Podcast appearances and mentions of katja holmala

Miten hallituksen toimet ovat vaikuttaneet tieliikenteen päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen? Vieraina prof. ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sekä ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö. Turkissa kaikki on kallistunut niin, että turkkilaisetkin nostavat kytkintä. Maija Liuhto raportoi. Metsästyskausi on käsillä. Miten suurpetokannat ovat kehittyneet? Puhelimessa Kainuun riistapäällikkö Marko Paasimaa. Vieraina järjestöpäällikkö Teemu Simenius, Metsästäjäliitto ja ohjelmajohtaja Katja Holmala, Luonnonvarakeskus. Ulkomaanlehtikatsaus Ukrainasta, toimittajana Maxim Fedorov. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Seppo Kivimäki ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

Susi vai koirasusi, sen kertoo ulostenäyte. Luonnonvaraisten eläinten näytteet paljastavat alueen lajiston lisäksi muun muassa yksilöiden sukupuolen, sukulaisuudet ja sairaudet. Luonnonvarakeskuksen ulostenäytekeräyksillä on selvitetty mm. ketun ja ilveksen ruokavaliota sekä susilaumojen koostumusta eli onko laumassa koirasusia. Koirasusi on haitallinen vieraslaji, joka heikentaa susikannan geneettistä monimuotoisuutta ja elinvoimaa. Koirasusi on myös vaaraksi kotieläimille, sillä se ei karta ihmistä, kuten susi, toteavat tutkijat Katja Holmala ja Mia Valtonen Luonnonvarakeskuksesta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Kuinka moni suomalainen on nähnyt ilveksen luonnossa tai törmännyt hiihtolenkillä tupsukorvien jälkiin? Ovatko ilvekset yleistyneet, onko niiden käytös muuttunut? Kysy ilveksistä tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen ilvesillassa studiossa kysymyksiin on vastaamassa tutkija Katja Holmala. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ilves on sopeutunut monin tavoin liikkumaan ja saalistamaan öisin. Se näkee yön pimeydessä lähes yhtä hyvin kuin me ihmiset hämäränä päivänä, arvioi petotutkija Katja Holmala. Ilveksen herkät korvat auttavat sitä kuulemaan tarkasti jopa hangen alta kuuluvaa rapinaa, ja hajuaisti kertoo myös menneistä tapahtumista ja alueen toisten ilvesten kunnosta ja mielialoista. Minna Pyykkö jutteli petotutkija Katja Holmalan kanssa ilvestutkimuksesta Järvenpäässä Tuusulanjärven rannassa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuinka hyvä kuulo ilveksellä on? Miksi korvien päässä on tupsut? Entä miten hyvin ilves näkee pimeässä? Luontoretkellä Suomen ainoan kissaeläimen aisteista kertoi ilveksistä kirjan kirjoittanut biologi Katja Holmala. Retkikaverina Helsingin Korkeasaaressa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Usein ajatellaan, että melkein kaikki ihmisen tekemät muutokset luonnossa heikentävät eläinten elinmahdollisuuksia. Että pesäpaikat ja ruokailualueet häviävät. Ihminen voi kuitenkin toiminnallaan luoda sattumalta joillekin eläimille esimerkiksi suojaisia pesä- ja piilopaikkoja. Mitkä eläimet hyötyvät ihmisten muokkaamista tai rakentamista lohikoista ja luolastoista. Itärajan pinnassa Ylämaalla tätä pohtivat tutkija Katja Holmala ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Karvainen pallero, joka lyllertää somasti. Jos sen näkee, sen näkee valtatien varrella, mutta valitettavasti kuolleena. Monet supikoirat kokevat ikävän kohtalon, ne jäävät auton alle. Tänään Luontoretkellä etsitään eläviä supikoiria ja vieraillaan jopa pesällä, jos sellainen vain löytyy. Juha Laaksosen oppaana oli supikoiria väitöskirjatyössään tutkinut Katja Holmala. Miten kaakonkulmalla homma onnistui? Kuva: Arvi Tyni / Vastavalo.fi

Täpläturkkinen kissapeto, ilves, on monen suomalaisen suosikkilaji. Se on yleistynyt viime vuosina, mutta on edelleen sen verran harvalukuinen, että vain onnekkaat ovat päässeet näkemään ilveksen luonnossa. Mitä ilveksistä nykyään tiedetään? Ovatko esimerkiksi lähialueen naaraat tosilleen sukua? Miten ilvekset tutustuvat toisiinsa, tunnistavatko ne sukulaisensa? Onko uroksilla nyt toukokuussa perhetehtäviä ja onko ilves huolehtivainen äiti? Äitienpäivän Luontoretkellä tutustutaan ilvesten elämään. Juha Laaksosen oppaana Ylämaalla Itärajan pinnassa, Etelä-Karjalan maakunnan alueella, on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Metsäjänis, kärppä, hirvi, siili, majava, lumikko, kettu, supikoira ja peltomyyrä. Suomen luonnossa hiippailee, väijyy, piilottelee ja saalistaa useita mielenkiintoisia nisäkkäitä ja keväällä tapahtuu paljon erilaisia asioita. Nisäkkäiden kevätillassa vieraana ovat tohtori Paavo Hellstedt ja tutkija Katja Holmala, toimittajana Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Karhu on kautta aikain ollut pelätyimpiä ja palvotuimpia eläimiä Suomessa. Voimiensa ja ihmismäisen ulkonäkönsä lisäksi karhua on arvostettu talviunen takia. Karhun ja poikasten heräämistä keväällä pitkän talven jälkeen on verrattu uudelleen syntymiseen. Asiantuntijoina studiossa ovat tutkija Katja Holmala ja luontokuvaaja Kari Kemppainen, toimittajana Juha Laaksonen.

Kuinka moni suomalainen on nähnyt ilveksen luonnossa tai törmännyt hiihtolenkillä tupsukorvien jälkiin? Ovatko ilvekset yleistyneet, onko niiden käytös muuttunut? Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa ilvesmies Jussi Ristonmaa ja tutkija Katja Holmala. Toimittajina Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Asiantuntijoina Jaakko Kullberg, Henry Väre, Katja Holmala ja Ari Saura. Puheenjohtajana Pirkka-Pekka Petelius.

Asiantuntijoina Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Henry Väre, Katja Holmala ja Ari Saura. Puheenjohtajana Pirkka-Pekka Petelius.