « đổ vỡ » niềm tin của các nước vùng Vịnh vào mô hình kinh tế của chính mình, vào ô dù an ninh của Mỹ.   Thất thu từ 120 đến 194 tỷ trong một tháng Sau đúng một tháng chiến tranh, báo kinh tế Pháp Les Echos hôm 01/04/2026 trích dẫn các nguồn tin quân cho biết,từ hôm 08/02/2026, khi phải đối mặt với sức mạnh quân sự của Mỹ và Israel, 83 % các vụ tấn công Iran tiến hành nhắm vào các quốc gia trong Vịnh Ba Tư (17 % còn lại, Teheran đã dành cho Israel cho dù Nhà nước Do Thái mới là bên trực tiếp tấn công Iran). Hai cảng dầu Yanbu (Ả Rập Xê Út) và Fujairah (Các Tiểu Vương Quốc Ả Rập Thống Nhất), lớn nhất thế giới, là mục tiêu bị nhắm tới. Hầu như mỗi ngày, từ Bahrain đến Ả Rập Xê Út, từ Qatar đến Các Tiểu Vương Quốc Ả Rập Thống Nhất, hay Koweit, Qatar đều đã phải huy động hệ thống phòng không để chống đỡ với hỏa tiễn và drone của Iran. Theo báo tài chính Mỹ The Wall Street Journal, cuối tháng 3/2026, Dubai đã chi ra hơn 2 tỷ đô la để bắt chận hơn 2000 drone và tên lửa của Iran trong vài tuần lễ. Teheran đóng cửa eo biển Hormuz, chận xuất khẩu dầu khí của các nước vùng Vịnh. Khả năng xuất khẩu của 6 nước bao quanh Vịnh Ba Tư (Ả Rập Xê Út, Qatar, Koweit, Irak, Bahrain, Các Tiểu Vương Quốc Ả Rập Thống Nhất) cộng thêm với Oman, đồng kiểm soát eo biển Hormuz bị giới hạn đáng kể. Ả Rập Xê Út và Các Tiểu Vương Quốc Ả Rập Thống Nhất là hai nguồn cung cấp duy nhất trong số này có đường ống dẫn dầu để có thể vẫn xuất khẩu năng lượng mà không phải đi qua cửa khẩu đang do Iran kiểm soát. Trái lại Qatar, Koweit và Irak bị « kẹt cứng » vì không có ngõ thoát hiểm. 90 % dầu Irak sản xuất không có ngõ thoát. Mỏ khí đốt lớn nhất thế giới ở ngoài khơi sát hải phận của Iran, Qatar gọi là North Dome, Teheran gọi là South Pars, cũng đã bị thiệt hại. Bất ngờ hơn nữa là Oman, vốn có thái độ « trung lập » và là nhịp cầu giữa Teheran với Washington, cũng đã bị tên lửa và drone của Iran nhắm đến. Theo thẩm định của Chương Trình Phát Triển Liên Hiệp Quốc, được công bố hôm 30/03/2026, chỉ trong vòng một tháng, tăng trưởng của các quốc gia trong vùng có thể bị giảm từ 3,7 đến 6 % do tác động chiến tranh. Cũng trong thời gian này, thất thu từ các hoạt động khai thác và xuất khẩu năng lượng ước tính khoảng từ 120 đến 194 tỷ đô la. Chiến sự kéo dài sẽ đe dọa việc làm của khoảng 3,7 triệu dân cư trong khu vực, 4 triệu khác bị đẩy vào cảnh nghèo khó. Giám đốc trung tâm nghiên cứu về vùng Vịnh Gulf Research Center, Abdulahzis Sager, cho rằng đối với các nước láng giềng quanh vịnh Ba Tư và Oman, Iran đã « vượt quá giới hạn của tất cả mọi lằn ranh đỏ ». Những nước này trước đây không ủng hộ Mỹ tấn công Iran nay lại nóng lòng muốn Washington giải quyết dứt điểm mối đe dọa xuất phát từ Iran. Trên đài RFI Việt ngữ nhà nghiên cứu về Trung Đông Jean-Loup Samaan, Đại Học Quốc Gia Singapore, cộng tác viên của viện nghiên cứu Pháp Institut Montaigne, Paris nhấn mạnh chiến tranh Iran đang để lộ rõ những nhược điểm trong mạnh mô hình phát triển của các quốc gia vùng Vịnh. Sau nhiều thập niên bình yên vô sự, khu vực này không còn « ngoài vòng khói lửa chiến tranh ». RFI : Xin kính chào Jean-Loup Samaan, Đại Học Quốc Gia Singapore. Câu hỏi đầu tiên : Đâu là những hậu quả trước mắt đối với các quốc gia trong vùng Vịnh sau hơn một tháng chiến tranh ? Jean-Loup Samaan : « Có nhiều khía cạnh khác nhau. Đầu tiên là vấn đề quân sự và an ninh, bao gồm việc bảo vệ lãnh thổ, bảo vệ công dân và cư dân của các nước trong vùng Vịnh. Ngay từ những giờ đầu của cuộc xung đột, các quốc gia đã hứng chịu tên lửa và drone của Iran. Trong những tuần qua, nhìn chung, hệ thống phòng thủ của các nước này đã hoạt động khá tốt. Nhưng các cơ sở hạ tầng, nhiều cảng xuất khẩu dầu khí đã bị thiệt hại đáng kể, đặc biệt là các nhà máy khí đốt Qatar. Khía cạnh thứ hai, quan trọng không kém là kinh tế. Trong ngắn hạn, có một cuộc khủng hoảng năng lượng. Khu vực này gần như hoàn toàn phụ thuộc vào các nguồn thu nhập từ dầu hỏa, khí đốt. Cho nên những nước như Qatar hay Koweit lâm vào thế kẹt vì xuất khẩu năng lượng bị xáo trộn. Đây là một thách thức về mặt kinh tế.    Nhìn xa hơn, quả thật là các nước trong vùng đang tự hỏi liệu mô hình phát triển kinh tế từ trước đến nay có bền vững hay không. Nhất là trong trường hợp của Dubai, trung tâm thu hút các nhà đầu tư, trung tâm tài chính, ngân hàng trong khu vực và cũng là một nền kinh tế đang trông đợi nhiều vào ngành du lịch, vào ngành hàng không … Đây là một dấu chấm hỏi sẽ tồn tại ngay cả khi mà chiến tranh chấm dứt ». RFI : Như vừa nói, về mặt kinh tế, đối với các quốc gia xuất khẩu năng lượng, chiến tranh không chỉ ảnh hưởng đến xuất khẩu mà còn trực tiếp nhắm vào những nhà máy, những cơ sở hạ tầng năng lượng … Có lẽ đó mới là mối quan tâm chính của các quốc gia sản xuất trong vùng ? Jean-Loup Samaan : « Câu trả lời tùy thuộc rất nhiều vào yếu tố thời gian. Cuộc chiến nay sẽ kéo dài trong bao lâu, Iran phản công đến khi nào ? Chỉ khi đó mới có thể thẩm định chính xác về mức độ thiệt hại. Trước mắt, sau hơn một tháng giao tranh, thiệt hại tương đối hạn chế. Điều đáng chú ý là ngay cả khi có lệnh ngừng bắn, Trung Đông vẫn bất ổn, vẫn bị drone và hỏa tiễn của Iran đe dọa, khi đó kinh tế của các nước trong vùng sẽ bị suy yếu. Thí dụ như các quốc gia cần nhập khẩu dầu khí của Trung Đông bắt đầu tìm kiếm các giải pháp thay thế. Thế rồi các hãng hàng không của các nước trong vùng Vịnh bị mất khách vì mọi người muốn tránh phải bay qua vùng nóng này. Như đã biết, tới nay đây từng là một trong những mắt xích quan trọng nhất thế giới trong lĩnh vực hàng không dân sự ». Đầu tư lâu dài ở Dubai hay Doha có còn hợp lý nữa hay không ? RFI : Ông vừa nêu lên vấn đề bất ổn. Đối với các quốc gia vùng Vịnh thì vế an ninh và kinh tế gắn liền với nhau hơn bất cứ nơi nào. Jean-Loup Samaan : « Đây là một vấn đề cốt lõi đối với các quốc gia vùng Vịnh, bởi vì họ được xây dựng dựa trên ý tưởng đây là những ốc đảo đứng ngoài các cuộc xung đột dai dẳng ở Trung Đông, điều đã được chứng minh trong 20 năm qua. Những quốc gia này hầu như không bị tác động bởi chiến tranh Irak năm 2003 do Mỹ phát động. Căng thẳng với Iran cũng chưa bao giờ thực sự ảnh hưởng đến đời sống hằng ngày tại các nước dầu hỏa. Trong ba năm gần đây, dù có xung đột giữa Israel, Hamas hay Hezbollah, các nước vùng Vịnh vẫn đứng ngoài những biến động đó. Do vậy lần này thực sự là một cú sốc về mặt tâm lý, và sẽ rất khó để xóa nhòa rạn nứt này. Nguy hiểm ở đây là các nước vùng Vịnh cần lao động nước ngoài, cần vốn đầu tư quốc tế để phát triển. Chiến sự lần này làm dấy lên câu hỏi liệu rằng đầu tư lâu dài ở Dubai hay Doha có còn hợp lý nữa hay không ? Đây chắc chắn sẽ là một trong những trọng tâm chính phủ các nước vùng Vịnh sẽ phải thảo luận ». Cũng trong cuộc phỏng vấn dành cho RFI Tiếng Việt, chuyên gia về Trung Cận Đông, Đại Học Quốc Gia Singapore, ông Samaan cho rằng bất luận kết cục chiến tranh Iran ra sao, chiến lược của Hoa Kỳ về Iran vẫn là một bài toán nan giải : RFI : Một yếu tố quan trọng khác là Hoa Kỳ. Hiện tại và sau khi cuộc xung đột kết thúc, Washington vẫn là điểm tựa đáng tin cậy của các nước vùng Vịnh về mặt ngoại giao và an ninh ? Jean-Loup Samaan : « Hiện tại, điều quan trọng cần ghi nhận là sau một tháng xung đột, không có quốc gia nào trong số các nước vùng Vịnh công khai đặt vấn đề hay muốn xem xét lại các thỏa thuận quốc phòng hay sự hiện diện quân sự của Mỹ. Trong ngắn hạn, khả năng phòng thủ của các nước này trước các cuộc tấn công bằng tên lửa và drone Iran vẫn phụ thuộc rất lớn vào Hoa Kỳ. Họ không thể trông cậy vào châu Âu, Trung Quốc và lại càng không thể dựa vào Nga để thay thế vai trò của Mỹ. Vì vậy, về mặt an ninh, Washington vẫn là lựa chọn chính.  Tuy nhiên, điều chắc chắn là cuộc chiến này sẽ để lại vết hằn. Thực ra thì chiến sự lần này chỉ là một phần trong chuỗi các sự kiện trước đó đã khiến các nước trong vùng Vịnh thất vọng và bức xúc với Hoa Kỳ. Xu hướng đã xuất hiện từ thời chính quyền Obama. Các nước chung quanh Vịnh Ba Tư ngày càng xem Mỹ là đối tác không đáng tin cậy, thiếu ổn định và ít quan tâm đến khu vực. Hiện tại, bên cạnh những yếu tố đó, còn xuất hiện thêm một nhận thức mới : Các căn cứ quân sự Mỹ ở Trung Đông ( 2 tại Irak, 1 tại Ả Rập Xê Út, 1 tại Qatar, 1 tại Bahrain, 2 tại Koweit và 1 tại Các Tiểu Vương Quốc Ả Rập Thống Nhất) không hẳn là một lá bùa hộ mạng, giúp các nước này tránh được các vụ tấn công. Trái lại chính những căn cứ đó lại trở thành những mục tiêu Iran nhắm tới.  Trong tương lai, đây sẽ là một thách thức với các nước vùng Vịnh. Một số quốc gia có thể muốn duy trì quan hệ với Mỹ nhưng một cách kín đáo hơn, tức là hợp tác quân sự nhưng không đi kèm với sự hiện diện thường trực của các căn cứ quân sự trên lãnh thổ của họ. Trong mọi trường hợp, kết cục của xung đột lần này sẽ đặt nền tảng cho mối quan hệ trong tương lai giữa các nước trong vùng Vịnh với Hoa Kỳ ». Mắc kẹt giữa chiến tranh và hòa bình Tại Hoa Kỳ, tổng thống Trump vừa dọa « chỉ cần vài giờ cũng có thể hủy diệt Iran », vừa thông báo đàm phán mở lại eo biển Hormuz « có tiến triển tốt » như thể lãnh đạo Nhà Trắng đã mất kiên nhẫn và muốn chóng khép lại cuộc chiến này. Phía Iran thì lại tỏ ra không nóng vội, dù vẫn phải chịu hỏa lực của Israel và Mỹ hàng ngày.  Bằng mọi giá các quốc gia này muốn tránh một giải pháp vội vàng, một lệnh ngừng bắn Mỹ áp đặt để Washington có thể nhanh chóng rút lui. RFI : Kịch bản mà các nước trong  vùng Vịnh muốn tránh bằng mọi giá là « xung đột kết thúc mà không thực sự đem lại một lối thoát ». Đây sẽ là « mối nguy lớn » đối với các quốc gia lân cận với Iran. Nhưng trước mắt, liên quan đến chiến tranh Iran, các quốc gia vùng Vịnh bị lôi cuốn vào cuộc chiến này đang mong đợi gì ? Jean-Loup Samaan : « Tôi nghĩ rằng lập trường của các quốc gia vùng Vịnh khá phức tạp, bởi vì những nước này không hề ảo tưởng rằng có thể quay trở lại tình trạng như trước khi xảy ra xung đột. Tức là không thể quay lại với mối quan hệ tương đối ổn định với Iran. Thực tế là dù không mong muốn chiến tranh, họ vẫn phải hứng chịu những đợt tấn công chưa từng có từ phía Iran. Vì vậy, trong ngắn hạn, bằng mọi giá các quốc gia này muốn tránh một giải pháp vội vàng, một lệnh ngừng bắn mà Mỹ áp đặt để Washington có thể nhanh chóng rút lui. Ông Trump tuyên bố chiến thắng rồi phó mặc cho các nước trong vùng Vịnh một mình đối đầu với Iran.Tiềm năng quân sự của Cộng Hòa Hồi giáo có thể bị suy yếu nhưng vẫn tồn tại. Iran vẫn đủ khả năng tiếp tục phóng tên lửa và drone vào các quốc gia thù nghịch. Thậm chí, Iran còn đòi kiểm soát eo biển Hormuz, đòi thu lộ phí… Đây là kịch bản mà các quốc gia vùng Vịnh không thể chấp nhận. Điều các quốc gia Vịnh Ba Tư mong muốn là một kết quả quân sự rõ ràng, tức là Iran phải bị suy yếu đáng kể, để sau khi chiến tranh kết thúc, nguy cơ các cuộc tấn công tương tự không tái diễn. Chính vì vậy, hiện tại các nước trong vùng tránh gây áp lực buộc Hoa Kỳ phải nhanh chóng chấm dứt chiến tranh. Trước đây, một số quốc gia như Oman từng đóng vai trò tích cực trong việc làm trung gian hòa giải giữa Washington với Teheran vì không muốn xảy ra chiến tranh. Nhưng bây giờ họ phải chấp nhận hứng chịu các cuộc tấn công mỗi ngày và không có lựa chọn nào khác ». Hấp tấp khép lại một cuộc chiến mà không có những biện pháp bảo đảm an ninh và không có gì bảo đảm là tiềm năng quân sự của Iran đã bị khống chế chỉ mở ra một giai đoạn đầy bất trắc cho vùng Vịnh.

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen nostaa esiin runsasta keskustelua kirvoittaneen kansanedustaja Päivi Räsäsen tuomion, jonka Korkein oikeus langetti hänelle kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa kansanedustajista ja kansalaisista on ollut sitä mieltä, että päätös vaarantaa sanan- ja uskonnonvapauden. Ovatko ne nyt mennyttä? Pekka Seppänen tarttuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 70 % sekä ruotsalaisista, norjalaisista että tanskalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, suomalaisista vain puolet. Suomalaiset lahjoittavat mieluusti kotimaahan, muut pohjoismaalaiset hädänalaisiin maihin. Lisäksi miehet ovat lahjoittajina ohittaneet naiset. Miten tämän selitetään? Kaarina Hazard pohtii aprillipäivän hengessä nykyistä meininkiä, jossa poliitikot valehtelevat julkisesti ja tavikset suvereenisti somessa. Samaan aikaan videomanipulaatio on normi ja tekoäly otsikoi uutiset. Hazard kysyykin ritareilta ketä tai mitä he uskovat sekä ketä tai mitä pitäisi uskoa?

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Petja Kopperoinen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoinen pohtii ydinaseiden liikkeitä. Jos ydinrajoitteiden purkaminen toteutuu ja ydinaseita alkaa kulkea Suomen halki, millaisia ajatuksia se keskustelijoissa herättää? Ja nukkuvatko nämä yönsä paremmin tietäen, että kotimaassakin saattaa tulevaisuudessa olla ydinkärkiä? Taru Tujusen katse on tiukasti tulevaisuudessa. Jokainen sukupolvi vuorollaan puntaroi, mitä taitoja jatkossa pidetään arvossa. Entä tekoälyn ja humanoidirobottien maailmassa: Mitä sellaista ihminen osaa, jonka muuttuu arvokkaammaksi juuri siksi, että kone tekee kaiken muun? Kaarina Hazard nostaa pöytään julkisen keskustelun pelastamisen. Etenkin poliittisen somesisällön on katsottu algoritmien vuoksi olevan niin kallellaan, että sen katsotaan uhkaavan demokratiaa. Tähän päätyi Sitra. Samaan aikaan perinteiset viestimet näyttävät matkivan yhä enemmän somemaailmaa, eikä olla sen vastavoima. Hazard kysyykin, missä voimme jatkossa käydä julkista, yhteistä keskustelua? Oikaisu 11.3. Pyöreän pöydän lähetykseen: Lähetyksessä väitettiin, että viiteen Nato-maahan (Belgia, Italia, Saksa, Turkki ja Alankomaat), joihin ydinaseiden sijoittaminen olisi mahdollista, ei olisi niitä sijoitettu. Tämä ei pidä paikkaansa, kaikissa näissä maissa on sijoitettuna yhdysvaltalaisia ydinaseita.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Lähes 800 markkinointialan ammattilaista kertoi syksyllä 2025, mitä heille kuuluu: 70 prosenttia harkitsee työpaikan vaihtoa, puolet alan vaihtoa. Samaan aikaan yli 80 prosenttia kokee työssään iloa ja innostusta – mutta lähes yhtä moni myös uupumusta. Tässä MarkkinointiRadion jaksossa pureudutaan MarkkinointiKollektiivin teettämän Markkinointialan suuren hyvinvointikyselyn tuloksiin. Näkemyksiään aiheesta jakamassa Jorma Hakanen (Iro Research) ja Jukka Markkanen (Severa). Jorma ja Jukka eivät tarjoa helppoja vastauksia, mutta antavat näkökulmia, jotka pakottavat meidät markkinoijat pysähtymään. Kenen vastuulla on se, että työyhteisössä kaikilla on hyvä olla, ja miksi toimistolle olisi hyvä silloin tällöin mennä vaikka se ei olisi itselle optimaalisinta? Miten arjen sirpaleisuus ja tiukat deadlinet vaikuttavat intohimosta tehtävään luovaan työhön? Entä miten järjestelmällisyys ja läpinäkyvyys voivat auttaa markkinoinnin parissa työskenteleviä jaksamaan arjessa paremmin? Jaksosta on hyötyä kaikille markkinoinnin alan asiantuntijoille ja esihenkilöille, jotka haluavat tarkastella ja kehittää työhyvinvointia sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.

Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön.Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaksossa marraskuussa 2022.Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua tässä ajassa Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta.

Tekoäly-yhtiöt Anthropic ja Open AI keräävät ennätysmääriä rahaa sijoittajilta. Samaan aikaan ohjelmistoyhtiöiden osakekurssit syöksyvät pörssissä yhä alemmas.Mikä kaikki muuttuu työssä ja työelämässä? Katoavatko kaikki vanhat ohjelmistoyhtiöt? Ohjelmistoyhtiö Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti kertoo, ketkä ovat turvassa ja ketkä jäävät tekoälyn jalkoihin.Studiossa Simon kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Keskustelua on viime aikoina viritetty sosiaalietuuksien vastikkeellisuudesta. Valtiovarainministeri Riikka Purra on visioinut maahanmuuttajille risujen keräämistä, ja kokoomuksen Juhana Vartiainen sanoi Ylen A-studiossa, että köyhät voisi menettää kaikki rahansa, jos eivät ota vastuutaan elämästään. Missä menee raja velvoitteiden ja pakkotyön välillä? Mitä tapahtuu ihmisarvolle, kun se kytketään tuottavuuteen? Kirjallisuuden arvostuskeskustelu roihahti, kun kulttuurialan ammattilaiset kommentoivat väheksyvästi dekkarikirjailija Satu Rämön työtä. Samaan aikaan Suomen Kirjailijaliitto on hylännyt kokeneiden kirjailijoiden jäsenhakemuksia. Jos miljoona lukijaa nauttii kirjasta, mutta kymmenen kriitikkoa väheksyy sitä – kumpi on oikeassa? Lisäksi keskustellaan siitä, tuhoaako Wolt suomalaisen ravintolakulttuuurin vai pakottaako se toimijoita uudistumaan. Onko Kansallisoopperan johtomalli suunniteltu epäonnistumaan? Ja mitä me oikeastaan vanhoissa taiteilijoissa ihailemme? Raatilaisina eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

Eläkeuudistus kuumottaa. Eläkeläiset puolustavat työuran aikana kertyneitä eläkkeitään, nuoret palkansaajat pitävät järjestelmää jopa pyramidihuijauksena, josta eivät koskaan pääse nauttimaan.Nyt tulossa oleva eläkeuudistus ei koske nykyisten eläkeläisten etuihin. Samaan aikaan hallitus on leikannut työttömyysturvaa, opintotukea ja asumistukea. Pitäisikö eläkemenoihin puuttua jo nyt, ja onko järjestelmä kestävä?Tällä kertaa eläkekeskustelu käynnistyi talouden arviointineuvoston raportista.HS Vision podcastissa ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto. Hänen mukaansa järjestelmä on tasapainossa ja eläkkeet maksetaan.Studiossa Kauttoa haastattelee Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Hot Topic Topic: South Africa's holiday spending rises on e-commerce boom and G20 travel activity Guest: Sandy Samaan, VP - Head of Visa Consulting and Analytics, Sub Saharan Africa

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron vangitseminen on tuonut osalle venezuelalaisista toivoa paremmasta tulevaisuudesta ilman diktatuuria. Samaan aikaan epävarmuutta on, miten kauan maa on Trumpin Yhdysvaltojen ohjauksessa. Ohjelmassa tavataan venezuelalaisia Kolumbiassa sekä Suomessa, ja kuullaan heidän arvioitaan dramaattisista tapahtumista. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miltä Trumpin hallinnon Venezuelan operaation motiivit näyttävät. Trump ei ole peitellyt haluaan saada Venezuelan öljyä. Hän on neuvotellut yhdysvaltalaisten öljy-yhtiöiden kanssa mahdollisuuksista palata Venezuelaan. Pikaisia öljytuottoja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ohjelmassa kuultavan energia-asiantuntijan mukaan Venezuelan öljyn erittäin raskas laatu ja rapautunut infrastruktuuri vaikeuttavat toimintaa ja voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin Venezuelan öljyntuotanto on palannut 1990-luvun huippuvuosien tasolle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mika Mäkeläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Johtajuus on hukassa – näin väitetään usein, kun katsotaan nykypäivän työelämää ja yhteiskuntaa. Auktoriteetit on ajettu alas, kukaan ei uskalla asettaa rajoja ja mielensä pahoittajille annetaan liikaa tilaa. Samaan aikaan johtajilta vaaditaan empatiaa, saavutettavuutta ja kykyä miellyttää kaikkia. Mistä on kyse, kun hyvä johtajuus tuntuu kadonneen jonnekin karttakepin heiluttelun ja työhyvinvointisirkuksen välimaastoon?Tässä jaksossa johtajuutta ihmettelevät Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen. Johtaminen on persoonakysymys, joka näkyy jo päiväkodin hiekkalaatikolla – jotkut jakavat luontaisesti lapiot ja määrittelevät leikit. Silti parhaista johtajista tehdään liian usein asiantuntijoita, jotka hukkuvat Teams-palavereihin ja sähköposteihin, kun heidän pitäisi olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, reilu ja johdonmukainen, mutta ei pelkää tehdä ikäviäkään päätöksiä. Johtaminen on ennen kaikkea palveluammatti – ei ylin auktoriteetti, joka valvoo ja vahtii, vaan joku joka kysyy: mitä sinulle kuuluu ja miten voin auttaa?

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Keskustelu kansanedustajien epäasiallisesta käytöksestä ryöpsähti valloilleen ”Terapeutti-Villenä” tunnetun SDP:n kansanedustaja Ville Merisen Yle-dokumenttisarjassa “Vallan algoritmi myötä” kuullun puheenvuoron myöstä. Mistä vielä 2020-luvulla jatkuva häirintä kertoo, ja oliko tv-ohjelma oikea paikka tuoda ongelmat esille? Virpi Hämeen-Anttila haastaa pohtimaan, kuka saa sankarileiman. Onko kyseessä Minneapolisin ampumavälikohtauksessa kuollut aktivisti, kovia otteita käyttävä viranomainen vai kenties valtameren yli soutava reality-purjehtija Jari Saario? Miksi hoiva ja arjen työ jäävät yhä riskinoton ja spektaakkelin varjoon? Matti H. Virtanen nostaa pöytään Iranin kuohuvan tilanteen. Onko huuto shaahin paluusta mielenosoittajien aito tahto vai hallinnon taitavaa propagandaa? Ville Hänninen kysyy Suomen Kuvalehden jutusta “Samaan aikaan toisaalla” (Vappu Kaarenoja, SK, 13.1.2026), miksi suomalainen media vaikenee kymmenistä maailman maista. Mistä meidän pitäisi kuulla uutisissa enemmän? Ja lopuksi: Koskenkorva-viinan myynti laskee kuin lehmän häntä. Jos nykyinen suunta jatkuu, viimeinen kossupullo pullotetaan vuonna 2038. Mistä alamäki tämä johtuu, ja voisiko Unescon kulttuuriperintölista pelastaa Tapio Wirkkalan lasiin pullotetun klassikon? Keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, toimittaja Matti H. Virtanen ja kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat saaneet keskustelut tänä vuonna alkuun. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Anssi Leppänen pureutuu aiheeseen Kalastajan Radion podcastissa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Marraskuussa kansainväliset delegaatiot, järjestöt, toimittajat ja aktivistit kokoontuivat Brasilian Belémiin COP30-ilmastohuippukokoukseen. Symboliikkaa ei tältä vuodelta puuttunut: samaan aikaan kun neuvottelijat pohtivat, miten maailma saadaan pois kriisin liekeistä, kokousrakennuksessa syttynyt tulipalo tarjosi kirjaimellisen muistutuksen tilanteen kiireellisyydestä. Samaan aikaan kun valtiot neuvottelivat ilmastopolitiikan tulevaisuudesta, tutkijoiden varoitukset tilanteesta kovenevat. Mitä COP30:ssä saavutettiin ja miltä kansainvälisen ilmastopolitiikan tila näyttää huippukokouksen jäljiltä? Jakson vieraina ovat Operaatio Arktiksen toiminnanjohtaja Ellen Haaslahti sekä Nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin. Jakson juontavat Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen haluaa keskustella Suomen julkisen talouden liian suuren alijäämän vaikutuksista. EU:n komissio esittää, että Suomi joutuu EU:n “tarkkailuluokalle”, termi joka alijäämämenettelystä on nyt vakiintunut käyttöön, vaikka tarkkailuluokat poistettiin stigmatisoivana jo 80-luvulla. Koivunen kysyy, miten tämä uusi tarkkislaisuus tulee meihin suomalaisiin vaikuttamaan? Missä muissa asioissa Suomi voisi tarvita erityisopetusta? Maija Vilkkumaalle kirjallisuusalaa ravistelevat lukuaikapalvelut tuovat mieleen samanmoisen muutoksen aiemmin musiikkialalta, striimauksen yleistyttyä. Muutoksessa raha kasautuu yhä vahvemmin suurille tekijöille ja kansainvälisille tähdille. Onko kehitys vääjäämätön? Miten kotimainen kirjallisuus ja musiikki saadaan pidettyä hengissä alustatalouden puristuksessa? Juha Itkonen iloitsee siitä, että sydäntauteihin kuollaan aiempaa harvemmin. Lasku on ollut jyrkkä, sydäntautien aiheuttamia kuolemia on nyt 60% vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Samaan aikaan kuitenkin aivotauteihin kuolevien osuus on noussut, eli yhä useamman minuus voi elämän ehtoopuolella kadota, vaikka elämä jatkuukin. Itkonen haluaa kuulla ritarien ajatuksia loppuvaiheestaan: miten pitkään ja millaisena he toivoisivat vanhuutensa jatkuvan?

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on monin tavoin, muun muassa oikeusjutuin, hyökännyt mediaa vastaan. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan näyttää myös, että maan viestintävirasto, FCC on valjastettu median painostamisen työrukkaseksi. Viraston johtaja on väläyttänyt toimilupamenetyksellä yhdysvaltalaiskanavaa. Jopa Trumpin republikaanipuolueesta on sanottu uhkauksen olevan sananvapauden kannalta vaarallista. Lisäksi Trump on rajoittanut merkittävien uutistoimistojen toimintaa Valkoisessa talossa. Yksi niistä on yhdysvaltalainen AP, jonka Trump potkaisi pois Valkoisen talon toimittajien ydinjoukosta, ns. poolista. Suomessa vieraillut uutistoimisto AP:n entinen päätoimittaja kertoo ohjelmassa, mitä ajattelee tapahtuneesta. Samaan aikaan Trumpin hallinto valmistelee ulkomaisten toimittajien viisumikäytäntöjen tiukentamista. Sisäisen turvallisuuden ministeriön ehdotus lyhentäisi ulkomaisten toimittajien viisumeita selvästi alle vuoteen. Ohjelmassa Yhdysvaltain PEN -järjestö varoittaa, että toteutuessaan viisumirajoitukset voivat johtaa toimittajien itsesensuuriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, kuinka Yhdysvaltain sanan- ja medianvapaus selviävät Trumpin hyökkäyksestä. Sen on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

In this episode, we chat with Ibrahim Samaan, founder and CEO of Purifas - an Australian-owned medical hygiene manufacturer on a mission to raise the bar for cleanliness, efficiency, and client comfort in therapy spaces. Ibrahim shares how his journey from physiotherapist to innovator led to developing sustainable, time-saving products used in clinics across the world. We explore how Purifas reduces laundry, boosts client experience, and offers fully recyclable single-use solutions - plus how you can try their full product range for free!

EU yrittää säädellä asuntojen lyhytvuokrausta matkailijoille, jotta alan ongelmat saataisiin aisoihin. Monessa eurooppalaiskaupungissa vuokrataso on noussut paikallisille kestämättömäksi lyhytvuokrauksen vauhdittamana. Ohjelmassa käydään Portugalissa, jonka pääkaupungissa Lissabonissa on jo alueita, joissa enemmistö asunnoista on lyhytvuokrauskäytössä. Arvostelijoiden mukaan lyhytvuokrausilmiö voi muuttaa koko kaupungin ilmeen ja poliittista säätelyä tarvitaan epäkohtien korjaamiseksi. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos pakottaa turismialaa muutokseen, kun helleaallot vaikeuttavat eteläisen Euroopan kesäsesonkia. Yli 30 Euroopan valtion matkailualan kattojärjestö arvioi, että matkailu viileämpään Pohjois-Eurooppaan on tulevaisuuden kasvava trendi. Ohjelmassa käydään Norjassa Lofooteilla selvittämässä, onko viilennysloma, ns. "coolcation" jo ilmiö. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen, Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelin ja Iranin välinen ohjusiskujen kierre on kiristänyt vaarallisesti Lähi-idän tilannetta. Samaan aikaan EU:ssa käynnistellään prosessia, jossa Israelin assosiaatiosopimusta arvioidaan uusiksi Israelin estettyä humanitaarisen avun Gazaan. Onko Euroopalla varaa muuttaa poliittisia suhteitaan Israeliin ja Lähi-itään keskellä ohjusiskujen kierrettä? Miksi tarvittiin yli 10 vuotta, että laki lentomatkustajien oikeuksien parantamisesta EU:ssa etenee? Luovutaanko kellojen kesäaikaan siirtelystäkin yhtä pitkän harkinta-ajan jälkeen? Strasbourgin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Maria Guzenina (sd. / s&d), Ville Niinistö (vihr. / greens)´ja Pekka Toveri (kok. / epp). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Trump on julistanut tekevänsä töitä sen eteen, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”. Samaan aikaan useat Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat lopettaneet osan monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä ohjelmistaan. Onko yritysten tasa-arvotyö tullut päätökseen maailmalla? Entä meillä Euroopassa? Kirjoittaja: Matleena Inget Lukija: Evita Lestinen Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/onko-trumpin-aikakausi-tasa-arvotyn-loppu

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Welcome to the Sustainable Clinical Medicine Podcast! In this episode, host Dr. Sarah Smith sits down with esteemed cardiologist Dr. Sarah Samaan to delve into her impressive 30-year medical career and her mindful transition into retirement to pursue other passions. Dr. Samaan shares her journey from practicing cardiology to embracing the arts and wellness, including her work as a registered yoga teacher and a physician coach. Together, they explore the evolving landscape of clinical medicine, the challenges of electronic medical records, and finding balance amid a demanding career. Join us as we gain insights into Dr. Samaan's lessons learned, her advice for physicians facing burnout, and the importance of sustaining personal passions alongside a fulfilling professional life. Whether you're navigating your own career path or seeking inspiration, this episode offers a rich tapestry of stories and practical wisdom for creating a sustainable clinical day. Here are 3 key takeaways from this episode: Value Alignment: Discover the power of aligning your career and personal life with your core values. Dr. Samaan emphasizes the importance of understanding what truly matters to you and finding harmony between work and personal passions. Saying No and Carving Time: Learn how to set boundaries and prioritize what brings you joy and fulfillment. Dr. Samaan highlights the significance of carving out time for your passions, even if it means taking a financial hit, to sustain your overall well-being. Exploring New Avenues: From becoming a registered yoga teacher to engaging in the arts, Dr. Samaan showcases the possibilities that open up when you allow yourself to pursue interests outside of traditional medical roles. Her journey inspires listeners to embrace change and explore new avenues for personal growth. Dr. Sarah Samaan Bio: Dr. Sarah Samaan is a retired cardiologist and a Master Certified Physician Development Coach. She graduated from medical school in 1988 and practiced cardiology until 2022. Sarah retired with the intention of pursuing her other life passions, including studying the arts and competing in the equestrian sport of dressage. She is also a registered yoga teacher and certified mindfulness meditation teacher. As a cardiologist, she served as Chief of Medicine and Chief of Cardiology at busy hospitals in her community and was a Physician Partner at a busy heart hospital. She currently works with the American College of Cardiology's Clinician Well-Being Working Group. Sarah is currently enrolled as a full-time Masters of Fine Arts student at the University of Hartford. Combining her interest in the arts and her commitment to a sustainable future for physicians, she works with her local medical school's Arts and Humanities program, introducing the humanities to medical students as a way to foster deeper connections and understanding with patients and others in healthcare. In her coaching practice, Sarah works with physicians dealing with professional transitions, burnout, and time management challenges. -------------- Would you like to view a transcript of this episode? Click here **** Charting Champions is a premiere, lifetime access Physician only program that is helping Physicians get home with today's work done. All the proven tools, support and community you need to create time for your life outside of medicine. Learn more at https://www.chartingcoach.ca **** Enjoying this podcast? Please share it with someone who would benefit. Also, don't forget to hit “follow” so you get all the new episodes as soon as they are released. **** Come hang out with me on Facebook or Instagram. Follow me @chartingcoach to get more practical tools to help you create sustainable clinical medicine in your life. **** Questions? Comments? Want to share how this podcast has helped you? Shoot me an email at admin@reachcareercoaching.ca. I would love to hear from you.

Send me a text!In part 2 of this conversation with Kathy Samaan, CEO and Principal Designer of Samaan Design Group and SDG Construction. Kristina and Kathy are going deeper into the messy, uncomfortable parts of life and business, the "goop phase." You know, that awkward, sticky middle where nothing feels figured out, but that's where transformation happens. Kathy talks about how the goal shouldn't be to run from the ‘goop', but to embrace the goop, learn from it and become comfortable with some discomfort.Kristina and Kathy also discuss the ripple effect of kind community, and how powerful referrals and acts of kinds can be in business.Tune in to hear why Kristina and Kathy believe that staying authentic, open, and kind, even when it's not reciprocated, is always the right move. Do you feel like you're in a ‘goop' phase right now? You're not alone and this episode is for you!Love this conversation? Let me know what resonated most with you by tagging me on social media or sending me a DM, and share it with a friend who could use a little encouragement today!Mentioned In Episode: Dr. Kathy ZhangChris Voss - Never Split the Difference: Negotiating As If Your Life Depended On ItConnect with Kathy!InstagramLinkedInSamaan Design GroupSamaan Design Group InstagramSDG Construction InstagramFor Your Information:• Host your podcast on Buzzsprout!• Text JOIN to 8550908-4688 for social media tips right to your phone• Join our favourite scheduling platform Later• FLODESK Affiliate Code | 50% off your first year!Don't forget to come say hi to us on Instagram @thesocialsnippet, join the Weekly Snippet or follow us on any social media platform!Website . Instagram . Facebook . TikTok . Linkedin

Send me a text!In today's episode of Community Kristina is joined by Kathy Samaan, CEO and Principal Designer of Samaan Design Group and SDG Construction. Kathy is a powerhouse entrepreneur and mother that Kristina met through Entreprenista. In their conversation they are covering the high and lows of her entrepreneurial journey, scaling two successful businesses.Some key topics of the episode include; overcoming self-doubt, leading with creativity, radical responsibility and making tough decisions. Kathy also shares her experience breaking free from generational patterns, and why sometimes the best move amidst chaos is hitting pause to reassess. Then they cover the complexities of mentorship; how to identify the right people to guide you, and why not everyone's advice is worth following. To succeed as an entrepreneur, especially on your own, it is key to identify good counsel and find alignment in a support system that truly serves your goals.Did you like part 1 of this episode with Kathy? Stay tuned for part 2 where we go even deeper!Mentioned In Episode: Dr. Kathy ZhangConnect with Kathy!InstagramLinkedInSamaan Design GroupSamaan Design Group InstagramSDG Construction InstagramFor Your Information:• Host your podcast on Buzzsprout!• Text JOIN to 8550908-4688 for social media tips right to your phone• Join our favourite scheduling platform Later• FLODESK Affiliate Code | 50% off your first year!Don't forget to come say hi to us on Instagram @thesocialsnippet, join the Weekly Snippet or follow us on any social media platform!Website . Instagram . Facebook . TikTok . Linkedin