The Ulkopolitist

On taas podcastin kauden päätösjakson aika! Tällä kertaa kesästudioon kokoontuvat Olli, Jalmari ja Sofia. Kuluneen kevään ulkopoliittiset tunnelmat summautuvat sanapariin "vuoteni murmelina", ja niitä puidaan filosofisin mielin. Etenkin Gaza ja Yhdysvallat puhututtavat. Tuttuun tapaan seuraa myös kesähassuttelua: tällä kertaa väitellään sattumanvaraisista asioista. Kumpi voittaa, vauvat vai Keskustapuolue? Lopuksi vielä lomasuositukset. Kiitämme kaikkia kuulijoita, haastateltavia ja podcastin tekoon osallistuneita kuluneesta kaudesta. Palaamme studioon jälleen alkusyksystä -- siihen saakka toivotamme hyvää kesää!

Suomi lähti Afganistaniin vuonna 2002. Määränpäänä oli YK:n ISAF-operaatio maan pääkaupungissa Kabulissa. Muutamaa vuotta myöhemmin operaatiosta vastasi Nato ja se kattoi jo koko maan. Samalla rauhanturvaamisesta oli tullut kriisinhallintaa ja sodankäyntiä. Tässä jaksossa suuntaamme katseemme Afganistaniin – maahan ja sotaan, jossa Suomi oli mukana lähes kahden vuosikymmenen ajan. Miksi Afganistaniin mentiin? Mitä suomalaiset joukot siellä tarkalleen ottaen tekivät? Millaista arki kentällä oikeasti oli? Entä mitä operaatioista jäi jäljelle? Jakson vieraina ovat asianajaja, rauhanturvaaja Klaus Ilmonen ja Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki.J akson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Eletään palestiinalaisen yhteiskunnan kohtalonhetkiä. Israel yrittää "ratkaista" Palestiina-kysymyksen omalla tavallaan, kansainvälisestä oikeudesta viis. Israel ei ole suurvalta. Maa on riippuvainen kansainvälisistä tukijoistaan ja kauppakumppaneistaan, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Tämä antaisi EU:lle vipuvartta, jos se olisi valmis sitä käyttämään. Podcast-jaksossa kysytään: Mitä Israel tavoittelee, ja miksi maa saa jatkaa Palestiinan tuhoamista? Miksi Ukrainan tukeminen on EU:ssa itsestäänselvää, mutta Palestiinan tukemista vältellään? Mihin kansainvälisen järjestyksen säännöt oikeastaan perustuvat? Jaksossa vieraana juuri Harvardista palannut Fulbright-tutkija, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Viime vuosisadan loppupuolella Etyk laittoi Itä-Euroopan kansalaisyhteiskuntien siivittämänä alulle perhosvaikutuksen, jonka on nähty vaikuttaneen jopa kylmän sodan loppumiseen. Voisiko nykyinen Etyj käynnistää jonkin yhtä käänteentekevän kehityskulun? Mahdollisella kansalaisaktivismilla on kuitenkin kova vastus, kun suurvaltojen intressit jyräävät monenkeskisiä rakenteita yhä rankemmin. Viimeisessä The Etyjist -jaksossa haastateltavina Demo Finlandin toiminnanjohtaja Anu Juvonen, Nuoret, rauha ja turvallisuus -erityisedustaja Santeri Leinonen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Podcast on tuotettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Alun perin Suomen ETYJ-puheenjohtajuuskauden piti loihtia uudelleen esiin ”Helsingin henki”. Tehtävä vaikuttaa kuitenkin mahdottomuudelta sen jälkeen, kun Venäjä rikkoi perustavanlaatuisesti järjestön perussopimuksen pilareita hyökkäyksellään Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on sanonut pj-kaudellaan painottavansa Etyjin periaatteiden kunnioittamista ja vahvistamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kun lähtökohdat ovat oikeastaan täysin ristiriidassa tavoitteiden kanssa? Jaksossa haastateltavina tutkija Tyyne Karjalainen, ETYJ:llä Wienissä työskentelevä strateginen neuvonantaja Hanna Smith sekä ulkoministeriön ETYJ-sihteeristön apulaispäällikkö Toni Sandell. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Jakso on toteutettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Ulkopolitistin podcast-tiimi kokoontuu melkein täysin jäsenin joulukaaosstudioon. Mikkien ääressä istuvat Olli, Annastina, Ida, Jalmari ja Sofia – joulukissat joulustudiossa siis. Ihmisiä on enemmän kuin tuoleja ja mikrofoneja, joten luvassa on rähinää ja monologeja, jotka aina joku haluaa keskeyttää. Jaksossa puidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuotta 2024. Suomen presidentinvaalit saavat osansa ja kova turvallisuus puhuttaa. Vastapainoksi pohditaan myös feminististä ulkopolitiikkaa. Ida ja Sofia vastailevat The Ulkopolitistin viralliseen jouluvisaan, ja lopuksi keräännytään joulusuositusten äärelle. The Ulkopolitistin podcast-tiimi kiittää kaikkia podcastin tekoon osallistuneita toimituslaisia, vieraita, ja ennen kaikkea kuulijoita. Toivotamme iloista joulunodotusta, ja palaamme linjoille vuodenvaihteen jälkeen! Podcast-tiimi kuulisi mielellään palautetta podcastista. Sitä voi laittaa somessa tai sähköpostilla kenelle tahansa tiimiläiselle. Erityisesti palautetta voi lähettää Sofialle osoitteeseen sofia.blanco.sequeiros@ulkopolitist.fi.

Tällä kertaa Ulkopolitistin podcastissa perehdytään Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoihin ja heidän ajankohtaisiin poliittisiin kamppailuihinsa. 1400-luvun löytöretkien myötä “vanhan maailman” taudit levisivät Atlantin yli. Amerikan alkuperäiset yhteiskunnat romahtivat ja kulttuureja katosi. Eurooppalaisvalloittajat hävittivät kiivaasti sitä, mitä epidemioilta oli säästynyt. Alkuperäiskansat eivät silti kadonneet. Nykyajan Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansat ovat moninainen ja väkirikas joukko, jonka poliittiset ponnistukset koskevat niin maaoikeuksia, koulutusta, metsäkatoa kuin ilmastonmuutostakin – ja monia muita kysymyksiä. Jakson asiantuntijavieraina ovat postdoc-tutkija Anna Heikkinen ja yliopistotutkija Tuija Veintie Helsingin yliopistosta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Sofia Blanco Sequeiros. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Feministisellä ulkopolitiikalla on ollut näkyvä asema muun muassa Pohjoismaiden politiikassa, erityisesti Ruotsissa hallituksen virallisena ulkopolitiikan linjana 2014–2022 ja Suomessa Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haaviston aikana. Nyt feministiset arvot ovat saaneet väistyä taka-alalle monessa maassa oikeistohallitusten tultua valtaan: Suomenkin ulkopolitiikan painopisteet ovat muuttuneet, kun Tasavallan Presidentti Alexander Stubb on linjannut Suomen noudattavan ulkopolitiikassaan arvopohjaista realismia. Feminismin ja yhdenvertaisuuden teemojen vastainen mobilisaatio yhdistää laajasti populistisen radikaalioikeiston toimintaa ympäri maailman, mistä yhtenä kouriintuntuvimpana viimeaikaisena esimerkkinä on Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Podcast-jaksossa pureudumme feministiseen ulkopolitiikkaan: sen merkitykseen, haasteisiin ja nykytilaan konservatiivisten liikkeiden varjossa. Ovatko kriittiset feministiset näkökulmat korvautuneet kautta linjan kansainvälisten suhteiden realistisen koulukunnan opeilla? Minkälaisia saavutuksia feministisen ulkopolitiikan piirissä on nähty? Lopuksi pohdimme tulevaisuutta – voisiko ihmisoikeusperustainen feministinen näkökulma tehdä vielä paluun kansainvälisille areenoille vai onko feminismistä tullut lopullisesti liian polarisoiva termi? Jakson vieraina ovat vaikuttamistyön asiantuntija Katariina Haapea Nytkis ry:stä ja Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtaja, humanitaarinen asiantuntija Merit Hietanen. Jakson juontavat Amani Al-Mehsen ja Jalmari Sarla.

Liberaalien demokratioiden poliittinen mielikuvitus on ajautunut umpikujaan. Nousevan autoritarismin ja populistisen nostalgian kertomukset houkuttelevat ihmisiä tavalla, joka johtaa instituutioiden heikkenemiseen ja yhteiskuntarauhan rakoilemiseen. Voisiko demokratian historiasta löytää ratkaisuja kehityksen kääntämiseen ympäri? Jaksossa eurooppalaiseen aatehistoriaan erikoistunutta akatemiatutkija Timo Miettistä haastattelee Annastina Haapasaari.

In this episode, we discuss the role of foreign policy, especially transatlantic relations, in the US election campaign, while also looking beyond the election to the years and decades ahead. Did Finland and Sweden's NATO membership bring about a new era of transatlantic relations in the Nordic foreign policy? Are the Nordic countries seen as a single bloc from the United States' perspective? And what can we expect from transatlantic relations under the next administration and beyond? Panelists of the discussion are Laura Saarikoski (Tampere University), Joel Linnainmäki (FIIA) and Alexandra Pasternak-Jackson (Amcham). Moderated by Ulla Henttonen and Anton Engelberg, this episode was recorded at an event organised by The Ulkopolitist and the Finnish-Swedish cultural center Hanaholmen on 4 November 2024. The event was part of The Transatlantist, a project by The Ulkopolitist with the support of the U.S. Embassy in Finland.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Tässä The Transatlantist-podisarjan neljännessä ja viimeisessä jaksossa pureudutaan teknologian maailmaan ja pohditaan sitä, millainen teknologiakilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on, entä miten Eurooppa asemoituu tässä kilpailussa? Miten Yhdysvallat ja EU voivat lisätä EU:n suvereniteettia teknologian osalta ja miten Suomi teknologiaosaamisen eturintamassa, mutta varsin pienenä maana asemoituu tässä kaikessa? Tämä projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Markus Holmgren ja Laissa-lakiasiaintoimiston juristi sekä mm. entinen Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Susanna Mäkelä.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

How do young security policy experts view NATO's role in Europe today? What shifts are currently taking place within the alliance's Northern and Eastern flanks, and how is the war in Ukraine influencing these perspectives? In this episode, emerging voices from Finland, Latvia and Ukraine dive into NATO's evolving significance, blending historical perspectives with contemporary challenges. Panelists include Joel Linnainmäki (FIIA), Veronika Melkozerova (POLITICO Europe), Heljä Ossa (LSE) and Tomass Pildegovičs (Latvian MFA). Moderated by Annastina Haapasaari (The Ulkopolitist) and Anni Lindgren (FIIA), the discussion was recorded at the Helsinki Security Forum in late September 2024.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Turvallisuuspolitiikka puhututtaa entistä enemmän ja sarjan toisessa jaksossa syvennytäänkin turvallisuuspolitiikan avainkysymyksiin ja pohditaan, millainen rooli turvallisuuspolitiikalla on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa? Entä millainen rooli kriisinhallinnalla on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten turvallisuuspolitiikassa? Ja miten YK:n 1325-päätöslauselma Naiset, rauha ja turvallisuus näkyy Naton toiminnassa? Jakson vieraana on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä kuulemme erikoishaastattelun Naiset, rauha ja turvallisuus-verkoston jäseneltä, Suomen Akateemisten Naisten Liiton toimitusjohtajalta Susanna Sulkuselta. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Yhdysvaltojen ja Euroopan välisten suhteiden, eli niin kutsuttujen transatlanttisten suhteiden merkitys on kasvanut jatkuvasti kehittyvässä ja monimutkaistuvassa maailmassa. The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopoliikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Sarjan ensimmäisessä jaksossa sukelletaan transatlanttisten suhteiden taustoihin ja pohditaan sitä, miten ajan mittaan transatlanttiset suhteet ovat kehittyneet ja mitä voimme odottaa tulevaisuudelta. Jakson vieraat ovat tiiminvetäjä Marko Mäntylä Ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksiköstä ja sotatieteiden tohtori, tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista. Aihetta alustaa Ylen Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Olli Puumalainen.

Syyskuun lopussa Eduskuntatalon pylväät suihkutettiin punaisiksi ja Suomessa alkoi laaja keskustelu aktivismista. Mielenilmauksen taustalla olivat Elokapina ja ruotsalainen Återställ våtmarker -ympäristöliike, jotka halusivat kiinnittää huomiota suomalaiseen turvetuotantoon Ruotsissa. Tämä on vain yksi esimerkki viime vuosina maailmalla nähdyistä kansalaistottelemattomuuteen pohjautuvista mielenilmauksista. Usen tavoiteena on tuoda esiin kriittisiä globaaleja kysymyksiä, kuten ilmastonmuutos tai rakenteellinen rasismi. Aktivistit ovatkin muodostaneet ylirajaisia verkostoja ja toimintatapoja navigoidakseen kansainvälisen politiikan ja maailmanlaajuisten ilmiöiden keskellä. Podcast-jakso syventyy aktivismin eri muotoihin. Mitä aktivismilla, kansalaistottelemattomuudella tai suoralla toiminnalla halutaan saavuttaa? Millainen on median ja aktivismin suhde, mitä löytyy kuohuttavien uutisten takaa? Mikä rooli globaalisti kasvavalla aktivismilla on politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat journalisti Sara Harju ja väitöskirjatutkija Riku Löf. Jakson juontaa Jalmari Sarla.

Salametsästys ja villieläinten osien laiton kauppa ovat huumeiden, aseiden ja ihmiskaupan ohella rikollisen maailman rahahanoja. Moni saattaa tietää, että sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään niiden osien vuoksi, mutta rikollisuuden ilmiönä salametsästys ja villieläin- ja kasvikauppa ovat huomattavasti moninaisempia. Kyseessä on miljardibisnes, joka uhkaa tuhansia eläin- ja kasvilajeja ympäri maailmaa. Villieläinkaupasta langetetut tuomiot ovat harvoin muihin vakaviin rikoksiin verrattuna kovia, mutta tulot voivat olla sitäkin suuremmat. Miten luontoa hävittävä ja rikollisia rikastuttava kauppa saataisiin kuriin? Vieraina studiossa ovat suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä ja eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta. Lisäksi kuullaan WWF:n Itä-Afrikan laittoman villieläinkaupan vastaisen ohjelman Drew McVeyn ennakkoon nauhoitettu englanninkielinen haastattelu. Jakson juontaa Olli Puumalainen.

Unkaria on viime vuosina seurattu tiiviisti niin Suomessa kuin maailmalla maan EU:ta ja demokratian perusperiaatteita haastavan politiikan vuoksi. Pääministeri Viktor Orbánin johtama autoritäärinen hallinto on lähentynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan kanssa, mikä on horjuttanut EU:n sisäistä dynamiikkaa ja aiheuttanut kitkaa jäsenmaiden välillä. Heinäkuusta 2024 lähtien Unkari toimii jo toista kertaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakausi on alkanut jännitteisesti Orbánin vieraillessa loppukesästä Kiovassa ja Moskovassa. Syksyn ensimmäisessä podcast-jaksossa käsitellään Unkarin politiikkaa ja kulttuurisia kiistoja. Kulttuuri ja politiikka nivoutuvat kaikkialla yhteen, niin myös Unkarissa. Historialtaan rikas Keski-Euroopan maa mieltää itsensä idän ja lännen väliin, tunnetaan rakkaudestaan kirjoihin, ja on koti lukuisille kulttuuris-poliittisille kiistoille, joita Orbánin hallintokin käyttää hyväkseen politiikassaan. Millainen maa Unkari siis oikeastaan on, ja millä tavalla sen kulttuuri ja historia näkyvät nykyhetken politiikassa? Mikä rooli kulttuurielämällä on Orbánin Unkarissa, ja millä tavalla Unkari puhuttelee laitaoikeistoa yli kulttuuristen rajojen? Asiantuntijavieraina jaksossa Annastiina Kallius, antropologian tutkijatohtori Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista ja Johanna Osváth, kirjallisuuskriitikko ja kulttuurilehti Nuoren Voiman päätoimittaja. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkauden päättää suuri kesäjakso. Osa juontajaporukasta kerääntyy studioon puimaan kevätkautta ja eurovaalitulosta sekä pelaamaan ulkopoliittista Aliasta. Kevätkaudella Ulkopolitistissa nähtiin kaksi erikoistuotantoa, yhteistyössä MPKK:n kanssa tehty Turvallisuusjännite-podcast sekä Europolitist-podcast. Ulkopoliittinen vakioaihe oli vaalien supervuosi, joka on tähän mennessä yltänyt Euroopan lisäksi niin Iraniin kuin Intiaankin. Eurovaalien tulokset – no, eurovaalien tulokset. Mitä ne kertovat suomalaisten poliittisesta mielenmaisemasta? Ulkopoliittisessa Aliaksessa toinen joukkue vie ja toinen vikisee. Lopussa vielä tiimin suositukset kesälle. Niiden myötä podcast-tiimi toivottaa hyvää kesää – syksyllä palaamme paremman ulkopoliittisen keskustelun pariin!

Terveisiä Brysselistä! The Europolitistin viimeisessä jaksossa matkustamme EU:n ytimeen ja pohdimme, onko unionin globaali rooli risteyksessä. Keskustelemme muun muassa siitä, miten unionin kehityspolitiikkaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia tulisi rakentaa tulevalla vaalikaudella. Vieraana komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti. Jakson juontaa Rosa Kotoaro.

Yksi tulevien eurovaalien keskeisistä kysymyksistä on turvallisuus. The Europolitistin kolmannessa jaksossa selvitämme, mihin teemoihin tällä saraa ehdokkaiden kannattaisi keskittyä ja minkälaisia haasteita tuleva Euroopan parlamentti saa pöydälleen mm. unionin laajentumisen ja yhteisten puolustushankintojen näkökulmasta. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, Turun yliopiston kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija Johanna Ketola sekä CMI:n viestintäpäällikkö Antti Ämmälä.

Eurovaalien alla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan teknisyys ja niihin nivoutuvan lainsäädännön monimutkaisuus saattaa hämärtää äänestäjien käsitystä siitä, miksi nämä aiheet ovat tässä ajassa edelleen tärkeitä. Tee asialle muutos ja kuuntele The Europolitist -podcastin toinen jakso, jossa Elinkeinoelämän keskusliiton EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren ja Pantsar & Kari & Co:n toimitusjohtaja Emma Kari keskustelevat näiden vaalien keskeisimmistä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä.

Eurovaalit lähestyvät ja jälleen kerran äänestään Euroopan tulevaisuudesta. Kuuntele uusi The Ulkopolitistin ja Euroopan parlamentin Suomen-toimiston yhteistyössä lanseeraama äänikirje tulevien vaalien kynnyskysymyksistä. Neliosainen ohjelma alleviivaa suomalaisen EU-osaamisen korkeaa laatua ja nostaa esiin myös Brysselissä asuvien asiantuntijoiden näkemystä kotimaisessa keskustelussa. Ohjelman ensimmäisessä jaksossa sukelletaan tulevien eurovaalien lähtöasetelmiin ja pohditaan, minkälainen tarina EU:sta vetoaa äänestäjiin ja kuinka EU:n edistämät arvot ylipäätään pärjäävät kasvavan autoritaarisessa maailmassa. Vieraina Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen ja EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Ohjelman juontaa The Ulkopolitistin Ida-Susanna Pöllänen ja Tuomas Lähteenmäki.

Yli 62 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikka on Afrikan mantereen teollisuusmahti ja ääni. Millaista tulosta maassa odotetaan toukokuussa järjestettävissä vaaleissa? Miten tulokset näkyvät ympäri maailman? Etelä-Afrikka on globaalin etelän eturiviä, BRICS-maa ja maailman johtavien talouksien G20-ryhmän ainoa afrikkalainen jäsenvaltio. Pinta-alaa maalla on yli kolmen ja puolen Suomen verran, ja luonto on pökerryttävän rikasta Afrikan ikonisine eläimineen. Kallioperässä kimaltaa kultaa ja timantteja. Samalla energiakriisi pimentää koteja ja rikollisuus ja korruptio rehottavat. Eriarvoisuus on maailman rajuimpia. 27 vuotta vankilassa istunut Nelson Mandela ANC-puolueineen voitti Etelä-Afrikan ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1994. Tästä alkoi demokratian ja vapauden aika. Nyt Mandelan ajat ovat kaukana: ANC on ryvettynyt massiivisissa korruptioskandaaleissa ja sen suosio on laskenut tasaisesti vuosikaudet. Toukokuussa 2024 Etelä-Afrikka äänestää vaaleissa, joissa valitaan maan parlamentti, presidentti ja maakuntien omat kansanedustuslaitokset. Mikä kääntäisi Etelä-Afrikan suunnan? Miten vaalien tulokset heijastuvat kansainväliseen politiikkaan kaikkialla maailmassa? Asiantuntijavieraat jaksossa: Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja. Raakel Inkeri on yhteiskuntapolitiikan ja kaupunkisosiologian tutkija Helsingin yliopistolla.

Turvallisuusjännite-podcastin viidennessä ja viimeisessä jaksossa kysymme, miten Suomi torjuu Venäjän informaatiovaikuttamista ja mistä voi tunnistaa vakoojan. Vieraina ovat Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen ja suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin neljännessä jaksossa kysymme, miten turvallisuusympäristö ja sodankäynti muuttuvat tekoälyn aikakaudella. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin kolmannessa jaksossa kysymme, miten Venäjä varustautuu itärajan tuntumassa ja miten NATO-maat ovat ottaneet vastaan Venäjän kasvavan aggression. Vieraina ovat maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen ICDS:n varajohtaja Kristi Raik. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin toisessa jaksossa kysymme, miksi Kiina ja Venäjä havittelevat laajempaa liikkumatilaa arktisella alueella - ja miten NATO tähän suhtautuu. Vieraina Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula, tohtorikoulutettava Heljä Ossa ja erikoistutkija Pentti Forsström. Juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä The Ulkopolitist ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Turvallisuusjännite -podcastin ensimmäisessä jaksossa kysymme, mitä seurauksia Venäjän vaikutusvallan vähentyminen Itämeren alueella tarkoittaa ja siintääkö myrsky jo horisontissa. Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ja MPKK:n sotilasprofessori Marko Palokangas, juontajina Tuomas Lähteenmäki ja Annastina Haapasaari. Ohjelman tuottavat yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulu ja The Ulkopolitist.

Viime vuosina 87 miljoonan asukkaan Iran on noussut tasaisin väliajoin uutisotsikoihin. Kuluneen talven aikana Iran on mainittu Gazan sodan yhteydessä Israelia vastustavien huthikapinallisten rahoittajana. Myös Iranin aseviennistä Venäjälle on uutisoitu. Mutta mitkä ovat Iranin ulkopolitiikan tavoitteet? Podcast-jaksossa keskustellaan Iranin sisä- ja ulkopolitiikasta. Millainen hallinto Iranilla on, millaiset poliittiset tavoitteet? Miltä maan sisäpoliittiset kamppailut näyttävät etenkin syksyn 2022 laajojen mielenosoitusten jälkeen? Lisäksi jaksossa keskustellaan Iranin ulkopolitiikasta niin Lähi-idässä kuin muuallakin. Jaksossa asiantuntijavieraana kuullaan Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Jakson juontavat Sofia Blanco Sequeiros ja Olli Puumalainen.

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

The Ulkopolitistin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja ER Bank of Ideas -ajatushautomon järjestämä presidentinvaalipaneeli 18. joulukuuta 2023 nosti Pohjoismaat turvallisuuskeskustelun ytimeen ja selvitti, miten ehdokkaat näkevät pohjoismaisen yhteistyön roolin osana laajempaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua. Ehdokkaista paneeliin osallistuivat Mika Aaltola, Li Andersson, Pekka Haavisto, Jussi Halla-Aho,  Olli Rehn ja Alexander Stubb. Keskustelua moderoivat The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari ja podcast-juontaja Tuomas Lähteenmäki.

Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa'asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.

Konfliktien ja vainon vuoksi muuttaneiden ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan Euroopan unioni ja Suomi osana EU:ta kiristävät maahanmuuton ja turvapaikan hakemisen prosesseja. Podcast-jaksossa kysytään, millainen yhteiskunnallinen ilmiö pakolaisuus on Suomessa ja kansainvälisesti. Millainen historia Suomella on pakolaisuuden ja pakkomuuton kanssa, sekä lähtö- että tulomaana? Millaista EU:n pakolaispolitiikka on tällä hetkellä, ja millä tavalla se vastaa globaaliin pakolaistilanteeseen? Mitä paljon puhuttu “ilmastopakolaisuus” tarkoittaa? Asiantuntijavieraina erikoistutkija Erna Bodström Siirtolaisuusinstituutista ja vaikuttamistyön ja varainhankinnan asiantuntija Melissa Ahlberg Suomen Pakolaisavusta. Jakson juontavat Amani Al-mehsen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Keski-Aasian maat ovat jälleen enenevissä määrin ympäröivien suurvaltojen kiinnostuksen kohteena. Miten niin kutsutut “Stanit” luovivat tietään Venäjän, Kiinan ja lännen välissä? Vieraina Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista ja Olli Nurmi ulkoministeriöstä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ravistellut eurooppalaista politiikkaa perustojaan myöten. Samalla koko itäinen Eurooppa on saanut osakseen aivan uutta huomiota. Muukin Eurooppa heräsi Venäjän imperialismin perintöön ja sen vaikutuksiin tähän yli 100 miljoonan ihmisen maanosaan. Jaksossa keskustelemme itäisen Euroopan dekolonisaatiosta, eli alueen maiden poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta vapautumisesta Venäjän otteesta. Mitä on tapahtunut kylmän sodan jälkeen? Mikä on maiden Venäjä-suhde nyt? Vieraina Katalin Miklóssy, itäisen Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtori ja Jean Monnet -professori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sekä Jussi Lassila, vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapuruus ja Euraasia -tutkimusohjelmasta. Jakson juontavat Olli Puumalainen ja Jalmari Sarla.

Länsi-Afrikan Nigerissä nähtiin heinäkuussa vallankaappaus, kun demokraattisesti valitun presidentin Mohamed Bazoumin pidätti hänen oma vartiokaartinsa. Miksi vallankaappaus tuli monelle yllätyksenä, ja mitä seurauksia sillä on niin Länsi-Afrikalle kuin Euroopallekin? Millaisten kysymysten parissa Länsi-Afrikan maat painivat juuri nyt? Podcastissa asiantuntijavieraana Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson, juontajina Sofia Blanco Sequeiros ja Jalmari Sarla.

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Suomeen ja muihin Itämeren alueen maihin kohdistuvat uhkakuvat elävät jatkuvasti. Turvallisuuspoliittiset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet erityisesti kuluneen puolentoista vuoden aikana. Miten Itämeren alueen kokonaisturvallisuutta tulee kehittää? Missä sijaitsevat kokonaisturvallisuusajattelumme sokeat pisteet? Mitä voimme oppia naapurimailtamme? Näihin ajankohtaisiin kysymyksiin tartumme tässä kokonaisturvallisuutta käsittelevässä podcast-jaksossa, joka on tehty yhteistyössä turvallisuuspoliittisen ajatushautomo Elisabeth Rehn – Bank of Ideasin kanssa. Tässä jaksossa pääsemme kuulemaan ensimmäisten joukossa tuoreimmat kokonaisturvallisuuteen liittyvät havainnot. Saamme nimittäin esimakua Bank of Ideasin luotsaamasta kokonaisturvallisuutta käsittelevästä selvitystyöstä, joka julkaistaan virallisesti torstaina 24.8. järjestettävässä Nordic Security Dialogue -tapahtumassa. Jos siis kokonaisturvallisuus kiinnostaa, niin kuuntele tämä podcast-jakso ja tule kuulolle tapahtumaan striimin välityksellä osoitteessa hanaholmen.fi! Asiantuntijavieraina jaksossa ovat Bank of Ideasin perustajajäsenet ja tutkijat, kasvatustieteen tohtori Kaisa-Maria Tölli sekä filosofian tohtori Tuomas Kuronen. Äänitys: 17.8.2023 Juontajat: Tuomas Lähteenmäki ja Rosa Kotoaro Editointi: Tuomas Lähteenmäki Jakso on toteutettu yhteistyössä Elisabeth Rehn – Bank of Ideasin ja jakso.fi:n kanssa. Kuuntele kaikki The Ulkopolitistin podcastit Spotifysta.

Liberaali maailmanjärjestys on murroksessa, kun itsevaltaiset johtajat haastavat demokratian ja oikeusvaltion periaatteita sekä sivuuttavat arvoperustaisen monenkeskisen yhteistyön. Kestääkö kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä autoritäärisyyden nousun? Suomi Areenassa kesäkuussa 2023 järjestetyssä keskustelussa pohdittiin, miten muuttuvaan maailmanjärjestykseen tulisi sopeutua ja miten liberalismin liekkiä voidaan pitää yllä myös siellä, missä se on näennäisesti jo sammutettu. Panelisteina Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, CMI — Martti Ahtisaari Peace Foundationin ohjelmajohtaja Ville Brummer sekä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Peppi Heinikainen. Tilaisuuden juonsi The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaari.

Ulkopoliittinen kevät oli jälleen tapahtumarikas. Suomessa puhuttivat ennen kaikkea turvallisuuspolitiikka ja historiallinen Nato-jäsenyys. Toisaalta muut suuret teemat, kuten ilmasto ja talous, eivät ole kadonneet ulkopoliikan ajankohtaislistalta. Kauden päätösjakso kokoaa yhteen kulunutta kevättä koko podcast-tiimin voimin. Luvassa on kutkuttava ulkopoliittinen visailu ja kesän parhaat ulkopoliittiset suositukset – kyllästettynä viiltävän tarkalla ulkopoliittisella analyysillä tietenkin. Juontajista Anni jättää podcastille jäähyväiset ja Leo jättäytyy ainakin syksyksi taka-alalle. Uusia tekijöitä on jo tiedossa, eikä The Ulkopolitist -podcast katoa minnekään! Syksyksi riittääkin seurattavaa. Iskeekö Nato-krapula? Miltä näyttävät presidentinvaaliasetelmat? Mitä tapahtuu Ukrainassa? Pysy siis kuulolla!

Mitkä ovat Sudanin konfliktin ja sen käynnistämän humanitaarisen kriisin vaikutukset maan väestöön, Sudanin naapurivaltioihin ja muuhun maailmaan? Sudanin sisäinen konflikti roihahti huhtikuun puolivälissä. Osapuolina ovat maan oma armeija ja puolisotilaalliset RSF-joukot. YK on varoittanut, että jopa 800 000 sudanilaista saattaa joutua pakenemaan maasta. Sudanin tilanne on ollut epävakaa jo vuosia, ja tämänhetkiset taistelut johtivat nopeasti vakavaan humanitaariseen kriisiin. Taisteluiden osapuolten tulitauot eivät ole pitäneet, ja miljoonat ihmiset erityisesti Sudanin suurissa kaupungeissa ovat kotiensa vankeina ilman vettä, sähköä ja ruokaa. Miltä näyttää Sudanin tulevaisuus? Asiantuntijavieraina jaksossa: Sara Linnoinen on Sudanissa työskentelevä rauhanvälityksen asiantuntija. Konfliktin puhkeamisen jälkeen Linnoisen työ Sudanin hyväksi jatkuu Etiopiassa. Liselott Lindström on freelancer-toimittaja ja Ylen entinen Afrikan-kirjeenvaihtaja.

Talouspolitiikka ja taloussuhteet ovat kiinteä osa valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittista työkalupakkia. Taloussuhteiden kautta käytetty valta heijastuu koko kansainväliseen poliittiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kiina pyrkii vahvistamaan vaikutusvaltaansa niin Euroopan kuin Afrikankin maissa erilaisin investoinnein ja yhteistyöhankkein. Jaksossa keskustellaan talouden, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen politiikan kytköksistä. Mitä geoekonominen katsantokanta tarjoaa talouden ja politiikan ymmärtämiseen? Miltä kansainvälisen talousjärjestelmän ja kansainvälisen poliittisen järjestelmän tulevaisuus näyttää? Asiantuntijavieraina jaksossa ovat the Ulkopolitistin kirjoittaja Julia Lintunen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja, Mikael Wigell.

Jaksossa ääneen pääsevät ne, jotka tuovat meille uutiset sodan keskeltä. Mistä työssä kriisialueella on kyse, millaisia valintoja komennuksilla tehdään ja miten sota Euroopassa on muokannut toimittajien työtä? Vieraina Helsingin Sanomien valokuvaaja Sami Kero ja Ylen toimittaja Antti Kuronen. Jakson juontaa Anni Lindgren.

Merillä on valtava vaikutus koko planeetan ekosysteemiin, mutta pitkään ne ovat olleet katveessa maiden välisistä sopimuksista. Monilla valtioilla on ulkopoliittisia intressejä maailman merillä, mutta millaisia vastuita ja velvollisuuksia niillä on merten suojeluun? The Ulkopolitist -podcastissa asiaa avaavat asiantuntijavieraat Saara Bäck ympäristöministeriöstä ja Laura Meller Greenpeacelta. Jakson juontavat Anni Lindgren ja Leonard Wilhelmus.